SANAT VII 2001-02
SANAT VII 2001-05.12.02
? [Päiväämätön 15.11.01 jälkeen] Ääni (ks. myös sana-sono-dom > kieli-gol-kuol)
Alussa oli sana. Sana = ääni. Ääni on kutsuhuuto. Kutsuhuuto ilmaistaan kielellä. Kieli erottaa kansat toisistaan. Nimi ilmaisee kielen. Kieli on huutavan ääni erämaassa, jos se on kutsuhuuto. Jos mitään ei kuulu, on vaara lähellä. Vaara muodostuu joko kielen kätkemisestä tai yksin olemisesta, sillä ei ihmisen ole hyvä elää yksin. Hän tarvitsee sekä saaliin että kumppanin. Saalis on kuollut, mutta kumppani elää. Ilmarisen kultaneito oli saalis, ei kumppani.
Ääni on joko luokseen houkuttelevaa että luotaan pois ajavaa. Hiljaisuus on äänen toinen kylki, kääntöpuoli. Sen sanastoa tulee käsitellä äänen yhteydessä - kaiken varalta.
Harmagedon [Gr. -o'n] <? Hepr. har megiddon, Megiddon vuori - Ilm.kirjan mukaan Jumalan ja maailman valtakuntien ratkaisutaistelun tapahtumapaikka. (Uusi siv.sanakirja, Otava 1993)
> Ven. gora ’mountain’ = Pol. gora, Tš. hora, SKr. gora,
= Hepr. har, Arab. gabal
~ ? vrt. Unk. hegy ’vuori’; R. häxa ’noita’ = E. hag ’(noita-)akka’
>? Kyöpelin-mägi-vuoren hora-harja-aika = Göbbel-Jubel
> ...jonne noidat lentävät harjoilla... häät (unk.)
>? Samuli Nuotio (1960-l. lopulla): ’Kukat kedon Harmaggedon...’
Kysymys on Makedonian mägilane-vuoristolaisista, jotka ovat ulkomuodoltaan mehiläisen/mesilasen näköisiä. Harmaine käsineen he harjoittavat vuoriston tyypillistä Har(z)-maa-taloutta myymällä vuorenharjoja hourupäille köyry-selkä-eläkeläis-asiakkaille. Köyhemmille huutokaupataan vain karjujen gory-verenhurmeisia karjamaita maatalojen harjakatoilta eniten karjuville.
Maksu karhutaan ns. vuoren-selkänahka-karhilla - siis suoraan päällystakin sisävuoren alla piilevässä luonnossa. Tai ottamalla se asiakkaan lounaasta, joka sijaitsee etelän ja lõunaan välisellä ei-kenenkään-maalla. Lounas oli ostettu samaisilta vuoristolaisilta hunajan muodossa. Alone - ilman todistajia. Se oli varsinainen mägi-magus-söök eli magic-mega-joke, joka sisälsi mausteena hivenen shock-choke-chock-light -kepeytettyä eristenauhaan käärittyä ruskeaa voinmakuista voikukan teriö-levitettä. Sen muin. unkarilainen nimi Wimagguc! kehotti rukoilemaan ennen ateriointi-veitsien teroitusta. Sen jälkeen voi kukaan syödä vapaasti.
Särpimenä oli male-cast -nimistä Gast-mahla -pitojuomaa, joka oli peijaisen hyvää(n) pääruokaan verrattuna. Olihan se ever-ghost-kultarannikolta past-mail -kuljetuksena kiidätetty - jopa ohi Gastmahl -ruokapöydän kaikessa kiireessä. Guest -vierailtakin katosi siinä hötäkässä yksi kirjain, joten he saattoivat vain guess-arvailla, tuleeko ruoka re-quest -paluupostissa.
Hora-aika-talon kioskista saa myös tuoreimmat ennusteet aju-ruohonjuuri-tasolla kertovan new-Gorge’s Hard Thymes -sanomalehden, jota - magazine-lukusalissa - ahmimalla saattoi päästä hajulle kuilun partaalla tapahtuvista pörssikeinutteluista - mikäli kykeni karvaanmakuiset viestit nielemään. Saman voi tietysti (noitakaupasta ostettavilla hyvillä hag-äri -taidoilla) lukea myös Gabel-haaroitetun real-TV:n kautta - kaksi-haara-kielisenä ja ilman sarvihammas-mainoksia taistelun loppuratkaisun doom -tuomiopäivää odotellessa.
- Minun karma-kohtaloni on syödä karmean makuista, taskulämmintä karman-korm pussirehua valmispakkauksista. Onneksi jälkiruokana on Gourmet-juustoa. Muuten joutuisin syömään Carnina Burana päänsärky-tabloideja. Joskus on vaihteeksi tataarien tuottamaa viljan rikkaruohoista tehtyä kura-puuroa Kurat -hovimestarin kuraattoriohjein tarjoiltuna. Parhaina päivinä saan obinugrilaista karmaš/kurmač -kaurapuuroa, joka on valmistettu paahdetuista tai liotetutuista ohrista.
Ehtoollisena on tavallisesti Korb-korista tarjottuja hirvittävän kuivia Corpus -öylättikorppuja. Muistuvat mieleen jonkun sanat: ’Tämä hedelmä (plod) on minun ruumiini (plot')...’
Taustaviihdemusiikkina on Germany-armeijan ”Corps’-Choir” -kuoro, joka esittää goremyka-kovaosaisten lauluja šarmanka-posetiivin, sirmakka-garmonikan tai peräti garmaan -hanuripartion ja gubnaja garmoška -huuliharpun chord-corny-Horn-torvisäestyksellä sekä Hornankattila-rumustolla.
[> Ks. myös 29.9.08]
Gourmand-ruokailun jälkeen saan kylläkin - harmaahapsiseksi saakka - nauttia Gr. kharma-iloa ja mielihyvää Gardenin gardiiniverhoisessa (ven.) garem-haaremista, joka panee gormon -hormoonit hyrräämään. Tanssinäyttämönä toimivan yard-etupihan herm-afrodite -patsaat on valaistu karmiininpunaista valoa hohtavin karbidilampuin. Ympärillä kirmailevat Guardian-service-vartioliikken miehet - kukin laahaten perässään omia synninraskaita servi-suojalautojaan siltä varalta, että tanssijoiden skärm-sermit putoaisivat vahingossa liikaa särmikästä näkymää paljastaen.
Kun lähdön aika vihdoin tuomiopäivänä koitti, oli pihalla valmiina odottamassa Kharon-taxikuski kuorma-autollaan viemään yli sillan joen toiselle puolelle styx-mittarin tykyttäessä tax-veroaan.
3.12.01 Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että etymologisen tutkimuksen suurin ongelma on kotikielen sanojen yhdistämisessä. Eino Koponen nähtävästi on yrittänyt laajentaa sanakytkentämalleja yhden kielen sisällä. Hän onkin kai saanut siitä sapiskaa. Erityisesti ortodoksisen menetelmän haitat näkyvät siinä kun Jorma Koivulehto ei kykene yhdistämään jumi-, jumala- ja tuomenmarja (jumi) -sanoja yhteen nippuun. Jokaista sanaa varten siis täytyy luoda erillinen johdosketju indoeur. kieliin. Sijalle tarjoan alkukuvaehdotusta, jossa em. kolme saman sanan merkitystä nähdään yhtenä kokonaisuutena. Silloin meille avautuu nähtäväksi matemaattisen päättelyketjun sijasta prosessi, joka sallii myös virhe-elementin so. taiteellisuuden sanankäytön historiassa - juminpalvelusriitin - sen uskonnollisessa ja seksuaalisessa muodossa. Kolmantena merkitykseltään tulee vasta päivätajunnan tietoisuutta johtava neutraali merkityssisältö. En vielä tarkkaan osaa määritellä näitä kolmea aluetta.
