1976 Kajaanin Big Band V

[1976 Kajaanin Big Band V]

21.-23.4.76 NOMUS-kokouksessa Kööpenhaminassa
"Deltagere i det fællesnordiske Nomus-møde... i København (jurymødet)": Henrik Otto Donner, Ilpo Saastamoinen, Risto Kivelä, Timo Teerisuo (+ Folke Rabe etc.)

> Päiväämätön: Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen
matkustaa Kööpenhaminaan yhteispohjoismaiseen Nomus-lautakunnan kokoukseen valtion säveltaidetoimikunnan edustajana. Saastamoisen matkan kustantaa opetusministeriö. Lautakunta hyväksyi matkan työmatkana, koska sen eräänä tarkoituksena on mm. neuvotella
yhteispohjoismaisista, erityisesti kalottialueen hankkeista Kajaanin Big Bandia ajatellen.

27.4.76 Savon Sanomat: Kainuun alueorkesteri vierailee Keiteleellä (Pig Pand!)

28.4.76 ke         klo 19 KBB:n yhtye Keiteleellä ala-asteella (24.4. Savon Sanomat)

> 30.4.76 - Iisalmen Sanomat: Miellyttävä kuuntelutuokio keiteleläisillä
(Kuvateksti: Keiteleellä konsertoinut Kajaanin Big Band -yhtye, mukana TF, HS, KH, JK (viulu) ja IS. Iisalmessa Big Band vierailee 5. toukokuuta.)

Mitä kertookaan "Joutsenen juju", kajaanilaisen kapellimestari Ilpo Saastamoisen sävellys, joka on tehty Kajaanin Big Band orkesterin yhtyettä varten?

Kainuulaisen salolammen pesivää joutsenparia on häiritty. Toinen emoista alkaa -jujutuksen suojellakseen hautovaa emoa. Se huusi hädissään, se esitti kuolevaa joutsenta, tuntui kuin ihmisen pahuus olisi voittanut jälleen kerran, mutta - sitten valkea joutsen kohosi siivilleen, se oli voittanut ihmisen, sen juju onnistui. Voi sitä riemua, minkä se aiheutti. Joutsenen juju oli luonnon voitto ihmisestä.

Tällaisia mietteitä kohosi rintaan kuunnellessa Kajaanin Big Band-yhtyeen konserttia Keiteleellä ala-asteen juhlasalissa keskiviikkoiltana, nimenomaan Saastamoisen säveltämää ja sovittamaa Joutsenen jujua ajatellen.

Yhtyeen toinen kohokohta oli azerbaidzanilainen kansansävelmä "Haridz Segjah". Sen mukana kuulija voi lähteä matkalle perin outoihin oloihin ja maisemiin, kauaksi kiehtovaan itään. Musiikissa totesi erämaan tunnelmat kamelinhuutoineen, sutta pakenevine lammaslaumoineen, vettä etsivine ihmisineen, ympäröivän salaperäisyyden. Sävelmän esitti yhtyeen trio Saastamoinen, Jordan Koschuharov ja Timothy Ferchen.

Big Band -yhtyekonsertin järjesti Keiteleen Nuorisolautakunta. Kuuntelijoita oli melkoisen runsaasti, puolitoistasataa. Heille ilta tarjosi miellyttävän kuuntelutuokion, vaikkakin hieman "käsitelty" suomalainen kansanmusiikki herätti, varsinkin vanhemmissa kuulijoissa ristiriitaisia tunnelmia.

Ohjelman alussa oli pari kolme viehättävää kansansävelmää Kainuusta, joita seurasi kerrottu "Haridz Segjah" ja edelleen Kainuusta tallennettua kansanmusiikkia, rimppa ja polkka. Keiteleläisiä kiinnosti eniten Kiljanderin polska, jota oli kovin muunneltu, mutta toki viulisti Jordan siitäkin perussävelmän löysi. Purolan potpuri, kansanlaulu-sarja Kainuusta, alkoi haikeasti, oli täynnä surua, mutta ilokin pilkisti esiin ja sävelmä päättyi riemastuttavarytmiseen polkkaan.

Väliajan jälkeisen osan ensimmäisenä numerona kuultiin Luuli, luuli, lasta - kehtolaulu, mutta ei siinä olisi vauva liikoja nukahdellut! Ei kai ollut tarkoituskaan, sovitus oli musiikillisesti mielenkiintoinen, samoin kuin seuraava Lentiiran lemmittykin. Sävelmän, venäläinen kansanlaulu Wolga-joki, tunnelmallinen slaavilainen haikeus viehättää myös suomalaista kuulijaa.

Ohjelma päättyi bulgarialaiseen kansanlaulusarjaan. Sen omalaatuinen rytmi ja sävelkuvioiden tehokkuus vaikuttivat kuuntelijoihin. Viulua soittava Jordan tulkitsi kotimaansa tunnelmat korkeatasoisesti. Ylimääräisenä yleisö sai kuulla amerikkalaista bluesia joka erosi muun konsertin sävystä ja sai nuorison innostumaan.

Yhtyeessä soitti kapellimestari-kitaristi Saastamoisen ja viulisti Koschuharovin lisäksi Hannu Sovelius huilua ja sopraanosaxofonia, Kari Hynninen sähköbassoa sekä rumpuja ja vibrafonia Timothy Ferchen. Sovitukset on tehnyt Saastamoinen.

> 5.5.76 Pie-Kei - Vellamo Paananen: Kajaanin Big Band soitti Keiteleellä
(Kuvateksti: Yksi konsertti-ilta on taas onnellisesti ohi! Vas. Kari Hynninen, Tim Ferchen, Hannu Sovelius, Jordan Koschuharov ja Ilpo Saastamoinen.)

Kajaanin Big Bandin yhtye konsertoi Keiteleellä ala-asteen salissa keskiviikkona 28. 4. Tilaisuuden järjestäjänä oli nuorisolautakunta. Yleisöä oli läsnä puolentoistasataa henkeä.

Big Bandin yhtye tarjosi kuuntelijoilleen erilaista musiikkia. Vanhemmat meitä haukkoivat henkeään ja nuoremmat kuuntelivat kummastuneina. Kuitenkin yhtye tarjosi miellyttävän musiikinkuunteluhetken keiteleläisille. Aikaisemminhan täällä ei ole ollut vastaavanlaista konserttia.

Yhtyeen ohjelma koostui eri maiden kansanmusiikista sekä Big Band orkesterin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen sävellyksistä ja sovituksista. Yhtyeen musiikki oli kansanmusiikkiin pohjautuvia sävellyksiä uudelleenmuokattuina. Suomalaisen kansanmusiikin lisäksi ohjelmassa oli osin Itä-Euroopan kulttuurialueen kansan-musiikkia - sekin muokattuna ja lisättynä.

Ohjelman alkuosa oli kainuulaista musiikkia. Sitten yhtyeen trio soitti kazahstanilaista eli kasakialaista kansanmusiikkia sisältävän sävelmän, azerbaidzanilaisen kansansävelmän Haridz Segjah. Välillä kuultiin Hyrynsalmen sävelmiä rimppa ja polkka.

Keiteleläinen Kiljanderin polska herätti kiinnostusta, mutta - mitä olisikaan itse Kiljander sanonut sen muokkaamisesta - se onkin eri asia. Kiljanderin polska on antanut huimaavan näkemyksen sovittajalle. Kuuntelijalta varmaan unohtui reuma jos kihtikin, kun yritti olla mukana sävelkuvioiden kiemuroissa. Nykyaikaiset instrumentit antoivat rytmiin oman kiehtovuutensa. Kuuntelija kyseli itseltään: kansainvälistyykö myös kansanmusiikki, vai ovatko kuuntelu-tottumuksemme aikansa eläneitä? Sekä, että. Hämmentävä kokemus. Onneksi viulisti Jordan Koschuharov "löysi" aina silloin tällöin oikean polskan sävelen!

Kansanlaulusarja Kainuusta hieman tyynnytti "kuohahtaneita" mieliä. Karjalainen kehtolaulu Luuli, luuli, lasta oli mielenkiintoinen, samoin Lentiiran lemmitty. Sitä myös oli Joutsenen juju, joka salli mielikuvitukselle vapauden.

Venäläinen kansanlaulu Syvä Volga joki tunteellisuudellaan viihdytti ja ohjelman lopussa bulgarialaisen musiikin rytmi ihastutti. - Soittajat kukitettiin. Ylimääräisenä saatiin kuulla bluesia.

Yhtyeessä soittivat sähkökitaraa kapellimestari Ilpo Saastamoinen, viulua Jordan Koschuharov, rumpuja ja vibrafonia Timothy Ferchen, sähköbassoa Kari Hynninen ja huilua sekä sopraanosaxofonia Hannu Sovelius, kaikki alansa taitavia poikia.

