1986 Kolttaleudd-viitteet
Kolttaleudd-viitteet
s.1 "...Enimmäkseen ovat ne ikivanhoja muinaissäveleitä, vuosisatain takaisia, kuten Lapin laulut yleensä. Koltta ei kutsu niitä joiuiksi, kuten lappalaiset, sitä sanaa ei hän ensinkään tunne. Koltan laulut ovat leuddeja, koltta leuddestaa."
(Armas Launis: Kaipaukseni maa, Gummerus 1922, s.32)
s.1 C.A.Gottlund (1832, 215-217): "Kuin ensin kuulin heijän laulavan, niin se kuuli minusta pian kuin tuuli oisi syvämmoassa vanhoja honkia puistellut, jotta antoivat ainian sitä yhtä ja samoa narkuttamista. Meärättyjä tai täyvellisiä eäniä ei paljo selitetäk missään, vaan yhtä naukumista tai räkyttämistä, joka yksi-eänellisyytensä kautta kuuluu kyllä rumasti... Koko heijän laulamuksesta ei selitetty muuta kuin kaks ääntä, ja heijän välillä yhtä rönkymistä, sellaista piammittain kuin on porsailla. Jolloin kullon vätivät tätä eäntä aivan pitkäksi, ikään kuin sillä oisivat polven kannattaneet."
(Martti Haavio: Suomalainen mytologia, WSOY s.324)
>1A) (s.2) A controlled (adaptive) system cannot respond to its environment unless it possesses information about it... I... consider pattern to be synonymous with information...
- All information consists of relationships among parts of pattern, and the ability to extract information depends on the observer's prior knowledge of the degree of reliability of the relationship, whether of objects or events.
(Alfred Kuhn: The logic of social systems, Jossey-Bass 1976 s.41)
?1B) (s.2) ...One of Chomsky's main claims has been that, at a deep level, all natural languages have the same structure, and that this structure tells us something universal about the human intellect. (Sloboda; op.cit., s.12)
>2) (s.2) "Kreikkalaiset... nimittivät sattumaa Automatia-jumalattareksi."
(Arnold J. Toynbee.. Historia uudessa valossa, s.520)
>3) (s.2) ... Die Existenz einer bestimmten Vorhersehbarkeit ist also ein statistisches Band zwischen Vergangenheit und Zukunft; es drückt einen Zusammenhang, eine Korrelation zwischen dem aus, was bis zu der Zeit 't' geschehen ist, und dem, was in der Zeit 't+T' geschehen wird. (Moles., op.cit. s.99)
>4) (s.2) ...It has been generally acknowledged that music arouses expectations, some conscious and others unconscious, which may or may not be directly and immediatelly satisfied.
(Leonard B. Meyer: Emotion and meaning in music, Phoenix Books 1965, s.25)
(4B, s.2 & 7&12?) ...one musical event (be it a tone, a phrase, or a whole section) has meaning because it points to and makes us expect another musical event.
>5) (s.3) ...the following table ... given by Walter Piston
(Harmony; Norton, N.Y.1941, s.17) is actually nothing more than a statement of the system of probability which we know as tonal harmony:
TABLE OF USUAL ROOT PROGRESSIONS:
I is followed by IV or V, sometimes by VI, less often II or III...
V is followed by I, sometimes VI or IV, less often III or II...
(Leonard B. Meyer: Emotion and meaning in music,)
Univ.of Chicago Press,1956, 7. painos 1965, [Phoenix Books 1965?], s. 54 (25?)
>6) (s.3) ...Lisäsikö Schopenhauer jotain siihen ketjuun, jonka muodostavat 1700- luvun Rameau näkemyksellään sävellajin kolmesta pääsoinnusta tai 1500-luvun Zarlino, jonka taustalla häämöttävät Ptolematos ja Platon? [Ks. myös Schopenhauer, ss. 111-113]
7) (s.3 & > 4) - ... small differences, which may be very important in the understanding of a work, may pass unnoticed if one is not set to perceive them. (Meyer 1965, s.78)
>8) (s.3) ...two sounds which are distinct phonemes in one language may be heard as the same phoneme in a different language. (Sloboda; op.cit., s.23)
>9) (s.4) ...there is a limit to the amount of information which a listener can absorb in a certain amount of time; that is, he has a limited capacity.