5.12.01 Todelliset (’taiteelliset’) innovaatiot tehdään kielen sisällä: sanojen merkitysten muuttaminen sijoittamalla sana uuteen merkitysyhteyteen. Niiden tunnusmerkkinä on se, ettei niitä voi johtaa toisistaan matemaattisella päättelyllä vaan assosiaatiomaailman avulla. Uusi sana on muodollisesti risteytymä kahden erimerkityksisen sanan vartaloista.
Esimerkkinä kielten välisistä merkitysmuuntumista SSA 1, s. 437:
sm. kumuri (kumura) ’pieni (kuuro)pilvi, sadekuuro’
~ md. kovol, kovǝl ’(sade)pilvi’ ~ syrj. kimer ’pilvi’ >? šummer
+ unk. homaly ’hämärä, pimeys, hämäryys’ >? jumina, jyminä; humala
~ E. cavalry ’ratsujoukko’ > caballero-kavaljeeri >>>??? sm. kävellä!
8.12.01 Ovessa luki: Pyrstö-Fürst I (= first-först)
so. Häntä-nakki-Durst (burst-Wurst-worst)
- Adam = 1 (adin); Ewa = Jahve = Affe = ow = how-oval = hole
> pariton-parillinen; ylhäällä-alhaalla; kiinni-auki; tappi-kolo
Kuola: (V) ætta ’miehenkalu’ ~ ? R. ättan - ett
lpIn: aaut = (synnytys-)poltot < ahtt- ’poltto- >? S. acht ’8’!!!
> Kalevala: ...ahtahilta asumilta... >? E. out ’ulos’ > ahteri
Vastakohtia ovat suuri - pieni: suoro ja penis. Suureneminen on seksuaalisuutta (tappi-reikä -suhteessa) pieneneminen vähentää seksiä mutta lisää reviiri-vihaa. > kiinni - auki yms.
- SUST52 Kieli- ja kansatieteellisiä tutkielmia (E.N. Setälän juhlakirja) 1924
Jalo Kalima: Etymologische Miszellen: 11. russ. juktsa, juktša ’Fussriemen am Schneeschuh’
- Väinämöisen veneen valmistusohjeet Antero Vipuselta: tappi > reikä = liitos
11.12.01 - Kun maailma luotiin, se tapahtui jakamalla sanat dualistiseti, binaaris-käänteisesti: Luoto (maa veden keskellä) liittyi (erosi) lähteeseen (lähteestä, laukkaasta) (vesi maan keskellä). Käänteiskuvassa maa muuttui vedeksi, vesi muuttui ilmaksi, mutta samalla lähteen vesi muuttui vedeksi? Ei - vaan vesi ja maa vaihtoivat keskenään olomuotoaan. Ilma säilyi entisellään. Lähteen ympärysmaa muuttui vedestä nousevaksi luodoksi ja lähteen vesi muuttui merestä nousevaksi maaksi jne...
- Minun nimeni on Olpo Saastampoinen... (kirjoitettu lasten katsottavaksi -09-sairauden jälkeisellä kymmensormijärjestelmällä - näppäimiä katsomatta).
13.12.01 Vær-alden-olmai... Sillä on ’maailman' lisäksi kaksi muuta merkitystä. Saamenkielessä se tarkoittaa uros-naaras-ihmistä, jonka ugrilaisvastine on maa-ilma-mies. Kun tähän lisätään kolmas dimensio ver = veres, veri, tuore, lat. verde ’vihreä’ ja ald = E. old ’vanha’, niin saadaan käsite ’iki-aikainen vieras-tuttu’, joka on samalla hetkellä sekä nuori että vanha - toistuvasti vuorotellen... Jos sanuetta katsotaan world -näkökulmasta, niin voidaan sanoa, että alussa oli word-world, sanamaailma... Yhtä hyvin voisimme sanoa, että ’alussa oli nuori’ (veres-verde) - minä/se joka ensi kerran näki alun - oman alku-ympäristönsä, joka muutoin jo oli vanha - muille. Poikkeuksen teki Väinhä-emöinen, joka itsekin jo syntyi vanhana - kuin oma äitinsä.
Latinassa synty tapahtui keväällä (ver, veris ’kevät’) ja tuo synty oli totuus veritas, turk. veri ’tosiseikka, perusta’ tai unk. ver ’lyödä toistuvasti’; ver ’veri’.
Hollannin wereld puolestaan viittaa ’mies-tuleen’ (vrt. E. were-wolf ’ihmissusi’). Toisaalta holl. weer tarkoittaa ’säätä’ (Wetter) ja ’ilmaa’ (air), jolloin vastapuoleksi pitäisi löytää jotain solid -tyyppistä maa-sanuetta, ellei tuli-sanue kelpaa.
Joka tapauksessa mitkä tahansa näistä sanapareista liitetään yhteen kreikan sanalla vera ’vihkisormus’ (Gr. β = 'vita' = "v"), jolloin olemme päässeet sanojen perälle, Paratiisin hedelmätarhaan, jossa kasvaa βerikokko-aprikooseja tuottava cherry-puu.
Espanja vir tarkoittaa kuitenkin ’neitsyttä’. Ranskassa puolestaan on hedelmää syövä ver [ve:r] -mato, joka verottaa hedelmää niin, että siitä tulee vereux [verø] ’madonsyömä; maineensa tahrannut, epäilyttävä, valonarka’. < frz. verre [ve:r] ’lasiaine; vers [ve:r] ’runo(säie)’.
(14.12.01. klo 01.40) - Jos me olisimme rakastaneet toisiamme, olisimme jo ajat sitten tienneet tämän kaiken.
~? lpN varra- ’uros’; varra ’veri’; varr- ’tuore, veres’; værro, vearru ’vero, tapporaha’;
vara valdit ’huolehtia, varjella’; veara ’arvoinen’; varre- ’vara-’; varri ’vara (jhonk)’;
varr(i) ‘vaara‘ (vuori); vearri (vearre-) ’vääryys; erehdys’
> anord. al- ’all, ganz’; al, ol ’Riemen, Band’ (hihna, side);
alda ’Welle’; ’Talsohle (laaksonpohja), durch welche ein Bach fliesst’
< idg. *uel- ’wälzen’ (kierittää, pyörittää),
’winden’ (kiertää, kääriä, keriä); ’drehen’ (kääntää, kiertää jtkn);
~ ? lpN alde ’päällä’ < ? lat. altus ’korkea’, air. alt ’ranta’;
mnr. aldin(i) ’puun (tammen, pyökin) hedelmä tms.’
> aldinn 1) ’frucht’, 2) ’gealtert, alt’ >? Alta
Kun edelliset merkitykset huomioidaan, saamme vielä yhden vastakohtaparin:
matala = korkea (varr(i) ‘vaara‘; lat. altus ’korkea’), jos meillä on Welle -aaltoliike, joka pyörittämällä kääntää käsitteet vastakohdikseen yhä uudelleen. Ikiliikkuja, joka pitää maailmankaikkeuden elossa, koska se heilahduksensa ääripisteessä muuttuu omaksi vastakohdakseen. Ikuinen valssi, johon tarvitaan kolme askelta: eteen - taakse ja vaihto... Niinkuin S. Welt ’maailma’ sisältää kaksi merkitystä: Zeitalter ’aikakausi’ ja Feld ’kenttä, pelto’ - aika ja paikka, old ja field, alt ja Wald.
