1976-78 Kevyen musiikin koulutus VI

1976:

21.1.76         Kuopio (läänin taidetoimikunta: musiikkileirien yhteispalaveri)

> 24.1.76 Iisalmen sanomat, Kuopio - Armas Heino:  Musiikkileireille ankeat ajat
Kesän musiikkileireille koittavat ankeat ajat, lupaa valtion säveltaidetoimikunnan jäsen Ilpo Saastamoinen. Opetusministeriöltä suoraan avustuksen saavien leirien määrärahoja pystytään korottamaan vain korkeintaan 10 pros. viimevuotisesta, kun taas kustannukset ovat nousseet huimasti enemmän. Hallitusneuvos Olli Närvän mukaan korotus olisi vain 5 pros. luokkaa.

Ilpo Saastamoinen puhui Kuopiossa läänin taidetoimikunnan järjestämässä musiikkileirien yhteispalaverissa ja näki ainoana mahdollisuutena leirin oppilas- ja opettajamäärien supistamisen sekä maksujen tuntuvan korottamisen.

Opetusministeriön budjetti kesän leirejä varten on tänä vuonna koko maata ajatellen Saastamoisen mukaan 250 000 markkaa (viime vuonna 225 000 markkaa). Viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna ei ollut tätäkään korotusta, päin vastoin viidellä leirillä valtionavustus pieneni.

Viidellä valtakunnallisella musiikkileirillä - näistä yksi Pohjois-Karjalan leiri - on valtionavustus 10 000 markkaa suurempi kuin mm. Kuopiossa järjestettävällä Riistaveden musiikkileirillä. Saastamoisen mukaan tämä johtuu siitä, ettei näiden  leirien järjestäjillä ole takanaan musiikkiopistoa, kuten Riistaveden leirillä.

Saastamoinen esitti ainoana ratkaisuna oppilasmaksujen korottamisen negatiivisille vaikutuksille, että musiikkileirien oppilaat hakisivat kukin omasta kunnastaan apurahaa leirille osallistumiseen. Korkean tason leirin hakemuksen voi Saastamoisen mukaan esittää myös läänin taidetoimikunnalle.
- Musiikkileirien määrärahojen suureneminen on kiinni yleisistä taloudellisista tekijöistä ja saadaan odottaa monta vuotta ennen kuin määrärahat nousevat enemmän kuin 10 pros., sanoo Ilpo Saastamoinen.

Kansalaisopiston mahdollisuutta musiikkileirien rahoittajina on käytetty maassamme aika paljon. On menty jopa niin pitkälle, että 3-5 -vuotiaille on alettu antaa yksilöllistä opetusta.

Tämä ei käy muuten kuin säännöksiä rikkomalla, vaikka pari vuotta sitten kansalais-opistojen toiminta musiikkileirien kohdalla laajeni käsittämään myös alle 16-vuotiaat. Nykyisin kansalaisopistoillekin tullut säästömääräys, jonka mukaan alle 16-vuotiaitten musiikinopetus pitäisi järjestää aikuisten musiikkiryhmien yhteyteen.

Ruottisen mukaan ainoat muodot, joissa kansalaisopistot voisivat kesän musiikki- leiritoimintaa harjoittaa, ovat kuoro- ja orkesteritoiminta sekä teorian opetus. Tämä sama koskee myös kansanopistoja.

13.-14.3.76          Pielavesi - kansalaisopiston kitarakurssit (10h) (la-su) (> Pie-Kei)

2 (ma) - 12.8.76   Kajaanin pop/jazzleiri
                         (Kajaanin seudun rytmimuusikot, Paltamon kansalaisopisto)
                         (Pekka Pöyry/Eero Koivistoinen, Olli Ahvenlahti, Pekka Sarmanto, Reino Laine, IS)

> Kainuun Sanomat - Unto Tornianen:
Kitara ja rummut suosiossa - Popmusaa ja jazzia Paltamon Iijärvellä
> Kaleva, Paltamo - M-L T: Rytmit soivat Paltamossa

 

4.8. ke         P/J-leirin op. konsertti Kajaanissa (Tulliniemi) (järj. Kultt.lautakunta)
> Kainuun Sanomat - Unto Tornianen: Jazzia ja Kalevalaa Tulliniemen kesässä

10.8.76 ti          Paltamon loppukonsertti
> Kainuun Sanomat - Unto Tornianen: Paltamon pop/jazzleiri päättyy tänään
...Leirin tunnelmia kuvasi parhaiten pianisti Olli Ahvenlahden lause: "Tämä on ehdottomasti Suomen ykkösleiri. Millään leirillä tuskin on oppilaiden ja opettajien välillä tällaista henkeä. Kaikki oppilaat ottavat opiskelun todella tosissaan ja näkyihän se kai tuossa loppukonsertissakin."

24.10.76 Iisalmen Sanomat, s.2: Pelimanneille uutta ohjelmistoa (> Optatus)

 

1977:

5.1.77 Helsingin Sanomat: Säveltaidetoimikunta jätti testamenttinsa (Irtoleike)
Valtion säveltaidetoimikunta haluaa lisää musiikkitunteja peruskouluun. Se toivoo myös vauhtia musiikkiopistoja koskevan lainsäädännön uudistukselle ja pitää välttämättömänä, että Sibelius-Akatemia kiireellisesti valtiollistetaan.

Nämä linjanvedot sisältyvät lausuntoon, josta vuodenvaihteessa toimikautensa päättänyt säveltaidetoimikunta päätti viimeisessä kokouksessaan. Toimikunta arvioi siinä ehdotuksia, joita musiikinopetustoimikunta pari vuotta sitten teki.

Säveltaidetoimikunta on ehdotuksiin varsin tyytyväinen ja toteaa niiden antavan musiikinopetusolojemme kehittämiselle vankan pohjan. Uudistuksiin liittyvät säännökset olisikin toimikunnan mielestä viimeisteltävä ja päätettävä ripeästi.

Toimikunta vaatii mm., että musiikkioppilaitosten lakisääteiset menot siirretään kokonaan veikkausvoittovaroista varsinaiseen budjettirahoitukseen. Se ei pidä enempää koulutus- kuin kulttuuripoliittisestikaan järkevänä sitä, että näistä menoista nyt peitetään yli 90 prosenttia veikkausvoittovaroin.

Musiikkiopistojen valtionavustukset pitäisi säveltaidetoimikunnan mukaan porrastaa siten, että avustus olisi kantokykyluokan mukaan 50-80 prosenttia laissa määritellyistä menoista.

Uudistettavassa lainsäädännössä pitäisi selkeästi säätää musiikkioppilaitosten asemasta, tehtävistä ja erilaisista toimintamuodoista. Niin ikään opettajien palkkaus ja työsuhteen ehdot olisi saatava samantasoisiksi kuin muissakin opistotason oppi-laitoksissa.

Jazz- ja popmusiikin koulutusta lisättävä
Erityisesti säveltaidetoimikuntaa huolestuttavat koulutusongelmat jazz- ja pop-musiikissa, jossa tilanne on sen mielestä vaikein. Ensimmäiseksi olisi järjestettävä alan opettajien koulutus ja määriteltävä kelpoisuusehdot. Mahdollisuus jazzmusiikin opiskeluun tulisi turvata musiikkioppilaitoksissa eri puolilla maata sitä mukaa kun päteviä opettajia on käytettävissä.

Peruskoulun musiikinopetusta toimikunta siis tehostaisi lisäämällä tuntimääriä. Erikoiskoulutuksen saanutta musiikinopettajaa pitäisi voida käyttää mahdollisimman varhain. Musiikkikasvatuksen tehostamista olisi tuettava peruskoulun musiikki-luokkien avulla.

Sibelius-Akatemian valtiollistamisesta säveltaidetoimikunta toteaa, että Akatemia on tosiasiassa maamme ainoana musiikkikorkeakouluna joutunut vastaamaan, kaikista valtion korkeakouluille asetettavista velvoitteista. Sillä ei kuitenkaan ole ollut riittävän turvattua taloudellista ja lainsäädännöllistä asemaa. Seurauksena ovat olleet taloudelliset vaikeudet, joita - samoin kuin Akatemian jatkuvaa kehittämistäkään - ei pystytä kestävästi ratkaisemaan ilman valtiollistamista, mainitsee toimikunta.

4.6. - 12. 6.77      Kuopion Big Band -leiri (S. Hampton etc.)

