1973 Kritiikin kannukset

02.04.1973          - Kritiikin kannusten jakotilaisuudessa pidetty puheenvuoro:

- Suomalainen pop, jazz ja käyttömusiikki elävät voimakasta kehitysvaihetta. Näiden alojen muusikot ovat viime vuosina saaneet osakseen merkittävää kansainvälistä huomiota, joka avaa teitä yhä useammille yhtyeille ja laulajille maamme rajojen ulkopuolelle. Muusikkojen järjestäytyminen ja itsensä tiedostaminen työntekijöiksi on samalla merkinnyt asteittaista siirtymistä työehtosopimusaikakauteen myös ravintoloissa, laivoilla ja keikka-alalla, jotka tähän ovat olleet sekä ammatillisesti että musiikillisesti unohduksen helmassa. Kuitenkin nämä  alueet ovat kulttuurin-muotoja, jotka eivät pyri olemaan ainoita oikeita, mutta saavat satojatuhansia ihmisiä ainakin kerran viikossa liikkeelle joko kuuntelemaan musiikkia, tanssimaan tai hoitamaan mielenterveyttään ja ihmissuhteitaan.

Pop/jazzmusiikin merkitys on sekä viihteellisissä että taiteellisissa ilmenemis-muodoissaan ollut epäselvä monille musiikin spesialisteille, jotka panisivat lappalaisetkin [= saamelaiset - 15.3.2011] joikaamaan vain nuoteista. Jos sävellys on viihteellinen, pidetään sitä liian ala-arvoisena ollakseen taidetta. Jos sävellys synnyttää ajattelua, se toisissa yhteyksissä sensuroidaan joko tekemis- tai julkaisemisvaiheessa propagandana, ei-kaupallisena tai muuten pahennusta herättävänä. Vaikeus ymmärtää vapaampimuotoista pop/jazzia lienee usein siinä, että ei tunneta sen kulttuuritaustaa, eikä tajuta esim. improvisoinnin merkitystä, varsinkin kun perinteellinen musiikkikoulutus on keskittynyt musiikin luomisen sijasta musiikin toistamiseen.

Yhteiskunta on joka tapauksessa vähitellen kiinnittänyt huomionsa em. musiikin-alojen olemassaoloon. Opetusministeriö päättää kuluvana keväänä niistä toimen-piteistä, joita tarvitaan muusikkojen ammatilliseen koulutukseen tähtäävän pop/jazz-oppilaitossuunnitelman toteuttamiseksi.
Työvoimaministeriö ja Ammattikasvatushallitus ovat hyväksyneet ravintolamuusikkojen työllisyyttä edistävät kurssi-suunnitelmat. Pop ja jazz on periaatteessa sisällytetty musiikinopetukseenkin - sikäli kuin kouluissa musiikkia yleensä tullaan opettamaan. Valtion orkesterikomitea suunnittelee parhaillaan mm. big bandien aikaansaamista sekä pop/jazzkonsertti-toiminnan yleistä kehittämistä valtion tuen avulla. Samanaikaisesti on valmisteilla työnvälityslain uudistus, joka tulee määrittelemään niin hyvä- kuin pahamaineistenkin ohjelmatoimistojen, muusikkojen ja todellisten työnantajien välisen suhteen.

Ratkaisemattomia ongelmia on toistaiseksi silti vielä jäljellä. Arvioiden mukaan yli puolet maamme keikkamuusikkokunnasta sekä osa ravintolamuusikoista muodostuu sivutoimisesta työvoimasta, joka suurelta osin on ollut valmis hyväksymään huonon palkkauksen, vielä huonomman sosiaaliturvan sekä olemattoman oikeusturvan. Valitettavasti nämä kysymykset eivät rasita työnantajia - vielä vähemmän ohjelma-toimistoja. Ravintolamusiikin alalla toimii vakinaisesti keskimäärin 500 ulkolaista muusikkoa, joiden yksipuolista tuontia jotkut ohjelmatoimistot nimittävät "kulttuurivaihdoksi". Sana kuulostaa oudolta silloin, kun voiton maksimointi pakottaa yhtyeen vaihtamaan rumpukapulat rytmikoneeseen.

Sivutoimisten muusikkojen suuri määrä, ohjelmatoimisto- sekä ulkolaiskysymys, soittajien heikko palkkaus, huono oikeus- ja sosiaaliturva sekä koulutuksen täydellinen puute muodostavat noidankehän, josta syitä ja seurauksia on vaikea eritellä. Siksi kaikki nämä kysymykset vaativat suunniteltua työvoimapoliittista kokonaisratkaisua, jonka avulla kehitetään määrältään riittävä ja työnsä osaava kotimainen muusikkokunta. Monet ammattikunnan edustajat ovat käyttäneet runsaasti työ- ja vapaa-aikaansa ongelman selvittelyyn, joten ratkaisumallit ovat tiedossa, mutta niiden toteuttaminen edellyttää myös yhteiskunnan päättäväisiä toimenpiteitä.

