1978-79 Kajaanin Big Band XI

Ed. päiväys (27.10.78) - Kainuun Sanomat:

Kajaani kulttuurikaupunki? Taiteentekijät ja päättäjät säyseitä
(Kuvateksti: Kajaanin valtuutetut ja muut johtavat luottamushenkilöt sekä virka-miehet oli kutsutti perjantai-illaksi keskustelemaan taiteentekijöiden kanssa kaupungin kulttuuripolitiikasta Valtuutettujen tuolit jäivät kuitenkin tyhjilleen, jos kohta taiteilijoitakaan ei keskustelut ollut montakaan paikalle houkutellut alustajien lisäksi.)
Melko säyseätä ja vaisuakin oli Kajaanin taiteentekijöiden ja päättäjien keskustelu taideviikon perjantaina. Yksi syy tähän lienee siinä, että paikalla oli melko vähän niin päättäjiä kuin taiteilijoitakin. Kutsu oli lähetetty mm. kaupunginvaltuutetuille, hallituksen jäsenille ja johtaville virkamiehille. Näitä päättäjiä oli paikalla vain muutama, myöskään kutsuttujen alustajien lisäksi ei montaa taiteilijaa ollut tilaisuuteen tullut.

Perussävynä alustuspuheenvuorot käyttäneillä taiteilijoilla oli, että Kajaani on hyvä kaupunki olla ja elää. Ongelmat liittyivät lähinnä tiloihin ja rahaan.

Katkerin ja synkin oli tanssitaiteilija Liisa  T i i t i n e n, jolla on ollut erityisesti tiloihin liittyviä ongelmia tänä syksynä, puutetta on niin harjoittelu- kuin esiintymistiloistakin. Kaupungin avustus Tanssiteatterille on laskenut. Oulun läänin taidetoimikunta avusti tänä vuonna tanssitaidetta koko läänissä 1000 markalla.

Tiitinen toivoi, että kun kaupunki lähettää taiteilijaryhmiä edustamaan kaupunkia, annettaisiin tilaisuus myös tanssiteatterille. Musiikkiopistolle Tiitinen antoi kiitosta siitä, että se on antanut jalansijan myös tanssitaiteelle.

Kirjailija tarvitsee yksinäisyyttä ja rauhaa. Sitä on kaupunki kyllä antanut, totesi kirjailija Onni  P a l a s t e. Kutsu keskusteluun oli hänelle ensimmäinen yhteyden-otto. Palaste toivoi kaupungilta apurahoja myös luoville taiteilijoille.

Työskentelytilat ovat ongelma myös kuvataiteilijoille varsinkin talvisin, kertoi Jouko T o i v i a i n e n. Hän toivoi, että kuvataiteilijoille järjestyisi työtila, joissa voisi myös kokoontua ja jonne voisi vaikkapa tilata ulkomaisia taidelehtiä yhteiseen käyttöön. Taidehalli oli hyvä saavutus, mutta se on liian pieni suuria näyttelyjä varten.

Toiviainen huomautti myös, että Kainuun läänin myötä saadaan oma taidetoimikunta ja omat määrärahat, mikä avaa uusia näköaloja.

Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoisen toiveet liittyivät päätoimisten puhallin-soitinten äänenjohtajien saamiseen. Se auttaisi ison orkesterin kehitystä, mikä on nyt pysähdyksissä. Hän toivoi lisää työvoimaa myös kulttuurilautakunnalle.
Saastamoinen muistutti siitä. että Kajaanilla on maakunnan ja tulevaisuudessa läänin pääkaupunkina vastuu myös siitä, että maakuntaan voidaan tarjota kulttuuria.
Positiivisena Saastamoinen piti yhteistyötä muiden kainuulaisten soittajien ja kirjoittajien kanssa. Kainuulaisia vain vaivaa pelko ja masennus siitä, ettei täällä voi mitään syntyä, hän valitti.

Paikalla olleet päättäjät olivat myötämielisiä taiteilijoiden esityksille. Tosin he muistuttivat rahan niukkuudesta ja siitä, että paikalta puuttuvat ne luottamushenkilöt, jotka poistavat varmistimen aseestaan kuullessaan sanan kulttuuri.
Keskustelun aluksi kuultiin Timo Savolaisen klassista kitaraa ja lomassa Elsa Niilekselä lausui runojaan.

 

31.10.78 ti Kainuun Sanomat: Taideviikkoon noin 5000 osallistujaa
...Suosittuja paikallisia tapahtumia olivat Ilpo Saastamoisen ja Kajaanin Big Bandin yhtyeen kainuulainen runoilta sekä Kajaanin Orkesterin konsertti.

 

8.11.78 ke         KBB-konsertti klo 19 Kauppaoppilaitoksella "Kevyt sävelilta"

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Dixietä ja beatsävyjä
Kajaanin Big Band konsertoi keskiviikkona dixielandin ja Beatles-sävelten merkeissä Kauppaoppilaitoksella. Hieman laimeassa konsertissa oli yleisöä reilut 50 henkeä. Big Bandia johti kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Konsertin alkuosa sujui traditionaalisen jazzmusiikin parissa. Big Band soitti viitisentoista sävelmää, joista tunnetuimmat olivat "Alexander's Ragtime Band", "Jeepers Creepers", "Honeysuckle Rose" ja "Some of These Days".

Koko syksyn on Big Band kamppaillut miehistöongelmien kanssa. Keskiviikon konsertissakin yhtye soitti sektioitten osalta vajaalla miehityksellä. Tämä heijastui luonnollisesti kokonaissoinnissa.

Konsertin alkuosan jazzit soitettiin pirteästi ja paikka paikoin oli musiikissa oikeaa "Orleans-meininkiä". Kuitenkin ohjelmisto oli valittu niin, että samantyylisiä kappaleita tuli paljon peräkkäin ja kun ne monesti soitettiin ilman varsinaisia soolo-osuuksia, alkoi ensimmäisen osan lopussa kuuntelijan ote herpaantua.

Parhaiten svengasivat "Alexander's Ragtime Band" ja "Some of These Days" sekä tunnelmallisemmista sävellyksistä "In The Chapel in The Moonlight" istui parhaiten Big Bandin käsittelyssä.

Yleisvaikutelmana alkupuolen jazz-numeroista oli orkesterin kokonaissoinnin tietty jäykkyys. Dixieland-jazz on aidoimmillaan notkeaa musiikkia, nyt tuntui välillä kuin olisi kuunnellut jäykkää sotilassoittokuntaa.

Toinen puoli konsertista oli beat-henkistä musisointia ja Beatles-sävelmien lisäksi kuultiin muutama iskelmähenkinen esitys. "Gentle on My Mind" sävelmä tulkittiin mukavasti ja samaa on sanottava sävelmästä "By the Time I Get to Phoenix".

