1987 KAIKUKEIHÄS I

[9.12.86 > 28.6.1987 KAIKUKEIHÄS I]

Kaikukeihäs

'KAIKUKEIHÄS' SUVIPÄIVIEN PÄÄJUHLA LAULURINTEELLÄ 28.6.1987

YIeisideointi: Lauri Lehto Mirjami Lehto Satu Niiranen

Historian asiantuntija: Lauri Lehto

Kokonaisohjaus: Satu Niiranen

Osakokonaisuuksien käsikirjoitukset: Mirjami Lehto

Musiikki: Ilpo Saastamoinen

Orkesteri: Pohjantahti -yhtye

Puvustus ja lavastus: Ritva Starck

Laulujen sanat: Suomensukuisten kansojen vanhoja runoja

Kaikukeihäs on draamallinen historian aamuhämäristä kumpuava esitys, joka koostuu kymmenestä kohtauksesta. Esitys toteutetaan noin 2000 osanottajan voimalla. Esityksen pohjana on suomalais-ugrilaisten kansojen vaellus alkukodista nykyisille asuinpaikoilleen.

1. Alkukodissa
- shamanointia, johon osallistuvat kaikki ryhmät

2. Hajaantuminen alkaa

2a. Komit, ostjakit, vogulit ja unkarilaiset
- ostjakkien karhutanssi ja lauluja, Piipsjärven Ns

2b. Lappalaiset
- Seidanpalvontamenot, Saarenkylän Ns ja muita Lapin nuorisoseuroja

3. Votjakit, marit ja mordvalaiset - Oulunsalon Ns

4. Unkarilaiset, vanha tanssiseremonia
- Salka-yhtye Budapestista

5. Virolaiset, paimenaiheinen kuvaelma
- Ns Karjalan Nuoret ja Kakku-nassi

6. Veneen vesillelaskuseremonia
- Varsinais-Suomen ja Satakunnan Nuorisoseurat

7. Heimopäällikön polttohautaus ja orjattaren uhraus
- Hämäläiset Nuorisoseurat

8. Karjalaiset. Heimopäällikkö haavoittuu, kansanparantajat loihtivat hänet terveeksi ja syntyy ilojuhla.
- Pohjois- ja Etelä-Karjalan Nuorisoseurat

9. Pohjalaisten suonraivausta
- Keski- ja Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurat

10. Kasken poltto
- Etelä-Häme, Uusimaa

11. Suuri sukukansojen finaali

Mainittujen sooloryhmien lisäksi Kaikukeihäässä tarvitaan paljon muutakin väkeä. Kaikilla maakunnilla, eri harraste- ja ikäryhmillä on mahdollisuus tulla mukaan!.. Kaikukeihäässä on suuria kuorokohtauksia. Mukaan haluavien kuorojen on 28.2. mennessä otettava yhteys suoraan Ilpo Saastamoiseen...

'Kaikukeihäässä' tarvittavaa rekvisiittaa. Rekvisiitan hankinta on alustavasti jaettu Varalan kurssilla maakuntien kesken.

1. Tuohinaamareita - saadaan helposti lahonneista koivuista, joissa on ehyt tuohi. Lahonnut puuosa poistetaan tai tuoreemmasta koivusta kiskotaan tuohi irti.

2. Puisia keihäitä ja keppejä (n.3 m).

3. Suhistuspuita. - kiinnitetään narun päähän soikion muotoinen ohut puinen lehdykkä jota pyöritetään voimakkaasti.

4. Hyrriä. - vahvaa lankaa ja iso nappi

5. Muovista putken pätkiä, joita pyörittämällä syntyy ulinamainen ääni.

6. Paimentorvia.

7. Lepenelautoja.

8. Viiskielisiä kanteleita.

9. Suulla soitettavia tuohia ja lehtiä.         

10. Munniharppuja.         

11. Kolistinkeppejä.         

12. Casuja.        

13. Harmaita viittoja.

14. Primitiivisiä raivausvälineitä.

15. Haapio.

16. Kiviä.

 

Kaikukeihäs -esityksen tekstirekvisiittaa (8/1987):

Käsikirjoitus:  Mirjami ja Lauri Lehto         
Musiikki: Ilpo Saastamoinen
Puvustuksen suunnittelu: Ritva Starck
Ohjaus: Satu Niiranen

Säestävä yhtye - Pohjantahti:
         Ilpo Saastamoinen          (basso, laulu)
         Pekka Nylund (kitara, kosketinsoittimet, laulu)        
         Kalle Fält (laulu, shamaanirumpu, puhaltimet, kazoo)
         Tom Nekljudow  (lyömäsoittimet) (Sairastui eikä ollut mukana)

Laulu: Vox Aurea, Jyväskylän musiikkiluokkien kuoro, Sommelo,
Toijalan Ns:n kuoro, Oulunsalon Ns:n laulajat, Marjut Heinämäki

1. Alkukodissa

2. Komit, ostjakit, vogulit ja unkarilaiset

3. Votjakit, marit ja mordvalaiset

4. Lappalaiset

5. Unkarilaiset

6. Virolaiset

7. Varsinais-suomalaiset

8. Hämäläiset

9. Karjalaiset

10. Pohjalaiset

11. Savolaiset

12. Sukukansojen finaali

Kaikukeihään tapahtumat eivät noudata historiallista "totuutta" kuin viitteellisesti ja ne ulottuvat kivikaudelta rautakaudelle asti. Musiikin lähtökohtana on ollut erityisesti vanhimmat ostjakkien ja vogulien samanistisen musiikin muodot, joitten heijastumia on jäljellä vielä niin karjalaisten itkuissa, kolttien leuddissa kuin saamelaisten joiuissa. Yhtenäisenä piirteenä näillä on sekatahtiset rytmikuviot.

K. A. Gottlund:
"Kun ensin kuulin heijän laulavan, niin se kuuli minusta ikään kuin tuuli oisi syvämmoassa vanhoja honkia puistellut, jotta antoivat ainian sitä yhtä ja samoa narkuttamista. Meärättyjä tahi täyvellisiä eäniä ei paljo selitetäk missään, vaan yhtä naukumista tahi räkyttämistä, joka yksi-eänellisuutensa kautta kuuluu kyllä rumasti ...Vaan kuin usseemmin heitä kuultiin... niin oli heissä kuitenkin jotakuta järjestystä... se sillä kuvaili sen ra'an ja alaistoman luonnon, jossa elivät, ja anto meillen ikään kuin ymmärrystä, siitä harjottamattomasta ihmisen eänestä, joka ei ouk vielä koroittanut ihtesek oikeeksi lauluksi..."
[C. A. Gottlund (Keännöksiä lapin kielestä, Otava II, Tukholma 1832?)]

 

IS:         Kauan olemme kiertäneet...

Kauan olemme kiertäneet toisiamme.

Kauan olemme etsineet toisiamme monimutkaisia kiertoteitä.

He tiesivät, että joku tulee kerran ja tajuaa...

Siksi he luovuttivat kuolevat alistetut kulttuurinsa

tutkijoiden lieriöille ja nauhoille,

suostuivat laulamaan muinaisia loitsujaan niille,

jotka eivät vielä silloin mitään ymmärtäneet -

tietäen kuitenkin, että jonakin päivänä

viesti kohtaa jonkun joka tajuaa ...

 

Vanhoina metsästäjäkansoina heidän tehtävänsä

oli vain virittää laulun pyydys,

laskea epäsäännöllisten tahtilajien repaleiset verkot

syviin vesiin

ja odottaa kärsivällisesti...

tietäen, että joskus se vihdoin tapahtuu;

tajuaminen, oivaltaminen.