 

1.5.76 la Savon Sanomat - Jorma Hänninen:  Kajaanin Big Band konsertoi Keiteleellä
(Kuvateksti: Kajaanin alueorkesterin Big Band konsertissaan Keiteleen ala-asteen juhlasalissa keskiviikkona. Kitaraa soittaa kapellimestari Ilpo Saastamoinen.)

Uudelleen muovattua kansanmusiikkia, johon on lisätty rytmiaineita, esitti Kajaanin alueorkesterin viisimiehinen Big Band -yhtye keskiviikkona Keiteleellä pitämässään konsertissa. Sovitukset olivat orkesterin kapellimestarin, Ilpo Saastamoisen työtä.

Saastamoinen on lähtenyt valtaamaan täysin uudentyyppisillä sovituksillaan tilaa kansanmusiikin ja rytmimusiikin välimaastosta. Esitettyjen kappaleiden aineet näet perustuvat eri maiden kansanmusiikkiin. Ainakin ensi kertaa kuullessa on tulos jollakin lailla hämmentävä; kuten usein ennen kokemattoman edessä.

Yhtyeen nimestä huolimatta ei sen esittämä musiikki ollut Big Band -tyyppisen yhtyeen perinteellistä soitantoa, vaikka yhtyeen soitinvalinta vastasikin tätä. Monet kuulijat olivat tulleet kuuntelemaan kenties perinteellistä big band -yhtyettä, mutta saivat kokea voimakkaan elämyksen jostain pop-musiikkia sivuavan soinnutuksen liepeiltä, kansanmusiikkiteemojen löytyessä melodiasta. Big Band -yhtyeen musiikki lienee lähinnä luettava aivan uuteen luokkaan, joka etsii sijaansa kansanmusiikin ja rytmimusiikin välimailta.

Konsertissa kuultiin itäeurooppalaista alkuperää olevia kappaleita sekä suomalaisia, Savosta ja Kainuusta löytyvien kansansoitteiden pohjalle perustuvia.

Kapellimestari Ilpo Saastamoisen lisäksi soittivat yhtyeessä bulgarialainen musiikin-opettaja Jordan Kojuharov, viulu, amerikkalainen musiikinopettaja Tim Ferchen lyömäsoittimet, Kari Hynninen, basso ja Hannu Sovelius saksofoni. Ilpo Saastamoinen soitti sähkökitaraa.

Kajaanin Big Band -yhtye toimii kunnallisen alueorkesterin pienyhtyeenä. Se on kierrellyt sekä yhtyeenä että suuremmassa kokoonpanossa laajalti ympäri maata. Alueorkesteri saa tuntuvaa valtion avustusta ja sen olemassaolo on kokeiluluontoista.
Jorma Hänninen

 

1.5.76 Iisalmen Sanomat: Big Bandin pyrkimys kaataa raja-aitoja (Enn. irtoleike > 5.5.)
(Kuvateksti: Kapellimestari Ilpo Saastamoinen sylissään puolitoistavuotias Ilona Maria ja runsaasti 'onnen pipanoita'.)

Kajaanin Big Band, lajissaan maan ensimmäinen kokeilualueorkesteri, on myös maan ensimmäinen varsinainen alueorkesteri, sillä sen toiminnasta, nyt ja myöhemminkin, kaksi kolmannesta tapahtuu sijaintikunnan ulkopuolella.

Big Band on toiminut puolitoista vuotta. Sen merkittävyys on erityisesti ns. rytmi-musiikin alueella. Big Band on perinteisesti jazzorkesteri, mutta sen ohjelma-poliittisena tavoitteena on tämän käsitteen laajentaminen siten, että ohjelmaan on otettu ja otetaan jazzmusiikin rinnalle erityisesti kansanmusiikkia laajoina sarjoina, viime vuosien aikoina sävellettyä uutta pop- ja jazzmusiikkia sekä vanhempaa viihdemusiikkia.

Kajaanin Big Band pyrkii kaatamaan raja-aitoja eri musiikkikulttuurien välillä ja täten laajentamaan mahdollisuuksia musiikin kuuntelutottumusten kehittäjänä. Ensimmäisen toimintavuoden kertomuksesta ilmenee, että vuoden 1975 aikana Big Band ja siitä muodostettu yhtye esiintyi 47:ssä tilaisuudessa, joista kaksi kolmas- osaa eli 31 kuului aluetoimintaan ja 16 oli Kajaanissa tapahtuneita esityksiä.

Kajaanin Big Band toimii Kajaanin Kulttuurilautakunnan alaisena. Sen toimintaa tukevat opetusministeriö ja Kajaanin kaupunki. Big Bandin täyteen kokoonpanoon kuuluu kapellimestari Ilpo Saastamoinen ja 18 soittajaa. Päätoimisen kapellimestarin lisäksi on orkesterissa kolme sivutoimen haltijaa sekä avustajasoittajat.

Täyden orkesterin ohessa esiintyy 3-6 soittajan yhtye, mikä on erikoistunut esittämään kansanmusiikkiin pohjautuvia sävellyksiä uudelleenmuokattuina. Suomalaisen kansanmusiikin ohessa sen ohjelmistoon kuuluu mm. bulgarialaista, afrikkalaista tai azerbaidzanilaista kansanmusiikkia. Big Band -orkesterin kuluvan vuoden ohjelmiston pääkohdan tulee muodostamaan norjalaiselta Jan Garbarekilta tilattu sävellys.

Orkesterin ohjelmaan on kuulunut 45 eri sävellystä. Näistä 18 on ollut suomalaisten säveltäjien tuotantoa ja tämän lisäksi 12 suomalaisten sovittajien työtä.

- Kajaanin Big Bandin ja yhtyeen omaleimainen ohjelmapolitiikka on ollut eräs tärkeä tekijä laajan kysynnän luomisessa. Päämääränä on musiikkitarjonta, joka toimii vastapainona ylikansalliselle massaviihteelle käyttämällä runsaasti materiaalia sekä kotimaan että myös osin Itä-Euroopan kulttuurialueelta - kuitenkin niin, että rytmimusiikille tärkeä improvisointiaines on säilytetty mukana, sanotaan Big Bandin viime vuoden toimintakertomuksessa.

Alkaneen vuoden toiminta jatkuu entisen muotoisena. Orkesterin kokoonpano pysyy samana. Big Band -konsertteja järjestetään kolmisenkymmentä ja yhtyekonsertteja 20.  

 

5.5.76            Iisalmi - BB-konsertti Ylä-Savon Ammattikoululla klo 19

> 6.5.76         Iisalmen sanomat - Pertti Malinen: Kajaanin Big Band Iisalmessa
Parinkymmenen soittajan vahvuisena viihdytti Kajaanin Big Band yllättävän harvalukuista iisalmelaisyleisöä. Musiikki, jota tällä kertaa tarjottiin kuultavaksi, oli taiteellisuudessaan myös vahvasti viihteellistä. Uskoisi asteikosta pop-jazzista suomalaisiin kansanlauluihin löytyvän sopivaa kuultavaa varttuneemmasta huimimpaan pop-ikäiseen. Tarjolla oli todellinen perhekonsertti.

Kajaanin Big Bandin konsertin ohjelma jakautui soitettujen sävellysten suhteen kahteen osaan. Alkupuoli konserttia oli kokoonpantu ulkolaisista sävelmistä. Erilaiset tyylikaudet tulivat myös esitellyiksi konsertin tässä jaksossa erinomaisesti. Vanhinta ison yhtyeen tyyliä edusti ragtime ja uusinta nykyistä pop-jazz. Swingin valtakausi oli tässäkin ohjelmassa esillä määrällisesti suurimpana ja siltä kaudelta onkin runsaasti sovitettuna isolle yhtyeelle. Kajaanin Big Bandin soitossa oli saksofonisektion sointi kautta linjan; tarvittaessa muhkea tai samettisen pehmeä. Baritonisaksofonin tukevalle kivijalalle oli hyvä rakennella erilaisia sointi-rakennelmia. Puhaltajisto kokonaisuudessaan on Big Bandin ydin ja se on tässä Big Bandissa hyvä. Rytmisektio ei antanut itsestään aivan yhtä ehdottoman hyvää kuvaa, koska siinä esiintyi paikoin pientä tarkkaamattomuutta.

Väliajan jälkeen kuultiin vastaavasti kotimaista kevyttä isolle yhtyeelle sovitettuna. Yleisön suosionosoituksista voi päätellä tämän osan konserttia olleen tutumpaa ohjelmaa ja näin saavuttaneen kuulijansa paremmin.

Konsertin mielenkiintoisinta antia olivat triolla esitetyt Big Bandin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen sovitukset. Kasakstanilainen kansansävel edusti idän outoa rytmiikkaa. Joutsenen Juju oli sovitus suomalaisesta kansanmusiikista, jossa oli useita improvisoituja muunnelmia. Ihmeteltävän paljon on Saastamoinen löytänyt omasta kansanmusiikistamme moderniin jazziin sopivia aineksia. Hänen soittamansa kitarasoolot olivat rytmisesti eloisia ja antoivat näytön teknisestä instrumentin hallinnasta; Trion esitysten perusteella voi sanan varsinaisessa merkityksessä puhua suomalaisesta modernista jazzista.

