SANASAUNA I

SANOJEN SAUNA

Kesäkuun lopussa 2014:        Sisältää vuosien varrella kerättyjä/kerääntyneitä vastakkaismerkityksellisiä yms. sanamuotoja - riippumatta siitä, ovatko sanat etymologisesti sukua toisilleen vai eivät. Samankaltaisuudet ovat sellaisia, joihin kieliä tuntematon ummikko saattaa törmätä, kun tieteilijät eivät ole paikalla neuvomassa... Tämän kokoelman tarkoitus on olla enemmän huviksi kuin hyödyksi, vaikka sekin omalta osaltaan kertoo jotain sanamaailman elämästä... Koska aineistoa ei ole jälkikäsitelty millään tavalla, ei se ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi vaan viihteenä selailtavaksi muun vakavamman työn lomassa.

Käännökset virosta suomeksi (kuten myös saksasta) ovat tässä tekemättä. "<?" -merkki tarkoittaa henk.koht. lisäyksiä. Tarkemerkit on poistettu suuritöisinä, koska kielitieteilijät löytävät ne alansa teoksista.

- LPR = 'Laulu-puu-rumpu' (lisensiaatintyöni 1998) =         http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998764942

 

26.11.2014:    Jos hieman vakavammin pohdiskelen sanojen sukulaisuutta, niin palautuu mieleeni vuosien varrelta eräs ilmiö, joka on syytä tässä kerrata vielä varmuuden vuoksi:

Entäpä jos myytit ovat syntyneet assosiaatioista, mitä samankaltaisten sanojen pariutumisesta syntyy? Tällaisia esimerkkejä olen löytänyt niin jum-amor -sanueista käsitellessäni Värmlannin metsäsuomalaisilta tallennettua karjalaisessa mytologiassa esiintyvää tarua Jumin sokeista kaksoisveljistä "jotka ampuivat metsässä nuolillaan sinne eksyneitä turisteja"... Taustalla on paradoksi 'sokeuttavasta valosta', joka ilmenee arabian sokeutta kuvaavasta adjektiivista jum/amo.

Otan tähän kuitenkin toisena rinnakkaisilmiönä musiikkitermin S. Harfe 'harppu'. Kun mietimme kertomusta, mistä tiedämme siivellisten enkelten taivaassa soittavan harppua, saamme avuksi romaniankielen sanan aripa 'Flügel' (siipi), joka assosioituu jopa toiseen soittimeen, siivelliseen flyygeliin, mutta joka on ilmeisesti liian raskas pilven päälle nostettavaksi. Eikä synnillinen soitin pääse kohoamaan paratiisiin omin voimin. Vastaavia taruja ja niiden syntyprosesseja löytyy mytologioista pivin pimein.

Kun me mietimme, mistä taruihin on keksitty sisältöä värittävät nimet, meidän pitäisikin ehkä miettiä, millaisia taruja tietyt sanat tuottavat. Tällöin tarut eivät enää olekaan 'neitseestä syntyneitä'. Kaksi sanaa ovat kuin isä ja äiti, joiden suhteesta jo syntyy elämäntarina, kun ne kytketään yhteen. Entisenä opettajana näen tässä mittaamattoman puutarhan koulujen tarinankertomisen improvisointitehtäväksi.

8.12.2014:         - Jos jokin yhteenveto on tehtävä, sanoisin, että sanan merkitys ei koskaan liene se sama, mikä sillä alunperin on ollut.


30.01.98         Niinkuin itku ja nauru, hautajaiset ja häät, synti ja rakkaus, ruumiin ja siemenen lasku (maahan), niin myös tappaminen ja vietteleminen liittyvät läheisesti toisiinsa:

kill          'tappaa' ~ skilful  'taitava'
die - dive - dice ~ deiva-taivas 
häpy - habit - happy & hävittää ~ häät
Tod-töten - Tat - dad... totuus

 

Suomi:                 

1) kastutaan, 2) rakastutaan, 3) lakastutaan 4) astutaan 5) tuta

-   Ajan vaikutus sanan ulkomuotoon: 1) sintu ‹ gin, 2) cant ‹ chant

impi     'neitsyt' ~ ka impikyly 'morsiamelle lämmitetty sauna'

         ~ Lat. im-pius ’syntinen’ < Lat. im + pius

         ~ Gr.  imenas 'immenkalvo' > ital. imene 'hymen'

ammotella,      olla ammollaan 'olla kahdallansa, selällänsä; haljeta' = Lat. hio

         >? auki ~ feminin-parillinen  ~ lpN kahtie 'kita, nielu' >? kahtia-kohtu

huuto               E. hoot = pöllön huuto > myös verbinä

         >? mnl, nnl. hout ’Holz’ = frz. hout > houtbois(?) 'oboe'

         > hate  (vihata) > S. Wut = viha > ? food foot > vogt = vouti > hut (hytti)

hämärtyä,         hämärtää 'käydä pimeämmäksi / valoisammaksi'!  > Aamu/ilta alkoi hämärtyä...

