1993-2013 SAAMEN MUSIIKKI IV

1993-2013 SAAMEN MUSIIKKI IV

1993:

23.-24.1.93         Simman filmiäänitys (Radiotalo III kerros, erik.äänitysosasto)
         - Wimme, Pekka, Artsi, minä) - (> 9.3. & 3.5 miksaus)
          (Ei kelvannut Simmalle filmimusiikiksi - ei siis esitetty missään!)

6.2.93 la klo 14   (Saamel. kansallispäivä) Wimme Saari Jyväskylän talvessa;
           säest. IS, Juha Kaipainen dr, Jouni Koskimäki kielis., Arto Piispanen p.

Saamelaisten ensimmäistä kansallispäivää vietämme saamelaisen taiteen sekä musiikin parissa. Wimme Saari on tämän hetken tunnetuimpia saamelaisjoiun tulkitsijoita ja eräs harvoja saamelaistraditioon pohjautuvan improvisointijoiun taitajia. Häntä säestää jyväskyläläismuusikoiden yhtye Ilpo Saastamoisen johdolla.

> 7.2.93 Keskisuomalainen - Jukka Komppa: Jytinää pohjoisesta
(Kuvateksti: Wimme Saaressa ja hänen musiikissaan on "ystävällisen maagista hohtoa". Takana Ilpo Saastamoinen, basso, ja Juha Kaipiainen, rummut.)

Joikuja tunturista - Wimme Saari ja yhtye Talvipalatsissa 6.2.1993.
Saamelaisten kansallispäivänä saamelaisia lauluja!

Wimme Saaren sävellykset ovat enimmäkseen puhdasoppisen arkaaisia: manauksen-omaista toistoa, nenän kautta laulantaa, puhelaulua, volyymin vaihtelua, joikua. Joukkoon sopi myös "imeliä" iskelmiä, balladeja,
jotka eivät kuitenkaan tuntuneet tyylittömiltä. Ehkä se johtui siitä, että Wimme lauloi saameksi, ja siitä, että
humppa ja tango todella ovat elämän arkea saamelaisalueillakin.

Vähemmistöt ovat Suomen luonnonvara, jonka arvoa ei välttämättä vielä ymmärretä. On mahtavaa huomata, että myös saamelaiset ovat heränneet kulttuurisesti ja alkaneet tuoda yleiseen tietoisuuteen upeaa musiikkiperinnettään. Tuossa perinteessä on luonnolla vahva painoarvo: Wimme Saari lauloi riekosta, vetohärästä, tunturi-tuulien ahavoittamista ihmisistä.

Tilapäisessä mutta taitavassa yhtyeessä soittivat 
Jouni Koskimäki, kitara &
 muut kielisoittimet,
Ilpo
 Saastamoinen, basso,
Arto
 Piispanen, koskettimet, ja
Juha Kaipiainen, rummut.
Soittimet olivat kauniisti balanssissa. Tilapäisyyden vaikutuksen huomasi vain lopetuksista: välillä yhtye soitti yli ja lerpsautti parit ylimääräiset iskut kuin häveten, välillä Wimme nyrkillään korosti: "Nyt se loppuu!" Ja hyvin se sitten loppuikin, helpotuksen huokaus!

Syntetisaattorilla oli taustasoundissa tärkeä tehtävä. Se puhalsi mattomaista tunturien tuulta, kalkatti kellona, narahteli korostuksia. Ne olivat oikein kauniita sävyjä. Useimmat laulut olivat säerakenteeltaan sen verran
yksinkertaisia, että kukin soitin pääsi vuorollaan sooloilemaan. Yhtye säilytti hyvin arkaaisen perusotteen
eikä sortunut soittamaan jazzia.

Wimme Saaren ääni on aito, joikaamiseen syntynyt. Myös hänen esiintymistapansa ja välipuheet (saameksi ja suomeksi) olivat miellyttävän vaatimattomia. Hänellä on pinttynyt tapa pitää kättään nyrkissä ja tukea heiluvalla nyrkkikädellä laulua, aivan kuin kädessä olisi poron suitsi. Mielenkiintoinen, ja kieltämättä vaikuttava maneeri.

- Nyt joikaan Nils Heikkiä, sanoi Wimme, ja joikasi, todella.
Lähdin pois ensimmäisen encoren, lapsille tarkoitetun "pikkukoirajoiun" jälkeen. Täysi salillinen jäi vaatimaan lisää.
JUKKA KOMPPA

8.-9.2.93         Saamel.musiikin opetusta Sibelius-Akatemian kansanm.osastolla
                     (Juhani Näreharju). II päivä: Impro pedagogiikassa.

19.3.93 & 26.3. klo 10-15 & pe 2.4.93 IS:n kurssi saamelaismusiikin analyysista
                     (Jkl:n Mus.tieteen laitos M210) > Ks. 5.11.92???

26.03.1993    - Olen nuotintanut kuukauden joikuja. Ja nyt en enää tiedä, mitä niillä teen.

1.4.93             Etnom.seuran kongressi J:kylässä (10-18)
                   – Saamelaismusiikin rytmianalyysistä

21.05.93       - Ene ja lapset Eestissä. Minä täällä tekemässä joikuanalyysejä.

5/93               Uusi Kansanmusiikki, s.43: Ylärekisteriorkesteri: ZÜHTÜ 
                     (JOKOCD 002; 1993) > 1980 BB -83 Piirpauke

10.07.93       - Jyväskylässä nuotintamassa joikuja.

> Pe 27.8.93         klo 20.30 - 23.00 Velho-oopperan ensi-ilta Velhoniemessä

6.10.93            Sàpmi-Saamenmaa Tapahtuma Mikkelissä 6-29.10.93 (Kansalaisopisto)
                       Ke 6.10 klo 19.00 Ilpo Saastamoinen: POHJOISEN SHAMANISTINEN KULTTUURI
                       Järj. M:n kaup. kulttuuritoimi - TSL:n Mikkelin seudun opintojärjestö
                       Kansallisen sivistysl. M:lin seudun opinto- ja kulttuuriyhd. ja
                       Mikael-loosi ry

10/93               Helsingin Sanomat: Kaupunkikierros - Saamelaiset tuovat elämyksiä savolaisille
                       Sapmi-Saamenmaa -tapahtuma liittyy YK:n julistamaan alkuperäiskansojen vuoteen, jota
                       
vietetään parhaillaan maailmassa.
                       Keskiviikkona 6.lokakuuta luennoi Ilpo Saastamoinen kansalaisopistossa
                       shamanistisesta 
kulttuurista. Tilaisuus alkaa klo 19.

