1975-2008 KITARAKIRJAT II

1975-1976         MUSA: Kitarakoulu by Ilja Saastamoinen (< "Kitarakirja" 1974)
                      - Musa-lehden 3-osainen aloitettu kitarakurssi "Muista virittää kitara"

15.01.1976         Stockholm
Några ord om boken "Kitarakirja" (Gitarrbok) av Ilpo Saastamoinen,
Enligt överenskommelse med Kerstin Ljunggren.

"Kitarakirja" är med tanke på vidareutbildning av både amatör- och professionella popmusiker utan överdrift av historisk betydelse. Ingen liknande bok har utkommit i varje fall i Norden, och dom t.ex. i USA utkomna gitarrläroböckerna begränsar sig i regel till ett område (t.ex. till jazz, till blues, till pop osv.) I denna bok har Saastamoinen i sina 280 sidor gått igenom allt detta plus olika världsdelarnas olika folkmusikgrenar. [genre?]

Boken innehåller bl.a. allmänn information om gitarrer samt förstärkaranläggningar, spelteknik, notskrivning och stämning, harmonilära och melodilära. Bokens övningsdel är imponerande i sin omfattning. Där gâr man igenom ackompanjemang, chordteknik, fingerspel, improvisering, specialstämningar, ackordlista, ordförklaringslista, lista över citerade gitarister samt litteraturlista.

         Denna bok är ingenting för nybörjare (Saastamoinen arbetar för närvarande med en bok för nybörjare) men som sagt fyller en stor lucka, som hittills har existerat inom undervisningen av den lättare musiken. Boken baserar på författarens verksamhet som yrkesmusiker och som lärare i tiotals pop- jazz- samt gitarrkurser, och boken utgör ett verkligt alternativ för den s.k. klassiska gitarrmusikens undervisning. Saastamoinen har ösat ur sig allt han själv fått tidigare lära sig.

         Om boken kommer att översättas till svenska, skall speciell hänsyn tas till förklaringarna i samband av olika exempel; dessa kan aldrig vara för tydliga. Urvalet av sånger borde trots den rätt stora mängden av internationella sånger kanske litet "försvenskas". All sångmaterial representerar dock de bästa kompositörerna, som man kan tänka sig. Ay dom finska kompositörerna är med bl.a. Kaj Chydenius, Otto Donner, Tapio Lipponen, Jukka Tolonen samt Saastamoinen själv.

         Kort sagt är jag personligen övertygad om, att behovet av en sådan här bok är lika stor i Sverige som det var i Finland. Skaffar man sig denna bok för att lära sig spela gitarr eller utveckla sig, finns det knappast något behov av nya läroböcker inom dom närmaste tio år.

Detta skrev        
Reijo Liinamaa
Spånga

 

2.4.76                  Kainuun Sanomat - em:
Saastamoisen Kitarakirja julki Ruotsissa - Myös Norjassa kiinnostusta
Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoisen tekemä ja vuonna 1974 Tammen kustantamana ilmestynyt "Kitarakirja" ilmestyy ruotsiksi käännettynä Ruotsissa joko ensi syksynä tai vuoden 1977 aikana. Tammi on tehnyt Saastamoisen "Kitarakirjasta" kustannussopimuksen ruotsalaisen kustantamon kanssa ja teoksen ruotsinnos on paraikaa tekeillä. Ruotsissa kirja ilmestyy kustannusyhtiö Wallström & Windstrandin kustantamana. Myös Norjassa ollaan kiinnostuneita Saastamoisen "Kitarakirjasta".

- Kevättalvella 1974 ilmestynyt Saastamoisen "Kitarakirja" on Suomessa mennyt hyvin kaupaksi, kerrottiin Tammesta. Teoksesta on otettu kaksi painosta, joista toista painosta on vielä myynnissä.

Tammesta kerrottiin, että Ruotsissa ollaan Kitarakirjasta erityisen kiinnostuneita sen vuoksi, että mitään vastaavaa teosta siellä ei ole tähän mennessä ilmestynyt. Myös norjalaiset kustantamot ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Kitarakirjaa kohtaan.

Tammesta arveltiin, että Norjassa odotetaan ensin ruotsinkielisen käännöksen ilmestymistä ja mahdollisesti vasta sen jälkeen norjalaiset tekevät päätöksensä ilmestyykö kirja aikanaan myös Norjassa. Myöskään Norjassa ei ole ilmestynyt tämän tyyppistä Kitarakirjaa.                 
-em

 

15.4.76 Valtion tiedonjulkistamispalkinto (Kitarakirjasta) > Ks. ko. dokumentti
         - Paavo Väyrynen kutsujana tilaisuuteen, Kalevi Kivistö myöntäjänä        
         + TV-haastattelu        

... Kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e l l e  Kitarakirjasta. Teos on erinomainen ja tervetullut opas niille tuhansille kitaransoitosta ja afroamerikkalaisesta musiikista kiinnostuneille, jotka tähän saakka ovat lähes kokonaan jääneet vaille asiantuntevaa ohjausta. Tässä mielessä se täyttää kipeän aukon musiikki-kirjallisuudessamme ja merkitsee parannusta musiikkipoliittisesti laiminlyödyllä alueella. Kitarakirjaa ei kuitenkaan ole pidettävä vain oppaana, jollaisena se tosin täyttää erityisesti itse-opiskelijoiden kannalta korkeat laatuvaatimukset, vaan myös älykkäänä ja perusteltuna kannanottona afroamerikkalaisen musiikin ja sen edustaman arvo-maailman puolesta. Kitarakirjan on tehnyt mahdolliseksi tekijän monivuotinen kokemus muusikkona ja laaja teoreettinen opiskelu, yhdistelmä joka tämän musiikinlajin parissa on erittäin harvinainen. Teos on syntynyt tekijän monivuotisen ja sinnikkään työn tuloksena ilman ulkoapäin saatua taloudellista tukea.

 

16.4.76 to Helsingin Sanomat:  Tiedonjulkistajat palkittiin: Saamelaislehti sai 4000 mk
Kapellimestari Ilpo Saastamoisen Kitarakirjaa neuvottelukunta piti tervetulleena oppaana kitaransoitosta ja afroamerikkalaisesta musiikista kiinnostuneille, jotka ovat tähän saakka olleet ilman asiantuntevaa opastusta.

- Vesitetty palkinto [?]
- Evakkotaival ja Sabmelas palkittiin (Kuvateksti: Tiedonjulkistamispalkinto myönnettiin mm. Kajaanin Big Bandin kapellimestarille Ilja Saastamoiselle (oik.))

- Ilja Saastamoinen ja Anneli Pukema palkittiin tiedonjulkistajina

- Suomen Sosiaalidemokraatti: Tiedonjulkistajille 13 valtionpalkintoa

- Pielaveden ja Keiteleen sanomat:  Ilpo Saastamoinen sai tiedonjulkistamispalkinnon

16.4.76 pe   Keskisuomalainen: Wilenius ja Kalemaa saivat valtion tiedonjulkistamispalkinnot 
...kapellimestari Ilja Saastamoinen 3000 mk.

