Mistä "Jumala" tulee II
Osani IV: Mistä "Jumala" tulee II (IE-kielet Serbo-Kroatiaan saakka)
Nord-etym:
gymir 1) 'meri' (Ægir); Schlund, Rachen (nielu)
> gomi 'verschlinger' (nielaista),
2) 'jättiläisnimi' (Ymer-Ymir) ‹ gumi 'human' ~ gyma 'maa'
ljóma ’scheinen, strahlen’ (loistaa, säteillä)
~ nnorw. ljoma ’klingen, donnern (jyristä)’ < lat. lumen ’licht’ (valo)
Ymir 1) ’urriese’ (alkujättiläinen) < *iumiiaz
< id.g. *iemo ’zwilling (kaksonen), zwitter (kaksisukuinen)’
~ aind. yama-, av. yəma- ’kaksonen’, lat. geminus ’kaksonen’
2) (haukka) ’der lärmer’
< ymja ’schreien, jammern’ (huutaa, valittaa) ~ omun ’laut, stimme’ (ääni)
H.R. Ellis Davidson: Nordens gudar och myter (1964) [WSOY 1987]
s.200 Ymers namn har satts i förbindelse med sanskrits yama, som betyder ”hybrid” eller ”hermafrodit”... Ymer är faktiskt ett dubbelväsen även i den meningen att han ger upphov både till jättar och människor...
Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, 2002:
...jätti Ymir (= s.49 'kaos'), jonka kainalohiestä syntyivät poika ja tytär (hiidet)...
> Aasojen I teko oli luoda tappamastaan Ymiristä maa (anord: gyma).
H.S. Falk - Alf Torp: Norwegisch-dänisches etymologisches Wörterbuch, 1910
billede ’Bild’; ält.dän. belede, schw. beläte (epäjumalan)kuva; pelätin;
jammer ält.dän. jæmmer < mnd. jamer, jammer = ahd. jamar, nhd. Jammer
~ ags. geomor ’traurig, schmerzlich’ (suru,llinen, tuskallinen)
~ ahd. amar, anord. amra ’jammern’ (valittaa)
ljome norw. ’laut schallen, widerhallen' = (kovaa) kaikua
Ruotsi: gem '(paperi)liitin'
Norja: ljome ‘kaikua’
Tanska: kim ‘itu, alkio; alku’ ~ kime ‘soida, soittaa’
Islanti: Haavio - Karjalan jumalat:
- Ymir-jättiläinen...on luettava kaksoiskantaisien ryhmään.
- Yima (iraanilainen), luotujen lisääjä ja suojelija samoin kuin muin. intial. Yama, on kaksoisolento. Samaa sanajuurta on liettualainen jumi's, joka merkitsee ’kaksoistähkää’.
L. Bäckman-Å. Hultkrantz: Studies in Lapp shamanism, Stockholm 1978:
s.32 ...shaman’s vocation and animal ceremonialism has been projected into the Ymer myth.
Saksa-etym: Daumen ’peukalo’ < germ. *thuman-
Daus ’kakkonen noppapelissä; ässä (As;tuus) pelikorteissa’ (!)
> spätahd. dus < frz. deux > E. deuce [dju:ss] ’kaksi; pari’
< lat. duos (< duo) = ’kakkonen yms.’
Imme = mhd. ’Biene’ (mehiläinen);
~ ahd. im-pi ’Immenschwarm’ (mehiläisparvi, -perhe)
Jumelles < frz. jumeau, jumelle ’kaksosveljet, -sisaret’
Lummel ’Lende’ (lantio, reisiliha) < lat. lumbu(lu)s id.
Saksa: geméllen 'Zwillinge' ~ gemeinsam < lat. communis (commūnio)
~ ahd. gimeini 'gemeinsam' = dän., schw. gemen.
~ ags gemæne 'allgemein, gemeinsam; schlecht, falsch'
~ got. gamains 'gemeinsam; unheilig' < lat. communis 'gemeinsam'
Englanti:
chum 'houkutussyötti'
emmer 'kaksijyväis-, emmer-vehnä'
game of ’leg’; ONF. gambe ’leg’; OF gambi ’bent, crooked, bowed’
gimmal [džiml, giml] '2-3 sormuksesta yhteenliitetty sormus'
Gemini [’jem-ə-ne, -ni] ’the 3d zodical constellation pictorially represented
as the twins Castor and Pollux < lat. geminus ’twin’; ’the twins’
> geminate ’double’ > as exclamation for jiminy(q.v.)
gemma ['jem-ə]’bud’; ’istukas’ > gemmule ['jem-yül] ’a small bud'
~? unk. gyümölcs 'hedelmä'
gymnastic 1570s < L. gymnasticus < Gr. gymnastikos
"fond of or skilled in bodily exercise," < gymnazein "to exercise or train"
gymno- comb. form of Gr. gymnos "naked, unclad; bare, mere"
human ~ gemin(i) [27.01.98 yöllä klo 01.02]
jiminy disguised oath (peitetty vala); exclamation of surprise
< gemini, criminy > by jiminy = [dzimini] herranen aika
Germ. jemine, Du jemenie (< Jesu Domine)
Jomal, j(o)mal as a boy's name is a variant of Jamal (Arabic), and the meaning of Jomal is "handsome". The baby name Jomal sounds like Jemal, Amal, Gamal, Hamal, Jamar, Jalal, Joel, Jomei, Jubal and Kamal.
