SANASAUNA I
SANOJEN SAUNA
Kesäkuun lopussa 2014: Sisältää vuosien varrella kerättyjä/kerääntyneitä vastakkaismerkityksellisiä yms. sanamuotoja - riippumatta siitä, ovatko sanat etymologisesti sukua toisilleen vai eivät. Samankaltaisuudet ovat sellaisia, joihin kieliä tuntematon ummikko saattaa törmätä, kun tieteilijät eivät ole paikalla neuvomassa... Tämän kokoelman tarkoitus on olla enemmän huviksi kuin hyödyksi, vaikka sekin omalta osaltaan kertoo jotain sanamaailman elämästä... Koska aineistoa ei ole jälkikäsitelty millään tavalla, ei se ole tarkoitettu vakavasti otettavaksi vaan viihteenä selailtavaksi muun vakavamman työn lomassa.
Käännökset virosta suomeksi (kuten myös saksasta) ovat tässä tekemättä. "<?" -merkki tarkoittaa henk.koht. lisäyksiä. Tarkemerkit on poistettu suuritöisinä, koska kielitieteilijät löytävät ne alansa teoksista.
- LPR = 'Laulu-puu-rumpu' (lisensiaatintyöni 1998) = http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-1998764942
26.11.2014: Jos hieman vakavammin pohdiskelen sanojen sukulaisuutta, niin palautuu mieleeni vuosien varrelta eräs ilmiö, joka on syytä tässä kerrata vielä varmuuden vuoksi:
Entäpä jos myytit ovat syntyneet assosiaatioista, mitä samankaltaisten sanojen pariutumisesta syntyy? Tällaisia esimerkkejä olen löytänyt niin jum-amor -sanueista käsitellessäni Värmlannin metsäsuomalaisilta tallennettua karjalaisessa mytologiassa esiintyvää tarua Jumin sokeista kaksoisveljistä "jotka ampuivat metsässä nuolillaan sinne eksyneitä turisteja"... Taustalla on paradoksi 'sokeuttavasta valosta', joka ilmenee arabian sokeutta kuvaavasta adjektiivista jum/amo.
Otan tähän kuitenkin toisena rinnakkaisilmiönä musiikkitermin S. Harfe 'harppu'. Kun mietimme kertomusta, mistä tiedämme siivellisten enkelten taivaassa soittavan harppua, saamme avuksi romaniankielen sanan aripa 'Flügel' (siipi), joka assosioituu jopa toiseen soittimeen, siivelliseen flyygeliin, mutta joka on ilmeisesti liian raskas pilven päälle nostettavaksi. Eikä synnillinen soitin pääse kohoamaan paratiisiin omin voimin. Vastaavia taruja ja niiden syntyprosesseja löytyy mytologioista pivin pimein.
Kun me mietimme, mistä taruihin on keksitty sisältöä värittävät nimet, meidän pitäisikin ehkä miettiä, millaisia taruja tietyt sanat tuottavat. Tällöin tarut eivät enää olekaan 'neitseestä syntyneitä'. Kaksi sanaa ovat kuin isä ja äiti, joiden suhteesta jo syntyy elämäntarina, kun ne kytketään yhteen. Entisenä opettajana näen tässä mittaamattoman puutarhan koulujen tarinankertomisen improvisointitehtäväksi.
8.12.2014: - Jos jokin yhteenveto on tehtävä, sanoisin, että sanan merkitys ei koskaan liene se sama, mikä sillä alunperin on ollut.
30.01.98 Niinkuin itku ja nauru, hautajaiset ja häät, synti ja rakkaus, ruumiin ja siemenen lasku (maahan), niin myös tappaminen ja vietteleminen liittyvät läheisesti toisiinsa:
kill 'tappaa' ~ skilful 'taitava'
die - dive - dice ~ deiva-taivas
häpy - habit - happy & hävittää ~ häät
Tod-töten - Tat - dad... totuus
Suomi:
1) kastutaan, 2) rakastutaan, 3) lakastutaan 4) astutaan 5) tuta
- Ajan vaikutus sanan ulkomuotoon: 1) sintu ‹ gin, 2) cant ‹ chant
impi 'neitsyt' ~ ka impikyly 'morsiamelle lämmitetty sauna'
~ Lat. im-pius ’syntinen’ < Lat. im + pius
~ Gr. imenas 'immenkalvo' > ital. imene 'hymen'
ammotella, olla ammollaan 'olla kahdallansa, selällänsä; haljeta' = Lat. hio
>? auki ~ feminin-parillinen ~ lpN kahtie 'kita, nielu' >? kahtia-kohtu
huuto E. hoot = pöllön huuto > myös verbinä
>? mnl, nnl. hout ’Holz’ = frz. hout > houtbois(?) 'oboe'
> hate (vihata) > S. Wut = viha > ? food foot > vogt = vouti > hut (hytti)
hämärtyä, hämärtää 'käydä pimeämmäksi / valoisammaksi'! > Aamu/ilta alkoi hämärtyä...