16.4.76 pe   Savon Sanomat:Tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin...
...Yksittäisistä tiedonjulkistajista palkittiin mm. fil.kand. Peter von Bagh teoksesta elokuvan historia, kapellimestari Ilpo Saastamoinen Kitarakirjasta...  (Irtolehti)

16.4.76        Uusi Suomi: Tiedotuksesta palkintoja

 

21.4.76 ke Koti-Kajaani - ABH: - Palkittu kitarantaitaja   (Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen ja virsikannel)
Kajaanilaisille Big Bandin kapellimestarina tutuksi tullut Ilpo Saastamoinen oli yksi niistä jotka saivat vuoden tiedonjulkistamispalkinnon. Valtio jakaa palkinnot ansioituneille uuden tiedon jakajille, ja Saastamoiselle se myönnettiin hänen kitarakirjastaan. Kapellimestarin lisäksi myös Big Bandilla menee hyvin: yleisöä on riittänyt sopivasti. Muuan henkilö, jonka luulisi jotakin tietävän sanoi Saastamoisen tekevän töitä kamalasti. Hänen mielestään Kajaanilla oli melkein idioottimaista tuuria saadessaan samoihin aikoihin myös muita lahjakkaita ja työteliäitä musiikin piirissä toimivia henkilöitä vaikutuspiiriinsä.

Saastamoisen palkittua kirjaa on kitaransoiton harrastajien saatavilla myös kajaanilaisissa kirjakaupoissa. ABH.

23.4.76         Helsingin Sanomat: Valtion tiedonjulkistamispalkinto Ilpo Saastamoiselle teoksesta Kitarakirja (Tammen mainos)

25.4.1976          ...Kitarakirjasta tehdään jo kolmas painos.

25.5.77 Kitarakirjan kirjakerhopainos (4.) (Tammi)
            Kirjakerho: Huhtikuun lisäkirja (N:o 31040)
"Kitara on nykyisin varmaankin suosituin ja yleisin kotisoitin. Mestarin kädessä se taipuu moni-ilmeiseen ja vivahderikkaaseen musisointiin, mutta amatöörikin voi verraten vähällä vaivalla päästä mielekkääseen alkuun sen käsittelyssä. Oppia tähän kuitenkin tarvitaan, oppia ja tietoa.

Alan kokeneena ammattilaisena Ilpo Saastamoinen tunsi ne ongelmat, jotka aloittelijaa kohtaavat ja osasi myös neuvoa tien, miten niistä voi selvitä. Hän on rajoittunut niihin musiikin lajeihin, jotka nuorta yrittäjää nykyisin eniten kiinnostavat: pop-, folk-, rock- ja jazzmusiikkiin. Hän käsittelee tekniikkaa, teoriaa ja tyyliä ja valaisee esitystään monin selvittävin kuvin ja kuvioin.

Kun ensi kerran Kitarakirjaan tutustuin tuli väkisinkin kade mieleen: miksi ei tällaista kirjaa ollut olemassa kun itse neljättä vuosikymmentä sitten ensimmäisiä kitaran alkeita tapailin, olisi säästynyt paljon vaivaa ja monta mutkaa opin taipaleella. Mutta hyvä näinkin, onhan ainakin nuorilla helpompaa."
Åke L. Granholm

 

18.6. vuosi (-77 >)?         Saastamoisen sukujuurta kokoontui Keiteleellä
Arvokas ja edustava harrastetöiden näyttely oli Keiteleellä 18. 6. pidetyn Saastamoisten sukuseura ry:n sukukokouksen yhteydessä peruskoulun ala-asteen tiloissa. Erikoisuuksista mainittakoon... ja Ilpo Saastamoisen Kitarakirja sekä LP-levy Joutsenen juju... Esillä oli liki sata työtä.

 

8.5.78    Äidin kommentti: Mervi [Huuskonen] lähetti Tukholmasta 8.5.78.
[Kysymyksessä on vasta 1984 julkaistu kirjakäännös Spela gitarr!]

MUSIK -    Gitarrboken - Grundbok
Förtattare: Ilpo Saastamoinen - Studiehandledning
Art nr        89156 Grundbok och handledning        85: 35 Skr
                89157 Endast handledning                   14:50 Skr

Gitarrboken är främst avsedd för självstudier i ackompanjemang och i att spela efter noter, för dem som ackompanjerar sånggrupper och är intresserade av gruppspel. Samtidigt lär boken på ett utomordentligt sätt ut den speciella tekniken att spela gitarr. Den ger grundkunskaper I att spela blues och öva skalimprovisationer.
Gitarrbokens författare har en lång erfarenhet som yrkesmusiker och som lärare vid pop-, jazz- och gitarrkurser och därför är boken ett nytt alternativ vid sidan av den klassiska gitarrlitteraturen.

19.1.79         - Tammelle lupasin eilen kirjoittaa alkeiskitarakirjan.
         > Kitarasäestyksen alkeet 1982

15.12.80
Framnäs folhögskola, Öjebyn
Maini Sorri

På bokens omslag står det att boken riktar sig främst till dem som håller på med självstudier i ackordspel och notläsning, dem som spelar i kompgrupper och den som vill spela i ett band. Boken är vidare ett hjälpmedel för lärare i plektrum-gitarrspel. Läsaren får stifta bekantskap med särdragen i elgitarrspel och erbjudes en ABC i både skal- och bluesimprovisation.

I finska förhållanden lär boken lämpa sig väl för självstudier. I Sverige är situationen en annan. Den allmänna utvecklingen har fört även musikstudierna därhän att självstudier i form av att man t.ex läser en tjock bok inte längre existerar i samma utsträckning. Den här boken kunde man hålla på med i några år innan man hade uttömt den men det orkar inte dagens ungdom. Läroböckerna har blivit tunnare och tunnare, mer och mer lättlästa. Man räknar med att så gott som alla kan få undervisning av en lärare och då först och främst inom den kommunala musikskolan. Ingen behöver hålla på med självstudier.

"Kitarakirja" är för kompakt för att kunna användas som undervisningsmaterial på kommunala musikskolan. Den är även för kompakt för den som kunde tänka sig att hålla på med självstudier om inte hon lyckats förvärva en annan studieteknik än den dagens undervisningsmaterial bäddar för. Som det är nu kunde man tänka sig att "Kitarakirja"fungerade som ett uppslagsverk i stället. Det finns även en annan möjlighet, nämligen att göra boken mer tillgänglig och tilltalande genom att dela upp den i 3-4 självständiga delar!

Boken i sig själv är ovärderlig, en gitarristens bibel kunde man kalla den. Den innehåller så gott som allt om elgitarrspel. Framställningen är genomgående mycket utförlig och noggrann. Författarens eget kunnande och erfarenhet lyser igenom hela boken.

Boken innehåller ovärderlig information om instrumentet och det praktiska alltifrån strängbyten till gitarrfodral och förstärkarnas underhåll. Författarens kunnande och iver att dela med sig av sina erfarenheter är imponerande.

Boken kunde vara till nytta för vem som helst som håller på med elförstärkta instrument. Även för en musiklärare som inte är så hemma på detta område kan boken vara till stor hjälp när eleverna kommer med sina frågor. ( I ton åren är ju många intresserade av att bild: popgrupper).

Teoridelen tillfredställer även den som vill ha gedigna kunskaper eller vill fördjupa sina kunskaper i praktisk musikteori bl.a. ackord och skalor. Författaren har tagit upp mycket (om t.ex. ackord) som är bra att kunna när det gäller pop och jazz. Saker som man kanske sällan eller aldrig får läsa i böckerna men som är praxis och som både för den oinvigne och den rutinerade spelaren är viktigt att kunna förstå och kunna kalla med sitt rätta namn.
Läsaren får hela tiden praktiska råd och svar pa frågor. Man får veta när, var, hur och varför.

Boken är ovärderlig och värd att översättas. Det är ju brist på böcker som behandlar just denna genre, alltså pop och jazz. Det finns visst bara et par häften tillgängliga för undervisning i elgitarr (Elgitar 1 och 2 av Dick Gyllander).

