1985 ANTERO VIPUNEN I
[1985-98 ANTERO VIPUNEN I]
ANTERO VIPUNEN
Composition: Ilpo Saastamoinen 1984
Lyrics: Sirkka-Anneli Martikainen [Kalevala]
Male choir - Solo vocals - speakers - Guitar - Keyboard - Bass
(Kantaesitys 27.4.1985)
Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia:
MARTIKAINEN, SIRKKA-ANNELI
teatteriohjaaja
Mistä mie sanoja saanen? [Helsinki] 1985. Yleisradio. 12 lehteä. Kuunnelma.
Myös näytelmäsovituksia, nukkenäytelmiä, novelleja, laulujen sanoituksia, suomennoksia; antologioissa.
ENNAKKOMERKKEJÄ: 25.4.81 la Maaninka - koulutustapahtuma (Kesäteatterin virikepäivä harrastajille)
Kopion läänin harrastajateatteriyhdistys
- läänintait. Sirkka-Anneli Martikainen - Savon Sanomat -artikkeli
8.3.82 Oli ennen rauta-aika, rauta-ajasta pakana...
...nätkelmästä näsäviisas, näsäviisaasta Vipunen
Vipusesta virrenveisuu, virrenveisuusta vekkuli...
25.-29.7.82 su-to Teatterileiri - Pohjois-Savon kansanopisto, Kuopio (Sirkka-Anneli Martikainen - IS)
> Ks. lehtikuva: Teatterimusan kurssi Kuopio 7-82 (mm. A-M Kähärä!)
> Päiväämätön - Savon Sanomat: Teatterimusiikissa oppia harrastajille
(Kuvateksti: Muusikko Ilpo Saastamoinen johti kurssilaisista muodostettua yhtyettä, jossa bassoa soitti Heimo Konttinen (oik.) Maaningalta, kitaraa Pekka Yläjärvi Juankoskelta, flyygeliä Annamari Kähärä Kuopiosta, Saastamoinen itse kitaraa. Takana siilinjärveläinen Risto Auvinen, joka esitti harjoitustyössä Väinämöistä.)
Musiikin sovellutuksiin teatterissa on perehdytty kuluvalla viikolla Pohjois-Savon Opistolla, joka yhdessä Kuopion läänin Harrastajateatteriyhdistyksen kanssa järjesti teatterimusiikin kurssin.
Kurssin pääopettajana on ollut muusikko Ilpo Saastamoinen, jonka johdolla tuotettiin läänintaiteilija Sirkka-Anneli Martikaisen kokoamasta Väinämöisen käyntiä Vipusessa kuvaavasta tekstistä äänellinen dramatisointi. Toteutuksessa keskityttiin kuulokuvan luomiseen. Apuna oli tavanomaisten soitinten - kitaroiden, basson, pianon lisäksi erilaisia rytmisoittimia.
Kurssilla on tutkittu ilmaisukeinoja, jotka ohittavat perinteisen teatterimusiikin käsitteen; 'musiikkia' eivät ole vain puheteatteriesitykseen sijoitetut laulut tai soittokappaleet, vaan laajemmassa mielessä musiikki voidaan käsittää kokonaisvaltaisena ääni-ilmaisuna, johon teatteriesityksessä kuuluu yhtä hyvin tekniikalla kuin näyttelijöiden itsensä käytössä olevin keinoin tuotettu äänimateriaali, Ilpo Saastamoinen kertoi.
Martikainen on koonnut tekstin lähinnä ilomantsilaisista runotallennuksista. Kurssilaiset ovat itse säveltäneet omat solistiosuutensa 'kalevalaisessa' hengessä.
- Kansanmusiikki ei sinällään välttämättä puhuttele tämän päivän ihmistä. Uusilla sanoituksilla ja sovituksilla voidaan yhdistää perinnettä ja nykypäivää, Saastamoinen kertoi.
Vaikka ulkomaalaisesta musiikista on löydettävissä hyvää materiaalia, on Saastamoisen mielestä kotimainen kansanmusiikki tärkeä lähde, koska se liittyy omaan historiaamme ja kulttuuriimme.
Omakohtaisen teatterimusiikin tekemisen lisäksi kurssilla perehdyttiin sointu-teoriaan, jolla pyrittiin luomaan pohjaa ns. vapaan säestyksen hallitsemiselle. Kapellimestari Lassi Kataja luennoi nk. graafisesta notaatiosta eli musiikin kirjoittamisesta käyttäen muita merkitsemiskeinoja kuin perinteistä nuottikirjoitusta. Laulunopettaja Maija Turunen veti kurssin äänenavausharjoitukset, jotka ovat näyttelijälle tärkeitä myös puheilmaisun, ei pelkästään laulamisen, kannalta.
> Ks. päiväkirja: "Ilmeisesti S-A Martikaisen teatterimusiikkikurssi Kuopiossa 25.-29.7.1982?"
- Demonstraatio: Kokonaisskeeman luominen Antero Vipusesta!
28.12.1983 Kirjoitan tähän vain suoran viivan. Ei muuta kuin pakertamista. Olisi (kahdenkeskistä) asiaa Antero Vipuselle. Kysyisin: Miksi tuo Einstein katsoo minua niin pitkään seinältä?
Haastattelu: Julius Heikkilä Kuva: Lauri Karvonen Muusikko-lehti/Tammikuu 1984:
"Ilpo Saastamoinen, säveltäjä, soittaja ja musiikkifilosofi"
...Tämän talven aikana pääpakerrukseni kohteena säveltäjänä on Pielaveden mieskuoron tilaama Antero Vipunen
26.1.84 la Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen: "Unohtuneet musiikkikulttuurit esille"
... Pielaveden mieskuorolle Saastamoinen säveltää Kalevalan ja kuoron juhlavuodeksi Antero Vipunen -teemaa.
8.9.1984 la Savon Sanomat - Jorma Hänninen:
Pielaveden Mieslaulajat kantaesittää 30-vuotisjuhlakonsertissaan -
Saastamoiselta Antero Vipunen -kuorosävellys
Ensi keväänä 30-vuotisjuhlakonserttinsa pitävä Pielaveden mieslaulajat ottaa ohjelmistonsa päänumeroksi uudentyyppistä kuoromusiikkia. Kyseessä on säveltäjä Ilpo Saastamoisen teos Antero Vipunen, joka kuullaan kuoron kantaesityksenä. Sanat noin puoli tuntia kestävän Vipusen sävellykseen on laatinut Sirkka-Anneli Martikainen, joka on käyttänyt lähtökohtana Suomen kansan vanhat runot -teosta.
Kuoro tutustui syksyn ensimmäisessä harjoituksessaan Antero Vipusen sanalliseen versioon ja kävi läpi kolmiosaisen teoksen ensi osan, jossa vaka vanha Väinämöinen etsii purrentekoonsa tarvittavia kolmea sanaa. Jo tällöin havaittiin, että kyseessä on melkoinen haaste harrastajakuorolle, jonka laulajavahvuus on enintään 40.
Säveltäjä totesi kuitenkin, että hän on teosta luodessaan lähtenyt niistä resursseista, joita juhlivan kuoron vahvuisella esittäjäjoukolla on. Kuoron johtaja Erkki Näreharju puolestaan uskoo jo useita vuosia johtamansa kuoron mahdollisuuksiin. Kuoro on saanut kuluvana syksynä useita uusia, innostuneita laulajia riveihinsä. Laulajien määrä nousee ilmeisesti viime kauden 32:sta lähelle 40:tä.
- Teos ei ole perinteistä mieskuoromusiikkia. Miten se eroaa tästä?
- Vipunen ei todellakaan ole perinteinen kuoroteos, sillä se sisältää runsaasti muitakin rakennusaineksia kuin laulua. Teoksessa ääni, nimenomaan ihmisääni tuottaa erilaisia efektejä - tunnelmia, joita teksti sisältää. Lisäksi teoksessa käytetään mieskuorosta poikkeavia elementtejä kuten mm. paja-alasinta, pistosahaa ym. välineitä.
- Erikoisesti näkisin teoksen eräänlaisena ideana tuoda esille äänen mahdollisuudet yleensä muussakin mielessä kuin perinteisesti laulamalla. Kuoro joutuu tässä astumaan ulos normaalista roolistaan. Uskon, että harjoituskauden kuluessa se oppii rohkeasti käyttämään äänivarojansa aivan uudellakin tavalla.
- Ei kuitenkaan pidä luulla, että laulu sinänsä ei kuuluisikaan teoksen kantaviin voimiin. Se kuuluu, sillä Vipunen on melodinen musiikkiteos, jossa ääni on otettu palvelemaan kokonaisvaikutusta totuttua laajemmin.