Ilpo Saastamoinen

[Julkaistu myös Rytmi-lehdessä N:o 4, 1970 (!!! = 1973), ss. 1-2 "POP/JAZZ"]

 

02.04.1973          - Kritiikin kannusten jakotilaisuudessa pidetty puheenvuoro:

[Kuvateksti: Oik. ylh. Ilpo Saastamoinen, MAF-johtaja, komiteamies, kouluttaja, kitaristi, kirjoittaja, jazzin ja popin puolestapuhuja ja esitaistelija, on saanut hiljattain vastaanottaa huomattavan tunnustuksen, "kritiikin kannukset" uutterasta toiminnastaan suomalaisen musiikkikulttuurin kentällä.]

3.4.73                  Ilta-Sanomat / Sihti - Tommi (Liuhala): Sekatyöläiselle kannukset
Ilpo Saastamoinen nimittää itseään musiikin sekatyöläiseksi. Joten nykyään saavat sekatyöläisetkin kritiikiltä kannustusta.

Suomen Arvostelijain liiton eilen Ilpolle osoittama tunnustuspalkinto Kritiikin kannukset on siten tavallaan myös musiikkipoliittinen kannanotto. Se on palkinto Ilpon saavutuksille esittävänä taiteilijana. Mutta se on ehkä vielä enemmän tunnustus hänen merkittävästä työstään ns. kevyen musiikin ja muusikkojen asian ajajana. Valinta ei olisi voinut olla osuvampi.

Kritiikin kannuksien jakoperusteissa sanotaan asia komeasti kalskahtaen:
"Ilpo Saastamoinen on niitä musiikintekijöitä, jotka pyrkivät kulttuurijakelun monipuolistamiseen luomalla perinteisen kansankulttuurin ja taidemusiikin rinnalla uudenlaatuista populaarimusiikkia."

Tai: "Ilpo Saastamoinen on täydentänyt suomalaisen musiikin kuvaa kehittämällä kitaran ilmaisukeinoja nykyaikaisessa tekniikassa ja luomalla synteesiä erilaisten musiikki- ja kulttuuripiirien kesken." Eikä unohdeta "kiinnittää huomiota myös hänen toimintaansa suomalaisen harrastelijamusiikin kehittäjänä, ammatillisen tiedon lisääjänä sekä jazz- ja popmusiikin valtakunnallisen koulutussuunnitelman syntyyn oleellisesti
vaikuttaneena henkilönä".

Ei sanota ei
Pop- ja jazzmusiikin asema on viime aikoina parantunut huomattavasti virallisesta musiikkipolitiikasta päättävissä elimissämme. Ilpo on valmis antamaan siitä tunnustuksen.

- Jyrkkä ei-sana tulee enää vain harvoin esille. Monet ovat työskennelleet asian hyväksi. Alan ihmisten aktiivisuus on tiivistynyt. Järjestäytyminen on edistynyt, samoin osallistuminen musiikkielämään ja ennen kaikkea myös yleiseen yhteiskunnalliseen elämään.

- Tuo jyrkkä ei tule enää vain ns. kaupalliselle musiikille, tanssi- ja iskelmämusiikille eli niille, joita varsinainen suuri yleisö harrastaa.

Näitä musiikin lajeja ei hyväksytä vielä taidepolitiikan piiriin. Niitä ei uskalleta tunnustaa julkisesti. Osaltaan asia on Ilpon mukaan sosiaalinen kysymys. Työväestön musiikkia pidetään ehkä ala-arvoisena.

- Ainoa suunta missä tällainen musiikki on otettu huomioon, on työvoimaministeriö. Ministeriö on tietoinen näistä ongelmista. Heille se on tietysti työvoimapoliittinen kysymys, mutta sitä kautta asia on laajentunut koulutuspoliittiseksi kysymykseksi.         

- Monet palkkaus-, sosiaali- ja oikeusturvakysymykset ovat järjestämättä, mutta hyvää vauhtia ollaan edistymässä.

Ilpo haluaa myös korostaa, että vaikka pop- ja Jazzmusiikkimme kärki onkin viime aikoina noussut, on (?) otettava mukaan. Yleistä tasoa on nostettava.

Lohtua
- Ihme, että olen pystynyt tämän touhun ohessa harrastamaan myös aktiivisesti musiikkia.

Tuon Ilpo sanoo ehkä hienoinen katkeruuden häivä mielessä. Ainoa tulonlähde on keikkailu. Komiteoiden ja toimikuntien jäsenyydellä kun ei elä. Jonkinlaista lohtua tilanteeseen lienee kuitenkin tuonut kulttuurirahaston hänelle äskettäin myöntämä apuraha.