Toisaalta meillä on koko Paratiisitarinan ainekset, koska meillä on edessämme itse tammenterho kaikessa komeudessaan, uros ja vaadin niitä ihailemassa, mato joka muuttuu hedelmäksi... Kaikki, mihin kosketat, muuttuu hetkessä toiseksi - ei miksi tahansa, vaan joksikin näytelmässä alusta asti mukana olleeksi. Niinkuin itse peli Spiel muuttuu pelikentäksi. Jospa Paratiisi onkin peli eikä paikka...
S. Welt ’maailma’ - ahd. wëralt, worolt id., ’aikakausi’,
asächs. wërold ’maallinen elämä, aikakausi’,
ags. w(e)orold, anord. verold, engl. world ’maailma, aikakausi’
~ anord. old, ags. yld ’aikakausi; Welt < got. alds id. ~ lat. saeculum id.
~ Wergeld, -wolf < germ. *wera- (< *wira-) ’Mann, Mensch’
~ got. wair, anord. verr, ags. ahd. wër ’Mann’
~ air. fer, lat. vir, aind. vira , lit. vyras ’Mann’ >? F. vieras = Est. võõras
Feld ’kenttä, pelto’; mhd. vëlt, ahd. fëld, engl. field
< germ. *fëlth < vorgerm. *pelto-m ’Feld’; Wulfila: haithi (Heide) = gr. agros
~ sm. pelto, anord. fold ’Erde’, asächs. folda ’Boden’ < *fëltha
~ anord. fjall ’Gebirge’ (tunturi) < *fëlza- > Fels ’kallio’
~ lit. ploti ’lyödä kädet (levälleen) yhteen > dadurch etwas breitschlagen’
< idg. *pelǝ- ’flach, ausbreiten’ > Polen > aschw. fala ’Ebene’
> lat. palam ’öffentlich’ > Palme ~ aslav. polje ’ausgebreitete Fläche, Feld’
Altnordisches: (vrt. Kuolan femin. sanasto)
ver 1) ’klippe am meer zum fischfang’; nisl. ver, nnorw. vær ’fischplatz’
~ shetl. ver ’schäre auf der vogel nisten’ (S. Schären ’saaristo’)
~ ae. wer ’wehr, damm’; as. mhd. wer, ~ ae. waroð ’gestade’ (rannikko)
~ ahd. werid ’insula’ - der fangplatz ist eben nur ein teil des meeres...
Der fangplatz heisst also nach den ihn abgrenzenden klippen.
2) ’überzeug’; nnorw. ver, vær ’sack zum aufbewahren, überzug’
3) ’meer, see’ (poet.) ~ ae. wær ’spritzwasser’
vera 1) ’aufenthalt’; nisl. norw. vewra id., fär. vera ’wirklichkeit’,
nschw. dial. väro ’langes verbleiben’
vor 1) ’landungsstelle’ (rantautumispaikkaan asetetut kivet - kahdenp.)
< urn. *waru-, nisl. vör, nnorw. vor ’hohe stein- oder kiesbank’ < shetl. virr
~ frz. gare ’hafenplatz am flussufer’
~ lpN varr ’zwei steinreihen, zwischen welchen boote and land gezogen werden’ >? vrt. mn. aldin
~ ae. waru ’wohnung’; mnd. war (were, ware), mnl. ware, were ’damm im wasser; verteidigung’
~ ahd. wuorki, schweiz. wuhr ’damm’, langob. wora ’flusswehr’
~ alb. vor ’grab’, av. var ’burg’ ~ ? idg. *uer n. 12 mahd. juurta...
Kaiken sotkee Kuolan feminiininen sanasto:
Kuola (ss.718-721): varaž ’suoni’; varr-varaž ’verisuoni’
~ varda, Nä vardt ’varsi; ryhti, asento’, (Nä) ’miehenpuku’
~ varda ’(eläimen) etujalan juuri, kainalo’; N oud-varda ’etujalan juuri’;
> (?) menn-vard(a) ’takajalan juuri’; vardeđ, vardadeđ (V) ’ottaa’
~ varr(a) (K T), varr, wor, varra ’kiela’, sarvirengass
~ varr(a) (P) ’pade, merivalkama >? vrt. sm. varra
Ver- ja ald- molemmat siis tarkoittavat ’kahden vaaran välissä sijaitsevaa vettä’ so. suojapaikkaa...
Isl.: vera andvaka ’lie awake’ < andvaka ’sleepless’
22.12.01 Naiseus ilmaistaan kielteisenä so. parillisena, kaksihaaraisena - yhden ainoan oikean
vastakohtana. Ks. esim. lp. neit ’neiti’; S. nein ~ sm. nainen
2002:
9.1.2002: Kun (ulko-)muoto muuttuu, niin merkitys säilyy. Kun merkitys muuttuu, niin muoto säilyy.
11.1.2002 Sanojen epistemologia l. tieto-oppi?
Kysymys ei ole siitä, kuinka sanat johdetaan kieliopillisesti toisistaan vaan siitä, millainen on se maaperä, johon ulkoa tullut sana istutetaan. Sanalla täytyy olla sopiva epiteetti- ja assosiaatiomaailma valmiina odottamassa sopivaa istukasta, joka täyttää istutusaukon. Voisiko tilannetta jotenkin kuvat seuraava lainaus:
Knut Tallqvist: Baabelin manalassa, Akateeminen kirjakauppa, Helsinki 1933
s. 36 Namtar, ”maan” ministeri, joka ratkaisee asiat, seisoi kohotettu miekka kädessä, valmis surmaamaan miehen, jota hän piti vasemmalla kädellä tukasta kiinni. Hänen vaimollaan Namtartulla oli aarnin pää, mutta ihmisen kädet ja jalat. Kuolemalla oli käärmeaarnin pää ja jalat sekä ihmisen kädet. ”Paha jumala” nimisellä demoonilla oli ihmisen pää, päässä kruunu, ja kädet, mutta linnun jalat, ja vasemmalla jalallaan hän polki käärmeitä. Allikhappulla oli leijonan pää, neljä ihmiskättä ja kaksi jalkaa. Sagkhulkhazalla oli linnun pää sekä ihmisen kädet ja jalat, ja hän lensi siivet levällään. Khumut-tabalilla, ”maan” laivurilla, oli myrskyjumalan pää, neljä kättä ja kaksi jalkaa. Härkäjumalalla oli härän pää, mutta neljä ihmisen kättä ja kaksi jalkaa. Pahalla Utukku-hengellä oli leijonan pää, myrskyjumalan kädet ja jalat. Sumes niminen jumala oli täydellinen leijona, joka seisoi takaraajoillaan. Nam-erimilla oli vuohen pää ja takapuoli (?), mutta ihmisen kädet ja jalat. Nedulla, manalan portinvartijalla, oli leijonan pää, ihmisen kädet ja linnun jalat. ”Kaikki paha” nimisellä demoonilla oli kaksi päätä, toinen pää leijonan. Lugal-urralla oli kolme jalkaa, etujalat olivat linnun, takajalka oli härän; hän oli täynnä peljättävyyttä ja loistoa. Siellä oli lisäksi kaksi jumalaa, nimeltään tuntematonta; toisella oli myrskyjumalan kädet ja jalat, toisella oli ihmisen pää ja päässä kruunu, toisessa kädessä jumalainase ja vasemmassa...