Iisalmelaisten nuorten kuulee usein puhuvan varsin asiantuntevasti nykyisestä kevyestä musiikista. Missä mahtoivat olla ne asiantuntijat nyt, kun olisi ollut tilaisuus kuulla omaa mielimusiikkia erinomaisen hyvin esitettynä. Näyttää vahvasti siltä, että kohta ei kukaan uskalla ottaa sitä riskiä mikä tällaisen konsertin järjestämisessä on. Kaikesta huolimatta tervetuloa uudelleen Kajaanin Big Band.
Pertti Malinen

> 9.5.76         Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Isoisän franseesi soi Kaustisella

Oulun läänin taidetoimikunnan tiedotuslehti 1976:  KAINUUN ALUEORKESTERI
Kajaanin Big Band on nyt 1 1/2 vuotta suorittanut alueorkesterikokeilua Kajaanin kaupungin ylläpitämänä ja opetusministeriön tukemana. Päätoimisena kapelli-mestarina on toiminut Ilpo Saastamoinen, joka Kritiikin kannusten (1973) ohella sai tänä vuonna toisenkin merkittävän tunnustuksen, valtion tiedonjulkistamispalkinnon, työstään rytmimusiikin saralla. Orkesterissa on lisäksi kolme sivutoimista muusikkoa sekä 15 avustajasoittajaa, joten täydessä vahvuudessaan Big Band on parikymmen-jäseninen. Noin puolet konserteista tehdään kuitenkin orkesterista muodostetulla pienyhtyeellä.

Vuoden 1975 aikana esiintyi Big Band ja siitä muodostettu yhtye 47 tilaisuudessa. Näistä 2/3 eli 31 oli aluetoimintaan kuuluvia ja 1/3 Kajaanissa järjestettyjä. Alue-esiintymiset jakaantuivat 26 kunnan alueelle - Helsingistä Rovaniemelle sekä Oulusta Joensuuhun. Pelson varavankilassa pidetty konsertti lähetettiin alueradio-nauhoituksena Oulun läänin taidetoimikunnan myöntämän apurahan turvin. Vuoden 1975 aikana oli esiintymistilaisuuksissa yhteensä noin 16 000 kuulijaa esitysympäristön vaihdellessa koulujen veistosaleista ja Kostamus-työmaaparakeista suuriin ulkoilmatilaisuuksiin.

Edellisenä vuotena esitetyistä lähes 120:stä sävellyksestä 2/3 on ollut kotimaisten säveltäjien ja sovittajien työtä. Erityistä huomiota on kiinnitetty kansanmusiikki-materiaalin käyttämiseen. Merkittävimpiä numeroita ovat olleet Seppo Paroni Paakkunaisen "Aillohas" -joikusarja big bandille ja Nils-Aslak Valkeapäälle, Kaj Backlundin "No Comments" ja "Suomalaisittain"-kansanlaulusarja sekä Heikki Sarmannon "Albright". Tämän ohella yhtye on esittänyt lukuisia kapellimestarin tekemiä laajamuotoisia pop/jazzsovituksia kansanmusiikista. Näyttää siltä, että big bandin ja yhtyeen omaleimainen ohjelmapolitiikka on ollut eräs tärkeä tekijä laajan kysynnän luomisessa. Päämäärähän on ollut luoda musiikkitarjontaa, joka toimisi vastapainona ylikansalliselle massaviihteelle, kuitenkin niin, että rytmimusiikille ominainen improvisointiaines on säilytetty mukana.

Vuoden -76 aikana sama ohjelmistolinja jatkuu. Pääteoksena on NOMUS-apurahan turvin saatu sävellystilaisuus norjalaiselta Jan Garbarekilta, jonka jazzsarja pohjautuu norjalaiseen kansansävelaineistoon. Yhtye tulee puolestaan Kaustisen festivaaleilla esittämään Optatus Raatikaiselta tallennetun franseesi-sarjan nykyaikaistetun version.

Kuluvan vuoden aikana kuuluu työsuunnitelmaan vielä yhtyeen esiintymismatka Donin Rostoviin sekä jo tehdyt kaksi TV-esiintymistä ja radionauha "Kajaanin Big Bandin yhtye kansanmusiikin parissa."

Vuosi 1976 on Kajaanin Big Bandille - menestyksistä huolimatta - vaikea sekä taloudellisesti että taiteellisesti. Suurin pulma on ollut toimien vähyys, mikä on estänyt koulu- ja työpaikkakonserttien säännöllisen toteuttamisen. Taiteellisesti tämä merkitsee lähes olemattomia harjoitusaikoja ammattiorkesteriin verrattuna. vaikka soittajat muuten olisivatkin alansa ammattilaisia. Päätoiminen yhtyerunko on välttämättömyys, jos aiotaan taata alueelle säännölliseen konserttitoimintaan perustuvaa musiikkikasvatusta. Todennäköisesti Kajaanin kaupungin ja maalaiskunnan välinen kuntainliitos edesauttaa myös orkesterin kehittymistä ammattilaisorkesterin suuntaan, sillä päätoimien avautuessa on odotettavissa hakijoita myös pääkaupungin tasokkaistakin soittajavoimista.

Toinen vaikeus on kuntien kulttuuribudjeteissa. Orkesterin on luonnostaan hakeuduttava laajalle alueelle silloin kun jonkun alueen kunnan vastaperustetun kulttuurilautakunnan kulttuurivuosibudjetti pyörii 3000 mk:n tienoilla. Toisaalta alueradioiden musiikkimäärärahat lienevät samaa luokkaa, mitä on pidettävä häpeänä kansakunnalle, joka yleisesti jo muuten ymmärtää hajasijoituksen ja aluepolitiikan merkityksen. Alueilla, joilla kuntien kulttuurimäärärahat ovat pienet, tulisi nimen-omaan valtakunnallisen yleisradiotoiminnan tukea LUOVAA kulttuuritoimintaa, jotta vihdoinkin päästäisiin irti pelkästään vastaanottavan osapuolen asemasta, johon - ikävä kyllä - monet jo ovat ehtineet tottua. Niin kauan kuin vuorovaikutusta ei kulttuurin alalla ole, ovat taiteilijat pakotettuja pysymään pääkaupungissa massa-tiedotusvälineiden tuntumassa.

On lukemattomia muitakin kysymyksiä, joista mitättömimmäksi ei suinkaan jää kysymys ihmisten kuuntelutottumuksista. On tosiasia, että esim. nuortenlehdet sanelevat hyvin pitkälle varsinkin passiivisen nuorison ihanteet. Kajaanin Big Band ei ole lähtenyt tavoittelemaan mainetta suosikkilehtien palstoilta, mikä ratkaisu ei tietenkään ole lisännyt nuorison määrää konserteissa. On kuitenkin muistettava, että erityisesti yhteiskunnan tehtävä olisi tukitoimenpiteillä varmistaa edes se, että kunnallinen musiikkitarjonta pystyisi muilla tavoin olemaan varteenotettava kilpailija kaupallisuuteen perustuvan lehdistön suosikeille. Tämä on mahdollista vain säännöllisen laajapohjaisen kouluissa tapahtuvan konsertti- ja musiikkikasvatus-toiminnan avulla. Tämän toiminnan tulisi kaikissa muodoissaan olla niin laajaa, että se pystyisi tulevaisuutta varten kasvattamaan uuden taiteenharrastajapolven, joka ennakkoluulottomasti pystyisi vastaanottamaan ja luomaan monimuotoista musiikkikulttuuria.
Kajaanin Big Band

 

Päiväämätön -76 - Helsingin Sanomat:  Tukea jaettiin Pohjolan säveltäjille (NOMUS)
Kajaani Big Band ja Pori Jazz 10 000 Tanskan kruunua (6380 markkaa) jazzsävellyksen tilaamiseen ruotsalaiselta säveltäjältä Bertil Lövgreniltä

 

Toukokuu 1976 - Kansan Uutiset - KU-viikonvaihteessa
Kulttuurityötä tehdään muuallakin kuin Helsingissä - Ilja tekee Kajaanissa
- Kulttuuri on Helsinki-keskeistä. Tarjonta suuntautuu Helsingistä maaseudulle, vuorovaikutus puuttuu. - Maaltapako on ainoa vuorovaikutuksen muoto, jossa maaseutu on antavana osapuolena, sanoo Ilpo "Ilja" Saastamoinen, maamme ainoan kunnallisen big bandin kapellimestari.

- Iljan ääni kuuluu Kajaanista, jossa hän on ollut puolisentoista vuotta ja aikoo jäädäkin, koska on huomannut, että työtä voi tehdä muuallakin kuin Helsingissä.