2r x ∏k : cc = Kaks-erj-kertoo-pii-koo-per-see-see... [1950-luvulla opittua matematiikkaa]
leikki ~ lpN: manggi ’perä’ ~ lpIn: mangoš 'jälkipää'
= lpIn: moonjiikeeči 'peräpää' = moonižkeeji 'takapää'
= lpK: manggkie'cč 'perä'; mäng = perä; leikki = perä
~ lpK: leak'k '(veneen, ahkion) perälauta' > ? F. lieka
sattua/satu SSA (3: 161) ?< sataa ~ S. Fall < fallen ~ L. casus < cadere
~ Liett. stata, statas, Latv. stats ’viljakekojen rivi (pellolla)’ < E. statue
~ E. sad ’surullinen’ < orig. ’enough’ < S. satt ’kylläinen’ ~ satisfy, saturate
< Germ. *sathaz ’enough’ > ’weary’ < ’unhappy’ ~ E. sade ’satiate’ (kyllästyä)
”silmä-silmä-nenä-suu - tissi-tissi-napa-luu” [1950-luvulla opittua runoutta]
Ewa syntyi Adamin kylkiluusta... v. bok ’kylki’ >? bok-stav- < R. stå 'seisoa'
spektaakkeli 'näytelmä, ilveily' < Lat. specta'culum 'näytäntö' (USSK-93)
- Esityksessä kriitikot spekuloivat taiteen olemuksesta.
Vatja:
hoora 1) ’huora’, 2) ’kuoro (laulukoor)’; tšerikkoz laulo kahs hooraa...
~ vrt. Aramean hur 'herkulliset (Paratiisin) rusinat'
mennä püütää püütämää, anutta asailemaa = ’(tuleb) minna püüd püüdma, hanekest tabama’
>? kosio = metsästys
kerjama (kerjet) ’koristama’ (siivota; kerätä; piilottaa !) = v. sobiratj, prjatatj
kerttäüssä ’aru kaotada, peast segaseks minna’ >? Kertaus on opintojen äiti...
kerurgvi ’kirikulipp’ (v. horugvj) >? kirurgi
Liivi: lōt ’Gottesdienst’ >? Est. laat 'markkinat'
nõia 'vaha' (vaha) (?!) >? Saks. Neu 'uusi'
Viro: au ’kunnia’; aus ’kunniallinen’; õudne ’hirveä, kamala’
jube 'kauhea' ~ suom. upea (29.07.96)
21.12.96 härilik Est. 'tavallinen' >? R. härlig 'ihana' >? F. härillään
karata ’olla sukup.yhteydessä’; härja kara ’sonnin suoro’ >? F. karata
22.12.96 noel 'neula' ~ Frz. noël 'joulu'
17.02.98 'Tie' on sekä "apu" (aid) että aita (Est. aed 'puutarha)
21.11.99 Kurat ’Piru’ ~ S. Kurat ’kirkkoherra’; >? kuraattori
> Russ. rugatjsja 'kiroilla' ~ Est. Kurat (metateesi)
lpN: buris (Hyvää päivää!) > Lat. buris 'auran jalka' (16.03.98)
kahtie 'kita, nielu' > F. ammollaan = kahdallaan >? kohtu
puolaš ’pakkanen’; puollit ’palaa’ ~ lpN báahkas 'kuum õhk; kuumus'
~ est. palav ’kuuma, tulinen; lämmin, palava’; pakane 'kõva külm' >? Vrt. caliente ~ kalt
Lagercrantz (VII, 1966): vuodna 'Glück' ~ vuö'dni 'schlecht; Teufel' (vuotnuo)
lpKoltta: ätt = helvetti >? Ruots. ätt 'aateli-, ylimyssuku'; etta 'ykkönen'; ett 'mask. artikkeli'
lpKld/T:
lpT kīll ’kieli; ansa, paula’~ lyyd. kiel' ’kieli; loukun, lihdan kansi; (rysän) nielu’
~ vog. kelä ’tieto’; lyyd. kieлastada ’valehdella’;
~ lpR keles, N gieles ’valhe, valheellinen, valehteleva henkilö’
~ mordM k'elas kettu, viekas ihminen’
224. lovtijed 'nostaa, kohottaa' ~ luvvt'j 'leudd-laulu'
>? S. sengen 'paahtaa' ~ S. singen 'laulaa'
Kld. ly'k = ven. rabota (tehdä työtä!) >? R. ’lycka’ = onni > F. lykätä >? lpN lohkat ’sanoa’, lausua
234. m(o)ainas ’satu, tarina, juttu’ >? mainos
Komi: Suom.-tšer. *juma- < ? sanskr. dyuman (-mas) = valoisa, kirkas,
myös taivaanjumala Indran attribuutti. > suom. ’lumi’?