 

Ja täällä me olemme - kuuntelemassa menneisyyden hiljaista kieltä,

joka alkaa varovasti luoda valaistusta

oman tietämättömyytemme kaamokseen.

Monille heistä olimme silloin vielä näkymättömiä henkiä -

seidan takana, totemin sisässä.

Harvat heistä näkivät jumaltensa asuinsijaa,

m e i d ä n  maailmaamme,

sitä missä nyt elämme.

 

He puolestaan ovat meiltä jo melkein näkymättömissä,

koska emme kuulleet heidän rukouksiaan.

 

Onko jo aika katsoa uhrikiven sisälle,

oppia näkemään toisemme

sitä kautta.

 

Kun toinen näkee ja toinen kuulee,

on hyvä kulkea yhdessä ja ratkaista

pimeän yön valkeuden salaisuus.

 
"Hopea palaa" -nuotti kuuluu tähän.

 

KITARASÄESTYKSEN ALKEET 1982 (ss. 126-127)

Kun osaisi soittaa hitaammin

että sävelet saisivat tuoda esille

inhimillisyytensä ja lämpönsä

eivätkä karkaisi käsistä pois liian nopeasti,

eivät polttaisi sormia,

mutta sytyttäisivät silti

mielen palamaan.

 

Haluaisin soittaa taivaan linnuille,

pesässään nukkuvalle huuhkajalle,

neulasia nakuttavalle metsolle korven hämärässä,

pitkäkaulaiselle joutsenelle erämaalammen rannalla,

hakkuuaukean keskellä kiertävälle korpille,

kuhankeittäjälle ja ruisrääkälle

kesäyön usvaisilla peltoaukeilla,

laulurastaalle heinäkuisen jokilehdon miedossa hämyssä,

riekolle joka kiroilee salon punertavien puolukkamättäiden lomassa,

aamuvarhaisella tyynen selän karikolla temmeltävälle lokkiparvelle,

uteliaalle kuukkelille tai kapustarinnalle

porokämpän savuisella kelopölkkypihamaalla,

jokivarren hiekkajyrkänteeseen kaivautuneelle törmäpääskylle,

lettosuon hetteiköissä käyskentelevälle hanhiparille,

tunturin rakkakuvetta myötäilevälle merikotkalle,

jokiuoman mutkaista viivaa pitkin viuhahtavalle säikähtäneelle sotkalle,

sateiseen koivikkoon piiloutuvalle käelle,

helteisen heinäniityn takaisen lähteen lehtokurpalle,

kuusikon nyyhkyttävälle kyyhkyselle,

katiskaan eksyneelle hädissään räpistelevälle kirjosiepolle,

mansikkamaan räkättirastaalle, kaatopaikan varikselle

ja takapihan harakalle,

huurteisen pakkaskoivun latvateerelle,

poismuuttavalle kottaraisparvelle

elonkorjuupeltoja halkovilla puhelinlangoilla,

alajuoksun koskikaralle ja kaislikon rantasipille,

kirkontornin hämyssä lymyävälle naakalle

ja savusaunan sirittäjäsirkalle.

 

Minä säestän niitä

ja kuulen kun ne laulavat.

Ja kun ne ovat poissa

niiden laulu on mukana soitossani.

 

Jonain päivänä vielä

kitarani kurnuttaa kuin sammakko

hetteikön seisovassa vedessä,

kuin kosken kala

sen päästäessä ensimmäisen ja viimeisen vinkaisunsa totuudenhetkenään,

kuin epäluuloinen hirvi tajutessaan tulleensa yllätetyksi

tai männikköharjun selkää pitkin tallusteleva viheltävä huoleton karhu,  

mäkäräisparven pisteliäs sirinä räkkäaikana,

porohirvaan mölähdys

tai tammukan äänetön tuikki

aamuöisen suvannon tyvenessä.

 

Maailman näkyvät rajat eivät kahlitse

tätä henkisen isänmaani laulua;

Se soi aina jossain.

Ei sammu koskaan.

Ei kuole pois

kokonaan.

 

Kaikukeihäs - PT 86-87 (58:45)
POHJANTAHTI: KAIKUKEIHÄS-DEMO - Helsinki 1986
Kalle Fält - Pekka Nylund - Tom Nekljudow - Ilpo Saastamoinen
C-KASETTI 46:09

1)         Shamaanin lähtölaulu ("Terve vuoret, terve vaarat") (Kalle Fält) 3:30

2)         Hopea palaa 2:17

3)         Karhutanssi 2:32

4)         Tummassa metsässä 1:25

5)         Voja, voja 3:37

6)         Kultasarvinen porolaumani 2:59

7)         Tervehdin sinua 2:03

8)         (Eestiläinen) tanssilaulu (>? IS: Laulusarja soittimille 1970-l.) 3:45

9)          Kevät tulee 1:19

10)         Laivan vesillelasku I 1:44

11)          Laivan vesillelasku II 2:04

12)         Joen toisella rannalla 1:19

13)         Kuusimetsän keskellä 2:35

14)         Eteenpäin kun kuljen 1:17

15)         Päällikön polttohautaus 3:10

16)         Orjan itku 1:49

17)         Lähe tauti 1:35

18)         Pohjalaisten työlaulu 3:34

CD:llä tähän väliin tulee 4 laulua PT-Jyväskylän kesä 29.6.87 -C-kasetilta

19)         Häntänä Pielaveden mieskuoron harjoitusnauha: Päällikön polttohautaus 3:33

 

C-KASETTI:

KAIKUKEIHÄS - Joensuun Laulujuhlat (äänitteellä lähinnä dokumentin arvo)

         - käsikirj. + laulutekstit ("Trad" ~ A-L Siikalan kirja?) Mirjami Lehto,

         - ohj./koreografia Satu Niiranen

         - musiikki: Ilpo Saastamoinen (comp.) 1986

         - es. Pohjantahti + yhtyneet kuorot (mm. Jyväskylän Vox Aurea)

         - Kantaesitysäänitys & kentän äänentoisto "Rintamäki" (60:49) 28.6.87

A-SIDE:

1)         Poeka poes (Pohjantahti) 3:44

2)         Shamaanin lähtölaulu ("Terve vuoret, terve vaarat") (Kalle Fält) 2:31 (> 6:15)
         (Lopussa "Heilua" -melodia)
         > Karhunpeijaiset: "Sinä aamuna..." & MMK-CD-02, 1985?)

3)         Emmä tiiä (Pohjantahti) 0:50 (> 7:05)

4)         Hopea palaa I (kuoro) 2:08 (> 9:12)

5)         Haapanan uni (PT-katkelma) 2:20 (> 11:33)

6)         Karhutanssi ("Älä kehu itteäs, ihmispoika...") (kuoro) (+ Coda) 2:32 (> 14:04)

7)         Hopea palaa II (kuoro) > 14:50 + Emmä tiiä II (PT) 1:26 (> 15:31)

8)         Tummassa metsässä (kuoro) 1:35 (> 17:06)

9)         Emmä tiiä III (Pohjantahti) 5:23 (> 22:29)

10)        Hopea palaa III (kuoro) > 23:20 + Emmä tiiä IV (PT) 1:32 (> 24:01)

11)        Voja, voja... (kuoro) 2:24 (> 26:25)

12)        Kultasarvinen porolaumani 2:08 (> 28:33)

13)        Tervehdin sinua (kuoro) - katkeaa kesken nauhan loppuessa 1:35 (> 30:08)

 

B-SIDE:

14)         Tanssilaulu (instrumental) 2:20 (> 32:29)
              ("Laulusarjasta soittimille" -katkelma? (3/4) sekoaa!