- Tarvitaan kulttuurivaihtoa pääkaupungin ja maaseudun välille, ei ainoastaan kulttuurivientiä ja Ilja toivoo, ettei kaikkien ihmisten tarvitsisi palata pääkaupungista maalle tajutakseen tämän asian.

- Vastikään Ilja sai julkista tunnustusta osuudestaan tiedonvälittäjänä musiikkikulttuurin alueella: valtion tiedonjulkistamispalkinnon Kitarakirjastaan.

Kirja kiinni elämässä
Ilja myöntää, että julkinen tunnustus on merkittävää, niin nyt kuin vuonna 1973, jolloin hän sai Kritiikin kannukset. Merkitys on nimenomaan siinä, että ns. suuri yleisö huomaa työn, jota kevyen musiikin alueella kotimaassa tehdään. Se työ ei kiinnosta nuorten lehtiä, niitä kiinnostaa vain ylikansallinen pop-jytä.

Kitarakirja on suunnattu lähinnä yksinopiskelijoille laulusäestyksen harjoitteluun. Tämäntyyppistä kitaransoittoa ei opeteta musiikkiopistoissa, jotka opettavat ainoastaan klassista espanjalaista kitaraa.

- Kitara laulusäestyksessä on meillä viime kymmenen vuoden aikana tullut hyvin suosituksi, nimenomaan yhteiskunnallisia lauluja laulavilla yhtyeillä. Siksi kirjassa on paljon suomalaisten säveltäjien tekemää laulumateriaalia, yhteiskunnallisesti kantaaottavaa. Tässä mielessä Kitarakirja on ensimmäinen tieto- tai oppikirja, joka on pyrkinyt yhdistämään musiikkia myös elämään. Yleensä musiikin teoria-kirjallisuus on tiukasti eristetty muusta elämästä.

Iljan kirjasta on tehty myös käännössopimus Ruotsissa. Ruotsalaiseen versioon valitaan laulumateriaali ruotsalaisista yhteiskunnallisista lauluista. Lisäksi on Iljan suunnitelmissa kitaransoiton oppikirja aivan nuorille aloittelijoille.

Big band virkistänyt musiikkielämää
Ilja palkattiin maamme ensimmäisen kunnallisen big band -orkesterin kapelli-mestariksi vuoden 1974 syksyllä. Sitä ennen hän oli tutustunut Kajaaniin popjazz-musiikkileirin vetäjänä kahtena kesänä. Alueorkesteritoimintaa hän näki ensimmäisen kerran käytännössä ollessaan Kuubassa suomalaisen kulttuurivaltuus-kunnan mukana. Henkilökohtaisiakin syitä Kajaaniin lähdölle oli. Helsingissä Ilja teki paljon mm. ammattijärjestötyötä; tuntui, että työrauhankin vuoksi oli järkevää lähteä maaseudulle.

Kajaanin big band saa alueorkestereista suurinta valtionapua, viime vuonna 65 000 mk. Mutta tekee se töitäkin apunsa eteen. Viime vuonna oli 47 konserttia, joista 31 aluetoimintaa Helsingistä Rovaniemelle, Porista, Raahesta ja Oulusta itään Kostamukseen ja Joensuuhun. Kajaanin, maamme ainoan kunnallisen big band 
-tyyppisen alueorkesterin olemassaololla on suuri merkitys Kainuun musiikki-elämälle.

- Se on merkinnyt säännöllistä konserttitoimintaa ja musiikkielämän virkistymistä. Meillä on myös ollut paljon yhteistyötä Kajaanin kaupunginteatterin kanssa ja tietysti paljon esiintymisiä eri työväenjärjestöjen tilaisuuksissa. Musiikkipoliittisesti perusperiaatteitamme on ollut pyrkiä välttämään ylikansallista massaviihdettä, olemme ohjelmistossa keskittyneet paljon mm. sekä suomalaiseen että muun-maalaiseen kansanmusiikkiin ja niistä uudistettuihin versioihin. Big band käyttää mahdollisimman paljon suomalaisten säveltäjien ja sovittajien tuotantoa.

Ilja on "melko vakaasti" päättänyt toistaiseksi jäädä Kajaaniin.
- Täällä on sävellysrauhaa. Olen tehnyt mm. musiikkia pariin näytelmään, sovittanut yhden filmimusiikin kuhmolaisesta kansanmusiikkimateriaalista, on tehty pari tv-ohjelmaa, yksi radio-ohjelma, äskettäin on valmistunut minun sovituksistani Oulun Punasolun LP-levy, oma soolo-LP ilmestyy toukokuussa. Eli minulla on sellainen tunne, ettei välttämättä tarvitse olla Helsingissä, jos vain muuten koettaa pakertaa.

Rytmimusiikki saanut arvostusta
Saadessaan Kritiikin kannukset, Ilja puhui muusikon asemasta Suomessa. Tuon puheen jälkeen hän toteaa sikäli muutosta tapahtuneen, että rytmimusiikkia on valtion taidehallinnon piirissä alettu arvostaa. Koulutus on, "vaikka vaivaisesti", Ilja sanoo - saatu alulle Oulunkylän pop jazz -musiikkiopiston mukana. Ensimmäinen kevyen musiikin alan päätoimi, Iljan, on perustettu. Se merkitsee sitä, että kuntien kulttuurilautakunnat uskaltavat helpommin ottaa vastaan kevyen musiikin konsertteja, kun tarjoajana on toinen kunta. Paljon on ennallaan eli huonosti.

- Meillä on suuria aukkoja keikkapuolella, valtakunnallista työehtosopimusta ei varmasti moneen vuoteen saada aikaan, muusikoitten eläketurva-asiat ovat järjestämättä.

EEC-kulttuuri ongelmana
EEC-kulttuuri, ylikansallinen massaviihde, on sekä suomalaisten muusikkojen ongelma että koko suomalaisen musiikkikulttuurin ongelma. Ilja toteaa, että jonkinlainen asiallinen suhtautuminen EEC-viihteeseen vaatisi entistä laajempaa omaan kansalliseen kulttuuriin pohjautuvaa herätettä ja arvostamista.

Avainasemassa on yhteiskunta, kaupallisilta musiikin tai tiedotustoiminnan yrityksiltä ei kannata mitään odottaa.

- Meillä pitäisi olla esimerkiksi valtion kautta järjestettyä tukea sellaisille nuorten musiikkilehdille, jotka keskittyvät kotimaisen musiikin esittelyyn. On pari, jotka saattaisivat kääntyä siihen suuntaan, jos tukea tulisi. Konserteissa ja musiikki-festivaaleilla pitäisi kotimaisen musiikin tulla selvästi esille.

Kulttuurivaihtoa - ei vientiä
Ennen kaikkea Ilja toteaa tärkeäksi kulttuurivaihdon pääkaupungin ja kehitys-alueiden välillä. Yleensä tähän mennessä kulttuurivaihto on ollut kulttuurivientiä pääkaupungista, maaseutu on aina ollut vastaanottavana osapuolena. Hän viittaa esim. saamelaiseen musiikkiin: etelän ihmisen huolena on ollut viedä omaa musiikkiaan saamelaisalueelle mutta ei päinvastoin.

- Myös alueorkesteritoiminnan kehittäminen on tärkeätä. Ainakin minä olen kokenut tällaisen big band -tyyppisen orkesterin toiminnan asiana joka todella monipuolistaa musiikkitarjontaa.

- Myös koulutuksen kehittäminen maaseudulla on tärkeätä. Nyt on pääkaupunki kaikenkeskus - jos haluaa koulutusta, pitää mennä pääkaupunkiin. Jos         haluaa radiotyötä, pitää mennä pääkaupunkiin, jos haluaa  nimensä lehtiin pitää mennä pääkaupunkiin tai ainakin siellä saada arvostusta työlleen.

- Radiotoiminta on tärkeä, mutta tapahtuu nykyisin vain pääkaupungista käsin. Alueradioiden kulttuuribudjetit musiikin osalta ovat noin 3 000 markkaa vuodessa. Ei sillä tehdä mitään. Jos täältä         lähetetään kvartetti Helsinkiin tai Tampereelle, sen kustannukset - matkat, päivärahat ja muut mukaan lukien - ovat vähintään 5000 mk enemmän kuin vastaavankokoisen omalta paikkakunnalta otetun bändin. Alueradioiden kulttuuribudjetit pitäisi saada täysin toiseen uskoon.         

Ilja toteaa, että kulttuurin tiedonvälitys ja vuorovaikutus pitäisi arvioida täysin uudestaan ainakin yhteiskunnan hallitsemien massatiedotusvälineiden alueellisen toiminnan osalta.
TUULALIINA SAARIKOSKI

 

12.5.76 ke (?)         Yhtyekonsertti (6)

>? Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Bandin pikkuyhtye: Rytmiryhmä ei ole johtajansa tasolla.
Lähes tyhjille penkkiriveille soitteli Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye kansan-musiikkiaan keskiviikkona kaupungintalolla. Kuusimiehistä pikkuyhtyettä ja sen kansanmusiikkikonserttia oli saapunut seuraamaan vain vajaa 50 henkeä.

