1977-78 Kajaanin Big Band IX

28.4.77 to         Kuhmo, peruskoulun ala-aste - KBB
                    - "Kajaanin Big Band vierailee huhtikuun 28. päivänä." (kuvateksti)

Päiväämätön 4/-77: Vappukulkue         
Työläisten vappukulkue täällä Kajaanissakin on ollut joka vappuna värikäs ja tunnuksiltaan ajankohtainen ja kauaskantoinen. Kuitenkin rivistä ja kameran takaa sivusta seuranneena tuntuu kuin jotain puuttuisi. Kulkueen keulassa ei ole torvi-soittokuntaa, sillä Suur-Kajaani on köyhä köyhistä soittajista. Lisäksi lakkouhkakin on päällä, mutta se ei koske soittajia työläisten vappujuhlissa.

5/77?         Kainuun Sanomat: Maakuntaliiton kulttuurivihko ilmestynyt.
Kainuun kulttuurikesän tapahtumakalenterin kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä toistakymmentä artikkelia kainuulaisesta kulttuurielämästä sisältää Kainuun Maakuntaliiton vastikään julkisuuteen saattama vihkonen nimeltä "Kainuun kulttuurikesä 1977". Sisältöä on ryyditetty myös kainuulaisten harrastajakirjoittajien runoilla.

Kainuun Maakuntaliiton aikomus on jatkaa tällaisen kulttuurijulkaisun kustantamista ja sen edelleen kehittämistä: - Tavoitteena pidetään sitä, että julkaisusta voitaisiin tehdä ajanoloon tehokkaasti toimiva maakunnallinen kulttuuriaikakausilehti, joka ilmestyisi useaan kertaan vuodessa, kuten julkaisussa mainitaan.

Tähän ensimmäiseen julkaisuun ovat kirjoittaneet mm. kulttuurisihteeri Sakari Jankko, Toivo Mikkola ja Kauko Heikurainen, teatterinjohtaja Kari Selinheimo, kirjailija Onni Palaste, lehtori Tuulikki Karjalainen, kapellimestari Ilpo Saastamoinen, fil. lis. Olavi Moilanen, elokuvasihteeri Jouko Jämsä ja muusikko Unto Torniainen. Kirjoituksissa tarkastellaan mm. kainuulaisten kulttuuri-tapahtumien taustoja ja luodataan myös kainuulaisen kulttuurielämän nykyilmettä.
Kainuun Maakuntaliitto pyrkii tekemään seuraavan julkaisun jo ensi syksyksi tai talveksi.

 

1.6.77                KBB - konsertti

9.6.77                Kuopio - KBB-konsertti (Kuopio Tanssii ja Soi)

10.6.                  Kuopio - kansalaisopisto - IS: "Big band -toiminta Suomessa"
          - Julkilausuma big bandien kattojärjestön perustamisesta
         & I valtakunnallinen big band -tapaaminen - BB-tapaaminen 12.6.

Päiväämätön:  > Ks. "KUOPION BIG BAND KESÄT 1977-78"
BIG BAND TAPAAMINEN ENSI KESÄNÄ KUOPIOSSA
Kuopiossa järjestetään ensi kesänä ensimmäinen valtakunnallinen big band tapaaminen. Kesäkuun 9-12. päivinä järjestetään konsertteja ja esitelmätilaisuus sekä kaikille maamme big bandien edustajille tarkoitettu tapaaminen, jossa pohditaan big band -toiminnan järjestämistä maassamme.

Päiväämätön (Kesä -77?): Valtuustolle esitetään myös pianonsoittajan äänen-johtajan, bassonsoittajien äänenjohtajan ja lyömäsoittajien äänenjohtajien toimien perustamista Kajaanin Big Bandiin. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen äänin 7-3, 1 tyhjä. Aänenjohtajille esitetty palkkaluokka on Y 24. Kaupunginvaltuusto oli päättänyt aiemmin varata rahat äänenjohtajan toimien perustamiseen.

Päiväämätön - kevätkesä -77?: ... Kolmantena evästyksenä hallitukselle esitettiin, että se tukisi Kajaanin Big Bandin kokeilutoiminnan jatkamista ja pyrkisi turvaamaan avustusten saamisen orkesterille.

[Kevätkesä (> ~ 24.5. ma) 1977?]
- Päiväämätön: Kajaanin Big Band saa kolme äänenjohtajaa
Kajaanin kaupunginvaltuusto osoitti maanantaisessa kokouksessaan kulttuuri-ystävällisyyttä perustamalla Kajaanin Big Bandiin kolme äänenjohtajan tointa.
Jo toisen kerran valtuustossa esillä ollut asia puhutti nytkin valtuutettuja railakkaasti. Ja tämä tiesi sitä, ettei toimia sovinnolla perustettu. Puolueiden rivit menivät äänestyksessä hajalle. Loppujen lopuksi toimien perustamisen kannalla oli 27 valtuutettua 24 ollessa sitä mieltä, ettei niitä tarvita.

-         Koti-Kajaani: Big Band saa ne kolme ääntenjohtajan tointa. Toisen kerran valtuustossa esillä ollut asia puhutti nytkin valtuutettuja, joten toimet eivät syntyneet kivutta. Asiassa tarvittiin äänestys ja perustamisen kannalla oli 27 valtuutettua ja vastusti 24.

-         Kajaanin kulttuurilautakunta
Koesoittotoimikunnan nimeäminen Kajaanin Big Bandia varten oli uudelleen esillä kaupungin kulttuurilautakunnassa lauantaina. Lautakunta totesi asian ensimmäisen vaiheen tulleen siinä määrin puutteellisesti valmistelluksi, että päätöksentekoon riittävää asia-aineistoa ei kaupunginhallituksen tietoon tullut. Nyt lautakunta päätti uusia ehdotuksensa koesoittotoimikunnan nimeämiseksi lisätiedoin perusteltuna...

Kulttuurilautakunta päätti järjestää Kajaanin teatteritalossa 5. syyskuuta [???] musiikkitilaisuuden, jonka TV 2 kuvanauhoittaa.

 

6-7/1977 (Muusikko-lehti/MAF Sound) Kajaanin big bandiin vakinaisia toimia
Kajaanin big band saa kolme vakinaista tointa ensi syksystä alkaen. Kapellimestarin lisäksi tulevat päätoimisiksi orkesterinjäseniksi pianisti, basisti ja lyömäsoittaja. Palkkauksen puolesta toimet sijoittuvat palkkaluokkaan Y 24, joka on äänenjohtajan palkka.

Päätös big bandin toimien muuttamisesta päätoimisiksi syntyi Kajaanin kaupungin-valtuustossa tiukan äänestyksen tuloksena. Musiikkipoliittisesti tehtyä ratkaisua on pidettävä varsin merkittävänä ja rohkeana.

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - em.:  Big Bandin uudet toimet nyt kiinni koetoimikunnasta
Kajaanin Big Bandin kolmen äänenjohtajan toimen täyttäminen siirtyy Big Bandin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen mukaan hamaan tulevaisuuteen, koska Kajaanin kaupunginhallitus ei viime viikon kokouksessaan nimennyt kulttuurilautakunnan ehdottamaa koesoittotoimikuntaa. Kaupungin kannan mukaan koesoittotoimikunnan nimeäminen ei ole pakollinen. Saastamoisen mukaan taas koesoittotoimikunnan nimeäminen kuuluu muusikkojen työehtosopimukseen.

Kaupunginsihteeri Kalervo K o u k k a r i kertoi, että koesoittotoimikuntaa ei tässä vaiheessa katsottu tarpeelliseksi nimetä. Koukkarin mukaan tarvittavan toimikunnan voisi Saastamoinen, valita itse haalimalla siihen mukaan kaupungin musiikki-toiminnasta vastaavan lautakunnan edustajia.

Nyt keskustelun kohteeksi nousseen koesoittotoimikunnan tehtävänä on kuunnella orkesterin soittajiksi pyrkivien koesoitto ja sen perusteella tehdä lautakunnalle esitys valittavasta henkilöstä. Koesoittotoimikunnat toimivat yleensä orkesteritointa hoitavien lautakuntien alaisena. Kajaanin tapauksessa toimikunta esitettiin nimettäväksi kulttuurilautakunnan alaisuuteen. Koesoittotoimikunnan jäseninä toimivat tavallisesti lautakunnan edustaja, kapellimestari, intendentti, ao. soittimen äänenjohtaja, konserttimestari, orkesterin luottamusmies sekä ammattiliiton edustaja.

Kajaanin kulttuurilautakunta esitti kaupunginhallitukselle koesoittotoimikuntaa, jonka kokoonpano olisi ollut seuraava: kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, kapelli-mestari, kulttuurisihteeri, Suomen Muusikkojen liiton edustaja, Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaation edustaja, orkesterin edustaja sekä ulkopuolisena asiantuntijana Seppo Paakkunainen. Kapellimestari Saastamoinen totesi kaupungin-hallituksen päätöksen olevan osoitus "välinpitämättömyydestä big bandia kohtaan".
-em.