2r x ∏k : cc = Kaks-erj-kertoo-pii-koo-per-see-see... [1950-luvulla opittua matematiikkaa]

leikki             ~ lpN: manggi ’perä’ ~ lpIn: mangoš 'jälkipää'

         = lpIn: moonjiikeeči          'peräpää' = moonižkeeji 'takapää'

         = lpK: manggkie'cč          'perä'; mäng = perä; leikki = perä

         ~ lpK: leak'k '(veneen, ahkion) perälauta' > ? F. lieka

sattua/satu          SSA  (3: 161) ?< sataa ~  S. Fall < fallen ~ L. casus < cadere

         ~ Liett. stata, statas, Latv. stats ’viljakekojen rivi (pellolla)’ < E. statue

         ~ E. sad ’surullinen’ < orig. ’enough’ < S. satt ’kylläinen’ ~ satisfy, saturate

         < Germ. *sathaz ’enough’ > ’weary’ <  ’unhappy’  ~ E. sade ’satiate’ (kyllästyä)

         ”silmä-silmä-nenä-suu - tissi-tissi-napa-luu” [1950-luvulla opittua runoutta]

         Ewa syntyi Adamin kylkiluusta... v. bok ’kylki’  >? bok-stav- < R. stå 'seisoa'

spektaakkeli          'näytelmä, ilveily' < Lat. specta'culum  'näytäntö' (USSK-93)

         - Esityksessä kriitikot spekuloivat taiteen olemuksesta.

 

Vatja:                 

hoora          1) ’huora’, 2) ’kuoro (laulukoor)’; tšerikkoz laulo kahs hooraa...

         ~ vrt. Aramean hur 'herkulliset (Paratiisin) rusinat'

mennä püütää püütämää, anutta asailemaa  = ’(tuleb) minna püüd püüdma, hanekest tabama’         

         >? kosio = metsästys

kerjama        (kerjet) ’koristama’ (siivota; kerätä; piilottaa !) = v. sobiratj, prjatatj

kerttäüssä      ’aru kaotada, peast segaseks minna’  >? Kertaus on opintojen äiti...

kerurgvi         ’kirikulipp’ (v. horugvj) >? kirurgi

 

Liivi:               lōt         ’Gottesdienst’ >? Est. laat 'markkinat'

nõia               'vaha'     (vaha) (?!) >? Saks. Neu 'uusi'

 

Viro:               au ’kunnia’; aus ’kunniallinen’; õudne ’hirveä, kamala’

jube        'kauhea' ~ suom. upea (29.07.96)                 

21.12.96         härilik       Est. 'tavallinen' >? R. härlig 'ihana' >? F. härillään

karata            ’olla sukup.yhteydessä’; härja kara ’sonnin suoro’ >? F. karata

22.12.96         noel  'neula' ~ Frz. noël 'joulu'

17.02.98         'Tie' on sekä "apu" (aid) että aita (Est. aed 'puutarha)

21.11.99         Kurat  ’Piru’ ~ S. Kurat  ’kirkkoherra’; >? kuraattori

         > Russ.  rugatjsja  'kiroilla' ~ Est. Kurat (metateesi)

        

lpN:                buris (Hyvää päivää!) > Lat. buris 'auran jalka' (16.03.98)        

kahtie             'kita, nielu' > F. ammollaan = kahdallaan >? kohtu

puolaš            ’pakkanen’; puollit ’palaa’ ~ lpN báahkas 'kuum õhk; kuumus'

          ~ est. palav ’kuuma, tulinen; lämmin, palava’; pakane 'kõva külm' >? Vrt. caliente ~ kalt

Lagercrantz (VII, 1966):   vuodna 'Glück' ~ vuö'dni 'schlecht; Teufel' (vuotnuo)

lpKoltta:          ätt  = helvetti  >? Ruots. ätt  'aateli-, ylimyssuku'; etta  'ykkönen'; ett  'mask. artikkeli'

lpKld/T:                 

lpT kīll ’kieli; ansa, paula’~ lyyd. kiel'  ’kieli; loukun, lihdan kansi; (rysän) nielu’

        ~ vog. kelä ’tieto’; lyyd. kieлastada ’valehdella’;

        ~ lpR keles, N gieles ’valhe, valheellinen, valehteleva henkilö’

        ~ mordM k'elas kettu, viekas ihminen’

224.                lovtijed  'nostaa, kohottaa' ~ luvvt'j 'leudd-laulu'

         >? S.      sengen  'paahtaa' ~ S. singen 'laulaa'

Kld.                 ly'k  = ven. rabota (tehdä työtä!) >? R. ’lycka’ = onni > F. lykätä  >? lpN lohkat ’sanoa’, lausua

234.                m(o)ainas  ’satu, tarina, juttu’ >? mainos

 

Komi:              Suom.-tšer. *juma- < ? sanskr. dyuman (-mas) = valoisa, kirkas,
              myös taivaanjumala Indran attribuutti. > suom. ’lumi’?

