SANAT V 1998

SANAT V 1998

 

4.1.98         - Sanat ovat kuin jumalia, jotka asuvat toisessa todellisuudessa, mutta joiden elämä on täysin ihmiselämän kaltaista. Tunteet, suvunjatkaminen, synty, kuolema ja uudelleensyntyminen...

 

9.1.98         - Kieli muodostuu sen peittämisestä lehdellä/kädellä, viidellä sormella. Paljastuminen on shokki; kuin luisteluhiihto, ammattilaisurheilu, Beatles, Venäjän synty. Uusi sukupolvi alittaa aidan.

- Vokaalit ovat enimmäkseen feminiinisiä ja konsonantit maskuliineja. Siksi englannissa on the (ðǝ) man ja the (ði) area. Kuin saksan der ja die.

 

11.1.98, klo 01.54

- Pitkä työ [lisuri] on päätöksessään. Oli pakko ottaa ensin vähän konjakkia ja sitten tilkkanen viiniä. Ei ihme, että jumala on ollut yksin. Nyt on aika lopettaa avioliitto, jossa isä on aina poissa, jonka piirissä hänestä ei juuri puhuta. Nyt hän tulee kotiin ja anoo suhteen virallistamista. Minun Jumalani... Kaksoistähkä tai -nauris. Joka paneksii piilossa, näkymättömissä. Varsinainen gum-mi-setä. Paratiisin haltia. Näärän näppy. Vanha Väinämöinen, joka ei kestänyt, että Marjatta tuli puolukasta tiineeksi. Kalevala edustaa uutta kehitystasoa sikäli, että Väinämöinen itse tajusi häipyä maisemista. Hänen edeltäjänsä ajoi Marjatan helvettiin. Ja se oli väärä teko. Siksi me olemme viisaampia. Nyt. Monen tuhannen vuoden perästä. Kantapään kautta oppineina.

- "Ja sikisi pyhästä jum-hengestä... jumiliitos!

- Sana muuttuu lihaksi siinä kohdassa, kohdussa, kohta-uspaikalla.
- Kaksi yhtyy yhdeksi lihaksi. Seurauksena on golbma 'kolme'

 

13.1.98         - Sana on kuin itikka, joka hyppii iholla tai koira saaliin ympärillä. Suunnan vaihtaminen on samalla napojen vaihtamista - hyvään päin & pahasta pois.

Mutta molemmat liikkeet sisältävät jo vastapuolensa siemenen: hyvään - pain (tuska) & pahasta boys (poika).

- Laivan 'tuleminen' on nousemista ja laivan 'lähtö' laskemista. Ja "laiva (~ hiidenvene) on lastattu..." Tarvotaan kolme sanaa, jotta prosessi saadaan kattavasti määriteltyä. Nämä sanat sisältävät toisensa!:

Hidde - Heiden - Heathen (= heaven)...

Usko  - Toivo - Rakkaus

Alinen - Keskinen (rukous) - Ylinen

light (lift-leudd) - ruuhi (vene-hautajaiset) - mirr (puu-marja-rauha)

 

Keskinen:    Häät (kiima) - Hautajaiset (elonkorjuu) - Riitti (nykyisyys-päivätajunta)

Ylinen:  Rauha (kylvö-parittelu-taivas) - Kaikkeus (varastointi) - Luottamus (tulevaisuuden siemen - ikuisuus)

Alinen:         Shamaanimatka - siemenen itäminen - kuolleista herääminen - voiman nouto:
                     unimuisti; menneisyys-tulevaisuus

 

14.1.98         Aum = ("O" is the combination of "A" and "U")

- Past            (A-alla - Ahn -  wake)

& Present      (U-ulkona - dream)

& Future       (M-sisällä - deep sleep)

- Seksuaalinen voima tulee alisesta, menneisyydestä, jossa seitsemäs taivas on muhimassa. Tämä "historia" on kiinnostunut tulevaisuudesta ja tämä kiima ajaa sen nykyisyyteen. Kun toinen liikkuu, niin itsekin on oltava liikkeessä - ympyrän vastapuolella, jotta toinen näyttäisi pysyvän paikallaan.

1)         Sanan merkitykset yhdessä kielessä ovat sen peritty ulkoasu: Palapelin osat kuuluvat useaan peliin.

2)         Sanan merkitykset monessa kielessä ovat palapelin osat yhteen peliin (yksi merkitys / kieli). Kielitieteen keräämät palaset eivät sovi yhteen, koska ne ovat eri peleistä. Ne näyttävät keskenään samanlaisilta. Minun keräämäni palaset ovat keskenään erilaisia, koska ne kuuluvat samaan peliin. Ja vasta siitä muodostuu kuva. Keskenään samanlaiset palaset vain laitetaan yhteen päällekkäiseen nippuun, Baabelin torniksi, koska ne on tehty samassa tehtaassa. Sellainen torni katuu, koska sen osilla on vain yksi funktio. Minä rakennan tornin erilaisista osista, jotka jumiutuvat toisiinsa kiinni. Näin tornista tulee tukeva, koska se on naittamalla tehty.

- Baabel = bubble. Baabel kasvoi liian isoksi. Se poksahti kuin orgasmi. Siitä alkoi elämä.

 

15.1.98         - Sanojen samankaltaisuus oli muinoin ainoa perimäohje, jolla sairaus osattiin liittää oikeaan parannuskeinoon tai tapahtumien "oikea" järjestys toisiinsa!!!

- A) Katson ensin yhden sanan kaikki mahdolliset assosiaatiot. Mutta mikä on "yksi sana", jos se vaihtelee jo sisäisesti enemmän kuin mitä uskallan valita rinnalle vieraista kielistä?

- B)         Tämän jälkeen katson, millaisilla muilla sanoilla tämän perussanan alkuperäinen, selvin merkitys on ilmaistu omassa ja vieraissa kielissä. Käsittelen niitä A-kohdan tavoin. Tämä on sanojen ketju. AB -yhdistelymenetelmällä ei voi löytyä kantasanaa, koska kokonaisuus on usean sanajuuren muodostama web, verkko. Kielitiede on etsinyt isää - yhtä. Ja minä etsin äitiä! Verkkoa, verkostoa ja myytti alkaa elää vain verkon (wer-son) kautta! Verse-varsa = wer-see.

s.6         Kielen symbolimerkitykset ovat syntyneet seksin puutteesta! Eläimillä on vain 1-2 kiima-aikaa (mm. jänikset, pikkueläimillä jopa enemmän). Ne eivät tunne "puutetta" muulloin. Kun ihminen muuttui jatkuvasti kiimaiseksi, tuli kuukautiskierrosta ja raskauden pelosta pakollinen paaston aikojen sarja. Ja siitä puhe, mistä puute. Mielikuvitus itse pani sanaston liikkeelle, koska kaikki - tietyssä tilassa - nähtiin kaksiselitteisesti sävytettynä. Jotta siitä voitaisiin puhua, käytettiin käänteistä kieltä, koska itse kuvattu maailmakin oli ylösalaisin.

15.1.98         - Tr-o (true-usko) ~ through 'läpi' > thruth 'totuus'

> Usko ja totuus etsivät toisiaan kuin puuta kiertävä käärme, joka etsii edellä kulkevaa "toista" itseään, kuin sammakonpoika. E: drop in 'pujahda sisään' kuin rain drop -kastepisara. (~ rub, rob)

 

16.01.98         - Pohdin, voiko kielen generatiivisuussääntöjä verrata musiikin muuntumis-sääntöihin
                      - tietyn "tyylin" puitteissa.

1)         Ensimmäinen vastaus on siinä, että jonkin tietyn (kansan)laulun tai -soitteen variaatio-mahdollisuuksista on toteutettu vain pieni osa, koska mahdollisuuksia on äärettömästi.

2)         Edellisessä piilee aina mahdollisuus, että variointi tapahtuu tulevaisuudessa jonkin uuden säännön pohjalta, jota ei vain vielä ole käytetty, mutta joka ei kuitenkaan riko mitään syvällistä peruslakia. Pelisääntöjen luova rikkominen on aina myös "luopion" toimintaa. Se on "kävelemistä vetten päällä", jota menetelmää puristit eivät ole halunneet käyttää, vaikka olisivat kyenneetkin siihen. He ovat pitäneet sitä riman alittamisena.