13.6.  Helsinki: Levyesiintyminen. Klo 11-12 (?), Stockman 12-12.30, 
         Kappeli 15.30-17.30 (Esplanadin lava), Kolmen sepän patsas 17-17.30???,
         KBBY-esiintymisiä (Kainuun Matkapalvelu) 13.-16.6.?

7/1977 (ilmoitus Muusikko-lehdessä / MAF Soundissa)
Kajaanin big band alueorkesteriin otetaan työsopimussuhteeseen (myös yhtye-työskentely huomioidaan) lyömäsoitinten, basson, pianon äänenjohtaja
Palkkaus: Y 24 (alkupalkka mk 2551,- /kk) sekä mahdolliset palvelusaikalisät. Kirjalliset hakemukset, liitteenä virkatodistus ja lyhyt selostus aikaisemmasta muusikontoiminnasta (mahdollisine todistuksineen) tulee toimittaa Kajaanin Kulttuurilautakunnalle 18.7. klo 12.00 mennessä osoitteella Linnankatu 18, 87100 Kajaani 10. Koesoitto, johon hakijat ainoastaan tällä ilmoituksella kutsutaan, pidetään 19.7. klo 15.00 alkaen Kajaanin Kauppaoppilaitoksella. Vapaavalintaisen tehtävän lisäksi jaetaan prima vista -tehtävät Kajaanin Kulttuuritoimistosta yllämainitussa osoitteessa koesoittopäivän aamuna klo 9.00.

19.7. ti         KBB:n koesoittopäivä (päätoimet: p. b, dr) > Ks. 2.9.

9/77 Kainuun Sanomat - Päivyri - Unto Torniainen: Ilja elää ja voi hyvin
Kolme vuotta sitten muusikko ja musiikkipoliitikko Ilpo Saastamoinen karisti Helsingin pölyt jaloistaan ja muutti Kajaaniin. Siellä odotti vasta perustettu Kajaanin alueorkesterin kapellimestarin tahtipuikko.
Tänään Ilpo Saastamoisesta on tulossa, hyvää vauhtia kajaanilainen, perhe on lisääntynyt kahdella ja kapellimestari Saastamoinen touhuaa kainuulaisissa musiikkikuvioissa ennennäkemättömällä tarmolla.

Ilpo Saastamoinen on ehtinyt Kajaanissa tekemään niin paljon, että jutusta tulisi pelkkä luettelo, jos kaikki miehen tekemiset tähän kirjoittaisi. Ilpon tärkein työ on harjoituttaa Kajaanin Big Bandia - maamme ensimmäistä kunnallista big band -musiikkia soittavaa orkesteria.

Ilpon vastuulla on koko orkesterin toiminta, nuotiston hankinnasta aina konsertti-kuljetusten järjestämiseen. Ja vajaan kolmen toimintavuotensa aikana on Kajaanin Big Band tehnytkin konserttimatkoja Rovaniemeä, Donin Rostovia ja Kuopiota myöten.

Koska tällä hetkellä kapellimestari Saastamoinen on ainoa päätoiminen muusikko tässä 18-miehisessä kokoonpanossa, hän on irrottanut kokoonpanosta pienemmän ryhmän, jolla hän on operoinut Helsingin Tavastia Klubin ja Kostamus Työmaa-parakin väliin mahtuvissa esiintymispaikoissa.

Kajaanissa Ilpo sävelsi myös ensimmäisen soololevynsä "Joutsenen Juju" ja lisäksi hän on säveltänyt materiaalia Big Bandilleen ja Kajaanin Kaupunginteatterille.

Talvet Kajaanissa kuluvat puuhakkaalta kapellimestarilta Big Bandin parissa ja kun kokoonpano vetää hieman henkeä kesällä, Ilpon työtahti ei tunnu laantuvan.

Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla hän oli mukana Big Band -leirillä, syksyllä on vuorossa Paltamon Pop-Jazz -leiri ja kun lisätään vielä muutamia keikkoja eri kesäjuhlille, siinäpä se yhden miehen kesä tahtoo vierähtääkin.

Kainuussa Ilpoa kiehtovat sen jylhä luonto ja ennen kaikkea vielä varsin puhtaat kalavedet. Harvoina vapaahetkinään hän kerää autoonsa kassillisen uistimia, keloja ja onkia ja suuntaa matkansa paikkakunnan kalastuksenharrastajien kanssa, milloin Puolangan salolammille, milloin Kuusamon saloille.

Siellä hän löytää hetkeksi ajan, jolloin musiikki väistyy mielestä ja arjen tiukka työtahti unohtuu purojen solinaan ja pohjoisen luonnon koskemattomaan rauhaan. Kalastus on henkireikä, jota teen kesällä niin paljon kuin mahdollista. Saloilla nuotiolla istuessa häviää kyllä stressinpoikaset ja jaksaa sitten palattua tehdä töitä taas entistäkin innokkaammin.         

- Kainuun luonto on antanut myös musiikillisia virikkeitä. Olen parasta-aikaa säveltämässä kainuulaisten runoilijoitten tekstejä, jotka aion tulevaisuudessa levyttää. Juuri luonnossa olen saanut lukemieni runojen tekstit sisäistettyä ja puhallettua kainuulaisten runojen sisältöön kainuulaisia sävelkuvia. Juuri samalla tavoin tein myös musiikin Timo Linnasalon Kylä-elokuvaan. Käytin kuhmolaisia kansansävelteemoja yhdessä jazz-elementtien kanssa luomaan elokuvaan maalais-kylän tunnelmia.         

Työni Kajaanin Big Bandin vetäjänä on ollut mielenkiintoista ja nyt näyttää taas homma menevän eteenpäin. - Olemme saaneet uusia vakansseja ja syksyllä voi aloittaa toimintansa pikkuyhtye, jonka kaikki neljä muusikkoa ovat kokopäivä-toimisia.         

- Juuri harjoitustuntien vähyys asettaa rajoituksia Big Bandin suorituksille, mutta pikkuhiljaa varmaan päästään entistä tehokkaampaan työskentelyyn, jolloin tämän kokeilun lopulliset tulokset ovat nähtävissä.

Ilpon sanoissa musiikista on takana kokemusta ja hänen tutuksi tullut kalevalaishattunsa on antanut väriä kajaanilaiseen kulttuurikuvaan.           
Teksti ja kuva: UNTO TORNIAINEN

 

1.8.77 - päätoimisen kvartetin perustaminen???
Päiväämätön - Kainuun Sanomat - em.:  Äänenjohtajia Big Bandiin
Kolme äänenjohtajaa kiinnitettiin Kajaanin Big Bandiin Kajaanin kulttuuri-lautakunnan kokouksessa perjantai-iltana.

Lyömäsoitinten äänenjohtajan toimeen valittiin Kari Juhani Kumpulainen Oulaisista ja pianon äänenjohtajaksi Markku Juhani Peimola Kiskosta sekä basson äänen-johtajaksi kutsuttiin Ari Juhani Kataja Pieksämäeltä. Äänenjohtajien tämänkertainen kiinnityskausi alkaa 1.10.1977 ja kestää yhden vuoden.

Lautakunta päätti lisäksi oikeuttaa Kajaanin Big Bandin poikkeamaan toiminta-suunnitelman määrittämistä myyntihinnoista kulloisenkin tilanteen mukaan, järjestämään konsertteja eräissä Kainuun kunnissa pelkkiin pääsylipputuloihin nojautuen sekä järjestämään taideviikon aikana ilmaiskonsertteja eräissä Kajaanin peruskouluyksiköissä. Tämän päätöksen taustalla oli kapellimestari Ilpo  Saastamoisen ilmoitus, jonka mukaan valtioavun saannin turvaamiseksi tulisi Big Bandin voida loppuvuoden aikana tihentää toimintaansa alkuvuoteen verrattuna. Jo vahvistetut myyntihinnat ovat osoittautuneet tilaajien kannalta liian korkeiksi.

Lautakunta päätti puoltaa Kajaanin Orkesterin avustusanomusta. ...merkittiin tiedoksi, että TV-2 kuvanauhoittaa musiikkitilaisuuden [Iltatähti] Kajaanissa 19.10.77 -em.