(Broadbent: Perception and Communication, s.17, N.Y. Pergamon Press 1958)
>10) (s.3) ...The more difficult it is to grasp the embodied meaning of a work, the greater the tendency to search for designative meanings.
(Meyer 1967 [1965?], s.276)
>11) (s.3) ...the listener may shift his attention to another aspect of the musical materials, or he may simply abandon the attempt to make sense of the music altogether. (Meyer 1967 [1965?], s.275)
12) (s.23) ...one musical event (be it a tone, a phrase, or a whole section) has meaning because it points to and makes us expect another musical event... (>4B) ...Because expectation is largely a product of stylistic experience, music in a style with which we are totally unfamiliar is meaningless. (Meyer 1965, s.35)
...deviations can be regarded as emotional or affective stimuli. (L. B. Meyer 1965, s. 32)
>13) (s.4!) ...The less well-known a style or a particular work is, the more slowly must the discrete events follow one another if communication is to be accurate. (Meyer 1967, s.272)
>14) (s.4) ...The speed and accuracy of communication thus depend in a fundamental way upon stylistic learning. (Meyer 1967, s.273)
>15) (s.28) ...Music which does not contain familiar patterns and structures cannot easily be represented in a listener's memory. (Sloboda; op.cit. [36] s.5)
>15B) Launis 1922, s.32
>16A) (s.5) ...silence is a part of information, musical as well as linguistic. (Meyer 1967, s.30)
>16B) Ikävä kyllä esim. Kansat soittavat -kirjani joiuista ainakin numerot 126, 129, 130, 135, 136 ja 137 ovat osoittautuneet LIIAN yksinkertaisiksi nuotinnoksiksi. Lähes kaikki kirjoitetut puolinuotit ovat todellisuudessa lähempänä pidennettyä neljäsosaa! Viidentoista vuoden joikuharrastus ei ole näköjään riittänyt. Epäilen monen muun tehneen samat virheet.
>17) (s.19) ...the more probable the message, the less information it gives.
(Norbert Wiener: The Human Use of Human Beings 1954, s. 21)
>18) (s.21) "...if conditions are such as to produce segregation of larger and smaller units, the smaller will... become figure; the larger ground."
(K. Koffka: Principles of Gestalt Psychology, N.Y. Harcourt, Brace & Co. 1935. s.126)
19) Mitä "objektiivisempi" rakenne on, sitä mahdottomampi sitä on tajuta yhdellä kertaa; koska ko. rakenne olisi kaikkien mahdollisten teoksen sisällä olevien 1-0 -muuntujien SUMMA. Kukaan ei kerralla voi tajuta kuin osan siitä.
20A) (s.21) Salviati: ... Nature presents us with a host of phenomena which appear mostly as chaotic randomness until we select some significant events, and abstract from their particular, irrelevant circumstances so that they become idealized...
20B) (s.21) Sagredo: ...(when we try to understand nature...) we should look at the phenomena as if they were MESSAGES to be understood. Except that each message appears to be random until we establish a code to read it. This code takes the form of an abstraction, that is, we choose to ignore certain things as irrelevant and we thus partially select the content of the message by a free choice. These irrelevant signals form the "background noise", which will limit the accuracy of our message... But since the code is not absolute there may be several messages in the same raw material of the data, so changing the code will result in a message of equally deep significance in something that was merely noise before, and conversely: In a new code a former message may be devoid of meaning.
(J.M. Jauch: Are Quanta Real?, ss.63-65, Indiana Univ. Press 1973)
21) s.? Itse sarjan "objektiivinen todellisuus" on merkityksetön, koska se on aina tulkinta-valinnan kohteena (Vrt. kuva 11): Laajeneeko numerosarja äkillisesti vai alkaako se supistumisen päätyttyä laajana? Onko ABABAB-sarja A:n kannalta AB- vai BAB-tyyppiä (Kuva 8)? Meillä on yllättävän usein kaksi oikeata tulkintaa!
Kun tulkinta on täysin yksiselitteinen, luulemme sen olevan itse todellisuutta. Onko yksiselitteisyys vain ääritapaus?