tumid ’paisunut, turvonnut; ylitsepursuava'; tumefy ’paisua, ajettua’>? thumb
Kymri/Welsh:
cymal = joint (yhteinen; liitekohta); knuckle (rysty; reisipaisti, akselitappi)
cymar E.mate (s.) ~ (cymal, cymau - cymalau?) >? similar
1) 'avioliitto, naimiskauppa', 2) fellow (toveri)
Ranska:
gèmeau, gèmelle [zemo, zemel] ’kaksoisveli. -sisar; jumeau [dzymo] 'kaksonen'
~ les gémeaux [žemo] ’kaksoset; (astron.) Kaksoset’
~ géminé, ’parittainen, kaksois-, toistunut’
~ OF. gemel = jumel (jumeau) ’twin’
joindre [žwẽ:dr] ’liittää yhteen, yhdistää, lisätä; saavuttaa, tavata, yhtyä’
>? S. zwei ’kaksi’ ~ E. join
28.3.97 Frz. jumeau 'kaksoisveli'; jumelle 'kaksoissisar';
> geminate 'kahdentaa' > Frz: jumelles 'kiikari'
~ jumelé 'pareittain yhdistetty'; jumecer 'yhdistää, liittyä; solmia'
> E. gemini 'kaksonen'; semi-weekly 'kahdesti viikossa'
*jumelage = kaksoissyntyinen < Lat. gemellus
humaine [yme’n] 'ihmis-'
Portugali: gemeo ’kaksois-, kaksonen’; gema ’keltuainen’
Espanja:
jimagua (Cub.) 'twin' = esp. gemelo ’twin’
yema ’bud, button, gemma; yolk of an egg'
Italia: giumenta 'mare' (tamma); imene ’hymen’
Latina:
aemulus 'nachfeiernd, Nebenbuchler' < imitor 'komme gleich; ahme nach'
~ ai. yama-h 'gepaart, Zwilling'; lett. jumis 'Doppelfrucht';
~ mir. emuin 'Zwillinge' ~ lat. imago 'Bild'
geminus 'Zwilling; doppelt; ähnlich, gleich'; gemināre 'kahdentaa'
~ *gem- 'paaren, verbinden'; gr. gaméo 'heirate'
< lat. ge- < *je- < ai. yamá-h 'gepaart'
~ mir. gemel, cymr. gefyn 'Fessel' (kahleet, siteet); aisl. kimbell 'kimppu'
impie ’jumalattomasti, syntisesti’ < pius ’kuuliainen
volkslat. *racimus ’Kamm der Traube; Traube’; racemus-fero ’marjoja kantava'
~ E. rise ’nousta, kohota’ ~ S. Reise 'matka' < reisen 'to rise and go'
~ ven brjušina (mahakelmu) < ven. brjuho ’maha, vatsa’ (sbruja ’penis’)
tumeo ’olla paisuneena, paisuksissa’ ~ gr.
Romania: geaman = (gemeni) Zwilling
jumatate = Hälfte - halb
lume(lumi) ’Welt, Weltall; Erde; Gesellschaft, Leute’
> oameni (m/pl.), lume 'Leute'; lumina ’Licht’
tumere ’tulla raskaaksi’ ~ gr. Thomas (< Aram. te'oma ’kaksonen') ’a twin’
Kreikka:
didymos 'geminus', 'kaksonen', ’twin’; dyo 'kaksi'
> pl. didymoi = kaksoset (di + jum); Dumuzi ~ Tammuz
gamma gr. aakkoston kolmas kirjain < hepr. gimel ’camel’ (2-kyttyräinen?)
geomilo (gew-milo) 'peruna'< geo = maa + milo = omena
gumnos ’alasti, alaston’ >? gymnastics, gymnasium
(ŋ)méra ’Tag’ (juhla-, tuomiopäivä); ımeros ’(lemmen)halu, kaipaus; lempi’
thoma ’uhri’; Thomas (< Aram. te'oma ’kaksonen') ’a twin’ < Gr dis ’twice’
ymin ’Häutchen’ (eig. ’Band’) >? korymbos ’mykerökukkainen’
> ymenas 'immenkalvo (E. hymen)'; ymnos ’hymni’ >? S. Heim 'koti'
> ýmnos 'Liedergefüge, Lied (silmäluomi)'
~ ýdω ~ ýfainω & ýmŋn 'Hochzeitsruf'
Türkisch-etym:
čum kmk. ’Beere’, trkm. čüm ’marja’
~ altbolg. *dzom > ung. som ’cornus mas’ >? ven. izjum 'rusina'
osm. jum ’Omen’, mo. dom ’Zauber’
uig. jumyt, jumut ’versammeln’
tü. *jum-, *jüm- ’the fist’
jum: KB. kom. čag. osm. otü. tar. oir. jum
’zusammendrücken, zudrücken(die Augen, den Mund)’
> mtü. jüm ’(Augen) schliessen’
jumurt küär. ’Faulbaum’ (tuomi)
Angela Marcantonio: The Uralic Language Family 2002; s. 171
- Common Turkic: yimiš, Chuw. simes < jimiš, Mong. jemiš ~ jimiš
= Unk. gyümölcs’fruit, hedelmä’ (Ligeti 1986; 17)
Turkki:
ama = blind (sokea) = Arab: a'ma 'blind'
~ (SSA 208)F. hämärä = vi hämar; li ämardǝ ’hämärtää’;
ka/ve > ven. gemerja, jamerja ’hämärän aika’
‹ Tü-etym. mtü. imir ’Dämmerung’ (hämärä)
~ mys. demar ’hämärä’ (= ven. sumerki)
>? Amor – side silmillään kuten Jumin veljekset!