2.9.77       KBB:n koesoitot: (1.10.77 lähtien:)
         Kari Kumpulainen rumpuihin, Markku Peimola pianoon, Ari Kataja bassoon

16.9.         Puolanka - KBB:n yhtye (Enni Seppänen solistina?)

Päiväämätön - Kainuun Sanomat 1.10.77 jälkeen  - Big Band kiinnitti 3 äänenjohtajaa
Kajaanin Big Bandiin on 1.10.1977 alkaen kiinnitetty kolme päätoimista muusikkoa, joten Big Band voi kvartettimuotoisena aloittaa päiväkonserttien pitämisen kouluissa, laitoksissa jne. ympäri Kainuuta. Äskettäin kiinnitetyt soittajat ovat:

Kari Kumpulainen (Oulainen) lyömäsoitinten äänenjohtaja. Opiskellut mm. Oulunkylän pop/jazzopistossa sekä eri musiikkileireillä. Soittanut lähes kaikissa musiikkikokoonpanoissa Oulaisissa sekä Laaksojen soittajissa. Toiminnastaan hän on saanut Koulujen Musiikin Opettajien liitolta kultaisen pro musica -mitalin. Hänet valittiin koesoiton perusteella viidestä hakijasta.

Markku Peimola (Kisko) pianon äänenjohtaja. Hän on opiskellut jazz-pianonsoittoa Heikki Sarmannon ja Vladimir Schafranovin johdolla. Ravintolamuusikon työn ohella hän on soittanut mm. 7 seinähullua veljestä -orkesterissa sekä Lea Lavenin ja Eija Merilän yhtyeissä.

Ari Kataja (Helsinki) nuori basson äänenjohtaja. Opiskellut Oulunkylän pop/jazz-opistossa sekä Ilkka Willmannin, Pekka Sarmannon, Teppo Hauta-ahon ja Jussi Javaksen oppilaana. Viimeksi hän on soittanut Arto Sotavallan yhtyeessä.

Uudet soittajat esiintyvät suurelle yleisölle ensi kerran Kajaanissa 19.10.  nauhoitettavassa TV-2:n Iltatähti -ohjelmassa Kajaanin Big Bandin rytmiryhmänä sekä pienyhtyemuodossa. Ohjelman ulostulopäivämäärää ei vielä ole tiedossa.
Kajaanilaisyleisö kuulee heitä 12.10. Kajaanin Kauppaoppilaitoksen jazzkonsertissa.

Päiväämätön - Mikä lehti?: Big Band järjestää päiväkonserttejakin
Kajaanin Big Bandiin on lokakuun alusta kiinnitetty kolme päätoimista muusikkoa, joten Big Band voi kvartettimuotoisena aloittaa päiväkonserttien pitämisen kouluissa ja laitoksissa ympäri Kainuuta, kertoi kapellimestari Ilpo Saastamoinen...

2.10.77         Leipäviikon avajaiset. (uusi kokoonpano?)
Päiväämätön: Leipäviikon avaukseen toi kaupungin tervehdyksen kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen. Musiikkipuolesta vastasi Big Bandin nelimiehinen yhtye, joka esitti keveämmän sovituksen Nälkämaan laulusta.

Päiväämätön: Leivästä kuultiin leipäviikon avausjuhlassa myös pari kevyempää luonnehdintaa. Toisen näistä tarjosi Kajaanin Big Bandin nelimiehinen ryhmä esittämällä totuttua keveämmän sovituksen Nälkämaan laulusta.

5.-6.10.         Isot BB-harjoitukset 2 x 17.30 - 21.30

7.-8.10.77     Ämmänsaaren neuvottelupäivät - 2 keikkaa (Läänin taidetoimikunta)
                   (IS: 1/2 t. esitelmä: "Kajaani Big Band ja alueorkesterikokeilu" -
                    Big Band -kokemuksia ja suuntaviivoja)
> KS: Taidepoliittinen seminaari alkaa
> Kaleva? Taideseminaari Ämmänsaaressa

Päiväämätön (8.10. su) - Kainuun Sanomat - (em)

Päiväämätön (9.10. su) - Kainuun Sanomat - (em):
Taidepoliittinen seminaari päättyi. Hyvät suunnitelmat jääneet toteutumatta. 

IS (7.10.77 pe):         "Kajaanin Big Band ja alueorkesterikokeilu"
Kajaanin Big Band jatkaa alueorkesterikokeilua, jota se on nyt tehnyt melko tarkalleen kolme vuotta. Kolme pitkää vuotta kesti, ennen kuin päätoimisen kapellimestarin rinnalle saatiin lisää soittajia päätoimisen kvartetin perustamiseksi 1.10.1977 alkaen. Vasta nyt alkaa olla mahdollisuus nähdä ja kokeilla, miten aluetoiminnan kokeilu menestyy Kainuussa ja miten se menestyy sillä musiikin alalla, joka taantumuksellisten pienryhmien taholta on kohdannut mitä jyrkintä, keinoja kaihtamatonta vastustusta.

Karkeasti ottaen kokonaistilanne on tällä hetkellä seuraava: V. 1975 oli lähes 50 esiintymistä, joista noin 1/3 oli aluetoimintaa. Tuona vuonna rahoitus oli suunnilleen seuraava: Kajaanin kaupunki 1/3, valtionapu 1/3, myyntitulot 1/3.

V. 1976 esiintymisiä oli n. 40 joista puolet aluekonsertteja. Tämä heijastui myös rahoituksessa, sillä Kajaanin osuudeksi tuli myös puolet kokonaiskustannuksista.

Oikeastaan jo nämä kaksi täyttä toimintavuotta näyttävät suunnilleen sen suhteen, joka rahoituksessa tulee olemaan valtion, orkesteria ylläpitävän kunnan ja myyntitulojen välillä (ellei alueorkesterilaki tuo muutosta). Tässä tapauksessa alue-esiintymisten määrä ja Kajaanin kaupungin rahallinen panos ovat selvästi kääntäen verrannollisia.

Vuosi 1977 on orkesterille ollut todellinen lamavuosi, jota nyt vuoden lopulla yritetään ahkerasti parantaa. Hulluinta on se, että budjetti on aikaisempaa huomattavasti suurempi (n. 280 000,-), mutta lokakuun -77 alkuun mennessä siitä oli käytetty vain kolmasosa. Tässä jo sinänsä olisi aineksia näytelmän kirjoittamiseksi siinä missä "puolukkasodastakin", sillä tilanne on oiva esimerkki kunnallisen byrokratian hitaudesta ottaen samalla huomioon joskus esiintyvän tietoisen jarrutuksenkin pöydällepanoineen (keskimäärin yksi kaupunginhallituksen tekemä työehtosopimuksen vastainen päätös vuodessa).

Informaatio ei kulje riittävästi, vaikka kysymyksessä on instituutio, josta maan päivälehdistö kirjoittaa (Kostamuksen ohella) enemmän kuin mistään muusta Kainuuta koskevasta asiasta.

- Esimerkkinä yhteisten asioiden yhteisestä hoidosta - politiikasta - erään lauta-kunnan eräs jäsen, joka on ilmoittanut, että Big Bandin - sen enempää kuin kulttuurilautakunnankaan - kanssa ei saa olla missään tekemisissä.

(Ikuinen taistelu byrokratiaa vastaan tuntuu joskus niin turhauttavalta, että ymmärrän nyt sangen hyvin, miksi kunnallisilta orkesterimuusikoilta sanotaan puuttuvan innostusta työhönsä ns. vapaisiin taiteilijoihin verrattuna. Melkoinen osa kaupungin-valtuutetuista osoittaa vain vastenmielisesti aktiivia kiinnostusta orkesterin asioita kohtaan. Tuntuu kuin shokilta edes ajatella, että esim. valtuustopäätökset muissakin kuin musiikkiasioissa ehkä mahdollisesti tehdään niin hatarin tiedoin ja suorastaan huulenheittoja kuunnellen.)

Tämän kaiken voisi niellä, mikäli orkesterilla olisi oma pr-miehensä tai intendenttinsä kuten muilla kaupunginorkestereilla. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että kapellimestarilta edellytetään enemmän puhe- kuin soittotaitoa ja että hänen sen lisäksi tulee ehdottomasti olla virastokielen ekspertti, lauseopin tuntija ja - ei-kansanomaista kieltä käyttääkseni - pilkun paikoilleen panija, millimetrin tarkkuudella rei'ittäjä. Hänen tulisi aloittaa päivä soittoharjoitusten sijasta kaupungintalokierroksella. Tärkeää ei ole se, tunteeko hän soittajat - tärkeää on se, tunteeko hän virkamiehet, joista jok'ikinen jossain vaiheessa on päättämässä hänen asioistaan.

Se, että taiteellinen taso jää sivuseikaksi, johtuu monesta tekijästä. Virkamies saattaa luoda näkemyksensä orkesterista sen mukaan, onko anomuspaperi oikein muotoiltu, sillä hän ei jostain syystä ole ollut tilaisuudessa kuulemaan itse orkesteria. Lehdistö puolestaan keskittää konserttiarvostelut tiiviiseen muotoon lauseella "tilaisuudessa oli vähän yleisöä" antaen siten oman piilevän kannanottonsa yhteiseen pottiin kuten mitä erilaisimmat kuppi- ja nurkkakunnat omine tiedonjyväsineen.