         >? komi: vanha Joma (’jomalen’ = Joman; ’jomalis’ = Jomasta) (Hexe; noita)

         >? komi: omel 'Teufel; paholainen'; jamalöm ’häpeä’

Y. Wichmann:   Syrjänische Volksdichtung, SUST 38, Helsinki 1916, ss. 17-29

kulti                (kulia) '(vilja) peksma; ropsima; rabama'; kultivuoti 'kultiveerima'

         > kule    ‘rehepeks, -peksuaeg’ >? S. kultivieren - culture ~ cultus

ss. 337-8:          Vuvde kajem. Vudis kiten?   =Meni/kävi ’metsään’ (S. Feld = laidun). Missä metsä?

         >? vu'vdd  (kolttien sukualue) > vodem = (er) legte sich = '(hän) asettui'

         ~ nnorw.   voda  ’waten (kahlata), sich vorwärts bewegen; lärm’ >? E. wood

Udmurtia:           miloj         = (Russ.) rakas, herttainen > mil’itsa = (Russ.) miliisi

Mari:                  mörtnjö, mörtni  ’mäti’ >? mort ’kuolema’; marto ~ marten

         - Tuleeko yhdenmukaisuus kaloista, jotka kuolevat kutuajan jälkeen?
         - Vastaus tulee Martinpäivänä, jolloin merta koetaan.

MordvaE:       okul't'sa  '(kylän) "tulli", josta tie kylästä pois alkaa'  >? occult-ulitse (< ven.)

seks               'Schmutz'

Mokša:         karu 'kärpänen' >? vrt. F. murt itikka 'lehmä'

Unkari:           baj          'hätä'; ~ báj 'sulo, lempeys'

elvész             ’menehtyä’ ~ vrt. elvesz ’naida’;

         > élvez   'nautiskella, nauttia’ >? Helvetti

diszno              'sika' >? Walt Disney

kancsal             'kierosilmäinen' >? F. kansalainen

pina                 ’vagina, pussy’ ~ pendel 'heiluri' >? peña (tuska) -piinapenkki

Hanti:               alǝn  ’Anfang; Ende’

VK  louləko`r'  'kidukset' < loulək' 'kidus' >? est. laulkoor 'laulukuoro'

Mansi:              law   '(unk.) düh/Zorn' (kiukku) >? E. love 'rakkaus' >? law 'laki'

säx, sax, sex, sak       'Salz' (suola) >? R. sak (asia) = S. Sache >? F. säkki; E. suck!

         > vrt. sextam ’salzen’ > soq(o), saq ’ganz, all; sehr’ ~ sex = ’asia’; ’Se’ >? Miksi six = 6?

         - Abstraktiot muodostetaan piilottamalla sanan seksuaalinen taso: 

Samojedi:        

6.3.98 - Kun kaksi käsitettä on naimisissa keskenään, ne voivat vaihtaa nimiä.

          - Donner: Sam. Köte 'Winter' >? Est.  kütt 'lämmitys' - So. talviaika = tuliaika

Sven-Erik Soosaar: Eesti - tundraneenetsi sõnastik, Tartu 2000

(569) mjarbasj           'kuduma' >? marja

Ket-samojed: diebǝl = ’laulaa; shamanoida, taikoa’

         > dǝabǝl        = (diebǝl, duobǝl, djebel) ’hän laulaa’ >? diabol ~ jewel

         ~ Bulgaria:         debel ’paksu, lihava' ~ djavol 'piru'

Ewenk:          tǝde        ’usko (uskonto)’ (v. vera); tǝde(t)  ’oikein, totta’

         ~ tǝde  ’totuus’    (v. istina, pravda); ǝǝ tǝde ’väärä’ (v. nepravil'nyj)

         >? veritas ~ väärä >? tosi; S. Tat

Kamassi:        kosmos  'sysimetsikkö'? (ei löydy enää lähdettä) ~? Kosmos ~ saam. kaamos

         < kam.  kǝ= Kohl-e, hiilet < tat. kös, qos id. >? al-cohol

åskər kōl'a            = ori on kiimassa ~ R. åska 'ukkonen'

 

Latvia:                krist = langema, kukkuma ~ Christus - christen (kastaa, ristiä)

laiks                   ’aika; sää’; brivais laiks ’vapaa-aika’  >? leikki ~ E. like 'pitää'

maz                   ’vähe, veidi, pisut’; ’üldse’ >? esp. mas (enemmän)

smere                = (smers) võie, määre (voide, rasva), salv;

         ~ smeret   1) ’määrima’ (voidella), 2) 'sodima, -da' (sotkea, tahria, liata)

         >? F. määrätä; R. smör (voi) >? Russ. smertj 'kuolema'

Dievs                  = (lit. Dievas) Jumala >? E. divine = jumalallinen; ennustaa