Kluge (369:) mnd., holl. schemer(e)n ’tulla puolipimeäksi’
~ (996) Nr-Dän., ~ E. shimmer >? E. shame; Gr. χeımerınós 'talvinen, talvi-'
duman ’savu, sumu, usva’ ~ E. dim ’sumu’; Russ. tuman ’sumu’
gem ’kuolaimet' ~ gemi ’laiva, alus'
gümec 'hunajakenno'
üzüm ’viinirypäle’; kuru üzüm ’rusina’; frenk-üzümü ’viinimarja’
>? ven. izjum ’rusina’ >? ru+üzüm ~ ra+isin
~ Unk. gyümölcs (hedelmä) ?~ Saks. essen
yem = food for animals, bait (täky, syötti); yemin = oath (vala)
> Ks. Arabia: yamiš ’dried fruits’
Tadzikistan 1.1.2013: jum'a 'kokous, rukoushetki'
Heprea:
(ks. Ganander 1995, 45: Jom (yom) = ’päivä’ ja El = ’jumala’; kr. omoloios ksenos = Jupiterin epiteetti), että muinaisten suomalaisten kunnioittaman Päivän heprealainen vastine on jom (jom gimel = tiistai; qiJum = olo;iJum = uhkaus)
te'om/-ah (adj. & nmf) 1) ’twin’= theom ’Zwilling’ < thaam ’doppelt sein’
2) zoogee ’parillinen (even)’; toomtoom ’hermaphrodite' >? R. två '2'
Laurence Gardner: Bloodline of the Holy Grail 2002: Judas = Theudas
sheemeenee = ’kahdeksas’; sh(e)monah ’kahdeksan’ >? GEMINI
VT: šemīnī' ’the eighth; the octave (music)’ ~ arab. samaniya-t ’eight’
Arabia: (F. Steingass -78 & Wehr -80)
28.11.99 - Löysin avaimen jum'ille arabian kielestä, jossa
a'ma, yu'mi 'sokea' > so. Amor & Jumi ovat sama asia!
Ja väliin jää zulm (julma) sekä heprean ja arabian 'yaum, yom 'päivä'. Raamatun ennustus on toteutunut: Sokeat saavat näkönsä; sillä sokeus voi johtuakin kirkkaudesta - ei vain pimeydestä.
(23.4.2011&18.8.2012: Rakkaus tekee valollaan "lumisokeaksi"!)
a'ma 'amyâ ( pl. 'umî ) 'blind, sightless'
'amâ ’blindness’; a'ma, yu'mi ’blind, darken’ (sokaista) *
>? hepr. jom (yom) ’päivä’, (jum?) ’taivas’ ~ Gr. hēméra ’Tag’ >? F. hämärä
~ Gr. *amaýrosis’pimeys, pimentäminen’; amayros 'pimeä'
~ Turkki: âmâ = blind (sokea) >? Amor (amado) = jum
IS 18.8.2012: Rakkaus (Amor) tekee (lumi-)sokeaksi!
> Palestiina: il-hubb 'a'ma 'love is blind'
>? vrt. est. pimedus ’pimeys’; pimestatus ’sokaistuminen valosta’!
>? Puola: błysëkawica ’salama’ = S. Blitz < germ. *blithiz 'gentle, kind'
~ Ven. bliznetsy ’kaksoset’ ~ E. bliss 'autuus': OE bliths 'happiness'
~ Ven. etym: Latv, blaizit 'bitj' (lyödä, hakata); puristaa kokoon (fligere)
> Vrt hepr.: ~ eever 'blind' ~ sapan = seaman!!! > vrt. seeman = sign; mark
> sooman = was marked > sooma' = blind man > soomam = was drugged
> sam 'drugs; poison'
jam' (pl. jumu') ’accumulation’
jamâl ’beauty; loveliness’; the meaning of Jomal is "handsome"
> jamîl ’pretty’, ’beautiful; handsome, fine’; ’good(ness)’
jum'a ’week; Friday (the Muslim holy day)'
jumla-t all, amount, universality, sum, plurality (s); ’several’
~ Palest: jumlana-t = nightingale
jummaiz(a) ’sycamore’ (egyptil. viikunapuu) = Palest.arab. gummeze id.
yumi (yama'; auma) ’beck(on); feign (sepittää)’
yumin (aman) believe (v); yum'in ’watch’ (observe)
Palestina: (Moin Halloun 1997)
a'ma, pl. 'umyan ’blind' > a'ma (sokeus), pl. yu'mi ’blind, darken’ (sokaista)
bagma' 'assemble' (koota, kerätä; kutsua koolle); 'bagma' '(to) unite';
~ bagami' 'make love'
tum = (tau'am) twin
yom, yaum (sing.) = ayyam (pl. & 'epoch') 'päivä'
Persia (Iran):
jam' sum total; jomle ’sum, whole, total; sentence’
jom'e Friday
jamal beauty, grace
jamed congealed (hyytynyt), stagnant; primitive
Sumer: Hoddjat Assadian - Panu Hakola 2003 - Sumerian and Proto-Duraljan
197. im, em ’wind, rain; Himmel (taivas)’ ~ PFV *juma ’Himmel, Gott’
~ Proto-Duraljan a) *wimə ’air, wind, sky, heaven’
~ Proto-Duraljan b) *yuma ’God, god; deity’ (1000 DE 146)
~ Hung: ima 'to pray'; imad 'to adore'; imadat 'worshipper, adorer'
~ Kan yama ’Yama’; J yemma ’the king of Hades’
~ Quechua: yumay ’semen’ ~ yuma, jumai 'miehen sperma'
mir. emuin 'kaksoset' >? gemini
ai. yama-h 'gepaart; kaksonet' ~ av. yəma- id.; muin.int. yamas = kaksonen
Sanskriitti: arjal.*dyuman- (t. dyumna-):
vrt. m.int. dyuman [dju-] ’taivaallinen, kirkas, loistava’,
subst. dyumna- ’(Himmels)Herrlichkeit’ (taivaan ihanuus)
vrt. edelleen m.int. dyu-pati- ’sky-lord’, jumalan nimitys (Indrasta);
samaa pesuetta kuin täysasteinen m.int. dyav- ’taivas, t-jumala, isä, päivä’
Martti Haavio: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho. 1965
- Skr. dyaus (divas, divi, dyavi, dyam -taivas, päivä ~ Lat. diem < hepr. jom
- Johannes Tornaeus (1900/1672, 12-13): Lappalaisten kantaisä eli patriarkka oli Jumi, Magogin veli, Iumi eli Juman oli myös suomalaisten esi-isä ja aloittaja...
s. 205 Proprit Yima, Jime, Yama, Y'an, Diem, Emma, Ymir ja Jumis... liittyvät *gem -sanueeseen. Verbi *gem- merkitsee 'parittaa, sitoa yhteen'; vrt. kreikan gameo 'naida, nuolla', gamos 'häät', gambros 'vävy', latinan geminus 'kaksoissyntyinen, kaksinkertainen, kaksihahmoinen, pari-', sanskriitin jämis 'veli tai sisar', jämä 'miniä', jamatar 'vävy', muin. skand. ymis 'ömse' (molempi, molemmat) jne.
s. 208 ...Suomalainen Jumi... kuuluu indoiranilaisten kantaiseen Yiman ja Yaman seuraan...
s. 220 Rigvedaan sisältyy (Yamadoitiya-) juhlan perustamismyytti: Yamalla oli kaksoissisar Yami, joka syttyi rakkauteen veljeensä...
