SANASAUNA II
SANASAUNA II (jatkoa)
Kymri:
kekri ’rähinä, riitely, riita, sanaharkka’
li ’väri, kauneus; sakka, muta’
tois ’alku(perä), etu-, ensimmäinen’ >? I = II (!)
Welsh:
truth ’flattery (imartelu); rigmarole (hölynpöly); adulation (< adult)’
Ranska:
beaute 'kauneus' id. = E. beauty > bete 'peto; eläin' ~ putain = (pute) portto, huora (sl.)
bete = (fauve) peto; eläin, elukka > tyhmä, hölmö
6.12.99 Aikio-Vornanen - toim. Uusi sivistyssanakirja. Otava 1993:
> bete [bet] (ransk. ’eläin'), nauta; tyhmyri; korttipelissä pieti > bete humaine [yme’n] 'ihmispeto'
garage [gara:ž] ’vaja’ ~ F. varas
gentil = (žäti) 1) pakanallinen, 2) kiltti, viehättävä
geole* [žo:l] ’vankila’ >? geoloy-zoology
monstre [mõ:str] ’epäsikiö, hirviö, jättiläinen’ ~ S. Muster ’malli’ >? moon-stern -master (4.12.02)
vent [va] ’tuuli, tuulenhenki, veto; ilmavaivat; otuksen haju’ >? wind-wetter
> venter [vate] ’tuulla’ ~ ventre [va:tr] vatsa, kupu; pullistuma’
>? Tuli tuulesta tiineeksi; enter; vader-Vater
Portugal:
batologia ’tautologia, needless repetition’ >? patologia
Espanja:
agitacion 'kiivas liikuttaminen'; agitar 'sekoittaa, yllyttää' > agitanado 'mustalais-'
acostar 'panna vuoteeseen, pitkälleen'
adivinar 'arvata' ~ adivino 'ennustaja'
sirena 1) seireeni, tenhotar, 2) (hälytys-) sireeni
sotana 'papinkaapu' >? Satan
Baski:
armonia 'disputa (dispute, conflict), discusion' (???) s.22
kriseilu 'candil' (tuikku, öljylamppu)
~ kristo 'decir/oir pestes' (sanoa/kuulla wrath/menace = vihaa/uhkaa)
laborantza 'agricultura; hacienda, finca (kiinteistö, maaomaisuus, tilus)'
xaramela 1) 'flauta simple, caramillo', 2) 'canto, melodia' >? F. karamelli
> xarma 'encanto (taika, lumous; sulot) >? karma
Italia:
kantarello - in mehreren Teilen Italiens früher ein Gewicht
= ungefähr 40 bis 52 kg. [naisen keskim. paino?] = sisältönä seuraavalle:
< Lat. cantharus = S. Kantara (< Span.) (in Spanien & Portugal)
'ein früh gebräuchliches Wein- und Branntweinmass von 15 bis 17 l.
>? sant arello 'pikku-pyhä-paikkanen' ~ Cuba: santeria
lega 'liitto, yhdistys; (metalli)sekoitus'
- at. ligare-legare-liar-lier > liitto > 'sitominen, yhdistäminen'
~ E. lyer (< lie) 'valehtelija' > liaani ~ liero 'yhdistäjä'
~ Frz. lier > liaison 'sitominen; rakkaussuhde'; les allies 'liittoutuneet'
> >? R. leka 'leikkiä' > 'lintujen ja kalojen lemmenleikki' >? laukata/loukata
~ Lat. ludere > illusion > Siionin ilot ~ Frz. jouer (Lat. jocare) > E. joke
pasto ’meal’ (ateria) >? paasto
seminare 'to sow, to seed; to scatter; to spread' ~ seminario 'seminary, seminar'
zampogna [dzampo'nja] 'säkkipilli'
Latina:
11.02.98, klo 01.19 - Jos yhdessä kielessä ja sen naapurikielessä on sama sana eri tarkoituksella
(credo 'uskoa; lainata'), niin on todennäköistä, että muuallakin on samankaltaisia suhteita.