Felix Oinas: Tuul heidab magama, Keel ja kirjandus, Tallinn 1999:
s.188         Nii kuradi kui ka ta kaaslaste õelus on sundinud kõikjal otsima nendega sõbralikku, head vahekorda. Saatõttu on captatio benevolentiae terminid nende kohta rohkearvulised ning ülevad. Oma meelitustega minnakse isegi niikaugele, et antakse kuradile sügavalt austatute ja armastatute nimed. Nii on kardetud demooneid nimetatud jumalate nimega, nagu Avesta daeva ’kurat’ (= jumal), ukraina bogunja ’naiskurat’ (= jumalanna), poola boginka ’jumalanna’. Soomlased Skandinaavias kutsuvad kuradit ’pühavaim’; sama väljend on tarvitusel ka mordvalastel ja komidel. Samuti kasutavad jakuudid sageli ülendavad väljendid yösägi ’kõrge vaim’ tavalise kuradi-nime (abasi) asemel. Armeenlastel on nii suur hirm kuradi ja ta suguseltsi ees, et nimetavad neid ’paremad kui meie’. Venes... Majavaimu, kes on vahel hea, vahel halb, kõnetatakse sõnaga milak ’armastatu’ (vrd. milyj ’armas, armastatu’), mis on soome lempo (< lempi) täpne paralleel...

Liettua:         egle         'kuusk'; eglynas 'kuusik'; eglis 'kadakas' >? eagle-igel

kulti             (kulia) '(vilja) peksma; ropsima; rabama'; kultivuoti  'kultiveerima'

         > kule  ‘rehepeks, -peksuaeg’ >? S. kultivieren - culture

 

aslaw.               mucha  = (<*mousā) ’Fliege’, musiča ’Mücke’

Venäjä:       ad  ’helvetti ~ E. add ’lisätä’

gad                   ’konna, ilkiö’ > E. God ’Jumala’

greh                  'synti'   ~ E. christ-chrisis ~ F. risti 'cross'

mir & svet          'rauha  ~ valo ~ maailma' ~ turvallinen kyläyhteisö

volšba:         volšebnikj, -nitsa  'noita, velho; noita-akka'  >? bull-shit ~  boljševik

vostok                ’itä’ (= pol. wschod) ~ vu-ost ~ west >? vrt. lp. vu-etuliitteet  = vostok ’päivännousu’

         >? Ost       ’itä’ ~  Fr. ouest  [west] ’länsi’ ~ est ’itä’ (~ ”ei-länsi” ?)

golyj                  = Tshekki: holy  = paljas, alaston ~ latv. kails ~? E. holy 'pyhä'  ~ S. heilig id.

kavyor                ’carpet’ = Rom. covor, Tš. koberec >? E. cover; caviar!

karjer                 ’louhos; kiitolaukka’; karjera’virkaura’ (!) (11-29.1.02)        

klubok                 ’kerä’ ~ E. club ’sauva’

koloda            ’pölkky, pölli’; korttipakka  ~ kolodets ’kaivo’ & kol'tso ’rengas; sormus’ >? kaltio

mytarstwo      = piinamine; mytj = pesema

peštšnja         ’(jää-)tuura’, veps. puraz ~ Est. puur  >? ven. pesnja ’laulu’

rab                 = orja ~ rabota 'työ'; >? S. rauben ’ryöstää’; Räuber > E. rob

         >? E.     air-beat -ruoska; R. aar-bete ’maa-rukous’ = työ;

         > S.       Ar-beit > peitzen ’ruoskia’ > Arbeit macht frei

         ~ Russ.  robot  = robotti < rabota = työnteko

          ~ ropot  = napina, murina; kohina, porina ~ S-Kroatia: rob 'Sklave'

         ~ Latv.    robots (robains) 'sakiline' (= pykälä-sakarainen, hampaallinen)

rugatjsja          'kiroilla' ~ Est. KURAT (metateesi)

> 16.12.96         - On paradoksaalista, että juuri Venäjällä sam merkitsee itsenäisyyttä ja juuri Ruotsissa yhtenäisyyttä. Pitäisikö olla päinvastoin? (27.08.2010: Mutta nehän ovat yhtä - Engl. same) Ei, koska ei tiedetä, että kysymys on Sammosta, jalokivestä, joka hajoaa muruiksi, ellei se ole liitossa osapuolten kanssa:
sam-bo = 'yhteiskylä, -asutus; siemenpuu'.

severnaja       'pohjoinen' ~ E. severe 'ankara'

sram              'häpeä' ~ sramitj 'häväistä, häpäistä, herjata'  = O.-c. *sormj ~ IE: *k'ormo-

         ~ Germ. 'harm' (grustj 'suru, murhe; ikävä')

         ~ engl.    harm   'vred' (vahinko) ~ Pers. šärm 'sram', Afgh. šarm, Kurd. šǝrm

         ~ avest.  fšarǝma  'styd' (häpeä)  >? E. charm ~ karma-kuorma ~ sormi

suk                  ’oksa’ ~ suka ’narttu’ ~ sok ’mehu’

stšastie,            stšastje         'onni, menestys' etc. ~ E. justice 'oikeus'

topatj            = tömistää > toptatj = tallata;  topkatj = ’työntää’ 

         ~ topka   'tulipesä' > topitj = lämmittää, sulattaa

         ~ topkij   ’vetelä, upottava’ > topj = ’letto, neva’ >? E. top-huippu

Tshaikovsky    ~ tee-koski (4.12.02)

tselowatj(sja)    ’suudella’ ~ Kroat. tselibati = tselowatj(sja) >? selibaatti

 