22) (s.22-24) "The question is not what code should we use, but what code do we use." (Norbert Wiener)
23) (s.23) ...Eine Nachricht mit maximaler Information erscheint sinnlos, wenn das Individuum unfähig ist, sie zu entkodieren und auf eine verständliche Form zu bringen. Im allgemeinen variiert die Verständlichkeit in umgekehrtem Verhältnis zur Information... Komplexität und Information der Struktur einer Gestalt oder einer Nachricht sind Synonyme. (Moles, op.cit. s.81)
24) (s.23) - In quantum mechanics, the whole past of an individual system does not determine the future of that system in any absolute way but merely the distribution of possible futures of the system... In general, there is no set of observations conceivable which can give us enough information about the past of a system to give us complete information as to its future.
(Norbert Wiener: Cybernetics, M.I.T.Press, Cambridge 1962, ss.92-93)
25) (s.23) ...Casals places a vibratory portamento only in certain places, but not in others, obeying the command of some rigorous discipline, which he is unable to put into words... If he allowed his conscious attention to control their application by conscious effort, his purpose would inevitably falter and mislead him.
(Ehrenzweig, op cit., s.29)
26) Persoonallisuus vai tyyli? Yksilö vai yhteisö? Puhunta (= murre) vai kieli (-oppi)? Vapaus vai vastuu? Mikro- vai makromaailma? Esoteerisyys vai eksoteerisyys? Salaisuus vai julkisuus? Tutkimus vai julkaisu? Keksintö vai käytäntö? Sarjallisuus vai symmetrisyys? Totuudenetsintä vai uskonto? Kapinallinen vai kuningas? Luopio vai sankari? Erakko vai laumasielu? Inside vai outside? Joko (vai) tai??? Sekä vai että?
26A) (s.25) - Communication depends upon, presupposes and arises out of the universe of discourse which in the aesthetics of music is called style. (Meyer, s.42)
26B) (s.25) - ... Probablity is one of the central facts of style. (Meyer, s.55)
26C) Hermoston informaatiokapasiteetti on suurimmillaan keskimääräisissä aivojen ärsytystiloissa. Aivomme siis toimivat tehokkaimmin, jos ympäristöstä aisteihin kohdistuva energiapaine on keskinkertainen. Jos se on pieni kuten monotoniassa, esim. yksitoikkoisessa ympäristössä, ovat aivojen tiedonsiirto- ja käsittelyresurssit pienet. Pienet ne ovat myös esim. melussa ja muissa ylikiihottavissa ympäristö-tiloissa. (Matti Bergström: Aivojen fysiologiasta ja psyykestä, WSOY 1979, s.125)
27A) (> 26?) ...A culture, like a musical style, is a learned probability system. (L.B. Meyer: Music, the arts and ideas, Univ. of Chicago Press, 1967, s.17)
27B) (s.23) ...Schliesslich darf man den Schluss ziehen, dass die zeitlichen Gestalten in der melodischen Nachricht eine ähnliche Rolle spielen wie die Gestalten der Tonhöhe. (Abraham A. Moles: Informationstheorie und ästhetische Wahrnehmung. M. DuMont Schauberg, Köln 1971, s.57)
28) (s.28?) - The fact that some melodies are catchy and others are not seems to indicate that the brain has a certain repertoire of familiar patterns which are activated as the melody is heard. So, to "play back" the melody, those patterns would have to be activated in the same order.
(Douglas R. Hofstadter: Gödel, Escher, Bach, Vintage Books 1980. s.364)
29) ...Communication depends upon, presupposes and arises out of the universe of discourse which in the aesthetics of music is called style. (Meyer 1965, s.42)
...Probablity is one of the central facts of style. (Meyer 1965, s.55)
...A culture, like a musical style, is a learned probability system. (Meyer 1967, s.17)
30) Tshuktsien ja eskimoiden musiikkia, Melodija Mono 33D 035505-6 (A2 & 13)
31) (s.25) ...many musicians and psychologists are of the opinion that objetively, this or that "work" of music does not exist at all, but in each case there is a group of works, that is, of different performances that are only partly identical, namely with respect to their notation.
(Jenne; op.cit. s.63. Vrt. myös Susan Langer: Feeling and Form,1953, s.133)
32) Tyylin ja persoonan väliin sijoittuu 'suljetun yhteisön' musiikin 'vaikeat' säännöt; vain yhteisön jäsenet tuntevat laulun salakoodin - vaikean tahtilajin tms. Tyylisäännön ja persoonallisen poikkeuksen ero lienee suunnilleen sama kuin semiootikkojen (deSaussure ja R. Barthes) termeillä 'kieli/puhunta' ja 'koodi
( = "kantoaalto")/sanoma'. Ks. myös 26.