Jos ja kun olen iloinnut siitä, ettei tarvitse rakentaa elämäänsä kaupallisen massa-kulttuurin tuottamiseen tai esittämiseen, niin en loppujen lopuksi tiedä, onko kunta sen kulttuuriystävällisempi isäntä. Tämä kunnallisen teatterilaitoksen piirissä julkistettu ongelma on tietysti sama musiikissakin. Joidenkin mielestä orkesterin olisi oltava kunnallinen balettinukke, joka tekee soitosta pelkän teknillisen suorituksen. Se ei saa loukata ainoatakaan valtuutettua eikä herättää närkästystä ainoassakaan kuntalaisessa (jolloin se ei myöskään herätä ketään henkiin). Pääasiaksi tulee esim. Se, ettei orkesteri saa soittaa "liian lujaa" ja sivuasiaksi jää se, että nuorisoa ei kiinnosta tulla konserttiin, koska yksityisten taiteilijaryhmien esityksissä on enemmän ääntä, valoja ja väriä. Sen lisäksi on olemassa tuhat sensuuritekijää, jotka eivät edes tule esille, koska riskiä ei edes haluta ottaa.

En väitä, että em. ongelmat olisivat vain Kajaanin ongelmia. Nämä ongelmat lienevät samat jokaisessa orkesterikaupungissa. Meillä ne vain tulevat helpommin esille, koska äskettäin tunnustettua musiikin lajia esittävää orkesteria vastaan on helpompi hyökätä. Tämä ongelma ei tule niinkään esille alueorkesterityössä, koska suhtautuminen on silloin puolueettomampaa - tai ehkä jopa aktiivisesti myötä-mielisempää - onhan kysymyksessä maassamme ainutlaatuinen kokeilu.

(Joskus suhtaudun epäillen ajatukseen, että kunnallinen orkesteri voisi olla myös taiteellinen tienraivaaja. Sillä olisi kaikki materiaaliset edellytykset siihen, mutta byrokratia on ainakin tähän mennessä onnistunut tuhoamaan monien orkesterien taiteelliset ambitiot. Ne korkeintaan leimahtavat tilapäisesti liekkiin silloin, kun vieraana on vapaana taiteilijana pysynyt solisti.

Nämä masentavat näkymät eivät välttämättä ole ikuisia. Ne kestävät niin kauan kuin välinpitämätöntä ja ennakkoluuloista asennoitumista on. Tietoihin perustuva selvä kielteinen linjakin on hatunnoston arvoinen verrattuna kannanottoihin, jotka edessä ovat myönteisiä ja takana kielteisiä.

Hyvä orkesteri lienee se, joka byrokratiasta huolimatta jaksaa henkisesti pyrkiä johonkin: taiteellisiin päämääriin, omaleimaisen kulttuurin tekemiseen. Alue-orkesterikokeilu on isojen orkestereiden kohdalta melkoisessa määrin epäonnistunut. Kulut ovat liian suuret käytettävissä oleviin määrärahoihin verrattuna. Voidaan sanoa, että Kajaanin Big Band ja sen yhtye ovat suorittaneet kokeilua yhtenä menestyksekkäimmistä. Tämä johtuu pienyhtyetoiminnasta, jota voidaan pienin kustannuksin toteuttaa laajalla alueella, tiheään, sekä syrjäseutuja unohtamatta. On täysi syy olettaa, että kokeilun päätyttyä meidän kokeilumme ansaitsee oikeutuksen jäädä pysyvästi erääksi merkittäväksi tekijäksi alueellisessa musiikkitarjonnassa kunnallisella tasolla.

On luonnollista, että esim. päätoimisella kvartetilla ei 50 alueellisen koulukonsertin järjestäminen Kainuussa v. 1978 ole mikään mahdottomuus, mikäli vastaanottavat osapuolet, koulut, ovat kiinnostuneita asiasta. Tämä antaisi oikeutuksen yhtye-konserttitoiminnan vakinaistamiselle ilman erityistä lakiakin. Olisi luonnollista, että jokaisen Kainuun kunnan kulttuuri- ja koululautakunnilla olisi pysyvä luku vuosibudjetissaan Kajaanin Big Bandin konserttitoimintaa varten. Tällä tavalla toimintaa voidaan kehittää pitemmällä tähtäyksellä verrattuna nykyiseen kädestä suuhun, viikosta viikkoon -suunnitteluun. Kukaan asiantuntija ei voi kiistää, etteikö Kajaanin Big Bandin toiminta ole sen arvoista.
Ilpo Saastamoinen

Päiväämätön - Kainuun Sanomat: Maakuntaliitolta kulttuurimuistio
Taiteen rahoitus on siirrettävä asteittain suoraan budjettirahoitukseen ja massa-kulttuurin esteetöntä levittämistä on rajoitettava. Alueellinen kulttuuritarjonta on vakinaistettava ja taiteilijakoulutus on turvattava sekä kunnalliseen kulttuuri-toimintaan on säädettävä valtionapulaki. Tällaisia vaatimuksia sisältyy Kainuun kulttuuripalvelujen turvaamisesta ja kehittämisestä laadittuun muistioon, jonka Kainuun Maakuntaliiton hallitus hyväksyi liiton kannanottona kokouksessaan tiistaina.

Nyt hyväksytyn kulttuurimuistion tarkoituksena on kiinnittää mm. alueen kansan-edustajien huomio Kainuun ja yleensä kehitysalueiden kulttuuripalveluihin erityisesti siinä vaiheessa kun hallitus antaa eduskunnalle valmisteilla olevan kulttuuri-poliittisen selonteon.

Alueellisen kulttuuritarjonnan vakinaistamisena nähdään mm. Kajaanin teatterin nimittäminen vakinaiseksi alueteatteriksi. Myös Kajaanin Big Bandin jatko olisi turvattava riittävin toiminta-avustuksin. Lisäksi vaaditaan päätöstä maakunta-kirjaston oikeuksien saamiseksi Kajaaniin välittömästi uudisrakennuspäätöksen varmistuttua... (Jne)

12.10.77 ke    KBB - konsertti klo 19 K-oppilaitoksella - uudet päätoimiset soittajat
                  - flyygeli lukossa Kauppaoppilaitoksella

Päiväämätön - 13-14.10.77: Kansan Tahto tms.:  Flyygeli lukkoon alueorkesterilta Kajaanissa
KAJAANI. - Kajaanin Big Bandin konsertti keskiviikkona Kajaanin kauppaoppi-laitoksen juhlasalissa häiriintyi sen takia, että Kajaanin kaupunginjohtaja Sakari  L a h t i n e n oli määrännyt kauppaoppilaitoksen rehtorin ja hänen kauttaan talon-miehen varjelemaan kaupunkiin juuri saatua noin 100.000 mk:n flyygeliä niin, ettei alueorkesterina toimiva Big Band olisi voinut sitä käyttää konserteissaan. Näin tapahtuikin.

Kuitenkin konsertti pidettiin, sillä paikalle hankittiin sähköpiano, joka ei kuitenkaan soinnillisesti vastannut konsertin ohjelmiston vaatimuksia.

Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi tämän vuoden talousarvioon flyygelin hankinnan ja valtuutetut ovat olleet siinä uskossa ja käsityksessä, että koko kapine on kulttuurilautakunnan huostassa eikä Kajaanin kaupunginjohtajan yksityis-omistuksessa.

Alueorkesterina toimivalla Big Bandilla on ollut oikeus käyttää tätä soitinta eilis-iltaan saakka, mutta nyt kuitenkin flyygeli määrättiin kaupungin toimesta lukkoon.

Konserttiin saapuneet kajaanilaiset olivat pettyneitä, kun tätä uutta kapistusta ei voinutkaan käyttää.

Orkesterin kapellimestari Ilpo Saastamoinen sanoi konsertin alussa, että kymmenen vuotta sitten tämänkaltainen tapahtuma saattoi olla mahdollista muualla maassa, mutta ei enää nyt.

Kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen sanoi tapahtuman johdosta, ettei hän ole antanut tällaista määräystä, joka koskisi Big Bandin konserttia. Sen sijaan hän on toivonut, ettei flyygeliä käytettäisi harjoituksissa. - Tämän toivomuksen olen välittänyt kauppa-oppilaitoksen rehtori Heikki  K i v e l ä l l e. Uskon, että tässä on tapahtunut jokin valitettava väärinkäsitys. Toisaalta olisi ollut suotavaa, että tällaisen väärinkäsityksen olisi voinut välttää ja tarkistaa soittamalla mm. hänelle, sanoi Sakari Lahtinen.

Kauppaoppilaitoksen rehtori Heikki Kivelä sanoi sattuman johdosta, ettei flyygeliä saa milloinkaan käyttää harjoituksissa, oli hänelle sanonut kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen. Hänen määräyksensä on ymmärretty väärin, ettei soitinta voisi käyttää konsertissa, koska flyygeli on kauppaoppilaitoksen tiloissa ja hän on antanut tilat Big Bandin konsertin käyttöön.