Puola:                 

adapter         'levysoitin'

akord            'urakka; sointu'

arbiter           'erotuomari' >? Arbeit

blady             'kalpea, kelmeä' >? bloody Mary

ciało              'ruumis; kappale; aine' >? sielu

daktyl             'taateli'

głuchy            'kuuro' ~ głuszec 'metso'

kamerton        'äänirauta'; kałamarz 'mustepullo'; kanapa 'leposohva'

kapitalnie        'erinomaisesti' < kapital 'pääoma'

kapłan            'pappi'; kapłon 'salvokukko'

karawan          'ruumisvaunut'

kolarz              '(polku)pyöräilijä' >? kolari

kostnica           'ruumishuone' ~ Russ. gostinitsa 'hotelli'

         ~ kostny 'luu-, luinen'; kosciec 'luusto, luuranko' < kosc 'luu' = ven. kostj id.

mary               'ruumispaarit' >? mort-

mizeria            'kurkkusalaatti' ~ mizerny 'kurja'  >? misery-miserere

mocz               'virtsa'; cewka moczowa'virtsaputki'; moczyc 'kastella; liottaa'

         >? Mooseksen sauva...; Modzes-Moskwa

musiec                ’täytyä, olla pakko’ = S. müssen, R. måste

         ~ przymus  'pakotus, pakko'; zmuszac, zmusic 'pakottaa' >? music

(z)mylic             'sekoittaa, pettää, johtaa harhaan'; mylnie 'väärin' >? miliz

         ~ vrt. policja  'poliisi'

ofiara                 'uhri, uhraus' ~ oficer 'upseeri-uhraaja'

podeszwa           'jalkapohja' = spod stopy >? top & stop

praca                  'työ' (> practics) ~ ven. prazdnik ’juhla-, pyhäpäivä’

pulpety                'lihapyörykät' ~ pulpit 'pulpetti'

racica                  'sorkka' ~ raczyc 'suvaita' >? rasisti < S. Rasse 'rotu'

         ~wyraz     'sana; ilme'; wyrazisty 'ilmeikäs'

renifer   'poro'     S. Renntier  ~ rentier 'koroillaeläjä'; renta 'eläke' >? E. rent 'vuokra'

robak                  ’mato’;       robic 'tehdä' >? Est. ravi(nto) ~ robotti

rondo                  'liikenneympyrä' >? rundi ~ round

suterena         'kellarihuone'    >? sutenööri < Frz souteneur < lat. sustineo

symulant         'teeskentelijä'   >? simulate 'teeskennellä' ~ simil(e)  >? simulaattori

sobowtor         ’kaksoisolento’ (subowthor ~ "ala-reiän-portti") 

         < ? siebie (sie ~ soba) 'itsensä; toisensa; itselleen' ~ soba ’keskenään’

         ~    sie    'itsensä/toisensa; itseään/toisiaan' ~ nasienie 'siemen; s-neste'

         < ? ow    (owa) 'tuo, se, toinen' + tor 'rata'

         ~ Frz.      sabot 'raskas saapas' > sabotööri

          >? subbota/zavod-lauantai -subauthor ~ s-boat/boot

tresura        '(eläimen) koulutus'; tresowac 'kouluttaa' >? treasure

trop             'jälki; tropic 'seurata jälkiä, varjostaa' >? tropic

(o)truc         'myrkyttää'; otrucie 'myrkytys'; odtrutka 'vastamyrkky'

         > trujacy     'myrkyllinen' ~ trud 'vaiva, vaivannäkö'

         >? Russ.      trud 'työ; teos'~ trus 'pelkuri'; trusiki '(n.) alushousut'

         > Russ.        truženik 'uurastaja ~ E: truth ~ trust

wariat          'mielipuoli' ~ wariant 'muunnelma'

wymiana      'vaihto' >? woman

zaciety         'itsepäinen; sikeä, sinnikäs' >? society

zator            'liikenneruuhka' (tor 'rata') >? zen-buddhal: satori-tila

 

Tšekki:                 

dóm             'tuomiokirkko' ~ doma 'kotona'

host             'vieras' >? S. Gast ~ E. host 'isäntä' < vanh. 'joukko, lauma'

prelud          'aistiharha, näky' >? preludi-esileikki < Lat. ludere 'to play'

         < loudit  'houkutella, maanitella, vikitellä'

 

Bulgaria:                 

danjk          (dan'k) 'vero' ~ dan'tšen 'vero-' >? S. Dank(e) 'kiitos'

vjara,          veri     ’usko' > iznevjara 'uskottomuus' ~ nevjarno 'väärin'

         ~ veren        (vjarna, verni) 'uskollinen; oikea' >? vir-bir

         ~ Russ:         veremennaja ’raskaana oleva’ > vjerovatj  ’uskoa’

         > vera       = usko, uskonto (= pol. wiara) > veritj = uskoa < Lat. veritas 'totuus'