I vilken form skall den ges ut, det är frågan. Antingen i sin nuvarande form (= typ uppslagsbok som då borde finnas tillgänglig i alla musiksalar ) eller i 3-4 skilda delar (t.ex för användning vid undervisningen i kommunala musikskolor).

- En stor del av musikexemplen är finska sånger, några av dem mycket kända i Finland. Troligtvis är det bra att byta ut åtminstone en del av dem till motsvarande svenska och/eller internationellt kända låtar.
Hoppas att denna genomgång kunde vara till hjälp.

Många hälsningar
Framnäs 15/12 1980
Maini Sorri - Framnäs Högskola

 

9.9.81
UPPSALA UNIVERSITET - INSTITUTIONEN FÖR MUSIKVETENSKAP
Uppsala 9 sept 81        
- Hej Gaza!
Nu har jag tittat på Kitarakirja. Jag har utgått från Maini Sorris innehållsredogörelse och dessutom gått igenom bokens notexempel. Såvitt jag kan se är boken alldeles utmärkt och troligen utan konkurrens vad gäller "know how". Den omfattar moment från det elementära till det något avancerade. Boken är ganska "finsk" och skulle må väl av försvenskning, om den ska kunna tilltala en svensk läsare.

Det teoretiska stoffet (alltså musikläredelen) är upplagt efter traditionellt katalogmanér, vilket är det normala och inget att anmärka på. Däremot förekommer några underligheter på sid 49, 104 och 112. 49: för "h" används det engelska "b", för sänkt "h" skrives "bess" och för dubbelsänkt "h" "bessess" (som dessutom sägs vara = a!). Pratar man engelska så bör man vara konsekvnet och säga "b flat" och inte "bess" som är ett oting. På sid 104 ger förf. en översikt över modala skalor, vilken innehåller en del horribla påståenden, varav det värsta är att lokrisk skala skulle ha dominanten f. Troligen ska man dock inte lasta förf. för detta slappa beskrivande av modala skalor, för det är nog ganska vanligt inom jazzkretsar. Det första notexemplet på sid 112 visar tre ackord. Vart och ett av dem kan tydligen benämnas på inte mindre än 6 olika sätt! Förf. har här förbisett att fristående kvartackord inte låter sig beskriva med vanliga ackordsymboler, då dessa automatiskt (utom betr. dimackord) utgår från en dur- eller molltreklang. Man borde dock lätt kunna uppfinna en särskild beteckning för kvartstaplingar.

         En av huvudfrågorna för ju tänkbara målgrupper. Vilka kategorier I vårt land är intresserade av Kitarakirja? Boken tycks vända sig till gitarrister som medverkar i en grupp där det spelas jazz, rock eller något slags folksmusik. Sådana grupper finns det gott om. Men hur många har  intresse för teoretiska studier? De många "ungdomskällarbanden" har det nog inte. De gitarrister som är "mycket intresserade" köper dock säkert en sån här bok. Vidare många gitarrlärare. Boken är idealisk för studiecirklar. (Man kan välja ut delar av den och det finns mycket att välja på.)

Går jag för långt om jag dristar mig till att gissa en försäljningssiffra? - C:a 1500-2000 ex på 2 år.

Många hälsningar
Ola Eriksson

 

(Päiväämätön:)
Ludvig Rasmusson:  Om Ilpo Saastamoinens Kitarakirja.

Jag håller inte alls med Maini Sorri i hans allmänna bedömning av bokens chanser. "Den här boken kunde man hålla på med i ågra år in an man uttömt den men det orkar inte dagens ungdom" skriver han. Med sin erfarenhet från Framnäs musikhögskola har han naturlitvis grund för sitt påstående. Men Saastamoinens bok är inte så mycket en kursbok som en bok för självstudier. Och just när det gäller att själv lära sig gitarr verkar dagens ungdom i Sverige orka med en hel del.

Jag tror man måste se boken inte som en kursbok utan so en självstudiebok. Eller, som Sorri uttrycker det, "en gitarristens bibel".

Just bokens tjockhet är en viktig kvalitet. Bantar man ner den blir den bara ännu en av en rad gitarrböcker. Kanske finns det utrymme för ännu en sån typ bok (?) på den svenska ma knaden, det är väl inte omöjligt. Men jag tyker att det vore synd att skära ner den. Då tar man ju bort det verkligt värdefulla, tyngden, det gedigna, det breda.

 

Saastamoinen kan själv att tänka sig att skära ner boken från 280 till 215 sidor. Samtidigt ska han lägga till några sidor, och tilläggsförslagen tycker jag verkar rinliga.

Avgiftsfria svenska folklåtar är inte svårt att förse ho om med, men helt och hållet avgiftsbefriade tror jag inte att några såna låter är. Men det kostar i varje fall inte så mycket.

Om den nedskärning Saastamoinen själv föreslår inte försämrar boken, och om den gör den nämnvärt billigare, då tycker jag att nedskärningrna är bra. Annars är det synd att minska på den attraktiva tjockleken.
Ludvig Rasmusson

 

5.2.82       Näkövammaisten kasetin valmistaminen yhdessä laulaja Jaakko Pulkkisen kanssa - n. 15 tuntia -
                tekstit lukee Salme Jalovaara

> 15.2.82 Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen:
"Äänitys Keiteleellä lähiviikkoina - Musiikkikasetteja näkövammaisille"
(Kuvateksti: Keiteleläisellä Ilpo Saastamoisella ja pielavetisellä Jaakko Pulkkisella on merkittävä musiikillinen yhteistyöprojekti, viidentoista tunnin mittainen kasettisarja kitaralauluja Näkövammaisten Kulttuuripalvelulle. Työ on tarkoitus saada valmiiksi pääsiäiseen mennessä.)
Keitele-Pielavesi linjalla käynnistyi aivan äskettäin merkittävä musiikillinen yhteis-työprojekti. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n toimeksiannosta Aapeli Vuoriston 150-sivuinen kirja '113 kitaralaulua' äänitetään kuulokirjaksi. Tehtävän suorittavat keiteleläinen muusikko Ilpo (Ilja) S a a s t a m o i n e n ja pielavetinen musiikinopettaja Jaakko  P u l k k i n e n.

Pääosan laulujen ensimmäisistä säkeistöistä laulaa Jaakko Pulkkinen Ilpo Saastamoisen kitarasäestyksellä. Muut säkeistöt lukee Ilpo selvittäen kunkin kappaleen lopuksi soinnut ja oteet. Alkuperäisteoksen mukaiesti kaksikieliset laulut esiteään molemmilla kielillä.

Kasettisarja koostuu viidestätoista tunnin mittaisesta kasetista. Aänittäminen tapahtuu Keiteleellä Ilpon laitteilla. Työ on tarkoitus saada valmiiksi pääsiäiseen mennessä. Sarjan monistamisen toimittaa Kulttuuripalvelu.

Musiikillinen monitoimimies
Muusikko, hum.kand. Ilpo Saastamoinen on kitaristi ja basisti, mutta hallitsee useimpien nykyaikaisten soittimien ohella myös harvinaiset kansansoittimet virsi-kanteleen ja buzukin.

Ilpo on vuodesta 1968 alkaen soittanut useissa nimekkäissä yhtyeissä: Soulset, Karelia ja Dopplerin ilmiö. Hän on toiminut ensimmäisen kunnallisen rytmimusiikin alueorkesterin, Kajaanin Big Bandin kapellimestarina ja hoitaa nykyisin Piirpauke-yhtyeen basistin ja sovittajan [!] tehtävät.