Beatles-sävelmät olisivat Big Bandille erittäin mainioita esitettäväksi. Tällä kertaa kuultuja sovituksia vaivasi tasapaksuus ja kun soittokin sujui hieman vaivalloisesti oli konsertin loppuosuus sen heikoin.

Tasaisena putkena puhallettiin Beatles-sävelmät läpi ja kun soolot puuttuivat oli musiikki todella yksitoikkoista.

Konsertin dixieosuudessa kuultiin muutamia mukavia sooloja lähinnä Hannu Soveliukselta ja Tapani Leskiseltä. Muutenkin pienoisesta toistostaan huolimatta illan trad-osasto oli huomattavasti beat-osastoa kiinnostavampi.

Ajatuksena tuollainen vanhan jatsin ja beathenkisen pop-jazzin yhdistäminen samassa konsertissa on ihan hyvä asia. Kunhan soittajien puutteesta johtuvat ongelmat helpottavat, eiköhän myöhemmin kuulla taas kiinnostavaa soitantaa Big Bandiltamme.
Unto Torniainen

 

26.11.78 su         Kauppaoppilaitos - KBB:n yhtye + Lauri/poika Keränen klo 18 (10 m.).
                          Suomen ja NL:n nuorison XVII ystävyyspäivän pääjuhla

         - Kainuulainen polkkasikermä,

         - Lauri Keränen: Oravinlammin valssi,

         - Pitäjänvaaran Kallen polkka

> Päiväämätön -78 - Kainuun Sanomat: 
Suomen ja Neuvostoliiton nuorison ystävyyspäivä Kajaanissa
> Päiväämätön-78 - Suomen ja NL:n nuorison ystävyyspäivän pääjuhla Kajaanissa sunnuntaina

29.11. ke         Vuolijoki (Vartiola) - KBB-konsertti "Kevyt sävelilta" klo 19

30.11. to         Ristijärvi (Keskuskoulu) - KBB:n konsertti "Kevyt sävelilta" klo 19

13.12. ke         KBB:n joulukonsertti + päättäjäiset Kuukkelissa.

14.12. to         Kauppaoppilaitos - yhtyekeikka.

17.12. su         Vaalan yläaste - yhtyekeikka (Kainuulainen runolauluilta)
                  (+ Väinämöisen koulu klo 13?)

> Päiväämätön: Kainuulainen runolauluilta Vaalassa
Kainuulaista omavaraista antia edustaa alusta loppuun sävellyskonsertti, jonka esiintyjinä ovat Kajaanin Big Bandin kvartetti sekä kajaanilaiset lauluyhtyeet "Ne likat" ja "Timotei". Kapellimestari Ilpo Saastamoisen vuosina 1974-78 tekemät laulusävellykset pohjautuvat kainuulaisten kirjoittajienteksteihin eri elämänaloilta - Kostamus-humpasta työttömyyteen sekä Sotkamo-laulusta kalastuksen pariin. Pääteemana ovat siis Kainuun luonto ja ihminen työn sekä huvin piirissä.

Paristakymmenestä sävellyksestä 12 kuultiin kantaesityksenä 26.10.1978 Kajaanissa - joukossa pari Eino Leinon pilkkarunoa.

Kirjoittajia on kaikkiaan kaksitoista, joista kolmannes kajaanilaisia (mm. Elsa Niilekselä, Arja Mustonen ja Olavi Tiitinen). Mukana on myös Maria Vaaran sekä Paula Porkolan runoja. Kekkos-aiheenkin sisältävä hilpeyttä herättänyt Kostamus-humppa on alunperin tehty vastikään kuvattuun "Puolukkasota" -TV-filmiin.

Kajaanin Big Bandin yhtyeessä soittavat seuraavat muusikot: Ilpo Saastamoinen (kitara), Markku Peimola (piano), Jouni Kesti (rummut) ja Ari Kataja (basso).
Tilaisuus alkaa sunnuntaina 17.12. klo 19.00 Vaalan yläasteen salissa ja siihen on vapaa pääsy.

 

Päiväämätön 12/-78: Alueteatteri ja Big Band tutustumiskohteina
Valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtaja, säveltäjä Henrik Otto  D o n n e r  ja esittelijä Risto  K i v e l ä  opetusministeriöstä ovat paraikaa vierailu- ja tutustumismatkalla Kainuussa. Heidän tutustumisensa kohteina ovat alueteatteri- ja alueorkesteritoiminta.

Maanantaina he tutustuivat Kajaanin kaupunginteatterin / Oulun läänin alueteatterin toimintaan ja tänään tiistaina kohteena on Kajaanin Big Band.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Big Bandin ohjelmassa solistivierailuja ja koululaiskonsertteja
Solistivierailuja ja koulukonserttitoiminnan kehittämistä on luvassa Kajaanin Big Bandin vuodelle -79. Vielä hyväksymättömässä toimintasuunnitelmassa Kajaanin Big Bandille mainitaan lisäksi osallistuminen Sana ja Sävel -tapahtumaan, Lasten vuoden huomioiminen ja koko Big Bandin harjoitusohjelman tiivistäminen ja järkiperäistäminen.
- Pikkuyhtyeen taiteellinen taso kohosi huomattavasti viime vuonna, joka oli ensimmäinen jolloin yhtyeeseen kuului neljä päätoimista muusikkoa. - Viime vuosi oli toiminnallinen ja tiivis ja pääpiirteissään tulevasta vuodesta tullee samanlainen, totesi viidettä vuotta Kajaanissa aloittava Ilpo Saastamoinen.

Viime vuoden merkittävimpiä tapauksia Big Band -toiminnassa oli orkesterin saavuttama toinen sija Kuopion big band -kilpailuissa. Ensimmäistä palkintoahan ei kilpailuissa jaettu ja lehdistökritiikki piti poikkeuksetta Kajaanin Big Bandia kilpailun parhaana.

Viime vuoden toiminnan yhteenvedosta käy ilmi, että pikkuyhtye ja Big Band konsertoivat yhteensä 46 kertaa ja Kajaanin lisäksi esiintymiset tapahtuivat mm. Kostamuksessa, Kuhmossa, Puolangalla, Vuolijoella ja Ristijärvellä. Kainuun ulkopuolella konsertoitiin mm. Oulussa, Kuopiossa, Lieksassa, Iisalmessa ja Nurmeksessa.

Viime vuoden tärkeimmistä tapahtumista kannattaa vielä mainita TV- ja radio-nauhoitukset, joita oli yhteensä kuusi - kaksi TV:ssä ja neljä radiossa.

- Suurimpana vaikeutena pitäisin orkesterin toiminnan kannalta toimistohenkilö-kunnan puutetta. Orkesterin myyntityö kärsii kun ei ole ihmistä, joka voisi keskittyä myymään orkesteria, totesi Saastamoinen.