Tamili: Hannu Panu Aukusti Hakola: Lexical affinities between Tamil and Finnish,
607/- taivas 'heaven', sky' ~ teyvam, teivan 'god, deity'
Hakola, Hannu Panu Aukusti: Duraljan vocabulary, Kuopio Univ. 1997
& 1000 Duraljan Etyma, Kuopio 2000
146. Proto-Duraljan *yuma ’God, god, deity’ ~ F. jumala = Est. jumal;
~ Mari: jumo 'heaven; the highest god'; Kan yama 'Yama'
~ J yemma the king of Hades’
~ Q yumay ’semen’ (P 220); crear, derramar
~ Q yuma, jumai ’semen del varon o del macho’;
> yumaq ’padre (el que engendra)’
> Anttonen 1979 & PFV *juma ’Himmel; Gott’
Tamili: omai 'mango'
Romaanit:
džumava (žumava) ’povata; taikoa, loitsia, ennustaa’; noita
Korea: (SUST XCV)
čumek ’the fist’
~ turk. *jüm-; jumur ’to close together’ ~ osm. jumruq ’the fist’
~ uig. jumyt-, jumut- ’to collect, to gather’
Mongol/Tibet:
Lama Yongden - Alexandra David-Neel: Viiden viisauden lama, Helsinki 1951
s.322 (alav. 97) Jum; Tantra-joogaa harrastavilla lahkojen lamoilla on lupa mennä naimisiin, toisinaan, eräissä tapauksissa, heidän on pakkokin tehdä niin. Heidän vaimostaan käytetään nimitystä sang-jum, ’salainen äiti’, tai lyhennettynä jum ’äiti’. Jum kuuluu kunnioittavaan kielenkäyttöön, tavallisessa puheessa ’äiti’ on ama tai oikeammin ma.
Heidän avioliittoaan solmittaessa ei käytetä tavanmukaisia seremonioita. Heidän yhtymisensä pyhittää laman guru (henkinen opastaja), joka antaa erityisen vihkimyksen kummallekin. Heitä yhdistää silloin sakramentaalinen side, ja heidän avioliittonsa on purkamaton, kun taas tavalliset avioliitot voidaan purkaa. Tämän avioliiton tarkoitus on laadultaan mystillinen, eikä sen tarkoituksena ole perheen perustaminen.
Olga Kharitidi: Kultavuorten šamaani, Otava 1996
s.238 (Altain) Umai vastaa Umaa, muinaisintialaista naispuolista henkeä, joka Shivan vaimona on ”valon voima”, joka antaa kyvyn aistia. >? lumen-lumi
Japani: Jumon 'loitsu tai lausuminen, mantra'
Ainut: John Philip Cohane: The Key, 1975:
- Ainujen esi-isät olivat "Jumi"-kansaa (~ Jomon -people).
13.3.88 Helsingin Sanomat - Pirkko Kotirinta: Ainu-kansan elvytetyt riitit:
Esityksessä nähtiin peijaisten kohokohta iomante rimse eli karhutanssi...
Mother Tongue: Sadovszky, Otto I. von: Linguistic evidence for the Siberian origin of the Central California indian shamanism.
... In Maidu, the shaman proper is called yomi, and his main duties are the cure and causing of disease. ...the leaders of the Secret Society were powerful shamans who
had in their possession charms known as yomepa or yompa...
Merritt Ruhlen: On the Origin of Languages 1994
Indo-European: Proto-I-E *gem ~ *gemo ‘to grasp with both hands, seize’;
Ketchua (Esa Anttonen 1985):
jumai = ’siittää’, juma 'miehen siemen'; jumaq ’siittäjä, luoja’
tai: yumali ’jumala’; yumay ’siittää, luoda, synnyttää’
~ jumaq 'uros' ~ yumaq ’isä’
JUMALA-SANUEEN VASTAKOHTIEN SUMEUS:
F. hämärä = vi hämar; li ämardə ’hämärtää’
lumota ’sokaista’ (silmät); ’taikoa, noitua; kääntää (silmät)’
Vepsä: jumaлan(-)sä 'ukkonen'; li um ’aamuhämärä’
Vatja: lummata '(silmi)pimestada' (häikäistä, sokaista)
Est: jube ’kauhea’ ~? F. upea
~ S. üppig 'upea, rehevä' = nr. yppig id.; mys üppec 'ilkeä, ylimielinen'
uim 1) huuma(us), hurmio, päihtymys'
Uku Maasing: Eesti usund, 1995
- Luulen, että ’jumal’ aluksi merkitsi yksinkertaisesti kuollutta.