Keskiviikkona klo 20.30 avain kuitenkin kiikutettiin konserttiin, mutta Big Band ei sitä kuitenkaan enää käyttänyt, koska konsertti oli jo lopuillaan.

Päiväämätön: Koti-Kajaani: Arvoitus: Mikä on musta ja seisoo kolmella jalalla ja avain on piilossa.
Vastaus saman tien: Se on kaupungin konserttiflyygeli.

Päiväämätön - syksy 1977: Kainuun Sanomat:
Lautakunta merkitsi tiedoksi Kajaanin big band -alueorkesterin saaman valtion-avustuksen. Opetusministeriö on myöntänyt big bandille 40.000 markkaa kaupungin-orkesterien valtionapua. Alueorkesterikokeiluun big band sai opetusministeriöltä 35.000 markkaa.

Vuoden 1979 toimintasuunnitelmaan liitettiin big bandin yhtyeen kesällä tapahtuva matka Donin Rostoviin. Yhtyettä olivat pyytäneet mukaansa Kajaanin Tanssiteatterin kannatusyhdistys ry:n kansantanssiosasto ja Kajaanin kaupungin kansalaisopisto.

Kulttuurilautakunta päätti myydä Jan Garbarekin Kajaanin big bandille säveltämän sarjan esitysoikeudet ja nuottikopiot Uuden musiikin orkesteriyhdistys ry:lle. Kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e 11 e annettiin valtuudet neuvotella tämän sävellyksen vaihtamisesta myös Tapiolan ja Turun big bandien kantaesittämiin sarjoihin.

Päiväämätön - syksy 1977: Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Bandin nettomenoiksi tulee noin 228 000 markkaa.

18.10.77         Pohjois-Karjala - MjK (Mattijuhani Koponen):
"Alueorkesteritoiminta onnistuu pienyhtyeellä"
Minusta näyttää siltä, että suurten kaupunkisinfoniaorkestereiden kohdalla alue-orkesterikokeilu on jossain määrin epäonnistunut, kertoi Kajaanin Big Band -alueorkesterin johtaja, säveltäjä Ilja  S a a s t a m o i n e n Pohjois-Karjalalle.

Saastamoinen itse vetää maamme ainoaa kunnallista yhtyettä, jonka musiikki kuuluu ns. kevyen eli viihdemusiikin sarjaan. Samalla Big Bandiin on tämän syksyn aikana saatu Saastamoisen lisäksi kolme muuta kunnan palkkalistoilla olevaa muusikkoa, eli maamme ensimmäinen kunnallinen jazz-kvartetti työskentelee Kajaanissa.

ISO ORKESTERI KALLIS KAPINE
Saastamoinen kertoo tuntuvanhullulta, että esimerkiksi Oulun kaupunginorkesteri tulee kerran kahteen kolmeen vuoteen Kajaaniin pitämään konsertin, jossa pääsy-lipputulot ovat 3-400 markkaa.

- Orkesterivierailun kustannukset ovat 10 000 markkaa, jotka otetaan alueorkesteri-kokeiluun myönnetyistä varoista. Kun orkesterin vuosiavustus on noin 55 000 markan luokkaa, yhden konsertin kustannukset syövät ison osan kakusta, ja näin ollen tiheää säännöllisesti toistuvaa alueorkesteritoimintaa ei näin suurella kokoon-panolla voida tehdä, Saastamoinen toteaa.

PIKKUYHTYE HELPPO LIIKUTELLA
Saastamoinen näkee tilanteen ratkaisun pienmuotoisissa yhtyeissä, joita on helppo liikutella pienin kustannuksin paikasta toiseen.

Jo nyt on osoittautunut, että yhtyetyöskentelyn avulla pystytään edes jollakin tavalla saamaan kalpea kuva siitä mitä alueorkesteritoiminnan tulisi olla.

Pikkuyhtye pystyy menemään jopa syrjäkylän pikku kouluun konsertoimaan ehkä 50:lle hengelle, joka ihmisryhmänä saattaa olla kylän väestöstä jopa 80 %, ehkä enemmänkin.

- Ja kaikki tämä pystytään toteuttamaan pienin kustannuksin, Saastamoinen huomauttaa.

LISÄÄ PIKKUYHTYEITÄ
Saastamoinen haluaa vielä lisää pikkuyhtyeitä maahamme. Hänen mukaansa Kajaania, Poria ja Helsinkiä lukuun ottamatta - näissä toimivat alueorkesterikokeilun jazzyhtyeet - koko muu Suomi on täysin yksipuolisen musiikkitarjonnan varassa.

- Meillä ei ole riittävästi pikku pop- tai jazzyhtyeitä, ei riittävästi kansanmusiikki-yhtyeitä, ei riittävästi kamarimusiikkiyhtyeitä edustamassa klassisen musiikin pieniä kokoonpanoja.

- Maamme resurssit huomioonottaen näistä tulisi lähteä. Ja niin kauan kun rahoja ei ole, pyrkiä rakentamaan ja lisäämään päätoimisia soittajia näitten pikkuyhtyeitten rinnalle.
(MjK)

19.10.77         Iltatähti- TV-ohjelman nauhoitus Kajaanista 15.30/19.00- Ulos n. 15.12.

KANSAN TAHTO - Pekka Sairanen: Ristivetoa
Iltatähti on kevyen musiikin (mitähän se raskas musiikki oikein on?) ohjelma tele-visiossamme. En ole kovin suurella ahkeruudella seurannut Iltatähden ratoja, mutta tiistaina tähän oli syytä, sillä olihan luvassa Kajaanin Big Bandin esittely. Ilja Saastamoisen johtama kunnallinen orkesteri nimittäin jo kulttuuripoliittisesti on siksi kiintoisa ja harvinainen ilmiö, että sen esittely muillekin kuin meille, jotka onneksemme asumme orkesterin vaikutusalueella, oli paikallaan. Iltatähden ohjelma-ajasta suurin osa oli varattu kajaanilaiselle musisoinnille.

         Orkesterin oman linjan löytäminen ei varmaankaan ole ollut helppo tehtävä; kuinka taiteilla, että yleisön mielenkiinto säilyisi, mutta toisaalta taiteellinen taso olisi mahdollisimman korkealla. Mielestäni tässä tasapainottelussa on yllättävän nopeasti onnistuttu. Varsinkin orkesterin pienen kokoonpanon otteet kansan-omaisuudessaan mutta silti musiikillisessa rikkaudessaan puhuivat tämän puolesta.

Kajaanin kunnallinen Big Band kyllä ansaitsisi ihan ikioman ohjelmansa. Olisi myös toivonut, että kajaanilaisia tuntoja olisi esim. paikan päällä käyty kuuntelemassa ja välitetty niitä katsojille. Nyt asioita selitettiin etelän näkövinkkelistä ikään kuin varmuuden vuoksi olisi haluttu osoittaa, että Tampereen takana tuskin ajatus kaamoksessa pystyisi liikkumaan. Ei tässä asenteessa siten mitään uutta ollut.

Iltatähden muu ohjelmisto liikkui muuten kaupallista rataa. Sekä ohjelman aloittanut suomalainen levylaulaja että ohjelman lopuksi esitelty uusseelantilainen hupiyhtye edustivat niin tasapaksua linjaa, että tuskin huonompaan seuraan Kajaanin laadullisiin päämääriin tähtäävä linjakas ja taiteellinen osuus olisi voinut joutua.
PEKKA SAIRANEN

19.10.77 ke         Iltatähti-TV-2 -ohjelman nauhoitus Kajaanista (K-teatt.) 15.30 > 19
              Es: ELF, KBB ja KBB:n yhtye

> Päiväämätön (20.10. to?) - Kainuun Sanomat -em:  Iltatähteä tehtiin illalla Kajaanissa
(Kuvateksti: Toimittaja Jouko Konttinen: - Kajaani on aivan selvästi merkittävä kevyenkin musiikin kaupunki. Siksi kävimme täällä. Emme me tänne muuten olisi tulleet.)
Meillä on ollut pyrkimyksenä esitellä ohjelmassamme maaseutukaupunkien kevyen musiikin taitajia ja esittäjiä. Olemme tehneet jo tähän mennessä näitä väläyksiä useista kaupungeista. Tällä kertaa on vuorossa Kajaani.
Näin kertoi keskiviikkona TV 2:n toimittaja Jouko K o n t t i n e n, jonka johdolla keskiviikkoiltana nauhoitettiin TV 2:n Iltatähti-ohjelmaan kajaanilaisten muusikkojen esityksiä Kajaanin teatteritalossa.         

Illalla tapahtunutta nauhoitusta varten ohjelmaan valitut esiintyjät harjoittelivat teatteritalossa koko keskiviikkopäivän aamusta alkaen.