3)         Tyyli so. "oikeakielisyys" on sumea käsite. Sillä ei ole muita sääntöjä kuin se, milloin jokin aletaan tunnistaa kuuluvaksi jonkin tyylin raameihin ja milloin jokin ei enää kuulu siihen. Joskus vain yksi dimensio riittää tyylin tunnistamiseen, vaikka kaikki muut dimensiot ovat muuttuneet kaoottisiksi.

4)         Vrt. s.5 (A ja B) "Minun isäni kodissa on monta asuinsijaa". Verkossa on aina monta juurta. Verkko voi syntyä vasta kun se on kiinnitetty kolmeen pisteeseen. Kaksikiinnitteinen verkko on vasta naru. Se on "uni" verkosta. Mutta jos naru kiinnittyy itseensä, siitä tulee keino-verkko l. ympyrä. Se on jo riman alittamista.

5)         Kommunikaatiokanavissa ilmenevä "häiriö" on välttämätön osa elämän jatkumista, koska se on luovuuden edellytys. Uusi kielioppisääntö on vain taivaalle syntynyt uusi tähti ja sillä siisti.

6)         Sanojen muuntelusäännöt ovat vain tilastollisia todennäköisyyksiä, siis sumeita. Absoluuttiset säännöt ovat kielen ulosajamista Paratiisista.

7)         Kirjaimen ääntäminen on samaa kuin "sävelväri" musiikissa. Ääntä voidaan käsitellä lukemattomilla tavoilla.

8)         Epäortodoksisuus on persoonallinen merkki. Sääntöjen rikkomukset kielessä ovat merkki sen terveydestä.

9)         Kaksiteemainen, -aiheinen tai -fraasinen musiikki vastaa kaksitavuista sanaa. Onko se verkko? Ei näytä siltä, että se olisi kiinni, koska sillä on vain kaksi kiintopistettä: alku ja loppu. Kolmas kiinnekohta puuttuu, joten sitä ei voi nähdä.

Ja loppu hakee koko ajan alkupäätään, joka on "lopun" menneisyys. Lopulta "muisti" on edellä kulkevassa "alussa". Siksi loppu etsii alkuaan. Loppu alkaa siis mutkitella, jotta pääsisi alkuun kiinni, ettei se pääsisi karkuun - "toinen minä".

Tämän takia lanka kääriytyy rullalle. Viivasta tulee rengas; puu muuttuu itse käärmeeksi. Latva hakee juurensa kuvaa. Latvan tulevaisuus on juuri-menneisyydessä. Ja juurella on oltava yhteys, palaute latvaan, että tämä tietäisi, mistä juurta pitää etsiä. Vain latvasta juureen tapahtuva... "jonka" (?) virtaaminen tuottaa tyhjiön, jonka juuresta tuleva voima täyttää ja paisuttaa.

Jotta latva olisi latva, sen on oltava vähintään kaksihaarainen (Y). Tästä tulee Y-verkko! Kolmion ja neliön kaksi perusmuunnelmaa. Jos latva on auki taivaaseen, syntyy kolmio. Jos latva suojaa taivaalta, syntyy rhomb, vinoneliö. Y on rukous taivasta kohti, odotus sateesta ja T (= ylöspäin suuntautuva nuoli) on maan suojaaminen - joko sateen avulla tai auringon paahteelta.

- Verbit jakautuvat kolmeen ryhmään: maskuliinisiin, feminiinisiin ja "yhtyneinä tekemiseen", jossa toiminta kadottaa sukupuoliluonteensa, koska verbi on silloin "kaksisukuinen". "Naida" -sana ei kerro välttämättä, kummasta sukupuolesta on kysymys. "Syöminen" on selkeämmin sukupuoleton. "Se" toimii tässä yhteydessä. Samaten passiivimuoto.

- Minua ei kiinnosta, onko yhteinen sana tullut indogerm. kielistä ugrilaisiin, päinvastoin, vai ovatko ne yhteisestä juuresta. Minua kiinnostaa se, onko
A) alkukuvan osien kielellinen - ajatusketjulla johdettu - suhde samanlainen eri kielikunnissa ja

B) onko olemassa mahdollisuus, että samantyyppinen sana toisessa kielessä ilmaisee yhteisen juuri-verkon olemassaoloa.

- Kikki-hyppy - käki - soidin - kuumeneminen
- R. gök 'käki' ~ keittiö, 'kyökki'  ~ E. kick-cock-kitchen-cook-hook...

- Tavallaan minua ei edes kiinnosta, ovatko kuukkeli-kuhankeittäjä-käki-keittiö-kick-potkia-cock-kukko ~ hook-koukku ja "loistaminen" keskenään jossain tietyssä yhteydessä - vaikka sanoista sen helposti näkisikin - ennen kuin minulla on edessäni "alkukuva", jonka termit peruskielessä linkittävät näihin sanoihin muissa kielissä.

- Minua ei kiinnosta sanojen kielitieteellinen sukulaisuus, vaan sukulaisuus alkukuvan kautta. Jonkun toisen alkukuvan kautta samat sanat ehkä suhtautuvatkin toisiinsa jollain uudella tavalla.

- Puhekieli on kansan oraalisen puhetaiteen improvisoinnin muoto. Musiikista tiedämme, että improvisointi ammentaa tuotoksensa kollektiivisesta sävel-sana-varastosta pikemminkin alitajunnan kuin älyllisen tietoisuuden avulla. Puhetaiteessa on erinomainen mahdollisuus käyttää hyväksi kielen erilaisia viitetasoja; ikoneita, indeksejä ja symboleita.

(Pierre-Martinez, Musiikin suunta 1997, s.7)
- Sanojen käytön symbolinen käyttö liittyy ainakin seksuaalisanastoon, joka "pyhyytensä" vuoksi pidetään suorasanaisen puheen ulkopuolella. Sanan reaalitodellisuuden kuvaus ei kata sanan koko käyttöaluetta, vaan vasta pyhyyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät piilomerkitykset tulisi tutkia. Koska piilomerkitysten avaimet on taltioitu muihin naapurikieliin, on kieltä tutkittava yhteydessä kaikkiin muihin kieliin - tietysti järkevyyden sanelemissa puitteissa. Voi olla, että vain seksuaalitason merkitykset voivat paljastaa kahden eri kielen sanojen väliset sukulaisuussuhteet.
Sanojen "väärinkäyttö" on puheen itse identiteettiin liittävä osuus. Symboliikan käytön mahdollisuudet ovat rajattomat, koska samaan tulokseen päästään lukemattomia teitä. Yksikään symbolitulkinta ei voi olla ainoa oikea.

 

16.1.98         On järkytys havaita, että sanakirjojen "ilmiasuiset" sanat ovatkin "toisen" ja "kolmannen" todellisuuden - siis "valta"-todellisuuden naamioituja symboleja. Sanakirjat näyttävät vain sanojen ilmiasun - tässä todellisuudessa - ja jokaista kuvan osaa varten tarvitaan eri sana, koska toisiinsa näennäisesti liittymättömiä osia on yhdessä kuvassa esim. noin 1000 kpl. Tämä on todellinen Baa-la-bel'in kielten sekoitus: Ei nähdä, että kysymyksessä on vain kaksi asiaa: Paalu ja peli-kello! (Vellikello: Palun viel", veli-velho!) Tältä kannalta katsottuna kuva voidaan esittää parilla kolmella sanalla. Mutta nuo sanat ovat Eeva-lehden peitossa. Ne ovat levinneet "lastuina laineille" ison tammen kaaduttua ja ajautuneet tuulen tuudittamina meren selälle ja vieraisiin maihin.