- Sain idean Antero Vipuseen kesällä 1982 Kuopion harrastajamusiikkileirillä. Sirkka-Anneli Martikainen oli koonnut Vipus-tarinan ja leiri teki aiheesta erään-laisen kuunnelman, josta idea sai alkunsa.
- Aänellinen versio on luonnollisesti erilainen kuin kuunnelma, se on sävellys aivan niin kuin mikä tahansa sävelletty kirjallinen tuote - uusluomus aiheestaan. Halusin nimenomaan, että teoksen juonen mahdollisuudet käytetään hyväksi teatterinomaiseen esitykseen, sillä Vipunen on paljolti sen tyyppinen, kertoi Ilpo Saastamoinen.
JORMA HÄNNINEN
25.9.84 - Olen kusessa töiden kanssa: estetiikka-esitelmän puhtaaksikirjoitukset, Antero Vipunen ja kansanmusiikin oppikirja [Kitarasäestyksen alkeet -kirjan alkuversio Kansanvalistusseuralle]. Ja kaiken takana rahapula...
9.10.84 Antero Vipunen valmistui tunti sitten. Luulen saaneeni aikaan jollain tavoin merkittävän teoksen - nykymusiikkia amatöörimieskuorolle - saamelaisin, tsheremissiläisin, syyrialaisin, intialaisin ja egyptiläisin maustein.
Kirje Matti Varikselle: 30.10.84
Olin lentää selälleni hämmästyksestä, kun viime yönä Amsterdamista saapuessani näin lähettämäsi Angervon kirjan. Tänään luin pikaisesti esipuheen alkusivut sekä Vipunen-artikkelin. Jo ne saivat minut vakuuttuneeksi, että käsissäni on nyt suuri aarre, jonka tulen lukemaan huolella. Kalevalan sävellystyöni läksi liikkeelle Ervastista, mutta tämän kirjan aavistelen suuntaavan minut yhä enemmän säveltämisen taakse, suoraan Vipusen sydämeen.
Oman Kalevalani alkuäänillä tervehtien: (g-g-g-g-as-as-h-h-h-c).
Ilpo
Lokakuu 1984 Pielavesi-Keitele: Mieslaulajilla tulossa 30-vuotiskonsertti
Pielaveden Mieslaulajien ensi vuoden merkittävin tapahtuma on todennäköisesti huhtikuulla pidettävä 30-vuotiskonsertti, johon valmistautuminen on jo aloitettu. Konsertissa kuullaan mm. Ilpo Saastamoisen, konserttia varten tekemä sävelteos Antero Vipunen.
Kuoron puheenjohtajana jatkaa edelleen Toivo Tikkanen, laulunjohtajana Erkki Näreharju, varapuheenjohtajana Eevert Hakulinen, varalaulunjohtajana Tapio Malkki, sihteerinä Heikki Laitinen sekä muina hallituksen jäseninä Eero Ikäläinen, Matti Närhi, Juhani Penttinen ja Ari Virtala.
Musiikkilautakuntaan valittiin I tenori Toivo Tikkanen (varalle Toivo Sivonen), II tenori Heikki Laitinen (Jouko Mykkänen), I basso Raimo Lindberg (Kalervo Saastamoinen) ja II basso Juhani Penttinen (Ari Virtala).
Kuoron uudeksi emännäksi on lupautunut Ilona Järvisalo. Isäntänä jatkaa Hannu Pasanen sekä nuotistonhoitajana Veikko Kumpulainen.
Kuoro tulee julkaisemaan edelleen Pielaveden verotuskalenterin ja valitsi sitä varten toimikunnan, jonka puheenjohtajaksi tuli Eero Ikäläinen.
02.11.84 Sanaton saari... Sävellys, joka kuvaa saaren ääriviivat sen korkeimman kohdan tavoitellessa puheen alkeita... ... Taustalla saattaa toisaalta olla muutaman soittimen muodostama orkesteri, joka toistaa samaa teemaa pianissimossa - koko teoksen alusta loppuun sakka (Vipusen loppu?)
19.2.85 jälkeen - päiväämätön Pie-Kei: Vuoden apuraha Ilpo Saastamoiselle
...Ilpo Saastamoisen säveltämän Antero Vipusen kantaesitys kuullaan Pielaveden mieskuoron esittämänä huhtikuun lopulla.
21.2.85 to Savon Sanomat (Irtoleike > Lehtiartikkelit 67-90):
Monto, Äkkijyrkkä, Saastamoinen - Kolme vuoden apurahaa Kuopion läänissä
Ilpo Saastamoisella on myös työn alla muutamien kansojen kansanmusiikkia käsittelevä oppikirja. Saastamoisen musiikin seuraava kantaesitys on huhtikuun lopulla, jolloin Pielaveden mieskuoro tulkitsee teoksen nimeltä Antero Vipunen.
14.3.85 PieKei (Lehti-ilmoitus): KALEVALA-JUHLA SU 17.3. klo 19.00 yläasteella
... Kuorolaulua - Pielaveden mieslaulajat; Erkki Näreharju
...Mieslaulajat esittävät Erkki Näreharjun johdolla alkuosan Ilpo Saastamoisen sävelteoksesta Antero Vipunen...
> 19.3.85 Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen: Pielavedellä Kalevala-juhla - perinnekavalkadi
... Osa Ilpo Saastamoisen sävelteoksesta Antero Vipunen piipahti paikalla Pielaveden Mieslaulajien tulkintana, jonka johti Erkki Näreharju. Esitetty katkelmakin sai uteliaisuuden heräämään, uneliaista puhumattakaan.
...Ohjelma oli laadukas ja monipuolinen. Juhlanjärjestäjinä toimivat kulttuurilautakunta ja Kalevalan juhlavuoden toimikunta.
KALERVO MANNINEN
21.3.85 to Pielavesi-Keitele: Seminaari elvytti musiikkikulttuureja
... Pohjantahdin esittämä katkelma Ilpon säveltämästä Antero Vipusesta, sai hivenen kuorohommissa mukana olleen tuntemaan suurta myötätuntoa (osanottoa) kuoroa kohtaan. Teos ei taatusti ole tavanomaista "Iltatuulen viestiä".
22.3.85 Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen: "30-v. Juhlakonserttiin uusi sävelteos - Pielaveden Mieslaulajat Antero Vipusen kimpussa."
(Kuvateksti: Pielaveden Mieslaulajat valmistautuvat 30-v. juhlakonserttiinsa. Konsertin pääteokseksi on rohkeasti otettu uusi sävelteos, Ilpo Saastamoisen Antero Vipunen.)
Pielaveden Mieslaulajat hikoilevat Erkki Näreharjun johdolla 30-vuotisjuhla-konsertin ohjelman kimpussa. Konsertin pääteokseksi on rohkeasti otettu Ilpo Saastamoisen säveltämä oopperamainen sävelteos Antero Vipunen.
... Pielaveden Mieslaulajat ovat uskollisia perinteilleen. Rannankylän koululla perustettu kuoro kotiutui vanhaan puukouluun niin, että jatkaa edelleenkin harjoituksiaan samassa paikassa.
Keskiviikkoiltaisin kuuluu luokkahuoneesta puhinaa, pihinää ja ähkettä, toki lauluakin. Ähinä ei yksin johdu kuoronjohtaja Erkki Näreharjun vaativasta linjasta, vaan Ilpo Saastamoisen sävelteoksesta Antero Vipunen, joka on täynnä yllättäviä jaksoja.
Kyllähän ne normaalit mieskuorokappaleet sujuvat ihan mukavasti, sillä harjoitus-aktiivisuus on todella hyvä. Vipusen kanssa on tosi työ: 18 nuottisivua ja kesto 35 minuuttia.
- Teos ei ole varsinaisesti kuorosävellys, vaan pikemminkin pienoisooppera, jossa on näytelmällisiä jaksoja liikkumisineen, kertoo Erkki Näreharju ja lupaa laulattaa kuoroa koko pääsiäislauantain Ilpo Saastamoisen paikalla ollen. Runsas rekvisiitta tarkistetaan ja kokeillaan samalla.
Monien maalaiskuorojen tapaan meillä oli alkuaikoina johtajaprobleema. Kansalais-opistoa ei vielä ollut. Kuoron vahvuus pysyi vakaasti 20-30 laulajan tietämissä ja uusista kuorolaisista oli pula. Viime vuosina tilanne on korjaantunut ilahduttavasti, sillä nuorta laulajakaartia on saatu runsaasti. Näyttää siltä, että kansalais-opiston myötä kuoroharrastus on virinnyt, mainitsee Kaarlo S. Päivike, kuoron puheenjohtajista pitkäaikaisin.
Kuorolaiset ovat koko kunnan alueelta, huomattava osa sivukyliltä. Tällä laulu-kaudella kuoron vahvuus on 36 miestä.