Tuosta aktiivisesta harrastuksesta kuultiin eilisessä kannusten jakotilaisuudessa myös näyttö. Ilpon ja Paroni Paakkunaisen johtama Dopplerin ilmiö soitteli puolen tunnin verran mm. sitä musiikkia, mihin kritiikki on innostunut.
Tommi

3.4.73 ti         Etelä-Suomen Sanomat: Kritiikin kannukset uuden populaarimusiikin tekijälle.

3.4.73                  Uusi Suomi: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73                  Karjalainen: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73                  Kansan Uutiset: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73                  Kouvolan Sanomat: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73                  Demari: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73         ?        Keskisuomalainen: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

Päiväämätön:        PieKei: Ilpo Saastamoiselle kritiikin kannukset

3.4.73                  Aamulehti: Pop ja jazz pois pimennoista - Kannukset kitaristille ja musiikkipoliitikolle

3.4.73 ti               Turun Sanomat: Kritiikin kannukset Ilpo Saastamoiselle

3.4.73 ti               Helsingin Sanomat: Popmuusikko sai Kritiikin kannukset

 

Päiväämätön: ILPOLLE KANNUKSET

En tiedä miltä kritiikin kannukset näyttävät, mutta tuskin niitä saappaisiin kiinnitetään lähdettäessä ratsastamaan. Joka tapauksessa paljon onnea popin moni-vuotiselle puuhamiehelle Ilpo Saastamoiselle, muusikolle, säveltäjälle, taistelijalle ja koulutustoimikunnan jäsenelle. Kritiikin kannukset ovat tänä vuonna hänen.

- Suomen arvostelijain liitto (puheenjohtajana Pekka Gronow) sanoo perusteluissaan mm.: Ilpo Saastamoinen on niitä musiikintekijöitä, jotka pyrkivät kulttuurijakelun monipuolistamiseen luomalla perinteisen kansankulttuurin ja taidemusiikin rinnalle uudenlaatuista populaarimusiikkia.

- Liitto kiinnittää myös huomiota Ilpon toimintaan suomalaisen harrastajamusiikin kehittäjänä, ammatillisen tiedon lisääjänä ja jazz- ja popmusiikin valtakunnallisen koulutussuunnitelman syntyyn oleellisesti vaikuttaneena henkilönä.

- Totta joka sana. Ilpo on kannusten kilkattaessa sanonut, että paljon on vielä asioita ratkaisematta. Riittävän ja työnsä osaavan muusikkokunnan kehittäminen on näistä yksi, perässä tulevat sosiaaliturvat ja palkkaukset.

Päiväämätön - MAF-SOUND: Ilpo Saastamoiselle Kritiikin kannukset.
"...Koko järjestömme jäsenkunta tuntee suurta kiitollisuutta työstä, jonka Ilpo Saastamoinen on tehnyt järjestö- ja koulutussuunnitelmien hyväksi. MAF:n jäsenistön ja hallituksen puolesta haluan esittää parhaimmat onnittelut Sinulle Ilja. Tomi T. Byysing, puheenjohtaja"

6.4.73          TV-2 klo 18.30 Ajankohtainen kakkonen - Viikon henkilö > 13.4.

7.4.73          Demari - Jukka Väyrynen: Sano Saastamoinen, Palkittiinko Kritiikin kannuksin nyt mies vai asia?
- Kohti tasa-arvoista musiikkipolitiikkaa
- Suhtautuminen pop ja jazzmusiikkiin on viime vuosina muuttunut ratkaisevasti. Jyrkkä "ei" tulee eteen enää harvoin, sanoo Suomen arvostelijain liiton vuosittaisen tunnustuspalkinnon, Kritiikin kannukset vastikään saanut Ilpo Saastamoinen.

Missä tuohon kielteiseen kantaan vielä törmätään?
Kaupallisen iskelmämusiikin, tanssi- ja ravintolamusiikin kohdalla. Näille aloille ei heru vieläkään minkäänlaisia apurahoja samalla kun meillä tuetaan taloudellisesti monia muita musiikin muotoja, jotka eivät ole tippaakaan pitemmälle vietyjä, kuin edellä mainitutkaan, Saastamoinen toteaa.

Ilpo Saastamoinen on muusikko ja musiikkipoliitikko. Hänen johdollaan toimineen työryhmän tuloksena syntyi vuosi sitten pop/jazzkoulutussuunnitelma, laatuaan ensimmäinen perusteellinen selonteko alan asemasta ja koulutustarpeesta maassamme.

Opetusministeriön tätä koulutussuunnitelmaa tutkimaan asettaman toimikunnan mietintö kerää tällä hetkellä lausuntoja ja Saastamoisen mukaan opetusministeriön kannanilmaisua voidaan odotella tämän kevään aikana.