- Myytit ja sukupuolisuus - suvunjatkaminen - ohjasivat ainakin menneisyyden ihmisten kielellistä elämää. Kaikki mikä sanakirjoissa ilmenee, on pyhyyden ja seksuaalisuuden käänteismuodossa ilmenevää symbolikieltä, jota luulemme sanojen "oikeaksi" merkitykseksi. Ja kun ajoittain onnistumme purkamaan salakielen ja näkemään "oikean" yhteyden, suljemme kauhistuneina silmämme! Me näemme "sen" todellisuuden "taiteena", joka eräällä tavalla on sanojen "väärinkäyttöä".

Sanojen symbolimerkitys - lapsille tarjottu todellisuus -  on sanakirjoissa ja sanojen "todellinen" merkitys on romaaneissa ja runoudessa!

- Olemmeko itse jo tulleet aikuisen ikään? Ja taide ei kuulemma ole "tiedettä".

Sanakirjat ovat tämän päivän suurinta runoutta. Siksi minä luen vain niitä!

- (Virallinen) kielitiede vertaa ensisijaisesti sanojen ulkonäköä. Minä vertaan vähintään samanaikaisesti/arvoisesti/vertaisesti sanojen merkityssisältöä, sitä, sopivatko ne alkukuvaan.

- Voiko tästä äänteestä/sanasta johtaa tuota äännettä/sanaa muuntelusääntöjen perusteella? Onko kysymys sama kuin: Voiko tästä sävelestä/aiheesta johtaa tuota säveltä/aihetta? (Vastaus: Voi! Ne pannaan peräkkäin. Vain yhteisö itse päättää, jääkö versio elämään.) = Voiko tämän sanan muuntaa tuoksi sanaksi jne.

Antaakseen saman kokemusassosiaation kahdelle eri ihmiselle sanan ulkoasun on muututtava "kieleen sopivaksi".

Ja päinvastoin: Sama sana kahdessa eri kielitodellisuudessa ei voi synnyttää identtistä kokemusta, koska vastaanottajan  (de-l?) jälleenkoodausmaailma on hieman toinen. Tästä syystä lainasanat "väännetään" hieman uuteen asiaan. Vääntämisen "lait" pohjautuvat alitajuiseen käsitykseen kielen äänteiden ja alkukuvien sanaston ja kirjainten  keskinäisestä, sisäisestä tasapainosta.

Jos yksi kuva vastaa tuhatta sanaa, niin yhtä lailla alkukuvia voisi olla esim. noin 1000 koko ihmiskunnan käytettävissä. Silloin pääsisimme miljoonaan sanaan. Jos kuvia on noin 100, niin sillä varmasti jo katetaan yhden kielen sanasto. Jokainen kuva vaatii nähtävästi kolme sanaa, joilla se voidaan kiinnittää tapahtumaan pitävästi ja yksiselitteisesti - kolmessa eri tasossa.

- Musiikkitermeistä löytämäni sanueet muodostavat verkon, jossa muutamat harvat sanat toimivat linkkeinä siirryttäessä alkukuvasta (musiikkitermistä) toiseen. Tämä on mahdollista siten, että (esim.) sanalla "soida" on useita sanoja (šum - leudd - joig etc.), joiden välillä on esim. sääski - soi - syö tms. sanayhdistelmä. Verkko on ketjutettu. Esim. cuoggjat -sanan kautta yhdistyvät sanat soida ja joiku!

- Yht.saam. sanaston (ss. 69-79) tapposanasto selittää, miksi tappaminen ja raiskaus liittyvät sodassa toisiinsa. V: Niillä on sama sanasto!

 

17.1.98         - Olen sitä mieltä, että kielitieteen transformaatiosäännöt voivat myös johtaa mitä tahansa mistä tahansa, koska itse olen pysyttäytynyt niissä omissa johdatuksissani. Ainoa ero on se, että olen johtanut sanoja sellaisten kielten välillä, joiden säännöstöä ei vielä kokonaisuudessaan ole tutkittu. Tässä mielessä transformaatiosäännöt ovat bubble!

- Tämä merkitsee sitä, että sanojen etymologinen tutkimus on perustunut uskonvaraisiin valintoihin.Valinnoiksi ne tekee se, mitä mahdollisuuksia sanojen välillä ne ovat jättäneet huomioimatta. Ja säännöllisesti tämä on tapahtunut alueella, jossa seksuaalisymboliikka tulisi päivänvaloon.

Hiisi-hey-hö-hyden-Heiden-mr. Hyde-hidden...

Pakanat kätkeytyvät metsään, koska ovat loisia, parasiitteja asuen siidoissa. Palvovat käärmettä. Ja syövät meidän Jumala-herrojen kieltämiä hedelmä. Syövät luonnon antimia, vaikka olemme kieltäneet. Me olemme herra! Ja käärme on se instituutio, joka luikertelee kertomassa hyvää/pahaa tietoa jumi'sta. Ja me uskomme käärmeeseen vielä tänä päivänä. Koska jumi on todellinen herra ja käärme on saanut meidät uskomaan, että se oikea onkin nimeltään Jumala! Ja tätä hyvää sanomaa me olemme levittämässä myös Aatamin-asuisille, maailman II pakanoille. Tämä on meidän "evä-ämme"! Ja käärme on meidän keskellämme väittäen, että syömämme hyvä/paha-tieto on oikeaa.

- Russ. rabota 'työ' ~ E. rob 'ryöstää' >? Työ on ryöstämistä joltakin - paitsi maanviljelys? Olemmeko  karkottamassa "alastomia ihmisiä" pois Paratiisista - vielä nyt? Eikö meidän - Kullervo-Jumalana - pitäisi tietää, että kysymys on omasta sisarestamme? Syster = sista 'viimeinen' Jumala itse loi "perisynnin" säännöstön. Se oli omenan geeneissä. Me annamme heidän mieluummin kuolla kuin syödä "elämän puun" hedelmää. Aseistetut sotajoukot - Angels - vartioivat rajoilla tuliasein varustautuneina. far-a-siijd... Siellä he asuvat... Karkotetut hyvän ja pahan tiedon vartijat...

Eeva syntyi Adamin kyljestä-hyljestä = hylkeestä, hyljestä-syljestä (salix-pajusta)-silestä-hileestä-kilistä-kilkistä ja milk'istä. Kilk-milk-kilk-milk-kellon kilkatuksesta. Ja sitten hyl-käsi...
- Riitti ‹ parittelu ‹ arki-kuolema - Paratiisista karkotus...

Kaikki elolliset tekevät sen tässä järjestyksessä. Shamanistinen rituaali on kuin jumalanpalvelus. Seksisymbolit, mutta sukupuoleton jumala. Oikeastaan uhraus maaemolle, jotta se suostuisi yhteyteen ja synnyttäisi runsaan jälkikasvun. Riitti on kikki-soidin-tanssi. Rakkaus on leimahdus ja Paratiisista karkotus on kuoleman-tuomio. Kunnes kiertokulku alkaa alusta. Madonreikä on tämän kaiken symboli. Se on Sampo, joka pyörii, jauhaa pois yksilöllisyyden, jotta se voisi lähteä uuteen kiertoon.

 

18.1.98         - Sanat eivät idä ennen kuin kielitiede tunnustaa ne sukulaisikseen. Ne ovat pudonneet hedelmättömään maahan, koska maa salaa sukulaisuutensa so. yhteis-syntynsä sana-siemenen kanssa.  Vain diplo-mato voi sukkuloida maan ja hedelmänsiemenen välillä. Se tekee madonreiän, joka maduttaa omenan. Ja vasta mätä-muna voi antaa uuden elämän alun. Mätämunaa piilotellaan kielessä 2-todellisuudessa niin kauan, kunnes maa on kypsä antamaan sille elon ja päästämään sen näkyville. Eikä häpeä antaa sen kasvaa. Sanan todellinen nimi paljastuu vasta nyt.

- Seksisymboliikka sanoissa on kuin ruma ankanpoika, josta kasvaa leda-joutsen, joka on valmis lead-johtamaan auraa muuttomatkalla navalta toiselle - käänteismaailmaan. Jossa kaikki on ylösalaisin meihin verrattuna Maa on siellä taivas. Ja maassa - kansan kielessä - siemen on piilossa, kunnes auringon lämpö tuo sen esille, paljastaa, niloo, suoltaa tuon varren esille kota-kodustaan. Sanan ensimmäinen kiima-aika - se paljastaa "sukunsa", todellisen minänsä.