- Käytäntöhän muualla on se, että ensin palkataan kaupunginorkestereihin kapelli-mestari, sitten intendentti ja vasta sitten muusikot. Toiminnan organisointi on vaikeaa kun asioita hoitavat sivutoimiset ja usein vaihtuvat henkilöt.

- Päätoimisen kvartetin kapasiteetti kyllä olisi riittänyt ja riittäisi laajempaankin koululais- ja työpaikkakonserttitoimintaan, kertoi Ilpo Saastamoinen.

Päähuomio koululaiskonsertteihin ja solistivierailuihin
Vielä hyväksymätön vuoden -79 toimintasuunnitelma antaa pääsuuntaviivat tulevalle toiminnalle. Tärkeimpinä toiminnan muotoina suunnitelma mainitsee koululais-konserttitoiminnan laajentamisen ja solistivierailut.

Lisäksi pyritään koko Big Bandin taiteellista tasoa nostamaan lisäämällä harjoitus-kertoja. Yhden viikkoharjoituksen lisäksi pidetään sektiokohtainen harjoitus yhdelle puhallinsektiolle.

- Koulukonserttitoimintaa ovat hieman vaikeuttaneet ennakkoluulot ja puutteet tiedottamisessa. Ennakkoluuloja pyritään poistamaan Lasten vuoden kunniaksi valmistetulla lastenkonserttiohjelmalla.

Valtion Säveltaidetoimikunnasta Otto  D o n n e r  ja Risto  K i v e l ä  opetus-ministeriöstä kävivät joulukuussa tutustumassa Big Band -kokeiluun.

- Suhtautuminen oli ilmeisen myönteistä, koska herrat lupailivat ylimääräistä määrä-rahaa, jotta voisimme aloittaa solistikonserttien pidon. Kapellimestari Saastamoinen kertoi, että ensimmäiseksi solistivieraaksi on kaavailtu maamme johtaviin saksofonisteihin lukeutuvaa Pekka  P ö y r y ä.

Donnerin mielestä Kajaanin Big Band -kokeilu on käynnissä olevista orkesteri-kokeiluista toiminnallisin ja eniten musiikkia tuottava.

Koko big bandin toimintaa säätelevä ja samalla vaikeuttava kohta löytyy talous-arvion momentilta 0109, määrärahojen  puutteen vuoksi ei ole nimittäin solisti-toimintaa voitu aloittaa aikaisemmin. Toiminta lisäisi orkesterin toimivuutta, lisäisi kysyntää ja olisi koulutuspoliittisesti merkittävä.

Koko Big Bandin toimintaa ja harjoituksia on haitannut pienoinen soittajapula. Lisäksi muutama muusikko asuu Kajaanin ulkopuolella ja toistaiseksi he ovat joutuneet kulkemaan omalla kustannuksellaan harjoituksissa.

- Määrärahaa ei ole voitu osoittaa ulkopaikkakuntalaisille matkakorvauksiin ja niinpä kolme muusikkoa maksaa siitä ilosta, että saavat käydä big band -harjoituksissa.

Vuodelle -79 kuuluu lisäksi Sana ja Sävel -tapahtumaan liittyvä sävellyskonsertti, jonka kulttuurilautakunta on kapellimestarilta tilannut.

Muutamista lähinnä käytännön ongelmista huolimatta katselee kapellimestari Saastamoinen toiveikkaasti työn täyttämään tulevaisuuteen ja totesi, että eiköhän ne ongelmat työtä tekemällä siitä pikkuhiljaa vähene.
UNTO TORNIAINEN

 

Edell. päiväys - Kainuun Sanomat - (STT): Big Bandeille toivotaan tukea
Toiminnallista ja taloudellista tukea sekä koulutuksen jatkuvuuden turvaamista Big Band -tyyppisille orkestereille toivoo julkilausumassaan Suomen Big Band -yhdistys. Yhdistys kohdistaa tämän vetoomuksensa Opetusministeriöön, koulu-hallitukseen, taidetoimikuntiin ja kunnallisiin kulttuurielimiin. Suomen Big band
-yhdistys on valtakunnallinen järjestö, johon kuuluu yli kolmekymmentä big band -orkesteria eri puolilla maata.

Vetoomuksessa todetaan, että maassamme on runsaasti musiikin harrastajia, jotka erityisesti ovat kiinnostuneet big bandien antamista mahdollisuuksista. Tästä osoituksena mm. big bandien määrän kasvu ja taiteellisen tason kohoaminen viime vuosina.

Julkilausumassaan Suomen Big band -yhdistys toivoo, että kunnat tukisivat mahdollisuuksia perustaa kaupunginorkesterien rinnalle ns. kevyen musiikin pää-toimia, joiden merkitys big bandien runkona auttaisi big band -orkesterien toiminnan ja koulutuksen vakiinnuttamista osaksi yleistä musiikkikasvatusta ja -tarjontaa. (STT)

 

Päiväämätön - (pko): Kajaanin Big Band varannut oman konsertin lapsille
Kajaanin Big Band harjoittelee ja esiintyy tarkoituksenaan osallistua "Sana ja sävel"  tapahtuman tilaisuuksiin Kajaanissa heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Jotta taiteellinen kehittyminen pystyttäisiin turvaamaan, on Big Bandin  harjoittelukertoja lisättävä siten, että yhden viikkoharjoituksen lisäksi pidetään viikoittainen harjoitus yhdelle  puhallinsektiolle, todetaan orkesterin kuluvan vuoden toiminta-suunnitelmassa. Kajaanin kulttuurilautakunta hyväksyi toimintasuunnitelman  kokouksessaan tiistaina.

Edelleen Big Bandin toimintasuunnitelmassa mainittiin, että päähuomio tullaan kiinnittämään säännöllisen koulukonserttitoiminnan kehittämiseen niin Kajaanissa kuin muuallakin Kainuussa.

Toimintasuunnitelman mukaan taloudellisesti edullisin toimintamuoto, kiertue-toiminta, jää yhtyeen osalta vielä toteutumatta, sillä se edellyttäisi päätoimista toimistotyöntekijää. Yhtyeen kapasiteetti riittäisi vähintään kaksinkertaiseen esiintymismäärään vuoteen 1978 verrattuna. Vuoden 1979 kokonaistavoitteena tulisi olla noin 60 esitystä, joista Big Bandin osalle tulisi noin 20.

- Kesäkuussa on tarkoitus järjestää koesoittotilaisuus, mikäli kokoonpanomuutoksia päätoimisten soittajien osalta ilmenee.

Vuoden 1979 ohjelmistosta mainittakoon kansainvälisen lapsen vuoden huomioiminen jo valmiiksi harjoitellulla lastenkonserttiohjelmistolla sekä kulttuuri-lautakunnan kapellimestarilta tilaama sävellyskonsertti, joka esitetään "Sana ja sävel" -tapahtuman yhteydessä. Pop-, jazz- ja viihdekonserttiohjelmiston lisäksi yhtye ja Big Band harjoittelevat lähinnä tilausesiintymisten vaatimaa ohjelmistoa. Lisäksi suoritetaan TV- ja radio-esiintymisiä tarjouksista riippuen.