> saam. jabme 'kuollut ruumis'
lpN jabmit ’kuolla’ > Jabmel 'saamelainen kuoleman jumaluus'
~ jamalgit 'langeta loveen'; lpIn: jamalgiđ 'pyörtyä'
~ lpK jaam ’edesmennyt’ (kuollut)
lpKld ammel ’unenhorros’; (P) ’umppu, urpu’
Komi: omelj 'paholainen', Joma (jomalen, jomalis) 'noita' (Wichmann 1916)
~ gimalni ’donnern’ (ukkostaa)
Mari: jomaš ’kadota’ ~ jymal ’alapuoli, pohja’ > jymalan ’alhaalla; alas’
~ ymyl (ümyl, üməl, əməl) ’varjo, siimes’
~ s'om(laš) (sam) ’Unkraut, Jäten’ (rikkaruoho) ~ ung. gyom ’Unkraut’
Mordva: jomams, jumaëms; (moksha:) imams 'kadota; kuolla'
Unk: homaly 'hämärä, pimeys; mysteeri; hämäryys'
~ nyomorult ’kirottu, kurja’
Samojedi (K. Donner -32): ewel 'Mutter' >? E. evil 'paha'
Ven. bliznetsy 'kaksoset'; blizkij ’läheinen; omainen’
~ Pol. bliski 'läheinen'; blizniak 'kaksonen'; blysk 'leimahdus, välähdys'
>? E. bless ’siunata’; bliss ’autuus’
~ Germ. *blīthiz 'gentle, kind'; Blitz 'salama'
tuman ’sumu, usva' (~ ks. Tü) > tyma ’pimeys' ~ vi tume, lyyd. temno 'pimeä'
~ Kymri/Welsh: cymylu(cwmwl, cymylau) 'cloud, dim, obscure'
umalitj 'väheksyä'; umolitj 'anoa, rukoilla (Jumalaa)'
~ Siperia (Fischer): ket tuumsja ’musta’; tums ’on pimeä’
~ arin. thjuma ’pimeä’, assan. tuma, kott. t'huma (t'um) id. >? F. tumma
< u-etuliite: 1) häpeää osoittava 2) jnkun luona olemista
Bulg. malko 'hiukan, vähän' > omaleja 'tulla pieneksi'
Kroatia: izüm ’Erfindung’ (löytäminen, keksintö)
Saks. Mal ’kuva’ (alkup. ja vanhin merk.) > Mal/Unmal ’kolikon eri puolet’
>? Älä tee minusta Jum-Mal -kuvaa!
V. Kiparsky: Fremdes in Baltendeutsch:
Jome [jomə] ’soinen notkelma hiekkadyynien välissä' >? F. juomu
Frz amour ’love’ ~? Isl. Yumir
ame* [a:m] 'sielu, mieli, sydän, henki, ydin; (miekk.) putken reikä'
~ ami, ame 'ystävätär' >? amigo
gemir ’vaikeroida, kohista, ähkiä, ulvoa; (kyyhkysestä) kujertaa’
~ Ital. gemere ’valittaa, vaikertaa’ ~ Saks. Jammer = ahd. jamar 'surullinen'
Romania: jumatate ’puoli’
Gr: keimai ’maata’; khimaira 'she-goat'; kyēm ’olla raskaana' (~? F. kiima)
Tü etym: (uig. osm.) jaman 'huono, paha, kelvoton'
jom AH. ’fal’ (Tü = povaus), osm. jum ’huono enne, merkki’
*jom: čuv. som, sum 'rikkaruoho'; ung. gyom id.
Tü ama 'blind (sokea)' = Arab: a'ma 'blind' >? Amor
duman ’savu, sumu, usva’ ~ E. dim ’sumu’ > Russ. tuman ’sumu’
~ Nostratic: IE: dhumo- ’savu’
Heprea: śemōl 1) 'pohjoinen' >? suomalainen? ~ vrt. Arab.
jamut 'kuolla'
Bible: ...kuolleitten Herra, Sam-El, Sammael tai Samuel.
Tämä nimi johtui Samana'sta, kuolleiden jumala Yama'n hindulaisesta lisänimestä sielujen johdattajana.
Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos: ...Kabbalan mukaan jumalalliseen täydellisyyteen kuuluvat myös pahuuden voimat ja sitä heijastaa opetus Jumalan yhdestä emanaasiosta Saatana eli Samaeli merkin (nimen) alla... Samael on Saatanan tärkein nimi juutalaisuudessa 200-luvulta jKr. lähtien (hepr. sami ’sokea’).
Arab/Palest.: a'ma, 'amyâ (pl. 'umî ) 'blind, sightless'; jamal ’beauty; loveliness’
~ Gr. amayros 'pimeä' >? Amor
Palest. jamid 'inanimate; dead'; jumlana-t 'nightingale'
Hoddjat Assadian - Panu Hakola 2003 - Sumerian and Proto-Duraljan:
Japan: umi (uma) ’to be tired’
H. P. A. Hakola: Lexical affinities between Tamil and Finnish - a supplement, 2011
iyaman 'Yama, god of death' (loaned by sanskrit: yama)
Matthias Hermanns: Schamanen - Pseudoschamanen (1970):
s.29 die Iraner:Yima, tärkein useiden iranilaisten alku-ihmishahmojen joukossa... ...joka ensiksi antoi ihmisille uhrilihaa syötäväksi, varsinkin uhriaterialla.... Yima ilmenee siten esi-isänä, alkuihmisenä, alkukuninkaana ja alku-uhripappina maagis-shamanistisine piirteineen.
s.30 ...Tässä ilmenee Yimas'in rauhallinen, hyvä ja lempeä luonne vastakohtana hänen intialaiselle vastineelleen Yama'lle, josta tuli kuolleiden valtakunnan pelätty kauhukuningas...
Korea:
čumsida ’to sleep' = turk. jum-, mt. jüm- ’to close the eyes/fist (nyrkki)’
~ osm. jumuq ’closed’ (silmistä)
Japan: jume 'uni'
yumi ’jousi; ampua jousella’ >? Amorin nuolet
7.12.2014: Pois on jäänyt vahingossa vielä yksi näkökulma: jum-tavun liityminen marjaan/hedelmään (> ven. izjum 'rusina' ~ Unk. gyümölcs 'hedelmä'), joka (gemini >lp juömmie / lpK juu'mik) -kaksoisuuden kautta samastuu laajenemiseen, paisumiseen ja sitä tietä raskauteen ~? est. rase 'raskaana'
- Itäm.suom.kielissä 'raskas'-sanuetta pidetään juurena ilman muita yhteyksiä
~ est. rase ’raskas, raskaana oleva’
~? F. rusina ~ lpK (Sverloff): rõss ’viljanjyvä’ >? F. ruis
>? S. Spross ’verso, silmu’; Roggen 'ruis'
~? lat. racēmus 'rusina'; 'viinirypäle; vr-terttu'
~ volkslat. *racīmus 'Kamm der Traube; Traube' (rusina)
~ ital. racimolo 'Weintraube', frz raisin 'Rosine'; a.saksa rosīn(e), S. Rosine
~? gr. raks = lat. acinus (viinimarja); ragós = lat. frāgum 'mansikka'
~? hepr. raz ’mystery; secret’ >? ven. raz ’yksi’
~? ai. rāci-h 'joukko, massa jne.'