33A) (s.27) - Hence deviations can be regarded as emotional or affective stimuli.
(L. B. Meyer: op.cit., s.32)
33B) (s.26) ...Mozart has more in common with nursery rhymes than Tibetian chant, so someone familiar with nursery rhymes will have partial success in understanding Mozart. (Sloboda; op.cit., s.19)
34) (s.27) It is evident that musical messages can be received even when their complexity excludes reproduction by the hearer and when it far exceeds his command of the code as a receiver. (Michael Jenne: Music, Communication, Ideology, Birch Tree Group, Princeton 1984, s.60)
35A) ...The same stimulus may have many different meanings. (Meyer, s.34)
35B) (s.27) Vrt. Moles: "Reines scanning = Methodisches Abtasten der Elemente eines nach dem anderen... Abtasten heisst, eine Gestalt in Elemente aufspalten und die Elementenstruktur registrieren." (Moles; op.cit. s.21)
[- Onko Ehrenzweigin 'tiedoton tarkkailu' vastakohta Molesin jaksottavalle, rytmittävälle ja paloittelevalle tietoiselle tarkkailulle?]
36) (s.27) ...A person may understand the music he hears without being moved by it. If he IS moved by it then he must have passed through the cognitive state, which involves forming an abstract or symbolic internal representation of the music. (John A. Sloboda: The Musical Mind, Oxford Univ. Press 1986, s.3)
37A) (s.28) - The effect of a message on the receiver depends not only on its content, on the related intention of the sender, or on the potential implicity (?) established in structure and content, but also in the state of expectation of the receiver. (Jenne, op.cit. s.76)
37B) ...Hermoston informaatiokapasiteetti on suurimmillaan keskimääräisissä aivojen ärsytystiloissa. Aivomme siis toimivat tehokkaimmin, jos ympäristöstä aisteihin kohdistuva energiapaine on keskinkertainen. Jos se on pieni kuten mono-toniassa, esim. yksitoikkoisessa ympäristössä, ovat aivojen tiedonsiirto- ja käsittely-resurssit pienet. Pienet ne ovat myös esim. melussa ja muissa ylikiihottavissa ympäristötiloissa. (Bergström s.125 - Vrt. myös: 23).
38) ...The effect of a message on the receiver depends not only on its content, on the related intention of the sender, or on the potential implicitly established in structure and content, but also in the state of expectation of the receiver. (Jenne, s. 76)
39) The same stimulus may have many different meanings. (Meyer 1965, s.34)
40) ...The more complex the structure, the less similar the experiences of hearing the same work. This is especially true when one is prepared to listen innovatively. (Jenne s. 98)
41) ...One of Chomsky's main claims has been that, at a deep level, all natural languages have the same structure, and that this structure tells us something universal about the human intellect. (Sloboda, s. 12)
Etnomusikologian vuosikirja -86 ss. 94-95
IS: Engl. käännöksen pohjateksti:
Artikkelin sisältämän analyysin kohteena on v.1913 äänitetty kolttasaamelainen eeppinen laulu (leudd). Tarkoituksena on ollut selvittää, sisältääkö tällainen itkuvirren tapaan improvisoitu musiikki pelkästään sattumaan pohjautuvaa epäsäännöllisyyttä, vai onko siitä löydettävissä rakenteita.
Analyysin lähtökohtana on musiikin käsittäminen informaationa, joka muodostuu vähintään yhdestä säännön ja poikkeuksen muodostamasta 1-0 -parista. Tällainen pari luo edellytykset "henkiselle pelille" esittäjän ja kuuntelijan välillä. Huomion kohteena on tällöin vastakohtaparista muodostuvan sarjan ennalta-arvattavuus ja
-arvaamattomuus - samassa mielessä kuin esim. tenniksessä ja nyrkkeilyssä muodostuvat variaatiosarjat.