Kulttuurilautakunnan kokouksessa todettiin, että vuosi alkaa kulttuuritoimiston työ-voimatilanteen suhteen valoisammin kuin edelliset vuodet. Kulttuuriasiamiehen työaika on kohonnut 25 tuntiin viikossa. Toimisto on käyttänyt myös virastotyön-tekijöitä lähinnä toimistotehtävissä ja käyttää heitä edelleen.

Kulttuurilautakunnan vuoden päätapahtuma on "Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa". Tapahtumasta on muodostumassa sanallisen ilmaisun ja esittävän runouden päätapahtuma koko maassa.

Kevään uudeksi tapahtumaksi on kaavailtu otettavaksi kevätkavalkadi huhti-touko-kuussa. Kavalkadissa olisivat velvollisia esiintymään ne ryhmät ja yhteisöt, jotka saavat kaupungin avustusta ja joiden toimintaan kuuluu esiintyvä taide.

Kajaani XII Taideviikko järjestetään 21.-28.10. 1979. Viikolle pyritään ideoimaan jokin teema ja viikko pyritään saamaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kuhmon Kamarimusiikkifestivaalien eräisiin tilaisuuksiin järjestetään toimistotyönä linja-autokuljetuksia.

Lapsen vuoden ohjelmarunko noudattaa Oulun läänin lastenkulttuurityöryhmän Kainuun kuntia varten suosittamaa kalenteria. Tämä sisältää mm. helmikuussa kutsun kuvataidenäyttelyyn kaikille koululaisille. Maaliskuussa vierailee nukke-teatteri ala-asteella ja mahdollisesti myös päiväkodeissa. Kesällä lapsille pidetään mm. ulkoilmakonsertteja. (pko)

 

1979:

1.1.79    Kuhmo, ala-aste - KBB:n yhtyeen konsertti - kainuul. runoilijailta

1.1.79 - Kainuun Sanomat -yleisönosasto:  Big Band + kumppanit Kuhmossa
Kuunnellessani uudenvuoden iltana Kuhmon ala-asteella runolauluillan ohjelmaa, ajattelin, olisi se ollut harmi jos en olisi tänne tullut.

Tullessani tilaisuuteen, en ollenkaan ollut selvillä ohjelman tasosta. Lieneekö ollut syynä informaation heikkous.

Ainakin nuorison mukaantulon kannalta tehokkaampi informaatio olisi ollut paikallaan, sillä esitetty ohjelma oli juuri nykynuorison toivomaa orkestereineen ja lauluineen.

Laulajien ääni kyllä tuntui riittämättömältä orkesterin kustannuksella. Näin ollen osa mielenkiintoisesta sanastosta jäi epäselväksi.

Kuitenkin jäi lähtemättömästi mieleeni esityksiä, joista mm. Arja Mustosen "Kalastajan nainen", Ilpo Saastamoisen laulamana, teki voimakkaan vaikutuksen. Koko esityksen ajan olin määrätyllä salojärvellä, määrättynä ajankohtana nuorimpien lasteni kanssa.

Oman mainintansa ansaitsee myös Elsa Niilekselän "Pelimanni", jonka lauluosan esitti säveltäjä. Kappaleen runomuoto on Kalevala-tyylinen, joka esittäjän voimakkaan eläytymisen myötä tempasi kerrallaan mukaansa katsojan-kuulijan.

Siinä lumoutuneena katsoin kuinka hän samalla lauloi, soitti ja tanssahteli kuin taian voimalla, sillä palli, jolla hän istui, oli sähköistetty: sen kautta kulki kaikenlaisia johtoja. Pelkäsinkin, että hän niihin sotkeutuu, mutta ei. Hän vain jatkoi, kunnes yht'äkkiä orkesterin taholta alkoi soida valtava noitarumpujen pauhu. Siihen heräsi myös katsoja-kuulija. Tätä pauhua kesti kotvasen, jonka jälkeen solisti jatkoi taikatanssiaan väsymykseen asti vaipuen horroksiin.

Näitä runolauluillan erilaisia esityksiä katsellessa ja kuunnellessa tuli mieleeni: Tämä kaikki pitäisi saada kokea heti uudelleen, että yksityiskohdat uppoaisivat paksumpiinkin aivoihin. Mielessäni kuitenkin pyörii ajatus, että kuhmolaisten kirjoittajien olisi tehtävä ikioma Kuhmo-viisu, ettei Kuhmon illassa tarvitsisi esittää yksinomaan Sotkamolle omistettua viisua kaikkine Vuokatti-mainoksineen ym. kehumisineen.

Osaajatytöt, Kaija + muut, pankaapa töpinäksi ja näyttäkää mihin pystyvät kuhmolaisetkin. Kun seuraavan kerran Big Band ym. tulevat, on meillä tarjota Kuhmo-viisu kaikkine kiemuroineen ja kehumisineen. Ja yleisöä sali täyteen kuulemaan kainuulaisten ja kuhmolaisten tuotantoa.
Taimi Haverinen

 

21.1.79 su         Oulu, Pelmu-klubi / Hovinarri - KBB:n yhtye

> Päiväämätön: Pelmu-klubi jammailee
Pelmun toista klubi-iltaa vietetään sunnuntaina ja paikka on vanha, oli hyväksi osoittautunut Hovinarri. Illan teema on vapaamuotoinen jazzin jammailu, perus-kokoonpanoksi matkaa Kajaanin big-bandin kvartetti.

Kvartetin muodostavat Ilja Saastamoinen, kitara, Markku Peimola, piano, Jonne Kesti rummut ja Ari Kataja basso.

Kvartetti on tämän talven aikana painottanut ohjelmistonsa parin pääteeman ympärille. Treenauksen alla ovat olleet kuubalainen musiikki ja lasten musiikki. Tähän Pelmu-iltaan on kehitetty oikeastaan näiden lumien ensimmäinen jazz-systeemi, kertoo kvartetin vetäjä Ilja Saastamoinen.

Moderni jazz, be-bob ja eräät Chick Corea -tyyppiset hommat ovat perustana. Luonnollisesti ei ahtaasti painottua mihinkään, systeemi kehittyy illan fiiliksen mukaan.

Pelmu-klubi aloittaa klo 20.00 ja jatkaa yön tunteihin. Liput iltaan maksavat 8 mk ei jäseniltä ja 5 mk jäseniltä. Jäsenet saavat lippunsa vain ennen aloitusta Hovinarrin ovelta, muita on myytävänä myös ennakkoon PSO- musiikista.