PARITTELU:
Martti Haavio: Karjalan jumalat:
s.221. Äkrään alkup. merkitys olisi siis hedelmällisyyden jumala.
~ s.224. Ägröi, Ägris jne. = kaksoisnauris
~ Unk. iker 'kaksonen' ~ Ikrek 'Kaksoset' >? ven. ikra ’kutu’ > echo
Mari: múžyr, mýžyr ’pari, parillinen’; mužyraŋaš ’mennä naimisiin’
Hanti: Num 'jumala' ~ Nenets: num; Kamassi: nom, num 'ilma; taivas'
noməs ’kaksoset, kaksois-’
Ven. pára 'pari'; páritj 'hautoa, kylvettää, vihtoa';
~ parítj 'liitää, leijailla'; parí 'veto'
~ Unk. pár '(avio)pari; párzás ’soidin’ < párzik 'paritella'
~ Frz pariade ’(lintujen) soidin; lintupari’
S. Jagd, mhd. jaget, ahd. *jagōd 'metsästys; jahti'
~ Čuv: jəGər ’pari; kaksonen’ ~ Samoj. *jəkə ’kaksonen’ >? joiku
E. conjugal 'aviollinen, avio-'; conjugate 'pareitain yhdistetty, parittainen'
~ Skr yuga, yugám < IE *jeug-, *joug- ’join’
Frz. joindre [žwẽ:dr] ’liittää yhteen, yhdistää; tavata, yhtyä (join)’ ~? S. zwei 'kaksi'
~ Gr. zeygárı ’pari’; zeygárωma ’parittelu’ > žygos (zeigos?)’parillinen’
~ zeygás ’kyntäjä’; zeỹgos ’juhtapari; pari’ >? joiku
Norw.-Dän. etym:
billede ’Bild (kuva)’; ält.dän. belede,
~ schw. (guda)beläte (epäjumalan)kuva; pelätin
~ as. bilithi ’kuva’; anord. læti (pl) ’mienen, gebärden, wesen; auttaa’
> germ. *bila- ’kaksoisuus’ ~ lat. geminus ’kaksonen; kaltainen'
~ vrt. lat. imâgo ~ skr. yáma- ’kaksonen’ >? Älä tee minusta jumalankuvaa...
Onord: billingr ’zwilling, zwitter’ (kaksineuvoinen, hermafrodiitti; sekasikiö)
< bil ’gleich’ ~ *bila ’geminus’ (kaksois-, kaksinkert.; molemmat, yhtäläinen)
~ gr. ámphi < *bhi ’zweiheit-kakseus’
Got. wit 'me kaksi' > weis 'me' (>? R. oss, E. us) < idg. *ui- 'zwei; kaksi'
Ital. fallax ’kaksikielinen’; fallacia ’kaksikielisyys’ ~ E. fall; fallacy 'harhakäsitys'
Heprea: bat kol ’divine voice; echo’; be kol ’aloud’
~ bet ’kaksi (2)’ ~ bēth'ēl ’House of God’
>? Miksi kaksoisuus liittyy aina jumaluuteen?
DOUBLE-DEVIL:
Liivi: evil' ’Hobel’ (höylä) = Lat. ēvele (?)
Hanti: ewəl 'syli' ~ samoj. ewel = Mutter (äiti)
Ket-samojedit: diebəl, djēbel ’laulaa; shamanoida, taikoa’
>? Diabolus in musica ~ Gr. dıabálleın 'to slander; to throw across'
Slav. etym: ~ OSlav. debelu ’thick’, dobli ’strong, doughty’
~ vrt. E. debility ’heikkous >? Diabol ~ double
Tansk. Djævel 'Teufel (Piru)'; tæve 'narttu'
Irish: ewyllys 'free will; will of God' >? evil
Persia (Iran): div 'devil, demon, evil spirit'; divane 'mad, insane; madman'
~ divan 'tribunal of justice; royal court'
DUO-DIVINA:
Kakseuden liittyminen soidinmeno- tai jumaluus-käsitteisiin näyttää olevan yleinen piirre. Siitä esimerkkinä mm. oma mytologiamme. Duo -parittelusanaluettelo on tässä vain suuntaa antava luonnos.
Elias Lönnqvist: Suomenkieli kaikkien kultturikielten avaimena I-II 1935-1945: Lönnqvistin ajatusratoja osoittaa se, että hän kiinnitti huomiota intian, kreikan ja latinan deva(s)- ja (kr.) Zeus/Theos/Dios > (lat.) Deus -sanojen yhteyteen pohjolan Tiwas -jumalan ja suomen taivas -sanojen kanssa.
Davidson: Nordens gudar och myter (1964):
s.56 Namnet Tiwaz är besläktad med det grekiska Zeus och det romerska Jupiter (ursprungligen Dyas pitar, fader Dyaus). Alla tre anses härleda sig från dieus, det indogermanska ordet för gud, vilket också betyder den skinande himlen och dagsljuset.
idg. *deiuos 'Gott' ('der himmlische' ~ F. taivas) >? Jumala ~ päivä ~ taivas
< 'deieuo- 'valaiseva' < idg. *deiā- 'valaista; loistaa > bret. deiz 'päivä' ~ day
Got. thius 'rabotnik (maatyöl., renki)' ~ v.germ *deo (theo?)