>? komi: vanha Joma (’jomalen’ = Joman; ’jomalis’ = Jomasta) (Hexe; noita)
>? komi: omel 'Teufel; paholainen'; jamalöm ’häpeä’
Y. Wichmann: Syrjänische Volksdichtung, SUST 38, Helsinki 1916, ss. 17-29
kulti (kulia) '(vilja) peksma; ropsima; rabama'; kultivuoti 'kultiveerima'
> kule ‘rehepeks, -peksuaeg’ >? S. kultivieren - culture ~ cultus
ss. 337-8: Vuvde kajem. Vudis kiten? =Meni/kävi ’metsään’ (S. Feld = laidun). Missä metsä?
>? vu'vdd (kolttien sukualue) > vodem = (er) legte sich = '(hän) asettui'
~ nnorw. voda ’waten (kahlata), sich vorwärts bewegen; lärm’ >? E. wood
Udmurtia: miloj = (Russ.) rakas, herttainen > mil’itsa = (Russ.) miliisi
Mari: mörtnjö, mörtni ’mäti’ >? mort ’kuolema’; marto ~ marten
- Tuleeko yhdenmukaisuus kaloista, jotka kuolevat kutuajan jälkeen?
- Vastaus tulee Martinpäivänä, jolloin merta koetaan.
MordvaE: okul't'sa '(kylän) "tulli", josta tie kylästä pois alkaa' >? occult-ulitse (< ven.)
seks 'Schmutz'
Mokša: karu 'kärpänen' >? vrt. F. murt itikka 'lehmä'
Unkari: baj 'hätä'; ~ báj 'sulo, lempeys'
elvész ’menehtyä’ ~ vrt. elvesz ’naida’;
> élvez 'nautiskella, nauttia’ >? Helvetti
diszno 'sika' >? Walt Disney
kancsal 'kierosilmäinen' >? F. kansalainen
pina ’vagina, pussy’ ~ pendel 'heiluri' >? peña (tuska) -piinapenkki
Hanti: alǝn ’Anfang; Ende’
VK louləko`r' 'kidukset' < loulək' 'kidus' >? est. laulkoor 'laulukuoro'
Mansi: law '(unk.) düh/Zorn' (kiukku) >? E. love 'rakkaus' >? law 'laki'
säx, sax, sex, sak 'Salz' (suola) >? R. sak (asia) = S. Sache >? F. säkki; E. suck!
> vrt. sextam ’salzen’ > soq(o), saq ’ganz, all; sehr’ ~ sex = ’asia’; ’Se’ >? Miksi six = 6?
- Abstraktiot muodostetaan piilottamalla sanan seksuaalinen taso:
Samojedi:
6.3.98 - Kun kaksi käsitettä on naimisissa keskenään, ne voivat vaihtaa nimiä.
- Donner: Sam. Köte 'Winter' >? Est. kütt 'lämmitys' - So. talviaika = tuliaika
Sven-Erik Soosaar: Eesti - tundraneenetsi sõnastik, Tartu 2000
(569) mjarbasj 'kuduma' >? marja
Ket-samojed: diebǝl = ’laulaa; shamanoida, taikoa’
> dǝabǝl = (diebǝl, duobǝl, djebel) ’hän laulaa’ >? diabol ~ jewel
~ Bulgaria: debel ’paksu, lihava' ~ djavol 'piru'
Ewenk: tǝde ’usko (uskonto)’ (v. vera); tǝde(t) ’oikein, totta’
~ tǝde ’totuus’ (v. istina, pravda); ǝtšǝ tǝde ’väärä’ (v. nepravil'nyj)
>? veritas ~ väärä >? tosi; S. Tat
Kamassi: kosmos 'sysimetsikkö'? (ei löydy enää lähdettä) ~? Kosmos ~ saam. kaamos
< kam. kǝs = Kohl-e, hiilet < tat. kös, qos id. >? al-cohol
åskər kōl'a = ori on kiimassa ~ R. åska 'ukkonen'
Latvia: krist = langema, kukkuma ~ Christus - christen (kastaa, ristiä)
laiks ’aika; sää’; brivais laiks ’vapaa-aika’ >? leikki ~ E. like 'pitää'
maz ’vähe, veidi, pisut’; ’üldse’ >? esp. mas (enemmän)
smere = (smers) võie, määre (voide, rasva), salv;
~ smeret 1) ’määrima’ (voidella), 2) 'sodima, -da' (sotkea, tahria, liata)
>? F. määrätä; R. smör (voi) >? Russ. smertj 'kuolema'
Dievs = (lit. Dievas) Jumala >? E. divine = jumalallinen; ennustaa
Felix Oinas: Tuul heidab magama, Keel ja kirjandus, Tallinn 1999:
s.188 Nii kuradi kui ka ta kaaslaste õelus on sundinud kõikjal otsima nendega sõbralikku, head vahekorda. Saatõttu on captatio benevolentiae terminid nende kohta rohkearvulised ning ülevad. Oma meelitustega minnakse isegi niikaugele, et antakse kuradile sügavalt austatute ja armastatute nimed. Nii on kardetud demooneid nimetatud jumalate nimega, nagu Avesta daeva ’kurat’ (= jumal), ukraina bogunja ’naiskurat’ (= jumalanna), poola boginka ’jumalanna’. Soomlased Skandinaavias kutsuvad kuradit ’pühavaim’; sama väljend on tarvitusel ka mordvalastel ja komidel. Samuti kasutavad jakuudid sageli ülendavad väljendid yösägi ’kõrge vaim’ tavalise kuradi-nime (abasi) asemel. Armeenlastel on nii suur hirm kuradi ja ta suguseltsi ees, et nimetavad neid ’paremad kui meie’. Venes... Majavaimu, kes on vahel hea, vahel halb, kõnetatakse sõnaga milak ’armastatu’ (vrd. milyj ’armas, armastatu’), mis on soome lempo (< lempi) täpne paralleel...