 

23.1.79         Kansan Tahto - Marja Virri: Kajaanin Big Band vie musiikkia maalle
OULU. - Sunnuntaina [21.1.] vieraili Kajaanin Big Bandin perustaja Ilpo Saastamoinen yhtyeineen Oulussa. He esiintyivät PELMUN järjestämissä jameissa ravintola Hovinarrissa soittaen jazzia.

Big Bandissa on neljä vakituista jäsentä, joista koostuu rytmiryhmä: Ilpo Saastamoinen, kitara, Ari  K a t a j a, basso, Markku  P e i m o l a, piano ja Jouni  K e s t i, lyömäsoittimet. Varsinaisessa suuressa orkesterissa - Big Bandissa - on 19 avustajaa, jotka hekin, ovat suurimmaksi osaksi ammattimuusikoita, mutta joita ei ole vara palkata vakituisiksi. Big Bandissa on 6 saksofonistia, 4 pasunistia, 5 trumpetistia, 4-jäseninen rytmiryhmä ja kapellimestari.

Ohjelmisto on jazzia, kansanmusiikkia, kuubalaista musiikkia, lasten musiikkia sekä muuta viihdeohjelmistoa. Esitettyjä sävellyksiä orkesterilla oli viime vuonna 186.

Kajaanin Big Band konsertoi viime vuonna Kajaanin lisäksi Oulussa, Kuopiossa, Vaalassa, Helsingissä, Lieksassa, Kostamuksessa, Iisalmessa, Kuhmossa, Puolangalla, Nurmeksessa, Vuolijoella ja Ristijärvellä.

Alueorkesteri on toiminut Kajaanissa v:sta -74. Alueorkesterikokeilua ei ole laillistettu. Kajaanin kaupunki myöntää vuosittain määrärahan ja opetusministeriö tukee avustuksilla orkesterin toimintaa.

Ennakkoluulot vaikeuttavat kuitenkin toimintaa, kertoo Ilpo Saastamoinen. Esimerkiksi koulujen konserttitoimintaa voisi kehittää, toiminnan voisi liittää yleiseen musiikkikasvatukseen. Nyt kuitenkin pitäydytään vanhassa klassisessa, joka ei aina nuoria kiinnosta. Lapsemme jäävät ylikansallisen amerikkalaisen musiikki-kulttuurin armoille, kun ei tarjota mitään kiinnostavaa vaihtoehtoa (kirjoittajan omaa mielikuvitusta). Sen sijaan, että tehtäisiin jotain itse, kuunnellaan tylsänä ja tarmo purkautuu kenties vahingollisena toimintana. Eikö olisi hyödyllisempää soittaa kuin rikkoa puhelinkoppeja. Sitä paitsi musiikki on piilovaikutusta: amerikkalainen musiikki välittää meille amerikkalaisen kulttuurin ja arvot. Nuorille pitäisi ensin näyttää, että mahdollisuuksia on paljon. Heitä pitäisi innostaa ja opettaa. Tämän kaiken voisi kunnan palkkaama yhtye tehdä. Sitten pitäisi vielä antaa tilaisuus. Siihen tarvitaan huone, jossa voi harjoitella ja kenties vielä esiintymistila. Tämä ei vaadi niinkään paljon rahaa kuin yhteistyötä ja halua. Erään muusikon arvio Oulusta viikko sitten: täällä olisi 30 yhtyettä, jos olisi tilaa.

Ensi kesänä soittamisesta kiinnostuneille on luvassa ohjausta: Paltamossa Kajaanin Big Band järjestää 10-päiväisen pop-jazz-leirin ja PELMUn suunnitelmiin kuulu Hailuodon leiri.
MARJA VIRRI

 

Päiväämätön - Kaleva - Heikki Sissala / Kuva: Jukka Kyrömies):  TASOKAS KVARTETTI
Kajaanin Big Bandin kvartetti oli Pelmun toisen klubi-illan vierailija. Sitten viimeisen Oulun-vierailunsa jälkeen kvartetin kokoonpanossa on tapahtunut miehistönvaihdos, sillä lokakuun alusta lähtien yhtyeen rumpalina on toiminut Jouni  K e s t i. Muuten yhtyeen kokoonpano on sama kuin ennenkin eli Ilpo Saastamoinen, kitara, Ari Kataja, basso ja Markku  P e i m o 1 a, piano.

Ne, jotka olivat saapuneet klubi-iltaan tarkoituksenaan todella keskittyä musiikin kuunteluun, saivat kyllä täyden vastineen rahoilleen. Kvartetti esitti korkeatasoisinta jazzia mitä Oulussa pariin vuoteen on kuultu. Tyylillisesti yhtyeen musiikki oli uudempaa, 60- ja 70-luvun jazzia, jossa sähköiset soittimet ja niiden mahdollisuudet käytetään tarkoin hyväksi.

Rumpalin vaihdos tuntuu kvartetin kokonaissoundin kannalta asiaa katsoen tehneen terää. Kestin kursailemattoman voimakasotteinen ja teknisesti hiottu soittotyyli luo uutta tukevuutta yhtyeen sointiin. Kvartetin ihmemies on kuitenkin nuori basisti Ari Kataja, joka suoriutui tyylipuhtaasti vaikeimmistakin kuvioista eikä arastellut sen kummemmin kontrabassoa kuin nauhatonta sähköbassoakaan. Sähköpianoa soittanut Markku Peimola pääsi parissa soolossaan esittelemään todellisia taitojaan ja Ilpo Saastamoisen kitaransoittoon on tullut huomattavasti lisää joustavuutta ja sujuvuutta.

Kvartetin soittoa vaivasi paikoin varsinkin ensimmäisellä jaksolla, lievä värittömyys. Ehkäpä jonkin puhaltimen mukaan ottaminen parantaisi tulevaisuudessa asiaa, mutta sehän taas Kajaanin kvartetin kohdalla riippuu tulevista määrärahoista. Muuten yhtyeen esiintyminen Pelmun klubi-illassa oli ehyin ja korkeatasoisin kokonaisuus mitä siltä olen kuullut. Eri asia on sitten se, että ainakin osalle yleisöä yhtyeen esitys tuntui olevan hieman liian vaikeaa, siihen sisälle pääseminen kun vaatii lujaa kuuntelutottumusta ja ennen kaikkea kuuntelemiseen keskittymistä.
HEIKKI SISSALA KUVA: JUKKA KYRÖMIES

 

Päiväämätön 1/79 - Oulu-lehti - Kari Mustonen: Byrokraatit muusikkoina
(Kuvateksti: Kajaanin kvartetti oli kuiva kuin ainakin kunnallisten virkamiesten yhtye.)
Tekniset näytöt olivat loistavat, mutta fiilis puuttui. Se oli tunnelmana Kajaanin Big Bandin kvartetin sunnuntaisessa klubiesityksessä. Ehdottomasti olisi tarvittu väliin tunnelman laukaisijaksi jokin aivan erilainen esittäjä. Sellaisia olivat ensimmäisessä klubi-illassa Ismo lastenlauluineen ja Mekö Muka.