Pielaveden Mieslaulajat ovat vuosittain järjestäneet kevätkonsertin vapun tietämissä, esiintyneet useissa juhlatilaisuuksissa myös oman paikkakunnan ulkopuolelle sekä tehneet konserttimatkoja ulkomaille. Kuoron pääasiallinen tulonlähde on ollut alkuvuosista asti verotuskalenteri, jonka julkaisemiseen kuoro on osallistunut.
Pielaveden Mieslaulajen 30-vuotisjuhlakonsertti pidetään huhtikuun viimeisenä lauantaina 27.4. yläasteen salissa.
KALERVO MANNNEN
28.3.1985 to Pie-Kei: Mieslaulajien 30-v. juhlakonsertti 27.4.
Pielaveden Mieslaulajien toiminta saavuttaa kuluvana vuotena 30 vuoden iän. Juhlavuoden konserttiohjelmaa on valmisteltu viime syksystä saakka. Päänumerona kuullaan Ilpo Saastamoisen uusimuotoinen kalevalaisteos Antero Vipunen. Konsertti pidetään lauantaina 27.4. yläasteen salissa. Kuoroa johtaa Erkki Näreharju, säestäjinä toimivat sekä Pielaveden Pelimannit että Tapani Tunkkari piano.
Konsertin ohjelmassa on myös perinteisiä mieskuorolauluja. Kuitenkin Antero Vipunen 18 partituurisivun [= kuorostemmasivun] mittaisena ja 35-40 minuuttia kestävänä on ohjelmiston pääteos. Kuoro on harjoitellut runsaasti ylimääräisiäkin kertoja, joita on edelleen edessä. Sitä vaatii sekä esityksen laajuus että varsinkin Vipusen perinteisestä poikkeava tyyli.
Kuoro puhuu laulamisen ohessa tiettyjä jaksoja, joitakin vanhoilla suomalais-ugrilaisilla kielillä peräti. Esitys käsittää runsaasti esineistön synnyttämiä ääniä. Kuitenkin laulajan oma instrumentti, suu, alistetaan Vipusessa todelliseksi äänien tulkiksi, milloin palkeiden puhkuttajaksi, milloin käärmeen sihistykseen tai kyyhkysen kujerrukseen. Nämäkin vain muutamia hajaesimerkkejä.
Kuoron esiintymisasuna on Vipusessa vanhakantainen kalevalanmiehen oloasu, lähinnä piikkovaatteet. Näyttämöllä nähdään tavaraa alasimesta alkaen. Kuorolaulun ystävien kannattaa ruksata jo nyt konserttipäivä 27.4., sillä Mieslaulajien juhlakonsertti pyrkii tarjoamaan monipuolisen illan kuulijoilleen.
K: 6.4.85 Antero Vipunen -harjoitus Pielavedellä klo 9-15
22.4.85 Savon Sanomat - Jorma Hänninen: "30-vuotisjuhlakonserttiin:
Antero Vipunen Pielaveden Mieslaulajien kantaesityksenä"
(Kuvateksti: Antero Vipusen viimeistelyharjoitukset tapahtuvat esityspaikalla, johtajana Erkki Näreharju ja pianossa Tapani Tunkkari.)
Mieskuorotoiminta saavuttaa tänä vuonna Pielavedellä 30 vuoden iän. Pielaveden Mieslaulajat viimeistelevät parhaillaan Erkki Näreharjun johdolla Antero Vipusta, kuorolle tilattua teosta, jonka kantaesitys muodostaa 27.4. pidettävän juhlakonsertin keskeisen osan. Samana päivänä teos nauhoitetaan radioon.
Antero Vipusen on säveltänyt keiteleläinen Ilpo Saastamoinen Sirkka-Anneli Martikaisen Kalevalasta mukailemaan tekstiin. Soolot esittää Jukka Hietaniemi ja pianosäestyksestä huolehtii Tapani Tunkkari.
Antero Vipunen on laaja teos. Se edustaa uusityyppistä kuoromusiikkia, jossa kuoro perinteisen laulamisen ohessa käyttelee ääntä muinakin ilmaisukeinoina.
Kuorolla on puhejaksoja. Se jäljittelee metsän ääniä, muodostaa äänellisiä rytmi-sarjoja, pihisee, puhkaa ja ähisee sekä ilmentää monitasoisesti tunnelmia ja tapahtumia, joita Väinämöisen veneenteossa sattuu.
Mieslaulajat esittää nyt ensi kerran perinteisestä kuorolaulusta poikkeavan teoksen. Tämä tehtävä on asettanut kuorolle vaativan tavoitteen. Normaalien harjoitusiltojen lisäksi on jouduttu pitämään kokopäiväisiäkin harjoituslauantaita. Säveltäjä Ilpo Saastamoinen on seurannut harjoituksia ja hionut esitykseen aitoa "henkeä".
Valitettavasti esityspaikan ahtaat tilat Pielaveden yläasteella rajoittavat alun perin enemmän esillä olevaksi aiottua näytelmällistä puolta ja siihen liittyvän rekvisiitan käyttöä.
Konsertin toinen osa on valittu perinteisistä mieskuorosävellyksistä. Mukana on myös pielaveteläistä tuotantoa, josta osa kuullaan Pielaveden pelimannien säestyksellä.
Hieman menneestä
...Pielaveden Mieslaulajilla on 30 vuoden aikana ollut kymmenen johtajaa... Vuodesta 1983 on puheenjohtajana toiminut Toivo Tikkanen... Sihteerinä... vuodesta 1981 Heikki Laitinen. Kuoron vahvuus on nyt 36 laulajaa. Huomattava osa käy viikoittaisissa harjoituksissa sivukyliltä
Kuoro on osallistunut koko toimintansa ajan SULASOLin laulujuhliin, tehnyt kaksi konserttimatkaa Ruotsin Kalixiin, ystäväkuntaan, sekä konsertoinut ja esiintynyt muuten vuosittain omalla paikkakunnalla ja vieraillut silloin tällöin lähikunnissa.
JORMA HÄNNINEN
24.4.85 Iisalmen Sanomat - KM (Kalervo Manninen):
Antero Vipusen hiontaa Pielavedellä - Kantaesitys juhlakonsertin pääteos
(Kuvateksti: Antero Vipunen on teetättänyt töitä Pielaveden mieslaulajilla. Vaikeimpien kohtien hionnassa on teoksen säveltäjä Ilpo Saastamoinen ollut itse mukana.)
Pielaveden Mieslaulajat on valmistautunut 30-vuotisjuhlakonserttiin ylimääräisin harjoituksin. Konsertin pääteos on Ilpo Saastamoisen säveltämä ja Sirkka- Anneli Martikaisen sanoittama Antero Vipunen. Pienoisoopperamainen Antero Vipunen on teettänyt todella töitä. Muutamana viikon-loppuna on harjoitus ollut kokopäiväistä. Vaikeimpien kohtien hionnassa on ollut säveltäjä itse mukana.
Näytelmällisiin jaksoihin kuuluu liikkuminen. Rekvisiittaa tarvitaan runsaasti. Kestoltaan teos [on] 35 minuuttia ja täynnä yllättäviä jaksoja, todella yllättäviä. Vipusen soolo-osat esittää Jukka Hietaniemi ja säestyksistä vastaa Tapani Tunkkari.
Konsertin ohjelmiston pielavetistä paikallisväriä edustavat Tuuren sottiisi ja Tatu Niskasen Perämiehen valssi. Näiden kappaleiden säestyksen hoitaa Pielaveden Pelimannit.
Ernesaksin Tästä me miehet lähemme aloittaa ohjelman jatkuen: Lüdigin Aamunkoitto, ruotsalainen kansansävelmä Mä tiedän suloneitosen, Raitalan Minä portailla kuuntelen vaiti sekä pielavetinen sävelmä Se nukku.
Kuoroa johtaa Erkki Näreharju. Tervehdyssanat esittää Toivo Tikkanen ja historiikin Heikki Laitinen.
Juhlakonsertti alkaa lauantaina 27.4. klo 18.30 yläasteen salissa. Tervehdysten vastaanotto tapahtuu ennen konserttia. KM
25.4.85 to Pielaveden Mieslaulajien konsertti
Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhlakonsertti pidetään Pielaveden yläasteella lauantaina 27.4. klo 18.30. Kuoroa johtaa mus.op. Erkki Näreharju.
Konsertin päänumerona kuullaan kantaesitys Ilpo Saastamoisen Antero Vipusesta. Se on sävelletty Sirkka-Anneli Martikaisen Kalevalasta muotoilemaan tekstiin. Solistina on Jukka Hietaniemi ja pianosäestäjänä Tapani Tunkkari. Antero Vipunen edustaa uusityylistä kuoromusiikkia.