- Näiden koulutuspoliittiste asioiden vaatima työ on vienyt niin paljon aikaa, että on suoranainen ihme, että aikaa on liiennyt myös soittamiseen, joka edelleenkin on päätoimeni, sanoo Suomen etupään kitaristeihin kuuluva Saastamoinen.

Viime aikoina muusikko Saastamoisen on tavannut Karelian riveistä. Suomalaisen kansanmusiikin lisäksi hän on tarttunut myös vieraampiin musiikin muotoihin. "Hänen Dopplerin ilmiö-nimiselle yhtyeelle laatimansa sovitukset pohjautuvat Balkanin, Kaukasian ja kauko-idän vanhoihin musiikkikulttuureihin ja toimivat siten niin taidekokemuksen antajina kuin tiedon jakajina", sanoo Kritiikin kannusten palkintolautakunta perusteluissaan.

Aivan näinä päivinä ilmestyy myös lp-levy "Horoskooppi", jossa Dopplerin ilmiö (Saastamoinen kitara, Seppo Paakkunainen puhaltimet, Ilkka Willman basso ja Esko Rosnell rummut) esittää Rag Paanasen keralla Paanasen sävellyksiä kaikille horoskooppimerkeille.

Taustatyötä jo 60-luvulla

Ilpo Saastamoinen, palkittiinko Kritiikin kannuksin nyt mies vai asia? 
- Viime vuosina ovat mies ja asia olleet yhtä. En kuitenkaan ole tehnyt työtä itsekseni. Pohjaa asialle ovat rakentaneet monet ihmiset. Muun muassa Pekka Gronow ja Ilpo Saunio ovat tehneet taustatyötä jo 60-luvun aikana.

Työ on viime aikoina kuitenkin tiivistynyt. Muusikot ovat alkaneet järjestäytyä. Nykyisin osallistutaan aktiivisesti yhteiskunnallisiin asioihin kun sen sijaan aikaisemmin toimittiin täysin yhteiskunnan "ulkopuolella".

- Laivamuusikot kuuluvat jo työehtosopimus-käytännön piiriin, ravintolamuusikot neuvottelevat paraikaa ja keikkamuusikot keskustelevat Pori Jazz 66 ry:n kanssa lähinnä festivaaliasioista.

Tilanne tällä hetkellä
Entä tilanne nyt, miten yhteiskunta on suhtautunut pop/jazzmusiikin kehittämiseen?

Yhteiskunta on vähitellen kiinnittänyt huomionsa kyseisten musiikinalojen olemassa-oloon. Opetusministeriö päättää todennäköisesti kuluvana keväänä niistä toimen-piteistä, joita tarvitaan muusikkojen ammatilliseen koulutukseen tähtäävän pop/jazz-oppilaitossuunnitelman toteuttamiseksi. Työvoimaministeriö ja ammattikasvatus-hallitus ovat hyväksyneet ravintolamuusikkojen työllisyyttä edistävät kurssi-suunnitelmat.

- Pop ja jazz on periaatteessa sisällytetty musiikinopetukseenkin - sikäli kuin kouluissa musiikkia yleensä tullaan opettamaan. Valtion orkesterikomitea suunnittelee parhaillaan mm. big bandien alueorkesteritoiminnan aikaansaamista sekä pop/jazzkonserttitoiminnan yleistä kehittämistä valtion tuen avulla. Samanaikaisesti on valmisteilla työnvälityslain uudistus, joka määrittelee niin hyvä- kuin pahamaineistenkin ohjelmatoimistojen, muusikkojen ja todellisten työnantajien välisen suhteen.

Saastamoinen varoittaa kuitenkin olemasta liian tyytyväinen jo tapahtuneesta asenteellisesta ja koulutuksellisesta kehityksestä:

Se, että pop/jazzmuusikkojen kärki on noussut, ei suinkaan merkitse, että asiat olisivat nyt hyvin. Myös heikoimman pään täytyy tulla huomioonotetuksi ja tasoa on nostettava ei vain parhaasta vaan myös heikoimmasta päästä.

13.4.73         Palkkatyöläinen: Ajankohtainen kakkonen kolmine ohjelmineen viikossa pystyy edelleen palvelemaan sellaisia, jotka haluavat uutisille taustaa. Eli Ajankohtaisessa kakkosessa voidaan puhua asioista yksilöidyimmin, viikon henkilöiksi voidaan valita kansalaisia, joiden puhetta ei juuri päästettäisi valta-kunnanverkkoon. Esimerkkinä tästä vasta Kritiikin kannukset saaneen musiikki-miehen Ilpo Saastamoisen edistyksellisen puheen välittäminen Ajankohtaisen kakkosen kanavan kautta.