Ilja Saastamoinen puhui illan aikana vaarasta, että kuukausipalkalla toimiva muusikkoryhmä voi turhautua ja antaa mennä vaan. Ilja ei kuitenkaan myöntänyt näin käyneen Kajaanin isolle orkesterille ja sen kvartetille.

Kuivakkaa homma kuitenkin oli. Liian pitkään, liian samaa. Kvartetti tuntui itsekin olevan vähän "tönkässä". Jäistä irrottiin vain hetkittäin.

Lieneekö johtunut kuivakaksi jo alussa lupsahtaneesta fiilingistä, vai mistä. Kuitenkaan eivät paikalliset voimat juuri lavalle uskaltautuneet.

Pelmun toinen klubi-ilta jäi vain kalpeaksi aavistukseksi ensimmäisen menosta. Tehdyistä virheistä kuitenkin opittiin, eikä Pelmu toiste samoja tee.           
Kari Mustonen

 

Päiväämätön - Kaleva/Viikon kulttuurihenkilö? - Matti Heikura:  KEVYEN MUSIIKIN KAPELLIMESTARI
(Kuvateksti: Ilpo S a a s t a m o i s e n laajan kielisoitinkokoelman arvokkaimpiin esineisiin kuuluu ilman muuta aito yhdysvaltalainen metallirakenteinen National dobro, jonka Saastamoinen silloin tällöin ottaa myös keikoille mukaan.)
Kunnallista palveluakin on markkinoitava. Tästä on hyvänä esimerkkinä Kajaanin Big Band ja sen päätoimisten muusikoiden muodostama Kajaani Kvartetti. Tänä keväänä yhtyeet saivat ensimmäisen kerran henkilön vastaamaan myynti ja tarjontatyöstä ja tulokset ovat olleet heti näkyviä. Kajaanin Big Bandin johtaja, kitaristi ja säveltäjä Ilpo  S a a s t a m o i n e n  kertoo, että kun yhtyeillä oli koko viime vuoden aikana 46 konserttia, on niitä myyty tämän vuoden heinäkuun loppuun jo 60.

Kajaanin Big Band, maamme ainoa ns. kevyen musiikin kunnallinen orkesteri, on saavuttanut jo neljän ja puolen vuoden iän. Tänä aikana toiminta on saanut suhteellisen vakiintuneet muodot. Tällä hetkellä yhtyeen rungon muodostaa neljä vakinaista soittajaa, kapellimestari ja kitaristi Ilpo Saastamoinen, basisti Ari 
K a t a j a, rumpali Jouni  K e s t i ja pianisti Markku  P e i m o 1 a, kaikki pitkä-aikaisen kokemuksen omaavia muusikoita. Koko Big Bandin vahvuus on nykyisin 22 soittajaa, joista suurin osa on niin ikään ammattimuusikoita, lähinnä Kainuun Prikaatin sotilassoittokunnasta.

Kapellimestari Ilpo Saastamoinen kertoo, että juuri tällä hetkellä yhtye pyrkii saamaan riveihinsä viidennen päätoimisen soittajan ja nostamaan viikoittaisten harjoitustuntien määrää nykyisestä kahdesta neljään. Hankkeet ovat olleet vireillä jo kauemmin, eikä niiden läpimenosta ole vielä varmuutta, vaikka perustelut kummankin hankkeen toteuttamiseen ovat hyvät. Ilpo Saastamoinen toteaa, että Big Bandilla pitäisi toki jo nimensä vuoksi olla ainakin yksi päätoiminen puhaltaja. Myös harjoitusmäärän nostamista vaativat yksinomaan jo taiteelliset syyt. "Nykyinen kaksi tuntia viikossa on jokaisen amatöörikuoron ja -orkesterinkin vähimmäis-määrä, ja Big Band on sentään kunnallinen orkesteri, sanoi Saastamoinen ja lisäsi, että kustannukset tästä harjoittelumäärän lisäämisestä olisivat noin 30 000 - 40 000 markkaa vuodessa.

Lastenlauluja konserttina
Kajaani kvartetti on huomioinut myös meneillään olevan Lapsen vuoden valmistamalla erityisesti peruskoulun ala-asteelle tarkoitetun lastenkonsertin. Ohjelma valitaan kutakin esityskertaa varten 22 eri kappaleesta. Mukana on perinteisiä lastenlauluja kuten "Hippa-Heikin laiva lähti" ja "Apina ja Gorilla", mutta myös uudempaa suomalaista lastenmusiikkia kuten Helasvuon Autorämärokki, M. A. Nummisen Tikkeri Takkeri ja Saastamoisen oma "Auton valitus". Pääosa sävelmistä on kuitenkin perinteisiä kansalauluja eri maista.

Lastenkonsertti on tuonut mukanaan myös uuden piirteen kvartetin toimintaan, kun Saastamoinen on joutunut itse toimimaan laulusolistina, varsinaisen laulusolistin puuttuessa.

Omiin työmahdollisuuksiinsa Saastamoinen on tyytyväinen myös säveltäjänä. Viime vuosi oli hänen mukaansa erityisen hyvä. Vuoden aikana syntyivät Eino Leino -laulut Sana ja Sävel -tilaisuuteen, Kainuulainen runonlauluilta, musiikki Haavikon näytelmään Kaisa ja Otto ja tv-elokuvaan Puolukkasota. Onnistunut yhteistyö kainuulaisen kansanpelimannin Lauri  K e r ä s e n  kanssa lämmitti myös Saastamoisen mieltä. Siinä sivussa hän voitti toisen palkinnon Kansansivistysliiton laulunsävellyskilpailuissa ja sävelsi [= sovitti] juuri markkinoille singlenä ilmestyneen Kostamus-humpan.

Tämän hetken päätyönä on valmistumassa seuraavaan Sana ja sävel tilaisuuteen tilattu Kalevala-aiheinen konsertti Big Bandille. Saastamoinen ei toistaiseksi, halunnut puhua keskeneräisestä työstään kovinkaan paljon, koska jopa teoksen lopullinen muoto on vielä avoin. "Muutamia teemoja ja tekstin pätkiä minulla on, mutta en ole vielä edes päättänyt tuleeko teokseen laulettua tekstiä edes mukaan. Jos tulee, niin niihin ei oikein voi ajatella iskelmälaulajaa ja olenkin tehnyt alustavia tiedusteluja voisiko Vesa-Matti Loiri ne esittää"...