- Näyttää lopulta siltä, että sanojen historia on vain ihmiselämän historia:
Sen ainoa tarkoitus on kulkea tyhjän läpi, so. ’potkaista tyhjää’! (1&0)
- Perinteisesti me saamme aikaan valokuvan sanan synnystä. Minun lähtökohtani on elokuva, jossa jokin tapahtuma, langan pujottaminen neulansilmään, käydään läpi alusta loppuun. Ja tuo kuva sykkii kuin filmiprojektori... Scherz > Herz > skär...
11. 01. 2002(?) klo 00- Tämä on aivan tavallinen jouluyö (!?). Tällaisena tavallisena yönä syntyy vain tekstejä. Olen järkyttynyt siitä, kuinka vakavissaan kielitieteilijät ovat olleet kirjoittaessaan kirjoja. Olen lukenut niitä kymmeniä (jotka tuntuvat sadoilta). Edessäni on, kuinka tshuvassi on muuttunut tsheremissiksi. Ja olen niin humalassa, etten pysty kirjoittamaan edes kunnon esitystä siitä, miksi minä päätin elää näin kauan.
11-29.1.2002: Lat. vesper = ilta(tähti); vespera ilta(päivä) < vestis ’vaate; vaatteet, puku; verhot
>? West ’länsi’; ’kylmä-aika’; parem-para(s)-dies & waste-ties
>? Paratiisin opetus: Päivällä paljaana ja illalla vaatetta päälle.
Vaatteena so. katsottavana oli veren-lore-vuodatuksenkin kestävä ns. beast-vuota, jonka lisäksi asuttiin beast-llion’issa - jalopeuran luolassa. Vestan neitsyet olivat tiukimmin pukeutuneita. Mutta he olivatkin the bests - Theba’sta tulleita. Nimensäkin he olivat lyhentäneet vestigo -jäljistä Vesta’ksi, jottei heitä jäljitettäisi nimen eikä hajun perusteella. Heitä oli kokonainen beatle-battle-batallion. Transsista heräämisen Wacht-varmistajana heillä oli Erwachherr-herätyskellomies. Siveysvöinä golden medal-jongleurs. Se puettiin päälle maailman pienimmässä vestibulum-pukuhuoneessa, joka oli vain korvassa olevan pikku luun mittainen, joka vasta myöhempinä aikoina - kovassa käytössä oli laajentunut port-tali -pylväiköllä varustetuksi esi-nahka-pihaksi, koska bort-ulko-oven lisäksi myös taloonkäynti temppeliin tapahtui sitä kautta. Miesten sijasta he vahtasivat ajan kulukseen pelkkää TV:tä vaade-saatteita. Tuona aikana he mutustelivat daily-gate -herkullisia beetle-kovakuoriaisen kokoisia beetel-pähkinöitä, needle-heinänkorsiin pujotettuja Nudel-Tadel-Dad-taateleita ym. Needles-merkkituotteita, varastettuja variksen-vaarikkaita sekä wadelma-murakas-muuraimia, jotka oli tuotettu vaiteliaalla pororaidolla salaa Vadsøn wadi -keitailta lind-lend-needle-way kieltolain kiertorataa pitkin huippuvetoisissa vadeissa. Jotkut muut mausteet oli tuotu celi-boat -aurinkolaivalla, jonka erikoisuus oli siinä, että se kulki eteenpäin aina selkä edellä.
Vesta = ’Göttin des Herdes’
vestio = vaatettaa, pukea; verhota; vestis ’vaate, verho’
> vestigo ’käydä jälkiä, vainuta, etsiä’
>? russ. vjest ’viesti, sanoma’; E. dzest(?) ’ele’ (gesture); chest ’rinta’
Venäjä: karjer ’louhos; kiitolaukka’; karjera ’virkaura’;
...Kuski eteni virgin-urallaan nopeasti kärri-area’n kokoisella ovaalinmuotoisella rotatoraato-rad-joon -ampumaradalla kivikkoisessa louhikossa ylös-alas caš-o’-chock-tanssin kaltaisesti pomppien kokonaisen charm-year -ajan... Tavoitteena oli edetä zar-chair -tasolle saakka hokemalla: tattoo-tahtoo... –sotilastorvisoittokunta-melodiaa ’Sing low, sweat chariot’ -sanoilla.
Koska kysymyksessä oli kär-ruhe-äri-miesten ravikilpailut yli grav-hautojen, Grabe-kaivantojen ja karies-grubbe-kuoppien, oli tärkeää, ettei vauhti kasvanut liian suureksi, Siksi bravo-huutojen sijasta katsojat huusivatkin: ’Grave, grave lento!’ - Painu alas, lennä hitaammin!
Järjestäjien palkkaamat haudankaivertajat sorvailivat graffitejaan silta-arkkuihin kirjoittaen vääriä ohjeita, kunka kilpailijoiden tulisi ravata haudan tuonpuoleisessa elämässä.
ven. svet 1) ’valo’ = pol. swiatło, Lit. šviesa; 2) ’maailma’ (mir) = pol. swiat
> strana sveta ’ilmansuunnat’ = pol. strony swiata ~ vrt. ven. tsvet ’väri’
>? R. vit ’valkea’ = E. white >? E. sieve; sweet; F. suvi; Ven. vestj 'sanoma'
> svetša ’kynttilä’ = pol. swieca, latv. svece, lit. žvake
> ven. svežyj ’raikas’ = pol. swiezy, lit. šviežias, latv. svaigs
~ svyezhl ’fresh’ = Pol. swiezy, Tš. čerstvy, S.Kr. svjež
~ svjatoj ’pyhä’ = pol. swiety, lit. šventas, latv. svets ~ vitj ’punoa’; swist ’vihellys’
>? Est. suits 'savu' >? E. suit ’puku’; E. sweet >? S. süd ’etelä’
~ lpK sveat ’Hui!’ -salaman päivittelyhuuto
>? roman. sfetnic ’Berater, Ratgeber’
Ei ole viestiä ilman vasaraa (tool)! Ei ole vasaraa ilman tuloa! Ei ole tuloa ilman windth-tuulta! Ei ole tuulta ilman pimeyttä (west-vezer-vesper)!
Ei ole pimeyttä ilman olentoa (dzest-wesen)! Tuo sweet-armon white-valkokyyhky (feather-wetter-father) toi valo-viestin maailmaan (swjet/sovjet)... Jo laantuu (sweat-) tuskan weep-nyyhky, käy wait-toivo width/wuchs-versomaan!
Kluge: Deutsch-etymol. 1899:
s.18 Kamp(e) = eingehegtes Stück Feld (’aidattu maa’);
nd. nl. kamp (altes Lehnwort) < lat. campus >? Sampo >? Kampf-taistelu
>? (s.107) sana on kirjoitettu muotoon Campe!
’Adelung und Campe’ (koskien sanan sijoittamista sanakirjaan) = kotka (Adler) ja sampi (~ kampela)
>? Kalevala: Kamp-pailu Sammosta, jonka suuri kampela-olio nielaisi ja josta tehtiin
kamm-tely-tel -soitin. sam-perli soikoon! hauen vatsassa.
Sitä ennen Louhi oli kamminnut Sammon Sambalah-vuoren aidattuun kammioon, scham-peri-feriään josta se kammettiin irti. Sitä ennen orjat olivat samm-polkeneet Kamin-ahjoon camp-fire -tulta, jotta Ilmarinen pääsisi shamara-haamerilla takomaan kirjokannelle paikkaa auringossa (Gebucht). Samum-tuuli pantiin palkeita puhaltamaan ahjon sam-puihin. Rauta karkaistiin sampa-syljellä sammiossa.