aeger (aegra) 'verstimmt, unwohl, krank' >? E. eager 'innokas, halukas'
~ S. Ekel & ags. acol 'bestürzt, erregt, erschreckt'
~ Lat. acer 'keen, sharp' > 'ardent, zealous'
bellum 'sota' ~ bellus (bellis) 'soma, ihana'
capella (< capra ’pukki’) ’vohla, kili, vuohi, kuttu’ ~ Capella ’taivaanvuohi’>? a cappella ~ kapellimestari
circus 'Zirkellinie; Kreis (Astronomie) (vars. pyöreä juoksurata)
< Gr. kírkos (kríkos) 'Kreis' >>>??? kirkko
credo 'vertrauen, glauben' (lainata; uskoa jllkn jotain) >? E. credit
~ avest. zərəd- 'Herz' (sydän)
febris 'kuumetauti'; Februarius 'puhdistuskuu'
foedus 1) rietas, turkainen, häpiällinen > foede ’häpeällisesti’
> foeditas ’häpeällisyys’ > foeteo ’haista pahalta’
>? ks. fetus! >? foot >? F. voitto (kotiin); coitus ’yhteyntymys’
2) liitto, suostumus; laki (E. league, treaty)
pro-gress 'edistysaskel' > con-gress mm. 'paritus, parittelu' = Esp. con-greso id. >? kongressi
orare ’to speak; pray’ < os, or- ’mouth’ ~ S: Ohr ’korva’ = E. ear
~ E: aura 'breath, breeze' < Lat. < Gr. ayra id.
> E: aural 'korva-, kuulo-' > oral 'suullinen; suu-'
~ aer (aeris) 'alinen ilma, ilmakehä, utupiiri' > air
~ auris ’ear’ (korva) >? E. auricula ’bear’s ear’ (kasvi)
>? S. hören = E. hear; S. Ohr ’ear’
~ Gr. iris ’rainbow’, ’Regenbogen’ >? air-iiri- ilman aur-ohr-impi
~ Gr. ayra ’breeze; tuuli, henkäys’ >? air-aura
> ayrion ’loistaa, polttaa; huomenna; huominen’
os 1) (oris) ’mouth’ 'Mund, Antlitz; Öffnung' (suu; kasvot; aukko, reikä)
< IE *os-, *ous- >? S. aus ~ E. off-out
> Skr as- ’mouth’, ON oss ’mouth of a river’
< idg. *o(u)s-, *us- ~ ai. ah, asyam 'Mund' ; aisl. oss 'Flussmündung'
~ mir. a 'Mund', ags. or 'Rand, Anfang'>? R. å 'joki'
> lat. ostium ’door’ (> E. usher ’ovenvartija) ~ Lat. orare ’to speak; pray’
> E. oral; osculate ’kiss’; orator >? ass-reikä >? osso-bucco
~ Lat. ora 'Rand, Saum, Grenze; Meeresküste'
~ Gr. oa 'Saum des Kleides' ~ oa 'Schaffell' ~ mir. or 'ora, margo, limes'
~ Lit. ustas 'Flussmündung, Haff'; av. aošta-, aoštra- 'Lippe'
~ Alb. ane 'Seite, Saum, Ufer'; aisl. eyrr 'sandiges Fluss-/Meeresufer'
~ apr. austin 'Mund' = Ab. usta id.
~ Jon. pareion, Att. pareia, Lesb. paraya 'Wange' (poski) < *par-ays-ia
~ Lat. Oceani 'Gibraltarin suu'; Lat. osus (osurus) 'oodi'
~ Lat. aureae (oreae) 'Zügel' (ohjas, ohjakset)
~ ausculum 'Mündchen, Kuss'; austium (ostium) 'Flussmündung'
os (ossis) 1) 'Bein, Knochen (luu)'; ossa 'luut; luuranko, ruoto'
2) '(puun) sydän, ydin; (hedelmän) kivi', 3) 'haamu(puhuja)'
~ Gr. osteon 'Knochen'; ostreon 'Auster' (osteri, ruokasimpukka)
= Lat. osseum 'beinern' ~ ai. asthi 'Bein, Knochen' = Av. ast-, asti- id.