Ilpo Saastamoinen ei ole jättänyt myöskään kitaransoiton opetusta, vaan pitkin talvea hän on pitänyt lyhyitä viikon lopun kursseja. Ensi kesän päätapahtumana Saastamoinen pitää Kajaanin pop-jazz -leiriä, jolla hän toimii opettajana. Innolla hän odottaa myös ensi syksynä Kajaanissa järjestettäviä valtakunnallisia jazz-päiviä, joissa Big Bandilla on luonnollisesti lähes pääosa. Tämän tilaisuuden pääkonsertin  solistiksi Big Bandille on kaavailtu norjalaista Jan Garbarekiä, mutta vastausta kutsuun ei vielä ole tullut.
KUVA JA TEKSTI: MATTI HEIKURA

 

12.2.79 Ilta-Sanomat - Kari Mustonen: Ilja Saastamoinen uskoo alueorkestereihin
(Kuvateksti: Ilja Saastamoinen toivoo koulujen musiikkiopetuksen kehittämistä niin että nuoret tuntisivat muutakin kuin Travolta- musiikin.)
Suomen ainoa big band -kokoonpanoa oleva kaupunginorkesteri on Kajaanin Big Band. Orkesteri tulee tämän vuoden syksyllä toimineeksi viisi vuotta. Alueorkesteri-kokeiluun osallistuvaa Big Bandia on koko ajan johtanut Ilja Saastamoinen.
Asenteet ovat tiukassa, sanoo Ilja. Vieläkin suhtautuvat esimerkiksi koulut Kainuussa varsin varauksellisesti koululaiskonserttien pitoon. Big Bandia ei vieläkään osata ottaa "oikeana" kaupunginorkesterina. Tämän musiikin tyyliä ei oteta vastaan taiteena.

Toisaalta on valtava haaste mennä jonnekin syrjäseudun koululle esiintymään. Ei se Hesan pintaliito ole mitään verrattuna siihen, kun saa kokea todelliset, aidot ihmiset, vakuuttaa Ilja Saastamoinen.

- Tämän alueorkesterikokeiluun kuuluvan big bandin perustaminen oli ihailtavan ennakkoluuloton kulttuuriteko Kajaanin kaupungilta. Periaatteessahan sama on mahdollista missä kunnassa vain. Kokeilu on Kajaanin big bandin osalta onnistunut hienosti, parhaiten kaikista kokeiluun osallistuvista orkestereista.

Ennakkoluuloton oli myös Ilja Saastamoisen päätös tuolloin viisi vuotta sitten, kun hän lähti Kajaaniin. Hän sanoo: Kyllähän monet säveltäjät kehitysalueilla piipahtavat, kauniisti puhuvat syrjäseutujen koskemattomuudesta ja väittävät aitojen ihmisten antavan taiteeseensa virikkeitä. Silti nämä henkilöt yleensä viihtyvät tiiviisti Helsingin tapahtumissa.

Kyllähän se totta onkin, että pääkaupunkiin ovat keskittyneet kaikki musiikin tärkeimmät välineet. Ei se Hesan pintaliito kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, että saa kokea aidon ihmisen. Hesan jengi ei vielä tajua, että pääkaupungin ulko-puolellakin voi asua ja toteuttaa taidetta, sanoo Ilja.

Kunnallinen muusikko turhautuu
Big Bandin muusikoista on päätoimisia neljä: Ilja Saastamoinen, kitara, Markku Peimola, piano, Ari Kataja, basso ja Jonne Kesti, rummut.

- Tämä neljän miehen saaminen päätoimisiksi on jo varsin pitkälle toiveiden täyttymys, sanoo Ilja. Muusikkojen siirtyminen kunnallisiksi toimenhaltijoiksi tosin ei aina ole pelkästään hyvä asia. Kaikkiin toimenpiteisiin pitää aina saada lauta-kunnan hyväksyminen. Se on joskus turhauttavaa ja tämä turhautuminen näkyy parhaiten monien kaupunginorkesterien sinfoniamuusikoissa.

Muusikkojen olot paremmiksi
Iljan mielestä muusikkojen olojen parantamisessa on kolme päätavoitetta: valta-kunnallinen työehtosopimus kaikille muusikoille, eläketurva ja managerijärjestelmän murtaminen. Noihin tavoitteisiin kun päästään, ollaan jo otettu aimo askel kohti muusikkojen tasavertaisuutta työmarkkinoilla muihin ammattiryhmiin verrattuna.  

Myös koulujen musiikkiopetuksen kehittämistä Ilja pitää tärkeänä. Koulujen johtajissa on hänen mielestään vielä paljon ennakkoluuloisia ja vanhoillisia. Näihin kouluihin ei uuden sukupolven musiikki pääse. Nuorille ei tarjota korkeatasoista kevyttä musiikkia eikä opeteta näkemään syvemmälle kuin Travoltan pintaliitoon, Näiden johtajien on turha purnata nuorten musiikkimausta, koska eivät itse hyväksy muuta kuin klassisen musiikin.    
KARI MUSTONEN

 

Päiväämätön 1979 - Kaleva - (H.S.):  Kajaanin Big Band, neljä vuotta alueorkesterikokeilua
Kajaanin Big Band kuuluu yhtenä kymmenkunnan alueorkesterin joukkoon, joiden toimintakokeilusta päätettiin vuosikymmenen alussa valmistuneen orkesterikomitean mietinnön perusteella.

Kajaanin kaupunki teki 1974 aloitteen alueorkesterin perustamisesta Kainuuseen ja niin aloitti Kajaani Big Band, joka toimii tavallaan myös Kajaanin kaupungin-orkesterina ja jota kaupunki myös osaltaan ylläpitää. Big bandin johtajaksi valittiin Ilpo Saastamoinen, joka edellisenä vuonna oli opintomatkalla Kuubassa tutustumassa paikalliseen, koko maan kattavaan alueorkesterijärjestelmään.

Maassamme toimivat alueorkesterit ovat yleensä normaaleja kaupunginorkestereita, poikkeuksina Pohjanmaalla toimiva pelimanniorkesteri ja Kajaani Big Band. Kainuun alueorkesterin asema on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se on alue-orkesterikokeiluun osallistuvista ainoa kunnallinen [?]. Tosin Kajaanin kaupungin pienistä resursseista johtuen valtionapu on edelleen huomattava, se kattaa lähes kolmanneksen kokonaismenoista.

- Määrärahojen niukkuus estää lisäämästä päätoimista työvoimaa orkesterissa. Tällä hetkellä päätoimisia muusikoita ovat vain kvartetin jäsenet. Heidänkin päätoimisuutensa on vasta vuoden vanha. Mutta jo näinkin lyhyessä ajassa pää-toimisuus on selvästi nostanut sekä kvartetin että big bandin toiminnan taiteellista tasoa, kertoo Ilpo Saastamoinen. Osoituksena tästä on Kuopion big band -kilpailujen jaettu II sija (ensimmäistä ei jaettu lainkaan), jonka pääperusteluna oli "rankaisu" orkesterin puoliammattilaisuudesta.