2.-7.11.93        matka Ola Graffin luo Tromssaan Kola-Saami –projektin suunnitteluun.

4.11.1993        Autolla Jyväskylästä tapaamaan Tromsøssa Ola Graffia aikomuksena suunnitella Kuolan saamelaismusiikin tutkimusprojektia. Matka (1300 km) Kolarin (2.11.) kautta läpi Ruotsin tuntureiden – Kiirunan kautta Narvikin lähelle ja sieltä pimeässä meren rantaa pitkin perille.

Paluu Jyväskylään tapahtui Skibottenin kautta 7.11. 93

Lisäys (1/07) Muistan, kuinka varovasti ajoin tuon pitkän alamäen Ruotsin rajalta Norjan rannikolle vastasataneessa ensilumessa. Vapaa-aikana teimme myös kävelylenkin kaupungin keskustaan puoliyön aikoihin. Ihmettelin, kuinka nuoriso käveli siellä aivan kuin kesävaatteissa lumettomilla kaduilla.

16.12.93  Tartto – Esitelmä I. Rüütelin seminaarissa etnoimprosta
             "2-3 –järjestelmä joiun rytmikaavana "

 

1994:

24.4. 1994     Having a meeting concerning the Kola Sami project during 1994         ...There are some difficulties with the Estonian and Kola Sami people – so that I'll check out the opinions they have about the morality of the Finnish people. Untill now – I'm satisfied, because they will get – relatively taken – a better salary in comparision with me... so... What to do... I have decided, that I'm not going to do my doctoral thesis concerning the Kola Sami Music.

29.05.94    ... Joikasin (esitin Ingor Ante Ailu Gaupin tekemän joiun) Heimon (Lappalainen) arkun ääressä Helsingissä.

14.11.94         Lisensiaattiseminaari - IS: Saamelaismusiikin rytmiikka.

23.11.94        (Uskomatonta!) Maanantaina viime viikolla Riekon teemaideat paperilla (sopimukset tehtiin syyskuussa?) ja nyt keskiviikkona viimeinenkin Tulinuolen teemaluonnos paperille. Jälkimmäisen teko kesti vain viikon! On kylläkin todettava, että käytin paljon vanhoja 70-luvun laulusävellyksiäni aineistona. Mutta niitähän ei muutoin esitettäisi julkisesti. Miksei siis uusilla sanoilla, kunhan vain pääsevät esille. Olen käyttänyt molemmissa näiden vuosien aikana kertynyttä kansanmusiikki-aineistoa, mutta "so what"... Ne muuttavat paljon muotoaan. Olennaista on, että tunnen kokonaisuuksiin sisältyvän tunteita, jotka ihmiset tulevat aistimaan. Tromsøn projekti etenee hyvin. Olen aikataulusta edellä, joten työn suhteen olen parhaassa elämäni kunnossa.

24.11.94         Henkilöhaastattelu saamelaisradioon (Outi Korpilähde)

 

K: 27.3.95       osallistuminen "Seminar on (Saami) identity" -seminaariin Helsingissä
                     (pj. Irja Seurujärvi-Kari (90') – alussa Angelin tytöt (?)

K: 3.4.95         Sibelius-akatemia (J. Näreharju) -
                      IS: Saamelaismusiikin yleiskatsaus
 joiun rytmiikasta ja improvisoinnista (8 t.)

6.4.95 klo 03.20
          Saamen musiikkia voi selittää vain 2-3 -maailmankuvan pohjalta. Moniselitteisyys ilmenee niin rytmeissä, melodioissa kuin sanoissa.

7.4.95  IRTOLAPPUJA: Kuola (Katrin Korkina):

- Riekon kurkkunikama-maracas: (šereda)
- Arkangelin saamelaiset ennen vallankumousta - vielä elää laulutyyli alueella? Myös yhdessä Vepsän kylässä laulutyyli sama, mutta Arkangelin - Karjalan festivaalit (Kizin saarella?) 80-luvun lopussa + Porozin.
- Kuolan shamaanirumpu (vain suullisen perimätiedon mukaan) (šumer)
- Rykov (Rykow) kirjoitti saamelaisten mahdollisista yhteyksistä sumereihin.
            šum ven. 'hälinä, meteli'
- Vanhoilla ihmisillä kun ei ole hampaita, että eivät osaa sanoa sch:ää (tai r:ää) ja lapset oppivat sanan väärin.
- Ven. spora 'kannus' (= S. Spur) >? F. pärrä(?) & päre 'kapea puulevy'

PK: s.129 - Kuolan soitin TUOHI = ven. kora (kara), Kola:
               - ulvova vihellysääni: "köer", kõer

PK: s.130    PAJUPILLI oli Väinämöisen soitin! Sillä hän lumosi eläimet ja linnut. Siksi paju oli pyhä puu...
Henki (= tuli) - tuuli (= ilma) - vesi - maa - alue (lääni) - joka soi (= D = soida) - (KAIKUEN) = PAJUPILLI

11.4.95       Katrin Korkinan paluu (Jyväskylästä) Venäjälle (?)

22.04.95   - Tieteen tehtävä on verrata mennyttä nykypäivään, ajan sammasta tämän hetken levinneeseen tilaan. Perimä on luuranko ja opittu on liha sen ympärillä.

- Myös joikusävelmät tulisi kyetä palauttamaan muutamaan perusmalliin, joiden muuntelua valtaosa on. Perinteen "LUU" on opittava "LIHASSA" sisälle JO tunkeutuneena.

- Sanoilla on oma "luunsa". Puulla on yksi tai useampia juuria. Ehkä tahtilajit ilmaisevat joko juurien tai sarvien monimuotoisuutta. Itse luuranko on ehkä naamioitunut melodioiden pehmeyteen. Tai sitten rytmiikka on "luut" ja melodia "lihat". Ehkä luita ja lihoja on molemmissa. So. teemaidea ja sen muunnelmat; melodia JA rytmi.