Konttinen kertoi Iltatähti-ohjelmaan valittavien kaupunkien karsinnan tapahtuvan siten, että: - Mennään aina siihen kaupunkiin, missä tiedämme kevyen musiikin alalla jotakin tapahtuvan, Konttinen sanoi ja jatkoi, että Kajaanissa nyt todella tapahtuu: - Nauhoitustilaisuutemme on merkki siitä, että arvostamme Kajaania kevyen musiikin merkittävänä kaupunkina.

TV 2:n Iltatähti-ohjelma pyrkii käsittelemään kevyttä musiikkia monipuolisesti. Konttinen sanoi, että nyt Kajaanissa nauhoitettu tilaisuus jaetaan kahteen Iltatähti-ohjelmaan.

Ohjelman kestoaika on 45 minuuttia ja kahdessa eri ohjelmassa kajaanilaisten osuus tulee olemaan kummassakin noin parikymmentä minuuttia.

Nauhoitustilaisuudessa ja aikanaan ruuduista nähtävissä ohjelmissa esiintyvät Kajaanin Big Band kokonaisuudessaan, Big Bandin pikkuyhtye ja ELF-yhtye. Konttinen arveli, että ELF-yhtyeen osuus ajetaan kuvaruutuihin marraskuun puolivälin Iltatähdessä ja Big Bandin osuus kuukautta myöhemmin eli joulukuussa.

Kajaanin teatteritaloa Jouko Konttinen piti varsin sopivana paikkana sekä akustisesti että tv-kameroiden sijoituksen kannalta.

Keskiviikkoiltaisessa nauhoitustilaisuudessa oli kainuulaista yleisöä mukana paikalla salin täydeltä. -em

20.10.77         Rattori, Oulu - KBB:n yhtye klo 15-02

23.10.             SNS - Sotkamon osasto KBB:n yhtye (kainuul. & venäl. musaa) 20 min.

31.10.77         Lauluilta klo 19 (päivällä Kirkkoaho - Purola) >

> Päiväämätön: Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Työväen iltamissa laulua ja soittoa.
Kajaanin X taideviikon ohjelmassa oli maanantaina Työväen kulttuuri-iltamat, jossa esiintyivät Annariitta
M i n k k i n e n ja Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye. Yhteislaulua veti Matti  H i e k k a l i n n a. Lisäväriä iltaan antoivat jormualainen ohjelmaryhmä Timotei ja teatterinjohtaja Kari  S e l i n h e i m o, joka puhui kulttuuripolitiikasta.

Minkkistä säestänyt kitaristi Karlsson teki myös hyvää työtä ja he vastasivat eittämättä työväen musiikki-illan hienoimmasta panoksesta...
Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye soitti lisäksi yhden soolonumeron ja säesti yhteislaulut.
UNTO TORNIAINEN

1.11.77            Kuurna (2 kons. Klo 9-11) - Lehtikangas klo 12.15.

2.11.77 ke        KBB - juhlakonsertti (Paroni - Bertil Lövgren) + Mainua klo 9 (harj)

Tänään kello 19.00 Kajaanin Kauppaoppilaitos
KAJAANIN BIG BAND KONSERTTI Johtaa Ilpo Saastamoinen
Solistina: Seppo "Paroni" Paakkunainen saksofonit ja huilu.

        OHJELMA:        
Seppo Paakkunainen: Hook blues,
                                Balladi Savonlinnalle (as -soolo)

Ilpo Saastamoinen - Trad (Eesti-Inkeri-Karjala): Laulusarja soitinyhtyeelle
                    (Kantaesitys Helsingissä 25.10.1977)

                  - I Menneisyyden laulu
                  - II Kalevalaisen tutun hyvästijättö (5/4)
                  - III Veljien laulu (kaksi päällekkäisrytmiä)
                  - IV Rauhan laulu
                  - V Tanssilaulu

Bertil Lövgren:          Sarja big bandille 1976 (kantaesitys)
                  - I Mystery Dream (hidas)
                  - II Satin-Latin (blues-pohjainen saksofonisektiosoolo)
                  - III Senti-Nova (rubato-pianosoolo ja trumpettisoolo)

3.11.77         Paltaniemi - Teppana - Vuohenki

4.11.             Jormua - Nakertaja (31. konsertti)

4.11.77?         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band konsertoi
Kajaanin Big Band konsertoi Kajaanin X taideviikon merkeissä keskiviikkona Kauppaoppilaitoksella. Konsertin solistina oli Seppo "Paroni" Paakkunainen ja tilaisuus oli houkutellut paikalle noin satakunta kuulijaa.

Konsertti alkoi "Paronin" sävellyksellä "Hook Blues", joka on kuulunut jo pidempään Big Bandin ohjelmistoon. Sitä seurannut "Balladi Savonlinnalle" esitteli myös Paakkunaisen sävellystuotantoa ja alttosaksofonillaan "Paroni' teki komeaa jälkeä ja kappale kuuluikin konsertin hienoimpiin esityksiin.

Kapellimestari Ilpo  S a a s t a m o i n e n on antanut säveltäjänkynänsä puhua ja tuloksena oli moni-ilmeinen "Laulusarja Soitinyhtyeelle". Sävellys perustuu eestiläiseen, inkeriläiseen ja karjalaiseen kansanmusiikkiin.

Laulusarjan esitti Big Bandin pikkuyhtye Paakkunaisella vahvistettuna. Sävellys osoittaa Saastamoisen kiintymystä kansanmusiikkiin ja se jääkin sävellyksen milteipä ainoaksi plussaksi. Laulusarja on kuin kappale elohopeaa. Siitä ei saa mistään kiinni ja mielikuvaksi jää sekalainen joukko kansanmusiikkiteemoja soitettuna rytmisesti vaikeassa muodossa.

Kunnianhimoa ei Saastamoiselta ole taatusti puuttunut teosta tehdessään mutta siihen kappale myös kompastuu. Keskiviikon esitys oli nimittäin täysin keskeneräinen esitettäväksi. Rytmiryhmä takelteli ja missään vaiheessa ei sävellys svengannut. Ainoastaan Paakkunaisen huilu- ja saksofonityökentely toi sävellykseen eloa.

Kapellimestari Saastamoinen tekee niin vaikeita sävellyksiä, että nykyisten harjoitus-aikojen puitteissa ne eivät onnistu. Jazz-musiikille ominaiset piirteet eloisuus ja svengi loistavat poissaolollaan ja tuloksena on hengettömiä teemaryöppyjä, jotka soljuvat vaivalloisen tuntuisesti eteenpäin. Sarjan ainoa kohokohta oli "Rauhan laulu", jossa basisti Ari Kataja soitteli tyylikkäästi kontrabassolla kauniita sävelkulkuja.

Muuten sarja oli kuiva ja esitys erittäin keskeneräinen. Sen perusteella ei ole ihme, että Kajaanilainen yleisö vierastaa Big Band-konsertteja kun sille tarjotaan kuullun tapaisia esityksiä.

Bertil Lövgrenin "Sarja Big Bandille" täytti konsertin toisen osan ja Big Band soitti sävellyksen varsin tasokkaasti. Rytminen ote oli suht' tukeva ja keskimmäisen "Satin Latin" -osan aikana basisti Kataja ja rumpali Kari Kumpulainen saivat aikaan melko mukavan funk-meiningin.

Sarjan päätösosassa "Senti Nova" taas pianisti Markku P e i m o 1 a soitteli tyylikkäästi ja Tapani L e s k i s e n soittama trumpettiteema oli myös kaunista kuultavaa.

Uusien äänenjohtajien myötä on Big Bandiin tullut kieltämättä puhtia nimenomaan "suuren orkesterin" puolella. Pienyhtye tuntuu olevan vielä kovin keskeneräinen ja vain "Paronin" mukanaolo pelasti sen mitä pelastettavissa oli.
UNTO TORNIAINEN

Päiväämätön 11/77 - IS - VASTINE: Kajaanin Big Band
Kajaanin Big Bandin ja sen yhtyeen esiintymisiä seurasi taideviikon aikana noin 3.070 kuulijaa, mikä yhteistulos lienee suurin verrattuna taideviikon muihin esiintyjiin. Ne sadat nimikirjoitukset, joita kouluissa vieraillessamme kirjoitimme todistanevat että jopa lapsetkin ymmärtävät jotain musiikistamme.