Liettua: egle 'kuusk'; eglynas 'kuusik'; eglis 'kadakas' >? eagle-igel
kulti (kulia) '(vilja) peksma; ropsima; rabama'; kultivuoti 'kultiveerima'
> kule ‘rehepeks, -peksuaeg’ >? S. kultivieren - culture
aslaw. mucha = (<*mousā) ’Fliege’, musiča ’Mücke’
Venäjä: ad ’helvetti ~ E. add ’lisätä’
gad ’konna, ilkiö’ > E. God ’Jumala’
greh 'synti' ~ E. christ-chrisis ~ F. risti 'cross'
mir & svet 'rauha ~ valo ~ maailma' ~ turvallinen kyläyhteisö
volšba: volšebnikj, -nitsa 'noita, velho; noita-akka' >? bull-shit ~ boljševik
vostok ’itä’ (= pol. wschod) ~ vu-ost ~ west >? vrt. lp. vu-etuliitteet = vostok ’päivännousu’
>? Ost ’itä’ ~ Fr. ouest [west] ’länsi’ ~ est ’itä’ (~ ”ei-länsi” ?)
golyj = Tshekki: holy = paljas, alaston ~ latv. kails ~? E. holy 'pyhä' ~ S. heilig id.
kavyor ’carpet’ = Rom. covor, Tš. koberec >? E. cover; caviar!
karjer ’louhos; kiitolaukka’; karjera’virkaura’ (!) (11-29.1.02)
klubok ’kerä’ ~ E. club ’sauva’
koloda ’pölkky, pölli’; korttipakka ~ kolodets ’kaivo’ & kol'tso ’rengas; sormus’ >? kaltio
mytarstwo = piinamine; mytj = pesema
peštšnja ’(jää-)tuura’, veps. puraz ~ Est. puur >? ven. pesnja ’laulu’
rab = orja ~ rabota 'työ'; >? S. rauben ’ryöstää’; Räuber > E. rob
>? E. air-beat -ruoska; R. aar-bete ’maa-rukous’ = työ;
> S. Ar-beit > peitzen ’ruoskia’ > Arbeit macht frei
~ Russ. robot = robotti < rabota = työnteko
~ ropot = napina, murina; kohina, porina ~ S-Kroatia: rob 'Sklave'
~ Latv. robots (robains) 'sakiline' (= pykälä-sakarainen, hampaallinen)
rugatjsja 'kiroilla' ~ Est. KURAT (metateesi)
> 16.12.96 - On paradoksaalista, että juuri Venäjällä sam merkitsee itsenäisyyttä ja juuri Ruotsissa yhtenäisyyttä. Pitäisikö olla päinvastoin? (27.08.2010: Mutta nehän ovat yhtä - Engl. same) Ei, koska ei tiedetä, että kysymys on Sammosta, jalokivestä, joka hajoaa muruiksi, ellei se ole liitossa osapuolten kanssa:
sam-bo = 'yhteiskylä, -asutus; siemenpuu'.