11.-15.7. pe         Kuhmon kitaraleiri Kosken leirikeskuksessa
           > 21.7.77 to Kuhmolainen: Kitaransoittoa Koskella

 

1. - 11.8.77 to      Kajaanin pop/jazzleiri (Paltamo, Iijärvi)
                         (O Ahvenlahti - PPaakkunainen - P Sarmanto - R Laine - IS)
         - Jameja Kajaanin Kuukkelissa 8.8. ma ja Paltamon Kantakievarissa 11.8. to
         - Päätöskonsertti tiistaina 9.8.

3.8.77?         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: 40 osanottajaa pop/jazzleirillä
Iijärven koululla Paltamossa on meneillään Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ry:n jo perinteiseksi muodostunut Pop- ja jazz-leiri. Nelisenkymmentä muusikonalkua saa huipputason opetusta maamme eturivin muusikoitten johdolla. Leiri alkoi elokuun 1. päivänä ja se päättyy elokuun 11. päivä.

Kajaanilla on pitkät perinteet kevyen musiikin koulutuskysymyksissä maassamme. Vuonna -70 järjestettiin ensimmäinen pelkästään poppia ja jazzia käsittävä musiikkileiri ja idean isänä oli Kajaanin nykyinen kulttuurisihteeri Sakari Jankko.

Vuonna -70 järjestetty pop-jazz-leiri oli eräs ensimmäisiä tämän alan opetustilaisuuksia Suomessa.

- Kajaanin Seudun Rytmimuusikot on ottanut toimintansa päätavoitteeksi koulutus-toiminnan kehittämisen ja tämä Iijärven leiri onkin ehdottomasti toimintamme tärkein tapahtuma.

- Koulutustoimintaa on tarkoitus jatkaa ainakin näin kesäisin ja resurssien mukaan yritämme saada pienimuotoisempaa koulutusta myös talvisaikaan, totesi leirin käytännöllisistä asioista vastaava Hannu Sovelius.

Tämänvuotisen leirin järjestää Rytmimuusikot yhdessä Paltamon kansalaisopiston kanssa. Leirin rahoitus on paljolti oppilasmaksuista kiinni ja lisätukea järjestäjät ovat saaneet läänin taidetoimikunnalta ja Kajaanin kaupungilta.

Leirin opettajiston muodostavat Ilpo Saastamoinen, Seppo "Paroni" Paakkunainen, Reino "Reiska" Laine, Olli Ahvenlahti ja Pekka "Pekkis" Sarmanto. Kaikki opettajat ovat vanhoja Kainuun-kävijöitä ja he ovat olleet opetustehtävissä Rytmimuusikkojen leireillä ja monina aikaisempina vuosina.

- Kainuun musiikkileirit ovat meikäläiselle yksi vuoden ikimuistoisimmista jutuista. Tänne kun tulee, niin on kuin tulisi kotiin, tuumiskeli pianisti Olli Ahvenlahti ja lausuntoon yhtyivät kaikki leirin opettajat.

Tiivistä opiskelua
Leirin opetusohjelma jakaantuu kuten aikaisempinakin vuosina periaatteessa kolmeen osaa. Opiskelijat saavat henkilökohtaista soitinopetusta, he opiskelevat musiikinteoriaa ja yhtyesoitto on leiritoiminnan kolmas sektori.

- Tämänvuotinen opiskelijataso on edellisvuosia korkeampi. Yllättävän paljon hyviä muusikonalkuja olemme leirille saaneet ja teoriapohjakin tuntuu monilla olevan varsin vankka.

- Kitaristeja on hieman liikaa ja vastaavasti puhaltajia on liian vähän, siinä leirin oppilasaineksen suurimmat puutteet Ilpo Saastamoisen sanoin.

- Mitään varsinaista uutta ja mullistavaa ei leirin opetusohjelmaan ole tullut. Opiskelumuodot on vuosien varrella havaittu hyviksi ja tätä rataa tullaan tulevaisuudessakin jatkamaan,

- Jonkin verran on keskusteltu laulunopiskelusta ja ideaa tullaan ilmeisesti ensi vuonna kokeilemaan, sillä pop-laulannassa ei juuri Suomessa ole mahdollista opetusta saada, tuumaili Ilpo Saastamoinen.

Jussi Raittinen:
Kajaanin maine kevyen musiikin koulutuksessa tunnetaan etelässä. Leirillä vieraili keskiviikkona Popmuusikot ry:n puheenjohtaja Jussi Raittinen ja hän totesi, että kajaanilaisten muusikoitten ja asiaa eteenpäinvieneitten henkilöitten työtä arvostetaan Helsingissä. - Rytmimuusikoitten järjestämä leiri on yksi maamme arvostetuimmista kevyen musiikin koulutustapahtumista.

- Valitettavasti yhdistyksemme ei voi kovin suurta rahallista tukea leirille antaa, mutta heti kun mahdollisuuksia tulee, olemme valmiit tukemaan Kainuun työtä kevyen musiikin opetuksen kehittäjänä. - Kainuu ei ole kevyen musiikin kehitys-aluetta, pikemminkin koulutustoiminnan ansiota Kainuu kuuluu maamme edistyksellisimpiin alueisiin, tuumaili leirin opetusta seurannut Jussi Raittinen.

Seppo Vartiainen opiskelee rumpujen soittoa
Sotkamolainen Seppo V a r t i a i n e n, 15, opiskelee leirillä rumpujen soittoa Reiska Laineen johdolla. -"Olen soittanut vasta puoli vuotta rumpuja ja leirillä saa tällainen aloittelija hyviä metodeja, kunka harjoitellaan ja päästään hyvin alkuun soittamisessa.

- Minulla on kuusi henkilökohtaista oppilasta rumpujen soitossa ja opiskelemme erilaisten oppikirjojen perusteella rytmiikkaa ja rumpujen käyttöä pop- ja jazz-musiikissa. - Nuorten rumpaleitten ongelmana on liian nopea kiiruhtaminen. - Suoraa komppia ei tahdota malttaa opetella eikä harjoitella kunnolla, vaikka se on koko rumpujensoiton perusasia. - Kyllä ne "fillit" ehtii opettelemaan sitten, kun saa muuten kompin pysymään koossa, kertoili rumpujen opetuksesta vastaava Reiska.

Ilpo Saastamoinen:
Pyrimme valtakunnallistamaan tämän leirin.

- Iijärven koulu on kaukaisen sijaintinsa johdosta ihanteellinen paikka opiskelulle. Koska asumme täällä jatkuvasti ja seinän takana ei ole ketään, voimme soitella vaikka yömyöhään ja tällaista mahdollisuutta ei juuri esim. kaupungissa ole.

- Lisäksi luonnonläheisyys viehättää ainakin meitä leirin "kalahulluja" Paronia ja Reiskaa ja minua. Mikäpä onkaan mukavampaa, kuin lähteä päivän opetuksen lopuksi rentoutumaan ja heittelemään virveliä lähiympäristöön, sanoi Ilpo Saastamoinen.

Saastamoinen mainitsi myös, että Rytmimuusikoitten pyrkimyksenä on saada Iijärven leiri valtakunnalliseksi, jolloin rahoitusongelmat helpottuisivat ja nykyistä osallistumismaksua voitaisiin alentaa.

Leirin teknistä toteutusta on helpottanut paljon myös musiikkialan yritysten myönteinen suhtautuminen.
Leirin ohjelmaan kuuluu opetustoiminnan lisäksi myös kaksi jamsession-tilaisuutta.
UNTO TORNIAINEN

>         INTRO - Help:  Musiikkileirillä saat korkeatasoista opetusta

Päiväämätön - Kaleva? - Paltamo, Aarre Anttila: Valtion rahoitus jazzleirin tarve
Jo kahdeksannen kerran kokoontuivat popjazzin harrastajat elokuun ensimmäisenä kymmenen päivää kestävälle Kajaanin popjazz-leirille Paltamon Iijärven koululle luonnonkauniin ja rauhaisen Iijärven rannalle. Tämän leirin järjestävät Kajaanin Seudun Rytmimuusikot r.y. ja Paltamon Kansalaisopisto.

Leirin taloudellisen puolen järjestymineen vaikutti ratkaisevasti Oulun läänin taide-toimikunnan myöntämä avustus. Tulevaisuudessa pyritään kuitenkin pääsemään valtion rahoitukseen, toteaa leirin johtaja Ilpo Saastamoinen, näin sitäkin suuremmalla syyllä, koska tällaisia leirejä järjestetään vuosittain vain kaksi koko Suomessa.