23.4.95         - Edström 1978, s.77 (= Rheen 1897): "DUURA"

27.04.95         Miten vuolle ja valla liittyvät kokonaisuuteen? On huomioitava kolme tärkeää seikkaa:

1)         Tapahtuman jatkumista kuvataan sanatoistolla, joka nopeutuu, hidastuu, nousee, laskee, kovenee, hiljenee, so. määrittelee tapahtuman avaruudellisen sijainnin, joskus myös ajallisen (?). Käytetyt kirjaimet ratkaisevat, onko kysymys kaukoetäisyydestä vai lähi- tai sisäavaruudesta.

2)         Laaksoissa esiintyvä KAIKU kuvaa käänteissarjallisuutta, so. kaiku vastaa/hyppii/kiirii, so. kiertää (cir) ympyrää vastaten tietyistä pisteistä. Tavallisin ilmiö on, että kaiku aloittaa sanan toisesta tavusta, koska ensimmäinen tavu peittyy omaan alkuperäisääneen. Kaiku on erityinen symmetrian muoto. Se on sarjallinen kirjainten suhteen mutta peilisymmetrinen (?) tavujen suhteen!!! Tämä on synnyttänyt tiettyjen "kaikusanojen" suosimisen vuolle -joiussa. Ne voivat alkaa mistä tahansa - kuten joiku itse. Joiku on siis kaiun makrotasoinen muoto.

3)         On erikoinen käänteissymmetrian muoto, joka ilmenee kultaisessa leikkauksessa ja suurennuslasin kaksikasvoisuudessa. (Janalla A+B) A on kauempana, mutta jana A on suurempi kun jana B, jos B-piste on lähempänä. Kultainen leikkaus on piste, jossa "vaaka" on tasapainossa.  Taivas on kaukana, mutta siellä tapahtuvat maallisten asioiden heijastukset ovat suuria juuri siksi, koska ne ovat kaukana, mutta kuitenkin samansuuruisia, koska täyttävät koko sikäläisen avaruustodellisuuden tilan. Se mikä maassa täyttää todellisuuden kokemuksen, on taivaalla suurta tämän suhteellisuuden vuoksi. 0+1 on suurta seksuaalisella pienellä tasolla (myös atomitasolla), se on suurta suopungin 0+1 -yhdistelmässä ja se on suurta Otavan lenkissä taivaalla!

Nämä kolme seikkaa antavat pohjan seuraavalle sanaetymologialle:
Tallata-llatalla... ja tuu-joutuu-joutuujou... (~ vallavallavalla...) (Miten tämä liittyy runolaulun kädet vastakkain istumiseen ja viisijakoisuuteen, jolloin puoltaja vaihtui vuorotellen so. 10 iskua = 2 x 5...)

- Sanasymmetria voi olla vain vuoristojen tuotetta. Sitä ei ole keksitty aavikolla, viidakossa eikä merellä. Mitä siellä on keksitty? Taivas ja maa. Vuoristo on Paratiisin käärme.

2.5.95                  - Lähellä epätasapainoa, so. kaksihahmoista muotoa olevissa tilanteissa pienikin muutos yhdessä melodiasegmentissä mullistaa koko rakenteen. Tällaista tapahtuu tietyssä joiuissa, kun yksi nuotti poistetaan syklistä tai lisätään sykliin.

- Tirén 30-34 ja 225 "sanattomat" joiut - voisiko "n" olla "on" -sanan lyhennys samaan tapaan kuin "Tuo (on) Seppo Ilmarinen". Tai kuten englannissa "isn't"? Ovatko K ja L lukkoja. Jotka kiinnittävät vokaalit yhteen m/f -tavalla?

19.-22.5.95 Tallinn: Saami-päivät  - saamel. esiintyjiä. Mikk Sarv, Nilla Outakoski.

K: 15.6.95  Lappia-talo (Timo Tervo):
                "Runolaulajien maasta euroyhteiskuntaan - Euroyhteiskunnasta runolaulajien maille" (klo 10-15.45).
               - Oma esitelmä joiku-sanan etymologiasta.
                 Puhujina: Matti Sarmela, Doris Laine, Ulla Aikio-Puoskari,
                                Ilkka Köngäs, Seppo Aho, Maarit Niiniluoto

> Lehtileike: 16.6.95 Kaleva - Rovaniemi, Siina Välimaa:
   Paikalliskulttuuri elinvoimaiseksi omin voimin - Mannerkulttuuri vie ihmisen teknosysteemien hallintaan

+ Pekka Kinnunen: Kansainvälinen Jutajais-avaus (Ei sanaakaan omasta esitelmästäni)

> Lehtileike: 16.6.95 Lapin Kansa - Leena Talvensaari:
Saamelaiskulttuurilla sija muualla mutta Lapissa tuntuu ahtaalta
…Puutteellinen kuva saamelaisten historiasta

"Ongelma onkin siinä, mahtuuko saamelaiskulttuuri elävänä Lappiin. Manner-kulttuurista se kyllä löytää
sijansa, niin kuin on aina löytänyt pitkän historiansa aikana", Pekka Aikio huomauttaa.

Aikion tavoin myös säveltäjä-tutkija Ilpo Saastamoinen pahoitteli sitä, kuinka puutteellinen ja vääristynyt kuva suomalaisilla on saamelaisten historiasta.

"Saamelaiskulttuuri on melkoisella varmuudella vanhempaa perua kuin antiikin kulttuuri. Silti meidät
opetetaan koulussa arvostamaan antiikin sankareita, kun taas oman alkuperäiskansamme historiasta meille ei kerrota juuri mitään."

Saastamoinen otti esiin yhden konkreettisen esimerkin siitä, miten suomalaiset suhtautuvat saamelaisten historiaan ja saamelaiskulttuuriin. Vanhoja saamelaisia joikuja ja muuta materiaalia sisältävät ääninauhat pölyttyvät Helsingin arkistoissa. Saamelainen, joka haluaa kuulla jonkun edesmenneen sukulaisensa laulua, joutuu maksamaan nauhanpätkästä kohtuuttoman hinnan. Saastamoisen mielestä kaiken saamelaisen musiikkimateriaalin pitäisi olla vapaasti käytettävissä kaikissa kouluissa, joissa on saamelaisia oppilaita.