Kapellimestari Ilpo  S a a s t a m o i s e n mieltymys kansanmusiikkiin ja sen aihemaailmaan lienee tullut selväksi kajaanilaisille. Ilpo Saastamoinen on tehnyt paljon työtä sovittaessaan kansanmusiikkiaiheita pikkuyhtyeelle.

Jostain syytä tuntuu kajaanilainen yleisö kuitenkin vierastavan näitä kokeiluja. Syy lienee osiltaan siinä, että Saastamoinen sovittaa ja esittää musiikin tinkimättä musiikillisista näkemyksistään. Tahtilajien vaihdokset, joskus omaperäiset soitin-ratkaisut ja improvisointi lienevät syyt yleisön ennakkoluuloihin.

Toisena syynä lienevät sitten yhtyeen hieman epätasaiset suoritukset aikaisemmissa konserteissa.

Kuitenkin keskiviikon konsertissa kuultiin paljon varsin mielenkiintoista musiikkia. Vastapainona taas paistoi harjoittelemattomuus ja määrätynlainen musiikillinen päämäärien täydellinen katoaminen.

Kapellimestari Saastamoinen tuntuu mieltyneen pop-jazz-vaikutteissaan tahtilajien vaihdoksiin ja kieltämättä niillä saadaan eloa musiikkiin. Kuitenkin vielä tällä hetkellä on sanottava, että pikkuyhtye ei ole kypsä kapellimestarin aivoitusten toteuttamiseen. Kun liikutaan erilaisten tahtilajien maailmassa basistin ja rumpalin täytyy toimia hyvin ja päinvastaisessa tapauksessa mennään metsikköön.

Juuri rytmiryhmä onkin tällä hetkellä se lenkki johon pikkuyhtye kompastuu. Basisti Kari Hynninen ja rumpali Timothy  F e r c h e n eivät ole läheskään aina toistensa kanssa samalla aaltopituudella. Erityisen selvästi tämä tulee ilmi kun liikutaan vaikeimmissa tahtilajeissa. Ja nimenomaan improvisoiduissa osuuksissa tuntuu pikkuyhtyeen komppi olevan eniten hakoteillä.

Kun yhtyeen rytminen tasapaino häiriintyy vie se pohjan pois koko musiikista ja solistiset suoritukset eivät istu. Big Bandin pikkuyhtyeen kohdalla "kompin" epävarmuus ei liene kiinni muusikkojen osaamisesta, paremminkin sovituksellisista ratkaisuista tai liian vähäisistä harjoituskerroista. Lyhyesti sanoen pikkuyhtyeen rytmiryhmän nykyinen kunto ei ole Saastamoisen ideoiden vaatimalla teknisellä tasolla.

Toisena huomionarvoisena seikkana kannattaa mainita Ilja Saastamoisen soitin-ratkaisut, jotka menettävät toisinaan musiikillisen toimivuutensa. Kappaleessa "Joutsenen Juju" kuullaan joukko kansanmusiikkiteemoja, jotka esitetään kitaralla, vibrafonilla ja bassolla. Mukana on myös improvisoituja osuuksia ja kun kappale on kestoltaan reilu kymmenen minuuttia muodostuu kuuntelusta varsin pitkästyttävä. Syynä on kappaleen muotorakenteen vaatiman rytmisen jännityksen täydellinen puuttuminen, ilman rumpuja kuulostavat soolot tyhjille ja kokonaisuus on puiseva.

Edellä lueteltujen puutteiden korjaamisella olisi varmaankin myös yleisöä lisäävä vaikutus. Kuitenkin keskiviikon konsertissa kuultiin paljon hyvääkin musiikkia.

Kaksi kohokohtaa jäi erityisen hienoina suorituksina mieleen keskiviikon konsertista. "Kansansävelmä Kuhmosta" on herkkyydessään ja kuulakkaassa soinnissaan pikkuyhtyeen todellinen bravuuri tällä hetkellä. "Luuli luuli lasta" on sävelmä, jossa kapellimestarin avaruuskitarointi ja Timothy Ferchenin pianonsoitto kappaleen introssa loivat uljaita sointiväreitä. Intron jälkeen yhtye tyylittelee kappaleen hienostuneesti ja lopputulos on enemmän kuin onnistunut.

Ajan myötä varmaan Big Bandin pikkuyhtye pääsee entistä täysipainoisempiin suorituksiin. Toivottavasti konserttiyleisökään ei unohda kaupunkimme omaa musiikkitarjontaa, joka lähtee Big Bandin pikkuyhtyeen kohdalla kotimaisen sävel-materiaalin pohjalta. Ja jo pelkästään kansanmusiikkimateriaalin käyttö nyky-musiikissa on suomalaisen musiikkikulttuurin vaalimista.

Vaikka Ilpo Saastamoisen kaikki kokeilut eivät olekaan aivan loppuun asti onnistuneet, kannattaa hänen kansanperinnettä tallentavaa työtään tarkastella koko musiikkikulttuurin pohjalta. Kansamusiikkihan tahtoo näinä standardimusiikin päivinä polkeutua kaupallisen koneiston tuottaman massamusiikin jalkoihin.
UNTO TORNIAINEN

 

toukokuu -76 (ennen 17.5.) - Kainuun  Sanomat:
Kaupungin kulttuuritoimiston työvoima käy riittämättömäksi
Tehdyn tarjouksen perusteella Kajaanin kaupungin kulttuurilautakunta käsitteli perjantai-iltana pitämässään kokouksessa konserttiflyygelin hankkimista Kajaanin kaupungille, mutta päätökseksi tuli, että ainakaan tässä vaiheessa ei esitetä flyygelin hankkimista. Lautakunta päätti kiinnittää kaupunginhallituksen huomiota kulttuuri-toimiston työvoimatilanteeseen, joka lautakunnan mukaan on käymässä riittämättömäksi.

Kaupungin sivutoimisen kultuurisihteerin tuntipalkan määrittäminen oli myös esillä, mutta asian tarkempi käsittely siirrettiin tuonnemmaksi.

Lisäksi kokouksessa olivat esillä mm. Kajaanin taidehallin ja kulttuurilautakunnan ensi vuoden talousarvio-luonnokset, mutta talousarvioiden valmistelua päätettiin vielä jatkaa. Samoin oli esillä Kajaanin Big Bandin tämän vuoden talousarvio, jonka esitteli kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Tämänkin talousarvion valmistelua päätettiin jatkaa.

Lautakunta päätti hyväksyä kapellimestari Ilpo Saastamoisen matkan Norrköpingiin ja Stuttgartiin palkallisena virkavapausmatkana. Saastamoinen on saanut matkaansa varten valtion kohdeapurahan yhdessä Porin kaupunginsihteerin Altti  L a m m e n kanssa. Matkan tarkoituksena on tutustua ns. sekaorkestereihin 15.5. (17.5.?) - 19.5. välisenä aikana sekä Norrköpingissä että Stuttgartissa, missä vierailijat tutustuvat orkestereihin joiden toiminnassa yhtyvät sekä big band -musiikki, että jousiston käyttöön perustuva klassinen musiikki.

Matkan perusteella on tarkoitus laatia muistio, jonka arvellaan tulevan hyödyttämään maamme alueorkesteri-toimintaa joissakin periaatteellisissa ja siksi tärkeissä kysymyksissä.

Lisäksi lautakunta päätti, että Kajaanin Big Band esiintyy tämän kuun aikana Kajaanissa järjestettävässä Suomi-Amerikka-yhdistyksen juhlatilaisuudessa.

 

15.5.76 la         Pohjolan Työ - Jorma Huotari:  Kajjaanin 'Väinämöinen' on KULTTUURIPERSOONA
"Katohan tuota miestä! Sehän on kuin ilmielävä Väinämöinen sieltä Eliaksen Kalevalasta. Sillähän on pitkä tukka ja parta ja ihan ihmeellinen hattu. Tuo hattu näyttää olevan sellainen, että siinä on musta, päätä, kiertävä nauha ja päälaella kaksi mustaa nauhaa. ristissä. Kukahan, tuo mies lieneekään? Ihan varmasti tullut jostakin muualta. En minä ainakaan ole aikaisemmin häntä Kajjaanin kavulla nähny."
Tähän tapaan mahtoivat monet kajaanilaiset tuumia nähdessään ensi kerran kaupungin katukuvassa muusikko-kapellimestari Ilpo (Ilja) Saastamoisen. Hän tuli Kajaaniin puolitoista vuotta sitten maamme ensimmäisen kunnallisen big bandin kapellimestariksi, johtajaksi.