- Logos ~ lockig ~ spiraali = piiri-kuva-reikä ~ Pi(i)run tarkka...

Spiraali on sanan lyhin mahdollinen etäisyys paikasta toiseen! Spiraali on sen kiima-riitti (creation) ripe-right.

- Mitä vielä? Eikö tämä jo riitä? Isä, päästä minut tästä henkisen ristipuun tuskasta. INRI-Birne-puusta, puuhun sidottuna ristipisto-siitoksella. Minun olisi päästävä jo putoamaan, koska olen ylikypsynyt. Jotta voisin itse siementää barn-myllyjä ja jauhoja... fadern-kirnuja. Niin gärna. Mielelläni. järnveg'enillä. Sarna-sella - tasaisella saarnaten saarni-puun aarniometsän suojassa, varjossa. Sivussa. Koska sen sivussa (sivulla) on Sibylla - totuus. Ja se on aina kaksiselitteinen. (> Bear-berry-war-far-vir)

- "Weise" on sekä 'orpo' että 'kaikkitietävä', so. viisas. Joka on syntynyt kedolla (Wiese), lehdossa - piilossa. Koska hävettää. Siksi ei haluaisi sanoa äitinsä nimeä, vaan etsii ja etsii oman isänsä tunnustamista - omaksi pojakseen. Ja Jum-ala on sama kuin kaikkeus, koska kaikki elävä syntyy jum-alisissa -käynnistä, jumiutumisesta hetkeksi.

Ihmeellinen jaama-pysäkki (asema = Aas/ass-ema), koska se liikkuu sittenkin... pyy-säkin sisällä... Pot-kii = pet-en -kyy = potta-kulho ja key-avain. Harrastamassa säkkihyppelyä. Ja juna viheltää. Juna pysyy ja asema liikkuu... Mitä se on? Solomon Rushdie?

Tämä on teille merkiksi... Lehdossa lapsi mate-makaapi - Wiege-keinussa... Lapsi joka siitti jo syntyessään/synnyttyään. Ainakin henkisessä informaatio-todellisuudessa.

 

20.1.98         - Seksuaaliakti säätelee sanojen kirjainten muuttumista. Lähtösanasta riippuu, kuinka prosessi etenee - sanoina joiden alkukirjain hajottaa ne sanakirjan sivuille piiloon. Varmin salaisuus on se, että jokin pannaan näyttämään merkityksettömältä.

- Sukulaisuuden tunnustaminen: Vain sekä samannäköiset että samannimiset sanat, esineet, tavat yms. ovat sukulaisia. Erinäköiset ja erinimiset eivät ole. He ovat vento-vieraita, jotka võõrastaessaan omaisuutta (neitoja) saavat vend-ettan l. veri/veli-koston.

- Ilman petosta elämä ei jatku. Hui! Bet-bed-bad... Jotkut tapahtumat kulkevat aikajärjestyksessä sanakirjassakin nurinpäin, oikealta vasemmalle, aukosta vasamaan, aus:sista hin-aus-köyteen? Mikä olisi nuolen kunnia-symboli-nimi?

 

20.1.98         - Peuralaumassa syntyy vain orpoja. Isättömiä vasoja. Ihmisillä - kielen kautta - tilanne on toinen. Isästä kerrotaan ja halutaan saada isä tunnustamaan poikansa. "Tulevalle tunnustaminen" - mitä se on? Eri asia kuin menneisyyden tunnustaminen. (life-leaf-Lucht-Luft - elämän tuoksulla)

- Logos-sana on käärme: Se houkuttelee (locken) olemalla kihara-kierteinen (lockig), huutaa kuin luik-joutsen tai lõuke-leivonen. Elää low-koossa, [loukossa] matalana. Ja sillä on leuat kuin Löwe-Leolla, lovi-peuralla, joka hohtaa jaloutta. On jalka-jalustalla. Kuka oli Daniel, joka kesytti sanan? Logos-ksesta tulee law-jos -lainkuuliainen?

- Totuuden "torvi" on kaksisuuntainen - toisessa päässä pasuuna ja toisessa imutrumpetti-huuliharppu. Sen putki (Rohr) on molemmista päistä avoin. Se imee ja puhaltaa. Pajupilli? Thruth-through-Root-tro = uskoa... Trom-pet = rumpu ja kapulajalka (rhomb-peten)... neliö-ruutu-käärme-jalka, joka on "Eevan" peitto. Ja tro-usko liikuttaa vuoria (Mikä sana?). Ruhr-Gebiet... Ruhe-röhren = rauha. Tro röhrt Ruhe 8 Ort hör-e-hur? Mikä se on? Ovatko rauha ja vuori identtiset? Tro (Glaube) moves mount-ains. Mõtleminen? Mot = vastaan... Trom-drum-foot > dröm-bed 'uni-vuode'... Tröm-boat/bone ~ "uskon" vene, true-boat = truba = vuotava vene!!! Reikä pohjassa...

 

20.1.98         - Minä olen se mikä minä olen: Minä olen "Se-minä-olen" ~ olento-o-lend. Henki "lainaa" kohtua niin kuin siemen "lainaa" käpyä, joka on taas "siementäjän kuva" ja  siemenen makro-klooni sipulimaisella fraktaalitasolla. Ja siemen on siemen-kodin kyljessä, suomujen peitossa. Niinkuin miehelläkin on suomu-suoja.

- Omena ja madon(kokoinen) reikä = yhteys luuhun. And-e = henki joka tunnistaa sukulaisuuden.

 

21.01.1998 - aamuyöllä ~ 03.30

Heräsin tähän: Oikeaan lopputulokseen voi päästä vain väärien johtopäätösten avulla, koska siitä tulee spiraali.

1:         Aht!-ax(t)-womb-want-once

2:         kuht - o - du-ton - bet-en - doce - t-wise - vihta - quist/kvist

3:         tree - free

4:         fall - vier-vieri - vor - feulles/lehtii

5:         hide - hive - wife - vyyhti - silmä/silmu

6:         sex - cause - curse - hexe - kuht-kohtu - syksy - seis

7:         zepta - seitti - heaven - siittää - heben - vuotava seula

8:         achten - ought - häätö - act - dag - Tag

9:         nein - neu(n) (uusi) - new

10:        teen - tentti - kämmen - tent - dent

 

Opetus on kätkettävä myyttiin, koska opetus on "luu", jonka kyljestä, josta myytti, "liha" syntyy. Kumpikaan ei elä ilman toista. Opetus on "mies" - myth - maiti ja myytti-mäti on "nainen". Ja yhdessä ne ovat "kuht" = kaksi/kuusi = kohtu, josta "uusi" (ox-Ochs) 8 syntyy. Ilman kahden yhdessäoloa sana-logos ei elä. Ei ole hyvä olla yksin. Mutta kumpi lukujen opetuksessa on ydin, luu, ja kumpi liha? Ovatko lugut naamio myytille (tarinalle, mytylle, käärölle), todelliselle, vai onko myytti, so. Paratiisi-tarina naamio "luulle" l. lukujen laskemisen  oppimiselle?

Emme voi sanoa, koska ne ovat "yhtä". Vasta puu tekee käärmeestä käärmeen "näköisen", spiraalin, joka kiertää kohdettaan - valhetta täynnä, kiertää jotta ei näyttäisi hyökkäävältä. Valehtelee (so. elää), jotta ei näyttäisi totuudelta (kuolemalta).

Niinkuin ruumis on psyko-somaattinen, niin "henki" on "Io-gosse" -myyttinen. Varajärjestelmät tukevat toisiaan. Niistä kasvaa silmä-silmu! Taimi on kaksi lankaa ja niitä yhdessä pitävä voimakehä tai kaksi kohoa  ja niitä yhdistävä elämänlanka Achtung-kunniat.