Musiikki elämäntapana
Musiikinopettaja Jaakko Pulkkinen on monipuolisesti mukana musiikkielämässä. Vuonna 1967 Helsingissä antamansa ensikonsertin jälkeen on Jaakko esiintynyt lukemattomissa erilaisissa tilaisuuksissa. Laulun lisäksi hänellä on runsas soitinvalikoima.

Kun Jaakon perhe pienimmästä alkaen on mukana musiikin tekemisessä, on musiikista kuin itsestään syntynyt Pulkkisten elämäntapa. Jaakon vaativin tehtävä oli viime talvena Ernesto, Kuopion Oopperan esittämän Don Pasqualen yksi päärooleista.

Viime aikoina Jaakko on valmistellut kiuruvetisen Juhani Tikan kanssa ooppera- ja operetti-sävelmien konsertin ohjelmistoa. Konserttisarjan aloitus tapahtuu Pielavedellä 21. 3. [82]

Alustavien keskustelujen perusteella Ilpo Saastamoisen ja Jaakko Pulkkisen yhteistyö jatkuu myöhemminkin, jolloin kuvioissa ovat lähinnä Ilpon sävellykset.
KALERVO MANNINEN

 

24.2.82 ke Savon Sanomat - Matti Pulkkinen:  "Näkövammaisille musiikin äänikirja"
(Kuvateksti: Näkövammaisten äänikirjan toteuttamisesta vastaa keiteleläinen Ilpo Saastamoinen, joka myös säestää äänitteellä laulavaa Jaakko Pulkkista.)

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on tilannut keiteleläiseltä taiteilijalta Ilpo (Ilja) Saastamoiselta näkövammaisille tarkoitetun äänikirjan. Tämä äänikirja tulee koostumaan Aapeli Vuoriston toimittamasta laulukirjasta, joka sisältää 113 laulua. Aänikirjan laulut esittää pielaveteläinen musiikinopettaja Jaakko Pulkkinen, jota säestää kitaralla taiteilija Saastamoinen.

Ilpo Saastamoinen kertoo, että koko hanke toteutetaan äänikirjeen muodossa. Äänitteen pituus tulee olemaan liki 15 tuntia. Ohjelma äänitetään tunnin kestäville kaseteille. Hän jatkaa, että kustakin laulusta äänitetään laulettuna vain ensimmäiset säkeistöt neljällä kielellä suomen lisäksi: ruotsiksi, saksaksi, italiaksi ja englanniksi. Laulujen muut säkeistöt luetaan nauhalle. Laulut lukee rehtori Salme Jalovaara.

Ilpo Saastamoinen sanoo, että äänitteen musiikkianti on erittäin monipuolinen.
- Nauha tulee sisältämään musiikkia aina oopperasta kuplettiin. Saastamoisen mukaan äänite valmistuu pääsiäiseen mennessä. Nauhoitteen työstämisen Saastamoinen ja Pulkkinen aloittivat sen suunnittelemisella viime viikolla.

Nyt valmisteilla oleva äänite on tarkoitettu edistämään näkövammaisten musiikki-harrastuksen kasvamista sekä heidän mahdollisuuksia opiskella oma-aloitteisesti musiikkia.
MATTI PULKKINEN

 

4.3.1982 to         PieKei - V.P.?: Ilpo Saastamoinen luo kansanmusiikkiin uutta aaltoa
Näkövammaisille kitarakasetteja (> Ks. 80-luvun isot henkilöhaastattelut)
(Kuvateksti: I Henkilökohtaisesta soittotaidosta on pidettävä huolta. Kotioloissa Ilpo näppäilee akustista kitaraa, esiintymiskeikoilla soittopeli vaihtuu sähköiseen bassokitaraan. II: Tässä tehdään opetuskasettia näkövammaisille.)

...Ilpo Saastamoisen työpöydällä on kirja nimeltä 113 kitaralaulua. Kirjasta on yhteistyössä musiikinopettaja Jaakko Pulkkisen kanssa tulossa näkövammaisille tarkoitettu äänikasettisarja, jonka avulla kitaransoitto mahdollistuu myös sokeille. Koko äänitteen pituus tulee olemaan 15 tuntia.

Kansanvalistusseuralle on valmistumassa oppimateriaalia kitaransoiton kirjekurssin muodossa. Tämä valmistuessaan 100-sivuinen kokonaisuus on tarkoitettu alkeis-kurssiksi laulusäestäjille. Kurssiin on sisällytetty monia uusia opetusmenetelmiä, jotka helpottavat sisällön omaksumista...

 

Päiväämätön: KANSANVALISTUSSEURAN KIRJEOPISTO:  N:ro 7030 OPI SOITTAMAAN KITARAA
Francis Goya, Jörgen Ingman, Taisto Wesslin, Heikki Laurila, Jukka Tolonen, Ilpo Saastamoinen - siinä nimiä, jotka eivät ehkä suoraan sano paljoa monille meistä. Kun nimiin yhdistetään sävellyksiä "Myrskyluodon Maija", "Tummat silmät". "Apashi", "Aaveratsastajat" jne, alkaa tuntua tutummalta. Alkuun mainitut nimet ovat kaikki tunnettuja huippukitaristeja, jotka soittavat iloksemme mitä erilaisempaa kitaramusiikkia.

Jokainen oppii soittamaan kitaraa jollain tavalla: omaksi huvikseen iltojensa ratoksi tai vaikkapa säestämään lauluilloissa muita yms.

"Opi soittamaan kitaraa" - kurssimme on tarkoitettu aloittelijalle ja kurssi paneutuu lähinnä alkeissoittotekniikkaan ja säestysharjoitteluun. Kurssin kolmessa ensimmäisessä opetusyksikössä käsitellään alkeiskysymysten lisäksi ns. kolmen soinnun säestystä kitaran vapaana soivia kieliä hyväksikäyttäen. Loppuosassa opetetaan barreeotteita ja opetellaan lisää harjoitussävellajeja. Kurssi painottuu soittamiseen ja sen harjoitteluun, musiikinteoriaa käsitellään varsin vähän.

Kirjallisen materiaalin ohella aineistoon kuuluu mm. esimerkkikasetti (C-kasetti), jolla opettaja soittaa kurssissa esiintyvät harjoitukset. Harjoitustehtävät opiskelija soittaa tehtäväkasetilleen, jonka hän lähettää opettajalle kuunneltavaksi. Siksi käytössä pitäisi kitaran ohella olla normaali mikrofonilla varustettu kasetti-magnetofoni.

Kurssin on laatinut kitaristi Ilpo Saastamoinen, kurssin laajuus on 6 opetusyksikköä, n. 100 sivua.
Kurssimaksu käteisellä 390 mk. vähittäin 470 mk. (Kirjallisen oppiaineiston ohella esimerkki- ja tehtäväkasetti sisältyvät kurssimaksuun).        

 

Tammenlehtiä 3/82         (Lehdistötiedote 15.7.82): Kauan kaivattu aloittelijan kitarakirja nuottiesimerkein ja uusin säväyttävin sanoituksin:  Ilpo Saastamoinen - Kitarasäestyksen alkeet

Ilpo Saastamoisen laatima uusi kitaransoiton perusopas on suunnattu sellaisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita ennen kaikkea laulusäestyksen perustaitojen hallinnasta. Oppaassa keskitytään vapaiden kielien sointujen ja otelaudan eri asemista soitettavien otteiden opettelemiseen lauluaineiston avulla. Päämääränä on yksinkertaisten melodioiden soitto- ja säestystaidon omaksuminen.