APU - Eikan pumppu (Eino Leino):
Popmusiikkia muistettiin Kritiikin kannuksilla - kiitos Ilpo Saastamoisen.

(Kuvateksti: Kitaristi ja musiikkipoliitikko Ilpo Saastamoinen, 30-vuotias työmyyrä, on ehtinyt paljon. Ehtimisestä kiitettiin arvostelijain liiton Kritiikin kannuksilla) 
Pop-musiikin työntekijöitä ei turhan usein muisteta kannustuksin, avustuksin tai hurraahuudoin. Tätä kulttuurin laajaa osa-aluetta on näihin asti katsottu miltei halveksien. Viime vuosina alan arvostus on kohentunut. Muusikot ovat järjestäytyneet ja alkaneet esittää vaatimuksiaan.

Tämän hiljaisen työn kärkimiehenä on usein nähty Ilpo Saastamoinen, 30-vuotias kansakoulunopettajasta muusikoksi ryhtynyt tehokas mies. Niinpä hänen työnsä sai tänä vuonna loistavan tunnustuksen: Suomen arvostelijain liitto antoi Saastamoiselle Kritiikin kannukset.

Tämän tunnustuksen arvon pystyy asettamaan kunniaan, kun muistaa, minkä kulttuurialueiden
edustajat ovat aikaisempina vuosina tulleet kiitetyiksi samoin kannuksin. Kaikki kovia nimiä: mm.
Ralf Långbacka, Jorma Panula, Eino Säisä, Kari Rydman, Risto Jarva, Kalle Holmberg, Kari Lilla,
Kimmo Pyykkö, Jouko Turkka, Timo Bergholm.

Soulset, Karelia, Dopplerin Ilmiö

Minulle oli yllätys se, mitä Kritiikin kannuksien perusteluissa minun työstäni sanottiin. Yllätys oli nimenomaan tekemieni sovitusten arvostaminen. Musiikkipoliitikon karriääriä minulla tietysti oli myös 'painolastina', Ilpo sanoo.

Saastamoisen Ilja on tehnyt ammattimuusikon työtään monissa parhaissa yhtyeissämme. Hän on ollut jäsenenä Soulsetissä, Kareliassa, Kuoppamäen yhtyeessä ja tällä hetkellä Dopplerin Ilmiössä.

- Tämä Dopplerin Ilmiö tekee minua lähinnä olevaa musiikkia. Esitämme omina sovituksina mm. Balkanin, Kaukasian ja Kaukoidän vanhaa kansanmusiikkia. LP-levy on tekeillä, ja jollei sille löydy kustantajaa, toimimme kustantajina itse.

Dopplerin Ilmiö on ammattimiesten porukka: Paroni Paakkunainen, Esko Rosnell, Ilkka Willman ja Ilja Saastamoinen.

Ilja istuu monella pallilla

Musiikkipoliitikon ura Iljalla on näyttävä. Jo 1969 syksyllä hän teki jazz-liitolle tutkimuksen joka käsitteli harrastelijayhtyeitten asemaa Suomessa. Tutkimukseen liittyivät myös koulutuskysymykset.

Saman vuoden lopulla perustettiin Popmuusikot ry, jonka puheenjohtajaksi valittiin Ilja Saastamoinen. Vuonna -70 Iljasta tuli Musiikkialan ammattiyhdistysten Federaation varapuheenjohtaja ja hänet valittiin jäseneksi valtion säveltaide-toimikuntaan. Opetusministeriön kohdeapurahan turvin hän oli tekemässä vuosina 1971-72
Pop- ja jazzmusiikin koulutussuunnitelmaa.

Siihen väliin hän ehti istua jazzliiton hallituksessa ja luennoida Helsingin yliopistossa popmusiikin historiasta.

- Pop- ja jazzmusiikin koulutussuunnitelma on ollut nyt lausuntokierroksella valtiovarainministeriötä myöten, ja opetusministeriö päättänee jatkosta kevään kuluessa. Jos kaikki menee hyvin, saamme Suomeen laitoksen, joka antaisi ammattiopetusta muusikoille. Laitos olisi rinnastettavissa Sibelius-akatemiaan.

Suunnitelmia ja mietintöjä laatiessa ei rikastuta. Taloudellisessa alhossa ovat auttaneet tänä vuonna
kulttuurirahaston ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiön stipendit, molemmat 3 000 markkaa.

Mitä raataminen on hyödyttänyt?

- Ainakin sen verran, että muusikoita on alettu katsoa elämiseen oikeutettuina ihmisinä. Tähän
saakka musiikki on ollut pyramidi, jonka kärjessä on ns. taide-musiikki ja laveassa pyramidin jalassa popmusiikin laaja alue.