~ corn. ascorn 'Bein' < *ost-cornu ~ Arm. oskr 'Knochen'
~ ? Gr. ozos 'Ast, Zweig; Knoten' ~ ags. ost 'Knoten' >? corno-horn
~ Lat. oscen (os-cano) 'laulu- t. ennuslintu'; osculor 'suudella'
~ ostentum 'ihme(merkki); ennusmerkki' < ostendo 'ojentaa päin'
~ ostium 'ovi', sisällekäynti; aukko, suu' >? astia >? Ost 'itä'
*phantasiare (VL.) ’to have the nightmare’
puter ’rotten’ (mädäntynyt, mätä, laho) ~ E. putrid ’pilaantunut’ >? puuteri-puuro
sibilus (sibila) = sihinä-suhuna-kähinä-kihinä-kuhina-kohina-havina-wihinä-wiuhu-winkuna-wihellys
> Sibylla = ennustajatar >? Sibelius
symbola 'raha-apu; keräämäraha yhteen syötävään' < sym + bowl
~ cymbal ~ soittajan ropo! (14.12.96) < sym-bol ’thrown together’
< Gr. sumballein < sun- ’together’ + ballein ’throw’
velox verres cervus = lp. ’valis varris sarvvis’ 'nopea urospeura'
vir = mies; metsä t. (+esp. vir- = neitsyt?)
4.12.02: No-strada-mus = ei-tie-toa (+ -mus = vähimmässäkään määrin)
~ noster-adam ’meidän luumme’ ~ ada-m(h)ouse-know-three
Etruski:
fars- 'opfern' >? Färse-farssi
par 'Fremder'; parkhi 'Ausländer'; parliu 'ausländisch' >? parla-puhe: parle-vou'z...?
Romania:
drac 'Teufel’; la dracu(l)! ’zum Teufel’ >? Dracula
drag ’Liebe, Zuneigung; lieb, wert’ >? Dragon-drake
> dragut 'hübsch' > dragoste ’Liebe’; dragosti (se) ’(einander) liebkosen’
> draga ’Bagger’ (ruoppauskone) >? rakastaa>? baggeri
iubi = lieben; iubit(a) 'Geliebte; lieb'; iubit 'Liebhaber' >? ljublu & jubileum ~ ewil & jewel
nerod ’dumm, einfältig, blöd(e), albern’; 'Tor' (hullu)
~ nerozie ’Dummheit’ >? nero(us) ~ narod 'kansa'
nevasta ’Gattin, (Ehe-) Frau; Weib’ >? nej-vastaa
Kreikka:
agenéis 'tyly' ~ eygenikós 'ystävällinen'
apatei ’petos, viettelys; nautinto’ ~ a-pa'theia 'tunnottomuus'
~ pathaino 'kärsiä'; pathos 'tuska, kärsimys'
~ pateima 'askel, jalanjälki'; patos 'pohja'; pato 'tallata; astua päälle' >? peijaiset; apatia ~ peten
belo ’huntu’ ~ vrt. belos ’nuoli’; belonei ’neula’ >? E. velocity < Lat. velos
>? E. veil ’verho’ ~ valo; S. Pfeil ’nuoli’ ~ Russ. biela- 'valkea'
emprismos ’murhapoltto’ ~ empirismi (4.12.02)
enarksei 'alku' >? anarchy >? Anar
en- 'in' + trope 'turning, transformation' > en-trépω 'kääntää'
> en-tropŋ 'häpeään saattaminen, häpeä; arvonanto, kunnioitus' (!!!)