Sampo on zymbul... sipuli-symboli, joka nousee zemen-sammaleisesta zemlja -maaperästä.
Ziemlich schaum-bil(d)-perästä... Gebuchts-Tag'ina so. kirjaamispäivänä.
Oliko camp-uss paratiisin aed-aus? Maailman ensimmäinen aidattu alue? Schame-bush...
kupliva kuin samppus-juoma (soma) upotessaan veden alle?
Olisi tarvittu santarmi-poliisiksi pelastusarmeija 0-chant-army hoitamaan haavoittuneet veneestä,
tai samb-ala -vuoteelta.
Tänään on 29.1.2001 klo 01.39, kun sammutan mieltäni Toreador-konjakilla ja kirjoitan tähän kirjokanteen. Kaikki. Mitä kirjoitan on tarkoitettu otsikoksi, mutta kirjasta taitaa sitten tulla liian lyhyt, koska kaikki tärkeä on sanottu jo otsikossa... Kierrän nimittäin ympyrää: the same buu-boom. Camino on lämmin tie shame-boan luo.
Miksi kirjoitan tätä? Tämä on minun synnyin-merkkini (sign-nature) joka on myös synnin merkki (sin-neidžyt-tour) = sein... Oleminen on syntiä. Siis tehkäämme syntiä. Mutta sitä enne meidän on tunnettava synn(y)in luonto, jotta osaisimme tehdä sitä oikein - synnittömästi. Sein on olemista yksin (sin). Yksin Sin-kuu -synnin kanssa. Siis synnistä sin-irtaudutaan olemalla kaksin (sum, con). Synnin summa on siis sam-yhteinen ilo summassa.
Sain signeerauksesta aatteen: sein on huuto! To find a fiend? Ollako vaiko eikä-reikä. Ow-now. Sampo oli menneisyyden ensimmäinen kahlittu alue. Jump-ow, jumb-o-hyppy-reikä. Häpeäpaaalu ihmiskunnan hi(gh)-story-aasta. hüüwa-Eewa.
Mieleni on avautunut ottamaan vastaan kaiken. Olen kokenut jo sen säveltäessäni. Mutta nyyd... Olen hieman ujo näkemään tätä kaikkea... Olen vip-Eros-ussin vatsassa ja saan, nautin erikoiskohtelua, sillä minulle näytetään kaikki... kertaheitolla. Enkä ollut valmis vastaanottamaan näin komeaa Tuhkimon kohtelua. Kaikki paljastetaan kerralla, enkä minä ehdi olla mukana tätä vauhtia. Kello on jo yli kaksi, joten on viisainta mennä nullumaan - nollaamaan itsensä. Minunkin pit’ää elää. Ja rämä informaaton paljous ei muka anna minulle rauhaa... Kuin se olisi odottanut vuosituhansia päästäkseen puhumaan jonkun kanssa. Ja minä satuin paikalle. Vahingossa. Ei tämä ole minun syytäni, se, mitä täältä tullee. Mutta ei tätä kestä shelf-wiin päin.
(’h’ :n ja ’i’:n lisäsin jälkeenpäin - kirj. huom.)
11.1.02 Pian sell-winn...
12.1.02 Sanojen opetus tulee tapahtumaan perinteisellä tavalla - arvoituksia esittämällä. Palapelin muutama osa annetaan (kohteen ominaisuuksia) ja loput täydennetään niin, että meillä on kokonaiskuva edessämme. Toinen opetustapa on johtaa sanoja Onnimanni -ketjun tapaan toisistaan. Tämäkin tapahtuu leikin, pelin muodossa henkilöltä toiselle siirtyen.
Entä TV-ohjelmat; tietovisat joihin yleisö lähettää arvoituksia perinteisten kirjattujen arvoitusten esittämisen ohella. Ryhmät kilpailevat keskenään.
13.1.02: Meillä on kolmiyhteinen tapahtumakokonaisuus:
Alku > teko/toiminta > loppu(tulos) - tai: uros - liitos - naaras
Näillä on kolme todellisuuden tasoa:
1) reaalimaailma = ’keskinen’ (päivä-)todellisuus
2) sen seksuaalinen symbolitaso (yötajunta)
3) sen uskonnollinen a-seksuaalinen taso, josta esimerkkinä seksuaalisesti kaikkein epätodennäköisin suhde:
Jumalan suhde poikaansa. - Tätä voisi sanoa myös shamanistiseksi tasoksi. Mikä näistä on neutraali taso?
29.1.02 jälkihuom: Samm-pain-joon ’yht. tuskan piirre’ >? E. pain ’tuska’ & coupling-kupliva kytkykauppa
>? Shame-paint-æon ’häpeän-väri-aika’; samm-perä ’vaahtoperä’
>? Samm-berg -vuoren kätköissä (verbergen ’kätkeä’);
>? champaigne = Schaum(pf)-eigen ’oma hyppy-vaahto’
>? Sampo-tarina on taistelu ensimmäisestä aidatusta maa-alueesta.
- Reviiri merkitään jump-samm -askelikierroksilla.
- Iso hauki ei ole vain sampi,vaan myös kampela.
>? Esp. campesino (talonpoika, maatyöläinen) = sin campus ’ilman maata’
>? (poly-)gaaminen >? käämi >? campus, camping >? E. game-kamppi-keimailu >? kiima
30.03.02 klo 01.45 Pääsiäinen lähestyy. Sijoittuminen aikaan on suhteessa siihen, kuinka rajoittunut käsityksemme on maailmasta. Itseensä käpertynyt elää jo menneisyyttä, kun uuden oivalluksen keksijä elää siltä osin jo tulevaisuudessa. Käpertyminen ei voi jatkua loputtomiin. Se joutuu hyväksymään ennen pitkää uuden laajemman näkemyksen. Näkemyksemme tekee meistä aikasidonnaisia! Ajattelemalla oikein elät siis jo tulevaisuutta moniin muihin verrattuna.
3.4.02 Sanojen saivomaailma
Perusolettamukset:
1A) Sanat kloonautuvat (clone) sukupuolettomasti (clown-imitaatio-kopiointi).
1B) Kloonattu sana ei tarvitse muuta kuin äidin. Isästä ei ole välttämättä tietoa. Tämä teoria tuottaa mm. käsitteen ’(teoreettinen) kantasana tai -juuri’. Siihen liitetty tähti on symboli neitseellisestä synnytyksestä.
2A) Sopimuksellinen tieto siitä, että kloonautuminen tapahtuu konemaisesti loogisten tai matemaattisten sääntöjen tavoin - joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
[Fred Karlsson: Normit, kielenkäyttö ja kieliopit
(Jan Rydman, toim. ’Tutkimuksen etulinjassa’, WSOY 1995 s.164):
’Arkipuhe on itse asiassa laajin ja monimutkaisin ihmisille vuosituhansien saatossa kehittyneistä normijärjestelmistä. Jokaisen henkisesti normaalin ihmisen hallitsema arkipuhe perustuu normijärjestelmään, jossa on varovasti laskettuna ainakin satoja tuhansia normeja.’]
- Kielen käsittäminen sääntöjen ja poikkeusten välisenä leikkinä selittää vaivattomasti noin suuren normimäärän tarpeen. Absoluuttiset säännöt eivät ikinä tavoita puhekielen pakonopeutta.