Aluksi eliminoidaan pois poikkeuksettomat tyylipiirteet sekä säkeistölaulumuodon mahdollisuus (kuvat 3, 6 ja 9). Samassa yhteydessä paljastuu hämmästyttäviä lukusuhteita 1/4- ja 1/8-nuottimäärien välille (kuvat 10-11). Oudot lukusuhteet säilyvät, vaikka nuotit järjestetään uudelleen kolmeen ryhmään A, B ja C (kuvat 12-14), Samalla ilmenee laulun rakenne: AB-jaksojen reunustama ABCB-sarja (23113) (kuva 15), josta emme kuitenkaan etukäteen tiedä yksityisen A:n tai B:n pituutta. Osien mikroanalyysissä ilmenee toistuvasti kaksi seikkaa: "tilastollisen" säännön ympärille ryhmittyvä poikkeuksien entropia-hajonta (kuva 32) sekä peräti viidellä tasolla ilmenevä aaltoliikkeen kaltainen supistumisen ja laajenemisen vuorottelu, joka huipentuu painollisia iskualamääriä kuvaavan taulukon (kuva 35) "hengityksen" tasapainossa: supistumiset ja laajenemiset kumoavat toisensa kolikonheiton kaltaisella täsmällisyydellä. Kuitenkaan ei voida enää puhua sattumasta; yllätyksiä luova säännön pakeneminen on täsmälleen yhtä kurinalaista toimintaa kuin jonkin säännön noudattaminen.
(Erkki Pekkilän? Käännös Etnomusikologian Vuosikirjalle -86 ss. 94-95)
Summary: The leu'dd song of the skolts in Lappland: The entropy of chance or a hidden order?
The subject of the study is an epical Sami song, the leudd which is composed by improvizing like a lament. The purpose of the analysis was to find out whether this kind of music is irregular in form and based on change, or whether there are any fixed structures in it. The point of departure here was to conceive the music as information which consists of at least a "1-0" pair of a rule and an exception.
This kind of a pair creates prerequisites for "a spiritual game" between the performer and the listener. Then attention is paid to the predictability or unpredictability of a series consisting of one pair of opposities - this is
comparable to the series of variations in tennis or boxing.
Firstly, the analysis eliminates unexceptionable style traits and the possibility of strophic singing (Fig. 3, 6, and 9). Astonishing proportions are revealed between 1/4 and 1/8 notes (Fig. 10 and 11). Unusual proportions remain although note-values are organized again into three groups, A, B, and C (Fig. 12-14). At the same time we can see the form of the song: the form (2-3-1-1-3) x ABCB bordered by the pattern AB (Fig 15 - up right) where the length of a single A or B cannot be predicted.
The micro-analysis of the parts reveals, however, two recurrent aspects: the entropy distribution (Fig. 32) of exceptions that is grouped around the "statistical rule" and the alternation of contraction and expansion that takes place on five levels and is comparable to wave-like movement. This culminates in the balance of "breathing" shown by the table (Fig. 35) which illustrates the stressed rhythmic patterns: the instances of contraction and expansion invalidate each other in a precision comparable to "flipping coins"! However, this is no longer a question of chance; breaking the rules creates unexpected effects which are basically as rigorous as is following the rule.
The analysis leads one to the following conclusions:
- serial structures (ABAB) are generally conceived as rules and symmetries (ABA...) as exceptions.
- rule and exception are both statistical and relative terms: what is a rule for the performer may be an exception for the listener.
- exception is the necessary and logical reverse side of the rule; thus one theory explains two musical phenomena simultaneously.
- the more rarely an exception is repeated, the more meaningful it may become.
- by following the rules on the micro-level one can generate new music in an authentic style.
- although the listener can only focus his attention on one pair of variables at one time, he is obliged to recompose what he hears by making choices. Thus there are as many analytic interpretations as there are pairs of variables but only one of these is "correct": the one that coincides with the way that the listener mentally restructures what he has heard.
- the crucial issue is how a listener provided with a mental archive "AB" or "C" decodes the music ABCB.
- to describe the leudd as being "primitive" or "simple" does not characterize the music but it characterizes the fact, that information, that is too complicated has been interpreted as silence.
- as information the improvisation is the secret code of an individual that reinforces his feeling of identity; non-improvised strophic song reinforces the integrity of a group; and the most simple musical form - shamanic drumming - reinforces the feeling of unity with the Eternal. As a form of "0"-information it guides one to an internal world of ecstasy (inner world).
IS: ...and the rule becomes an exeption and an exeption becomes the rule... forever waving...
+ Erkki Pekkilän saatekirjelmät 8.12.86 sekä 16.1.1987