Konsertissa kuullaan lisäksi muun muassa Gustav Ernesaksin, Mihkel Lüdigin ja Aulis Raitalan sävellyksiä sekä pielaveteläisiä kuorokappaleita. Osan ohjelmasta säestää Pielaveden Pelimannit.
26.4.85 pe Savon Sanomat: Pielaveden Mieslaulajien konsertti (Lehtileike)
Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhlakonsertti pidetään Pielaveden yläasteella sunnuntaina 27. 4. klo 18.30. Kuoroa johtaa mus.op. Erkki Näreharju.
Konsertin päänumerona kuullaan kantaesitys Ilpo Saastamoisen Antero Vipusesta. Se on sävelletty Sirkka-Anneli Martikaisen Kalevalasta muotoilemaan tekstiin. Solistina on Jukka Hietaniemi ja pianosäestäjänä Tapani Tunkkari. Antero Vipunen edustaa uusityylistä kuoromusiikkia.
Konsertissa kuullaan lisäksi muun muassa Gustav Ernesaksin, Mihkel Lüdigin ja Aulis Raitalan sävellyksiä sekä pielaveteläisiä kuorokappaleita. Osan ohjelmasta säestää Pielaveden Pelimannit.
Pyydämme Teitä ystävällisesti saapumaan
Pielaveden Mieslaulajain
30 - v u o t i s j u h l a k o n s e r t t i i n
Pielaveden yläasteella 27.04.1985 klo 18.30
Pielaveden Mieslaulajat
[johtaa ERKKI NÄREHARJU. Pääsymaksu 20:- Tervetuloa!]
[Käsikorjaus: ...johtaa Ilpo Saastamoinen)
OHJELMA
Tästä me miehet lähemme Gustav Ernesaks
Tervehdyssanat Toivo Tikkanen
Aamunkoitto Mihkel Lüdig
Mä tiedän suloneitosen Ruotsal. kansansävel
Minä portailla kuuntelen vaiti Aulis Raitala
Historiikki Heikki Laitinen
Se nukku (sävelmä Pielavedeltä) Optatus Raatikainen
sov. Ahti Sonninen
Talkoopolska sov. Jaakko Tuuri
Tuuren sottiisi sävelmä Pielavedeltä sov. Ilkka Kuusisto
säestää Pielaveden Pelimannit
Perä miehen valssi Tatu Niskanen sov. Erkki Näreharju
säestää Pielaveden Pelimannit
Ansiomerkit
VÄLIAIKA
Antero Vipunen san. Sirkka-Anneli Martikainen
säv. Ilpo Saastamoinen
soolo: Jukka Hietaniemi
säest. Tapani Tunkkari
27.4.85 la Pielavesi; Antero Vipunen - kantaesitys klo 18.30
- Mieskuoron 30-vuotiskonsertti
- Radiohaastattelu ja radionauhoitus (päivällä)
28.4.85 su Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotis-juhlakonsertti: "Vaikeuksien kautta voittoon."
(Kuvateksti: Rohkeasti laulaen siirtyi Pielaveden Mieslaulajat lauantaina aloittamaan uutta toimintansa vuosikymmentä.)
Vaikeuksien kautta voittoon on sanomana Vaka Vanhan Väinämöisen hakiessa kolmea puuttuvaa sanaa veneen tekoonsa. Sanat löytyivät ja venho valmistui. Niin valmistui myös Pielaveden Mieslaulajilta Ilpo Saastamoisen säveltämä teos Antero Vipunen kuoron 30-vuotiskonsertin päätöksenä.
Juhlakonsertin vaikeudet aikoivat kun kuoron johtaja Erkki Näreharju ei sairastumisen vuoksi voinut kuoroansa johtaa. Apuun ennätti kuitenkin Antero Vipusen säveltänyt Ilpo Saastamoinen.
Antero Vipunen on moni-ilmeinen kuoroteos. Siinä kuoro joutuu mukautumaan uusiin ja perinteisestä kuorolaulusta poikkeaviin ääni- ja sointimuodostelmiin. Haaste, johon Pielaveden Mieslaulajat olivat paneutuneet innostuneesti ja rohkeasti yrittäen.
Teos sisältää viisi erilaista elementtiä: perinteistä äänissä laulettua kuorosatsia, solistin osuudet, puhekuoron osuudet, erilaiset ääniefektit ja liikunta sekä pianosäestyksen.
Näistä muodostuu kokonaisuus, joka saa kuulijan mielikuvitusmaailman aktiiviseksi. Syntyy mielikuvia, musiikki alkaa elää omalla tavallaan jokaisessa paikalla olevassa, johtajasta peräpenkin kuulijaan.
Kalevalan runoihin pohjautuen sanat Antero Vipuseen on tehnyt Sirkka-Anneli Martikainen. Väinämöisen soolo-osat lauloi Jukka Hietaniemi ja säestyksen tärkeän funktion hoiti Tapani T u n k k a r i. Noitarummun magiaa loi Kalle Fält tehostaen Ilpo Saastamoisen perin mystillistä johtajan asua.
Pielaveden Mieslaulajain Antero Vipunen esitys antoi erinomaisen näytön siitä, että amatöörikuoro pystyy toteuttamaan uusia ideoita. Kuorolaulussa ei tarvita pitkälti koulutettua ammattikuoroa. Tarvitaan rohkeaa ennakkoluulottomuutta ja uskallusta tehdä jotain erilaista. Pielaveden Mieslaulajain 30-vuotisjuhlakonsertti muodostui näin mielenkiintoisen erilaiseksi.
Konsertin ohjelmasta tarkemmin tiistain lehdessä.
30.4.85 ti Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Laulaen uudelle vuosikymmenelle
(Kuvateksti: Kuoroasu on vaihtunut rooliasuksi Antero Vipusen kalevankansaksi. Näissä rohdinpaidoissa suhisi milloin myrskytuuli milloin lauha keväthenkäys. Keskellä tietäjän merkillisessä kaavussa sarvineen säveltäjä ja teoksen johtanut Ilpo Saastamoinen.)
Kantaesityksenä kuultuun Ilpo Saastamoisen säveltämään ja Sirkka-Anneli Martikaisen sanoittamaan teokseen Antero Vipunen huipentui Pielaveden Mieslaulajain 30-vuotisjuhlakonsertti yläasteen salissa. Salin täydeltä yleisöltä teos sai erinomaisen innostuneen vastaanoton. Oli saatu kuulla jotain todella uutta ja täällä ennen kuulematonta sekä esitystavaltaan että kokonaisilmeeltään. Konsertin johti Erkki Näreharjun sijasta Ilpo Saastamoinen ja säestyksistä vastasivat Pielaveden Pelimannit sekä Tapani Tunkkari.
Konsertin ensimmäisen jakson aloitti eestiläisen kuoromiehen, Gustav Ernesaksin laulu Tästä me miehet lähemme. Jakso sisälsi tavanomaista mieskuorojen ohjelmistoa. Varovaisesta aloituksesta edettiin laulu laululta varmempaan suoritukseen. Liekö konserttipäivän tiivis ohjelma harjoituksineen ja radion nauhoituksineen osaltaan tuonut alun lauluihin voimattomuuden tuntua. Johtajan vaihtuminen yllättäen loi lähtöihin ja fraseeraukseen tietenkin omaa arkuuttaan.
Toisen jakson lauluissa oli rohkeampaa otetta. Ilpo Saastamoisen ukin säveltämäksi todistettu tunnettumieskuorojen bravuurinumero Se nukku sisälsi tulkinnassaan annoksen savolaista hyväntahtoista huumoriakin. Edesmenneeltä mestaripelimannilta Tuure Niskaselta muistiin merkittyyn Tuuren sottiisiin samoin kuin Tatu Niskasen Perämiehen valssiin löytyi osaamisen varmuutta. Pielaveden Pelimannit loivat kuorosatsiin kansanomaisen taustan säestyksellään.
Kolmannen jakson muodosti Ilpo Saastamoisen teos Antero Vipunen. Teoksen Kalevala-mystinen sisältö sai esityksessä mielikuvitusrikkaan tulkinnan. Ehkäpä juuri paneutuminen tämän poikkeavan teoksen esityksellisiin omalaatuisuuksiin verotti kuoron muun ohjelmiston hiontaa. Antero Vipunen oli kuorolta eräänlainen "hattutemppu". Soolo-osat lauloi Jukka Hietaniemi ja säestyksestä vastasi Tapani Tunkkari.
Pielaveden Mieslaulajat on kuorona ennakkoluulottoman rohkea. Modernin teoksen ottaminen ohjelmistoon on osoitus tästä, sillä sekä laulajisto että yleisö on yleensä perinteiseen pitäytyvää. Kuoro onnistui kuitenkin mielestäni parhaimmin juuri tässä uudessa teoksessa kuten myös viihteellisemmässä. Esityksiin saatiin jännityksetön fiilinki.