kompono ’pettää’ ~ kompsos ’hieno, korea’ >? kampanja
>? komposti (kompos ’solmu’) > compositeur
ystérā (= mitra) ’womb’ ~ mitra 'piispan hiippa' >? Mutter & Mithra
Notus (Auster) 'kuuma Etelätuuli, joka ennustaa ukkosta' >? east
orgí 1) ’suuttumus, viha, kiukku; tuomio’,
2) orgŋ ’id., halu, (into)himo’ ~ orgó ’kyntää’ & orgáω ’paisua’
~ órgia ’orgiat’ (alunp. ’vaivannäkö, ponnistukset’ > uhrit)
~ orkheomai ’hypellä’’tanssia, hyppiä’ < orkheisthai ’tanssia’
> ygros ’märkä' > Unkari: ugras ’hyppy’
zofos (dnofos, knefas?) ’pimeys, iltahämy, päivänlasku; länsi’
~ Gr. sophos ’skilled, clever, wise’; sophistes ’expert, deviser’ (viisas)
>? sophia ’viisaus’ > hepr. sof ’end’ >? zephyr; hepr. ein sof
*parodios ’kauttakulkumatkalla oleva’ < parodos ’ohi/läpikulku’ < odos ’tie’ >? parodia
plani 1) erehdys, 2) höylä >? E. plan ’suunnitelma’; plant ’istuttaa’
>? vrt. Lat evele = Liv. evil' ’Hobel’ (höylä) ~ ewil
por’ta ’door’ > S. Tür (Pfort ’portti’) >? F. portaat > porras
skándalon ’eläinansan laukeava puinen vipu; ansa (trap); viettelys’
simfono' (simfonía) ’agree(ment); sopimus’ >? sin'efon ’cloud’ (pilvi) uhraustoimitus?
~ gr. sumponjah 'sinfonia', kr. symphonia -säkkipilli
stoma ’suu; (miekan) terä’; >? E. stomach 'vatsa'
tragouda’o ’sing’ (laulaa) >? tragedia
tromos 'kauhistus, kauhu' >? S. Traum ~ dream
~ vrt. friktos 'kauhea' >? R. frukt 'hedelmä' = S. Frucht ~ Furcht
khezo 'paskantaa' (slangi) >? S. Käse 'juusto'
χrŋma 'se, jota käytetään, asia, teko, toimi; hyödyksi oleva'
~ kríma 'synti, vahinko'
khrismos ’oraakkelivastaus’ = Lat. oraculum < khrao ’antaa oraakkelivastaus’;
> khrisis ’sukupuoliyhteys’ >? E. crisis 'kriisi' >? crazy >? Christmas
> *khrismodoteo ’antaa/saada ennakkotieto/oraakkelivastaus’
= Christmas-day! >? cre(d)o = Lat. gressus ’astunta’
~Liettua: griežimas (muus.) ’mängimine, mäng' < russ. igratj soittaa'
> Gr. moskhari 'vasikka' ~ moskhobolo 'tuoksua'
~ Bulgaria: khrema 'nuha, flunssa' >? cream-creme
~ Lat. cremare 'burn' > E. cremate ~ Lit. kurti 'heat'>? courtisan
< W.Germ. *kherthaz > Germ. Herd, Dutch haard >? heart-hertta
> gr. khrio ’sivellä, voidella’ (< khrise ~ khrayo ’fricare’); khrisma ’voitelu’
> gr. khristo’s ~ khristos ’voideltu, kelvollinen’
> Kristus ~ greh >? Christmas-karisma >? lat. Chrysops ’sokkopaarma’
>? R. krasa 'to break' = E. craze 'to break, crack' > crazy ~ crash
>? S. rasen 'raivota' ~ E. crease (1) 'inequality'
Horen - Gr. Horai, l. Horae - die Zeitgöttinnen, drei Göttinnen der Jahres- und Tageszeiten oder des Zeitwechsels überhaupt, der Ordnung und Regelmässigkeit, des Schönen und Liebenswürdigen; sie sind Töchter des Zeus und der Themis. >? Zeit + time = hour > Kanephoren 'korinkantajat'
< Gr. kanephoros < kane (kaneon) 'Korb' + pherein 'tragen'
Meyer, Ernst Hermann 1977 - Geschichte der Musik, Band I.
Musik der Urgesellschaft. VEB, Leipzig LPR322-323
252 Israel, Juuda: - oik. kreikkal. orkesteri (Nebukadnezarin hovissa)
sumponjah; kr. symphonia = säkkipilli? (2. vs:lta lähtien. Sitä ennen = harmonia, yhteissointi). ’Wenn die symphonia erklang, sprang er (Seleukide Antiochos IV) auf und tanzte nackt zusammen mit den Spassmachern’ (Athenaios).
> Gr. simfono' (simfonía) ’agree(ment); sopimus’ >? sin'efon ’cloud’ (pilvi) uhraustoimitus?