Saastamoinen kertoi lisäksi, että leiri on mitoitettu kattamaan koko Pohjois-Suomen tarve tällä alalla. Hänen mielestään tällaien jazzleirin merkitys on huomattava jo senkin vuoksi, että vastaavaa musiikinopetusta ei anneta musiikkiopistoissa.

Leirille osallistuu 35 oppilasta eri puolilta Suomea. Heidän joukossaan on musiikin-harrastajia aloittelijoista ammattilaisiin. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppilaiden kasvattamiseksi syvemmälle musiikin tuntemiseen sekä musiikilliseen improvisointiin.

Oppilaista on muodostettu seitsemän eri tasoista harjoitusbändiä kykyjen ja taitojen mukaan. Opetuksen taso on varsin korkea, sillä opettajina toimivat viisi tunnettua alan muusikkoa: Ilpo Saastamoinen, Paroni Paakkunainen, Pekka Sarmanto, Reino Laine ja Olli Ahvenlahti. He vastaavat kukin eri instrumenttien soiton opetuksesta.

Joensuulainen Matti K i m a n e n on toista kertaa mukana tällä leirillä. Hän kertoi soittavansa enimmäkseen harrastusmielessä, mutta jonkin verran myös yhtyeessä. Hän oli tyytyväinen opetukseen ja leirin järjestelyihin, mutta valitteli sitä, että kitara on saanut yliotteen leirin instrumenttien joukossa. Lisäksi hän esitti Paltamon kunnalle toivomuksen kohennella koulurakennuksen kuntoa seuraavaa leiriä silmällä pitäen.

Paltamolainen Juha-Pekka Heinonen kertoi olevansa toista kertaa mukana tällä pop-jazz-leirillä. Hän harrastaa musiikkia etupäässä omaksi ilokseen, myös hänen mielestään leirillä annettavan musiikinopetuksen taso on korkea.

Leiri päättyy ensi viikon torstaina ja tiistaina leiriläiset pitävät päätöskonsertin Paltamon kirkonkylässä kesäteatterin näyttämöllä. Saastamoisen mukaan popjazzin suosio on jo vakiintunut, ja niinpä tämä leiri tullaan järjestämään myöskin tulevina vuosina.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Leiriläiset jammailivat
Iijärven pop- ja jazzleirin opettajista koottu yhtye soitti maanantai-iltana [8.8.] jazzia Kajaanissa. Kun asialla olivat alan kotimaiset kärkinimet, kuultiinkin sitten irtonaista ja svengaavaa jammailua.
Paroni Paakkunainen, Reiska Laine, Olli Ahvenlahti, Pekka Sarmanto ja Ilpo Saastamoinen soittivat jazz-klassikoita ja illan maukkaimmat soolot kuultiin Paakkunaiselta ja Ahvenlahdelta.

Leirin opettajat aloittivat jamit nopeatempoisella John Coltranen "Equinoxilla" ja ensi tahdeista alkaen kävi selväksi, miksi lavalla musisoineita muusikoita pidetään kotimaisen jazzin kärkimuusikkoina.

Laineen ja Sarmannon komppi kulki kuin juna ja vuorotellen Paakkunainen, Ahvenlahti ja Saastamoinen tarjoilivat juoheaa sooloilua.

Valitettavasti Paroni joutui soittamaan ilman vahvistinlaitteita ja hänen tenori- ja sopraanosaksofoninsa tahtoi jäädä toisten soittajien jalkoihin.

Kiivastempoisen aloituksen jälkeen hiljennettiin hieman vauhtia. "Stella By Starlight" ja "I Remember Clifford" olivat jazz-balladit, joissa Paronin saksofonitkin pääsivät oikeuksiinsa.

Näissä kappaleissa Olli Ahvenlahden hienostunut sähköpianon sointi suorastaan hiveli korvia ja samaa on sanottava Paakkunaisen sujuvista sooloista. Reiska Laineen ja Pekka Sarmannon komppityöskentelystä on joskus sanottu, että se on saumattominta, mitä tästä maasta löytyy ja maanantain perusteella ei tätä tarvitse epäillä.

"I Remember Cliffordissa" Ilpo Saastamoisella oli vaikeuksia säilyttää sävelmän mietiskelevää luonnetta ja kireä-ääninen kitara hieman laski esityksen kokonaistunnelmaa. Muutenkaan ei Saastamoinen ollut oikein soittovireessä ja yleensä ottaen hänen sooloissaan ei tekniikka aina ehtinyt ajatukseen mukaan.

Miles Davisin "Tune Up" oli taas rivakkaa svengiä ja tauon jälkeen sitä seurannut "Witch hunt" oli taas Laineen ja Sarmannon ilmeikkään kompin juhlaa. Tässä Wayne Shorterin sävelmässä innostui Paroni hieman vedättelemään avantgarden suuntaankin ja myös Saastamoinen sooloili oikein mallikkaasti.

Kajaanin jameissa jo aikaisempinakin vuosina soitettu "St. Thomas" sai yllättäviä piirteitä kun jazzista pitämätön yleisönosa ryntäsi tanssilattialle. Muusikot olivat kuitenkin juonessa mukana ja "Peppi Pitkätossun" kautta siirryttiin Hancockin "Watermelon Man'iin", joka käy diskojytästä aivan mainiosti.

Myös tällainen moderni funky-jazz istui mestareiden otteessa ja Laineen runsaasti synkoopeja ja takapotkuja sisältänyt rumpusoolo tuotti tanssijoille ilmeisiä vaikeuksia.

Pilke silmäkulmassa "Watermelon Man" soitettiin ja taisipa sinne loppuun Paakkunaiselta löytyä sopraanolla soitettuja humppa- ja valssivariaatioitakin.
Opettajien iloittelun jälkeen oppilaista koottu ryhmä jammasi myös mukavasti ja hyvin tuntuivat opit uponneen oppilaisiin. Harvinaisen sujuvaa jazzia irtosi myös oppilailta.

Kaikenkaikkiaan oli ilo kuunnella ammattimiesten sujuvaa soitantaa ja yleisön antamat aplodit osoittivat, että kyllä kainuulaiset ovat myös jazzkansaa.
UNTO TORNIAINEN

 

8.9.77 to Pyhäjärven Sanomat (Irtoleike): 
Kari Suvilehto ja Aatto Pennanen musiikkileirillä Kajaanissa
Heinäkuun alussa pidettiin Paltamossa Iijärven koululla leiri popin ja jazzin harrastajille. Opettajat olivat alan parhaimmistoa: Olli Ahvenlahti, Ilpo Saastamoinen, Paroni Paakkunainen ja Heikki Sarmanto [?]. Pyhäjärveltä leirille osallistuivat jo pitemmän aikaa soitantaa harrastaneet Kari Suvilehto ja Aatto Pennanen. Seuraavassa kuulumisia leiriltä.

Aatto Pennanen on soittanut kuutisen vuotta. Hän aloitti akustisella kitaralla ja siirtyi sittemmin "Hevosmiehen Antti" -yhtyeen tarvitessa basistia instrumenttiin, joka tunnetaan nimellä bassokitara. Kari Suvilehto puolestaan tulee tänä vuonna soitelleeksi kahdeksan vuotta kitaraa. Alkeet opeteltiin akutisella ja myöhemmässä vaiheessa hankittiin sähkökitara. Yhdessä pojat ovat soitelleet nelisen vuotta.

Toverukset kertoivat, että osallistumismaksu tälle yksitoistapäiväiselle leirille oli 430 markkaa, mihin summaan sisältyvät ruoka, majoitus ja opetuksesta aiheutuvat kulut. Jos lasketaan mukaan menetetty työaika, kohoavat kustannukset jo huomattaviksi. Mutta  hyvään asiaan kannattaa sijoittaa aikaa ja rahaakin.

Kurssille osallistui 35 nuorta musiikinharrastajaa. Näistä valtaosa oli kitaransoittajia ja siis Ilpo Saastamoisen valmennettavia. Pianonsoittajia opetti Olli Ahvenlahti ja bassokitaran hienouksia neuvoi Heikki [= Pekka] Sarmanto. Parooni Paakkunainen antoi teoriaopetusta. Päivittäin soitettiin n. 10 tunnin ajan. Musiikin teoriaa opiskeltiin tunti päivässä. Henkilökohtaista opetusta leirilläolijat saivat puolisen tuntia päivää kohti. Varsinaisen opiskeluajan jälkeen näppäiltiin iltapuhteella vielä annettuja "läksyjä".