Lyhyen tutustumistuokion perusteella voisin sanoa, että hän on toisaalta hiljainen, mutta työstään mielellään kertova, helposti tutuksi tuleva, elämänmyönteinen, iloinen ja seurallinen, musiikkia säveltävä, kirjantekijä, kapellimestari. Hän on omaleimainen, jollakin tavalla erikoinen kulttuuripersoona. Hän ei huuda ja humua toreilla ja turuilla, mutta silti antaa kuulua itsestään paljon. Musiikkiharrastuksen ja työn vastapainoksi Ilpo kuljeksii mielellään puronvarsia virveliä heitellen.        

Viime lumia ennen ilmestynyt "Kitarakirja" on Ilpon tähänastisen elämänkaaren eräitä korkeimpia huippuja. Kirja on löytänyt tiensä jopa maamme rajojen ulkopuolelle kitaransoitosta kiinnostuneiden parissa. Sen lisäksi, että kirja on  mennyt hyvin kaupaksi on Ilpo saanut työstään myös julkista tunnustusta: valtion tiedon-julkistamispalkinnon. Ilpo sai musiikkiharrastuksestaan jo vuonna 1973 julkista arvostusta: Kritiikin kannukset.

KITARAKOULU TSL:N OHJELMAAN         
Kansan sivistäjä, Työväen Sivistysliitto on myös ollut kiinnostunut Ilpon Kitarakirjasta. Niinpä kirjan pohjalta laadittu kitarakoulu tulee TSL:n opinto-ohjelmaan syksyllä.

Ilpo ei suinkaan ole poliitikko. Hän ei kuitenkaan rajaa musiikkia yksinomaan herroille kuuluvaksi. Jos tilauksia tulee työväenliikkeen tilaisuuksiin, ei työnantaja kiellä niissä soittamista. Ilpon tuoreessa muistissa tuntuivat vielä olevan hänen monena kesänä vetämänsä Nuorten Kotkain musiikkileirit. Alkavana kesänä ei tätä tapahtumaa hänen ohjelmassa tuntunut olevan.

Asuinpaikkana Ilpo pitää Kajaania todella kalliina. - Ennen omaan osakkeeseen muuttamista jouduin Lehtikankaan vesitornin lähellä sijaitsevasta osakehuoneistosta (49 m2) pulittamaan vuokraa peräti 700 markkaa. Tämä oli minusta kohtuutonta, kun yhtä neliötä pienemmästä Vuosaaressa sijainneesta asunnostani maksoin ennen tänne tuloa vuokraa 450 markkaa.

Sammonkadun varrelta läheltä rautatietä ostamansa asunnon Ilpo on sisustanut varsin omaleimaiseksi taiteilijakodiksi. Hallitseva värisävy on vihreä. Yleensä väritys on nykypäivän nuorten suosima, rempseän voimakas. Ilpon omaa työhuonetta reunustaa permannosta kattoon ulottuvat hyllyköt täpö täynnä pop-, jazz-, ja kansanmusiikin parhaimmistoa levyillä, nauhoilla ja paperilla. Yhtenä erikoisuutena, tai pikemminkin historiallisena harvinaisuutena ja kalleutena Ilpolla on kainuulaista alkuperää oleva 500-600 kansanlaulun nuotisto-sanoituskokoelma. Vanhimmat tallennukset ovat 1870-luvulta. Näiden teosten alkuperäiskappaleet ovat Suomalaisen Kirjallisuuden arkistossa.

- Pikasilmäilyn pohjalta näyttää siltä, että kainuulaisten musiikkiharrastus on painottunut enempi laulu- kuin soitinmusiikin puolelle. Soitinmusiikin harrastamisessa on havaittavissa selvä sota-ajan synnyttämä katkos. Ainoa kainuulaista instrumenttimusiikkia ylläpitävä yhtye on tällä hetkellä Hyrynsalmen pelimannit.

PÄÄHINETTÄ ON MUKAVA PITÄÄ
Ilpon ammatti ja varsinainen leipätyö on Kajaanin big band -kokeiluorkesterin johtaminen. Orkesteri on hallinnollisesti kaupungin kulttuurilautakunnan alainen. Mutta käytännössä soittojen järjestely lankeaa orkesterin johtaja-kapellimestarille.
- Kun tilanne on tällainen, kuluu ajasta paljon toisarvoiseen työhön.

Palkkauksen suhteen ainoastaan kapellimestari on vakiopalkkainen. Soittajat ovat sitä vastoin puolipalkkaisia, jos kaikki sitäkään. - Soittajien puolipalkkaisuudesta johtuen myös tärkeät koululais- ja työpaikkakonsertit jäävät pitämättä. Toisaalta musiikin maailmaan tutustuttamisen olisi lähdettävä koululaisiässä. Siinä mielessä koululaiskonsertteja olisi ehdottomasti pidettävä.

Menneitä muistellessaan Ilpo sanoo päähinestoorinsa ulottuvan vuosille 1968-69, jolloin hän oli Soulset-yhtyeessä. - Se on eräänlainen persoonallisuuden, oma-leimaisuuden tunnus, modernisoitu Väinämöisen päähine. Käytännössä se on erittäin mukava pitää. Päähine estää hiusten tulon silmille, mutta ei silti ole liian kuuma.         

TIEDON JULKISTAJA
Edellä mainitsemani tiedonjulkistajan palkinnon Ilpo sai Kitarakirjastaan. Tiedon julkistajan Ilpo Saastamoisen käsityksen mukaan massatiedotus tulee  pääkaupungista. - Ihmisellä, taiteilijalla, jolla on luomisen tarve; on myös tarve mennä keskukseen - kaupunkiin, koska tiedonvälitys on lakannut olemasta vuorovaikutusta, sikäli kuin se sitä yleensä koskaan on ollutkaan. Ihmisen on tultava pääkaupunkiin, mikäli hän haluaa osallistua vuorovaikutukseen tehokkaasti tiedon-jakajana tai -välittäjänä. Keskus, pääkaupunki kerää tällä tavalla aktiivisimmat työntekijät. Maaseutu jää vastaanottavaksi osapuoleksi, koska sillä ei ole missään asiassa massatiedotusvälineiden mahtia hallussaan.

- Yhteiskunta on ainut yksikkö, joka saattaisi tuntea vastuunsa , kulttuurin kriittisestä tiedonvälityksestä. Tänä päivänä tuo valtakunnallinen vastuu merkitsee sitä, että maassamme on muutama harva TV-studio, jonne pääsemiseksi jokin rova-niemeläinen taiteilijaryhmä saa taistella ikälisiä [?]. Sen pelkät matkakustannukset ovat vähintään 5.000 markkaa suuremmat kuin vastaavan kokoisen helsinkiläis-porukan. Jonkin alueradion musiikkibudjetti puolestaan saattaa olla esim. 3.000 markkaa vuodessa.

- Tuntuu siltä, että kulttuurin tiedonvälitys ja vuorovaikutus tulisi tänä päivänä arvioida uudestaan ainakin yhteiskunnan hallitsemien massatiedotusvälineiden alueellisen toiminnan osalta.

KAINUULAINEN MUSIIKKI MIELESSÄ
Ilpo suosii ja pitää yllä suomalaisen alkuperäismusiikin ihannetta. Niinpä big bandin ohjelmisto koostuu näiden näkemysten mukaisesti. Tähtiajatuksena hänellä on etsiä ja sovittaa kainuulaista alkuperää oleva koko illan konserttikokonaisuus.
JORMA HUOTARI

 

20.5.76 Pyhäjärven Sanomat: Kajaanin Big Band konsertoi 26.5. (Irtoleike)
Kajaanin Big Band saapuu konsertoimaan Pyhäjärvelle. Paikkana on keskuskoulun juhlasali tulevana keskiviikkona 26. 5. klo 19.00.

Kajaanin Big Band esiintyi täällä jo maaliskuun lopussa järjestetyillä kulttuuri-päivillä. Silloin oli kuulijajoukko rajoittunut tilaisuuden luonteesta johtuen. Nyt on kaikilla mahdollisuus saapua kuulemaan tätä maineikasta orkesteria.

Sen soittajamäärä on parhaimmillaan parikymmentä. Mutta useimmat konserttinsa se soittaa pienyhtyeellä. Kapellimestarina toimii Ilpo Saastamoinen. Hänhän sai kritiikin kannukset 1973 ja tänä vuonna tiedonjulkistamispalkinnon työstään rytmimusiikin saralla.

Kajaanin Big Band suorittaa Kainuussa alueorkesterikokeilua Tämän on tehnyt mahdolliseksi Kajaanin kaupungin ja opetusministeriön tuki.

Pyhäjärvellä tullaan kuulemaan sekä kotimaista että ulkolaista kansanmusiikkia tämän orkesterin tulkitsemana uudessa asussa.

 

17.-19.5. 76  Norrköping, Sverige & Köln, Saksan Liittotasavalta
                > IS & Altti Lammi (Porista):  "Kevyen musiikin orkesterikysymyksiä Saksan liittotasavallassa"

21.5.            Kaupunginteatteri - KBB - esitys
                   Suomi-Amerikka-yhdistyksen edustajille (Bicentennial-juhla).