Äänenmuodostuskoulutuksella olisi sijansa perinteisen kuorolaulun alueella. Ääniryhmiin kaipaisi yhtenäisempää sointia ja sen myötä selkiytyisi myös kokonaissointi. Kuoron sävelpuhtaus on melko hyvä. Samoin teksti on selkeätä. Voimavaihteluissa perinteisessä ohjelmistossa oli tarpeetonta arkuutta, sillä myöhemmät esitykset todistivat kuoron pystyvän hyvin ilmeikkääseen suoritukseen...
30.4.85 ti Savon Sanomat - Sakari Seppälä:
Pielaveden Mieslaulajien juhlassa ennakkoluuloton ohjelmistovalinta
Pielaveden Mieslaulajien 30- vuotisjuhlakonsertissa kuultiin mm. kantaesityksenä Ilpo Saastamoisen kuoroteos "Antero Vipunen" Sirkka-Anneli Martikaisen tekstiin.
Aluksi onnittelut juhlineelle kuorolle ja erityisesti onnittelut ennakkoluulottomasta ohjelmavalinnasta, jonka ansiosta kuultiin näillä seuduin harvinaislaatuista kuoromusiikkia.
Kuoronjohtaja Erkki Näreharjun epäonnekkaasti sairastuttua juuri juhlakonsertin aattona kuitataan tässä tilaisuuden "virallinen" osa historiikkeineen, ansiomerkkeineen ja lauluineen pelkällä maininnalla; johtajan osuus on varsinkin harrastajakuorolle niin merkittävä, että annettakoon tässä julkinen tunnustus tehdystä harjoitustyöstä ilman sen kummempia arviointeja ja todettakoon, että kuoro selviytyi tehtävästään kunnialla apuun hälytetyn Ilpo Saastamoisen johdolla.
Varsinaisesti mielenkiinnon kohteena on Saastamoisen sävellys "Antero Vipunen", jonka tekstin Matikainen on tehnyt vanhojen kansanrunojen pohjalta. Säveltäjä selvitti teoksen juonirakenteen ennen esitystä, ja sisältö on suunnilleen seuraava:
Väinämöinen on veneenteossa ja häneltä puuttuu kolme sanaa työn loppuun-saattamista varten, ja näitä sanoja hän lähtee Vipuselta peräämään. Tie on vaikeakulkuinen ja Saastamoisen mukaan symboloi shamaanin loveenlankeamistietä. Väinämöinen tapaa Vipusen huonossa kunnossa, eikä tietäjältä irtoa tarvittavia sanoja. Tapahtumien tiimellyksessä Väinämöinen luiskahtaa Vipusen vatsaan kuin Pinocchio ikään ja touhuaa siellä aikansa, kunnes saa puuttuvat sanat ja pääsee veneen viimeistelyyn.
Teoksessa tapahtuu toki paljon enemmänkin, mutta koska tekstistä oli paikoin vaikea saada selvää, on suppeakin synopsis tarpeen.
Saastamoinen pohjaa teoksensa kansanperinteeseen siten, kuin hän on asioita paljon tutkittuaan hyväksi havainnut. Säveltäjä lähtee hakemaan ajatusta ja työnsä perusteita kaukaa pyrkien ilmaisussaan alkuperäisyyteen, niin epämääräinen kuin "alkuperäinen" määreenä onkin. Kenties alkuvoimainen olisi parempi ilmaus. Yhtäkaikki teoksessa sekoittuvat kalevalaisen laulun ainekset ulkomusiikillisiin, onomatopoeettisiin äännähdyksiin, jotka paikoin varsin konkreettisesti kuljettavat juonta.
Saastamoinen väistää taitavasti kalevalaisen ja kaustislaisen standartin salakarit viemällä ilmaisuaan omintakeiseen suuntaan, joskin aika-ajoin kenties turhankin alleviivaavasti. "Vaka vanha Väinämöinen" ei enää olekaan se iänikuinen viisi-iskuinen säe, jota tänä vuonna viimeistään on suut ja korvat täynnä. Saastamoisen partasuu miesjoukkoineen laulelee väliin niitä näitä kansanperinteen jatkuvan variaation hengessä.
Pielaveden Mieslaulajien ilmaisuskaala ja ilmeisesti myös asenne kuorolauluun kehittyi sävellyksen valmistumisen myötä, siksi paljon Saastamoinen käyttää "uusia" ilmaisumuotoja sihinöineen, kuorsauksineen, napsumisineen kaikkineen. Yhdessä kulminaatiokohdassa kuoro jopa lähtee saliin vaeltamaan jupisten käsittämätöntä tekstiä, joka tuo mieleen lähinnä Baabelin kieltensekoituksen. Uusiahan nämä keinot eivät varsinaisesti ole, vaan ihminen on osannut äännähdellä mitä omituisimmin niin kauan kuin lajina on ollut olemassa. Mutta tapana on sanoa moderniksi tällaista ilmaisua siksi, että se on uutta jossain tietyssä traditiossa, kuten nyt tässä tapauksessa kuorolaulussa. Säveltäjä on näitä asioita pohtinut, ja tutkittuaan paljon "unohdettuja musiikkikulttuureja" hän pystyy ammentamaan keinoja rikkaasta inhimillisestä ilmaisuaarteistosta.
Pielaveden Mieslaulajat selviytyi hämmästyttävän hyvin haasteesta. Voi ajatella olevan melkeinpä tavatonta, että mieskuoro noin vain ottaa ja harjoittelee teoksen, joka poikkeaa miltei joka suhteessa totutusta. Varmaankaan ilman vaikeuksia se ei ole onnistunut ja esityskertojen myötä kokonaisuus vielä selkiytyy. Teoksessa onkin aineksia monimuotoisiin tulkintoihin. Vähäisen alkuhämmennyksen mentyä ohi (Joitain esiintyjiä selvästi ujostutti tilanne) ja tämän myötä varmuuden lisääntyessä lopputuloksesta tulee vakuuttava.
Esityksessä ilmenneine pienine (ohimenevine) puutteineenkin Pielaveden Mieslaulajat on tällä teoksella nostanut alueen kuoromusiikin tasoa laadullisesti omaperäisempään ja parempaan suuntaan.
Toivottavasti kuoro on esimerkillään edesauttamassa ennakkoluulottoman ajattelun kehittymistä tässä usein konservatiivisessa musiikin lajissa. Kuoron johtaja Erkki Näreharju on tehnyt tukevaa työtä, ja Väinämöisen soolon laulanut komeaääninen Jukka Hietaniemi saakoon myös kiitoksista osansa...
Sakari Seppälä
2.5.85 to PieKei (Tapani Kumpunen?): "Mieslaulajat löysivät vaikeat sanat"
(Kuvateksti I: Pielaveden Mieslaulajat esiintyivät 30-vuotisjuhlakonsertissaan Ilpo "shamaani" Saastamoisen johdolla. Konsertin toisella puoliskolla kuultiin kantaesityksenä Saastamoisen säveltämä, yli puolituntinen Antero Vipunen.
Kuvateksti II: Väinämöisellä on sanat hukassa. Jukka Hietaniemen muhkea ääni kiirii täydelle salille.)
Pielaveden Mieslaulajat täyttivät yleisönsä ennakko-odotukset ja ylittivät ne osoittautumalla mukautuvaksi kokoonpanoksi todella vaikean tehtävän edessä. Kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti lauantaina rassasi laulajia tavallista enemmän, olihan aikaisemmin päivällä laulettu jo radiolle. Lauantai-illan yleisö ei pettänyt kuoroa, sillä nelisensataa henkeä osoitti oman kylän poikien suosion olevan vankkumaton.
Jos oli Väinämöisen vaikea saada sanoja Antero Vipuselta veneen tekoon, niin helppoa ei ollut tuon kalevalaisen tapahtuman laulavilla kuvaajillakaan, Pielaveden Mieslaulajilla.
Kohtalo näet puuttui peliin ja tauti kaatoi kuoroa harjoituttaneen Erkki Näreharjun vuoteeseen juuri ennen Ilpo Saastamoisen säveltämän ja Sirkka-Anneli Martikaisen sanoittaman Antero Vipusen kantaesitystä. Tilalle saatiin kuitenkin Vipusen säveltäjä, jonka johtamana kuoro selviytyi, niin juhlakonserttinsa perinteisistä lauluista, kuin myös Saastamoisen modernista ja ennakkoluulottomasta kuoroteoksesta.