Kurssin päätteeksi pidettiin Paltamon kesäteatterissa yhteinen konsertti, jossa soitti kuusi leiriläisistä muodostettua yhtyettä. Tukena leiriläisillä olivat yhdentoista päivän aikana tutuksi tulleet opettajat. Kuuntelijoita oli kertynyt satakunta.

Leirin pääasiallisena antina pojat pitivät parantunutta teoriapuolen hallintaa. Tosin opit olivat niin vahvoja, että niiden omaksuminen vienee parisen vuotta, arvelivat musikantit. Lisäksi parani soittamistekniikka ja moninaisia kappaleita tuli opetelluksi ulkoa. Kaiken kaikkiaan leiristä jäi pojille hyvin positiivinen muisto. Tarkoitus on osallistua ensi kesänä Joensuussa pidettävälle vastaavalle leirille.

Ensi talvena Kari Suvilehto on ajatellut kartuttaa taitojaan käymällä Kalajoen musiikkiopistossa opiskelemassa klassista kitaramusiikkia. Aatto Pennanen puolestaan viettää talvensa varusmiehenä Rovaniemellä. Yleistä jamitilaisuutta pojat kaipaisivat Pyhäjärven musiikkielämää vilkastuttamaan. Paikkana voisi olla vaikkapa jompikumpi ravitsemusliikkeistä.
Myös konserttitilaisuus olisi toivottava.

 

14. -16.10.77 pe-su         Lieksa - mus.kurssi - Moisionlahden koulu. (M-J Koponen)

> 23.9.77         Karjalan Maa: Lieksan Muusikot kouluttaa jäseniään
Lieksan Muusikot ry:n omaehtoinen koulutustoiminta käynnistyy lokakuussa jolloin muusikot järjestävät kaksipäiväisen koulutusseminaarin lieksalaismuusikoille. Seminaarin opettajana toimii Kajaanin Big Bandin kapellimestari-säveltäjä-muusikko Ilja Saastamoinen, kertoo Lieksan Muusikoitten puheenjohtaja Mattijuhani
K o p o n e n.

- Tarkoitus on saada Lieksan alueella toimivat nuoret muusikot ja musiikin-harrastajat, erityisesti jazzin ja popin harrastajat säännölliseen koulutukseen. Koposen mukaan Lieksassa saa musiikin peruskoulutusta, mutta popin ja jazzin koulutuksesta ei ole huolehdittu.

Paitsi harrastuksessaan jo pitemmälle ehtineitten koulutusta, käynnistelee yhdistys myös vasta-alkavien koulutusta. Se tapahtuu opintokerhomuotoisesti ja näitä hommia vetävät mm. Starway-yhtyeen muusikot. Halukkaat ja poppiin sekä jazziin koulutusta tarvitsevat voivat ilmoittautua esim. Lieksan Sähkön musiikkikauppaan.

JAZZ- JA POPKONSERTTEJA
Osana koulutusta ovat myös järjestettävät konsertit. Äskeinen onnistunut Piirpauke- yhteen konsertti osoitti, että vastaavia korkeatasoisia, musiikillisilta virikkeiltään antoisia konsertteja voi järjestää Lieksassakin. Yleisöä löytyy sen verran, että talous turvautuu.

Yhdistys järjestääkin lokakuussa peräti kolme konserttia. Ensimmäisessä esiintyy yhdistyksen jäsenyhtyeitä - Starway, Lord Elysium, sekä Instrumental-tapahtuma on 2. 10. Rauhalan yläasteella. Kyseessä on rock-konsertti, ja sillä kerätään varoja yhdistyksen koulutustoiminnan tukemiseksi.

Jo viikon kuluttua 9.10. lieksalaismuusikot saavat vieraikseen yhden kovimmista kotimaisista - Eero Koivistoisn kvartetin, jossa Koivistoisen lisäksi soittavat "Vova" Shafranov, piano, Reino Laine, rummut ja Pekka Sarmanto basso.

Ja seuraavana viikonvaihteena, koulutusseminaarin päätteeksi, esittäytyy Ilja Saastamoisen Big Bandin jazzkvartetti lieksalaisille. Luvassa on korkeatasoisia ja antoisia musiikkihetkiä.

Pop ja jazzmuusikoiden koulutusta tehostetaan
Pop- ja jazzmusiikin koulutus lienee valtakunnallisestikin vähäistä. Pohjois-Karjalassa koulutuksesta on huolehtinut lähinnä Joensuun Popmuusikot ry, jonka järjestämä koulutustoiminta ei ilmeisesti kuitenkaan tavoita kaikkia halukkaita, koska taidetoimikuntaa on pyydetty tehostamaan pop- ja jazzmuusikoiden koulutuksellista asemaa.

Pohjois-Karjalan läänin taidetoimikunta onkin päättänyt järjestää läänissä toimiville pop- ja jazzmusiikin edustajille alalla vallitsevia koulutuksellisia ongelmia sekä muitakin alaan liittyviä kysymyksiä käsittelevän neuvottelutilaisuuden.

Neuvottelutilaisuuden järjestämisellä taidetoimikunta pyrkii tehokkaan yhteistoiminnan aikaansaamiseen myös pop- ja jazzmusiikin alueella. Yhteistoiminnan avulla taidetoimikunta uskoo tälläkin sektorilla päästävän pidemmän aikavälin suunnitteluun, tehokkaampaan organisointiin sekä aktiivisempaan tiedotustoimintaan. Näihin tavoitteisiin pääseminen toisi merkittävää parannusta alalla vallitsevaan koulutustilanteeseen ja muihinkin toimintoihin.

Neuvottelutilaisuus pidetään Joensuussa Ravintola PK:n Leijona-kabinetissa maanantaina 3. päivänä lokakuuta 1977 kello 17.30 alkaen.

Taidetoimikunta toivoo, että tilaisuuteen osallistuisi pop- ja jazzmusiikin koulutustoiminnan kehittämisestä ja yhteistoiminnan edistämisestä kiinnostuneiden yhdistysten ja yhtyeiden edustajia mahdollisimman laajalti koko läänin alueelta.

 

> Päiväämätön: Muusikoilla koulutusseminaari Lieksassa

> Päiväämätön - Lieksan Nuortenlehti: Toimintaa musiikin puolesta ja vähän muusikonkin

 

17.?10.77 Pohjois-Karjala - MjK (Mattijuhani Koponen):  Popin ja jazzin harrastajia on eniten
(Kuvateksti: Ilja Saastamoinen esitteli eestiläiseen kansansäveleeseen perustuvaa jazzsävellystään, jonka pohjalta harjoiteltiin myös teoriaa.)
Pop- ja jazzmusiikin asema on viime vuosina ollut nousussa. Tästä ovat pitäneet huolta alan puolesta taistelleet pioneerit, mm. Ilja S a a s t a m o i n e n.

Laajasti ottaen kansanmusiikin perinteeseen liittyvien popin ja jatsin koulutus kuitenkin on vielä sattumanvaraista, soittajien omatoimisuuden varassa.

OMA LUOMINEN
Saastamoisen mukaan peruspiirre, joka erottaa alan musiikin klassisesta musiikista on oma luomisvaatimus, oman luomiskyvyn vaatimus.

Jokainen soittaja, joka improvisoi, ei pelkästään toista jotain jo kirjoitettua ja ennen soitettua, vaan hänen täytyy pystyä säveltämään itse hetkessä ja esittämään se samaan aikaan:
- Siitä syystä tämä poikkeaa melko tavalla perinteisestä eurooppalaisesta musiikista, jossa esitetään valmiiksi sävellettyjä teoksia ja jolloin soittajan oma persoonallisuus pystyy vaikuttamaan ainoastaan tulkintaan, kertoo Saastamoinen.

PIENI KULUTTAJAKUNTA ERITYISMUSIIKILLA
Eurooppalainen kulttuuri on yksi pieni osa musiikista ja pop-jazz puolella varsinkin alkuvuosikymmenillä ja tänäkin päivänä bluesin parissa nuoteista soitto ei ole mikään välttämättömyys.

Jos sen sijaan puhutaan Suomen oloista, tietysti on näin, että jos henkilö aikoo ammattimuusikkona elättää itsensä, on osattava nuotit.

- Meillä kuluttajakunta näitten erityismusiikin alueilta on sen verran pieni, että ikänsä korvakuulolta soittanut ihminen ei pysty elättämään itseään sillä.