~ slav. *dio 'renki, palvelija'; dionōn 'palvella' ~? S. dienen ~ Dionysos
Latv. devini = yhdeksän (9) = lit. devyni, pol. dziewiec ~ ven. dévjatj ’9’
~ vrt. divi 'kaksi (2)'; dvīni 'kaksoset'; Dievs ’jumala’
~ dīvains ’ihmeellinen’ = pol. dziwny ~ Mordva: diva ’ihme’
tēvs ’isä’ (lit. tevas; tevai = vanhemmat)
~ Dievs ’jumala’ > dieve (dieviete) 'jumalatar'
Liett. dienì 'tiine'; dvyniai 'kaksoset' ~ Russ. déva ’impi, neitsyt’
~ Dievas 'Jumala' ~ tevas ’(taivas-)isä’
dievas 'taivas' ~ m.pr. deiws ’jumala’
~ lat. deus, gr. Zeus. ~ m.Int. devah ’jumalallinen’
teisùs 'oikea' >? Theos-Deus
Russ: dva '2' (kaksi) < IE *duō; lit. du, latv. divi (< *duui) ~ got. twai (twōs)
~ S. zwei, E. two, twin, R. två,lat. duo, gr. duo < aind. dvā(u), avest. dva
~ tvoj (tvojá) ’sinun’; tvoju matj! ’nai äitiäsi! (kirous)
> Mordva: dvojnjat ’kaksoset, kaksospari’
Tšech. dvojmo 'kahtena (kappaleena)'; div 'ihme' >? F. vaimo
Bulgaria: dve 'kaksi-' ~ dvóen, dvójna 'pari-'; razdvon 'kahtiajakautunut'
R. di(a) 'imeä/imettää' = norj. die ~? saks. die 'feminiin. partikkeli'
två 'pestä (kätensä)' - (symbol.) 'sanoutua irti, irtautua'
S. m.germ. (got.) twis- ’kaksi = irti’; S. zwei 'kaksi' ~ E. sway 'keinua'
~ Lat. bini 'two at a time'
Dienstag 'tiistai' < germ. *Teiwaz > *Tīwaz ~ ags. Tīw, anord. Tyr, ahd. Ziu
~ E. tuesday, ahd. zīostag ~ Gr. Zeus, Diós, lat. Diēspiter, Jupiter
< idg. *diēus > lat. deus, divus 'jumalallinen' ~ aind. dyāus 'taivas; päivä'
~ lat. Tiu' = Mars >? di- 'irti, erilleen', duo etc. '2'
~ Germ. *deuza- < *dheusó- 'Tier (eläin)' ~ OHG: Zio = ON Tyr = AS Tìw
E. deuce [dju:s] ’kakkonen; pari’; the deuce! ’devil’ (kirosana);
~ ME dewes! ’God!’
dew ’kaste’ ~ Germ. *dawwaz >? F. taivas
>? E. die 1)'arpakuutio', 2) 'kuolla'; dive 'sukeltaa'
Welsh: diwyno ’mar, spoil, sully (tahrata, liata, mustata); soil (maaperä)’
Esp. Dios 'God; god, idol'
dos ’2; kaksi; toinen' < F. deux '2'
Italia: dì 'day', ’päivä’
Lat. diēs 'päivä'; fem. 'aika'; bi- ~ di-, dis (irti, eri) > vi- id., 'kaksi'
>? R. vi 'me (...kaksi)'
divido '(yhdestä) erottaa'
divino 'ennustaa'; dīvum ’taivas’ < IE *deiwos ’sky (taivas); day’
do 'minä annan' ~ Abhasia veno 'Dos' (morsiuslahja)
Romania: zeu ’pakanallinen jumala'; dumnezeu ’God’ >? Jum + Zeus
zi ’päivä’
Gr: déos ’(jumalan-)pelko’; theos ’jumala’ ~ djeus 'valaista' >? Zeus?
deúω 1) ’kostuttaa, kastella’; déω) 1) ’sitoa’
dey-teros ’toinen, jälkimmäinen (dyo-kahdesta); oikea?’; dezí ’oikea’ ~? E. dexter
~? vrt. Lat. *dēter ’bad’
di-, dís ’twice (kahdesti)’ = Lat. bi- (duo) ~ vrt. Lat. di-, dis- ’apart’
~ dıá (prep. vanh.) 1) ’läpi, kautta, puolesta, tähden, -sta, -stä’
2) ’kahtia' etc.
> Didymoi (di + jum ) 'Kaksoset'~ lat. Gemini,
~ (Cub.) jimagua 'twin' = esp. gemelo ’twin’ (> ks. jum-gem)
Dıós ’genetive of Zeús (taivaan valo)’ > Dioscuri (dídymos) ’twins’
Tü-kielet etym.
osm. däv, div ’paha henki’, kmk. dou 'sankari; jätti’, kzk. deü ’jättiläinen’
> otü. dögä (dögüz) ’Dämon, Teufel (demoni, paholainen)’ < pers. dēv, dī
soj. devi ’tanssia’
čag. divanä ’petetty; kerjäläinen, Derwishi’,
> kzk. duana ’Derwisch, Idiot’ < pers. dīvāna
Heprea: doo- 1) two-; 2) bi-; 3) ambi-; 4) co-
> doo-meenee adj. ’bi-sexual’ >? Domini(s) sanctus
~ te'om/-ah ’twin; parillinen’ = aram. Thomas
Arabia: tanā ’to double; to do twice’
~ tunā'i ’twofold, double; dual, bi-’; tau'am/tawā'im 'twin'
~ tanā'ī 'laudatory, eulogistic (kiittävä. ylistävä)'
Sanskriitti: tva ’thou’ (sinä) = Gr. sý (sí) (= Doric tý), Pers. tū
>? DWA-TWO ~ DU-YOU
GOD:
1.3.97 Rovaniemi (päiväkirja). Myytissä merkitykset tuovat esille käänteispuolensa. Tällä tavalla pohjoissaamen goddi 'peura/tappaja' muuttuu IE. god-jumalaksi ja R. kött-lihaksi. Ja syöntipaikka on koti.