"Saamelaista kansanperinnettä säilytetään nyt samalla tavalla kuin jos Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkisto siirrettäisiin Brysseliin. Suomalaisten pitäisi käydä siellä tutkimassa omaa menneisyyttään ja brysseliläiset ottaisivat vielä maksun siitä hyvästä", Saastamoinen vertaa.

12.-15.8.95 FU-kongressi - Hki / Esitelmä itäsaamelaisesta musiikista (C-kasetti 30')

5.-16.9.95   Kola Sámi Musical Tradition (170 laulua)
> K: 5.9.95 Kuolaan,
6.9.            Ylä-Tuloma, Padun,
7.9.            Murmansk - Teriberka,
8.9.            Teriberka - Murmansk,
9-11.9.       Lovozero,
12.9.          Joona (Juonni) (yötä),         
13.9.          Murmansk,
14.9.          Rovaniemi,
15.9.          Kajaani,
16.9.?        Jyväskylä.

2.10.95         - Kuolan matka oli raskas. Ene ja minä näimme neljä hyljettä Teriberkassa ollessamme armeijan "vankeina" paikallisessa hotellissa kahdeksan tuntia. Kävimme paluumatkalla myös Joonassa (Juonni).

K: 9.11.95         Jkl:n Yliopisto 14.15-15.45 Saamen musiikki -luento.
                   (& 16.11.95 ja 22.11. & 23.11.95)

 

1996:

14.1.96        Pohjolan Sanomat - Tornio, Marko Korhonen:
Ilpo Saastamoinen kirjoitti Tulinuoleen vaikeita sävellyksiä
Saamelaisen musiikin rytmiikka ansaitsee tulla tunnetuksi
> Tulinuolileikkeet

11.03.96    - Yksi viikko pelkkää lepäämistä. En pääse kiinni Kuolan projektiin.

11.7.96         Olenegorsk         - Vain kuollut ymmärtää sanatonta joikua!

16.7.96         Tuloma - Koltta: Zojan [Nossova] äiti - joskus joiuttiin ilman sanoja (leuddia)...

 

17.07.96 klo 04.25 - Kuolasta palattua
Ajanut koko pitkän sateisen päivän kuolleen isäni viimeisen taistelun katkeria kuusikoita ja männikköhietikkojen rinteitä katsellen. Sallatunturin siimeksessä Kantalahdesta Ala-Kurtin kautta Sallaan. Miettinyt niitä hetkiä, jolloin hän tunsi tiensä loppuun kuljetulta. Minä kuin henkiolentona ylhäältä katsellen, millaisiin kuoppiin vastustaja on piiloutunut, missä on hyvä osua monet juoksut juosseeseen jalkaan. Ei nouse jalka silloin, kun on ainoa tärkeä tilaisuus elämässä juosta (tai hiihtää) - vaikka pakoon. Katse painuu tuskasta maan sisään, keuhkot tutisevat kylmää veren jäätyessä sotaisen hangen ruosteiseen pintaan.

 

Ruostunut on rautatie, ruostuneet ovat entisen kylän ovenrivat, kun ketään ei näy hoitamassa ketään eikä mitään. Tyhjinä ammottavat ruosteiset poterot, juoksuhaudat ja ruostesammalen peittämät tykkikaivannot. Ruosteinen on mieli kaikkea tätä katsellessa. Tätä näkymää, joka on jäätynyt noihin viimeisiin hetkiin - kovaksi kuin kivi, jota kesän tihkusade ei sulata, ei pehmennä. Ei pehmene tuo suuri tunturi, joka on kaiken yläpuolella ja näyttää liikkumattomana tietä. Ei kukaan tiedä, minne se liikkuu, kun näyttää pysyvän paikallaan. Ei kukaan tiedä, minne mieli liikkuu huomenna, kun tämä kaikki on nähty... En voinut auttaa, kun en ollut vielä syntynyt. Mutta näin silti kaiken. Suunnilleen.

Ei kai se ollut turha kuolema, kun minä olen kuitenkin tässä - katselemassa Suomen kesäistä yötä, tyyniä punaisia järvenselkiä, jänisten loikkia teiden poikki, yöpöllöjä, piisameita ja suviyön tunturin kokoista katsetta, jonka tunnistaa siitä, ettei sitä näy. Vain ihmiset voivat olla sanojen vankeja. Minä haaveilen pakotiestä aitojen taakse. Siksi katselen kaikenlaisia aitoja aitoja ja mietin, miten ne voisivat olla olemattomia - minun tarkoituksilleni - ja silti olla näkyvillä. Siellä ne ovat rajan pinnassa. Siksiköhän minua ei näy. Kun osaan lentää... 

> 28.8.1996 Riekko-oopperan kantaesitys Äkäslompolossa

21.9. 96         Pohjantahti-yhtyeellä alkaa viikon matka Färsaarille Mattis Hætan säestäjinä.
                    [Färsaarten pääkaupunki on Tórshavn, joka sijaitsee Streymoyn saarella.
                    (Hotelli: Sømands hjemmet - Merimieskoti - josta kirkonkellot kasetilla)]

24.09.96 - Färsaaret
Kaksi tyhjää yötä (ensimmäistä vapaailtaa) ...juhlimisella Mattis Hætan, Ingor Ante Ailu Gaupin ja bändin poikien (Seppo, Petri ja minä – Pekka oli nukkumassa) kanssa. Jotkut seurueesta valittivat mm. yöllisestä soitosta.

24.9. Tirsdag Nordens Hus - Mattis Hætta Norsk samisk musik

25.9. Onsdag Kl. 9.30-14.00 Nordens hus - Mattis Hætta
        (ti Angelis flickor, ke Mattis Hætta, to Ailo Gaup, pe Wimme

28. sept. 1996 Samisk mentunarvika í Norðurlandahúsinum Leygardagur 
Kl. 19.30 - 22.00 Gallakonsert
Stórt samiskt tónleikakvøld við m.ø. heimskenda finsk samiska tónleikabólkinum
"Wimme Band". Dj. Mikka Laiti, spælir etno-fusjónsjojk,
Mattis Hætta, spælir nýggjan jojk-tónleik. Kostnaður 60 kr.
Tur til Kollafjørð: Fusion mellem færøsk kædedans og samisk jojk > 04.00

28.9.96         Lauantai ja viimeinen keikkamme eikä varmuutta palkkion loppusuorituksesta. Olemme siis saaneet vain kolmasosan (palkkiosta sekä matkat).