- Ajatellaan vaikka suomalaista kansanmusiikkia ja tällaista harrastajakulttuuria, joka meillä on virkeää, kukaan ei vakavissaan väitä, että kansanmusiikin opettamistapa on nuoteista soitto, Saastamoinen toteaa.

- Pienet "finessit" jotka tekevät suomalaisesta kansanmusiikista arvokasta kuultavaa, kaikki ne erikoisuudet ovat nimenomaan asioita, joita ei ole järkevää edes kirjoittaa nuoteille, vaan joitten opetus on tapahduttava korvakuulolta, toteaa Ilja Saastamoinen lopuksi.
MjK.

 

Lieksan Muusikot omatoimisesti itseään kouluttamassa
Lieksan Muusikot ry:n järjestämä pop- ja jazzmuusikoitten ensimmäinen koulutus-seminaari viime viikonvaihteessa onnistui erinomaisesti, toteaa puheenjohtaja Mattijuhani K o p o ne n.
- Ilja S a a s t a m o i s e n  antama opetus oli innostavaa ja korkeatasoista.

Ilja opetti poikia sekä teorian että käytännön parissa. Merkittävä voitto tämä koulutustapahtuma oli sikäli että se pantiin pystyyn omatoimisesti. Esimerkiksi läänin taidetoimikunnalta ei siihen saatu avustusta, kertoo Koponen.

KOULUTUS JATKUU
Lieksan Muusikot tulevat järjestämään koulutustapahtumia jatkossakin, riippumatta siitä miten yhteiskunta suhtautuu esim. taidetoimikunnan avustusten muodossa. Seuraava seminaari tapahtuu marraskuun 18.-19. Saastamoinen vierailee tuolloin kvartettinsa kanssa Lieksassa. Kvartetin jäsenet paitsi konsertoivat, myös antavat soitinkohtaista opetusta lieksalaisille muusikoille.

Saastamoinen sai todeta, että Lieksassa on jo muutamia melko taitavia muusikkoja. Hänen mukaansa porukka on muutoinkin kehityskelpoista, jopa niin, että koulutuksella saavutetaan muun maan taso.

 

> Päiväämätön -77: Kansanmusiikkia ei soiteta nuoteista
(Kuvateksti: Muusikkoja koulutettua kädestä pitäen sekä teoriassa että käytännön avulla. Pop- ja jazzmusiikin koulutus on lähes olematonta. Lieksassa on nyt ryhdytty omin käsin parantamaan tilannetta. Rytmi on musiikin perustekijä. Sitä käytiin läpi Lieksan Muusikoitten koulutusseminaarissa käytännön esimerkein.)

Eurooppalainen kulttuuri on yksi pieni osa musiikista ja pop- jazzpuolella varsinkin alkupuolella ja tänäkin päivänä bluesin parissa nuoteista soitto ei ole mikään välttämättömyys, totesi Ilja Saastamoinen Lieksan Muusikot ry:n koulutus-tilaisuudessa lauantaina.
Parikymmentä nuotinlukutaitoista nuorta lieksalaismuusikkoa oli saapunut opinjakoon. Kahden päivän aikana käydään läpi sekä teoriaa että käytäntöä soitto-harjoitusten muodossa.

Saastamoinen kuitenkin tähdensi Suomen olojen erikoisia vaatimuksia. - Jos sen sijaan puhutaan Suomen oloista, tietysti on näin, että jos aikoo ammattimuusikkona elättää itsensä, meillä näitten erityisalojen musiikkien kuluttajakunta on sen verran pieni, että todennäköisesti ikänsä korvakuulolta soittanut ihminen ei pysty elättämään itseään sillä.

- Ajatellaan vaikka suomalaista kansanmusiikkia, tällaista harrastajakulttuuria, joka meillä on erittäin virkeää. Kukaan ei vakavissaan väitä, että kansanmusiikin opettamistapa on nuoteista soittaminen, Saastamoinen huomautti.

MIKÄ TÄRKEÄÄ
Saastamoisen mukaan se peruspiirre mikä erottaa pop- ja jazzmusiikin esimerkiksi klassisesta musiikista, on oma luomisvaatimus, luomiskyvyn vaatimus. - Jokainen soittaja joka improvisoi, ei pelkästään toista jotain jo kirjoitettua tai aiemmin soitettua, vaan hänen täytyy pystyä säveltämään itse hetkesä ja esittämään se samaan aikaan. Ja siitä syystä ala poikkeaa melko tavalla perinteisestä eurooppalaisesta musiikista, jossa esitetään valmiiksi sävellettyjä teoksia, jolloin soittajan oma persoonallisuus pystyy vaikuttamaan ainoastaan tulkintaan, Saastamoinen huomauttaa.

SÄÄNNÖLLISYYS
- Tällä tavalla pienmuotoisesti toteutettuna alueorkesteritoiminnassa saattaisi olla jotain mielekkyyttä, koska tärkeintä on se, että uutta taiteenharrastajapolvea pystytään kasvattamaan.

- Tämä edellyttää säännöllistä useamman kerran vuodessa toistuvaa alueorkesteritoimintaa kouluissa, laitoksissa jne. Ja ainoastaan tällä tavalla voidaan saada pysyvä kontakti taiteen harrastajakuntaan ja vastaavasti voidaan olettaa, että myöskin tuloksia näkyy sen mukaisesti, toteaa Saastamoinen

- Minusta tuntuu, että tällaisessa pienyhtyemuodossa alueorkesterikokeilulla saattaisi olla loistava tulevaisuuskin, Saastamoinen päättää.

 

28.12. - 30.12.77    Pop/jazzkurssi - Jyväskylä, Palokan koulukeskus
                           (Jkl: kaupunki, mlk., Hankasalmi, Uurainen, Laukaan nuorisolautakunnat)

> Päiväämätön: Nuorisobändit kurssilla - Nuotitkin on tunnettava
Monet nuorten bändit harjoittelevat kappaleita vielä korvakuulolta. Soittajien joukossa on monia sellaisia, jotka eivät edes tunne nuotteja kunnolla. Ilpo Saastamoinen piti vuodenvaihteessa kolmena päivänä nuorisoyhtyeiden jäsenille Jyväskylässä musiikkikurssia, jonka aikana perehdyttiin mm. nuoteista soittamisen taitoon. Kurssin järjestivät yhteistoiminnassa Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan, Hankasalmen, Uuraisten ja Laukaan nuorisolautakunnat.

Parikymmentä nuorta opiskeli nuotteja, rytmikuvioita, improvisointia, sointuteoriaa ja monenlaista muuta musiikkihommaa Satamadiscossa Jyväskylässä 28.-30. 12. Mukana oli pari kolme jäsentä eri bändeistä sekä kaupungista, maalaiskunnasta että muistakin yhteistoiminta-alueen kunnista.

Ilpo Saastamoinen kertoi, että tärkein tavoite oli nuoteista soittamisen taidon kehittäminen. Sointumerkintöihin kiinnitettiin myös runsaasti huomiota. Kolmen päivän kurssilla oli päiväohjelma sellainen; että aamulla käytiin läpi musiikinteoriaa ja rytmikuvoita, päivällä improvisoitiin ja opiskeltiin sointuteoriaa ja iltapäivällä harjoiteltiin bändeissä.

Kurssin kävi loppuun 18 soittajaa. Heistä kasattiin kaksi bändiä, jotka harjoittelivat tahollaan ja Ilpo Saastamoinen kävi vuorotellen kummankin luona seuraamassa edistymistä ja antamassa neuvoja. Henkilökohtaiseen ohjaukseen ei juuri jäänyt aikaa, mutta muutama minuutti liikeni aina silloin tällöin yksityistä soittajaakin varten, Ilpo kertoi.

- Tarkoitus on, että jokainen veisi oppimiaan asioita tiedoksi bändinsä muille kavereille. Toivottavasti niin myös käy. Pojilla oli alussa uskon puutetta, mutta kaikki meni kuitenkin hyvin. - Nuottien lukutaito kehittyi selvästi kolmen päivän aikana. Useimmat olivat sitä mieltä, että tällainen kurssi pitäisi saada jatkuvaksi.

- Pojista on melkoinen osa nuoria. Vasta myöhemmin näkee, mitä heistä tulee. Mutta ainesta heissä kyllä on. Jatko on paljolti kiinni virikkeistä miten on keikkoja, onko kavereita ja myös tällaiset kurssit ovat hyviä virikkeenantajia.