22.5.76         Kylä-filmin ensi-ilta klo 18 Kansanpirtti, Kajaani  (Ohj. Timo Linnansalo, musiikki: IS)
                   TV-1 to klo 21.30 -77
                + 20.4.78 klo 21.35 torstaina Kylä-filmi uusittiin TV-1:ssä

25.5.             Paltamo, Korpitien koulu klo 18 (Kansanmusiikki)

26.5.             Pyhäsalmi, yläaste - KBB (Keski-Pohjanmaan artikkeli 30.5.76)

26.5.76 ke     Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Band sai 72 000 mk.

25.5. (STT- Helsinki) Kajaani big band -orkesteri saa suurimman tämänvuotisista alueorkesterikokeilun valtionavuista. Sen osuus on opetusministeriön tuoreen päätöksen mukaan 72 000 markkaa. Kakkosena on Oulun kaupunginorkesteri, jonka kokeilua varten ministeriö myönsi 56 000 markkaa.

26.5.76          Savon Sanomat - Kajaani sai potin (Irtoleike)

27.5.              Kajaani - KBB-konsertti

30.5.76         Keski-Pohjanmaa - (tte):
Konsertti Pyhäjärvellä - Kajaanin Big Bandilla vilkasta aluetoimintaa
(Kuvateksti: Kajaanin Big Bandin johtaja IS on värikäs kapellimestari. Tahtipuikon sijasta hän voi välillä tarttua kitaraankin.)
Kainuun alueorkesteri, Kajaanin Big Band, on alueorkesterikokeilun toimeliain. Tästä on osoituksena ja tunnustuksena jo toisena vuonna peräkkäin suurin alueorkestereille myönnetty valtionapu, joka opetusministeriön tuoreen päätöksen mukaan on 72.000 mk. Toinen näyttö todellisesta alueorkesterista on viime vuoden esiintymiset: 47 konserttia, joista 31 oli aluetoimintaan kuuluvaa. Ja orkesterilla riittää kysyntää: suunnitteilla matka Rostockiin, lukuisia esiintymisiä kotimaassa sekä pienellä orkesterilla, koko Big Bandilla että lisäksi Nils-Aslak Valkeapään kanssa.
Kajaanin Big Band johtajanaan Ilpo  S a a s t a m o i n e n  esiintyi viime keski-viikkona Pyhäsalmella.

Orkesterin kevätkonsertin ohjelmisto on hyvin laaja ja monipuolinen ja valittu tarkoituksella esitellä tällaisen ison orkesterin käyttömahdollisuuksia. Niinpä "Kevätmielellä" - konsertissa saatiin kuulla 30-luvun ragtime -hittejä (Alexander's Ragtime Band), kotimaisia tanssikappaleita (Vanhan myllyn tarina), puhallinpoppia (Spinning Wheel), jazzia (Theme for Christer) ja suomalaisia kansanlauluja (Tuonne taakse metsämaan). Tässä konsertissa ei kukaan tuntenut tulleensa väärään saliin väärään aikaan.

- Kajaanin Big Bandin ohjelmisto ei ole kuitenkaan aina näin "kaupallinen", kertoo orkesterin johtaja-kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Me esitämme hyvinkin laajoja sävelteoksia, joista kevätkonsertissa on esimerkkinä Heikki Sarmannon jazzahtava "Theme for Christer". Olemme myös tilanneet 30-40 minuuttia kestävän norjalaiseen kansanmusiikkiin perustuvan sävellyksen norjalaiselta Jan Garbarekilta. Sen ensi-esitys on syksyllä.

Kansanmusiikki on hyvin keskeisellä sijalla orkesterin ohjelmistossa. Sekä suomalaiseen, aasialaiseen että afrikkalaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvat sävellykset on muokattu uuteen muotoon puhallinorkesterilla esittäväksi. Yhteistyö Nils-Aslak Valkeapään, "Ailun", kanssa on sujunut erinomaisesti, ja alkuvuodesta ohjelmistoon saatu Seppo Paakkunaisen joikusarja on ollut hyvinkin suosittu.

Suuri valtionapu, syystäkin
Kajaanin Big Band sai tänä kuten edellisenäkin vuonna valtion alueorkesteri-kokeiluun myöntämän suurimman apurahan, joka opetusministeriön päätöksellä on tänä vuonna 72.000 markkaa. Oulun kaupunginorkesteri oli toisena 56 000 markalla. Apuraha mahdollistaa orkesterin aluetoiminnan, jota kajaanilaisilla oli viime vuonna todella muhkeasti: 47:stä konsertista 31 kuului aluetoimintaan.

Kajaanin Big Bandissa on kapellimestarin lisäksi 3 vakinaista toimenhaltijaa. Näiden lisänä käytetään avustajia. Viisijäseninen pikkuyhtye kiertää maata ahkerasti esittäen eri maiden kansanmusiikkia. Tämä pikkuyhtye vieraili noin kuukausi sitten Pyhäjärvellä Oulun läänin taidepäivillä. Koko Big Band, joka esiintyi Pyhäsalmella keskiviikkona, on 18 jäsentä käsittävä kokonaisuus. Siihen kuuluu amatöörisoittajia tanssiorkesterista, varuskuntasoittokunnasta tai vain alan harrastajia.

Värikäs kapellimestari
Kajaanin Big Bandin johtaja Ilpo Saastamoinen on valtion säveltaidetoimikunnassa puuhaillut entinen helsinkiläinen freelance-muusikko. Pari vuotta sitten hän löi kitaran ja virityspillit pussiin ja matkusti Kainuuseen.

Ensisijaisesti minä lähdin etsimään työrauhaa. Helsingissä hommat painoivat päälle niin, ettei voinut keskittyä oikeastaan mihinkään. Täällä syrjemmässä (Kajaanissa) minulla on aikaa säveltää ja paneutua työhöni, joka merkitsee minulle itselleni hyvin paljon. Toiseksi, minä kyllästyin Helsinkiin ja sen ilmapiiriin.

Ilpo Saastamoinen sai äskettäin valtion tiedonjulkistamispalkinnon "Kitarakirja" -teoksestaan. Sen ruotsinnosvaihe on par'aikaa menossa. Seuraavaksi Saastamoinen aikoo tehdä oppaan vasta-alkaja -kitaristeille, mennä "Kitarakirjan" edelle. Ei kapellimestari ole kuitenkaan malttanut jättää instrumenttiaan, kitaraa, kokonaan syrjään: konserteissa hän esiintyy rivimuusikkona soittaen pariin kappaleeseen soolot, johtamisen lisäksi. (tte)

 

3.6.76     Pyhäjärven Sanomat: Kajaanin Big Bandilla nuoria kuulijoita
Jo toistamiseen saivat pyhäjärviset kuulla Kajaanin Big Bandia. Läänin taidepäivillä oli ensi tapaaminen. Nyt viime viikon konsertti pidettiin keskuskoulun urheilu-hallissa, jonne oli kokoontunut lähes 200 nuorta. Pyhäjärven Sanomilla oli tilaisuus väliajalla haastatella orkesterin johtajaa, taiteilija Ilpo Saastamoista.

Hän kertoi bandiin kuuluvan lähes 20 soittajaa, joista suurin osa on varuskunnan soittokunnan puhaltajia. Harjoituksia pidetään kerran viikossa ja ennen konserttia useammankin kerran kokoonnutaan. Toimintamme on erittäin vilkasta. Viime vuonna oli esiintymisiä 47, joista aluekonsertteja 31. Tarkoitus olisi, että parikin kertaa vuodessa voitaisiin vierailla jollakin paikkakunnalla. Orkesterimme myyntihinta vaihtelee 400 - 2000 mk. Vuosibudjetti on 170 000. Opetusministeriö myönsi hiljattain orkesterillemme 72.000 markan apurahan, joka on suurin apuraha alueorkesterien määrärahoista. Ohjelmistoomme otamme norjalaiselta Jan Garbarekilta jazziin perustuvaa kansansävelaineistoa [!]. Samoin Nils-Aslak Valkea-pään joikuun kuuluvaa ilmaisua. TV-esiintymisiä olemme tehneet ja tarkoitus on suorittaa vierailu Donin kasakkojen asuma-alueelle, tarkemmin sanottuna Rostoviin.

Hyvin yhtye soittikin, joskin urheiluhallin massiiviset betoniseinät eivät suinkaan edusta hyvää akustiikkaa. Nuoriso kuunteli tarkkaavaisena esityksiä ja raikuvat kätten taputukset seurasivat jokaista ohjelmanumeroa.

Ohjelma oli seuraava:

Kainuun kujeet                 trad. - Ilpo Saastamoinen,

Moonlight Serenade          Mitchell Parish - Glenn Miller,

Alexanders Ragtime Band            Irving Berlin, sov. Esa Pethman,

Maria Dolores                   Garcia Morallo, sov. Nacke Johansson,

Snooker Blues                   Eero Koivistoinen,

Vanhan myllyn tarina         Toivo Kärki, sov. Nacke Johansson,

Amen                               Donald Byrd, sov. Seppo Paakkunainen.