15)         Hopea palaa IV (kuoro) > 33:40 + Emmä tiiä V (PT) 1:26 ( > 33:55)

16)         Kevät tulee (kuoro) 1:49 (> 35:44)

17)         Joen toisella rannalla (kuoro) 1:16 (> 37:00)

18)         Hopea palaa V (kuoro) > 38:15 + Emmä tiiä VI (PT) 1:41 (> 38:42)

19)         Kuusimetsän keskellä (kuoro) 2:28 (> 41:10)

20)         Eteenpäin kun kuljen (kuoro) > 42:50 + Emmä tiiä VII (PT) 1:51 (> 43:00)

21)         Orjan itku ("Tuolla näen isäni ja äitini...") (tyttösolisti) 1:40 (> 44:40)

22)         Päällikön polttohautaus ("Missä vaelsit...") 3:02 (> 47:42)
            (kuoro + Kallen soolo) > Ks. Rimpparemmikasetti 1989

23)         Hopea palaa VI (kuoro) > 49:15

24)         "Lähe tauti" - Pohjantauti röhistysloitsu 1:44 (> 50:16)
              "Lähe/pakene tauti perästä/leukaluusta"

25)         Tauti kaataa (Pohjantahti) 2:35 (> 52:51)

26)         Hopea palaa -katkelma VII (kuoro) 0:44 > 53:34

27)         Työlaulu (instrumental) 2:10 (> 55:44)

28)         Hopea palaa -katkelma VIII (kuoro) 0:48 (> 56:32)

29)         Itku (Pohjantahti-soolo) 3:14 - Kasetti loppuu kesken Total: 59:46

LOPUSTA PUUTTUVAT:
Laivan vesillelasku I
Laivan vesillelasku II

  

TAUSTATIETOJA:

12.07.84

... Elämä laukkaa alta pois

kuin kenenkään synnyttämätön

näkymätön kolmionmuotoinen Harhahepo

äärettömän avaruuden loputtomilla kangastuskeitailla -

kuin Kaikukeihäs*,

joka syöksyy läpi äänieristetyn, huutavan tyhjyyden

olemattomien planeettojen läpinäkyvissä katveissa,

kristalliajatuksia kuultavien galaksien

häikäisevää kirkkautta hohtavissa siimeksissä.

[* Ks. "Kaikukeihäs" -spektaakkeli kesällä 1987 > Uno Harva: Altain suvun uskonto]

 

9.12.86         Minulla on hätä saada Lapin laulut sävelletyksi tällä viikolla ensi kesän Joensuun "Kaikukeihäs" -tapahtumaa varten.

 

10.12.86 Iisalmen Sanomat - SEPPO HEIKKILÄ:  Modernisoija ei käytä primitiivinen -termiä

Uutta tuotantoa
...Pohjantahti on tehnyt äskettäin Koulu-TV:lle Kalevala-viikon musiikkiohjelman kevääksi.
Ensi juhannuksen tienoilla kuullaan Joensuun laulujuhlilla suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkikavalkadi "Kaikukeihäs', mihin liittyvänä Saastamoinen on säveltänyt Pielaveden Mieslaulajille kappaleen Päällikön polttohautaus. Tämän mieskuoro esittää kilpailukappaleena SULASOL:n laulujuhlilla Oulussa ensi kesänä. Kyseisen melko vaateliaan kappaleen sanoittaja on Mirja Lehto...

 

2.2.87 Iisalmen Sanomat: Talvipäivien riehakas ja lämmin lopputuulahdus
...Yleisönsä otti myös Ilpo Saastamoisen säestyksellä esiintynyt Kuorokurssi. Saastamoinen säesti kuoroa akustisella kitaralla säveltämänsä teokset Laivan vesillelasku ja Hopea palaa.

Laivan vesillelasku perustuu inkeriläiseen runolaulumelodiikkaan ja Hopea palaa Mirjami Lehdon keräämiin... ainutlaatuinen, että ensi kesänä se kuullaan kokonaisuutena, 15 laulun sarjana Joensuussa  Kaikukeihäs -tapahtumassa kesä-kuussa, joka kuuluu osana Joensuun Laulujuhliin.

13.3.87         Kaikukeihäs on loppusuoralla ja Karhunpeijais-tekstimatsku etsitty.

9.5.87 la Savon Sanomat:  Joensuun laulujuhlat nuorisoseurojen suvipäivien merkeissä
... Suurimuotoinen esitys on ohjelmassa myös Suvipäivien pääjuhlassa Laulurinteellä päättäjäispäivänä. Esityksen nimi on Kaikukeihäs ja se on suomalais-ugrilainen heimonäytelmä. Musiikin on tehnyt Ilpo Saastamoinen, joka Pohjantahti-yhtyeineen esittää musiikkiosuuden, Esiintyjinä on parisen tuhatta nuorisoseuralaista.  

 

10.5.87 su Uusi Suomi: Joensuun laulujuhlat on itsenäisyyden juhlavuoden kesäjuhla
Suomalais-ugrilaia säveliä ja rockia

...Suomalais-ugrilaiset juuret
Suurimuotoinen esitys on ohjelmassa myös Suvipäivien pääjuhlassa päättäjäis-päivänä. Esityksen nimi on Kaikukeihäs, ja se on suomalais-ugrilainen heimo-näytelmä. Musiikin on tehnyt Ilpo Saastamoinen, joka Pohjantahti-yhtyeineen esittää musiikkiosuuden. Esiintyjinä on parisen tuhatta nuorisoseuralaista.

 

7.5.87 Helsingin Sanomat: Joensuun laulujuhlilla liediä ja shamanismia
Joensuun laulujuhlat 25-28,6. on Suomen itsenäisyyden 70-vuotiskesän pää-tapahtuma. Se järjestetään tällä kertaa yhteistyössä Nuorisoseurajärjestöjen suvi-päivien kanssa. Teemana on suomalais-ugrilaisuus, Suomen kansallisen kulttuurin menneisyys, nykypäivä ja tulevaisuus. Mukana on myös kansainvälisiä esiintyjiä...

...Nuorisoseurajärjestöjen suvipäivien pääjuhla, Kaikukeihäs on nuorisoseura-järjestön tilausteos, joka esitetään Laulurinteellä. Se kertoo tuhatpäisen joukon voimalla sukukansojemme vaiheista ja vaelluksesta Volgan alkukodista nyky-sijoilleen. Satu Niiranen ohjaa esityksen, Ilpo Saastamoinen ja Pohjantahti-yhtye tekevät musiikin. Luvassa on shamaanimenoja, seidanpalvontaa, karhuntanssia ja kaskenpolttoa.

 

8.5.87 pe Iisalmen Sanomat: Laulujuhlien teemana suomalais-ugrilaisuus
[Kuvateksti: Pohjantahti-yhtye (Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund) esittää Kaikukeihään musiikkiosuuden. Ryhmä saanee laulujuhlien ajaksi vahvistuksekseen vanhasta Piirpauke-yhtyeestä tutun Tom Nekljudowin lyömäsoittimineen.]

Juhannuksen jälkeisenä viikkona isännöi Joensuu itsenäisyytemme juhlavuoden kesän päätapahtumaa joksi on valittu Joensuun laulujuhlat. Nämä juhlat järjestetään nyt seitsemännen kerran, ja teemana on suomalais-ugrilaisuus, kansallisen kulttuurimme menneisyys, nykypäivä ja tulevaisuus...