Tekstin havainnollistamiseksi kirjaan on liitetty yli 200 kaaviokuvaa, musiikillista kuva-arvoitusta sekä nuottiesimerkkiä, joista lähes puolet on kansanmusiikki-sävelmien säestysharjoituksia. Vanhoihin melodioihin on sepitetty uudet, nykypäivän elämää koskettelevat laulutekstit, jotka uutuudellaan toivottavasti houkuttelevat vasta-alkajankin rämpimään läpi pakolliset kolme sointua voidakseen esittää ajankohtaisen tekstin ystävilleen, tuttavapiirilleen tai ehkä jopa vieraalle yleisölle.

Ilpo Saastamoinen, muusikko, säveltäjä, tätä nykyä Piirpauke-yhtyeen johtaja ja bassokitaristi, sitä ennen Kajaanin Big bandin kapellimestari, tunnetaan kitaransoiton ykkösmiehenä Suomessa. "Iljan" Kitarakirja on T-sarjan ikivihreitä bestsellereitä (kirja on myyty Ruotsiin). Uusi kirja on kauan kaivattu aloittelijan opas.

Välttävä kitarasäestystaito on jokaisen opittavissa; sitäkin hauskemmin, kun kirjassa on tuttuihin meiodioihin tehty kutkuttavan ajankohtaiset uutuustekstit!
TAMMI
Ilpo Saastamoinen Kitarasäestyksen alkeet  -  n. 100 s. Koko 15,5x19 cm.  -  kaaviokuvia ja nuottiharjoituksia
T-käsikirja Sid. 64,-    ISBN 30-5667-8

 

11/82 'Kitarasäestyksen alkeet’ (Tammi) 109 s. (Lehdistötiedote II 15.7.82)
Ilpo Saastamoisen kirjoittama uusi kitaransoiton perusopas on suunnattu sellaisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita ennen kaikkea laulusäestyksen perustaitojen hallinnasta.

Teoreettisten hienouksien, improvisoinnin ja monimutkaisten sävel- ja sointu-kuvioiden sijasta tässä yli 100-sivuisessa oppaassa on keskitytty vapaiden kielien sointujen ja otelaudan eri asemista soitettavien otteiden opettelemiseen laulu-aineiston avulla. Päämääränä on yksinkertaisten melodioiden soitto- ja säestystaidon omaksuminen. Tässä mielessä uusi teos on ensisijaisesti sopiva aikaisemmin jo ilmestyneen laajan "Kitarakirjan" esiharjoitukseksi.

Tekstin havainnollistamiseksi on kirjaan liitetty yli 200 kaaviokuvaa, musiikillista kuva-arvoitusta sekä nuottiesimerkkiä,  joista lähes puolet on kansanmusiikki-sävelmien säestysharjoituksia. Miksi kansanmusiikkia? Vanha ja uusi on tässä oppikirjassa kytketty yhteen liittämällä vanhoihin melodioihin uudet, nimenomaan  nykypäivän elämää ja ihmistä koskettelevat laulutekstit, jotka uutuudellaan toivottavasti houkuttelevat vasta-alkajankin rämpimään läpi pakolliset kolme sointua voidakseen esittää ajankohtaisen tekstin ystävilleen, tuttavapiirilleen tai ehkä jopa vieraalle yleisölle. Vanha aittaromantiikka on väistynyt muovikulttuurin, sodanuhan ja keskiverto-suomalaisen elämän kuvauksien tieltä.

"Yksi ruusu ei kasvanut laisinkaan
mummon kukkaruukussa.
Ei kasva, mutta ei kuihdukaan,
sillä sehän onkin muovia..."

Kitaransoiton alkeiskirja on alunperin tehty Kansanvalistusseuran Kirjeopiston kurssiksi opetuskasetteineen, mutta kirjan muodossa se täyttää monen sellaisen yksinopiskelijan tarpeet,  jolla ei ole mahdollisuutta säännölliseen, ohjattuun kitaransoiton opiskeluun.

 

27.10.82 ke, s.7         Iisalmen Sanomat: Uusi kitarakirja Ilpo Saastamoiselta.
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen Kitarasäestyksen alkeet -kirjassa on tuttuihin melodioihin tehty kutkuttavan ajankohtaiset uutuustekstit.)

Monien kitaransoitosta kiinnostuneiden kauan kaipaama aloittelijan kitarakirja on nyt ilmestynyt Tammen kustantamana. Keiteleläisen Ilpo S a a s t a m o i s e n laatima "Kitarasäestyksen alkeet" tulee markkinoille nuottiesimerkein ja uusin säväyttävin sanoituksin.

Ilpo Saastamoinen, muusikko ja säveltäjä, kuuluu kitaransoiton ykkösmiehiin Suomessa. Tätä nykyä hän on Piirpauke-yhtyeen johtaja ja bassokitaristi. Aiemmin hän toimi Kajaanin Big bandin kapellimestarina. "Iljan" aiempi Kitarakirja on T-sarjan ikivihreitä bestsellereitä. Kirja on myyty Ruotsiin. Uusin kirja, aloittelijoiden opas, pyrkii osoittamaan, että välttävä kitarasäestystaito on jokaisen opittavissa.

Saastamoisen laatima perusopas on suunnattu sellaisille opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita ennen kaikkea laulusäestyksen perustaitojen hallinnasta. Oppaassa keskitytään vapaiden kielien sointujen ja otelaudan eri asemista soitettavien otteiden opettelemiseen lauluaineiston avulla.

Tekstin havainnollistamiseksi kirjaan on liitetty yli 200 kaaviokuvaa, musiikillista kuva-arvoitusta sekä nuottiesimerkkiä, joista lähes puolet on kansanmusiikki-sävelmien säestysharjoituksia. Vanhoihin melodioihin on sepitetty uudet, nykypäivän elämää koskettelevat laulutekstit, jotka uutuudellaan houkuttelevat vasta-alkajankin rämpimään pakolliset kolme sointua voidakseen esittää ajankohtaisen tekstin ystävilleen, tuttavilleen tai jopa vieraalle yleisölle.

 

Soitettu Iisalmen Sanomiin 29.10.82:
1) Puuttuu maininta Kansanvalistusseuran kirjeopiston "Opi soittamaan kitaraa" -kirjekurssista.
2) Maininta Piirpauken "johtajasta" ei pidä paikkaansa. [Kysein lipsahdus on jo Tammen itsensä mainoksessa.]

 

5.11.1982 pe Savon Sanomat - Paula Aalto:  Kuin Keiteleelle pudonnut muukalainen

... Paakari Pulliaisen uudet sanat
Ilpo Saastamoinen näyttää Keiteleelle pudonneelta muukalaiselta, mikä on pelkkä näköharha. Hänen isoisänsä Optatus Raatikainen asui Pielavedellä, oli paikallinen pelimanni, soitti viulua. Äidin toimittaja Vellamo Paanasen nimi kertoo myös paljon Savon Sanomien ja Pielavesi-Keitele -paikallislehtien lukijoille.

Saastamoisten olohuone tuoksuu paperille, kirjoille ja työlle. Seiniä kiertävät musiik-kiteosten, muistiinpanojen ja käsikirjoitusten rivit. Ilpo ojentaa uusimman kitaransoitto-oppaansa. Kirjana, Tammen kustantamana kita-rasäestyksen alkeet tulee parannettuna painoksena täyttämään ensimmäisen oppaan tilan.