- Nuoriso-ohjaajien kanssa oli puhetta, että mahdollisesti tulevaisuudessa voitaisiin ajatella vähän suurempaa kurssia. Mukana olisi ehkä kaksi opettajaa. Järjestäjinä voisivat toimia erikseen kaupunki ja maalaiskunta. Myös olisi mahdollista järjestää koko yhteistoiminta-aluetta koskeva kurssi, jossa olisi useita opettajia. Niin saataisiin henkilökohtaista opetusta runsaammin.

 

 

1978:

Ilpo Saastamoinen: Opi perusasiat
(Onko kysymyksessä Musa-lehti vai mikä?)
Kuuban rytmi, Love Kustannus 1978.
...Suurin osa nuoteista on jouduttu poimimaan levyiltä ja monimutkaiset kuubalaiset tulkinnat ovat vaatineet pitkällisen toimitustyön. Siinä ovat korvamatonta apua antaneet Otto Donner, Antero Jakoila, Ilpo Saastamoinen ja Heikki Valpola.

Ilja Saastamoinen: Kuubalaisen musiikin nuotintamisesta ss. 20-21
(+ nuotit: Mujer Bayamesa, Canción de la nueva escuela, Canción de los comités

 

29.-30.4.78    Vieremä - koulukeskus (la-su kurssi?) (Irtoleike)

4.5.78           Savon Sanomat - Elvi Rönkä: Vieremällä viikonvaihteessa
(Kuvateksti: Vieremän popparit ottivat oppia Saastamoisen Ilpolta. Vas. Hannu, Matti, Tommi, kapellimestari Saastamoinen, Ari, Jukka-Pekka, Jouni, Esa, Harri ja Heikki.)

Samanaikaisesti kun Rientolassa pidettiin liikuntakauden lopettajaisia, valmennettiin soitinyhtyeitä pitäjän koulukeskuksessa kapellimestari Ilpo Saastamoisen opastuksella. Kansalaisopiston rehtori Eero P a n z a r sanoi että kursseille sai tulla kaikki kiinnostuneet, soittimien kanssa tai ilman. Vieremältä kokoontui tähän oppiin poikia kolmesta popyhtyeestä.

- Jos plektra kuluu tasaisesti kaikilta kulmiltaan, on näppäilyote oikea, tulee opastusta kitaransoittotaidossa kapellimestari Ilpolta yhdeksälle nuorukaiselle koulun musiikkiluokassa. 
- Käden asento on silloin oikea, vain ranne liikkuu... Ilpo Saastamoinen joka tunnetaan ympäri maatamme, kertoo tekevänsä opetustyötä jonkin verran näin kiertäen. - Aina silloin kun siihen on aikaa.

Lauantaina kurssiin sisältyi aamupäivästä soitinteoriaa, improvisointia ja iltapäivällä yhtyeharjoitusta, johon tarvittiin jo kaikkien oppilaiden soittimet.

 

21.5.78 su   Iisalmi - kurssi (IS) (Iisalmen kaupungin nuorisoklubi - 6 t.  -  Jukka Kainulainen)
                 (yhtyetyöskentely, nuotinluku, rytmiharjoitus, asteikkoimprovisointi, sointuteoria) 

> 17.5.78 Iisalmen Sanomat: Popmuusikot kursseille (Irtoleike)

> 23.5.78 ti Iisalmen Sanomat: Nuorile popmuusikoille koulutusta Iisalmessa
(Kuvateksti: Ilja Saastamoisen opissa Seppo Heikkinen, Kari Hyvärinen, Juha Karhu ja Jorma Savolainen.)

Kuusitoista popmusiikista kiinnostunutta nuorta iisalmelaista osallistui sunnuntaina kapellimestari Ilja Saastamoisen vetämään popmuusikkojen koulutustilaisuuteen. Paikallisissa popyhtyeissä soittavien lisäksi kurssilla oli myös yksityisiä pop- ja jazzmusiikin harrastajia.

Tilaisuuden ensimmäinen tunti kului rytmiharjoitusten ja teorian parissa. Ennen ruokailua otettiin vielä asteikkoja improvisoinnin pohjalta, ja ruokailun jälkeen jatkettiin sointuteorian ja skaalaimprovisoinnin merkeissä. Seuraavana harjoituksena oli sointuimprovisointi ja koulutuspäivän viimeisen tunnin kurssilaisista muodostettu yhtye soitteli pop- ja jazzmusiikkia.

Ajatus nyt läpiviedystä kurssista sai alkunsa kevättalvella Spiders- ja Irs-5-yhtyeiden soiteltua talkoolla Nuorisoklubilla. Kyseisten talkoiden tuotto käytettiin kurssin kustannuksiin Nuorisoklubin ja nuorisolautakunnan avustaessa.

Nuorisonohjaaja Jukka Kainulainen sanoo kaupungissa olevan paljon popmusiikkia harrastavia nuoria vailla varsinaista alan koulutusta. - Nämä "itseoppineet" harrastajat hankkivat myös kalliita instrumentteja koulun ohessa tekemästään työstä saamillaan varoilla. Harrastuksen parissa on kuitenkin, sitten varsin vähän työtä tarjolla. Ainoa esiintymispaikka on Nuorisoklubi ja kesäisin Kyllikinranta.

Popmusiikin harrastajien suunnitelmiin kuuluu 5. heinäkuuta pidettävä puistokonsertti, jossa esiintyvät iisalmelaiset nuorten popyhtyeet. Syksyllä taas on tarkoitus jatkaa nyt aloitettua koulutusta.

Musiikkia harrastavan nuorison Jukka Kainulainen sanoo toivovan, että kansalais-opisto ja musiikkiopisto ottaisivat popmusiikin koulutusohjelmaansa. Harrastajia varmasti riittäisi, sillä Iisalmessa soittaa tällä hetkellä seitsemän pojista ja yksi tytöistä koostuvaa yhtyettä. Lisäksi on paljon yksityisiä harrastajia, jotka eivät toistaiseksi ole sijoittuneet mihinkään yhtyeeseen.

9.6.78                  Kuopio - BB-kilpailut (3.-11.6. BB-leiri) (Ks. erill. dokumentti)

9.6.78 pe         Keskisuomalainen:  Kaupungin kesäkursseilla monipuolista. toimintaa.
(Kuvateksti: Eniten osallistujia kerännyt Jyväskylän kulttuurilautakunnan järjestämistä kursseista on 17.-22.6. pidettävä pop- ja jazzkurssi, jonka pääohjaajana toimii Ilpo Saastamoinen. Kurssin järjestelyistä vastaa kaupungin lisäksi Jyväskylän amatöörimuusikot ry. sekä jazzkerho Trane.)

Suomen lyhyeksi moitittu kesä saattaa tuntua liiankin pitkältä, jos ei ole mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Näin ikävästi saattaa olla ainakin niiden lukuisien nuorten kohdalla, jotka ovat jääneet vaille kesätyötä tai jotka ovat olleet jo pitempään työttöminä. Tällöin on tekemisen lisäksi puutetta usein myös rahasta.
Jyväskylän kaupunki on halunnut osaltaan auttaa kaupungin nuoria järjestämällä lukuisia kursseja kesän mittaan. Kursseja on kaikkiaan parisenkymmentä ja niiden aihepiiri liikkuu ensiavusta telinevoimisteluun.

...Suosituin kuudesta kurssista on 16.6. alkava musiikkikurssi, jossa keskitytään pop- ja jazzmusiikkiin. Pääohjaajana toimii Ilpo Saastamoinen... > 17.-22.6.78 Jyväskylä

 

17.-22.6.78         Jyväskylä, Näkövammaisten koulu - musiikkileiri Kukkumäellä
               - 21.6. Loppukonsertti (mm. Jouni Koskimäki)

 

21.6.78 Keskisuomalainen - OS: Pop ja jazz soi, yhdessäolo maistuu
Viikonloppunahan se alkoi, Kukkumäessä, näkövammaisten koulun erinomaisissa tiloissa.
Ensin oli kyselyä liki kolmikymmenpäisen halukkaan harrastajajoukon teorian tiedosta, pieni soittotesti ja kunkin taitamisen tason selvittelyä ryhmittyminen varsinaista opiskelua varten kuudeksi eri yhtyeeksi.
Ja sitten tuli totinen työ, sävelten, sointujen ja sähkön parissa uurastus, jonka kuluessa tuskin kukaan on ehtinyt päivän pituutta murehtia.