- Koska puhuttu kieli on vain harrastelijoiden luomaa, on se vapaata sensuuri-toimenpiteistä, jotka aikojen saatossa ovat kahlinneet ammattimaisia kielen tutkijoita ymmärtämästä tai ainakin paljastamasta kielen symbolimerkityksien tasoja. Kielen puhujat eivät ole valinneet sanojaan pelkästään kieliopillisten muutossääntöjen perusteella (kun eivät ole niistä tienneet), vaan ovat käyttäneet sanoja luovasti, leikinomaisesti. Tämän tekevät mahdolliseksi sanojen piilomerkitykset.
2B) Kuten musiikissa on asian laita, kielen tuottamien luovasti ja tämän luovuuden ymmärtäminen riippuvat kulttuurisesta ympäristöstä, traditiosta, joka on aina jotain spesifistä, paikallista. Jonkin etnisen ryhmän ohella tieteellinen yhteisö on eräs tyypillinen ilmenemismuoto. Jälkimmäinen ei voi olla jonkin puhutun kielen yläpuolella - ainoastaan ulkopuolella. Tämä asema ei auta kieltä itseään, mutta auttaa ulkopuolista ymmärtämään jollain tavoin ko. kieltä oman - toisella tapaa - rajoittuneen näkemyksensä puitteissa. Toisaalta ulkopuolisella on mahdollisuus toimia jonkinlaisena konsulttina nähdessään asiat ’laajemmasta perspektiivistä’. Tässä mielessä kielen tutkija on amatööri lähestyessään kieltä ulkopuolelta. Harrastelijoiden osallistuminen tieteelliseen kielen tutkimukseen on edelliseen verrattavissa; heillä voi olla laajempi tai ennakkoluulottomampi näkemys puristiseen ammattitietämykseen verrattuna. Tällaisessa tapauksessa edellytetään näkemyseroja itse ajatusrakennelmien synnyssä.
3) Matemaattisen kaavan tapaiset säännöstöt eivät tunne kieltä taiteena. Taide puolestaan on vuorovaikutusta, jossa - pelin tavoin - leikitään säännön ja poikkeuksen [27.5.14: itse- ja ryhmäidentiteetin] epäsäännöllisellä vaihtelulla informaation tuottamistarkoituksessa. Etymologinen tutkiminen on taiteen tutkimukseen verrattavissa. Se ei enää voi sitovasti todistaa, että jokin uniikki poikkeus sanojen sukulaisuussuhteiden hyväksytyssä säännöstössä ei voi olla mahdollinen - vain siksi, että se esiintyy vain kerran. Kielestä toiseen siirtymistä koskevat muunnesäännöthän perustuvat vain ’kloonatun’ materiaalin tutkimukseen, joka ei tunnusta sanojen seksuaalista merkityssymboliikkaa.
Ei ole yhtä oikeata teoriaa, miten sanojen pitäisi olla sukua toisilleen, sillä tällainen tutkimus on väistämättä kulttuuri- ja moraalirajoitteinen. Sen yritykset osoittaa, ’mikä on hyvää musiikkia’ ovat tuomittu epäonnistumaan pitkällä aikavälillä, koska se ei voi hallita sanojen ihmisissä synnyttämiä assosiaatiomaailmoja. Ne ovat aivan jotain muuta kuin etymologisten sanakirjojen sisällöt.
4A) Kielessä moniselitteisyys on informaation peruselementti. Moniselitteisyys tuottaa assosiaatiomaailman, jonka eräs välttämätön taso on sukupuolinen. Ilman sukupuolista symbolitasoa sanat eivät elä, koska ne ovat mahoja.
4B) Assosiaatiomaailman hyödyntäminen oppimisessa ja mieleen palauttamisessa on ikivanha menetelmä. Sen tunnettuja esimerkkejä ovat suomalais-ugrilaiset ketjuhokemat kuten ’Oli ennen Onni-manni’. Sanojen maailma on linkittynyt
4C) Kloonattu lisääntyminen tuottaa yksiselitteisen tieteellis-teoreettisen maailman, mutta suvullinen lisääntyminen tuo siihen esoteerisen puolen, salatun maailman, joka ilmenee kielessä sanojen sisältämänä seksuaalisymboliikkana, ’aikuisten assosiaatiomaailmana’. Kun symbolitasosta riisutaan pois sukupuolisuus, siirrymme toiseen ’taivaalliseen’ assosiaatiomaailmaan eli uskonnolliseen terminologiaan, joka on luonteeltaan abstraktista.
4D) Kielen maailma jakautuu shamanistisen maailmankuvan tavoin kolmeen alueeseen:
1) ’alinen’ (seksuaalinen; eläin-apuhenget),
2) ’keskinen (’maallinen’, arkielämän päivätajunta; materian hankinta)
3) ’ylinen’ (hengellinen/tieteellinen, aseksuaalinen/abstrakti; ’opetus’)
5A) Jos - arkitasolla - kielestä löytyykin säännöstöjä, niin ’alisella’ tasolla tilanne on sama kuin improvisoidussa musiikissa: sääntöjen noudattamisen sijasta noudatetaan yhtä loogisesti sääntöjen systemaattista karttamisperiaatetta, jotta salakielen tarkoitus toteutuisi. Tällä tasolla ei viestin sisältö ole tarkoitettu lasten korville. Logiikka paljastaisi salakielen. Vain soidinmenotasolla tulee ymmärrettäväksi, miksi italian bello ’kaunis’ ja bellico ’sotainen’ kuuluvat yhteen (kosinta-kilpailu).
5B) Säännön ja poikkeuksen välisen pelin luonteesta johtuu, että tutkimus on aina kielestä jäljessä yrittäessään luoda sääntöjä. Kieli karkaa koko ajan edelle, koska sääntöjen hallittu pakeneminen on eräs kielen viettiominaisuuksista.
5C) Me luemme kieltä kuin lapset satua - otamme kielen sananmukaisesti ’todesta’ kieltäytymällä ymmärtämästä sadun piilotajuista opetusta, sen kaksiselitteistä yöpuolista merkityssisältöä.
6A) Ainoastaan sanojen seksuaalinen merkitystaso voi liittää eri sanoja yhteen.
6B) Koska seksuaalitaso ei kuulu normaaliin arkielämän päivätajuntaan, on sen oltava eräänlaista ’salakieltä’. Tämän salaisuuden varmistamiseksi sanojen seksuaalimerkitykset pulpahtavat päivänvaloon vasta eri kieliä vertailtaessa. Seksuaalisuus on ikään kuin kätketty pankkiin esim. naapurikieleen.
7) Kloonausteoriasta seuraa, että nyt kaukana toisistaan olevia samankaltaisia (ulkonäkö - joskus myös merkitys) sanoja pidetään sattuman tuloksena. Vaihtoehtona on käsitys (usko) sanojen perisukulaisuuteen. Tällöin todistettavaksi jää se, milloin sanat eivät voi olla sukua toisilleen. Tähän teoriaan liittyy olennaisesti käsitys sanojen fraktaalisesta esiintymisestä. Tällöin hyväksytään ’puuttuvien linkkien’ olemassaolo. Sukulaisuuden osoittaminen ei edellytä niiden löytämistä.
8A) Klooniteorian ihanteena on sanan ulkoasun muuttumattomuuden lisäksi merkityssisällön stabiliteetti, kiinteys, pysyvyys. Suvunjatkamisteorian lähtökohtana on pääsääntöisesti se, että sanojen merkitys ja ulkoasu pyrkivät muuttumaan ajan saatossa; joko niin että merkityksen muuntuessa ulkoasu pyrkii säilymään ja ulkoasun muuntuessa merkitys pyrkii säilymään.