Täällä on satanut ja paistanut vuorotellen. Joiut ovat tulleet Riekon tilalle, mikä on eräällä tavalla helpotus. Ainakin osa saamelaisista pitää meidän ohjelmistoamme puhtaimmin saamelaisena. Eilen illalla söimme färsaarelaisen perinneaterian, joka sisälsi valasta, lunnia, lokkia ja lammasta kaikin mahdollisin tavoin valmistettuna (so. mädätettynä, taljassa tai peräsuolessa haudutettuna jne.). Näin meille ainakin kerrottiin... Melkoinen makuelämys.

- Joiut ovat jo alkaneet mennä suunnilleen. Risten Anne Sara' n  (tämä joiku menee jo suunnilleen) kaltaista yritämme nyt Ovlla Jovnnan joiun kanssa. Koululaiskonsertit olivat hyviä ja eilen soitimme vanhainkodissa. Epäselvää on, onnistuuko Murmanskin konserttikeikka.

18.10.96 Laulasmaa, Viro, Rüütelin kongressi - Pidin esitelmän Irina Travinan Kuolan-nuotinnoksista.
           - Ilpo: Kolasaamide muusika transkriptioonist - esim. Travina. 

9.11.96         [EtnoSoi -juhlien loppuessa Hgissä] K... arveli minun, Jaakko Gauriloffin tai mahdollisesti I. V:n vieneen koko hänen projektityönsä, so. muistiinpanot ( paitsi tämänkesäiset muistiinpanot) sekä jättäneen antamatta alkumatkan kasettimateriaalin (Ylä-Tuloma ja Tuloma), jotka kopioin hänelle Lovozerossa. Tästä lähtien otan kuittauksen kaikesta hänelle luovuttamastani materiaalista. Maksoin myös Ola Graffin puolesta asiaankuuluvat palkkiot, koska K. ei ollut saanut shekkejä lunastetuksi Muurmanskissa.

 

1997:

22.1.97         - Lähes puoli vuotta kykenemättömänä jatkamaan Kuolan projektia. Olen touhunnut vain sanojen kimpussa.

K: 1. - 2.3.97   Rovaniemi (Anna Nuorgam, Pikka Järvensivu) / Esitelmä saamelaisista musiikkitermeistä
             28.2.  Jaakon luona,
             1.3.    konsertti,
             2.3.    esitelmä kolttien musiikista - 
mm. joiku-etymologian liiv. jaig 'kiima'
                    - esityksiä (Jefremoff ym.?) DAT (90') + C-kasetti (60')

ESITE:
Roavvenjargga Sabmelasseärvi Mii rs. - Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry.
NUÕRTSAA'MI KULTTUURSÅÅBBAR
1.-2.3.1997 Wiljami (Rovaniemi)

Saamelaiskulttuuriviikonlopun tarkoituksena on esitellä kolttakulttuuria luentoina, näyttelyinä ja konsertteina. Kolttakulttuurin kokoava esittely järjestetään ensimmäisen kerran saamelaisalueen ulkopuolella. Luentojen tarkoituksena on antaa kulttuurista läpileikkaus; puhujina on kolttasaamelaisia vaikuttajia.

klo 20.00 la (1.3.) Konsertti - 

Anna Lumisalmi ja Terhi Kytölä, runo + laulu & Tiina Sanila, runo + laulu

Sevetin koululaiset, Sevettijärven katrilliryhmä (2 paria), Suonikylän katrilliperinne

Tyyne Fofanoff, Helena Semenoff, Claudia Fofanoff, Vassi Semenoja,

Anfissa Maksimovna Agejeva ja Zoiya Mihailovanova Nossova, Venäjä

Jaakko Gauriloff, Leo Gauriloff ja Ilpo Saastamoinen

Nellimön kansantanssi- ja perinneryhmä

Kolttapukujen esittely

sunnuntai 2.3.97 klo 13.00: Kolttien musiikki, Ilpo Saastamoinen

Leuddit, Jaakko Gauriloff -demonstraatio ja yleisön osallistuminen...

Rovaniemen saamelaisyhdistys Mii ry.

Ageyeva, Anfissa

Aikio, Pekka

Alhosaari, Helena

Fofonoff, Kati-Claudia

Fofonoff, Pekka

Fofonoff, Matleena

Fofonoff, Sergei Kp.

Fofonoff, Tyyne Domna

Gauriloff, Jaakko

Gauriloff. Leo

Gauriloff, Raimo

Ivanowits, Ivan

Ivanowits, Micit

Jefremoff, Irja

Jefremoff, Katri

Kitti, Merja

Kytölä, Terhi

Lapin maakuntakirjasto

Lumisalmi, Anna

Mosnikoff, Satu

Murto, Kaarina

Nellimin perinne- ja kansantanssiryhmä

Nossova, Zoiya

Parviainen, Juhani

Peltonen, Esa

Rantala, Leif

Saastamoinen, Ilpo

Sanila. Tarja

Seitamo, Leila

Semenoff, Helena

Semenoja, Sinikka

Semenoja, Vasiliisa

Sevetin katrilliryhmä

Sivertsen. Seija ja Sevetin koululaiset

Paljon kiitoksia Teille, jotka teitte mahdolliseksi toteuttaa Nuõrtsaa'mi kulttursååbbar -tapahtuman 1.-2.3.1997. Te toitte kolttasaamelaiskulttuuria upeasti esille, se näkyi myös tiedotusvälineissä. Järjestäjinä olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön Teidän kanssanne, toivottavasti meillä on mahdollisuus jatkaa sitä.

Rovaniemellä 9.3.1997
Ánne Nuorgam pj.