... Kaikukeihäs mukaan
Suurimuotoinen esitys on ohjelmassa myös Suvipäivien pääjuhlassa päättäjäis-päivänä. Esityksen nimi on Kaikukeihäs, ja se on suomalais-ugrilainen heimonäytelmä. Musiikin on tehnyt keiteleläinen Ilpo Saastamoinen, joka  Pohjantahti-yhtyeineen esittää musiikkiosuuden. Esiintyjinä on parisen tuhatta nuorisoseuralaista.                  

Kaikukeihäskin esitetään          Laulurinteessä. Yleisö istutetaan tällä kertaa Laulurinteen niihin tiloihin, jossa yleensä esiintyjät ovat, ja itse esitys levittäytyy nurmialueelle, jossa          yleisö yleensä istuu. Esitys rakentuu vanhaan perinteeseen, mukana on useita vanhoja soittimia, ja tarina kertoo suomen sukuisten kansojen synnystä ja kehityksestä. Musiikki ei pyri täyteen autenttisuuteen, mutta on uskollinen perinteelle, sanoo Saastamoinen.

 

21.5.87 to PieKei: Kaikukeihäs Joensuussa
(Kuvateksti: Pohjantahti-yhtye koulutelevision Kansat soittavat -ohjelman kuvauksessa.)
Kesäkuussa Joensuussa pidettävillä Nuorisoseurajärjestön Suvipäivillä esitetään Kaikukeihäs -niminen teos, johon keiteleläinen Ilpo Saastamoinen on säveltänyt musiikin. Kaikukeihäs on dramatisoitu, symbolinen muuttohistoriikki, jonka pohjana on suomalais-ugrilaisten kansojen vaellus nykyisille asuinsijoilleen.

Ilpo on tutkinut suomalaista kansanmusiikkia ja sen historiaa jo 70 -luvun alusta asti. Nykyinen suomalainen kansanmusiikki on kaukana alkuperäisestä, sillä länsimainen kulttuuri on lyönyt leimansa siihen, kuten muuhunkin kulttuuriimme. Jäänteitä vanhasta suomalais-ugrilaisesta musiikista löytyy silti vielä vanhoista karjalaisten itkuvirsistä, saamelaistenjoiuista sekä kolttien leuddeista.

Ehta saamelainen joiku kuulostaa Matti Meikäläisen korvissa järjettömältä jolinalta - tosin eksoottiselta sellaiselta. Mutta järjetöntä se ei ole, sillä joiussa on usein todella hyvin monimutkainen ja vaikea, mutta säännöllisesti toistuva rytmikuvio. Kaikukeihään musiikki ei ole autenttista, sillä teoksen musiikissa on lyömäsoittimet mukana - mikä on vain hyvä, sillä rytmin löytäminen auttaa kuulijaa ymmärtämään tätä musiikkia paremmin.

Kaikukeihään musiikkiosuuden Suvipäivien pääjuhlassa toteuttaa Pohjantahti -yhtye vahvistuksenaan Tom Nekljudow lyömäsoittimineen.

24.5.87         - Helsingissä ja Mäntsälässä Kaikukeihäs -musiikin harjoituksissa.

30.5.87 Iisalmen Sanomat - Seppo Heikkilä:  Pielaveden Mieslaulajat uskaltautuivat uuteen.
(Kuvateksti: Mieslaulajat viimeistelemässä Päällikön polttohautausta esityskuntoon Rannankylän koululla. )

Pielaveden Mieslaulajat on kevätkaudella harjoitellut tiiviisti Ilpo Saastamoisen sävellystä Päällikön polttohautaus. Kuoro esittää sen kilpailukappaleenaan Sulasolin valtakunnallisilla Laulu- ja Soittojuhlilla Oulussa helluntaipyhinä. Kappale on mukana C-sarjassa, jossa on kaikkiaan 18 kuoroa.

Päällikön polttohautaus perustuu Kai (Karl Reinhold) Donnerin vuosisadan alussa samojedeilta tallentamaan laulutekstiin. Sanat on koonnut Mirjami Lehto. Aihe on suhteellisen harvinainen.

Miten tällainen rytmiltään ja aiheeltaan erikoinen kappale on sitten saatu Pielaveden Mieslaulajien ensiesitettäväksi? - Sattuupi "shamaani" Ilpo asumaan Keiteleellä vielä toistaiseksi. Mieslaulajat on lisäksi osoittautunut ennakkoluulottomaksi ryhmäksi uuteen uskaltautumisessa. Tätä osoitti jo ainutlaatuisen Antero Vipusen ottaminen ohjelmistoon, vastaa kuoronjohtaja Erkki Näreharju...

... 'Polttohautauksen' menestymistä on turha arvioida. Tuomariston suhtautumista sävellykseen sen onnistuessakaan ei voi ennakoida. Esityksen onnistumisessa on erilaiset tavoitteet kuin perinteisessä mieskuorolaulussa. - Kun miehet lyövät spontaanisti jalkaa nautinnollisin ilmein, voi puhua onnistumisesta, valaisee Näreharju.

- Luotan kuoron kykyihin. Uskon, ettei työ ole mennyt hukkaan. Kuoro on vaativissa tilanteissa osoittanut kykynsä, sanoo kuoron sihteeri Heikki Laitinen.

- Perinteisen mieskuorolaulun ohella on ollut erittäin mielenkiintoista tehdä tällaista uutta musiikkia, toteaa 25 vuotta kuorossa laulanut Tapio Malkki, joka on vara-laulunjohtaja. Kuoron puheenjohtajan Toivo Tikkasen kanta on, että kappaleen voi Oulussa esittää rohkeasti, koska töitä on tehty paljon.                 
SEPPO HEIKKILÄ

 

1.6.87?         Kevätjuhla Keiteleen yläasteella: 8. ja 9. lk: lauluja Kaikukeihäästä:

Kevät tulee,
Tummassa metsässä,
Eteenpäin kun kuljen
&
Vojaa vojaa,
Hopea palaa

 

9.6.87 ti Iisalmen Sanomat - Seppo Heikkilä: Päällikön polttohautaus yllätti tuomaritkin
Pielaveden Mieslaulajat lähti Sulasolin laulukilpailuihin hieman hämmentynein mutta rohkein mielin. Yhtä lailla kuoronjohtaja Erkki Näreharju ja kilpailukappaleen Päällikön polttohautauksen säveltäjä Ilpo Saastamoinen odottivat mielenkiinnolla tuomariston suhtautumista uudenlaiseen kuoromusiikkiin. O-sarjan tuomarit olivat Jukka Kankainen, Hideaki Komiya ja Pekka Mäntymaa.

Päällikön polttohautaus esitettiin Oulussa kantaesityksenä. Sen erikoisuushan on erilaisten kansanmusiikkiin perustuvien rytmikuvioiden vaihtuminen. Pielaveden Mieslaulajat osallistui nyt ensimmäisen kerran Sulasolin laulu-kilpailuihin. Näreharju näki kilpailuun osallistumisen hyvänä harjoituksena tulevia koitoksia varten. Pielaveden pojilla riitti huumoria ja rohkeutta lähtiessään kilpailuun erikoisella ja vaikealla teoksella.

Sulasolin kuoro- ja orkesterikilpailut käytiin tällä kertaa suoraan loppukilpailuina ilman välikarsintoja. Perinteistä kuoromusiikkia kuultiin kilpailuissa runsaasti. Onkohan sitten niin, että musiikkialan arvosteluissa pärjäävät vain vanhat ja niihin perustuvat sävellykset? Entä jos jokin korkeatasoinen kuoro ottaisi Ilpo Saastamoisen teoksen ohjelmistoonsa?