~ Blavatsky: Salainen Oppi II, s. 487-488 ...Davidin tanssi arkin ympärillä oli niinkutsuttu "piiritanssi", mikä oli määrätty mysterioiden Amazonien tehtäväksi. Semmoinen oli myös Shilohin tytärten (2 Kun. XXIII: 7: Aserah = Astarte-Venus) tanssi ja Baalin profetoiden hypyt (Tuom. XXI: 21). Se oli tosiasiallisesti Sabealainen meno, jonka tarkoituksena oli kuvata planeettain kiertokulkua auringon ympäri. Että tanssi kehittyi Bacchiseksi irstailuksi on tosi. Että tässä tilaisuudessa oli käytännössä sistra (soitin, jota käytettiin juhlissa huumaustarkoituksiin), käy ilmi Michalin moitteesta ja kuningas Davidin vastalauseesta.
Blume, Friedrich (toim.): Aussereuropäische Musik in Einzeldarstellungen: - Sitara kehittyi vastaamaan käsitettä ’Kapelle’. Alunperin se oli koristeltu verho, jonka takana muusikot istuivat!
Türkisch-etym:
sika (< Arab) 'person worthy of trust; reliable person'
Turkki:
inci ’helmi’; incir ’viikuna’; incik ’sääri’; Incil ’evankeliumi’ >? engel
insan ’ihminen’; insani ’inhimillinen’ >? E. insane ’epäterve’
>? Palest: 'insani (pl. nas) 'human'
Heprea:
onenoot ’masturbation’ >? one-note-onanismi
sapar 'barber, hairdresser' >? F. saparo
shamayeem = pl. sky (taivas) < sing. shmey ~ vrt. shemesh = aurinko (sun) >? E. shame
Arabia:
bahr/bihar, buhur, abhar 1) ’meri (sea), suuri joki; jalo, suuri mies’;
~ barr ’land (as opposed to sea)'
bai'/buyu' ’sale’ (myynti) > ba'a ’to sell’; ba'i' ’seller’ >? E. buy’ostaa’
batta ’to cut off; to complete, finish; to fix, settle’ ~ batala id., ’to close’
~ batti (batt) 'definite, definitive' > bad'(a) ’beginning, start’ >? F. päättää
badr/budur (bidar) 'seed(s), seedling; pips, pits, stones (of fruit)'
>? Petra-Petrus-Pietari-kallio ~ future-wetter >? siemen = kivi & lintu = kala
Palestina:
bahit 'scholar' (oppinut, tiedemies) ‹ bahit 'researcher'
‹ baht/'abhat 'research' ~ bahit 'dim' (himmeä) (19.2.08)
bahki '(to) narrate; speak, talk' ‹ batkallam
ba'raf '(to) know'; ba'rafš 'I don't know' >? sch-pääte (< miš) kielt.muodossa >? E. miss-mis-
bari' 'innocent'; bara'a 'innocense' ~ bari' 'witty' (sukkela; viisas)
ba'rid '(to) screen (show)' (esittää esim. filmi)
~ bahmi '(to) screen (protect)' (panna suojaverho) > hami
dabbur/dababir 'wasp' (ampiainen) >? diabol
falsafe 'philosophy' > Persia: falsafe 'philosophy' >? E. falsify ~ fall-safe
fann/f(u)nun 'art(s)'; 'technique'; fannan 'artist'; fanni 'artistic, technical'
>? E. fun < ME fon 'make a fool of < fon 'fool'
>? fine arts >? fine Lat. finis 'end' < finire 'limit, complete'
fisiq 'rakery' (elostelu, irstailu) >? physics-rakkaus
funtes/fanatis 'snout'; 'turpa'
bagma' '(to) unite' ~ gam'a 'gathering' ~ gama'a 'group, party'
‹ bagami' 'make love' ~ gam'a 'university' >? E. game
hami 'keeper' ‹ hafiz id.; hami/huma 'protector'
~ bahmi, bahami '(to) protect' (suojata) < himaye 'protection'
~ hami 'warm' (weather) ("suoja")
'insani (insan ‹ pl. nas) 'human' = ibn adam (pl. bania) ~ 'philanthropist'
>? E. insane! > Ks. Tü insan ’ihminen’
ktabsalah 'prayer book'; salat il-'aša 'evening prayer'' >? salad
malaket gamal 'queen of beauty' >? kamala Molok
qaysar/qayasira 'Caesar' >? E. gusher 'Geysir' (isl.)