         >? lp   birra;  F. väärä-uskoisuus E. birth-bird

         & LpN bearaš (bearas)          = perhe; bærah-, bærrag ’suku’ ‹ F. kunta        

gol              'maali' > kol 'seiväs'

nok't            'kynsi' ~ nos 'nokka' ~ noštš 'yö' >? nackt-neck-Nocturne

obiram,        obera    'ryöstää, rosvota' >? pirate-operaatio-ooppera

rab,             rob        'orja'; rabota 'työ' ~ ropot 'napina, vastustus' >? E. rob

         > obrabotvam  'viljellä maata; muokata; kehittää' ~ ograbja 'ryöstää'

taban            '(jalan, kengän) pohja' ~ tavan 'vintti'

toalet            'asu, vaatetus'

trapeza         'ruokapöytä'

umora          'uupumus'; umoren 'väsynyt'; umorja (se) 'väsyttää' >? humour

 

Kroatia:         tselíbati  ’suudella’ = ven. tselovátj(sja)

         ~ ? selibaatti < lat. caelebs 'naimaton'                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                       

 

Serbo-Kroatia:                 

Kopitulja        ’whore’ >? tuomiokapituli; Capitol-capital

svastika         ’sister-in-law’ ~ svast 'Schwägerin (käly, nato)'

šamar                'Ohrfeige' (korvapuusti) >? laupias samarialainen

umor                  ’fatique’ (väsymys, rasitus) >? humo(u)r

vecati                  'beraten, konsultieren'; vece 'Rat (Versammlung); Senat'

         > vecnik     'Mitglied des Rates' >? viisasten kerho ~ vitsiniekka

vođ                     'Führer; Leiter (vodič)'; vod         'Leitung; Zug'

         > razvod     'Scheidung'~ uvoz 'Einfuhr'

         > vodič       ’guide’; vodica ’liquid’; vodim ’I lead (towards)’ ‹ izvod & provod

> vodam         ’I lead/walk (back and forth)’; vođa ’leader’ >? vuottaa; vouti

> izvod           'Auszug; Ausführung, Folgerung' ~ prevod 'Übersetzung'        

         ~ navod  'Angabe, Zitat, Anführung'; povod 'Anlass'; uvod 'Einführung'

> provod          ’recreation, amusements’; provodim ’I spend (time)’;

         > provođenje  ’having fun’; zavođenje ’seduction’ > ven. voda 'Wasser'

         > vođ      'Führer' ‹ zavod 'Anstalt, Institution; Betrieb' >? vuode

 

Gruusia - Georgia:

bebia                  'isoäiti' >? baby-babushka

mama                 'isä' & deda 'äiti' (!!!)

sen                     'sinä'

 

anord. nosi         'Zeugungsglied des Pferdes' ~ E. nose 'nenä' (S. Nase)

 

Ruotsi:                 

bank                   1) pankki, 2) penkki

         >? vrt. Lat. scamnum ~ siemen; penkki - bank = vankila

         >  so. jotain istutetaan jonnekin kasvamaan korkoa...

bo                    = asukas, kyläläinen > by = kylä

         >? Boa-käärme? > E. by = vieressä = R. vid > E. wide = laaja >

brud                    'morsian' = E. bride ~ S. Bruder 'veli'

dansa                  'tanssia' ~ ai. tamsayati 'zieht hin und her, schüttelt'

lek                       'leikki'; läke 'lääke' ~ Puola: lek 'lääke, parannuskeino'

         ~ vrt. gift    1) lahja, 2) myrkky > gifta sig

- Alkupuu, joka hajoaa siemeniksi. Elämä, sperma ja hiekka ovat sama asia (6.12.96)
         liv  'elämä' ~ Est. liiva 'hiekka'

nöd   'hätä, ahdinko' ~ nöje 'ilo, huvi; huvitus';

         > i nöd och lust  'ilossa ja surussa'

springa up          'hypätä ylös' ~ E. spring 'kevät/pulppuava lähde'

svida                  ’kirvellä’ > vrt. E. sweet (makea)

 

Norja:                 

gjørme         ‘muta’; gjørmet ‘mutainen’ ~ gourmet ‘herkkusuu’ >? Frz. gourmet

grafse          ‘kouria, kahmia’ >? S. Graf 'kreivi'

harm            ‘vihainen, suuttunut’ ~ harmoni ‘sopusointu’

jul                ‘joulu’ ~ jule ‘pistää, kurittaa’

jur               ‘utare’ ~ jurist ‘lakimies’ >? “rahanlypsäjä”

jøye sig         ‘voivotella’ >? E. joy

kantre           ‘kaatua’ >? E. country ~ contra

kolportør        ‘kaupittelija’ >? Cole Porter

ramp              ‘roskaväki; törkimys’ >? ramppikuume

rang               1) arvo, luokka, 2) väärä, nurja’ >? E. wrong

rank                ‘suora, ryhdikäs’; ranke ‘köynnös’

ransmann        ‘rosvo’ >? Fransman

 

Tanska:                 

retirade         ‘käymälä’ < retirere ‘vetäytyä, perääntyä’ >? E. retired        

 

Saksa-etym:   germ. *themaz, mys. demar ’hämärä’