Ja sitten tuomariston arvostelulausunto. Päällikön polttohautaus todettiin rytmisesti vaikeaksi. Tuomareiden mielestä kappaleen runsaiden rytmisten ongelmien olemassaolo aiheutti esitykseen harmaan yleissävyn. Vapautumista ei arvostelijoiden mielestä päässyt tapahtumaan.

Mieslaulajat olivat itse tyytyväisiä tulokseen. He tiesivät, että heidän musiikkinsa on täysin muista poikkeavaa. Sijoittuminen ei ollut pääasia, vaan kilpailu-kokemuksen saaminen. Pistemäärä 31 oli ihan mukava. O-sarjassa oli alin piste-määrä 23 ja ylin 50. Kaikkiaan yhdeksän kuoroa oli pisteissä 29-33 eli erittäin tasa-väkisesti. Sulasolin puheenjohtajan Ensti Pohjolankin mielestä parin pisteen erot osoittavat vain kuorojen saman tason.

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen arveli, etteivät tuomarit olleet täysin tajunneet Poltto-hautauksen rytmien merkitystä. Ilpo ei uskonut rytmien vaikuttaneen esityksen sävyyn, vaikkei hän itse kilpailupaikalle päässytkään. Viimeisessä harjoituksessa Pielaveden rytmit olivat Ilpon mukaan kohdallaan.

Päällikön polttohautaus esitetään 28.11. tänä vuonna Kuopion Musiikkikeskuksessa, jolloin järjestetään Sulasolin Pohjois-Savon piirin itsenäisyyden juhlavuoden konsertti...  
SEPPO HEIKKILÄ

 

9.6.87 Savon Sanomat: Varkauteen hopeaa, Kuopioon pronssia SuLaSoLin kilvasta
...C-sarjan mieskuoroista Kerimäen Mieslaulajat selvisivät seitsemännelle tilalle. Outokummun Mieskuoro lauloi yhdeksänneksi ja Pielaveden Mieslaulajat kolmanneksitoista, jolle sijalle pisteytettiin myös Lieksan Mieslaulajat.

 

11.6.87 Keskisuomalainen - Päivi Lehikoinen: Luovuus elää maaseudulla
...Viime aikojen suuria urakoita on ollut ensinnäkin Joensuun Laulujuhlien yhteydessä olevilla Suvipäivillä esitettävä suomalais-ugrilaisten kansojen muuttohistorian kertova "Kaikukeihäs"...

 

Esite:  25.-28.6.87         Joensuu: Kaikukeihäs - Pohjantahti
- Kalle Fält (Wikipedia): Kesällä 1987 Pohjantahti-yhtye (Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund, Kalle Fält) isännöi Joensuun Suvipäiviä. "Kaikukeihäs"- niminen esitys piti sisällään Pohjantahdin musiikkia ja kaikkialta Suomesta kutsutut noin 1000 nuorisoseuralaista esiintyjää, jotka lauloivat, taistelivat keskenään ja palelivat kesäkuun koleassa säässä. Esityksen ohjasi Satu Niiranen.

 

http://www.lemmikkisiilit.net/myytti.htm
Burjaattilaisessa myytissä esiintyy siili:
Maan isäntä, niin kertoo myytti, sulki taivaanvalot (kuun ja auringon) lippaaseen. Koko luonto pimeni, ihmiset eivät enää löytäneet toisiaan, ja eläimetkin huusivat hätääntyneinä; paljon elämää tuhoutui. Silloin taivaanjumala lähetti SIILIN noutamaan auringon ja kuun takaisin. Siili lähti ja pyysi maan isännältä vieraslahjaksi kangastushepoa ja kaikukeihästä. Kun maan isäntä ei voinut täyttää mahdotonta pyyntöä, hän ei tiennyt muuta neuvoa kuin antaa kestiystävälleen takaisin auringon ja kuun. Ne siili sijoitti radoilleen ja maailma tuli valoisaksi. (Haavio 1967, 222-223.)

 

Nimi:         Ilpo Saastamoinen ja Pohjantahti

TO         25.6.87   Kaikukeihään palaveri klo 16

PE         26.6.       Kaikukeihään harjoitukset klo 9

                           Esitys, 15 min. ohjelmakokonaisuus  klo 18 Taidemuseo

                           Konsertti  klo 22.30 - 23.30 Karjalan talo (Pohjantahti)

LA         27.6.       Kaikukeihään harjoitus klo 17

SU          28.6.      Kaikukeihään harjoitus klo 8 - (Laulurinne)

                           Kaikukeihäs klo 14 - (Pääjuhla)

 

KAIKUKEIHÄS SUNNUNTAIN PÄÄJUHLA

"Taivaan Valojen vangitsemista ja niiden vapauttamista koskee seuraava burjaattilainen taru. Kun taivas ja maa, näiden lasten mentyä avioliittoon keskenään joutuivat sukulaisuussuhteisiin, kävi 'maan isäntä' vierailulla taivaanjumalan luona. Lähtiessään hän pyysi aurinkoa ja kuuta kestilahjaksi. Kun taivaanjumala ei voinut tätä häneltä kieltää, vei 'maan isäntä'' taivaanvalot mukanaan ja sulki ne lippaaseen. Silloin pimeni koko luonto. Hädissään taivaanjumala kääntyi siilin puoleen kehottaen tätä hankkimaan takaisin auringon ja kuun. Siili suostuikin ja meni vierailemaan ''maan isännän luo. Kun vieras aikoi lähteä, kysyi 'maan isäntä', minkä  lahjan tämä halusi kestiystävyyden osoitukseksi. "Anna minulle kangastushepo ja kaikukeihäs vastasi siili. Kun 'maan isäntä' ei voinut tätä pyyntöä täyttää, antoi hän kestiystävälleen auringon ja kuun. Siili laski nyt taivaanvalot entisille radoilleen, ja niin maailma tuli jälleen valoisaksi."
Näin kirjoittaa Uno Harva kirjassaan ''Altain suvun uskonto''.

Kaikukeihäs esitetään sunnuntaina 28. 6. klo 14 Laulurinteellä.
Se on suomalais-ugrilainen heimonäytelmä, jonka käsikirjoituksen ovat laatineet Mirjami ja Lauri Lehto. Sovitus ja ohjaus on Satu Niirasen ja musiikki Ilpo Saastamoisen. Säestävänä yhtyeenä on Pohjantahti-yhtye, jonka kokoonpano on Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält, Pekka Nylund ja Tom Nekljudow.

Suvipäivien pääjuhla, Kaikukeihäs on nuorisoseurajärjestön tilausteos, joka esitetään sunnuntaina Laulurinteellä. Se kertoo tuhatpäisen joukon voimalla sukukansojemme vaiheista ja vaelluksesta alkukodista nykysijoilleen. Tässä Satu Niirasen ohjaamassa ja Ilpo Saastamoisen ja Pohjantahti -yhtyeen tahdittamassa esityksessä nähdään kuvauksia shamanoinnista seidanpalvontaan, karhuntansseista kaskenpolttoon. Eri puolilta maata tulevat teatterin harrastajat rekvisiittanaan mm. keihäät, tuohi-naamarit, lepenelaudat, haapiot tai muuta mielenkiintoista, koostavat ainutlaatuisen pääjuhlan.

Esite: 100-vuotisjuhla-Suvipäivistä 1981 on jo kulunut kuusi vuotta. Tänä vuonna tapaamme siis jälleen, nyt Joensuussa. Suvipäivistä tulee nyt aivan erilainen kuva. Suomalaisugrilainen, moderni ja rikas. Ne ovat Joensuun Suvipäivät.