South Rampart Street Parade          Ray Bauduc - Bob Haggart,

Tuonne taakse metsämaan             trad., sov. Kalevi Nyqvist,

Trompet Cha Cha                sov. Jörgen Petersen,

Hook Blues                         Seppo Paakkunainen,

Watermelon Man                 Herbie Hancock, sov. Esko Linnavalli,

Theme For Christer              Heikki Sarmanto,

Spinning Wheel                    David Clayton-Thomas.

Ylimääräisistä numeroista mainittakoon vanha suosittu sävelmä: Muistatko Monrepos'n ja Kalliolle kukkulalle.

 

Päiväämätön 1976 - Oulun läänin taidetoimikunnan tiedotuslehti:  KAINUUN ALUEORKESTERI
Kajaanin Big Band on nyt 1 ½ vuotta suorittanut alueorkesterikokeilua Kajaanin kaupungin ylläpitämänä ja opetusministeriön tukemana. Päätoimisena kapelli-mestarina on toiminut Ilpo Saastamoinen, joka Kritiikin kannusten (1973) ohella sai tänä vuonna toisenkin merkittävän tunnustuksen, valtion tiedonjulkistamispalkinnon, työstään rytmimusiikin saralla. Orkesterissa on lisäksi kolme sivutoimista muusikkoa sekä 15 avustajasoittajaa, joten täydessä vahvuudessaan Big Band on parikymmen-jäseninen. Noin puolet konserteista tehdään kuitenkin orkesterista muodostetulla pienyhtyeellä.

Vuoden 1975 aikana esiintyi Big Band ja siitä muodostettu yhtye 47 tilaisuudessa. Näistä 2/3 eli 31 oli aluetoimintaan kuuluvia ja 1/3 Kajaanissa järjestettyjä. Alue-esiintymiset jakaantuivat 26 kunnan alueelle - Helsingistä Rovaniemelle sekä Oulusta Joensuuhun. Pelson varavankilassa pidetty konsertti lähetettiin alueradio-nauhoituksena Oulun läänin taidetoimikunnan myöntämän apurahan turvin. Vuoden 1975 aikana oli esiintymistilaisuuksissa yhteensä noin 16 000 kuulijaa esitysympäristön vaihdellessa koulujen veistosaleista ja Kostamus-työmaaparakeista suuriin ulkoilmatilaisuuksiin.

Edellisenä vuotena esitetyistä lähes 120:stä sävellyksestä 2/3 on ollut kotimaisten säveltäjien ja sovittajien työtä. Erityistä huomiota on kiinnitetty kansanmusiikki-materiaalin käyttämiseen. Merkittävimpiä numeroita ovat olleet Seppo Paroni Paakkunaisen "Aillohash"-joikusarja big bandille ja Nils-Aslak Valkeapäälle, Kaj Backlundin "No Comments" ja "Suomalaisittain" -kansanlaulusarja sekä Heikki Sarmannon "Albright". Tämän ohella yhtye on esittänyt lukuisia kapellimestarin tekemiä laajamuotoisia pop/jazzsovituksia kansanmusiikista. Näyttää siltä, että big bandin ja yhtyeen omaleimainen ohjelmapolitiikka on ollut eräs tärkeä tekijä laajan kysynnän luomisessa. Päämäärähän on ollut luoda musiikkitarjontaa, joka toimisi vastapainona ylikansalliselle massaviihteelle, kuitenkin niin, että rytmimusiikille ominainen improvisointiaines on säilytetty mukana.

Vuoden -76 aikana sama ohjelmistolinja jatkuu. Pääteoksena on NOMUS-apurahan turvin saatu sävellystilaus norjalaiselta Jan Garbarekilta, jonka jazzsarja pohjautuu norjalaiseen kansansävelaineistoon. Yhtye tulee puolestaan Kaustisen festivaaleilla esittämään Optatus Raatikaiselta tallennetun franseesisarjan nykyaikaistetun version.

Kuluvan vuoden aikana kuuluu työsuunnitelmiin vielä yhtyeen esiintymismatka Donin Rostoviin sekä jo tehdyt kaksi TV-esiintymistä ja radionauha "Kajaanin Big Bandin yhtye kansanmusiikin parissa."

Vuosi 1976 on Kajaanin Big Bandille - menestyksistä huolimatta - vaikea sekä taloudellisesti että taiteellisesti. Suurin pulma on ollut toimien vähyys, mikä on estänyt koulu- ja työpaikkakonserttien säännöllisen toteuttamisen. Taiteellisesti tämä merkitsee lähes olemattomia harjoitusaikoja ammattiorkesteriin verrattuna, vaikka soittajat muuten olisivatkin alansa ammattilaisia. Päätoiminen yhtyerunko on välttämättömyys, jos aiotaan taata alueelle säännölliseen konserttitoimintaan perustuvaa musiikkikasvatusta. Todennäköisesti Kajaanin kaupungin ja maalais-kunnan välinen kuntainliitos edesauttaa myös orkesterin kehittymistä ammattilais-orkesterin suuntaan, sillä päätoimien avautuessa on odotettavissa hakijoita myös pääkaupungin tasokkaistakin soittajavoimista.

Toinen vaikeus on kuntien kulttuuribudjeteissa. Orkesterin on luonnostaan hakeuduttava laajalle alueelle silloin kun jonkun alueen kunnan vastaperustetun kulttuurilautakunnan kulttuurivuosibudjetti pyörii 3000 mk:n tienoilla. Toisaalta alueradioiden musiikkimäärärahat lienevät samaa luokkaa, mitä on pidettävä häpeänä kansakunnalle, joka yleisesti jo muuten ymmärtää hajasijoituksen ja aluepolitiikan merkityksen. Alueilla, joilla kuntien kulttuurimäärärahat ovat pienet, tulisi nimen-omaan valtakunnallisen yleisradiotoiminnan tukea LUOVAA kulttuuritoimintaa, jotta vihdoinkin päästäisiin irti pelkästään vastaanottavan osapuolen asemasta, johon - ikävä kyllä - monet jo ovat ehtineet tottua. Niin kauan kuin vuorovaikutusta ei kulttuurin alalla ole, ovat taiteilijat pakotettuja pysymään pääkaupungissa massa-tiedotusvälineiden tuntumassa.

On lukemattomia muitakin kysymyksiä, joista mitättömimmäksi ei suinkaan jää kysymys ihmisten kuuntelutottumuksista. On tosiasia, että esim. nuortenlehdet sanelevat hyvin pitkälle varsinkin passiivisen nuorison ihanteet. Kajaanin Big Band ei ole lähtenyt tavoittelemaan mainetta suosikkilehtien palstoilta, mikä ratkaisu ei tietenkään ole lisännyt nuorison määrää konserteissa. On kuitenkin muistettava, että erityisesti yhteiskunnan tehtävä olisi tukitoimenpiteillä varmistaa edes se, että kunnallinen musiikkitarjonta pystyisi muilla tavoin olemaan varteenotettava kilpailija kaupallisuuteen perustuvan lehdistön suosikeille. Tämä on mahdollista vain säännöllisen laajapohjaisen kouluissa tapahtuvan konsertti- ja musiikkikasvatus-toiminnan avulla. Tämän toiminnan tulisi kaikissa muodoissaan olla niin laajaa, että se pystyisi tulevaisuutta varten kasvattamaan uuden taiteenharrastajapolven, joka ennakkoluulottomasti pystyisi vastaanottamaan ja luomaan monimuotoista musiikkikulttuuria.
Kajaanin Big Band

 

5.6.76  Oulun Jäähalli - Kansan Tahto / SNS-Oulun osasto klo 13;
         - Nils-Aslak Valkeapää ja KBB:n yhtye

> Kansan Tahto: (Kuvateksti: Nils-Aslak Valkeapää toi säveltervehdyksen pohjoisimmasta Suomesta. Häntä säesti kajaanilainen Big Band, jota johti Ilja Saastamoinen [oikealla].)
... Kajaanin Big Bandin kvintetti soitti Ilja Saastamoisen johtamana kappaleet Syvä Volga-joki ja hyrynsalmelaisen Saunapiian polkan. Big Bandin soittajien säestyksellä* Nils-Aslak  V a l k e a p ä ä, Ailu, joikasi tuntureiden maan iloa ja surua. Vastikään LP-levyn tehnyt Oulun Punasolu lauloi Päin uutta päivää ja Kysymyksiä.

[* 1.2.2013: Bassossa loppukeväästä ja kesällä Olli Pautola, koska Kari Hynninen oli sairaslomalla koko kesän 1976  käden niveltulehduksen tms:n vuoksi.]

 

17.6.76, s.14          Helsingin Sanomat - Irene Huurre:  Kainuun Big Band soittaa kansanmusiikkia
[Jatkuu osassa Kajaanin Big Band VI]