< E: gush ~ Du. gutsen, Ger. giessen, ON giosa 'to pour'
~ ? Lat. gustus 'taste' >? F. kusta-kusi ~ juice
‹ qos/(a)qwas 'arch' ~ qos(e)/qwas 'bow' (kumarrus, taivutus; kaari?) >? kysyä-kosia ~ kwass
samm/smum 'poison' (< Lat. potio 'Trank') >? Est. samm 'askel'
~ Gr: kreas ’liha’ ~ Lat: gressus ’ astunta' ~ Russ: greh = synti
~ E./S. gift 'lahja' ~ R. gift 1) 'myrkky', 2) 'naimisissa oleva'; gifta sig
~ E: poison 'myrkky' < Lat. potio 'Trank' < peten-potion
šatt/štut 'beach = seashore'; šatt il-bahar 'seashore'
Iran (Persia): adl 'equity, justice' >? adel
amal 1) practice; doing; operation; panna toimeen
> amale ’työläinen (labourer)’
amal 2) (pl. a‘mal) 'action, deed' >? Amor-rakkaus?
falsafe philosophy ~ Palest: falsafe 'philosophy' >? E. falsify 'falsifioida'
> filsuf ’filosofi’ ~ fil ’elephant’
fann (pl. fonun) 'science, art: technique'; fanni 'technical'
>? R. fan ’paholainen’; sann ’tosi’; E. fun ’ilo’ >? Pan
omr 'life'; omran ’maanviljelys, cultivation’; amal 'practice' >? amor > falahat ’agriculture’
>? fellah ~ philo- >? amal ~ amor >? labo(u)r ~ love
Japani: buta 'pig' > butaniku ’pork’ (sianliha) >? putain; botanics
>? E. botanics ’kasvitiede’; Fr. putain ’huora’
(Seppo Liukko 1996 - 2008?):
Suomensukuisten nimeämät vesistönimet ovat vanhimpia paikannimiä Euroopan alueilla: Suurten jokien nimissä, esim. Venäjä - ja Keski- Eurooppa;
Volga < Valkeajoki, Msta < Mustajoki (Novgorod) ja Vltava < Valtava joki (Tsekki) sekä suurten järvien nimissä mm. Ruotsin suurimmat järvet, jotka ovat myös nykyisen Ruotsin alueen paikannimistön vanhinta nimikerrosta (nimet ovat annettu ennen germ. paikannimistöä) (huom. suom. ääntäminen on perusteena):
Vättern - Vettern < Vesijärvi,
Vänern - Venern < Venejärvi
Mälaren - Melaren < Melajärvi jne.
13.5.95 - Sesam ~ Måses (metateesi!)
Lisäyksiä: 18.1.2016
Enn Haabsaar: Soome-Ugri saamine, Argo 2009
s.35 Ida-Euroopas säilinud SM-1d ei sisalda reeglina pardi-kauri paari ja kuna üks pooltest on lähenenud ristiusu jumalale, muutus teine pool igal juhul negatiivseks, st saatanaks. Ka vene variandid on sellised.
s.38 …hantidel tähistab näiteks ülapoolt al ja alumist poolt il, liivlastel ja vepslastel on täpselt vastupidi (esim. ül/al)
s.282 Jumalad: indod / devad, iraanlased / ahurad
Kuradid: indod / asurad, iraanlased / daevad
s.282 Reformaatoriks võis olla Zarathustra. Taolise inversiooni võimalikkusele osutab ootamatult üks veelgi vanem ürik, pärit Sumerist (Serov, N. Leningrad 1990. Hromatizm mifa.: 263):
Parema poole teen vasemaks, Vasema paremaks.
Musta muudan valgeks, Valge teen mustaks.
s.283 Iraani innovatsiooni rakendasid ka merjalased ja ugrilased. Nemad muutsid nendega koosolnud rahva positiivse jumala negatiivseks (kuradiks) ning hoidsid sellega ära assimileerumise ja alistumise sellele rahvale.