 

Päiväämätön - Pyrkijä 3/1987 - Eeva-Liisa Hovi:Suomalais-ugrilaiset Suvipäivät Joensuussa 25. - 28.6.
(Suomi 70 -tapahtuma)  (s. 19 Pohjantahti-kuva)

s.20-21         Kaikukeihään musiikin jäljillä - Alkuvoimaa etsimässä
Ilpo "Ilja" Saastamoinen on pitkään jazzin parissa työskennellyt muusikko, jonka sävellystyön tuloksia kuullaan Joensuun suvipäivien pääjuhlassa Kaikukeihäässä. Sen pohjana on suomalais-ugrilaisten kansojen vaellus nykyisille asuinsijoilleen.

Iljan innostus alkuperäiskansojen musiikkiin on pitkäaikainen prosessi; kiinnostus kansanmusiikkiin on peräisin jo 15 vuoden takaa. Vähitellen kiinnostus nimenomaan suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkiin syveni. - Ensin oli tehtävä itselle selvittelytyötä, lähdettävä etsimään musiikin alkuaiheita - mikä järki siinä oikein on takana, kertoo Ilja.

Tämän selvittelytyön tuloksia on nähtävissä v. 1985 ilmestyneessä Tammen Kansat soittavat -kirjassa, jossa esitellään 50 eri kansanmusiikkikulttuurin musiikkia. - Esim. karjalaiset itkuvirret ja saamelaisten joiut ovat aluksi vaikeasti lähestyttäviä, toteaa Ilja. - Se, että tämä musiikki voi tuntua yksinkertaiselta länsimaisen ihmisen korvaan johtuu sen tosiasiallisesta monimutkaisuudesta. Alkuperäiskansojen musiikin erottavat länsimaisesta musiikkiperinteestä mm. monimutkaiset tahtilajit, huippu-sointu-perussointu -ristiriidan puuttuminen, erikoiset äänenmuodostustavat, oudot soittimet (esim. shamaanirumpu) sekä vähän tunnetut improvisointimuodot musiikin leikinomaisissa yhteyksissä.

Shamaanien sähköiset jälkeläiset
Kaikukeihään musiikki-osuuden toteuttamisessa on mukana Pohjantahti-yhtye(Ilpo Saastamoinen, basso, laulu; Kalle Fält, laulu, huilu, shamaanirumpu; Pekka Nylund, kielisoittimet, syntetisaattori). Joensuussa vahvistuksena tulee olemaan myös lyömä-soittimet, joita paukuttaa Tom Nekljudow.

- Idea yhtyeestä syntyi v. 1984 Unohtuneet musiikki- kulttuurit -seminaarissa. Vuoden työprosessista päästiin sitten ensimmäiseen esiintymiseen keväällä 1985. Syntyi ajatus mennä Kalevalan taakse, selvitellä taustoja, kertoo Pohjantahdin "pääshamaani".

Pohjantahti on vieraillut jo myös ulkomailla mm. EBU:n eli Euroopan Yleisradio-liiton nykykansanmusiikkifestivaaleilla Espanjassa. Viime vuonna julkaistiin levy "Pohjantahti", ja albumi on herättänyt kiinnostusta myös Englannin folklehdistössä. Yhtye on saanut paljon kiitosta persoonallisesta ja tuoreesta esiintymistyylistään, joka tuo shamanoinnin elävänä estradeille.

Ilpo Saastamoisen Kaikukeihääseen säveltämä musiikki on uutta, ei siis täysin autenttista - myös sähkösoittimia on mukana. Kuuntele shamaanirummun maagista kutsua ja veresi ugrilaista rytmiä... Joensuussa kohtaavat ugrien jälkeläiset.

Kaikukeihäs, Suvipäivien pääjuhla, vie meidät juurillemme, suomalais-ugrilaisten kansojen yhteisen alkukodin lähteille Volgan mutkaan ja seuraa niiden vaellusta nykyisille asuinsijoille. Kaikukeihäässä kohtaavat draamallisesti suomensukuiset kansat voguleista virolaisiin shamanoinnin, seidanpalvonnan ja muiden yhteisölle tärkeiden menojen merkeissä.

Yleisideoinnista vastaavat tervolalaiset Lauri ja Mirjami Lehto sekä Satu Niiranen, oululainen taideopettaja.

- Idea Kaikukeihäästä syntyi, kun meille kerrottiin, että aiheena on suomalais-ugrilaisuus, kertoo Mirjami Lehto.

- Löytymistä auttoi se, että olemme historiasta kiinnostunut perhe: mieheni on ammatissaan erikoistunut historiaan ja itse olen näytelmiä kirjoittaessani nuohonnut kirjastoja pohjatietoja metsästäessäni - näitä voi nyt hyödyntää.

- Laulujen runoaineistoja etsiessäni olen lukenut kaikki suomalais-ugrilaisten kansojen käännetyt runokokoelmat, omat muistiinpanoni, ja olen myös tarvittaessa sorvannut itse säkeitä kalevala-mittaan. Paloja runoista on myös yhdistelty.

Kaikukeihään "ennakkotapaus" oli nuorison taidetapahtumaan koottu Meidän kylä-ohjelmakokonaisuus, jonka Mirjami Lehto kokosi yhdessä lasten kanssa. Mirjamin historiallisissa näytelmissä olevia runoja on myös voitu hyödyntää.

Uusia suuntia
- Suvipäivien ohjelmatoimikunnan ajatus draamallisesta yhteisesityksestä lienee peräisin aiemmista hyvistä kokemuksista Lahden Kesälysteistä, kertoo Satu Niiranen.

- On haluttu löytää uutta ideaa yhteisesityksiin.

Kun työryhmä (Antti Savilampi, Ilpo Saastamoinen, Lauri ja Mirjami Lehto sekä Satu Niiranen) tutustui esityspaikkaan Joensuun Laulurinteeseen, nimi Kaikukeihäs syntyi kuin itsestään. Yhteinen elementti on keihäs, jota kaikki heimot käyttivät välineenä esim. töitä tehdessään, taistellessaan ja kuvatessaan niitä inhimillisiä tuntoja, joita kohtalo toi vaelluksen aikana.

Puvustuksen suunnittelija  Ritva Starck toi mukanaan idean kankaiden käytöstä, ja kolmanneksi rekvisiitaksi mahdollistettiin kivet. Yhdistävänä tekijänä on Ilpo Saastamoisen musiikki; kaikessa pyritään primitiivisyyteen.

- Eri puolilla Suomea harjoittelevat ryhmät ovat todellakin joutuneet perehtymään kansamme alkuvaiheisiin - se toivottavasti avaa uuden suunnan esittävän kansan-taiteen alueella. Jo tapahtuneen tanssitaidon kohentumisen jälkeen seuraava siirto on syvällisempi näkemys sekä ilmaisun yhteydet tähän päivään, toteaa Satu.

Taustoja tutkimaan
Iloinen asia Mirjami Lehdon mielestä olisi, jos Kaikukeihääseen osallistuvat ryhmät innostuisivat tutkimaan tarkemmin esittämänsä tapahtuman taustoja. Jos ryhmät onnistuvat, myös yleisö innostuu aiheesta.

- Suomensukuisilla kansoilla on paljon sellaista hengen voimaa ja sanan mahdin  hallintaa, jonka ei soisi hukkuvan ylikansallisen massakulttuurin jalkoihin. Suomalais-ugrilaisilla kansoilla on ollut hyvä tuntemus kaiken elollisen yhteen-kuuluvuudesta ja taito käyttää salattuja luonnonvoimia. Yhteys aikaisempiin sukupolviin on ollut kiinteä, kertoo Mirjami.