Toinen juuri valmistunut työ on Opi soittamaan [kitaraa] -kurssi, Kansanvalistus-seuran kirjeopistolle koottu kirja, missä kansanlaulujen säestysten rinnalla kulkevat Ilpon uudelleen riimittämät ja sanoittamat laulut.
- Ne tulivat ihan putkessa vanhojen kansanlaulujen käänteisinä, nykyaikaan istutettuina.

Uussanoitettuja lauluja on noin 80 ja ideasta kertoo esimerkiksi Paakari Pulliainen, joka Ilpon laulussa muuttuu Jussi Töyryksi ja tarinaksi siitä kuinka synnytyshetkellä samalla vuoteella äiti Töyry haaveilee äidin palkasta.
- Laulut, kupletit nykyajasta motivoivat nuoria soittajia. Joissakin käytän aika hurjaa satiiria, puhuttelen tämän ajan kiroista, sodista ja luonnonhaaskaamisesta. Osa niistä sopisi vaikka Heikki Hietamiehen lauluiltoihin.
PAULA AALTO

 

6.1.1983 to - Pielavesi-Keitele: Saastamoiselta kitarasäestyksen alkeisoppikirja
(Kuvateksti: Saastamoisen Ilpon Kitarakirja sai tavallaan edeltäjän jälkikäteen, kun Kitarasäestyksen alkeet -kirja tuli äskettäin markkinoille.)

Keiteleläiseltä Ilpo Saastamoiselta on ilmestynyt kitarasäestyksen alkeisoppikirja. Tämä Tammen kustantama kirja sijoittuu Ilpon vuonna 1974 tekemän 280-sivuisen kitarakirjan edelle, eli kitarasäestyksen opiskelua harkitsevalle uusi kirja on tavallaan avain aikaisemman kirjan tutkiskelulle.

Kitarasäestyksen alkeet -kirjan tavoite on antaa säestystaito kansanlauluvaikeustason säestykseen. Kirja antaa ohjeita ja vihjeitä aloittelevalle kitarasäestäjälle, jolla ei entuudestaan ole liiemmälti ollut kitaran kanssa tekemistä.

Kitarasäestyksen alkeiskirja on tavallaan ilmestynyt jo aikaisemmin, sillä vastaava oppimäärä löytyy kansanvalistusseuran kahdelta opetuskasetilta, jotka nekin ovat Ilpon tekemiä. Uuden alkeiskirjan sisältämän tiedon omaksumista helpottaa se, ettei kirjaa ole jaettu erikseen teoria ja käytäntöosaan, vaan harjoituksiin käydään käsiksi alusta alkaen.

Ilpo Saastamoinen on sanoittanut kirjassa esiintyvät kansanlaulut uudelleen saaden näin oppikirjan maistumaan muulta kuin oppikirjalta. "Yksi ruusu ei kasvanut mummoni kukkaruukussa. Kuihdu ei myöskään konsanaan, sillä sehän onkin muovia." "Taivas on ruskean kirjava ja mustia täpliä täynnä. Niin on tehtaan pölykeuhkoisillekin samalla tavoin käynnä."- Kun neidolla ennen oli punapaula, nimittää Ilpo sävelmän seuraavasti: "On mimmillä valkolakki, kun kotihin käy. (Kertaus) Ja keskiarvo siin kahdeksan mail', jää cumun papruil työpaikkaa vaill'."

Kitaransoiton opiskelua helpottavat kirjassa olevat valokuvat ja kaaviot sointu-otteista. Tekstin havainnollistamiseksi kirjaan on liitetty yli 200 kaaviokuvaa, musiikillista kuva-arvoitusta sekä nuottiesimerkkiä, joista lähes puolet on kansan-musiikkisävelmien säestysharjoituksia.

 

9.6.83         Vastin  -  Ilja Saastamoinen: Kaupallinen taide tekee virkamiehiä
WSOY kustantaa 300-sivuista englanninkielistä kitarakirjaa, jonka teoriapuoli on Iljan hoidettavana. Hänelle tulee kirjoitettavaa noin sadan sivun verran, joten työtä siinä riittää. Soittamista hän ei luonnollisesti aio jättää, koska siitä yhä edelleen nauttii...

Vieraita tuulia
Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, kun Ilja puuhailee kirjallisuuden parissa. Hänen ensimmäisestä opaskirjasta tulee ensi talvena myös ruotsinnettu painos. Kirjallisuudessa niin kuin myös musiikissa Ilja on ennen kaikkea perinteiden ja vieraiden tuulien välittäjä.

 

30.12.83 juttu Julius Heikkilälle Muusikko-lehteen: "Ilpo Saastamoinen, säveltäjä, soittaja ja musiikkifilosofi"
... Oikein selvästi hän paransi maan vähäistä alan opetusmateriaalin antia julkaisemalla v. 1974 kirjan kitaran-soiton opiskelijoille. Kitarakirja huomattiin "ylemmilläkin portailla". Niinpä siitä hyvin perustein myönnettiin Ilpo Saastamoiselle opetusministeriön Tiedonjulkistamispalkinto.

 
1984:

26.1.84 la         Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen:"Unohtuneet musiikkikulttuurit esille"
(> Ks. MUSA-koulutus)
... Parhaillaan Saastamoisella on oikoluettavanaan ensimmäisen kitarakirjansa ruotsinkielinen painos, sekä hänen englannista suomeksi kääntämänsä Suuren kitarakirjan teoriaosan oikovedokset. Kysymyksessä on [Ralph] Denyerin kitarakirja, jonka WSOY julkaisee suomeksi ja jonka käännöstyöstä Saastamoinen teki lähes puolet.

22.8.84         (sain omani) Spela gitarr,Norstedts 1984 - Kitarakirjan ruotsinnos
                   - AWE/Gebers'in Marianne Börjesonin kanssa neuvottelut aloitettiin v. 1976?

 

23.11.84 pe Uusi Suomi - Ari Ylä-Anttila: Käsikirja Kitaristeille (Irtoleike)
Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, WSOY.
Harvojen suomenkielisten kitarakirjojen joukkoon on saatu uusi yrittäjä, alunperin englantilainen Suuri kitarakirja. Teoksella on kunnianhimoiset päämäärät: se pyrkii olemaan käsikirja kaikille kitaranystäville soittotavasta tai instrumentista riippumatta. Lopussa kerrotaan vieläpä joitakin studioäänitykseen liittyviä perusasioita. (Ei mainintaa IS:n Kitarakirjasta)

 

19.12.84 ke Savon Sanomat - Keijo Leppänen: Yleisteos kitaristeille (Irtoleike)
Ralph Deyer: Suuri kitarakirja. WSOY.
Suomennettu kitarakirjallisuus on saanut kaivatun lisäyksensä. Denyerin Suuri Kitarakirja paikkaa sen aukon, mikä maassamme julkaistuissa kitaraoppaissa on ollut. Tähän kirjaan on koottu laaja-alaisin näkemys kaikkeen kitaraan ja sen soittamiseen liittyvästä. Noin puolet kirjan sisällöstä muodostaa katsauksen kitaraan instrumenttina sisältäen kitaran historian lisäksi mielenkiintoisia kitaran huoltoon ja äänentoistojärjestelmiin liittyviä vinkkejä. Loppuosa kirjasta on omistettu kitaransoiton harjoitteluun.

Parasta Denyerin kirjassa on sen monipuolisuus. Mitään ei ole jätetty pois ja toisaalta materiaalin valtavasta määrästä on kirjaan poimittu vain olennainen. Täten esimerkiksi kitaransoiton harjoitteluun ohjaava osa on tarkoitettu aloittelijoille tai vähän soittoa harrastaneille; pitemmälle ehtineiden soittajien tarkoitusta kyseinen oppimäärä ei palvele. Kirjan lopussa oleva sointutaulukko tosin kattaa ammattilaistenkin tarpeet.