Pigga Järvensivu
sihteeri

7.-13.4.97 Anfissa Gerassimova: Kolttaäänitteiden tekstilitterointien tarkistusmatka Sevettijärvelle
           (& H. Semenoff, Domna Fofanoff; litterointi Satu Mosnikoff)

6.5.97    - Kaaos ja järjestys eivät ole absoluuttisia, vaan ne ovat sitä vain suhteessa havaitsijaan. Lähellä tasapainotilaa oleva leudd* voidaan tulkita joko 5/8- tai ¾ -pohjaisena. Kumpikaan ratkaisu ei ole ehdoton, mikäli laulaja pyrkii epätäsmällisyyteen ja yllätyksellisyyteen. Leudd on ajoittain enemmän toista kuin toista. Kaaos siis jakautuu kahteen alakaaokseen, joissa järjestys on käänteistä - riippuen siitä, valitseeko kuulija 5/8- vai ¾ -kuulokkeet!!!

* Anastassia Ossipovna Gerassimova, Padun 1994, N:o 126: Sirggi Säävti a'lgg

- Kaaos on "absoluuttisesti" vain silloin, kun kuulija ei kykene valitsemaan relevanttia kuulokulmaa oikealla hetkellä. Vaikka hän tietäisi vaihtoehdot (5/8-3/4), saattaa hän valita väärän vaihtoehdon täsmälleen päinvastaisilla hetkillä. Oikeat näkökulmat mutta systemaattisesti väärillä hetkillä... Kuulija kokee musiikin jatkuvan käänteismaailman kautta. Jos hän kykenisi muuttamaan mustan valkeaksi ja valkean mustaksi, hän kokisi kaiken ikään kuin ennalta-arvaten.

7.6.97, lauantai - Olen kirjoittanut lähes kokonaan vuosien 1995 ja 1996 kolttamateriaalin. Noin tunti musiikkia enää kirjoittamatta. Olen taitojeni äärirajoilla.

7.8.97   Ajalla 19.-29.7. oli Kuolassa Helena Semenoffin ja Domna Fofanoffin kanssa. Litteroimme laulutekstejä Ylä-Tulomassa ja Tulomassa noin 40-50 tuntia.

14.8.97  - Kuolan-ajamisesta juuttui yksi selkäjänne. Riekkokuoron Närhi painoi minut selästä kuusi kertaa kapealla penkillä keuhkot tyhjiksi ja seurauksena oli kipu rinnassa / kyljessä oikealla puolen. Se ei ole helpottanut lähes viikkoon. Pelkään jopa, että kylkiluu murtui siinä yhteydessä.

- Kirjoittanut puhtaaksi Kuolan matkan suomenkieliset versiot. Mieleenpainuvia tekstejä - erityisesti kuvaukset sodanjälkeisestä elämästä. 
Oli kuuma kesä. Pakerran Kuolan materiaalia.

17.8.97 klo 02.10         - On aika tilittää elämäänsä. Sain Kuolan matkalta selkäkivun, jota hierottiin painalluksilla kapeaa penkkiä vasten...

18.9.97           Kuolan tekstitarkistusmatka heinäkuun lopussa.

3.10.97         - Tein valmiiksi esitelmän Kuolan musiikin transkriptio-ongelmista.

K: 19.10. (klo 19)         IS:n tuottaman kolttien ja Kuolan saamelaisryhmän esiintymisiä sekä äänimaisemanauha ("Velho-alkusoitto") saamelaisiltaan - Itäkeskus.

             BEAIVVI MÁNÁT - AURINGON LAPSET
             Saamelainen ilta 19.10.97 kello 19.00, Itäkeskuksen kulttuurikeskus STOA
           - Äänimaailma: Ilpo Saastamoinen

K: 15.12.97 klo 16-18  Helsingin yliopiston saamentutkimuksen opintokokonaisuus:
         "Saamelaisten maailmankuva" > (Ks. sama 1998!)
         IS: Itäsaamelainen musiikki (luento) (The music of the Eastern Sámi)
         (Kati J Uusi-Rauva; Fabianinkatu 33, sali 14 - > Kutsukirje 19.5.97)

27.-28.12-97 - Kirjoitettu joulupyhinä 1997:

- Saamelaisilla sen sijaan kaikki ilmeni kakseutena, kaksinapaisena - jopa kielioppia myöten duaalimuotoineen. Heillä erikoishuomion ansaitsevat asia joita ’sinä’ ja ’minä’ teemme yhdessä.

- Sama ilmenee musiikissa siten, että hyvällä joiulla täytynee olla ainakin kaksi hyvää alkua, mutta myös kaksi eri lopetuspaikkaa. Aloittaminen ja lopettaminen tapahtuu aina hyppäämällä ’vauhdissa’ laulun virtaan - eri paikasta kuin missä teoreettiset fraasien alku tai loppu sijaitsevat. Dualismi vallitsee myös kaksi- ja kolmejakoisten iskualojen vaihtelussa sekä sanojen kaksiselitteisyydessä piilotasoineen.

- Saamelaisten dualistinen jin-yang -näkemys heijastuu ajatuksessa, jonka mukaan ’mitä suurempi jumaluus, sitä raadollisempi on sen maallinen symboli’ so. jumaluutta koskettava riitti tai rituaali. Hyvä esimerkki on Meandas-peuran myytti, jonka pohjana on näkemys lopulta koko olevaisuuden hedelmöittämisestä talvitaivaan tähtikartan tasoisessa suuruusluokassa. Toteutuksena olivat Seitajärven keväiset alastomuus-riitit tyttöjen suopungilla pyytämiseen.

Jos kysymyksessä oli Jumi, taivaan korkein kaksoismuotoinen yhdynnän jumaluus, siveltiin puun juuresta tehty ylösalaisin oleva juurakko talilla ja verellä fallossymboliksi. Epäilemättä kristinuskon edustajien oli aika vaikea nähdä tässä mitään hyvää, koska heillä oli vain yksiulotteinen ’objektiivinen’ maailmankuva.

Saamelaisilla sen sijaan kaikki ilmeni kakseutena, kaksinapaisena - jopa kielioppia myöten duaalimuotoineen. Heillä erikoishuomion ansaitsevat asia joita ’sinä’ ja minä’ teemme yhdessä.