Juhlakonsertin tervetulopuheen pitänyt Toivo Tikkanen kertasi kuoron vaiheita sen perustamisvaiheista 50-luvun alkupuolelta. Kysymykseen, mikä saa miehet lähtemään laulamaan ja kokoontumaan kerran viikossa, Tikkanen vastasi kertomalla laulun olevan arkipäivän askareista irrottava elementti. Voimakas tyytyväisyyden tunne onnistumisen myötä antavat pontta yhä parempiin suorituksiin, Tikkanen sanoi.
- Laulamme kauniista isänmaasta, sen kansasta, kauniista luonnosta ja kauniista naisista. Laulujemme kautta kerromme kansamme tavoista ja tottumuksista, Tikkanen valotti kuoron ohjelmiston aihepiiriä.
Kuoro hioo särmiä
Heikki Laitisen esittämä historiikki sisälsi perustiedot 30 vuoden takaa kuoron alkuvaiheista tähän päivään. Pielaveden Mieslaulajien ensiesiintyminen tapahtui perustamisvuonna 1955 itsenäisyyspäiväjuhlissa. Seuraavana vuonna kuoro rekisteröitiin. Kuoroa perustamassa oli muun muassa apteekkari Jörgenssen. Perustajajäseniä ja edelleen mukana kuorossa olevia ovat Antero Jauhiainen, Samuel Päivike ja Eevert Hakulinen. Kuoro on ollut mukana ennen kaikkea oman pitäjän tapahtumissa mutta myös mukana valtakunnallisilla laulujuhlilla saamassa kokemuksia ja vaikutteita. -
- Kuoro on kasvattava, se hioo särmiä. Ei 30 vuotta ole vielä mikään ikä. Vasta kun pääsemme miehen ikään, niin eiköhän laulu lähde, sanaili Laitisen Heikki.
Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhlakonsertin yhteydessä jaettiin mieskuoroliiton ansiomerkki sinivalkoisin ruusukkein Samuel Päivikkeelle. Hänet kutsuttiin samalla kuoron kunniapuheenjohtajaksi. Kuoron kunniajäseneksi kutsuttiin Pauli Tikkanen. SULASOLn Pohjois-Savon piirin hopeisen ansiomerkin saivat Erkki Näreharju, Veijo Eskelinen, Jorma Hänninen, Eero Ikäläinen, Antero Jauhiainen, Toimi Käyhkö, Tapio Malkki, Erkki Moilanen, Martti Närhi, Heikki Partanen, Juhani Penttinen, Matti Penttinen, Toivo Sivonen ja Toivo Tikkanen.
2.5.85 to PieKei (N:o 26) - Tapani Kumpunen: Kuoron perusta lujalla pohjalla
... Huolimatta siitä, että johtajana oli vuorokauden varoitusajalla esiin polkaistu sijainen, saattoi huomata, että Pielaveden Mieslaulajat on vanhoja hyviä mieskuoro-perinteitä vaaliva kuoro, joka tähän asti on tyytynyt siihen mieskuoromusiikkiin, mitä maassamme yleensäkin harrastetaan...
...Väliajan jälkeen seurasi odotettu päänumero, jossa kuoro osoitti kykynsä laajentaa skaalaansa moderniin suuntaan. Noin puoli tuntia kestänyt sävelrunoelma Antero Vipunen on keiteleläisen Ilpo Saastamoisen säveltämä ja Sirkka-Anneli Martikaisen sanoittama. Solistina toimi Jukka Hietaniemi.
Perinteisen osaston harjoittelun puute selittyi tällä merkittävällä teoksella, jonka harjoitteluun amatöörikuorolta oli varmasti kulunut kaikki mahdollinen kuoroaika. On kunnioituksella todettava, että tämä kenttäelementeillä pelaava teos oli saanut ennakkoluulottoman esittäjistönsä juuri Pielavedeltä. Ammattimaisen huolettomasti ja poikamaisen leikkisästi toteutettu, kaikkia mahdollisia tulkinnallisia elementtejä käyttävä esitys sisälsi visuaalisen puolen lisäksi mm. vihellystä, naksuttelua, röyhkäisyjä ym.
Solistin ja pianon osuus toimivat kertovana ja sitovana tekijänä, yleensä, joskin miellyttävää vaihtelua tässäkin suhteessa tapahtui puheosuuden putkahtaessa milloin mistäkin suunnasta kuoron sisältä.
Laulullisissa osuuksissa ilmeni pientä ymmärrettävää alavireisyyttä, rytmissä selviä heikkouksia, mutta ne korjaantuvat esiintymiskertojen myötä. Teoksen jäntevyys jo kuitenkin saatiin esiin, sen kliimaksi ja hiljaisuuteen taipuva lasku veivät tyydyttävään loppuun antaen selvän kuvan säveltäjän tarkoituksesta. Sinänsä rohkea ja harvinainen tuo hiljainen loppu. Yleensä huumaavaan räiskeeseen päättyvä esitys pumppaa yleisöstä hurjimmat taputukset, mutta sehän on sitä yleisön kosiskelua. Tässä tapauksessa sisältö puhui niin voimakkaasti, ettei taputuksista ollut tulla loppua millään.
Hauska tulkinnallinen yksityiskohta oli se, kun kuoro kokonaisuudessaan painui Antero Vipusen suolistoon harhailemaan löytäen sieltä miljoonia sanoja, myös englannin ja saksankielisiä, numeroita ja määritelmiä. Kuitenkaan sieltä ei ollut löytyä niitä kolmea puuttuvaa sanaa.
Solistin esitys oli myös kiinnostava. Väinämöisen esittäjänä Jukka Hietaniemen tyyppi oli hyvä ja ääniaines kerrassaan muhkea. Vapaavireisen tulkinnan osuus alussa oli loistelias, ääni istuu oikein ja täyttää vaativan tehtävän tarpeet. Esityksen edetessä oli kuitenkin havaittavissa taitavasti peitettyä lipsumista, mikä mahdollisesti on laskettava alkavan flunssan syyksi. Onneksi kuitenkin ääni kesti loppuun asti ja tehtävä tuli hoidettiin kunnialla päätökseen. Myös pianisti, Tapani Tunkkari sai ansaitsemansa kukkaset.
Uskoisin tämän teoksen edustavan sitä uutta, mitä mieskuoromusiikki nyt kaipaa. Kunnioitettavaa vaan, että se löytyy niin kaukaa poissa helsinkikeskeisyyden sydämestä. Tämä olisi saatava nyt maailmalle, nähtäväksi sotkarumpuineen, shamanistisine asuineen ja poronsarvineen, onhan Kalevalan juhlavuosi meneillään.
Tapani Kumpunen
1.7.85 Kajaani, Rosamunde - Pohjantahti ma-illan kulttuuriklubissa
> Huomautus joskus 2012: - Lasse Naukkarisen ryhmä kuvasi Antero Vipusen tehdessään Kekkosesta filmiä Kainuussa. En ole nähnyt koskaan nauhoitetta.
22.-24.8.85 YLE, M1 (2 x 9-15) - Kari Hakala äänitti. - Antero Vipunen -miksaus
5.7.85 Savon Sanomat: Rock soi Koillis-Savossa
Vipusesta shamaanien jäljille
Kaavin nuorisoklupin ja kulttuurilautakunnan järjestämä Koillis-Savo Rock kokosi Kaavin urheilukentän laitamille pari sataa kuulijaa. Iltapäivä oli viileä ja pilvet enteilivät sadetta, mutta onneksi siitä vältyttiin.
Kalevalaisen juhlavuoden kunniaksi konsertin aloitti Pohjan Tahti -yhtye, jossa soittivat leirin ohjaajat. Heidän esityksensä Antero Vipusen vaiheista oli teoksen ensiesitys. Kokonaisuus oli varsin mielenkiintoinen ja taidokas lyömäsoitin- ja ääni-efekteineen. Teos soveltunee kuitenkin paremmin esitettäväksi muualla kuin ulko-ilmassa. Pienet musiikilliset yksityiskohdat tahtoivat hukkua mikä minnekin äänentoiston häiriöiden takia.
30.8.85 pe - 1.9.85 Varkaus / Teatteripäivät (Nuoren Voiman Liitto)
Esitelmä/Mus.kurssi - S-A Martikainen, IS, Heikki Riikonen
14.9.85 Antero Vipunen (Mistä mie sanoja saanen) ulos radio 2:sta la klo 19.30
14.9.85 Helsingin Sanomat - Jukka Kajava: Sanat hukassa - r-2 tänään 19.30
Kalevalan juhlavuonna kansalliseepoksen mestarointi on ollut keskeinen osa tulkintakavalkadia. Välillä on osattu, välillä vähemmän.
Radion Teatteriosaston tuottama Mistä mie sanoja saanen? eli Väinämöisen Vipusessa käynti kuuluu kauden kunnianhimoisiin yrityksiin, vaikka tulos onkin enemmän kaikenkirjava kuin tavoitteitaan selvittävä.