Kenties mielenkiintoisin kirjan jaksoista on sähkökitaran historiasta kertova osuus. Siinä on paljon asiaa koko sähkökitaran vajaan puolen vuosisadan aikaisesta kehityksestä. Mukaan on otettu kaikki kehitykseen vaikuttaneet henkilöt, heidän luomansa kitaratyypit sekä niiden yksityiskohtainen erittely. Esitys ei pyri olemaan tyhjentävä, mutta alan perustietous hienoine kuvineen on noissa neljässätoista sivussa.

Kitaran huoltoon on myös perehdytty kiitettävästi. Niin akustisen kuin sähköisen soittimen omistajat saavat omat ohjeensa. Kitaran elektroniikkaa sivutaan myös, mutta ilman vaikeata teknistä sanastoa. Erittäin huolellisesti on kirjassa paneuduttu äänenvahvistukseen ja äänenmuodostukseen - asioihin, jotka eivät ole harrastelijoiden toteutettavissa ilman ruhtinaallista budjettia.

Mielelläni olisin nähnyt kirjassa jakson, joka olisi käsitellyt kitaran historiaa, soittamista ja rakentamista myös Suomessa. Etenkin kun suomentajat Ilpo Saastamoinen, Juha Nuutinen ja Tapio Peltonen ovat alan ammattilaisia näissä kysymyksissä.

Painoasu on komea ja kuvat hyvin valittuja, mutta mikäli Suurta kitarakirjaa käyttää pelkästään kitaransoiton oppaana, on tähän tarkoitukseen saatavana huokeampiakin kirjoja. Ja jos on kiinnostunut kitaran rakentamisesta, niin Brosnacin Guitar Electronics on suositeltavampi teos. Mutta jos haluaa saada perustietoa koko alueelta, niin siinä Suuri kitarakirja on paras markkinoilla oleva yleisteos.
KEIJO LEPPÄNEN

 

27.1.85  Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen: "Kansanmusiikilta haaste läntiselle nykymusiikille"
Työn alla oleva teos [> "Kansat soittavat"] on Saastamoisen kolmas kirja. Esikoinen oli Kitarakirja, joka nyt on ilmestynyt myös ruotsiksi, ja toinen Kitarasäestyksen alkeet. Saastamoinen osallistui myös Suuren kitarakirjan kääntämiseen englannista suomeksi. (> Isot henkilöhaastattelut 81-89)

 

5.2.85     Demari - Juhani Kansi: Kitaristien kirja  (Ralph Denyer: Suuri Kitarakirja 1984 WSOY -arvostelu)

Savon Sanomat - Keijo Leppänen: Yleisteos kitaristeille

Helsingin Sanomat - Pirkko Kotirinta: Tietopaketti kitarasta

 

2/1985 - Muusikko - Kai Ruohonen: Suuri Kitarakirja
Kirjan kahdensadanviidenkymmenenkuuden tekstisivun ylimalkainen selailu poisti liialliset lyömishalut ja herätti mielenkiinnon tutustua kirjaan tarkemmin. Kirjassa on nimittäin varsin runsaasti käytetty kuvia havainnoillistamaan tekstiä, mikä sekin on laadittu juohevaan - helposti luettavaan muotoon. Tiedä sitten kiittäisikö Denyeriä, vaiko suomentajia. Varma kuitenkin on, että oli viisas teko kustantajalta antaa kirjan eri osien kääntäminen kunkin osa-alueen asiantuntijalle.

...Tosin mielelläni näkisin, että kotimaiset, esim. Saastamoisen kitarakirjat myös olisivat käytössä tämän kirjan ohella...

 

11.-12.9. 85         Kitaran teemapäivä yl.radiossa (2) (ohjelman teko Hesassa)
         - ulos 20.9. klo 8.30 - 22.35 - ks. ohjelman suunnitelmaluonnos sekä Hesari
         Klo 8.45-9.40 IS-PN-AJ: Kitaranäppäilyä vai sähkönapin painamista?

> 20.9.85 Helsingin Sanomat - Lauri Karvonen:
Kitaran päivä radion kakkosverkossa - r-2 tänään alkaen 8.30

Musiikkia maestro! on tänään omistettu kitaralle. Radion kakkosverkossa kuullaan kitaramusiikkia ja kitaraan liittyvää asiaa aamusta myöhäiseen iltaan. Osaset nivoo yhteen juontajapari Stig Framåt ja Juhani Similä.

Ilta on musiikkipainotteinen, aamu ja päivä ovat tietopuolisempia.

Pienen johdannon jälkeen aamu alkaa Ilpo Saastamoisen varsin perusteellisella kitaratyyppien ja niiden lisälaitteiden esittelyllä. Avustajinaan hänellä ovat kitaristit Antero Jakoila ja Pekka Nylund, jotka vastaavat oppimestarin kysymyksiin ja ennen kaikkea soittavat erinomaisen havainnolliset musiikkinäytteet.

Saastamoinen kertoo eri kitaratyyppien ominaisuuksista ja käyttöalueista lähtien klassisesta akustisesta espanjalaiskitarasta ja päätyen mm. metallikuorisen dobron kautta ensimmäiseen sähkövahvisteiseen kitaraan sekä 50-luvulla syntyneeseen lankkukitaraan ja lopulta kitarasyntetisaattoriin, mikä ei enää kitara olekaan.

Rock-musiikista niin tuttuja lankkukitaroita eli umpirunkoisia, kaikupohjattomia soittimia käsitellessä pääsee maallikkokin hyvin perille, mikä ero on Fender Stratocasterin ja Gibson Les Paulin välillä.

Kitaroihin liittyvä laaja lisälaite-valikoima käydään myös huolellisesti läpi. Nyt selviää, mitä tarkoittavat Wah-wah -pedaali, flanger, fuzz, tremolo, sustainer, noise gate, ekvalisaattori tai oktaavilaite.
Puolelta päivin kertoo ArtoVilkko, kuinka rautalankamusiikki tuli Suomeen...

8.30            Kitaran päivä alkaa

8.45            Kitaranäppäilyä vai sähkönapinpainamista? Katsaus kitarasoundeihin

9.40-10.20   Kitara Latinalaisessa Amerikassa

11.00-11.30 Ilpo Hakasalo: Kotimainen puolituntinen

11.50-12.25 Rautalangan tulo Suomeen

12.50          Jukka Savijoki:Ennen ja jälkeen Segovian

13.15          Ari Salin: Flamenco-kitara

13.40-14.00 Ilpo Saunio: Kaksi kitaraa - Venäjän mustalaisten musiikki

18.00          Pekka Gronow: Kun kitara sai sähkön

18.45          Matti Konttinen:Jazzkitaristien valioita

19.15-19.45 Jake Nyman: Rock-kitaristien valioita

22.15-22.5   Philip Donner: Rokki on ihan jees, mutta miten sitä soitetaan?

 

18.5.90 Seinäjoella                  To beat or not to beat - karjan valvontakirja...
"...Sitä paitsi kuka soittaa rokkia nuottitelineissään Ilpo Saastamoisen kitarakirja?"