- Sama ilmenee musiikissa siten, että hyvällä joiulla täytynee olla ainakin kaksi hyvää alkua, mutta myös kaksi eri lopetuspaikkaa. Aloittaminen ja lopettaminen tapahtuu aina hyppäämällä ’vauhdissa’ laulun virtaan - eri paikasta kuin missä teoreettiset fraasien alku tai loppu sijaitsevat. Dualismi vallitsee myös kaksi- ja kolmejakoisten iskualojen vaihtelussa sekä sanojen kaksiselitteisyydessä piilotasoineen.

Hiidenkivi 5 / 97 - Mikko Saarela: Wimmen toinen (katkelma)
Wimme: Gierran (Rockadillo Records ZENCD 2055)

... Alkuperäiskansojen muusikoilla on oikeus kokeiluun ja uuden luomiseen tietenkin siinä kuin muillakin, vaikka
 meillä etnisten enemmistöjen edustajilla onkin kiusallinen taipumus holhota heitä pysymään perinteissään...

Maukkaat joiut
...Tutkija Ilpo Saastamoisen mukaan pohjoissaamelainen joiku on rytmiikaltaan ja rakenteeltaan osapuilleen mutkikkainta musiikkia mitä maailmasta löytyy. Gierranin raidoista moni taas perustuu aivan liian yksinkertaisen rytmijakson, "luupin", toistoon...
MIKKO SAARELA

 

1998:

13.1.98   - Kolmikantamalli: 1) sanat + musiikki 2) saamid 3) minä

- Ulkopuolisena minä näen sanojen ja musan yhdistävät tekijät, kun saamelainen näkee sanojen (ja musan) erottavat tekijät. Me tarvitsemme toisiamme. Mutta heille "yhdistävä" oman kulttuurin tunnistaminen on päivänselvää! Musiikissa ehkä mutta ei sanoissa. (15.9.2010: He eivät hyväksy samoilta näyttävien sanojen sukulaisuutta, vaan näkevät vain niiden välisen ERON! [13.5.2012: Kuten kielitieteilijätkin!])

23.6.98 FL Jyväskylän yliopisto: Laulu-puu-rumpu (lis. työ saamelaismusiikista;
         käsikirj. - (611 s.) (I kerran esitarkastettavaksi 18.1.98)
         > http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998764942 [+ Pdf-symbolin klikkaus]

 

08.08.98 klo 01:07 Täysikuuyö.
Baltt. (= liivin) jõjg 'Wechselfieber' 'kuumeväristys, -puistatus'
         ~ Vrt. mansin eügüä?) [27.12.13: ~ F. eukko] sekä liivin jaig 'kiima'

K: 17.11.98         Helsinki, Mariank. 11 - Saamen musiikki -luento. klo 16-18.

Saamelaisesta joiusta arktisten kansojen musiikkiperinteessä kertoo filosofian kandidaatti Ilpo Saastamoinen Saamelaisten maailmankuva -luentosarjassa yliopistossa. Mariankatu 11 (luentosali 5) klo 16. Vapaa pääsy.
(Ks. sama 1997!) ("Musiikki ja joiku")

 

1999:

Käärme-oopperan ensi-ilta ja kantaesitys Akäslompolossa 27. elokuuta klo 23.

 

2000:

SKS:n julkaisuja (päiväämätön): Tietolipas 164, 285 s.  ISBN 951-746-129-1

Beaivvi mánát - Saamelaisten juuret ja nykyaika - Toim. Irja Seurujärvi-Kari

Monitieteinen tutkimusantologia, jonka aihealat ulottuvat genetiikasta ja kieli-historiasta alkuperäiskansojen identiteetin ja oikeuksien pohdintaan. Kirjoitukset ja puheenvuorot muodostavat neljä jaksoa:

I Katsauksia saamelaisiin juuriin,
II Saamelaisten harmoninen luontosuhde,
III Identiteetti ja oikeudet monikulttuurisessa yhteiskunnassa,
IV Sosiaalinen ulottuvuus, talous ja kulttuurisyrjäytymisen problematiikka. Kokoelma perustuu Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen vuosittain järjestämiin alkuperäiskansoja käsitteleviin seminaareihin.

 

2001:

20.7.01 Esiintyminen Jaakko Gauriloffin säestäjänä saamelaisten Riddu-riddu -musiikkifestivaaleilla
            Norjassa, Skibottenin lähellä.
            Arto Piispanen (p.), Pekka Pylkkänen (fl), IS, elb, Jaakko Gauriloff, voc.,
            Marko Timonen (drums, percussion) (b.1966)

K: 16.-17.10.01 (klo 16-19) Luentoja saam. musiikista HY:n suom. Ugr. laitoksella

1.12.01 lauantai - Nils-Aslak Valkeapää kuoli muutama päivä sitten (†27.11.01). Paroni soitti siitä viikolla.
           [Ailun kuolinilmoituksessa on päivä 26.11.01!!!]

 

2002:

19.03.02         - Entä informaatioteorian sisältämä harvinaisuus merkityksen kantajana? Onko romaanin loppu merkityksetön, koska "loppu" esiintyy siinä harvemmin kuin koko muu sisältö? Millainen on toisaalta joiku "jatkoromaanina"? Silloin päätössävelen ei tarvitse olla asteikon perussävel.

- Emme voi objektiivisesti analysoida joikua, koska siihen on vain kaksi suhtautumistapaa: sisä- ja ulkolähtöinen. Itse tapahtuma on hermeettinen, sisälähtöinen, jonka sisälähtöiset ihmiset tajuavat - eivät "oikein" mutta - keskenään samalla tavalla. Ulkolähtöisten on vain opittava ymmärtämään, mitä tuo "samalla tavalla" on, merkitsee. Se on siis relevantti suhtautumistapa, mutta vain yksi monista yhtä todellisista mahdollisuuksista.