severnaja 'pohjoinen' ~ E. severe 'ankara'
sram 'häpeä' ~ sramitj 'häväistä, häpäistä, herjata' = O.-c. *sormj ~ IE: *k'ormo-
~ Germ. 'harm' (grustj 'suru, murhe; ikävä')
~ engl. harm 'vred' (vahinko) ~ Pers. šärm 'sram', Afgh. šarm, Kurd. šǝrm
~ avest. fšarǝma 'styd' (häpeä) >? E. charm ~ karma-kuorma ~ sormi
suk ’oksa’ ~ suka ’narttu’ ~ sok ’mehu’
stšastie, stšastje 'onni, menestys' etc. ~ E. justice 'oikeus'
topatj = tömistää > toptatj = tallata; topkatj = ’työntää’
~ topka 'tulipesä' > topitj = lämmittää, sulattaa
~ topkij ’vetelä, upottava’ > topj = ’letto, neva’ >? E. top-huippu
Tshaikovsky ~ tee-koski (4.12.02)
tselowatj(sja) ’suudella’ ~ Kroat. tselibati = tselowatj(sja) >? selibaatti
Puola:
adapter 'levysoitin'
akord 'urakka; sointu'
arbiter 'erotuomari' >? Arbeit
blady 'kalpea, kelmeä' >? bloody Mary
ciało 'ruumis; kappale; aine' >? sielu
daktyl 'taateli'
głuchy 'kuuro' ~ głuszec 'metso'
kamerton 'äänirauta'; kałamarz 'mustepullo'; kanapa 'leposohva'
kapitalnie 'erinomaisesti' < kapital 'pääoma'
kapłan 'pappi'; kapłon 'salvokukko'
karawan 'ruumisvaunut'
kolarz '(polku)pyöräilijä' >? kolari
kostnica 'ruumishuone' ~ Russ. gostinitsa 'hotelli'
~ kostny 'luu-, luinen'; kosciec 'luusto, luuranko' < kosc 'luu' = ven. kostj id.
mary 'ruumispaarit' >? mort-
mizeria 'kurkkusalaatti' ~ mizerny 'kurja' >? misery-miserere
mocz 'virtsa'; cewka moczowa'virtsaputki'; moczyc 'kastella; liottaa'
>? Mooseksen sauva...; Modzes-Moskwa
musiec ’täytyä, olla pakko’ = S. müssen, R. måste
~ przymus 'pakotus, pakko'; zmuszac, zmusic 'pakottaa' >? music
(z)mylic 'sekoittaa, pettää, johtaa harhaan'; mylnie 'väärin' >? miliz
~ vrt. policja 'poliisi'
ofiara 'uhri, uhraus' ~ oficer 'upseeri-uhraaja'
podeszwa 'jalkapohja' = spod stopy >? top & stop
praca 'työ' (> practics) ~ ven. prazdnik ’juhla-, pyhäpäivä’
pulpety 'lihapyörykät' ~ pulpit 'pulpetti'
racica 'sorkka' ~ raczyc 'suvaita' >? rasisti < S. Rasse 'rotu'
~wyraz 'sana; ilme'; wyrazisty 'ilmeikäs'
renifer 'poro' S. Renntier ~ rentier 'koroillaeläjä'; renta 'eläke' >? E. rent 'vuokra'
robak ’mato’; robic 'tehdä' >? Est. ravi(nto) ~ robotti
rondo 'liikenneympyrä' >? rundi ~ round
suterena 'kellarihuone' >? sutenööri < Frz souteneur < lat. sustineo
symulant 'teeskentelijä' >? simulate 'teeskennellä' ~ simil(e) >? simulaattori
sobowtor ’kaksoisolento’ (subowthor ~ "ala-reiän-portti")
< ? siebie (sie ~ soba) 'itsensä; toisensa; itselleen' ~ soba ’keskenään’
~ sie 'itsensä/toisensa; itseään/toisiaan' ~ nasienie 'siemen; s-neste'
< ? ow (owa) 'tuo, se, toinen' + tor 'rata'
~ Frz. sabot 'raskas saapas' > sabotööri
>? subbota/zavod-lauantai -subauthor ~ s-boat/boot
tresura '(eläimen) koulutus'; tresowac 'kouluttaa' >? treasure
trop 'jälki; tropic 'seurata jälkiä, varjostaa' >? tropic
(o)truc 'myrkyttää'; otrucie 'myrkytys'; odtrutka 'vastamyrkky'
> trujacy 'myrkyllinen' ~ trud 'vaiva, vaivannäkö'
>? Russ. trud 'työ; teos'~ trus 'pelkuri'; trusiki '(n.) alushousut'
> Russ. truženik 'uurastaja ~ E: truth ~ trust
wariat 'mielipuoli' ~ wariant 'muunnelma'
wymiana 'vaihto' >? woman
zaciety 'itsepäinen; sikeä, sinnikäs' >? society
zator 'liikenneruuhka' (tor 'rata') >? zen-buddhal: satori-tila
Tšekki:
dóm 'tuomiokirkko' ~ doma 'kotona'
host 'vieras' >? S. Gast ~ E. host 'isäntä' < vanh. 'joukko, lauma'
prelud 'aistiharha, näky' >? preludi-esileikki < Lat. ludere 'to play'