- Täytyy muistaa, että hyvää ja huonoa musiikkia ei oikeastaan ole sillä tavalla kuin esimerkiksi klassisen ja pop-musiikin ero yleensä katsotaan. On vain hyvää ja huonoa kuulijan mukaan, Ilja sanoo.

(Katso-lehti; Päiväämätön:)
Radiovieraana Lauri Cederberg: TÄRKEÄMPÄÄ LAATU KUIN MÄÄRÄ

Jazzmusiikin kuuntelija- ja harrastajakentällä eletään selvää nousukautta. Tämä koskee niin kuuntelun kasvua, kuunteluryhmien välistä kehitystä kuin jazzmusiikin saaman imagon uudelleenmuotoutumista. Vaikka jazz vielä eräissä piireissä katsotaan pienryhmien musiikiksi, on sen saama arvostus nyt täysin erilaista kuin 10-15 vuotta sitten.

Ehkä näkyvin esimerkki arvostuksen kasvusta on jazzmuusikkojen samoin kuin pop-muusikkojen ja säveltäjien
kelpuuttaminen erilaisten apurahojen vastaanottajien joukkoon. Ilpo Saastamoinen sai tänä vuonna Kritiikin kannukset, tunnustuksen, jonka aikaisemmin on saanut mm. prof. Erik Tawaststjärna. Jazz- ja popmusiikin koulutuskysymystä tutkitaan komiteassa. Tutkimuksen tarvetta ei edes kiistetä, kysymys on vain sen järjestämisestä.

Eevan makasiini / Popsoppi - koonnut Raila Kinnunen: Sai kannukset ja kannustukset
Ilja Saastamoinen, 30, on vuositolkulla tehnyt työtä - silittelyjä ja kultaa odottamatta suomalaisen muusikon puolesta. Puhunut koulutussuunnitelmista, jatkokoulutuksista, työttömyyskursseista, laatinut muistiota ja suunnitelmaa. Ja sai nyt todellisen myötäkarvaan silityksen kun arvostelijoiden liitto ojensi hänelle tämän vuoden kritiikin kannukset hyvästä työstä kulttuurin eteen.

Iljan tämän kevään hankkeita on ammattimaisten ravintolamuusikkojen täydennyskoulutuskurssi, kaksikuukautiseksi aiottu. Vaan toisin kävi, se kariutui hankaliin yhteensattumiin ja muun muassa siihen, että jo monia kuukausia työttömyyskortistoissa olleet yhtyeet yllättäen saivat ohjelmatoimistoilta keikkoja juuri sinä
päivänä, kun kurssin piti alkaa. Kurssin totinen tarkoitus on se,
etteivät työnantajat sen käynyttä muusikkoa pääse ammattitaidottomaksi väittämään. Minkä ovat tähän asti tehneet silloin kun ovat jonkun niistä 500 maassa vakituisesti työskentelevästä ulkomaalaisesta muusikosta
töihinsä palkanneet. Kurssia yritetään uusin onnin loka-marraskuuksi, jolloin työvoimaministeriönkin säännöt ovat sen verran muuttuneet, että kurssille ilmoittautuminen on sillä lailla sitova, ettei sitä yksi tarjottu
työtilaisuus pilaa.

Iljaa itseään voi kuulla musisoimassa Dopplerin Ilmiö -nimisessä yhtyeessä, jonka ensimmäinen levy ilmestyi vapun aikoihin, laulusolistina Frank Robson, muina taitajina Ilkka Willman, Esko Rosnell ja Paroni Paakkunainen. Alkukesästä pojat kiertävät seminaareja ja konsertteja pitämässä mm. Oulussa ja Savonlinnassa.
koonnut Raila Kinnunen

Hufvudstadsbladet -73 (Päiväämätön:) Alternativ musik fick kritikersporrar

Kritikerförbundet I Finland överräckte på måndagen sitt årliga hederspris Kritikens sporrar åt musikern Ilpo Saastamoinen. Kritikerförbundet motiverade årets val med att musiker Saastamoinen har aktivt verkat för ett tredje alternativ vid sidan av folkmusik och seriös musik. Saastamoinens musik tål såväl kritik som konsumtion och har direkt kontakt med sin publik samtidigt som den skapar nya musikaliska värden och inspirerar åhöraren till aktivt utnyttjande av konsten, heter det Kritikerförbundets utlåtande.

Ilpo Saastamoinen har främst experimenterat med och utvecklat gitarrens utrycks-medel. I sina arrangemang för ensemblen Dopplers fenomen har han utnyttjat olika folkmusiktraditioner, främst från Balkan, Kaukasien och Fjärran Östern,  Saastamoinen har också verkat aktivt för planering och utbildning av landets amatör-, jazz- och popmusik.