Sirkka-Anneli Martikainen on sovittanut Lönnrotin tulkitsemankansanrunon kuunnelmaksi ja ohjannut esityksen, johon Ilpo Saastamoinen on säveltänyt milloin raikulisti reippaan, milloin maagisen ja siten jännittävänkin musiikin.
Retken Kalevalan maahan, Väinämöisen sananetsintään suorittavat Markku Huhtamo, Pekka Nylund, Raili Tiensuu, Kari Sorvali, Mariitta Sorvali ja Kalle Fält, joka on kuunnelman Vipunen.
He seikkailevat estottomasti, täysin palkein, siksi ylipanostustenkin kohdalla omaan henkeensä virittävästi.
Vitaalisuutta tässä esityksessä onkin enemmän kuin tarkoitusta, tekemistä runsaammin kuin tulosta. Se sentään selviää, että Kalevalan aika oli moni-värisempää, seikkailullisempaa, ehkä häikäilemättömämpääkin kuin nykyisyys. Tähän tuntumaan vallaton esitys yltää ja näin se myös perustelee syntynsä.
Jukka Kajava
14.9.85 Ilta-Sanomat - Kati Tarma: "Hukkareissu Vipusen vatsaan" - R 2 lauantaina klo 19.30
Antero Vipusella "haapa kasvoi hartioilla, koivu kulmilla yleni, leppä leukaluun nenässä, pajupehko parran päällä". Mikä mies Vipunen oikein on? Turha udella, sillä vastausta ei löydy tästäkään kuunnelmasta.
MISTÄ MIE SANOJA SAANEN jatkaa radion Kalevala-sarjaa Väinämöisen ja Antero Vipusen merkeissä. Runollis-musiikillisen koosteen on kansanrunoista dramatisoinut ja ohjannut Sirkka-Anneli Martikainen ja musiikin on säveltänyt Ilpo Saastamoinen.
Väinämöinen rakentaa purtta muinaiskansalliseen tapaan loitsimalla. Kesken kaiken sanat pääsevät loppumaan ja edessä on matka Vipusen vatsaan, joka tiedetään monen salaisen sanan kätköpaikaksi.
Vipunen on selitetty milloin suureksi luonnonmuistiksi, milloin ihmiskunnan kollektiiviseksi alitajunnaksi, jossa uinuvat kaikki menneisyyden kokemukset.
Tulkinta ei paneudu Vipusen arvoitukseen, vaan seurailee tiiviisti kansanrunon juonta. Väinämöinen kankeaa itsensä Vipusen hampaiden raosta tämän vatsaan ja rakentaa pajan. Aikansa vatsalaukussa melskattuaan hän saa kadotetut sanat.
Kuunnelma on akustinen kooste, jossa loitsunomaisuus rakennetaan äänellisiä ja musikaalisia kuvioita vaihtelemalla. Jotakin jää silti puuttumaan. Kiehtovasta alku-sadusta tulee pelkkä äänitarina.
Markku Huhtamon Väinö ja Kalle Fältin Vipunen kutistuvat mikkihiirimäisiksi hahmoiksi myyttiolentojen sijaan. Kauneimmin kaikuu Mariitta Sorvalin laulu Tuonen tyttönä.
Kati Tarma
14.9.85 (Lehti?): Väinämöinen Vipusessa
Elias Lönnrotin kokoamassa muodossa Väinämöisen Vipusessa käynti sisältää loitsuja ja manauksia erilaisiin elämäntilanteisiin. Toki on runosta muitakin toisintoja. Sirkka-Anneli Martikainen on koonnut ja sovittanut Vipusessa-käynti -runoista kuunnelman, joka keskittyy Väinämöisen matkan vaikeuksiin ja piinalliseen puuttuvien sanojen etsimiseen. Vipunenhan on jo maannut ajat maatuneena. Martikainen on myös ohjannut esityksen. Kuunnelman musiikki on Ilpo Saastamoisen.
Radio 2 tänään klo 19.30
27.4.86 Keitele - Pielaveden Mieskuoro: Antero Vipunen (?)
26.9.86 PieKei: Mieslaulajille luvassa tv-äänitys
Pielaveden mieslaulajien esittämä ja Ilpo Saastamoisen säveltämä Antero Vipunen äänitetään ensi talvena television kakkoskanavan ohjelmistoon. Mieslaulajat tekevät alkaneen 31. laulukautensa aikana esiintymismatkoja mm. Nastolaan helmikuussa, Viitasaarelle sekä Nurmekseen. Lisäksi kuoro osallistuu paikkakunnalla 20.10. järjestettävään kuorotapahtumaan, Kajaanin Runo ja sävel-tapahtumaan sekä esiintyy eri tilaisuuksissa...
Kuoron puheenjohtajaksi valittiin edelleen maanviljelijä Toivo Tikkanen... Kuoron laulunjohtajana toimii musiikinopettaja Erkki Näreharju ja varajohtajana Tapio Malkki. Kuoron sihteeriksi valittiin Heikki Laitinen... Vuosikokousta johti Jukka Hietaniemi.
21.10.85 Savon Sanomat - Jorma Hänninen: Varkauteen ja Pielavedelle kuorotapahtuman voitot:
Pielavedellä sunnuntaina järjestetyn Kuopion läänin kansalais- ja työväenopistojen toisessa kuorotapahtumassa menivät sarjojen voitot Varkauteen ja Pielavedelle. Sekakuoro Varkauden Laulu voitti B-sarjan ja Octatus-kuoro, joka on Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston kamarikuoro, voitti C-sarjan...
Tapahtuman toinen jakso käsitti valinnaiset laulut. Kuorot esittivät seuraavan ohjelman. Pielaveden Mieslaulajat Ilpo Saastamoisen Antero Vipusesta osa. Kuoroa johti Erkki Näreharju. Octatus-kuoro Ilpo Saastamoisen Hämähäkki Hämärikki ja Erkki Näreharjun Tuuterin laulu. Kuoroa johti Erkki Näreharju.
... Kuorotapahtuman tuomariston muodosti konservatorion johtaja Heikki Halme Kuopiosta, puheenjohtajana sekä jäseninä lehtori Gudrun Kämäräinen Kajaanista ja kuorokapellimestari Sakari Hilden Helsingistä.
...Tuloksia... C-sarja 1) Octatus-kuoro (Hämähäkki Hämärikki), 2) Pielaveden mieslaulajat (Osa Antero Vipusesta) (...Vapaavalintaisessa kuoro hätkähdytti ulkopaikkakuntalaisia erikoisuudella, osa IS:n sävelteoksesta Antero Vipunen. Tämänkin kuoron johdossa uurasti Erkki Näreharju.
21.10.85 Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen (Pielavesi):
III Läänin kansalais- ja työväenopistojen toinen maakunnallinen kuorotapahtuma järjestettiin sunnuntaina Pielavedellä. Alkukilpailun perusteella tiukka tuomaristo sijoitti kahdeksan kilpailevaa kuoroa kahteen tasoryhmään.
Voiton uusi Varkauden Laulu, josta Kiuruveden Naislaulajat johtajanaan Arja Hertteli jäi niukasti. C-sarjassa arvioitiin parhaaksi Kamarikuoro Octatus Pielaveden Mieslaulajien tullessa toiseksi. Molempia johti Erkki Näreharju.
... Pakolliset laulut antoivat tuomariston mukaan selvän kuvan kuorojen tasosta, erojen ollessa kuitenkin varsin vähäisiä. Ankara raati ei kelpuuttanut tasollisesti A-sarjaan yhtään kuoroa, vaan jakoi nämä vain kahteen tasoon B ja C.
... C-sarja
Kamarikuoro Octatus onnistui erityisesti bravuurinumerossaan Hämähäkki Hämärikki, jonka on säveltänyt Ilpo Saastamoinen. Tuttu oli myös kuoroa johtaneen Erkki Näreharjun oma sävellys Tuuterin laulu.
Pielaveden Mieslaulajilta ei pakollisissa osunut kaikki kohdalleen. Vapaavalintaisessa kuoro hätkähdytti ulkopaikkakuntalaisia erikoisuudella, osa Ilpo Saastamoisen sävelteoksesta Antero Vipunen. Tämänkin kuoron johdossa uurasti Erkki Näreharju.
6.11.85 (Lehti?): Mieslaulajat radiossa 7.11.85 to
Radion ykkösverkossa kuullaan huomenna perjantaina 7.11. klo 10.45 Pielaveden Mieslaulajien esittämänä alkuosa Ilpo Saastamoisen sävellyksestä Antero Vipunen. Esitys nauhoitettiin keväällä Mieslaulajien juhlakonsertin yhteydessä.