< loudit 'houkutella, maanitella, vikitellä'
Bulgaria:
danjk (dan'k) 'vero' ~ dan'tšen 'vero-' >? S. Dank(e) 'kiitos'
vjara, veri ’usko' > iznevjara 'uskottomuus' ~ nevjarno 'väärin'
~ veren (vjarna, verni) 'uskollinen; oikea' >? vir-bir
~ Russ: veremennaja ’raskaana oleva’ > vjerovatj ’uskoa’
> vera = usko, uskonto (= pol. wiara) > veritj = uskoa < Lat. veritas 'totuus'
>? lp birra; F. väärä-uskoisuus E. birth-bird
& LpN bearaš (bearas) = perhe; bærah-, bærrag ’suku’ ‹ F. kunta
gol 'maali' > kol 'seiväs'
nok't 'kynsi' ~ nos 'nokka' ~ noštš 'yö' >? nackt-neck-Nocturne
obiram, obera 'ryöstää, rosvota' >? pirate-operaatio-ooppera
rab, rob 'orja'; rabota 'työ' ~ ropot 'napina, vastustus' >? E. rob
> obrabotvam 'viljellä maata; muokata; kehittää' ~ ograbja 'ryöstää'
taban '(jalan, kengän) pohja' ~ tavan 'vintti'
toalet 'asu, vaatetus'
trapeza 'ruokapöytä'
umora 'uupumus'; umoren 'väsynyt'; umorja (se) 'väsyttää' >? humour
Kroatia: tselíbati ’suudella’ = ven. tselovátj(sja)
~ ? selibaatti < lat. caelebs 'naimaton'
Serbo-Kroatia:
Kopitulja ’whore’ >? tuomiokapituli; Capitol-capital
svastika ’sister-in-law’ ~ svast 'Schwägerin (käly, nato)'
šamar 'Ohrfeige' (korvapuusti) >? laupias samarialainen
umor ’fatique’ (väsymys, rasitus) >? humo(u)r
vecati 'beraten, konsultieren'; vece 'Rat (Versammlung); Senat'
> vecnik 'Mitglied des Rates' >? viisasten kerho ~ vitsiniekka
vođ 'Führer; Leiter (vodič)'; vod 'Leitung; Zug'
> razvod 'Scheidung'~ uvoz 'Einfuhr'
> vodič ’guide’; vodica ’liquid’; vodim ’I lead (towards)’ ‹ izvod & provod
> vodam ’I lead/walk (back and forth)’; vođa ’leader’ >? vuottaa; vouti
> izvod 'Auszug; Ausführung, Folgerung' ~ prevod 'Übersetzung'
~ navod 'Angabe, Zitat, Anführung'; povod 'Anlass'; uvod 'Einführung'
> provod ’recreation, amusements’; provodim ’I spend (time)’;
> provođenje ’having fun’; zavođenje ’seduction’ > ven. voda 'Wasser'
> vođ 'Führer' ‹ zavod 'Anstalt, Institution; Betrieb' >? vuode
Gruusia - Georgia:
bebia 'isoäiti' >? baby-babushka
mama 'isä' & deda 'äiti' (!!!)
sen 'sinä'
anord. nosi 'Zeugungsglied des Pferdes' ~ E. nose 'nenä' (S. Nase)
Ruotsi:
bank 1) pankki, 2) penkki
>? vrt. Lat. scamnum ~ siemen; penkki - bank = vankila
> so. jotain istutetaan jonnekin kasvamaan korkoa...
bo = asukas, kyläläinen > by = kylä
>? Boa-käärme? > E. by = vieressä = R. vid > E. wide = laaja >
brud 'morsian' = E. bride ~ S. Bruder 'veli'
dansa 'tanssia' ~ ai. tamsayati 'zieht hin und her, schüttelt'
lek 'leikki'; läke 'lääke' ~ Puola: lek 'lääke, parannuskeino'
~ vrt. gift 1) lahja, 2) myrkky > gifta sig
- Alkupuu, joka hajoaa siemeniksi. Elämä, sperma ja hiekka ovat sama asia (6.12.96)
liv 'elämä' ~ Est. liiva 'hiekka'
nöd 'hätä, ahdinko' ~ nöje 'ilo, huvi; huvitus';
> i nöd och lust 'ilossa ja surussa'
springa up 'hypätä ylös' ~ E. spring 'kevät/pulppuava lähde'
svida ’kirvellä’ > vrt. E. sweet (makea)
Norja:
gjørme ‘muta’; gjørmet ‘mutainen’ ~ gourmet ‘herkkusuu’ >? Frz. gourmet
grafse ‘kouria, kahmia’ >? S. Graf 'kreivi'
harm ‘vihainen, suuttunut’ ~ harmoni ‘sopusointu’
jul ‘joulu’ ~ jule ‘pistää, kurittaa’
jur ‘utare’ ~ jurist ‘lakimies’ >? “rahanlypsäjä”
jøye sig ‘voivotella’ >? E. joy
kantre ‘kaatua’ >? E. country ~ contra
kolportør ‘kaupittelija’ >? Cole Porter
ramp ‘roskaväki; törkimys’ >? ramppikuume
rang 1) arvo, luokka, 2) väärä, nurja’ >? E. wrong
rank ‘suora, ryhdikäs’; ranke ‘köynnös’
ransmann ‘rosvo’ >? Fransman