Kritikens sporrar utdelas I år för elfte gången. Bland tidigare prisbelönta kan nämnas Jorma Panula, Kari Rydman, Ralf Långbacka och Kalle Holmberg. I prisutdelnings-komittén satt Ilpo Saunio, Risto Hannula. Risto Koivisto Kirsikka Siikala och Markku Valkonen samt som sekreterare Sakari Sundell.

Intro: Ilpo Saastamoiselle onnittelumme tämänvuotisten Kritiikin kannusten johdosta. Näin se alkaa vain pop/jazzin arvostuskin nousta, kun puuhamiehelle kannuksia jaetaan. Hyvä.

Suosikki: Ilpo Saastamoinen on niitä musiikintekijöitä, jotka pyrkivät kulttuurijakelun monipuolistamiseen luomalla perinteisen kansankulttuurin ja taidemusiikin rinnalle uudenlaatuista populaarimusiikkia. Näin hienosti totesi Kritiikin kannusten palkintolautakunta ja li kannukset Ilpon kouraan. Onnittelumme.

18.4.73         Me Naiset - Ritva Enäkoski: Ruletti - Kritiikin kannukset

29.4.73         Savon Sanomat - Riitta Tulusto: Popmuusikkojen kannustaja sai kritiikin kannukset
Oikeastaan Beatlesit ovat olleet vaikuttamassa siihen, että Ilpo Saastamoinen on nyt valtakunnallisesti tunnettu ja tunnustettu popmusiikin tekijä ja sen puolesta-puhuja. Saamistaan Kritiikin kannuksista hän sanoo, että ne ovat yhtä paljon tunnustus popmusiikille kuin hänen omille ansioilleen.

Saastamoinen on tuttu nimi Savon puolessa. Tutuksi koko Suomen maassa tuli alunperin keiteleläinen Ilpo Saastamoinen muutamia viikkoja sitten kun Suomen Arvostelijain Liitto ojensi hänelle tunnustuspalkintonsa Kritiikin kannukset.

Ilpo Saastamoisesta ei ole tullut sattumalta musiikkielämän vaikuttajaa, vaikka hänestä ensin koulutukseltaan tulikin kansakoulunopettaja. 14-vuotiaana Ilpo aloitti aktiivisen soittamisen, koulu- ja opiskelurahoja hän hankki tanssimuusikkona ja kiinnostui vakavasti jazzista 1950-luvulla.

Opiskeluaikoinaan Ilpo Saastamoinen tunnettiin innokkaana kvartetti- ja kuorolaulajana. Myöhemmin Helsinkiin siirryttyään musikaalinen opettaja jatkoi opintojaan ja klassillista lauluharrastustaan radion sinfoniakuorossa. Nyt popmuusikkona tunnetun Ilpo Saastamoisen musiikkitausta on siis varsin perinteellinen.

Dopplerin Ilmiö
Kuitenkin jo opettajana ollessaan Ilpo Saastamoinen alkoi kiinnostua popmusiikista. Kiinnostus syntyi siitä, että hänestä itse pitkään kitaraa soitelleena Beatlesien soitto tuntui niin raa'alta. Opettaja alkoi epäillä, että hänen asennoitumisensa saattaa olla hyvinkin väärä. Hän alkoi todella tutkia popmusiikkia, opetella soittamaan sitä.

Popmusiikin tuntijat tietävät, että Ilpo "Ilja" Saastamoisen nimi liittyy sellaisiin maineikkaisiin popyhtyeisiin kuten Soulset, Karelia ja nyt viimeisimpänä Dopplerin Ilmiö. Ilpo Saastamoinen otsanauhoineen ja pitkine
hiuksineen herättää yhtäaikaisia mielikuvia Kalevalan soittoniekoista ja idän mystikoista.

Musiikissaan hän pyrkii juuri synteesiin eri musiikki- ja kulttuuripiirien kesken. Intialainen musiikki on kiinnostanut Ilpo Saastamoista jo kauan. Karelia -yhtye varsinaisesti herätti kiinnostuksen kansanmusiikin uudenlaisiin mahdollisuuksiin. Tällä hetkellä hän tutkii ja sovittaa erityisesti Neuvostoliiton vähemmistökansojen kansanmusiikkia.

Avartukoot musiikin rajat

- Entisenä kansakoulunopettajana tiedän, miten ihmiset on jo kyllästetty klassisella musiikilla koulusta lähtien. Jazzista he eivät ole juuri kuulleet mitään, ja pop-musiikki progressiivisimmissa muodoissaan on myös niin monimutkaista, ettei ihmisillä ole koulutuksellisia edellytyksiä tajuta musiikkia laajemmin.

Ilpo Saastamoinen haluaisikin avartaa musiikin rajoja ja häivyttää perinteisiä luokituksia huonosta ja hyvästä musiikista.