         >? demari-demokratia & de-monster-ation

Saksa:                 

Abort             ’toilet’ (WC)

Ameise           'muurahainen' ~ E. amazing 'miellyttävä'

aus                ’pois (esiin?) ~ Est. aus ’kunnia’ (4.12.02)

Balz               'kiima, soidin' ~ Walzer 'valssi' (3/4-tanssi)

Beet               ’(kasvi)penkki’ = E. bed, latv. dobe

         ~ E. beet  ’punajuuri’ = S. Bete, R. rödbeta, Est. peet, latv. biete

Boot            = ’vene’; Wasser ’vesi’; E. boat, R. båt, Est. paat

          >? E. boots ’saappaat’

englisieren    = typistää (hevon) häntä >? enkeli-sukupuoli

falsch           ~ welsh >? F. 'siansaksa' ~ Welsch-deutsch'

Fürst               'ruhtinas' ~ E. first so. 'ensi-yön oikeus'

Gatt              = reikä, aukko (vanh.), peräpuoli (aluksen), (satamaväylän) suu

Gatte            = aviokumppani, puoliso > Gattin > Gattung = suku, laji, pariliitos

         > gatten  = yhdistää pariksi > sich g. = yhteytyä, kiimailla, yhtyä

         ~ Gott    ’Jumala’ = E. God >? lp. kuht ~ kuvt ’kaksi’

gähren            ’panna käymään, käyttää (ferment)’  ~ begehren  ’to desire’ < MHG geren >? lp gierde

Minuit             (< frz.) [minüih] ’Mitternacht’ >? menuetti

opfern             ’uhrata (Almosen spenden)’ = mnd. opperen  >? ooppera ~ Lat. opera 'työ; työnteko'

See                  ’järvi’ = R. sjö, Latv. ezers, Lit. ežeras, pol. jezioro, ven. ozero

         >? E. sea ’meri’; see ’nähdä’

         ~ vrt. lpK vuäinn  ’näkee’ ~ Est. väin ’salmi’

Semester    (loma) ~ schem-ester - Sataa vettä kuin E:n perseestä. (9.12.96)

siegen         1) 'voittaa (joku), päästä voitolle, saada voitto'

                   2) 'vajota, vaipua; kaatua, langeta; kuolla; kuivua'

         ~ Ziege   'kesy kauris, vuohi'; Zieger 'juoksettunut hera, juusto'

         ~ Zieche  '(tyynyn) päällys'; ziehen 'vetää' >? Sieg heil!

Treffen             'kahakka, tappelu, ottelu; sotarinta, tapporivistö' >? treffi

         ~ (korttip.) Treff 'Risti' >? Strafe 'rangaistus'

Tau                  ’kaste’ ~ Udm. tau! ’Kiitos!’

Ton                  = savi > R. ton = sävel

Zerstreeung       'hajottaminen; viihdytys, huvitus'  > Zerstreeungssucht 'huvittelunhalu'

Witze                 > witch > which? > wo? ~ R. vid > E. wide = laaja >? E. wound

 

Englanti:                 

al-cohol         ’ripsiväri (metallimainen puuteri)(< Arab.) >? S. Kohl 'hiili'

artificial         'keinotekoinen'  - joskus aikaisemmin tarkoitti parasta, mitä sävelteoksesta voitiin sanoa (PT)

baton            'keppi, sauva' ~ button 'nappi'

bleach           ’haalentua, vaalentua; haalistaa, valkaista ’ < OE blæcean  >? E. black ’musta’!

boat              'vene' ~ vote 'äänestää'

3.3.98          - Nooan arkki = hiiren vene? Laiva on lastattu sanapareilla. Jos toinen vetää saapasta jalkaan ja
        sanoo: "but" (= kumyk: jalka, leg), et voi tietää, tarkoittaako hän jalkaa vai kenkää (E. boot 'saapas')

call                'kutsua' ~ Esp. callar          'to be silent/quiet' (vaieta; olla hiljaa)

chant             >Mercurius: Hän laulaen meriä kulkee, mies (mohre- mauri-)musta kuin tropiikin yö...

         = mer-chant (mercant-merkonomi), rosvo-Roope.

closter           'luostari' (loosereille, sammuneille tähdeille) (4.12.02)

         = luusteri ~ low-stern, joka on aina suljettu, siis close-tara.

         > Vuokrattuna: lease-try so. liisteri. >? clothes

core               ’sisus, ydin; (omenan) siemenkota’ ~ OF cor ’horn’ (‹ corno)

         ~ Lat. cor   ’heart’ > E. corn ’jyvä, vilja; liikavarvas’

         >? F. kuori  1) (kirkon kuori) < mr kor, chor, choor ’kuoro’

                           2) (puun kuori) = FU: md. kar ’niinivirsu’, syrj. kirs ’kuori, parkki’ jne.

deuce                  [dju:s] ’kakkonen’ (korttipeli, noppa)

         < F. deux (a deux  ’at two’) < L. duos (duo ’two’); Germ. daus ~ Sp. dos '2'

         ~ ’equal   (tasan)’ (tennisp.); the deuce! ’devil’ (kirosana); ME dewes! ’God!’