KEMUUTISIA: Rytmi-Instituutti
Rock-koulutus etenee filosofisen pohdiskelun ohella myös konkreettisesti. Asia on vireillä valtionhallinnossa ja erityinen suunnitteluryhmä (mm. Pekka Nissilä, Ilpo Saastamoinen), sekä koulutussuunnittelija Timo Ristilä profiloivat syksyn kursseja. Syksyllä on tiedossa viikonloppukursseja mm. slide-kitaristeille, rock-laulajille ja polyrytmeistä kiinnostuneille.

 

4/92 Uusi kansanmusiikki, s.24. Heikki Laitinen: ...Moniin painoksiin yltänyt Kitarakirja on jo klassikko.
(Kitarakirja, Tammi 1975, Norstedts 1984, Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1976.)

 

Rytmi 4/93 - Huomioinut: Antti Määttä :
(Kuvateksti: Jukka kuoppamäki & Co [= Candy] ja Landolan sähköakustinen kitara)

Landolan kitaratehdas täytti viime vuonna komeat 50 vuotta. Sen kunniaksi on hiljan julkaistu Landola 1942-1992 kirjanen. Teos on laatuaan ensimmäinen suomalaisen kitararakennuksen historian tutkimus ja alunperin vain osa tekijänsä, Rauno Niemisen, laajemman tutkimustyön tuloksista.

Rauno Nieminen, sähköasentaja, käsi- ja taideteollisuuskoulun opettaja on toiminut Ikaalisten soitinrakennuskoulun opettajana vuodesta 1984 sekä Soitintutkimus-keskuksen tutkijana vuodesta 1992. Hänet tunnetaan myös aktiivisena kansan-musiikin harrastajana sekä tuotteliaana alan kirjoittajana. Nieminen on kirjoittanut soitinrakennuksesta ja soittamisesta kirjoja (Lapsi ja musiikki, Soittaminen 1981, Jouhikko 1984, Soittimia rakentamaan 1984, Viisikielisen kanteleen rakennus-piirustuksia 1985 ja Paimenen säveliä 1987) sekä lukuisia artikkeleita musiikki-lehtiin.

Landola 1942-1992 käsittelee hieman suomalaisen kitaran taustaa. Lähinnä peilattuna vasten Landolan kitaratehtaan vaiheita polkupyörän osien valmistuksesta tämän päivän tuotantoon. Pääpaino on kuitenkin Landolan mallien tunnuksissa ja sarjanumeroissa. Kirjassa on muutamia hauskoja ajan kuvauksia, lähinnä 1970-luvulta, mutta sarjanumeroiden tilalle olisin henkilökohtaisesti toivonut lisää tuotekuvia ja otteita vanhoista katalookeista.

Kirja on ehdottomasti kirjahyllykamaa jokaiselle suomalaiselle keräilijälle ja miksei myös kitaristillekin. Kirjan hinta on 50 mk ja sitä voi tilailla postitse suoraan Soitintutkimuskeskuksesta,  Ikaalinen

 

3/95 Wanha & Uusi Musa, s.45 - K. W. Blomqvist: Ralph Denyer: Suuri Kitarakirja
Tämä Suuri Kitarakirja, alkuperäiseltä nimeltään The Guitar Handbook saattaa olla jollekin tuttua kamaa jo ennestään, sille se ilmestyi alunperin jo vuonna 1982. Tämä WSOY:n juuri julkaisema laitos on kuitenkin täysin ajantasaistettu ja tähän on tietysti syytäkin, sillä onhan esimerkiksi tekniikka muuttunut 80-luvun alusta melkoisesti vaikkapa midin ja muiden uusien vipstaakien markkinoille tulemisen myötä. Suomentajina on tiukka asiantuntijanelikko: Ilpo Saastamoinen, Juha Nuutinen, Tapio Peltonen ja Jyrki Manninen...

... Toiseksi kirjaksi tällaisen edustavan yleisteoksen rinnalle voi hyvin hankkia vaikka korkeatasoisen, vähän vaatimattomampaan asuun puetun kotimaisen opas-kirjan, esim. Nono Söderbergin vajaa vuosi sitten ilmestynyttä kirjaa voi surutta suositella. 
K.W.Blomqvist

24.10.02 Helsingin Sanomat s. A 15 - Minne mennä tänään
Helsingin Kirjamessut Messukeskuksessa 24.-27. 10.

Jenni Järventaus: Kirjamessuilta hankitaan parempaa luettavaa
... Pasi Heikura Alivaltio- sihteeristä, voiko kirja muuttaa maailmaa?
"Kyllä. Esimerkiksi voisi mainita Koraanin, Raamatun ja Pääoman. Mielellään lisäisin joukkoon myös jonkun Alivaltiosihteerin kirjan."..

Heikura muistelee oman maailmansa mullistuneen jo 1970-luvulla. "Ilpo Saastamoisen Kitarakirja teki lähtemättömän vaikutuksen."

AIHEESTA NETISSÄ:

#1 kirjoitettu 12.02.2008
Mielestäni ilmestyessään paras koskaan suomeksi ilmestynyt kitaransoiton oppikirja on varmaan kulkeutunut aikojen saatossa kummipojalleni ja nyt tyttäreni syntymäpäivät lähestyvät ja haluaisin antaa tämän kirjan lahjaksi hänelle. Onko kellään tietoa, mistä sen saisi? Tai saako sitä yleensä enää mistään ostettua?

 

- JM kirjoitti:  Käy hakee se kummipojalta pois?
Tai kaupasta vähän päivitetympiä opuksia. Tuo Saastamoisen kirja ilmestyi 70-luvun alussa. 


Tässä Muusikoiden.net keskustelua aiheesta.

 

#4 kirjoitettu 12.02.2008
Kyllä se aika kuppasessa kunnossa on sen jälkeen, kun jo minä sitä tavasin seitkytluvulla ja kummipoika 2000-luvulla. Itseasiassa se oli aika nuhruinen, kun se kummipojan mukaan lähti. Joten uusi olisi ihan tervetullut lahja varmaan.

 

#5 kirjoitettu 12.02.2008 13:40
Onko suosituksia? Minusta Saastamoisen opus oli silloin niin hyvä, että alta pois. Oppi soittamaan kitaraa ja teoriakin tuntui uppoavan paremmin kirjasta kuin miltään soittotunneilta.

 

#6 kirjoitettu 12.02.2008 14:49
Saastamoinen ollut kääntämässä tätäkin opusta: http://www.bookplus.fi... 

Aika pätevä yleiskirja. 

Mutta olisiko kellään kokemusta tällaisista netissä toimivista kursseista ? 

Kysymys kai on siitä miten haluaa soittaa ja mitä.

 

#7 kirjoitettu 24.02.2008 18:15
Se on niin mainio kirja, kun se on täynnä yhteiskunnallisia ja sodanvastaisia lauluja; se on varmaan asenteellisin kitarakirja koskaan. Hippi-Ilpolla on kimono päällä, parta ja kaikki löytyy. Hillitöntä. 

Kävin huuto.netistä katsomassa. Sieltä löytyi pari kohdetta. 

Itselläni on myös kopio. Äiti osti sen joskus 70-luvulla ja antoi lahjaksi. Pitäisi vain jaksaa lukea ja opetella.

 

http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=155042&o=0 31.10.2007 15:20:07
Ilpo Saastamoisen kitarakirjasta luin joskus, että tällä olisi suurestikin vaikutusta. Sitä en tiedä, tietääkö Ilpo Saastamoinen mistään mitään.
- Määkin muistelen lukeeneni jostain Ilpo Saastamon kirjasta, että kitaransoitto ei soveltuis painonnostajalle, mut se kirja oli muutenki aika arseesta eli enpä luottais paljoa tuohon.