- "Sana" on voima; Sanan muuntelu on voiman suunta, jossa sana jakautuu mask. 'tekijään' ja fem. 'teon vastaanottamiseen'. (kylvää - imeä) Toinen suunta on fem. Menneisyysmuoto (syöty) ja mask. Tulevaisuus-toive (istutus?). Kolmas on muokata-sulautua jne. Kaikki jakautuu suhteellisesti kahtia, koska ne sisältävät - piilevästi - aina jossain määrin toisensa - madonreiän kohdalla.

 

21.1.98         - Opetus on kätkettävä myyttiin, koska opetus on "luu", jonka kyljestä, josta myytti, "liha" syntyy. Kumpikaan ei elä ilman toista. Opetus on "mies" - myth - maiti ja myytti-mäti on "nainen". Ja yhdessä ne ovat "kuht" = kaksi/kuusi = kohtu, josta "uusi" (ox-Ochs) 8 syntyy. Ilman kahden yhdessäoloa sana-logos ei elä. Ei ole hyvä olla yksin.

- Mutta kumpi lukujen opetuksessa on ydin, luu, ja kumpi liha? Ovatko lugut naamio myytille (tarinalle, mytylle, käärölle), todelliselle, vai onko myytti, so. Paratiisi-tarina naamio "luulle" l. lukujen laskemisen  oppimiselle?

- Emme voi sanoa, koska ne ovat "yhtä". Vasta puu tekee käärmeestä käärmeen "näköisen", spiraalin, joka kiertää kohdettaan - valhetta täynnä, kiertää jotta ei näyttäisi hyökkäävältä. Valehtelee (so. elää), jotta ei näyttäisi totuudelta (kuolemalta).

21.1.98         - Sukupuolisuus on ainoa merkitystaso, tarkoitekerrostuma, joka - kätkössä/kehdossa olevana - kykenee yhdistämään kaikki sanat ketjun tavoin yhteen. Ilman tätä liitosta emme millään saa osoitetuksi eri kielissä olevia sanoja toistensa sukulaisiksi.

- Toisiin kieliin verrattuna vähintään samat muutokset on hyväksyttävä "oikeiksi", jotka tapahtuvat jo lähtökielen murteiden sisällä. Kuvan johdannainen on vahvempi sääntö kuin sanojen perinteiset muuntelusäännöt. Sepän paja ~ vaja. Se on vajaa; sieltä vajotaan. Se on puolikas, joka tehdään täydeksi. (Esp: poleo > hueso)

 

23.01.98

lpIn kyevđi '(kyy)käärme' > key-eu-di > key-odd > kyyhky (Kyy, kyy 10 munaa...)

- Ky ~ kieli + kyemi (kye'me) 'kitalaki', "kielen emä" > kie-lie ~ kielen/kyyn elo

- Veneen "köli" ~ veneen "kieli" > Ostj. I: köl 'sana, uutinen; kieli'

- Kiva-kivi-kova ~ Keväällä kyyt, kivet ja kivekset lämpenevät ja tulevat esille!

- Puheemme on siis salakieltä, jonka todelliset merkitykset on taltioitu "pankkiin", jossa ne ovat varmassa tallessa: naapurikieliin. Ja lokeron key-avain on myytteihin kääritty. Tallelokeron tunnusluku löytyy siis omista myyteistä.

 

24.01.98         - Kuka pani ensimmäisen kerran sanat järjestykseen? Onko Raamatun alkukertomus sanojen jakautumisen vanhin tunnettu kuvaus? Miten osua oikeaan sanaan - siihen joka jakautuu ensiksi "taivaaksi ja maaksi"? Alussa oli "sana"

[hepr. meelah 'word'; lomar - past. amar, pres. omer, fut. yomar 'sanoa', Gr. epos, logos 'sana']. Mitä "sana" on arameaksi? [V: '(o?)mr 'preisen', 'amar(a) 'melden'] Ja mitä ovat taivas ja maa?

 

25.01.1998  - Sanan "navan" vaihtuminen tapahtuu siis "myllyn" läpi kuljettaessa. Haluttu muuttuu ei-halutuksi. Voi myös olla, että "kahden rakkaus" on kolmannen kuolema. Kahdenvälisellä rakkaudella torjutaan mahdollisuus rattaan kolmannesta pyörästä. Ja tämän hyljityn näkökulmasta rakkaus on negatiivinen käsite.

- Onko syrjinnässä kysymys siitä, että toiset toteuttavat ulkoisesti sitä, mikä toisilla on sisäisesti kalvavana tulena. Jokin symmetria tässä täytyy olla. Jos se löytyy, löytyy samalla koko yhteiskunnan vallankäytön perusta.

- Sanojen tarkoitteet siis menevät ristiin. Se mikä täällä on laulu-termi, tarkoittaa tuolla "kylvämistä" ja päinvastoin. "Laulaa" tarkoittaa siis yleisenä (kuin?) "kuumentamista" tai "kuivattamista". Sadepilvestä katsottuna. Mutta "kostuttamista" vastaanottajan kannalta katsottuna.

- Joskus kirjoitustavalla on haluttu peittää ei-halutut assosiaatiot "vääriin" (= seksuaalisiin) yhteyksiin. Joskus kirjoitustapa ilmaisee vanhemman ääntämisversion. Kaikki mahdollisuudet on siis käytävä läpi.

 

30.01.98         Niinkuin itku ja nauru, hautajaiset ja häät, synti ja rakkaus, ruumiin ja siemenen lasku (maahan), niin myös tappaminen ja vietteleminen liittyvät läheisesti toisiinsa:

E: kill 'tappaa' ~ skilful 'taitava';

die - dive - dice - taivas &

tappaa - tapa - tappi &

häpy - habit - happy &

sterben - Stirn - Sterne &

töten - Tat - dad...

 

Suomi:                 

1) akastutaan, 2) kastutaan, 3) rakastutaan, 4) lakastutaan

Ajan vaikutus sanan ulkomuotoon: 1) sintu ‹ gin, 2) cant ‹ chant

IMPI         ~ Lat. im-pius ’syntinen’ < Lat. im + pius

 

11.02.98, klo 01.19    Melody ~ mel-lud/luvvjt ~ hunaja-leikki - Kiitos kaikesta! (?)

- Jos yhdessä kielessä ja sen naapurikielessä on sama sana eri tarkoituksella (credo 'uskoa; lainata'), niin on todennäköistä, että muuallakin on samankaltaisia suhteita.

 

13.2.98         - Kolme sanaa (esi, kaksi substantiivia ja yksi verbi) kykenee parhaimmillaan määrittelemään sanojen välisen sukulaisuuden, koska niistä muodostuu kuva. Kaksi (merkitystä) löytyy tavallisesti yhdestä kielestä, mutta silloin niiden antamat merkitykset ovat pintarakennetta. Sanojen syvärakenne löytyy vain naapurikielistä.

- Vuoren seitsemän sinetöityä, siitettyä, merkittyä lukkoa avautuu vain oikeat sanat lukemalla. Pitää siis ensin lukea oikeat sanat (oikeassa järjestyksessä), jotta voi lukea oikeat sanat sanakirjan lukkojen avautumiseksi ja oikean järjestyksen löytämiseksi.

 

14.02.98. klo 00.47    Neutrisanoja on kahdenlaisia: Ne, jotka eivät vielä ole tulleet "sukukypsään" ikään ja ne, joilla on kaksi sukupuolta, jotka jo ovat jumalia.

 

17.2.98         - Sanojen symmetriakäännökset eivät koskaan ole täydellisiä - ne olisivat silloin liian mekanistisia ja älyllisiä. Käännökset pitää tehdä tuntemalla - ja ne tunnetaan. Tulemmeko nyt tietoisiksi niistä? Joskus käännös koskee vain viimeisen kirjaimen siirtymistä alkuun. Tämä tapahtuu luonnostaan silloin, kun sanaa toistetaan hokemalla. Onko se lapsen tapa oppia?

 

19.2.98         - Sanat ovat lainautuneet kielestä toiseen, koska niitä on tarkoitettu koristamaan kieltä - vaiko kuristamaan? Tai sitten niitä on tarvittu salakielen avaimiksi! Sanat ovat olleet "uhreja".