K: 12-13.9.02         Ensimmäinen opetuskäynti Kokkolan ammattikorkeakoulun kansanmusiikkiosastolla         (joht. Minna Raskinen). Opetusta koko talven 02-03. (Paljon saamelaismusiikin opetusta - yht. n. 2t/vko)

16.11.02         Nils-Aslak valkeapään muistomatinea Kuokkalan kartanossa (Jkl)

BIEGGA - TUULI
Ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä saamelaisen taiteilijan Nils-Aslak Valkeapään töitä Kuokkalan Kartanossa avattavassa muistonäyttelyssä 11.10. - 1.11.2002. Vuonna 1943 syntyneen Nils-Aslak Valkeapään kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi yksi vuosi.

Nils-Aslak Valkeapää oli saamelainen taiteilija, joka liikkui suvereenisti taiteen universumissa. Hän oli runoilija, jonka runoissa elävät yksityiset tunnot ja hänen oman kansansa historia monimielisen sanomisen traditiosta nousseen kielen voimalla. Hän oli kuvataiteilija, joka kuvitti itse myös kirjansa, teki niihin lay-outin ja muotoili näin kirjoistaan esineinäkin kauniita. Hänen runojaan on käännetty lukuisille kielille mm. japaniksi, ranskaksi, englanniksi ja fääriksi. Värikkäät, kookkaat öljyvärimaalaukset ja luonnon yksityiskohdista otetut taidokkaat
valokuvat olivat hänen kuvataiteensa keskeiset ilmaisukeinot.

Muusikkona hän ammensi vanhasta saamelaisesta joiusta, mutta kehitti siitä oman persoonallisen musiikkimaailmansa. Hän kutsui esiin saamelaisen perinteen, tallensi ja uudisti sitä voimallisesti kaikilla taiteensa aloilla.
Nils-Aslak Valkeapää syntyi ja eli pitkään Saamenmaassa Suomen puolella, mutta muutti sittemmin Norjan puolelle. Norjassa hän oli arvostettuja rakastettu taiteilija, joka kiersi maailmaa Norjan kulttuurilähettiläänä Lillehammerin Olympialaisten edellä. Norja järjesti hänelle valtiolliset hautajaiset.

Nils-Aslak Valkeapää sai Pohjoismaisen kirjallisuuspalkinnon v. 1991 Beaivi, Ahcazan (Aurinko, isäni) kuva - runoteoksestaan. Prix Italia musiikkiohjelmien erikoispalkinnon Goase dusse (Lintusinfonia) teoksestaan hän sai v. 1994.

Tässä muistonäyttelyssä on esillä Nils-Aslak Valkeapään maalauksia, valokuvia, kirjoja sekä levyjen kansia. Osa kirjoista on saatu lainaksi Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Muut työt ovat yksityisistä kokoelmista. Valkeapään Norjaan Kautokeinon kunnalle lahjoittamaan kokoelmaan kuuluvat työt eivät ole ehtineet palautua ajoissa Tromssan Ordkalotten - näyttelystä, jotta ne olisi suunnitelman mukaisesti voitu asettaa näytteille myös Jyväskylässä.
Näyttelyn kuraattori on Nils-Aslak Valkeapään hyvin tuntenut taiteilija Leena Ikonen.

NILS-ASLAK VALKEAPÄÄ MUISTOMATINEA
Kuokkala gárdin, Jyväskylä lávvardaga 16.11.2002 diibmu 13-18

PROGRÁMMA

13.00 Biegga -čájáhus, láidesteapmi dáiddára dujiide Vuollegearddi čájáhuslatnja
       - Leena Ikonen, Ritva Loimio

13.15 Nils-Aslak Valkeapää, Aillohaš, nu mo suopmelaččat su oidnet ja gullet Badjegearddi stuorra sále -
         Kirsti Becker

13.45 Ruoktu - iežas govvádus jagis 1978

14.15 Áillohaš dáiddárin - Ságastallan - Leena Ikonen

15.00 Gáffeboddu

15.30 Sápmelaš eallinfilosofiia Áillohačča divttain - Oula Valkeapää

16.00 Áillohačča mearkkašupmi sápmelaččaide Oula Näkkäläjärvi, Maritta Stoor

16.30 Aillohaš ja jahpanlaš kultuvra - Junichiro Okura

Maŋimuš mátki, video

Ságastallan

18.00 Matinea loahppasánit
- Kirsti Becker

BURESBOAHTIN!

 

16.11.2002         Nils-Aslak Valkeapään muistokirjoitus
(IS:n Päiväkirja XXXIV, ss. 231-240 > Erill. dokumentti "Ailun muistolle -02")

...Hyvästi Ailu. Lepää rauhassa - minun[kin] puolestani. Ilpo

 

2003:

14.01.2003, klo 00.52         - Tulin juuri Lapin-matkalta (saamelaismusiikin koulutussuunnitelman neuvottelusta)... Lauantaina Uuttu-Kallella  pohtimassa neljättä oopperaa ja sunnuntaina Inarissa Jaakko Gauriloffin kanssa klo 11- 01.30 (sunnuntai-maanantai-aamu) luomassa saamelaismusiikin opetuksen aloittamista Inarissa. Ja Seurujärvi soitti pyytäen pitämään juhlaesitelmää saamelaislipun päivänä Gallen-Kallelan museossa (6.2.03).

22.1.03 klo 05.01         - Olen jo viikon painiskellut erään elämäni tärkeimmän työn äärellä. Olen työstänyt Inariin "saamelaisen musiikin koulutuksen esisuunnitelmaa"... Se alkaa olla lähettämistä vaille valmis: Yli 40 sivua, jos otetaan huomioon mukaan liitetty ansioluetteloni saamelaismusiikin parissa ja musiikkikoulutuksessa.

- Olen onnellinen tästä työstä, koska... olen pätevä tekemään sen hyvin. Ja olen tehnyt sen hyvin - suorastaan runollisesti. Viimeisen tunnelatauksen antoi Niko Valkeapään lähettämä kopio saamelaismusiikin osuudesta Norjan kouluopetus-suunnitelmissa.

ILPO SAASTAMOINEN: SUURIMMAT JA TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET ESISELVITYKSEEN 27.01.03

Johdanto - ainakin tiedotustilaisuudessa [12.2.03] lehdistölle esitettäväksi (Ks. "Esiselvitys")

 

Koti » Musiikki » Saamelaismusiikki » SAAMEN MUSIIKKI 73-13 » 1993-2013 SAAMEN MUSIIKKI IV