Tanska:
retirade ‘käymälä’ < retirere ‘vetäytyä, perääntyä’ >? E. retired
Saksa-etym: germ. *themaz, mys. demar ’hämärä’
>? demari-demokratia & de-monster-ation
Saksa:
Abort ’toilet’ (WC)
Ameise 'muurahainen' ~ E. amazing 'miellyttävä'
aus ’pois (esiin?) ~ Est. aus ’kunnia’ (4.12.02)
Balz 'kiima, soidin' ~ Walzer 'valssi' (3/4-tanssi)
Beet ’(kasvi)penkki’ = E. bed, latv. dobe
~ E. beet ’punajuuri’ = S. Bete, R. rödbeta, Est. peet, latv. biete
Boot = ’vene’; Wasser ’vesi’; E. boat, R. båt, Est. paat
>? E. boots ’saappaat’
englisieren = typistää (hevon) häntä >? enkeli-sukupuoli
falsch ~ welsh >? F. 'siansaksa' ~ Welsch-deutsch'
Fürst 'ruhtinas' ~ E. first so. 'ensi-yön oikeus'
Gatt = reikä, aukko (vanh.), peräpuoli (aluksen), (satamaväylän) suu
Gatte = aviokumppani, puoliso > Gattin > Gattung = suku, laji, pariliitos
> gatten = yhdistää pariksi > sich g. = yhteytyä, kiimailla, yhtyä
~ Gott ’Jumala’ = E. God >? lp. kuht ~ kuvt ’kaksi’
gähren ’panna käymään, käyttää (ferment)’ ~ begehren ’to desire’ < MHG geren >? lp gierde
Minuit (< frz.) [minüih] ’Mitternacht’ >? menuetti
opfern ’uhrata (Almosen spenden)’ = mnd. opperen >? ooppera ~ Lat. opera 'työ; työnteko'
See ’järvi’ = R. sjö, Latv. ezers, Lit. ežeras, pol. jezioro, ven. ozero
>? E. sea ’meri’; see ’nähdä’
~ vrt. lpK vuäinn ’näkee’ ~ Est. väin ’salmi’
Semester (loma) ~ schem-ester - Sataa vettä kuin E:n perseestä. (9.12.96)
siegen 1) 'voittaa (joku), päästä voitolle, saada voitto'
2) 'vajota, vaipua; kaatua, langeta; kuolla; kuivua'
~ Ziege 'kesy kauris, vuohi'; Zieger 'juoksettunut hera, juusto'
~ Zieche '(tyynyn) päällys'; ziehen 'vetää' >? Sieg heil!
Treffen 'kahakka, tappelu, ottelu; sotarinta, tapporivistö' >? treffi
~ (korttip.) Treff 'Risti' >? Strafe 'rangaistus'
Tau ’kaste’ ~ Udm. tau! ’Kiitos!’
Ton = savi > R. ton = sävel
Zerstreeung 'hajottaminen; viihdytys, huvitus' > Zerstreeungssucht 'huvittelunhalu'
Witze > witch > which? > wo? ~ R. vid > E. wide = laaja >? E. wound
Englanti:
al-cohol ’ripsiväri (metallimainen puuteri)’ (< Arab.) >? S. Kohl 'hiili'
artificial 'keinotekoinen' - joskus aikaisemmin tarkoitti parasta, mitä sävelteoksesta voitiin sanoa (PT)
baton 'keppi, sauva' ~ button 'nappi'
bleach ’haalentua, vaalentua; haalistaa, valkaista ’ < OE blæcean >? E. black ’musta’!
boat 'vene' ~ vote 'äänestää'
3.3.98 - Nooan arkki = hiiren vene? Laiva on lastattu sanapareilla. Jos toinen vetää saapasta jalkaan ja
sanoo: "but" (= kumyk: jalka, leg), et voi tietää, tarkoittaako hän jalkaa vai kenkää (E. boot 'saapas')
call 'kutsua' ~ Esp. callar 'to be silent/quiet' (vaieta; olla hiljaa)
chant >Mercurius: Hän laulaen meriä kulkee, mies (mohre- mauri-)musta kuin tropiikin yö...
= mer-chant (mercant-merkonomi), rosvo-Roope.
closter 'luostari' (loosereille, sammuneille tähdeille) (4.12.02)
= luusteri ~ low-stern, joka on aina suljettu, siis close-tara.
> Vuokrattuna: lease-try so. liisteri. >? clothes
core ’sisus, ydin; (omenan) siemenkota’ ~ OF cor ’horn’ (‹ corno)
~ Lat. cor ’heart’ > E. corn ’jyvä, vilja; liikavarvas’
>? F. kuori 1) (kirkon kuori) < mr kor, chor, choor ’kuoro’
2) (puun kuori) = FU: md. kar ’niinivirsu’, syrj. kirs ’kuori, parkki’ jne.
deuce [dju:s] ’kakkonen’ (korttipeli, noppa)
< F. deux (a deux ’at two’) < L. duos (duo ’two’); Germ. daus ~ Sp. dos '2'
~ ’equal (tasan)’ (tennisp.); the deuce! ’devil’ (kirosana); ME dewes! ’God!’