Samalla saanen esittää kiitoksemme opettajien myönteisestä asennoitumisesta koulukonsertteihimme, joita tullaan vastedeskin järjestämään. On virkistävää vaihtelun vuoksi kuulla kritiikkiä siitä, että esitämme (ainakin arvostelun kohteena olleessa konsertissa) "vaikeaa" musiikkia. Yleisesti tunnettuahan on että jotkut mielellään vertaavat sitä - lehtienkin palstoilla - kioskikirjallisuuteen ja massaviihteeseen, johon emme toivottavasti tulevaisuudessakaan tule sortumaan.
Ilpo Saastamoinen

9.11.77                Vuohengin lukio klo 19.10.

10.11.                  Kuhmo, Koskenmäki, Vesan talo (kainuul. yhtyeohjelma K:n Römppä)

14.11.                  Kuluntalahti, Vuoreslahden koulu, illalla Paltamo

15.11.                  Keskuskoulu, Kajaani (3 keikkaa)

16.11.                  Kvartettikonsertti Kajaanissa (jamit)

17.11.                  Prikaati - KBB (?)

18.11.                  Kvartetti Lieksassa (Moisionkadun koulu)

(yht. 41 konserttia syksyllä -77?)

23. - 25.11.          IS: Armeijan kertausharjoitukset Kajaanin Prikaatissa

27.11.                  Varkaus (???)

30.11. - 1.12.        IS: Helsinki - Thad Jones'in kurssi (En muista)

2.12.                    Murtomäen koulu klo 9.

5.12.                    Vuolijoki - KBB-konsertti klo 19.

6.-22.12.77          NL:n saamelaiskiertue (laaja saamelaisesiintyjäryhmä):
         Petroskoi, Leningrad, Moskova, Arkangel, Syktyvkar (Lovozero ei!)
         N-A. Valkeapää - S. Paakkunainen, IS, R. Laine, M. Lievonen, Leo Gauriloff

12/77 APU (?) s.14 (Irtoleike):  TUURAAMASSA
Muusikko EERO KOIVISTOINEN tuuraa ILJA SAASTAMOISTA opetustehtävissä Pohjoisissa Iljan ollessa opintomatkalla Neuvostoliitossa.

7.12.77 ke         KBBY Kajaani - joht. Eero Koivistoinen
         8.12. to    KBB Ristijärvi - joht. Eero Koivistoinen

> 10.12.77 la     Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:  Koivistoinen johti Kajaanin Big Bandia
Kajaanin Big Bandin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen ollessa parastaikaa Neuvostoliitossa esiintymismatkalla on häntä tahtipuikon varressa "tuurannut" Eero  K o i v i s t o i n e n. Big Bandin pikkuyhtye konsertoi keskiviikkona Kajaanissa ja torstaina Ristijärvellä.

Koivistoisen johdolla yhtye soitti vaihtelevaa ja tyylikästä pikkuyhtye-jazzia, joka oli pääpiirteissään samantyyppistä kuin Eero Koivistoisen nykyisen kvartetin musiikki.

Ristijärven konsertti alkoi evergreenillä "Autumn Leaves", jossa Koivistoisen altto-saksofoni piirteli ilmavia ja sujuvia improvisaatioita pikkuyhtyeen kompatessa tyylikkäästi.

Kajaanin Big Bandin vakinaisilla vakansseilla olevat muusikot pianisti Markku  P e i m o l a, basisti Ari Kataja ja rumpali Kari Kumpulainen olivat lyhyessä harjoitusajassa omaksuneet hyvin esitettävän materiaalin tyylilliset erityispiirteet. Niinpä Koivistoisen ja yhtyeen yhteissoitto oli yllättävän valmista ja pienistä herpaantumisista huolimatta sujui, yhteistyökin mallikkaasti.

Konsertin ohjelmistossa kuultiin mm. Miles Davisin "Seven Steps To Heaven", Sonny Rollinsin "St Thomas", Koivistoisen sovitus kansansävelmästä "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa" ja Chick Corean "Windows".

Konsertin musiikilliseksi kohokohdaksi muodostui Koivistoisen tulkinta kansansävelmästä "Yksi ruusu on kasvanut laaksossa". Siinä Koivistoinen teki tutusta sävelmästä jazz-balladin, jonka kauniit ja sävykkäät piirteet osoittivat Koivistoisen taidon puhaltaa henkeä vanhaan sävelmään.

Big Bandin "vakanssistit" soittivat kautta linjan hyvin ja selvisivät niin säestys- kuin soolo-osuuksissaan tehtävistään hyvin.

YHTEISTYÖ HYVIN ALKUUN
Big Bandin vakinaiset jäsenet kertoilivat, että yhteistyö kapellimestari Saastamoisen ja koko Big Bandin kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin. - Töitä on tehty paljon ja pikkuyhtyeen ohjelmiston vaikeat kansanmusiikkijutut ovat olleet meille melkoisia ammatillisia haasteita.

- Ilpon sävellykset ovat vaikeita ja niissä joutuu tosiaan koville, tuumailivat rumpali Kumpulainen ja pianisti Peimola.

- Big Band-puolella olemme saamassa uutta ohjelmistoa Amerikasta ja odottelemme nuottien saapumista.

- Ainakin tässä vaiheessa työ Big Bandin parissa näyttää kiinnostavalle ja odotamme innolla tulevaa kevättä, jolloin pääsemme entistä enemmän sisään Big Band työhön.

EERO KOIVISTOINEN ELÄÄ TYÖNTÄYTEISTÄ AIKAA
Tämän ja ensi viikon Big Bandin kapellimestarina toimiva Eero Koivistoinen kertoi toimivansa tällä hetkellä monen eri projektin kimpussa.

- Vuoden vaihteessa menen Tanskaan sikäläisen radion jazz-orkesteriin soittamaan ja teen sovituksia UMO'lle ja Tapiolan Big Bandille. Lisäksi tarkoituksena olisi tehdä laululevy, jossa käyttäisin säveltämiäni lauluja suomalaisten runoilijoiden teksteihin.

- Tällä hetkellä olen oman kvartettini kanssa keskittynyt lähes täysin hieman vanhemman tyyliseen jazziin. Monet jazz-yleisöstä ovat kyllästyneet sähköisiin soittimiin ja näyttää vahvasti sille, että akustinen "kunnon" jazz olisi taas tulossa takaisin.

Helsingissä on avattu yksi uusi paikka jazzille ja nimenomaan siellä tuollainen 50-luvun lopun Ja 60-luvun alun jazz on saavuttanut melkoista suosiota.
UNTO TORNIAINEN

13.12.1977 Iltatähti (TV): sis. mm. ”Kajaanilainen musiikkimaisema, Ilja Saastamoinen” (ATKN: 4134)
> Katso: Pääaiheena Iltatähdessä on kajaanilainen musiikkimaailma: big band pikkuyhtyeineen, vetäjinä Ilja Saastamoinen.

14.12.77 ke         KBB Hyrynsalmi - joht. Eero Koivistoinen
> Kainuun alueradio tänään (17.12. la) klo 13-14: ...Kajaanin  Big Band konsertoi viime keskiviikkona Hyrynsalmella. Lauantairadiossa lähetetään osa konserttia...

n.15.12.77 to           Iltatähti-ojelma [uusinta] ulos TV-2:sta

 

1978:

Kajaanin Big Band - lähes neljä vuotta kunnallisena alueorkesterina.
Kajaanin Big Band kunnallistettiin syksyllä 1974, jolloin kapellimestariksi kiinnitettiin kitaristi Ilpo Saastamoinen. Päätoimisen kapellimestarin ohella orkesterin runkona toimi kolme sivutoimista äänenjohtajaa, ja päätoimisiksi nämä saatiin vasta lokakuussa l977, josta lähtien orkesterin työskentely päätoimisella kvartetilla on tullut mahdolliseksi.
(Markku Peimola, piano, Ari Kataja, basso ja Kari Kumpulainen, rummut).

Kajaanin Big Bandin alueorkesterikokeilun voidaan sanoa onnistuneen tähän mennessä kenties jopa parhaiten koko maassa päätoimien pienen määrän huomioon ottaen. Neljän vuoden aikana on Big Band ja sen yhtye esiintynyt Kajaanissa 80 kertaa noin 20 000 kuulijalle ja alueellisen toiminnan puitteissa 88 kertaa n. 27 000 kuulijalle rajoina Helsinki, Rovaniemi, Joensuu ja Raahe. Tämän lisäksi on huomioitava yhtye-esiintymiset Donin Rostovissa, Moskovassa, Kostamuksessa ja Tukholmassa, sekä lähes parikymmentä radio-, Tv- ja filmiesiintymistä.

Kajaanin kaupungin ja opetusministeriön määrärahojen lisäksi myynti- ja pääsylipputuloja on saatu n. 150 000 mk, joka kattaa huomattavan osan tuon kauden kokonaismenoista (v.1978 n. 300 000 mk). Yksin kevään -78 aikana tulee olemaan 15 alue-esiintymistä ja 12 paikallisesiintymistä.

Esiintymistyöstä on avustajavoimin toimiva 19- miehinen Big Band tehnyt lähes puolet. Orkesteri koostuu yli 90 %:sti ammattilaisista, joista useimmat työskentelevät päätoimisesti Prikaatin varuskuntasoittokunnassa.