8B) Viime kädessä sanan merkityksen kiertokulku on täynnä, kun sen merkitys on muuttunut omaksi vastakohdakseen. Se on tullut ’sukukypsäksi’ kohtaamaan oman vastakohtansa, jossa se tunnistaa itsensä. Sanan vastakohtamerkitykset voivat olla joko sukupuolisia tai sitten saman asian kaksi eri näkökulmaa - sisältä tai ulkoa katsottuna; aita (vi aid) ja tarha tai Kurat ja kuraattori. Tämä on aivotoiminnan taloudellisuutta; kun vastakohdat muistuttavat toisiaan, ne vaativat vähemmän tallennustilaa sekä helpottavat muistamista ja mieleen palauttamista.
9A) Seurauksena on sanan eri merkityksistä koostuva alkukuva, filmin pätkä, joka ilmenee selittämättömien myyttien muodossa. Myytissä sanan eri merkitykset kokoontuvat yhteen eräänlaisessa ’tilanpuutteesta’ johtuvassa aikajärjestyksessä, jolloin niistä tulee sadun kaltaisia.
9B) Kantasanoja ei enää ole, sillä lopulta ne alkavat viitata vain toisiinsa kuin ’muna ja kana’. ’Kantasana’ on vain se näkymä, joka avautuu sanojen internetistä kulloinkin valitun sanan avulla. Näkymä on aina erilainen sisäänmenopaikasta riippuen.
9C) Myyttien käsittämättömyys johtuu siitä, että niiden kuvaama historia onkin itse asiassa sanojen merkityksien muuttumisen historia. Käsittämätöntä on myös, kuinka sanojen merkitykset kokoontuvat yhteen myyttiin. Joko ne ilmaisevat sanojen yhteisen kantayhteyden, joka on ’lain hengen’ tavoin säilynyt kollektiivisessa muistissa, tai sitten ne kerääntyvät myyttiin shamanistisessa tietoisuuden tilassa, josta Raamatussa käytetään termiä ’kielillä puhuminen’.
10) Kun sanat menevät naimisiin kloonautuvan suvun jatkumisen perinnön sijasta, alkavat sanojen sukulaisuussuhteet muistuttaa väestöryhmien geneettistä sekoittumista. Tämä merkitsee sitä, että sanojen leviäminen ei ole sidoksissa kieliopillisen samankaltaisuuden kanssa. Viimeksi mainittu teoria on suurin este eri kieliryhmien sanojen välisten sukulaisuussuhteiden etsimiselle.
10B) Kloonaus tuottaa yksiselitteisen tuloksen. Suvullisessa sanojen lisääntymisessä sen sijaan on kysymys sopivasta assosiaatiomaaperästä, -maailmasta, jolla on ainakin pari kolme hyvää syytä hyväksyä uusi tulokas kieleensä omaksi lapsekseen. Sanalla siis täytyy olla ympäristön sanoista muodostuvat sopivat assosiaatioraamit, jotta uusi sana ei tuottaisi vääränlaisia assosiaatioita. Siemen voi itää vain sopivassa maaperässä - kaikki kolme symbolitasoa huomioon ottaen.
10C) Kloonattu sana syntyy oletetusta juurisanasta. Suvullisesti jatkunut sana ei koskaan kerro olevansa pelkästään oma kohteensa (olento, esine, käsite). Jokin käsite kertoo - syntynsä tuntevalle - aluksi vain kohteensa jonkin ainutlaatuisen ympäristöstään erottavan piirteen, joka sittemmin yleistyy käsittämään koko kohteen. Sanasta tulee siis kohteen nimi vähitellen unohtuvan erityismerkityksen sijasta. Tämä edellyttää merkitysten yleistä perusviettiä muuntua kielen käytössä ajan myötä.
11) Ammattimaisuus ja harrastelijamaisuus tässä maailmassa ovat suhteellisia käsitteitä, koska kysymys on sopimuksellisten perusaksioomien erilaisuudesta. Ammattimaisuus on aina väistämättä rajoitteista, koska kukaan ei voi hallita satojen kielellisten tai musiikillisten kulttuurien koko kirjoa. Ero em. käsitteiden välillä tulee validiksi vain, jos perusolettamukset ovat täsmälleen samat. Vasta silloin joku voi olla ’pidemmällä’ ja joku toinen ’vasta-alkaja’.
02.11.02 klo 01 Kieli on jo taidetta! Se opitaan ilman sääntöjä - kognitiivisesti. Sen säännöt muotoutuvat vasta myöhemmin - todennäköisyyksinä - kuten musiikinkin teoria. Matemaattiset säännöt eivät selitä taidetta. Meidän on ymmärrettävä oppimistapahtumat asennoitumalla eemisesti, sisälähtöisesti menneisyyden ihmisen asemaan.
03.11.02
lpN: liehkku ’(ahkion) perälauta’ >? ”...perälaudan liitetyksi...”
liekkas, lieggas ’lämmin; lämpö’; lieggus ’lempeä’; lihkku ’onni’
>? liekki-leikki-liki-; lykky E. like; R. lycka ’onni’ ~ lpN lagamus ’lähimmäinen’; ligget ’lämmittää’
Knut Tallqvist: Månen i myt och dikt, Helsingors 1947:
s.82 Väinämöinen tarvitsi kolme sanaa (kuu-)veneen rakentamiseen.
~ Veneen toinen purje oli punainen, rött(ljust), toinen sininen (blått, dunkelt)
~ Odysseus rakensi kolmessa päivässä veneen, jolla purjehti Kalypsolta pois.
~ Theseuksen purjeet vitt/rött ja mörkt (so. kuunvaiheet)
Hanti: Veneen veistämissanasto:
274.02 uedǝm, uelǝm, ualǝm ’ydin’ (Mark), (puun) sydän; ’aivot’
~ uelmäm, ualmǝs = uaðǝm, uetǝm id. (puun sydän)
~ ualǝm ’kävyn siemen’ >? adam = alma ~ yty-olmai
> V: rituelǝm iogita ’hakata veneen sisus’ >? ritual-riitti!
~ lat. rictus (< ringor) ’avosuu, ammollaan, selällään, irvillään oleva suu’
~ ritus (vanha ablat. rite) ’pyhä tapa t. meno’ >? riitti?
- Veneen korville laitetaan korvakorut l. koristeelliset airot (Ohr-ring-air), joita käytetään vain aero-dynaamisiin ilma(is)kuljetuksiin. IAdam (?) liittyy veneen tappi-sanueeseen, kun taas Alma viittaa alamaailman-matkoihin so. vetisiin kerroksiin maan alla.
14.11.02 Tieto kulkee fraktaalinomaisesti: Se kasvaa esiin vain sopivassa maaperässä - assosiaatioiden saivomaailmassa. Sanojen kulku kielestä toiseen on tällaista. Kun sana tulee lähelle, syntyy mutaatio, jossa mikään ei aivan täsmällisesti ole niinkuin ennen. Mutta parisuhde on syntynyt.
19.11.02 [> Ks. 6.5.08]: Antero Vipunen = Ant-era Uimonen; (est. uimastik-huume)
>? lat. antes ’ennen’; era ’ajanjakso, aikakausi’; wip ~ wuim...
- Mies, joka vaipui uneen ennen aikakausien alkua... kunnes heräsi:
ant-therä uipi-uneen - so. Andere uumon ukko - toisesta ande-h(i)ero-todellisuudesta... and-zero...