- Vasta huulilla puhuminen on kaksikielisyyttä (kolmas kieli on pesässä). Me olemme olleet yksikielisiä, tulleet toimeen pelkästään äidin neitsytkielellä. Nyt meidän on opeteltava isän kaksiselitteinen, kaksimielinen kieli. Ja sidottava se yhteen äidin-kielen kanssa, jotta meillä loputa olisi kolme kieltä, jotka ovat lopulta yksi-elävä-kieli.

- Jos syntymä ja kuolema jätetään pois, jäävät jäljelle

1)         Uskon lakkaaminen joulupukkiin

2)         Uskon lakkaaminen haikaraan/neitsyyteen

3)         Uskon lakkaaminen Paratiisin onneen (kuolemattomuuteen).

- Sanojen maailmassa tiede on vielä puberteetti-iässä. Se uskoo joulupukkiin ja haikaraan.

 

21.02.1998        - Kaur = ugrilainen salakielisana. Siksi se on vain käänteisenä:

ruakko (raakku) - simpukka (lp. ruoktu = 'kotiin')

- Kääntyykö peura kauriiksi, kun sarvessa ei enää ole nukkaa!?

- S. Gabe 'lahja' ~ Gabel 'haarukka'; Toisessa päässä lahjan antaminen ja haarukka ovat sama asia ja toisessa päässä Sp. gavia 'päämasto', joka sekin antaa lahjan - helmen. Lahjan vastaanottaminen ja lahjan antaminen ovat kielessä sama asia.

- Sanat esiintyvät pareittain: Suuri ja pieni ovat naimisissa. Kolmas on se, joka liittää ne yhteen. Pappi vai sormus? V: Sormus, jonka "pyhän hengen edustaja" antaa liiton merkiksi. Sateenkaari...

- Otetaan sanakirja. Luetaan se aikajärjestyksessä. Luetaan se merkitysjärjestyksessä, so. haetaan muiden kielten samaa merkitsevät sanat. Etsitään hiekkajyvä- ja helmi -sanueet. Katsotaan mitä niillä voisi tehdä. Käännetään lyhyet sanat (2-3 kirjainta) nurin. Toistetaan kaikki edelläoleva näin. Luetaan sanakirja lopusta alkuun ja katsotaan, mitä se tuo tullessaan - sillä tavoin. Määritellään kaikki rakkauden silmällä katsottuna.

- Kielen avain on kielen itsensä ulkopuolella. Avain on sisäpuolella vain silloin, kun omistaja haluaa pitää vieraat poissa. Ugrilaiset jättävät pönkän aina oven ulkopuolelle poistuessaan paikalta. Näin kielenkin kanssa. Salasanojen avaimet ovat naapurikielissä, koska ne ovat silloin "lapsilta piilossa".

- Tavujen (järjestyksen) vaihto saattaa merkitä ainoastaan sitä, että ne muodostuvat alunperin kahdesta eri sanasta. Paikanvaihto merkitsee paluuta takaperin - juurille.

- Kapula ja kopukka - pisteen alus ja piste?

 

22.2.98         Alkukuvateoria:

Tarvitaan 1-3 sanaa muodostamaan määriteltävä alkukuva, jonka osat ovat sanoina levinneet kuin palapelin osat eri kieliin. Määritelmään tarvitaan 0, 1 ja (.) (= 0:n ja 1:n liittymäkohta).

Sanoilla puolestaan on "sisus", "kehä" ja "keskus".

S-R:             puuttuu "sisus"

K-R:             kehän muutos

SMR:            sisältää olennaisen

TMR:            kehän muutos

SUMR:          sisältää kaiken

SAMR:          sisuksen muutos

SAML:           kehän muutos

- Mitä on "keskus" sanassa? - Lisäksi sisuksen ja kuoren paikan vaihto, sekä kuoren "käänteisyys" 
         so. kirjainten keskeinen paikan vaihto = 123 > 312 > 231

Kutu-kojamo:

- SSA ei uskalla yhdistää kohta- ja kohtu -sanoja yhteen. Kaikki sanat syntyvät kohdusta (kaftaani jne...???). Kohdusta tulee toukka ja touko... Kohtuu ja kahtuu... Koska kohtu on jumala, se abstrahoituu niin, että minkä tahansa tapahtuman syntypaikka on kohtu > kohta-abstraktio...

- Arca kohta ja kielitieteen selibaatti: Kielitieteilijä ei uskalla naittaa noita sanoja yhteen, koska "isä kieltää".*  Se on arka paikka. Mutta silloin on tultava "kulkijan", joka uskaltaa tuon teon suorittaa. Seuraa neitseyden menetys ja vasta siitä uuden elämän synty taivaallisessa kohtu-sanassa maallisen kulkurin siittämänä. Kielitiede instituutona on neitseellisessä tilass, siunatussa tilassa, joka on kypsä ottamaan vastaan sanan siemenen. [* 26.5.14: Jos ei "isä" kiellä niin "naapurit" so. asiantuntijayhteisö, joka ei hyväksy avointa seksuaalisuuden esilletuloa kielitieteessä.]

- Niin kauan kuin tätä ei ole tapahtunut, ei ole ihme, että minkä tahansa tieteen sisällä on niin paljon vihaa ja kateutta ja toisaalta itserakkautta. On alennettava itsensä, jotta saavuttaa suvunjatkamisoikeuden - maan matosen ajattelutasolta. Kateus on seksuaalista kateutta, kun pitää paastota, olla selibaatissa, kun pitäisi olla selin paatissa, ylösalaisin, perse tuulta vasten ja antaa sanan puhaltautua sisälle, jotta ensimmäinen marja kypsyisi.

kohta    (s.383)  'naisen päällysnuttu, röijy; myös kohtu'

         ~ kouhta < vanh. kofta, viron murt. kuht 'lapsen kolttu'  < ven. kofta 'nuttu, takki' >? F. KOHTUU

kohtu                 'emä'; ly kohtuine 'raskas', viro kõht

         ~ E. kõtt (g. kõtu), kohus, kõtus 'häpy'  ~ F > lpN goatto 'kohtu'

- Ja tuo "kohtu" on siis abstraktio, koko universumin käsittävä kosmos, jossa kuitenkin on oma "musta aukko". Ja se aukko on mikkihiiren kokoinen: Mick-key-mouse; myski-hiiri, kosmuskynän kokoinen ja -jälkinen, pienen pieni sysimusta metsikkö 'kosmos'.

- Missä kielessä? V: Mari: tsǝšmǝš = sehr dicht und finster (vom walde); dickicht (synkkä ja pimeä tiheikkö)

- Ja kun hiiri koskettaa kohtua kohtauspaikalla, onkin tuo sama universaali kohta (pian) muuttunut piste-kodaksi, josta nousee tuli ja savu taivaalle. Ja hiiri muuttuu tällöin kosmokseksi ja kosmos herkäksi kohtu-kodaksi. Osat ovat vaihtuneet.

- Ja tuo kohtauspaikka, musta aukko on nimeltään chaos, kaaos, saos, swas, swastika ja squash. Siihen on paras suhtautua kohteliaasti, kunnj-ioituksella. Niin suuri on siemen... Ja niin pieni.

- Chaoz & muçs-çsum, catch and maa-iss... Satz och qual... Katze und Maus... katse ja mahti... maa-Stab ja loistava tähti...

- Mutta kun kaikkeuden kokoinen kohtu käpertyy tuon pienen mustan aukon ympärille, niin syntyy kurimus, josta ei tiedetä, meneekö valtava kohtu mustan sauvan sisälle, vai imeekö musta aukko kaikkeudeksi laajentuneen sauvan itseensä ja alkaa itse paisua sauvaksi, joka muuttuu palloksi, pallo kohduksi jne? Sen voisi nähdä vain koh-taus-tal-ta puolen...  Yö kiiluva silmä miauuu...kuu... mai-kuussa.