- Meillä on niin ehdottomat käsitykset näistä arvoasioista. Ei pystytä näkemään sitä, että musiikki tai mikä tahansa taide on koko ajan suhteessa siihen, joka kuuntelee. Esim. lapsi joka kuuntelee musiikkia, ei pysty vastaanottamaan muuta kuin varsin rajoitetun määrän informaatiota kerrallaan, kun sen sijaan musiikkiin perehtynyt pystyy vastaanottamaan hyvinkin monimutkaisia sisältöjä. Tästä johtuu, että eri musiikin lajit on luokiteltu korkeimmasta alimpaan. Elämme siinä uskossa, että monimutkainen musiikki on arvokkaampaa
kuin "yksinkertaisempi".

Tästä johtuu Ilpo Saastamoisen mielestä se, että jazz- tai popmusiikkia ei ole huomioitu koulutuksessa tai valtion apurahajärjestelmissä. Kuitenkin pop- ja jazzmusiikkia kuuntelee varovastikin arvioiden ainakin yhtä
suuri määrä Ihmisiä kuin klassillista musiikkia.

Kuitenkin hän muistuttaa, että jo muutaman vuoden ajan joidenkin läänien taide-toimikunnat kuten esim. Kuopion läänin taidetoimikunta ovat tukeneet pop-muusikoitaan.

Ammattikuntansa luottamusmies
Ilpo Saastamoista on sanottu popmusiikin monitoimimieheksi. Paitsi esittävä muusikko, sovittaja ja säveltäjä hän ennen kaikkea on ollut vaikuttamassa pop-muusikkojen ammatilliseen järjestäytymiseen. Tällä hetkellä suurin järjestäytymiseen vaikuttava ongelma on sivutoimisten muusikkojen suuri määrä sekä "Suomen suurin ulkolaisongelma": 500-700 ulkolaista ravintolamuusikkoa. Kuluva vuosi on tässä suhteessa merkittävää aikaa. Edessä olevatyönvälityslain muutos määrittelee ohjelmatoimistojen aseman uudelleen, ja solmittava ravintola-muusikkojen työehtosopimus vaikuttaa siihen, että ulkolaisongelmakin ruvennee pikkuhiljaa ratkeamaan.

Pitkän tähtäimen suunnitelmiin kuuluu ns. käyttömusiikin ammattikoulutuksen järjestäminen. Tarkoituksena on valtion avulla aikaansaada pop-, jazz-, ravintola- ja tanssimuusikoiden ammattikoulutukseen tähtäävä oppilaitos, "joka toivon mukaan olisi rinnastettavissa Sibelius-Akatemiaan".

Koulutussuunnitelma on ollut asianmukaisella kierroksella, ja tänä keväänä odotetaan opetusministeriön toimenpiteitä asian eteenpäinviemiseksi.

Popmuusikoiden ay- ja koulutusasiantuntijana ja kulttuuripoliittisena vaikuttajana Ilpo Saastamoisesta on tullut ikään kuin ammattikuntansa luottamusmies.

Tätä haastattelua tehtiin Sibelius-Akatemian "kuppilassa" ja keskustelu katkesi vähän väliä Iljan ammattiveljien tullessa kyselemään neuvoja näistä asioista.

Miehen nauttimaa luottamusta osoittavat myös monet luottamustoimet: mm. Popmuusikot ry:n
perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja, Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaation (MAF) varapuheenjohtaja, valtion säveltaide-toimikunnan jäsen ja valtion orkesterikomitean jäsen.

Teksti: Riitta Tulusto         
Kuvat: Ossi Wallius

Päiväämätön - Savon Sanomat -kev. -73?: Magyar sai apurahaa
Popmusiikin arvostus ei siis suomalaisen yleisön silmissä ole kovin mainittava. Mutta se sentään alkaa nousta apurahojen jakajien ja taiteenystävien silmissä.

Ensimmäinen näyttö tästä oli tietenkin Ilja Saastamoisen Kritiikin kannukset. Lisänäyttöä antaa, tosin hieman
vaatimattomammassa suhteessa, Kuopion läänin taideapuraha Magyar -yhtyeelle.

(Päiväämätön:) Voiko popmuusikko ansaita työstään Suomessa upeampaa tunnustusta kuin Ilja Saastamoinen saadessaan vuoden Kritiikin Kannukset? VOI! Mutta se aika jolloin popmuusikoille jaetaan professuureja on vielä kaukana tulevaisuudessa.

Ansaittuaan kannuksensa Ilja keräsi vaimonsa kainaloonsa ja lähti hyvän ystävänsä mainion rumpalin Rusina
Rosnellin sekä tämän aviosiipan kanssa Algeriaan lomalle. Turistinähtävyydet taisivat kuitenkin olla vain sivuseikka Iljan ja Rusinan juostessa mystisten kansansoittimien perässä.