13.3.97 "Kaksoisuus" tulee lähteen veden kuvajaisesta, jossa olento näkee toisen minänsä. Siksi lpN kuva (goavva) ja kaksi (kuvt, kuht) ovat lähellä toisiaan.
F-U kiima ~ lpN gibme ’kiima-aika’; gikkat ’paritella’; syrj. kojni ’olla soitimella’
~ Unk. gím 'naaraspeura, lehmä, vaadin'; kéj ’halu, hekuma, nautinto’
> Hanti: kəi ’naaras’; kəia ’synti’; kəiəm ’soidinpaikka’; kei' ’loitsulaulu’
> hanti-karhunpeijaishuuto: Kaıiaıuiiγ!
> vog. kij-, kaj- ’olla soitimella, laulaa taikalaulua’; Keski-Aasia: kyu 'laulu'
~ Saks. Kyema 'sikiö (kohdussa)' < Gr. kyem ’olla raskaana’
~ gr. kýma 'aalto, laine' > Ks. Soidinmusiikki VIII:12 "kiima"
Liivi: (< lätt.) gu'odə ’Ehre’ (kunnia); gúod id., 'kunnioitus; ihanuus'
Vatja:
gaada ’käärme; huono ihminen’ < ven. zmeja; gad (konna); gadjúka ’kyy’
~ Vepsä: gad ’käärme’ >? F. kaataa
Est. koot 'koipi, sääriluu; rehepeksuriist (varsta)'
< alemsaksa kote 'kehräsluu; kavio; noppa'
~ est. kootima ’ehal käima’ (käydä yöjalassa); kootu ’jõuetu’ (voimaton)
lpN god'de (In, Kld, T) > (sokka)god'de ’(suku)kunta’; gaddse ’companion’
goddi ’saalistaja’ ~ kodde, kode ’(metsä-)peura’; lpP kodded 'tappaa'
gođđat 'kutea'; gođđu 'kutu' ~ gođđit 'kutoa' ~ guđđa ’kihinä, kuhina’
gudni ’kunnia’ ~ gudnju ’vittu, naisen häpy’ = Kuola I, 147. gud'njo
guoddi ’kantaja; vasoja’
guow'de (kyev'đi) '(kyy)käärme' (2-kielinen?)
~ lpKld kadda 'kantapää'
lpIn kudduđ 'tulla lumisokeaksi; tulla tapetuksi'
kyeh'ti, kyevti (guo'kte) ’kaksi; (kahden; 2 ihmistä; parisko)’
~ guktii ’kahdesti’; guktot ’molemmat
kuoddad ’poikiminen, p-aika’
lpKld/T kadda 'kantapää'
Komi kojt 'teeren soidin'; köza (ködza) ’kylvö’
közjani ’isäntä, aviomies’ ~ ven. hozjáin
votj. kuz ’pari’, syrj. goz, guz ’pari’; gozja ’pari; mies ja vaimo’ >? F. kosia
Mari: gad 1) matelija, 2) ilkiö, konna
MordvE: gadjams ’liata, tahrata, sotata; pilata, turmella’
kuda ’hääsaatto, -saattua, -kulkue’; kudo ’kodu; maja’
unk. köd ’mist, fog’; köt ’kutoa (neuloa)’; két 'kaksi'
ostj: χoi '(avio-)mies; ihminen'; χuj 'miespuolinen' (koiraseläin)
~ wog: χoi, χuj 'pikkumies' ~ lpK: kujj = Ehegatte (puoliso, aviomies)
~ jukag: xoi 'jumala; epäjumala' (Björn Collinder 1940)
Mansi: kot 'koipikarva (hirven/poron)'
Siperia (Fischer) 30:4:
Ignis ’Feuer (tuli)’ = arin. khott (qott), assan. +hat, kott. chot (hat) id.
Latvia: gādāt 'huolehtia, tuntea murhetta'; gads ’aasta (vuosi)’
Liettua: gēda 'Schande' (häpeä; peite, verho), apr. gīdan 'häpeä' ~ ind. gū-tha-
godà = ’kunnia; unistus (unelma)'; vrt. godùs ’ahne’ ~ latv. gods ’kunnia’
God ~ Danish, Saxon, Old High German, Scandinavian etc., and may even be related to an ancient Lithuanian word that referred at someone who practised magic. (Wilfred Funk: Word Origins)
Ven.
gad ’konna, ilkiö’; 'inhottava mies' ~ muin.saks. quāt, n.saks. Kot 'lika, sonta’
< mhd. quat, nndl. kwaad ’böse, hässlich, verderbt’ (m.engl. cwéd ’schlimm’)
~ ind., avest. gutha ’Kot, excrementa’ ~ v. kot 'kollikissa' = R. katt >? F. KYY
~ Liett. ge´da 'häbi (häpeä), rivous'; muin.pr. gīdan ’häpeä' >? R. gåta 'arvoitus'; kåt 'kiimainen'
gadátj ’povata; arvailla’; ~ gadálka ’ennustaja, povari, lorunlaskija ' ~ Alaluž. gódaś 'ennustaa'
~ ven. gadanie 'ennustaminen; kiistakysymys, ongelma' = Gr. problema
~ Serbo-Kroatia: > gatalica 'Wahrsagerin; Schwätzerin'
<? catholic < gr. katholikós 'universal' < katá (kohti) + ólos (whole) (!)
> Wikipedia: Ilmaisulla katolinen tarkoitetaan yhtä, yhtenäistä ja alkuperäistä Kristuksen ja apostolien perustamaksi ajateltua kirkkoa. Sana tulee kreikan sanasta katholikein, joka tarkoittaa ”yleistä”. (!)
gadjūka 1) ’kyy’ 2) punakoiso ~ gad ’konna, ilkiö’; gadj 'matelija'
~ gadátj ’povata; arvailla’; gadálka ’ennustaja, povari' > S-Kroat.
gaditj ’sontia, sotata’
god 'vuosi' ~ pol. godzina 'tunti' (Tš. hodina); gódnyj 'kelvollinen'
(> Mistä "Jumala" tul