- Vai onko kaikkeus-kohtu se, joka imee suureksi halukkaan hiiren itseensä käpertyen tuon pikku sauvan ympärille? Kohtauspaikassa kaikki hajoaa jauhoksi, mesitipaksi, joka kasvaa uudeksi muuttuneena. Koska sauva-viiva on jo itse ympyrä. Ja "voima" on se, joka saa sauvan kiertämään itseään.

- Kosmos: ...Ei - vaan pyörre itse on jo kohtu. Ja siellä oleva kieli houkuttelee sanaa puoleensa. Kohtu-onkalo onkin pienen pienen sauvan sisältävä loukku, vipu, joka laukeaa, kun sen kieltä kosketetaan. Tämän seurauksena on kaaos, jossa sauva hajoaa jauhoksi, siitepölyksi, suihkulähteeksi, joka hakeutuu taas kaikkialle, kun sitä edeltävä sauvaksi muuttunut universumikohtu pyrkii yhteen pisteeseen.

 

- (Irtolipukkeet helmik. -98)

- Jos sana pysyy, niin merkitys muuttuu (kuvaksi).

- Jos merkitys pysyy, niin sana muuttuu kuvaksi.

- Salakieli: yksilö - identiteetti ~ selkokieli - ryhmäidentiteetti

- Jos ympäristö = 1, niin ihmiset eriytyvät.

- Sanalla on vähintään kaksi juurta. Ne ovat toistensa vastakohtia ja siksi yhdessäolosta lähtöisin. Käenpesä. Kaksiselitteisyys on kielen perusta.

Käärme I ja käärme ovat sama asia - kahdesta suunnasta katsottuna.

- Word ~ S. Wort ~ swear. Tämä on yksi läntisen maailman perussanoista!

 

24.2.98         - Sanan nimi on maskuliini ja sisältö feminiini. Sanan ymmärtäminen on prosessi, jossa nimi ja sen tarkoite kohtaavat, menevät naimisiin. Tarkoite, sisältö on se reaalitapahtuma tai olio, jonka yhteydessä sana lausutaan/ajatellaan. Yhteys on siis tämä kolmas tekijä, liitoskohta, jossa sana löytää kotinsa, itsensä, oman sisältönsä.

- Kun sana käy "Tuonelassa", kastetaan se uudestaan - niinkuin sen tarkoitekin. Se saa uuden nimen.

- Kolo on liitto (kuoleman kanssa?) ja helmi on liitto (elämän kanssa?). Käänteismaailmat ovat liittokumppanit. Kun helmi pannaan koloon, kohtaavat kuolema ja elämä toisensa. Se on suurin liitto. Toinen antaa ja toinen ottaa, hyväksyy. Hyväksyminen on lahja!

- Koska kieli on syntynyt kohdusta, piilottelee se omaa nimeään - ainakin sen merkitystä. Sanoilla piilottaminen on yhtä vahva ja vanha asia kuin sanat itse. "Ra" on nimi ja "ar" on sen lukittu muoto. Totuuden kääntäminen vastakohdakseen on salakielen avain. Toisaalta "koodin tunteva" osaa sen myös purkaa. Puolitotuudet ovat jo vaikeampia, koska ne viittaavat sivuun ja niiden oikein arvaaminen kääntää vain toisen sivun. Tällä tavalla piilotetaan se, mitä ei haluta kenenkään toisen ymmärtävän. Talo on lukittu silloin kun edes takaovesta ei pääse sisään keittiöön, kuumaan paikkaan.

 

25.2.98         - Haur/Kaur - ei ole (saksankielessä); Kaur'ille ei löydy pesää, ei Saksassa, ei Suomessa, ei Latinassa; Lat. caurus ~ corus 'luodetuuli'  >? E. source 'lähde'; Horus -jumala ~ Chorus

         >  luode = luoda = pohja-luotaus = luoti = luotto  > pohjassa/Pohjolassa/pimeässä -käynti-tuuli

Capricorn         'Kauriin (kuikan?) kääntöpiiri (pohjoisessa)'; Kravun kääntöpiiri on se, jossa krapu alkaa kulkea eteenpäin, etuperin. Se on muille "takaperin". Kauris kulkee perä "takana". Siksi se kiinnostaa. Krapu kulkee sakset takana. Siksi se pelottaa. Sakset = rapu ~ käärit (est. 'sakset').

- Kuikka sukeltaa "pohjatuulella", kun tuuli on luoteessa ja henki on "pohjasta kiinnostunut".

- Jos kaurisimpukka oli kaulanauhakoriste, on mahdollista, että "kauri" muuttui sekä kouraksi että kaulaksi,
S. Hal-s ja sitä tietä sala-ksi.

 

2.3.98     - (Kuvitusta: mm. maailmanpatsas = kaksihelminen, valtava sormus;
                 Ewa on jo "kaksi" (even) ja Adam = 'odd')

- Etana, etana, näytä sarves.... Toinen on 1-0-liitos, omenapuu (jonka symbolikuva). Ewe-event: Aatto on jo tapahtuma! Aatto ~ Adam = tapahtuman alkupää. Ja loppu owe-ga on jo seuraavan alun enne (omega)!

 

2.3.98       - Sanoilla on siis oma käänteismaailmansa. Tässä todellisuudessa hyvä ja paha ovat (2 kpl) eri sanoja, joiden ansiosta maailmankuva jakautuu kahtia, mutta sanat säilyttävät erilaisuutensa.

- Kun otamme sanan pollution, se on sekä "siemen" että "saaste". Tällöin yksi sana pysyy, mutta maailma muuttuu sanan ympärillä. Siementä tarkoittavalla sanalla luomme (hyvän) mikromaailman ja saaste-merkityksellä luomme pahan makromaailman. Ne ovat toistensa käänteiskuvia.

- Kaksi eri sanaa viittaavat ulkoise(e)n maailman muutokseen. Yksi sana viittaa käänteisyyteen sisäisessä maailmassa - ajattelussa. Hyvä ja paha hakevat yhteistä näkökulmaa ja pollution sisäistä arviointia.

 

3.3.98         - Renkaan solmukohta, helmi, on siinä, missä kaksi erilaista on kuitenkin sama! Ne siis yhtyvät toisiinsa: Ruut-kieli ja vaa'an kieli. Voiko olla totta? Ainakin niin loogista! Miksi ja miten kaksoiskieli syntyi? Toinen oli maallinen, toinen käänteinen - niinkuin kaksi klaania! Toisella selvitettiin pyhät asiat, toisella arkipäivä.

3.3.98          - Nooan arkki = hiiren vene??? Laiva on lastattu sanapareilla. Jos toinen vetää saapasta jalkaan ja sanoo: "but" (= kumyk: jalka, leg), et voi tietää, tarkoittaako hän jalkaa vai kenkää (E. boot 'saapas')

 

5.3.2011   - Myyteissä samankaltaiset sanat kohtasivat toisensa. Myytissä ne sidottiin yhteen ja niiden merkitykset sitoutuivat toisiinsa. Todellisuudella ei ole mitään tekemistä kielen kehityksen kanssa! Myytit olivat harvinaisia, siksi niiden sanavarasto säilyi mielissä paremmin.

5.3.98         Kyrpä (SSA 465); 'kirvata, köyriä' ym. estävät kauri-sanueen käytön. Sama on indoeur. puolella curve jne. Sanojen kirjaimia vaihdetaan joko pilkasta tai häpeästä. Kirjainten vaihto on identiteettikysymys. Kurpitsa (Est. kurbits) on yksi näitä sanoja.

 

6.3.98       - Sanojen merkityksellä on yhtä suuri oikeus muutokseen kuin sanojen ulkoasullakin. Tätä johtopäätöstä kielitiede ei ole uskaltanut tehdä. Vrt. kirves > kirvesmies > mies (jolla on kirves piilossa)...

- fly-hing agaric ~ 'tuuli-puhuu-lentää'... Tuulella on paine ja imu. Se liikkuu ja pysyy. Se nousee ja laskee. Se puhuu ja on vaiti. Se tulee ja menee. Tuuli on henki, koska sitä ei ikinä näy.