Ja nyt Jyväskylän popin ja jazzin innoittama musiikkileiri työskentelee jo viidettä päivää, jakaa viimeiset antinsa, tiivistää kertyneitä kokemuksia ja silaa parasta mahdollista ohjelmistoa leirin päättävään konserttiin.
Tuttujen musiikkiyhdistysten Tranen ja Jyväskylän Amatöörimuusikkojen (JAM) puuhaama viisipäiväinen leiri on ainakin ensi päivien kokemusten perusteella päässyt hyvin tavoitteeseensa.

Harrastajia on riittänyt - kaikkiaan 28 erityylistä soittoniekkaa instrumentteineen kitaroita, bassoja, rumpuja, koskettimistoja jne. - ja käsitellyn musiikin alue on tarvittaessa laajentunut aina bluesista rokkiin ja jazzista kansanmusiikkiin, Osallistujien musiikillisen osaamisen eroista ei ole ollut paljonkaan haittaa, sillä jokaisen hellittämätön innostus on luonut leirille tiiviin yhteishengen.

Pop- ja jazzleirin järjestelyjä viime vaiheessa vetänyt JAMin Pauli L e p p ä l ä on syystä iloinen. Tämä kokeilu on ensimmäinen laatuaan Jyväskylässä, joten onnistuminen on erityisen tärkeää jo leiritoiminnan jatkuvuuden kannalta.

Pientä jännitystäkin on ollut. Vaikka kaupungin kulttuurilautakunta on tarjonnut taustatukea, niin varojen niukkuuden kanssa on silti jouduttu painiskelemaan. Toinen rajoitus on ollut lyhyt aika. Leppälän mielestä tulevaisuuden suunnitelmissa kannattaakin varautua vähintään viikon pituiseen kurssiin, jolloin ehditään myös hieman syvempään paneutumiseen. Päivien nopeasta vaihtumisesta huolimatta Kukkumäessä on toki ehditty melkoisesti. Runsaan kuuden tunnin päiväohjelmaan on sisältynyt eriasteisia teoriatunteja, henkilökohtaista soitinopetusta ja ryhmäsoittoa.

Leirin ylivoimaisesti suosituin soitin on ollut kitara, sen salaisuuksiin on perehtynyt yli puolet osanottajista. Suurin kato taas on koettu, ehkä odotetusti, rumpalien ryhmässä. Normaalin popsoittimiston ohessa leiriltä löytyy ilahduttavasti muutama puhaltajakin, mm. koko joukon ainoa naissoittaja.

Musiikin laadun puolesta tämänkertainen leiri on painottunut melko selvästi bluesiin ja rokkiin, puhtaita jazz-instrumentalisteja ei mukana ole. Leirin opettajistoon kuuluva, monipuolisena muusikkona tunnettu Ilpo         Saastamoinen toteaakin että tämä tietynlainen epätasapaino rajaa jonkun verran myös opetusta. Jazziin oleellisesti kuuluvan improvisoinnin harjoitusta on jouduttu useimpien kohdalla typistämään, sillä varsinkin sointupohjainen improvisointi vaatii luontuakseen jo sangen pitkällistä perehtymistä.

Kitaristeja ohjaavan Saastamoisen lisäksi musiikkileirillä opettavat Jouni Koskimäki (niinikään kitara), Jukka Ojaniemi (rummut), Juha Pörhölä (basso) ja Teuvo Ryynänen (piano, puhaltimet).

Pop- ja jazzleirin tulosten arvioiminen käy jokaiselle oikein käytännössä keski-viikkona 21.6. klo 19 ylioppilastalolla pidettävässä konsertti- ja jamitilaisuudessa, jossa leirin osanottajista koottujen yhtyeiden lisäksi myös opettajisto on lupautunut ratkeamaan parhaimpaansa. OS.

 

25.-27.6.78         Voionmaan opisto, Tampere (Ylöjärvi) - (STM?) mus./ohj.ryhmäleiri
Päiväämätön: STM:n musiikkileirit lyhyesti
STM:n musiikkileirikesä oli edellistä vuotta laajempi. Tällä kertaa oli uutena ohjelmaryhmien jäsenille tarkoitettu kurssi. Opettajina toimivat muusikot Pirjo ja Matti Bergström esiintymistaidossa, laulussa, pianonsoitossa ja musiikin teoriassa. Ilpo Saastamoinen opetti kitaransoittoa ja Kari Rydman vieraili kertomassa ohjelmaryhmätoiminnan keinoista ja ongelmista. Leiriläiset esittivät ohjelmaa samaan aikaan opistolla olleille SAK:n nuorille.

 

28.6. - 7.7.78         Kajaanin pop/jazzleiri
                           (P. Sarmanto - Ahvenlahti - Laine + Paroni & IS)

Päiväämätön - Kainuun Sanonat (psi): Niukasti oppilaita pop- ja jazzleirillä
Seitsemättä kertaa järjestettävä Kajaanin pop- ja jazzleiri kärsii oppilaiden puutteesta. Opetukseen osallistuu tänä kesänä enintään 20 nuorta muusikkoa, kun tavallinen opiskelijamäärä liikkuu 40:n vaiheilla. Kapellimestari Ilpo Saastamoinen arveli puutteen tärkeimmäksi syyksi leirin poikkeuksellista ajankohtaa.

Pop- ja jazz-leiri on aikaisemmin järjestetty elokuun alussa, jolloin kesätyöt ovat useimmilla jo takana päin. Monet opinhaluiset ovat kesä-heinäkuun vaihteessa joko töissä tai rahattomia. Leirin ajankohtaa jouduttiin entisestä muuttamaan, koska opettajien saanti elokuun alkupuolella näytti vielä keväällä epävarmalta. Jatkossa leiri pidetään varmasti entiseen tapaan elokuun alussa, Ilpo Saastamoinen kertoi.

Neljä soitinryhmää
Oppilaista suurin osa on rumpaleita tai kitaristeja. Basson tai pianon soittimekseen valinneita on mukana jonkin verran vähemmän. Leirin opettajaksi on kiinnitetty myös Seppo "Paroni" Paakkunainen; hänen saapumisensa siirtyy kuitenkin ensi viikkoon, koska leirille ei ole ilmoittautunut yhtään puhallinsoitinten opiskelijaa. Puhaltajia on kapellimestari Saastamoisen mukaan ennenkin ollut kaikkein vähiten mukana.

Ilpo Saastamoinen opettaa itse kitaransoittoa ja musiikinteoriaa. Basisteja ohjaa Pekka Sarmanto, pianisteja Olli Ahvenlahti ja rumpaleita Reino Laine.

Työpäivä kestää kuusi tuntia. Kaksi tuntia omistetaan teorian opinnoille, loput soittimen käsittelyn ja yhtyesoiton harjoituksille. Leirin oppilaista muodostetaan neljä yhtyettä, joilla kullakin on oma ohjaajansa. Soittotaitoa kohennetaan joko henkilökohtaisen ohjauksen tai ryhmäopetuksen avulla.

Tarve kasvaa
Ilpo Saastamoisen mielestä pop- ja jazzmusiikin opetuksen tarve lisääntyy jatkuvasti:
- Jatkuvaa opetusta saa vain Oulunkylän pop- ja jazzopistossa, ja sinne mahtuu opiskelijoista vain pieni osa. Lisäksi opetusta annetaan jonkin verran kansalais- ja työväenopistoissa - itse esimerkiksi olen koko viime kauden käynyt opettamassa Paltamossa.

- Kesäleirejä järjestetään tänä vuonna kymmenkunta, ainakin Kuusamossa, Joensuussa, Oulunkylässä, Raumalla, Jyväskylässä ja täällä Paltamossa. Oulunkylällä ja Paltamolla on pisimmät leiriperinteet. Monet muusikot kulkevat leiriltä toiselle.

Leirillä on luonnollisesti mukana monia paltamolaisia, mutta onpa oppilaita tullut maakunnan ulkopuoleltakin Kittilää ja Rovaniemeä myöten. Oulusta on tullut kokonainen trio.

Kurssi maksaa 270 markkaa; hintaan sisältyvät opetus ja majoitus. Täysihoito-järjestelyihin ei ryhdytty oppilaiden vähyyden takia. Leirin ovat järjestäneet Kajaanin seudun rytmimuusikot ja Paltamon kansalaisopisto. Tukea ovat myöntäneet Oulun läänin taidetoimikunta ja Kajaanin kaupunki yhteensä 5 000 markkaa.