         >? Deus   ’Jumala’ ~ Jum-Gemini ~ s. die ’feminiin. partikkeli’

         ~ Deva  ~ devil ~ duo ~ ? Gr. deuteros ’second’ > Para-dise

dream          ~ S. Traum 'unelma' >? traumaattinen ~ dramaattinen

embryo         ’sikiö’ <? gr. ambrosia ’kuukautisveri’ >? ambra

fame             ’huhu, maine’ ~ ME fame ’to starve’ >? hall of fame

fast food        ’paastoruokaa’... >? fast - feast - fest-

festival          ~ beast-ewel; feast-evil (4.12.02)

foot/fitenskaps doktor  -’v-tieteen tohtori’ (4.12.02)  < foot-feet-fittan-vittan-fickan-wet-food-width-vet

E./S. gift         'lahja' ~ R. gift 1) 'myrkky', 2) 'naimisissa oleva'; gifta sig

gospel            ’evankeliumi’ ~ gosh-spel... ~ gosh [goš] ’peijakas, jumaliste’

         ~ gorse [go:s] ’piikkiherne’ >? korsetti (4.12.02)

inflate             ’täyttää kaasulla’ < Lat. flare ’to blow’ ~ E. flatus 'suolikaasu'  >? flute-inflaatio

kick                 'potkia' > sick (sairas) > suck (imeä); jig ’jig’ (tanssi) >? kikki-hyppy

         > kiss  (suudella) > gick (keikka) > sit > shit > six > sex

         > F.     kikka  (konsti) > kukkua > Saam. kooshk = kuiva > F. koski (> keski-)

         > lpN   giektat =  F. ’noeta’(!) > ven.kikimora = ’noita’ LPR309

korridor         < It. correre ’to run’ < lat. currere (Webster’s: s.226)

> corrosion    < lat. corrodere ’to gnaw’ < com + rodere ’jyrsiä tms. >? root

- On selvää, että käytävä ensin jyrsitään, jotta sen tuottama oikaisutie tuntuisi ’juoksulta’ kiertämiseen verrattuna. Itse sana ei ole syntynyt vain jommasta kummasta vaan molemmista. Sanalla on sekä äiti että isä.

licence            [laisins] ~ 'makuu-synnit'; Lazy > lie-lye-see = 'makaava meri'

louse               ’täi’  (pl. lice) >? licenciate

loose               'päästää irti, menettää'; loser 'häviäjä' ~ S. lassen

>? Ja kuitenkin vain irroittamalla toivoista ja haaveista ihminen vapautuu karmastaan., joten looseri on lopulta
         voittaja... Sanojen merkitys on vain ihmisissä, ei sanoissa.

luck                   'onni' > lack 'puute'  <  luck-lack-luck-lack  (”onnen puute” = laineen liplatus)

 

money              = moon-eye = mån-ei = pesimä-muna (4.12.02)

mot                  a pithy or witty saying’ ~ frz. ’word, saying’

         < lat. muttum ’grunt’ (röhkinä) < muttire ’to mutter’

         ~ mot (m.frz) ’word’ > motet (säest. kuorolauluteos)

Occident ~ accident (14.1.98)        

penicil          ’karvatupsu’; pudenda ’häpy; sukupuolielimet

         > pudendum (membrum virile) >? Fr. putain; hepr. peten  >? penisilliini

pink              ’flower’ >? F. kukka-penkki

plumb           ’mittaluoti; luodata, tutkia’; plumber ’putkimies’  ~ plum ’luumu(puu)’

pole              1) ’seiväs’ ~ 2) ’napa’ (extremity)

pulpit             < L. pulpitum ’platform, stage’;

         > Salomon had made a brasen pulpit... and upon it he stood... >? pulpetti

sailor             ’merimies’ (= pol. zeglarz) ~ ? R. seglare 'purjehtija'  ~ salesman ’myyntimies’ = R. försäljare

seminal          'siemen-' = lat. seminalis ~ seminar ’harjoituskurssi’

sewer             1) likaviemäri, 2) ompelija

to sit               ~ to shit ~ to seed > season ~ session

         ~ Lat. cedere 'go away, withdraw' > E. cede [si:d] 'luovuttaa'

tumble         ’mätkähtää, läjähtää (maahan), kellahtaa, kompastua; heittää kuperkeikkaa/häränpyllyä/
             kärrynpyöriä; törmäillä; äkätä, hoksata’

          > tumbler ’taitovoimistelija, akrobaatti; jalaton juomalasi; keikkunukke’

whole           ~ hole

year-book      > i går ~ Ior Bock = år-bok (4.12.02)


Kymri:

kekri                ’rähinä, riitely, riita, sanaharkka’

li                      ’väri, kauneus; sakka, muta’

tois                  ’alku(perä), etu-, ensimmäinen’ >? I = II (!)

Welsh:       truth  ’flattery (imartelu); rigmarole (hölynpöly); adulation (< adult)’

- "Ranska" jatkuu osiossa "Sanasauna II"
Koti » Etymologiat » SANASAUNA I