Suomensukuisten kansojen yhteisestä taipaleestahan ei tiedetä mitään absoluuttisen varmaa, vaan eri tiedemiehillä on omat näkemyksensä ja kannattajansa. Kaiku-keihäästä ei ohjaajiensa mukaan ole tarkoitus muodostua historian oppituntia, vaan siinä on taiteellista vapautta käyttäen pyritty kuvaamaan välähdys yhteisestä vaelluksesta.

Joensuun juhlien mielenkiintoinen haaste on meillä tässä ja nyt: rohkeampaan, syvempään ilmaisuun. Järjestön perinnepuvun sisältä voi löytyä myös silmiään alku-voimaisesti muljautteleva shamanoija tai nokinen kaskenpolttaja.
Eeva-Liisa Hovi

 

24.6.87 Uusi Suomi:  Laulurinne on nyt katsomo - Joensuussa raikaa laulu ja soitto
Keskiviikkona alkavat Joensuun seitsemännet laulujuhlat ovat samalla Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlallisuuksien kesän päätapahtuma. Juhlien yhteydessä vietetään Nuorisoseurajärjestön suvipäiviä.

Joensuuhun odotetaan viiden päivän ajaksi lähes 5 000 nuorisoseuralaista sekä tuhansittain yleisöä. Laulujuhlien ohjelmistossa on kaikkiaan sata tapahtumaa, joista suurin osa on ulkoilmatilaisuuksia.

Joensuun laulujuhlien päätapahtumapaikkana on kesäjuhlakeskus. Joensuun kuuluisa laulurinne toimii nyt ensimmäistä kertaa katsomona. Kesäjuhlakeskuksessa esitetään mm. laulujuhlien tilausteos Suden hetki, joka on Eero Ojasen säveltämä. Tässä keskiyön musiikkitapahtumassa esiintyvät tanssiteatteri Raatikko, Joensuun kaupunginorkesteri sekä noin 500 nuoriso-seuralaista.

Kesäjuhlakeskuksessa esitetään myös suomalais-ugrilainen heimonäytelmä Kaikukeihäs sunnuntaina. Esiintyjinä on noin 1000 nuorisoseuralaista. Tässä Satu Niirasen ja Ilpo Saastamoisen sekä Pohjantahti -yhtyeen tahdittamassa esityksessä nähdään kuvauksia mm. shamanoinnista seidan palvontaan ja karhutanssista kaskenpolttoon.

 

24.6.87 Helsingin Sanomat: Vanhat myytit ja rock kohtaavat Joensuussa
Rautakauden myytit ja tämän päivän rock-lyriikka ovat sulassa sovussa keskiviikkona alkavilla Joensuun Laulujuhlilla ja Nuorisoseurajärjestöjen Suvipäivillä.

Karjalan laulumailla saa ensi-iltansa rock-ooppera Neljä mahdollisuutta ja suomalais-ugrilaiseen perinteeseen pohjautuva heimonäytelmä Kaikukeihäs sekä kesäyössä esitettävä Raatikon baletti Sudenhetki.

Viisipäiväisten laulujuhlien ohjelmassa on 41 maksullista ja lähes 60 ilmaista tapahtumaa. Keskiviikko on omistettu kokonaan nuorille, joille on rock-oopperan lisäksi luvassa konsertti laulurinteellä ja jamit Ilosaaressa.

Klassisen ohjelman aloittaa torstaina taidemuseolla suomalaisten kansanlaulu-sovituksien konsertti sekä musiikkiopistolla Sibeliuksen yksinlaulukonsertti.

Yksi laulujuhlien päätapahtumista on lauantainen Rantakylän urheiluhallissa pidettävä Suomalainen laulukonsertti, jossa maan eturivin taiteilijat esittävät ajallisen ja tyylillisen läpileikkauksen suomalaisesta orkesterilaulusta.

Suuria yleisömääriä odotetaan  kuitenkin laulurinteelle, jonka näyttämö on tänä kesänä muuttunut katsomoksi. Lauantain kansantanssijuhlaan ja sunnuntaiseen Suvi-päivien pääjuhlaan Kaikukeihääseen tulee jo esiintyjiä yli kolmetuhatta.

Kansainvälisiä vieraita ovat mm. sopraano Dilber, jolla on lied-konsertti torstaina sekä sopraano Martina Arroyo, joka esiintyy lauantaina. Vuoden 1986 Tshaikovski-kilpailun voittajat mezzosopraano Natalia Jerasova ja Grigori Gritsjuk pitävät yhteisen konsertin perjantaina.

Laulujuhlat päättävät sopraano Osceola Davis ja baritoni Jorma Hynninen negro spiritualein sunnuntaina Joensuun kirkossa.

Kuorovieraita ovat Candomino eli Espoon nuorisokuoro, Vox Aurea, joka koostuu Jyväskylän musiikkiluokista, Suomalainen kamarikuoro, Eestin filharmonian kamarikuoro ja brittiläisen luuttulaulun taitava Fortune's Fire.

Lisäksi laulujuhlavieraat voivat seurata Joensuun juhlatorilla joka päivä musiikki-, teatteri- ja lauluesityksiä. Juhlat päättyvät joka päivä Yöjalkaan, esiintyjien ja yleisön  yhteiseen illanviettoon Ilosaarella.

 

24.6.87 ke Savon Sanomat: Joensuun laulujuhlille 5 000 nuorisoseuralaista (Irtoleike)
Keskiviikkona alkavat Joensuun seitsemännet laulujuhlat ovat samalla Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlallisuuksien kesän päätapahtuma. Juhlien yhteydessä vietetään Nuorisoseurajärjestön suvipäiviä.

Joensuuhun odotetaan viiden päivän ajaksi lähes 5000 nuorisoseuralaista sekä tuhansittain yleisöä. Laulujuhlien ohjelmistossa on kaikkiaan sata tapahtumaa, joista suurin osa on ulkoilmatilaisuuksia...

...Kesäjuhlakeskuksessa esitetään myös suomalais- ugrilainen heimonäytelmä Kaikukeihäs sunnuntaina. Esiintyjinä on noin 1000 nuorisoseuralaista. Tässä Satu Niirasen ja Ilpo Saastamoisen sekä Pohjantahti -yhtyeen tahdittamassa esityksessä nähdään kuvauksia mm. shamanoinnista Seidan palvontaan ja karhuntanssista kaskenpolttoon...

 

24.6.87 ke Iisalmen Sanomat: Saastamoisen Kaikukeihäs vuorossa sunnuntaina
- Joensuun laulujuhlilla sata tapahtumaa (Irtoleike)
...Kesäjuhlakeskuksessa esitetään... (ks. edellinen SS-artikkeli)

 

25.6.87 to Savon Sanomat (Irtoleike):  Laulujuhlat alkavat - Joen kaupunki soi uudella sävelellä
... Sunnuntaina Suvipäivien pääjuhlassa on nähtävänä Kaikukeihäs, suomalais-ugrilainen heimonäytelmä...

 

25.6.87 to Kaleva - MARJA-LIISA TUPPURAINEN:  Laulujuhlat ugrilaisen musiikin juurilla
(Kuvateksti: Ristiin rastiin, Ylitorniolta Raumalle, Mäntsälästä Joensuuhun, on Ilpo Saastamoinen opettanut vanhaa laulutapaa. Sunnuntaina Joensuussa sitä voi kuulla.)
Hopea palaa, hopea palaa, vyön päässä hopea palaa, vyön päässä vyön päässä hopea palaa...