7.11.85 Katso-lehti 4-10.11.85 s.46 Pielaveden Mieslaulajat radiossa (-85)
Radion ykkösverkossa kuullaan perjantaina klo 10.45 Pielaveden Mieslaulajien esittämänä alkuosa Ilpo Saastamoisen sävellyksestä Antero Vipunen. Esitys nauhoitettiin keväällä Mieslaulajien juhlakonserton yhteydessä.
8.11.85 pe - Radio 1-verkko: 10.45 Pielaveden mieslaulajien konsertista. > 11.00
- Gustav Ernesaks (Vanha Kalevala): Tästä me miehet lähemme.
- Mihkel Lüdig: Aamunkoitto.
- Tiedän sulo neitosen, ruotsalainen kansansävelmä.
- Aulis Raitala (Einari Vuorela): Minä portailla kuuntelen vaiti.
- Optatus Raatikainen (sov. Ahti Sonninen): Se nukku.
- Ilpo Saastamoinen (Sirkka-Anneli Martikainen): Osa mieskuorosävellyksestä Antero Vipunen.
- Pielaveden mieslaulajat, joht. Ilpo Saastamoinen. (Äänitetty 27.4.85)
...Ensimmäiseksi Jukka Virtanen veti levyraadin...
2.2.86 su Nastola - Pielaveden Mieskuoro: Antero Vipunen
> 23.1.86 Kaakkois-Häme (Kuva mieskuorosta IS:n johdolla 1985)
- Kuvateksti: Pielaveden Mieslaulajat kalevalaisessa juhlakonsertissa
> 23.1.86 to Nastola-lehti: Nastolan mieskuoro saa pielaveteläisiä lauluvieraita.
> 5.2.86 ke Kaakkois-Häme - PK: "Väinämöinen sai kaikki kolme sanaa"
Pielaveden Mieslaulajien ja Nastolan Mieskuoron yhteisen konsertin vetonaula oli vieraileva kuoron "Antero Vipunen" -esitys. Kysymyksessä oli monipuolinen musiikkiesitys ja kunnianosoitus Kalevalalle. "Vipusen" teho ei ollut perinteisen mieskuorolaulun varassa, vaan yhtä hyvin huumorissa, erilaisuudessa ja esiintymisen ilmeikkyydessä.
(Kuvateksti I: Pielaveden Mieslaulajat eläytyivät esitykseensä.
Kuvateksti II: Vaka, vanha Väinämöinen)
Vaikka "Antero Vipusta" tehtäessä onkin pitäydytty kalevalaiseen tyypilliseen runomittaan, on tarinan runkoa käytetty alkuperäistä kansanrunoutta. Punaisena lankana on Väinämöisen veneenrakennuspuuha, jonka valmiiksi saattamiseen tarvitaan loitsusanat viisaalta Vipuselta.
Vaarallisen matkan varrelle Väinämöisen on hankittava varusteita Seppo Ilmariselta. Perille päästyään sankari puhuttelee ensin Vipusen akan, sitten pojan.
Tarina etenee kohokohtaansa, kun Väinämöinen päätyy maailman viisaimman miehen vatsaan ja saa kuin saakin Vipuselta kaikki kolme tärkeää sanaa ja onnistuu vielä tämän hampaiden lomasta pääsemään pois ahtaasta olotilastaan.
Pielaveden Mieslaulajat lauloivat lisäksi sunnuntain jumalanpalveluksessa. Kirkonkylän yläasteen koululla pidetyssä konsertissa isännät ja vieraat esiintyivät myös yhdessä johtajinaan Erkki Näreharju ja Juha Kuparinen. Kuoroja avustivat Tapani Tunkkari, piano, Heikku Suvela, harmonikka ja Ari Virtala, basso.
Yleisöä konserttiin olisi toivonut nyt nähtyä enemmän. Läsnäolijat saivat todeta ainakin sen, että mieskuoro ei välttämättä ole mustapukuisten miesten vakavailmeinen joukko. Varmaa on myöskin, että pielaveteläispojilla on täytynyt olla tosi hauskaa valmistellessaan "Antero Vipusta" esittämiskuntoon. pk
> 6.2.86 Nastolan Lehti: Pielaveden laulajilla yllättävä Kalevala-aihe.
(Kuvateksti: Pielaveden mieslaulajat yllättivät. Laulun lisäksi yleisö sai kuulla viheltelyä, nikottelua ja kuorsausta.)
Nastolan Mieskuoron ja Pielaveden mieslaulajien yhteinen konserttitapahtuma viime pyhänä keräsi melko suuren yleisön. Liekö vierailevan kuoron ohjelman erikoisuudesta "vuotanut" ennakkotietoja yleisölle. Ainakaan pääsylippu ei kertonut millainen esitys oli tulossa.
Pielaveteläisten 35-minuuttisen ohjelman aihe oli kalevalainen. Teksti oli kuitenkin uusi, vaikka siinä henkilöt olivatkin kansalliseepoksesta. Kyse oli Väinämöisen veneenteosta, "ilman käsin koskematta". Iänikuisen tietäjän laulut eivät pelkästään venettä kokoon saaneet, vaan apua piti hakea Antero Vipuselta. Tarkemmin sanoen veneentekosanat piti kiristää Vipusen vatsaa tulella korventaen. Väinämöinen perusti Vipusen vatsaan pajan ja sanat heltisivät.
Tuollaiseen tarinaan perustui vieraiden esitys. Ennen esitystä kerrottiin yleisölle juoni mukana pysymisen helpottamiseksi. Samoin kerrottiin esitykseen sisältyvän yllätyksiä.
Ensimmäinen yllätys tuli heti alussa. Isoon nahkarumpuun yllättäen ja kovaa kumauttanut mies sai yleisön säpsähtämään.
Laulajat kertoivat tarinaa erilaisin tehostein, mm. vihellyksin ja sellaisin sana-kääntein ettei kärryillä olisikaan pysynyt ilman esipuhetta.
Ennakkoluulottomasti toteutettu vaikea ohjelma oli mukava poikkeus perinteisestä kuoromusiikista, jota sitäkin kuuntelee taas mielellään. Kuoroja johtivat Erkki Näreharju ja Juha Kuparinen.
9.2.86 su Savon Sanomat - Jorma Hänninen: Kuorosävellys innoitti taulun tekoon Pielavedellä
(Kuvateksti: Penkkarikuvatyylinen kuorokuva vetää katsojan huomion erikoisuudellaan. Taustahahmona on "shamaani", Ilpo Saastamoinen. Kuvan vieressä tekijät Anne Heikkilä ja Erkki Näreharju.)
"Suolti suosta uuden laulun, laulun suuren Väinämöisen, vielä viisaamman Vipusen." Tämä Kalevala-mittainen nimitys on maalauksen nimi. Kyseessä on taulu, jonka tekemisen innoittajana oli keiteleläisen Ilpo Saastamoisen uusmuotoinen mieskuoro-sävellys Antero Vipunen, tehty tilaustyönä Pielaveden Mieslaulajille.
Taulu on pielaveteläisten harrastajamaalareiden Anne Heikkilän ja Erkki Näreharjun yhteistyötä. Idean isä, Näreharju, on paitsi kuvantekijä myös Mieslaulajain laulun-johtaja sekä ammatiltaan musiikinopettaja. Heikkilä on sekä perheenäiti että seurakunnan päiväkerhon ohjaaja.
Öljyvärein toteutettu maalaus, kooltaan 190x155, esittää kuoron 35 laulajaveljeä, säveltäjä Ilpo Saastamoista taustan isähahmona ja kuoron johtajaa kalevalaisessa Antero Vipusen maisemassa. Vipunen itse on taustalla maahan kätkeytynyt kumpare. Työ on luonteeltaan eräänlainen muistofresko penkinpainajaiskuvien tapaan. Henkilöhahmot on maalannut Anne Heikkilä valokuvien perusteella.
Mainittu kuorolaisia kuvaava työ on mukana Heikkilän ja Näreharjun pystyttämässä yhteisnäyttelyssä. Se on avoinna seuraavat kaksi viikkoa Pielaveden kirjaston aulassa ja lukusalissa kirjaston aukioloaikoina.
Näyttelyssä on Anne Heikkilän yksitoista työtä, näistä kymmenen on muotokuvia. Näreharjulta on kuusi maisemakuvaa...
JORMA HÄNNINEN
9.2.86 su Iisalmen Sanomat - Markus Huovinen: Vipunen innoitti maalaamaan Pielavedellä (Irtoleike)
Pielaveden Mieslaulajien vaativa esityskappale Antero Vipunen innoitti kuoron-johtajansa Erkki Näreharjun ja pielavetisen harrastelijamaalarin Anne Erwe-Heikkil