- Pilkkanimityksissä kieliopin säännöt kumotaan - esim. "berserkit" > pers-erkit, veri-serkut jne.

- Kos-mouse; hiir-vier-sir; hero-sankari; aar-kotka & aabr-sade, aurea-kulta

- Suuren ja pienen samaistuminen puhekielessä kertoo vain sen, että ihmiset haluavat aina leikitellä sanoilla. Ne ovat kaksiselitteisyyden kultaisia hetkiä. Petos ja hulluttelu ovat puhekielen välttämättömiä perusominaisuuksia.

 

6.3.98           - Näin aamulla unessa joen, jossa olin soutelemassa harvan ruohikon keskellä. Mieleeni tuli sana ora, ja ymmärsin, että kaksi asiaa kohtaa toisensa kohtauspaikalla, niinkuin koskessa kivi koskettaa veneen pohjaa. Kohtauspisteestä syntyy sanoja sisäiseen maailmaan. Prosessin aikajana alkaa saada nimiä. Ja nimet vaihtavat paikkoja, mikäli suhde on hyvä. Niinkuin kaksi sydänystävää. En vain tiedä, miten tuo ora tähän liittyy.

 

15.3.98         - Olen tehnyt brujo'sta ruuhen. Ja nyt minulla on hiiren vene - kirjakielellä Hiiden vene. Olen tullut hiiren sankarilliseen kokoon (> Vrt. IS: Karhunpeijaiset) ja pujahdan Kreikan kielikolosta sisään. Sanojen loukkutarhaan.

- Näyttää siltä, että sanan 'henki' on jossain toisessa todellisuudessa (= paikassa?) fyysisessä muodossa, so. alkuperäisessä käyttötarkoituksessa.

Ugrilaiset pitävät sanan syntyä kaiken tiedon alkuna. Siksi heidän kielensä näyttää sisältävän erittäin vähän varsinaisia sanajuuria/juurisanoja. Sen sijaan johdannaisia on paljon (saamen- ja hantinkielet).

- Kreikassa taas juurisanoja on loputtomasti, mikä näkyy Olympoksen jumalten suurena määränä, kirjona. Indoeur. kielet ovat levinneet tilaan, ugrisanat aikaan, Molempia voi ymmärtää vain toistensa kautta.

- Ajan synty on oikean hetken valinnassa; call ~ 'soidinhuuto'  (geeli ~ gal ~ kello ~ maiti-aika)

 

15.3.98         Jahve-Gavia -jauho-lahjoineen kahvelin nenässä, veden pohjalta maata hakemassa (kuin alkukuikka). Mitä kuikka jättää järven pohjalle vastalahjaksi? Kyyn munanko? Maapalasen hinnasta, kangastilkun hinnasta? Myötäjäislahjana...

 

21.3.98         - Ugrilaiset käpertyvät kieleensä, indogermaanit levittävät sitä ympärilleen.

- Sanan ulkoasu sekä sisällön, tarkoitteen tulee olla sopusoinnussa ajatusrakennelman kanssa.

21.03.98        - Myytti laajenee sitä mukaa, kun uusia sopivia sanoja löytyy. Kun kirkko toteaa, että esp. 'sin' on 'ilman', tulee 'synnistä' Jumalasta luopumista.

 

29.03.98         - On pelkästään muistin järkevää käyttöä ilmaista 'suuri' ja 'pieni' tai 'hyvä' ja 'paha' saman sanan pienillä muunnelmilla, koska muistitilaa tarvitaan puolta vähemmän, ja muistaminen on puolet helpompaa kuin erillisiä sanoja käytettäessä. Kaksoismerkityksellä varustetut sanat muodostavat sormuksen ja helmen, so. renkaan, luupin, joka elää sisäistä elämää ja johon voi hypätä lennosta mukaan. Energian säästö moninkertaistuu. Kysymyksessä on luonnon nerokas järjestelmä käytetyn energian hyödyn maksimoimiseksi ja muistitilan pienentämiseksi (so. kapasiteetin lisäämiseksi).

- Nähtävästi yhden sana-rengasketjun koodaaminen 2-3 eri tavalla on ihanteellisin keino pakata suuri määrä muistia pieneen tilaan niin, että yksittäinen sana ja sen tarkoite on myös löydettävissä ilman aikaviivettä.

 

Lisuri LPR s.131 (1998):

- Väinämöinen haki Antero Vipuselta kolmea sanaa saadakseen lauletuksi itselleen veneen ’ilman käsin koskematta’. Meillä on kädessämme kolme sanaa, luohti, laulu  sekä joiku. Niitä olen ollut hakemassa rakentaakseni  itse oman veneeni. Saadakseni tietoa minun piti mennä manan majoille tietoa hakemaan jo kuolleilta ihmisiltä, heidän olemattomasta muististaan, joka kuitenkin on, mutta jossain muualla, ei siellä missä he itse ovat. Heidän muistinsa on Sammon sisällä, Vipusen vatsassa, ei päässä. Enää. Tieto on seitsemän vuoren sylissä seitsemän lukon takana suurten kivitalojen sisällä.

- Jokaiselle ovelle olen tarvinnut tunnussanan saadakseni sen auki. Useimmat saamelaiset eivät ole edes kolkuttaneet. Itse olen ’käsin koskematta’ tehnyt omaa luomistyötäni neljän seinän sisällä kaukana siitä veneestä, jonka mielestäni pitäisi olla purjehduskelpoinen vielä kauan aikaa.

 

4.4.98  - Totuus sinänsä on helppo löytää. Sitä on kaikkialla. Oleellista ei ole totuus, vaan siihen johtava ajatteluprosessi. Jokaisen ihmisen pitäisi elämässään selvittää jokin arvoitus miettimällä niin kuin minä olen tehnyt (ja moni muu) - niin että aivot unessakin pohtivat lopulta kysymystä (esim. sanoja niinkuin nyt). Atamaani ~ Adam

 

22.11.98  (Kaleva-artikkelin poistettu loppu):

Kielen globaalisia juuria koskevaan tutkimukseen liittyy termi ’Mother tongue’. Saamelaismusiikin juuria tutkiessamme voitaisiin päätyä kaikkien laulujen äitiin ’Mother-(dis)play’, jossa näkyy vihjeenomaisesti se, mikä on itse soiton ja laulun takana. Wittgensteinin ilmaisuko puheesta ’kielipelinä’ (l. game)? Mitä sen takana on? Gamos-häät kaamoksessa... Keimailevat soidinmenot (mating) niin kielen kuin musiikinkin Luojana? Madder-matings May (I?) -kuussa, joka sisältää made-matikan kaikkien lukujen äidin ’yhdeks-iänj’.... Noitakansan painajainen; noaid-meer night-mare...  Ja jos sukupuolinen eroottisuus pannaan peittoon ovat ’hiirenpelin’ (hieros gamos) sankari-kumppaneina suuret ja pienet jumalat...  Hieros-salem...

Meillä on avain Paratiisi-tarun Eva-dimensioon. Asia koskee kuukautisvuodosta johtuvaa häpeää ja aikuiseksi tuloa. Mahdollisesti sitä seurannutta raskautta. Kyy tarkoittaa ’niitä’ aikoja. Oliko kysymys ’kielletystä hedelmästä’ (väärään aikaan) vai ensisynnyttäjäksi tulosta? Omena on punainen, lehti on punainen, tuli ajaa ihmiset pois Paratiisista.

Mitä tarkoittaa engl. ’ivy’ - Eeva ’norsunluun’ lisäksi? Eeva syntyi Adamin ’luusta’. Mitä on ’norsu’ eri kielillä? Miten Paratiisi-sana kuvaa tätä kaikkea?

         > Para > vaara > Warning > war > vara- > varas-taa. He ainakin olivat omenavarkaissa.
        >  R. spar = säästö > svar = vastaus > svart = musta > vartio
         > warten (odottaa) > lpK. vuarr = -kertaa > R. varga = susi > varje = joka-
         > F. varjo (kahdentuminen) > Esp. ’para ti’ = ’sinulle’

Ewa gave me Gabe(l)...Give me a bottle (hew-nostata minulle)...?