G. Dumezil: Indoeurooplaste müüdid ja jumalad, Flammarion2001, 209:
”...nii nagu ahhailased, arkaadialased, joonlased ja doorlased on ühtsed omavahel ja suhtes esiajalooliste andres’tega, kes salk salga järel põhja mägedest või steppidest alla tulid...”
...Sai venosen valmihiksi; perän päähän liitetyksi...
20.11.02: Saatana lähetti stance-asennossa kivenkovan sten-sateen saturatio-maahan stanch-tyrehdyttääkseen staunch-uskollisen/luotettavan satt-kylläisen ahne-esi-isän sad-ane-anomuksen seed-tanne-puun saat-aineesta.
23.11.02 Myyttisessä käänteismaailmassa kaukana oleva on suurta mutta muuttuu sitä pienemmäksi, mitä lähemmäksi tulee! Jumala (god) muuttuu kyyksi (gad), addzen-nieida-syöjätär muuttuu suosääskeksi, aar(ni)-kotka muuttuu aas-raadoksi tai karen-korpiksi, rauna-neid raven-räven -ryöväriksi...
Näin kaikki tapahtuu kuin sääskien parveillessa ylös - alas, korkealla suureksi ja alhaalla pieneksi. Elämän kiertokulku tasapainon säilyttämiseksi. Suuren on joskus tultava lähelle, ettei kasvaisi liikaa. Ja pieni puolestaan tuntee itsensä suureksi matkustaessaan kauas pois...
Ääretön rakkaus tätä kaikkea kohtaan. Ääretön ymmärrys - kuin nuotion lepattava liekki öisessä jokivarressa osaansa sopeutuen. Sen tehtävä on nousta ja liikkua. Kuinka pieni kipinä yötaivasta vasten on yhtä nuotion kanssa. Yhtä suuri, yhtä vaikuttava - kun vain kohdistamme huomiomme siihen - edes hetkeksi. Sen tehtävä on voittaa yötaivaaan hämäryys. Se on itse Luci-fer - valonkantaja maasta taivaaseen päin, jotta se herättäisi taivas-Manalan asukkaat horrosunestaan, herättäisi kuolleen avaruuden, toisi hyvän sanoman maan korvesta taivaan autiotuville.
Onko sääntö-poikkeus -peli ominaista myös sanojen hyvä-paha -maailmassa? Ketkä ovat pelurit, jos olemassaolo ja -olemattomuus ovat säntö-poikkeus -pelisuhteessa toisiinsa?
27.11.02 Saatanan valta on Zeit-ajan ja Zeityn-oliivipuun valtaa!
Alive-oliivi puolestaan on aal-Eewa (= all-Ivy) itse. On siis luonnollista, että Eeva samaistettiin itse perisyntiin. Olemme ajan vankeja, koska Paratiisi-aika so. se aika on kiviaidan takana.
4.12.02: Sokrates eli rätti silmillä jotta näyttäisi sokealta. Hänen Rad-kehää kiertävät rat(e)-neuvonsa tulivat suoraan root -juurilta. Hän nimittikin niitä shock-raddish -ohjeiksi.
Ne iskivät kraaterin tajuntaan kuin rad-salama, joka karate-liikkeillä huiskii fresh-co-piezzo-poistotietojaan pyörrepäisellä tabula-tour-tavukirjoituksella secco-kuivalle dobbel-rasa -taululle. Niiden (W)right-lentotekstiä pitikin lukea oikealta vasemmalle (write -puoli lift -asennossa ja ring-rivit wrong-käyrinä), muutoin ne näyttivät pelkältä Rätsel -kuvakirjoitus-holyn-pölyltä. Ongelman poistamiseksi seinätekstiilit piti ensin pyyhkiä märällä rätillä tai Zucker-sucker -imurilla choclades-homepölystä slide-kuvankiiltäviksi. Kirjoitusten häviämisestä ei ollut huolta, koska lukeminenkin tapahtui kohtalottaren -omaisesti - show-glacer-side silmillä vaaka-raato-tasossa gar-age-ride-rite-asennossa maaten noin yhden auton iän verran. Ja nuo graduate-ohjeet - tällä tavoin luettuina - ne olivat Zoo-creat-are’s! Ja miten rietasta tekstiä...
Lopussa luki vielä hypokriittisellä krita-kirjoituksella: So-glad green-thing’s Greetings from Creta! Allekirj: Riita Saari.
Eräs ovenvartijoista näki kaiken, mutta ei koskaan puhunut mitään. Hän kommunikoi kirjoittamalla lentolehtisiä, gierd'o-kirjeitä. Syy tähän oli, että hän oli katsonut sanojen syntyyn, eikä ollut löytänyt yhtäkään viatonta sanaa, jota voisi käyttää puhuessaan - syntiä tekemättä. Sisään astujia varten oli tällainen pieni valkoinen tahraton liina, jossa kuitenkin oli tunnussanaa vaativa teksti: Sano yksi neitseestä syntynyt ja viattomuutensa säilyttänyt sana. Yritin keksiä: ”Pois!”. Hän otti välittömästi esille paperilapun ja kirjoitti siihen: oboe. Katsoin hämmästyneenä, mitään ymmärtämättä, jolloin hän jatkoi kirjoittamista: O-boy-q - Voe poekuus! - Haut-pyy-tale - hous-bi-tail jne, mitä kaikkea ei voi kertoa. Päästi kuitenkin hurmiossaan omasta sukututkimus-tietävyydestään armosta hormin kautta sisään. Kello söi juuri silloin Tuonen virran tuomi-o-rantamilla by-thonëen - kaksi ow-ääntä - koska pelkäsi olla tuolloin puoelj-kuus. Ettei aikuistuisi. Kaksi nollaa merkitsee siis sitä, että ollaan puolessa välissä. Yhden nollan ääni tarkoittaa että aika on tasan eikä pariton.
Sateenkaarre - liiton merkki = s-teen-gräddan - Satan’-choir
= Ven. sontik-Raduga = Est. vihma-koor (quicker-car)
= E. Stone-hänget - S. Seiden-Kart - Heiden-Garten - Hiiden-kärryt ...seitentähtien selällä...
Ven. vjest ’sanoma’; F. veistos (metat. IE = EI)
>? vrt. paisti ~ pizza?; keittää-kiehua; paita-pjat ’5’
>? reitti-route; seitti-siete ’7’; taivas-dievas; vieras-võõras
>? viedä-way; viehe-weihen; vielä-weilen; Viena-Wein
>? vieras-weird; viesti-waiste/wise; viettää-wait
Ja perhoset tanssivat litka-jenkkaa kalastajan siimassa. Ne ilakoivat kaloille: Let’s-kiss! Sonny ’Wolke’ Walkman oli vaihtanut nimeään muutaman epäonnisen yhteensattuman vuoksi, kun hän vielä toimi tähtitaivaan öisenä milk-mand’ina, ja Ori-on nousikin liian varhain valaisten paljaaksi öisen kulkumiehen pimeän-valkeat aikeet.
Karjer ’louhos; kiitolaukka’; karjera ’virkaura’ (!); Kuski eteni virgin-urallaan nopeasti kärri-area'n kokoisella ovaalinmuotoisella rotatoraato-rad-joon -ampumaradalla kivikkoisessa louhikossa ylös-alas cašh-o’-chock-tanssin kaltaisesti pomppien kokonaisen charm-year -ajan... Tavoitteena oli edetä zar-chair -tasolle saakka hokemalla: tattoo-tahtoo... -sotilastorvisoittokunta-melodiaa ’Sing low, sweat chariot