Pelkästään big bandin ohjelmistossa on tähän mennessä ollut lähes 160 sävellystä - joukossa tilaustyöt norjalaiselta Jan Garbarekilta sekä ruotsalaiselta Bertil Lövgreniltä pohjoismaisen Nomus-apurahan turvin.

Yhtye puolestaan on jazz-ohjelmiston ohella erikoistunut kapellimestarin sovituksiin erityisesti suomalaisesta kansanmusiikista, tällä alueella mainittakoon mm. Timo Linnasalon "Kylä"-filmiin kuhmolaisten kansansävelmien pohjalta tehty musiikki. Kajaanin Big Band on toimintansa aikana saanut runsaasti julkisuutta osakseen maan päivälehdistöltä - noin 100  palstametriä tekstiä sekä lähes saman verran valokuvia, vaikkakaan nuorten lehdet eivät ole sanottavammin kiinnostuneet tämäntyyppisen "vaihtoehtoisen musiikki-toiminnan esittelystä. Kuitenkin mm. yhtyettä arvioitiin eräiltä tahoilta kuluvana keväänä yhdeksi maan parhaista jazz-kokoonpanoista, ja big bandin merkitys tullaan huomioimaan kesäkuun "Kuopio tanssii ja soi" -päivien valtakunnallisissa big band -kilpailuissa.

Saatujen kokemusten pohjalta big band on valmis vakiinnuttamaan toimintansa - ei enää kokeilumuotona vaan aluetoimintaan erikoistuneena kaupunginorkesterina, jolla toivottavasti on pian myös päätoimiset puhallinsoitinten äänenjohtajat.

1.1.78                  Pudasjärvi - keikka

1/1978 - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen
Ilpo Saastamoinen:  "NL:ssa viehdyttiin saamelaismusiikkiin" > Saamen musiikki

Päiväämätön -78 - Kainuun Sanomat:
Big Bandin harmina on myyntityövoiman puute - Toiminta kysynnän mukaan
Koska varsinaiseen orkesterin myyntityöhön ei ole sijoitettavissa työvoimaa, jatkuu Big Bandin ja sen yhtyeen esiintymistoiminta pääasiallisesti kysynnän mukaan. Näin todetaan Kajaanin Big  Bandin toiminta-suunnitelmassa tälle vuodelle. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin torstaina Kajaanin kaupungin kulttuuri-lautakunnassa

Kainuun kuntien koululautakuntien kanssa tullaan neuvottelemaan päätoimisella yhtyeellä suoritettavan kiertuetoiminnan mahdollisuuksista ja siitä saatavista korvauksista yhteistoiminnassa paikallisten kulttuurilautakuntien kanssa. Tärkein kysymys on tietenkin Kajaanin kouluissa hyvään vauhtiin syksyllä 1977 päässyt konserttitoiminta ja siitä mahdollisesti saatava korvaus (1-2 konserttia/kouluvuoden 1978 aikana). Kajaanissa tullaan em. lisäksi pitämään 10 konserttia joista vähintään puolet Big Bandilla. Näiden lisäksi Big Bandille pyritään saamaan 15 myytyä esiintymistä sekä yhtyeelle kysynnän mukaan siten, että kaikkien tuloa tuottavien esiintymisten määrä olisi 60-65 koulukonsertit mukaan luettuina. Tämän määrän saavuttaminen edellyttää kuitenkin nykyistä enemmän toimistotyövoimaa.

Korvauksettoman konserttitoiminnan piiriin (yhtyeellä) kuuluvat edelleen kulttuurilautakunnan määräämät esiintymiset koulujen ohella myös työpaikoilla ja laitoksissa.

Yhtenä kokeilumuotona olisi syytä huomioida ravintoloihin myytävät jamsession -konsertit erityisesti silloin kun omassa pääkonsertissa käytetään vierailevaa solistia.

Kesäkuun alussa järjestetään koesoittotilaisuus päätoimisten äänenjohtajien toimien uudelleen täyttämiseksi 1.10.1978 - 1.9.1979. Koska uusia toimia ei ole perustettu, ei avustajasoittajien määrää voida nykyisestään pienentää. Orkesterin toiminnan varmistamiseksi tullaan edelleen käyttämään ylimääräisiä puolipalkalla työskenteleviä harjoittelijasoittajia 2-4 kpl jolloin vakinaisten avustajien vakanssit ratkaistaan tarpeen mukaan paikallisin voimin arvostellulla koesoitolla, toiminta-suunnitelmassa sanotaan.

VIERAILU- JA OHJELMAKYSYMYKSET
On selvää, että kapellimestari- ja solistivierailut lisäävät yleistä kiinnostusta konserttitoimintaa kohtaan. Kajaanin konserteissa tulisi olla 1-2 kapellimestarin vierailua (Linnavalli ym.) yhdistettynä koulutukseen sekä saman verran laulusolisti- (esim. M.A. Numminen lasten konserttiohjelmalla) ja soitinsolistivierailuja (Markku Johansson, Mircea Stan). Samoihin yhteyksiin ostettaisiin 1-2 kantaesitystä yhtyeelle tai Big Bandille muun nuottirahaston sijoittuessa painonuottiostoksiin Big Bandille muun nuottirahaston sijoittuessa painonuottiostoksiin.
Big Bandin kokonaismyynnin arvellaan tänä vuonna olevan korkeintaan noin 60.000 markkaa tv- ja radioesiintymiset mukaan lukien.

"Toiminta voidaan katsoa vakiintuneeksi"
Viime vuoden hyväksytyssä toimintakertomuksessa kirjataan neljä tekijää, jotka ovat vaikeuttaneet menneenä vuonna Big Band -toimintaa. Näitä ovat lyömäsoitinten äänenjohtajan irtisanoutuminen tehtävistään vuoden alussa, henkilökunnan kapasiteetin riittämättömyys aktiiviseen myyntityöhön ja yleinen taloudellinen lama, joka on vähentänyt tilaajien maksukykyä sekä siten myös soittotilausten määrää. Lisäksi epäselvyyden koesoittotoimikunnan nimeämisessä katsotaan aiheuttaneen sen, että uusia päätoimia ei saatu 1.8. mennessä täytetyiksi. Näin päätoimisen kvartetin toiminta pääsi alkamaan vasta 1.10.1977, joten toiminta täydellä kapasiteetilla kesti vain kolme kuukautta.

Viime vuonna Kajaanin Big Band sai opetusministeriöltä ensimmäisen kerran avustusta kaupunginorkestereille myönnettävistä määrärahoista ja tämän katsotaan toimintakertomuksessa merkitsevän osaltaan Kajaanin orkesterikokeilun tunnustamista vakiintuneeksi toimintamuodoksi.

Viime vuoden toimintakauden aikana Big Band antoi Kajaanissa 31 konserttia, joissa oli yhteensä 6.176 kuulijaa ja aluetoimintaan luettavia konsertteja oli 16, joissa oli 1.823 kuulijaa.

Kajaanin lisäksi Big Band esiintyi viisi kertaa Helsingissä, kaksi kertaa Kuhmossa ja kerran Kuopiossa, Puolangalla, Oulussa, Sotkamossa, Lieksassa, Vuolijoella, Ristijärvellä, Hyrynsalmella ja Suomussalmella.

Aluekonserteissa oli keskimäärin 114 kuulijaa/esiintyminen ja Kajaanissa 199 kuulijaa/esiintyminen.

Yhteenveto
Viime vuoden toiminnan yhteenvedossa todetaan mm., että päätoimisen kvartetin toiminnan myöhäinen alkaminen esti mm. työpaikkakonserttikokeilut, mutta koulukonserttien runsas määrä osoittaa jo mahdollisuudet, mitä voidaan tulevaisuudessa tehdä. Kevään 1977 aikana lehdistössä käyty polemiikki runsaine asiavirheineen ei ole pystynyt lamaannuttamaan big band -kokeilua, vaan on pikemminkin lisännyt yleisön mielenkiintoa orkesteria kohtaan. Vertailujen puuttuessa on vaikea sanoa täsmällisesti Kajaanin kokeilun menestystä muihin alueorkestereihin verrattuna, mutta joka tapauksessa kokeilu lienee nytkin eräs parhaiten onnistuneita esim. aluetoiminnan prosentuaalisen määrän suhteen sekä päätoimien ja toimistohenkilökunnan vähyys huomioon ottaen, yhteenvedossa todetaan.

27.2.78       OKL:n lastentarhakonsertti + KULO:n aineyhdistys (?)

28.2.           Kuukkeli - jamit (IS-KK-MP-AK)

8.3. ke         KBB - konsertti "Kevättalven uutuuksia" - H. Mancini, C. Parker

9.3. to          Vaala, Karhun talo - KBB-konsertti

8-9.3.         78 ke    KBB "Kevättalven uutuuksia" [> Jatkuu osassa X]