>? Deus ’Jumala’ ~ Jum-Gemini ~ s. die ’feminiin. partikkeli’
~ Deva ~ devil ~ duo ~ ? Gr. deuteros ’second’ > Para-dise
dream ~ S. Traum 'unelma' >? traumaattinen ~ dramaattinen
embryo ’sikiö’ <? gr. ambrosia ’kuukautisveri’ >? ambra
fame ’huhu, maine’ ~ ME fame ’to starve’ >? hall of fame
fast food ’paastoruokaa’... >? fast - feast - fest-
festival ~ beast-ewel; feast-evil (4.12.02)
foot/fitenskaps doktor -’v-tieteen tohtori’ (4.12.02) < foot-feet-fittan-vittan-fickan-wet-food-width-vet
E./S. gift 'lahja' ~ R. gift 1) 'myrkky', 2) 'naimisissa oleva'; gifta sig
gospel ’evankeliumi’ ~ gosh-spel... ~ gosh [goš] ’peijakas, jumaliste’
~ gorse [go:s] ’piikkiherne’ >? korsetti (4.12.02)
inflate ’täyttää kaasulla’ < Lat. flare ’to blow’ ~ E. flatus 'suolikaasu' >? flute-inflaatio
kick 'potkia' > sick (sairas) > suck (imeä); jig ’jig’ (tanssi) >? kikki-hyppy
> kiss (suudella) > gick (keikka) > sit > shit > six > sex
> F. kikka (konsti) > kukkua > Saam. kooshk = kuiva > F. koski (> keski-)
> lpN giektat = F. ’noeta’(!) > ven.kikimora = ’noita’ LPR309
korridor < It. correre ’to run’ < lat. currere (Webster’s: s.226)
> corrosion < lat. corrodere ’to gnaw’ < com + rodere ’jyrsiä tms. >? root
- On selvää, että käytävä ensin jyrsitään, jotta sen tuottama oikaisutie tuntuisi ’juoksulta’ kiertämiseen verrattuna. Itse sana ei ole syntynyt vain jommasta kummasta vaan molemmista. Sanalla on sekä äiti että isä.
licence [laisins] ~ 'makuu-synnit'; Lazy > lie-lye-see = 'makaava meri'
louse ’täi’ (pl. lice) >? licenciate
loose 'päästää irti, menettää'; loser 'häviäjä' ~ S. lassen
>? Ja kuitenkin vain irroittamalla toivoista ja haaveista ihminen vapautuu karmastaan., joten looseri on lopulta
voittaja... Sanojen merkitys on vain ihmisissä, ei sanoissa.
luck 'onni' > lack 'puute' < luck-lack-luck-lack (”onnen puute” = laineen liplatus)
money = moon-eye = mån-ei = pesimä-muna (4.12.02)
mot a pithy or witty saying’ ~ frz. ’word, saying’
< lat. muttum ’grunt’ (röhkinä) < muttire ’to mutter’
~ mot (m.frz) ’word’ > motet (säest. kuorolauluteos)
Occident ~ accident (14.1.98)
penicil ’karvatupsu’; pudenda ’häpy; sukupuolielimet
> pudendum (membrum virile) >? Fr. putain; hepr. peten >? penisilliini
pink ’flower’ >? F. kukka-penkki
plumb ’mittaluoti; luodata, tutkia’; plumber ’putkimies’ ~ plum ’luumu(puu)’
pole 1) ’seiväs’ ~ 2) ’napa’ (extremity)
pulpit < L. pulpitum ’platform, stage’;
> Salomon had made a brasen pulpit... and upon it he stood... >? pulpetti
sailor ’merimies’ (= pol. zeglarz) ~ ? R. seglare 'purjehtija' ~ salesman ’myyntimies’ = R. försäljare
seminal 'siemen-' = lat. seminalis ~ seminar ’harjoituskurssi’
sewer 1) likaviemäri, 2) ompelija
to sit ~ to shit ~ to seed > season ~ session
~ Lat. cedere 'go away, withdraw' > E. cede [si:d] 'luovuttaa'
tumble ’mätkähtää, läjähtää (maahan), kellahtaa, kompastua; heittää kuperkeikkaa/häränpyllyä/
kärrynpyöriä; törmäillä; äkätä, hoksata’
> tumbler ’taitovoimistelija, akrobaatti; jalaton juomalasi; keikkunukke’
whole ~ hole
year-book > i går ~ Ior Bock = år-bok (4.12.02)
Kymri:
kekri ’rähinä, riitely, riita, sanaharkka’
li ’väri, kauneus; sakka, muta’
tois ’alku(perä), etu-, ensimmäinen’ >? I = II (!)
Welsh: truth ’flattery (imartelu); rigmarole (hölynpöly); adulation (< adult)’
- "Ranska" jatkuu osiossa "Sanasauna II"