Pop- ja jazzleiri päättyy ensi viikon lauantaina kello 13 pidettävään opettajien ja oppilaiden yhteiseen päätöskonserttiin. Ensi viikon perjantaina opettajat esiintyvät Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa -viikon Lystinurmi-tapahtumassa Paltaniemellä. Tuolloin esitetään Ilpo Saastamoisen säveltämiä lauluja Eino Leinon sanoihin. Solistiksi tulee Harri  Saksala. Ohjelma toistetaan lauantaina Paltamossa. (psi)

 

1.7.78         la         Kaleva - (AA): Kevyttä jazzia vakavasti
Jo seitsemännen kerran kokoontuivat pohjois-suomalaiset pop-musiikin harrastajat leirille kertaamaan entisiä ja oppimaan uusia taitoja musiikin maailmassa.
- Tämän Paltamoon järjestetyn pop-jazzleirin takana ovat myös Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ja Paltamon kansalaisopisto. Taloudelllsta tukea on lisäksi saatu Oulun läänin taidetoimikunnalta.

"Leiriopetus käsittää teoriaopetuksen, soitinkohtaisen harjoittelun sekä yhtye-harjoituksen", kertoi leirin johtaja kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Tärkein anti leiriläisille on Saastamoisen mielestä mahdollisuus soittaa yhdessä.

Leirin alussa pantiin oppilaat teoriatenttiin, jonka perusteella suoritettiin jako ryhmiin. Yhtyesoittamista opetetaan harjoituskokoonpanoissa. Päivittäisen opetusjakson jälkeen oppilaat jatkavat harjoituksia omatoimisesti aina iltamyöhään. Osanottajamäärä jäi tällä kertaa puoleen normaalista ja mukaan tuli vain 20 kurssilaista. Kaukaisimmat ovat saapuneet Kittilän liepeiltä. Syynä vähäiseen osanottajamäärään Saastamoinen pitää poikkeuksellista ajankohtaa. Aikaiseminhan leiri järjestettiin elokuussa, mutta opettajille soveltui alkukesä tänä vuonna parhaiten.

Opettajakunta on jo tuttua edellisiltä leireiltä. Mukana ovat Saastamoisen ohella Paroni Paakkunainen, Olli Ahvenlahti, Pekka Sarmanto, ja Reino Laine. Opettajat pitävät lisäksi pari konserttia Eino Leino -juhlien yhteydessä, joten kurssilaisille tarjoutuu hyvä tilaisuus seurata näiden ammattilaisten harjoittelua.

Popmusiikin taso on Suomessa kaatunut viime vuosina voimakkaasti eteenpäin, Saastamoinen ja Laine arvioivat. Osoituksena siitä on suomalaisten muusikkojen runsas kysyntä eri maiden yhtyeisiin.

Yhtenä merkittävänä syynä tason nousuun on pidettävä tällaisten musiikkileirien järjestämistä. Suuri vaikeus on kuitenkin riittävän taloudellisen tuen puute. Katseet tilanteen parantamiseksi on suunattu valtiovaltaan. Muun muassa tämä kymmenen päivän mittainen Palamon leiri on Pohjois-Suomessa ainoa, ja siksi sen tulisi saada taloudellinen tuki suoraan opetusministeriöltä.

- Musiikin harrastus on erityisen vireää juuri Pohjois-Suomessa. Musiikkileirillä on mukana monista yhtyeistä soittajia, jotka sitten vievät saamiansa oppeja soittajakavereilleen. Pohjoissuomalaiset yhtyeet ovat olleet hyvin edustettuina erilaisissa musiikkikilpailuissa.

Pääosa leiriläisistä on amatöörejä. Kuitenkin joukkoon mahtuu muutamia puoliammattilaisia ja hyvin monet kurssilaisista valitsevat itselleen ammattimuusikon uran. (AA)        

 

9.7.78 su         Kuubalaisen musiikin kurssi 3-4 t. (Festivaalileiri Koutaniemessä)

> 6.7.78          Kansan Tahto, KAJAANI - Festivaalileiri Koutaniemessä
- Kainuun Festivaalitoimikunta, Suomi-Kuuba-Seuran Kainuun osasto ja Kajaanin kaupungin raittius-, kulttuuri- ja nuorisolautakunnat järjestävät 8.-9.7. festivaalileirin Koutaniemessä. Leiri on tarkoitettu kaikille nuorille, jotka haluavat viettää viikonlopun ystäviensä kanssa urheillen, ulkoillen ja tutustuen festivaali-aatteeseen ja tämän kesän festivaalimaahan Kuubaan, kertovat festivaalitoimikunnan puheenjohtaja Esko Piippo ja sihteeri Raili Myllylä...

Lauantain ohjelmassa on Moncada-juhla jossa esiintyvät mm. Paltamon Pop/jazz-leirin opettajat. Illalla pidetään vielä festivaalikarnevaalit ja festivaalidisco. Myös Suomen festivaaliyhdistyksen pääsihteeri Reijo
L a h d e n p e r ä saapuu leirille.

Sunnuntain ohjelmassa on solidaarisuusjuoksu Chilelle sekä solidaarisuushuuto-kauppa. Puhutaan maailmankartan polttopisteistä ja kuullaan festivaaleille lähtijöiden ajatuksia. Yhteislaulua, kuubalaisen laulun ja soiton kurssia pitää leirillä Ilpo Saastamoinen.

 

> 9.7.78?: Kainuun Sanomat - (av): Lähes 30 nuorta festivaalileirillä
Kolmisenkymmentä kajaanilaista nuorta osallistuu Koutaniemen koululla lauantaina alkaneelle festivaalileirille. Kaksipäiväinen leiri keskittyy Kuubassa pidettävän nuorisofestivaalin aiheiden ympärille ja antaa leiriläisille tietoa festivaali-liikkeestä. Lauantai-iltana ohjelmassa oli Moncada- juhla, jossa olivat mukana mm. Paltamon Pop/jazz -leirin opettajat.

Lauantaina leiri tutustui festivaaliliikkeen historiaan Esko Piipon pitämän alustuksen ja ryhmätöiden avulla. Kajaanin nuorislautakunnan puolesta leirillä on mukana Hannu Koski, joka kertoili otteita Kuuban historiasta. Leiripäällikkönä toimii Raili Myllylä Kainuun Festivaalitoimikunnasta.

Illalla pidettiin Moncada-juhla, jonka vetäjänä toimi Reijo Lahdenperä festivaali-yhdistyksestä. Juhlassa esiintyivät mm. Paltamon pop/jazz -leirin opettajat Seppo Paakkunainen, Ilpo Saastamoinen, Olli Ahvenlahti, Pekka Sarmanto ja Reino Laine. Juhlaan oli järjestetty erillinen kuljetus Kajaanista. Illan päätteeksi koululla oli festivaalidisco.

- Yleensä festivaalileiri järjestetään samana vuonna kuin kansainväliset festivaalit. Pitäisin tämän leirin osanottajamäärää kohtuullisena; aurinkoisen sään sattuessa olisi todennäköisesti mukana ollut enemmän nuoria, arveli Hannu Koski.

Sunnuntain leiriläiset aloittavat solidaarisuusjuoksulla, jonka jälkeen tutustutaan maailmanpolitiikan polttopisteisiin ja tehdään ryhmätöitä samasta aiheesta.

Ilpo Saastamoisen vetämä kuubalaisen laulun ja soiton kurssi on sunnuntain päätapahtuma. Iltapäivällä Kuuban festivaaleille lähtijät, joita leirillä on mukana kolme, kertovat omia dotuksiaan festivaaleista. Ennen lähtökahveja pidetään solidaarisuushuutokauppa, jossa myydään kaikkea pientä festivaalirahaston tukemiseksi.

Virallisen ohjelman lisäksi on leirillä varattu aikaa urheiluun ja ulkoiluun, johon Koutaniemen koululla on hyvät mahdollisuudet. Leirin järjestävät Kainuun Festivaalitoimikunta, Suomi-Kuuba -seuran Kainuun osasto sekä Kajaanin nuoriso-ja raittiuslautakunta. (av)

(Jatkuu osassa VII:]

14.-16.7.78 pe-su         Virtasalmi (Kangasniemi) - musiikkikurssi (kurssin johtaja)
16.7.78 (lehti?): PP: Kevyen musiikin taitoja opetellaan Kangasniemellä