Tällaista kuullaan ensi sunnuntaina Joensuun laulujuhlilla lähes kahdentuhannen esiintyjän voimin. Asialla on säveltäjä, muusikko, shamaani Ilpo Saastamoinen, joka on pitkin talvea vaeltanut ympäri Suomen perehdyttämässä esiintyjäryhmiä muinaiseen sekatahtilajin laulantaan.

Laulujuhlien yhteydessä on myös Suomen Nuorison Liitto suvipäivillään. Nuoriso-seuralaiset esittävät heimonäytelmän suomalais-ugrilaisten kansojen muutto-historiasta. Näytelmän dramatisointi on Satu Niirasen. Musiikin osuus on lähes kaksi tuntia, siihen sisältyy 15-20 laulua ja Pohjantahdin levymateriaalia. Laulut on tekstittänyt Mirjami Lehto.

Saastamoinen sanoo, että kyseessä on lähes uhkarohkea yritys palauttaa mieliin, millaista musiikki on ollut, kun kansojen hajaantuminen on alkanut.

"Tämä on juurena kaikille itäisten kansojen musiikkivaikutteille. Siitä ovat meillä jäänteinä tunturisaamelaisten joiku, kolttasaamelaisten leudd ja karjalaiset itkuvirret. Meidän omasta runolaulustamme jäänteetkin kuolivat viime vuosisadan lopulla. Eestiläisestä runolaulusta niitä vielä löytyy jonkin verran."

Sekatahtilajin rytmiikka on asia, joka laulajien on täytynyt opetella aivan uudestaan, kuin pikkulasten, koska koko rytmikäsite on meille tuntematon. Ihmeteltävän hyvin asia on Saastamoisen mukaan kuitenkin omaksuttu; Noin puolessatoista tunnissa ovat oppineet.         

"Niin kuin karjalaiset itkuvirret, se kuulostaa rytmittömältä, koska rytmiikka on niin monimutkaista. Se on jatkuvaa, säännötöntä kaksi- ja kolmi[jakoisten] tahtilajien vuorottelua; se on se tunnusmerkki. Esimerkiksi saamelaisten joiussa tahtilaji saattaa olla laulun mittainen", Saastamoinen selittää.

Näytelmän tunnusteema on lainattu Kaj Donnerin samojedishamaaniäänitteistä ja muokattu kertosäkeeksi, johon kaikki esiintyjät yhtyvät.

Ei aukea ehdoitta         
Ilpo Saastamoinen menee elokuussa Itä-Berliiniin kertomaan kolttaleuddista ITCM:n, kansainvälisen kansanmusiikkiliiton konferenssiin. Hänelle itselleen alku-peräismusiikin tutkimus on ollut vuosien työ, ja paljon on löytynyt uutta.

"Näyttää siltä, että tänä päivänä kiinnostus näitä asioita kohtaan on heräämässä ihan uudella tavalla, shamanistisen perinteen tutkimisen kautta, koska muussa mielessä se ei aukea, eikä asiaa tuntemattomalle [?]. Musiikkina se ei kuulosta länsimaiselle korvalle miltään. Se on työn takana että rupeaa aukeamaan. Ensimmäinen ehto on, että tuntee kulttuurin, mikä on takana."

Saastamoisen lähteenä Suomessa ovat olleet vuosisadan alussa tehdyt vahalieriö-äänitykset, jotka on siirretty nauhoille. - Nuotteja ja kirjallisuuttakin on.

Hyvin tärkeänä lähteenä hän mainitsee Neuvostoliitossa viime vuosikymmeninä julkaistun alkuperäiskansojen musiikin, josta shamanistista laulua löytyy paljon. "Siitä näkee, kuinka laajalle levinnyttä se on", hän toteaa.
MARJA-LIISA TUPPURAINEN

 

25.6.87 to Etelä-Suomen Sanomat: Joensuun juhlat itsenäisyyden juhlavuoden päätapahtumia - Laulujuhlilla korkea profiili

 

PK: 26.6.87         26.-28.6/87 Kaikukeihäs - Joensuu 1h 20’ (tekstit: Mirjami Lehto)
         - seka- ja nuorisokuoro & yhtye ja 1000 tanssijaa;                                    
         16 laulua (IS) - joiltain osin Pohjantahti-yhtyeen sovituksia

(21.6.2011: Tom Nekljudowin sairastuttua äkillisesti Pohjantahti esiintyi vain triokokoonpanossa - Pekka, Kalle ja minä - harjoitusnauha sekatahtilajeineen oli tehty Helsingissä jo syksyllä 1986)

- Eka Kaikukeihäs-harjoitukset olivat aamulla - helteessä kolme tuntia sekuntipeliä. En saanut mitään kokonaiskuvaa kentän tapahtumista, koska oli täysi huoli bändin soitto-osuudesta.

 

28.6.87 su Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Kaikukeihäs Karjalan kunnailla
(Kuvateksti: Heimonäytelmä kaikukeihäs pääsee estradille Joensuussa tänään sunnuntaina. Näytelmä on Ilpo Saastamoisen (oik.) käsialaa.)

Kun toinen näkee ja toinen kuulee on hyvä kulkea yhdessä ja ratkaista pimeän yön valkeuden salaisuus, sanoo Nuorisoseurajärjestön Suvipäivien pääjuhlan Kaikukeihäs-näytelmän musiikintekijä Ilpo Saastamoinen teoksen erääksi ideaksi. Kaikukeihäs soi ja vaeltaa tänään sunnuntaina Joensuun Laulurinteellä, Karjalan kunnailla.

Heimonäytelmän tapahtumissa on todellisella historialla vain viitteellinen osuus. Näytelmän kohtaukset esittelevät heimojen liikkeitä omille asuinsijoilleen. Savolaisten osuudessa on mukana joukko Sonkajärven nuorisoseuralaisia Maija-Liisa Juntusen johdolla.

Kyllä tämä on mielenkiintoista ja aivan uudenlaiseen toimintaan suuntaavaa työtä. Omissa puitteissamme emme vielä edes täysin tajunneet, millaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Tämän näemme nyt täällä, kertoi Juntunen ensimmäisten yhteis-harjoitusten lomassa.

Ennen pääjuhlaa pelimannit antavat tänään torilla oman soittotuntinsa Antti Koirasen johdolla. Noin 5000 ohjelmansuorittajaan yltävä nuorisoseuralaisjoukko tulee lippuineen Laulurinteen pääjuhlaan näyttävänä juhlakulkueena läpi Joensuun kaupungin.

Sadekin soitti soolojaan
Pitkin juhlapäiviä on säänhaltija ominut sateen soolot sekoittelemaan laulujuhlien systeemeitä. Perjantai-illan siltatanssit menivät täysin poskelleen ja myös Suden-hetken aiottu kenraali oli peruttava.

Laulujuhlien sisäkonsertteihin ei sateella liene muuta vaikutusta kuin että yleisö-määrät ovat jääneet jonkin verran odotettua pienemmiksi, kerrottiin järjestäjien taholta.

Lauantaina Kaikukeihään harjoitus vietiin kuitenkin urhoollisesti läpi sateen ropistessa katsomon kattokankaaseen luoden omat rytmiset lisänsä Ilpo Saastamoisen jo muutoinkin rytmikkääseen musiikkiin...

[Jatkuu osassa II:]

28.6.87 su Kainuun Sanomat - Päivi Mäki-Petäjä:
Kuusela, Niiranen, Nyytäjä - Kolme vahvaa naista Joensuussa

Koti » Musiikki » Sävellykset » 1987 KAIKUKEIHÄS » 1987 KAIKUKEIHÄS I