Suurimpana vaikeutena Ilpo Saastamoinen pitää kuitenkin sitä, että määrärahojen niukkuuden vuoksi hän itse joutuu orkesterin johtamis- ja sävellystyön lisäksi toimimaan myös orkesterin intendenttinä, myyntimiehenä ja lisäksi hoitamaan kaikki yhtyeen juoksevat asiat. Tämä ei luonnollisestikaan voi olla vaikuttamatta sävellys-työhön ja orkesteriharjoituksiin.

Kaikesta huolimatta uusia sävellyksiä on viimeisenkin vuoden aikana syntynyt varsin kunnioitettava määrä, yli 60 kappaletta. Joukkoon mahtuvat mm. lähiaikoina ensi-esitykseen tuleva Unto  H e i k u r a n  tv-filmin "Puolukkasota" musiikki, Paavo  H a a v i k o n  näytelmän "Kaisa ja Otto" näytelmämusiikki, Eino Leino
-sävellyskilpailuun osallistuneet sävellykset ja kainuulaisten kirjoittajien teksteihin sävelletty runonlauluilta ym. Lapsen vuotta silmälläpitäen on pikkuyhtyeelle valmistunut myös lasten ohjelmisto, joka voidaan esittää erilaisissa lasten-tapahtumissa.

Kvartetin liikkuvuuden ja joustavuuden vuoksi sen ohjelmisto on voitu rakentaa huomattavasti laajemmaksi ja monipuolisemmaksi kuin big bandin, joka omassaan on keskittynyt varsinaiseen big band -musiikkiin, jazziin, poppiin ja viihteeseen. Kvartetin ohjelmistoon mahtuu edellisten lisäksi myös kansanmusiikkia, pelimanni-musiikkia, kuubalaista musiikkia, lastenmusiikkia ja erilaista sekalaista ohjelmistoa. Erityisen hedelmälliseksi Saastamoinen on kokenut yhteistyönsä hyrynsalmelaisen kansanpelimannin Lauri  K e r ä s e n, "Ressan-Lassin" kanssa. Useita Lassin sävellyksiä on viime vuoden aikana sovitettu kvartetille Lassin itsensä toimiessa yhtyeen pääsolistina.

Alueorkesteritoiminta ja sen jatkaminen ovat Saastamoisen mielestä ensimmäinen askel kulttuurin haja-sijoittamisen tiellä. Tosin lakia alueorkesteritoiminnasta ei vieläkään ole olemassa eikä edes näkyvissä, vaan kaikki jatkuu edelleen kokeiluna. Saastamoisen mielestä kokemuksia toiminnasta on jo sen verran paljon, että lakia voitaisiin edes ruveta suunnittelemaan. Toisena turhautumista aiheuttavana seikkana on tuo em. orkesterin järjestäjän puuttuminen. Lisäksi Saastamoinen ihmettelee koulujen ja musiikinopettajien ennakkoluuloja, jotka edelleen vaikeuttavat koulukonserttien järjestämistä. Konserttitarjouksien kun useimmiten saadaan pitkien jahkailujen jälkeen vastaukseksi ettei tämän lajin musiikki kuulu opetusohjelmaan.

Kaikesta huolimatta Saastamoinen on henkilökohtaisesti suhteellisen tyytyväinen oloonsa Kainuussa ja Kajaani Big Bandissa. Ison yhtyeen ja kvartetin työskentely on kuitenkin turvattu aina eteenpäin, vaikkakin vain vuodeksi kerrallaan. Työskentelyrauhan saavuttamiseen ja luovaan työhön keskittymiseen on Kainuussa huomattavasti paremmat mahdollisuudet kuin etelän kiireisissä keskuksissa. Osoituksina siitä ovat nuo viime vuonna valmistuneet yli kuusikymmentä sävellystä sekä samassa ajassa suoritetut big bandin ja kvartetin esiintymiset, joiden yhteismäärä kipusi neljäänkymmeneenkuuteen. (H.S. =? Heikki Sissala)

 

14.2.79 ke        Kajaani - KBB:n konsertti; solisti Pekka Pöyry as.
                    > ohjelma > 9.11.79
14.2.79 ke        Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Band konsertoi tänään
Kajaanin Big Bandin vuoden ensimmäinen konsertti pidetään tänään keskiviikkona 14. 2. Kajaanin kauppaoppilaitoksella. Solistivierailijana esiintyy alttosaksofonisti Pekka  P ö y r y.

Pöyryn muusikkoura on pitkä, jo 1960-luvulla hän esiintyi oman yhtyeensä kanssa Montreauxin festivaaleilla Sveitsissä. UMO:ssa hän on soittanut sen perustamisesta alkaen ja osallistunut tässä yhteydessä muutama vuosi sitten Lontoossa vietetyille suomalaisen musiikin päiville.

Hän on esiintynyt myös paljon Olli Ahvenlahden sekä Heikki Sarmannon yhtyeiden kanssa, mm. viime keväänä New Yorkissa, jolloin siellä esitettiin Heikki Sarmannon suuren menestyksen saavuttanut "The New Hope's Mass". Näiden yhtyeiden mukana Pekka Pöyry on myös esiintynyt lukuisilla jazzfestivaaleilla.

Tämänkertaisen konsertin anti edustaa big band -musiikin valikoitua kermaa sekä säveltäjien että sovittajien osalta. Heitä ovat Thad Jones, "Cannonball" Adderley, Duke Ellington sekä Oliver Nelson.

Erikoisen lisänsä tuovat myös Kurt Weillin "My Ship" sekä George Gerschwinin "Rhapsody in blue" big bandille sovitettuina. Mukana on lisäksi suurelle orkesterille tehty versio vanhasta negro spiritualista "Sometimes I feel like a motherless child", jota kuoroversionakin Suomessa paljon esitetään.
Konsertti alkaa klo 19.00.

 

Maanantaina 19. helmikuuta 1979 - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Kajaani Big Bandin tasokas konsertti
Kajaanin Big Band konsertoi keskiviikkona Kauppaoppilaitoksella noin sadalle kuulijalle. Nämä saivat kuulla laadukasta Big Band -jazzia, josta pääosa kuului erinomaisesti soittaneelle solistille Pekka  P ö y r y l l e.
Kapellimestari Ilpo Saastamoisen mukaan solistikonsertteja on tarkoitus jatkaa ja ainakin avaus oli mallikas.

Big Bandin sektiokohtainen harjoittelu näyttää varsin lyhyessä ajassa saaneen paljon aikaan. Kokonaisuutena Kajaanin Big Band teki varsin hyvää työtä ja vaikka konsertin ohjelmisto oli vaativa selvisi Big Band tehtävästään arvosanalla hyvä.

Konsertti alkoi hieman mitäänsanomattomasti soulvaikutteisella sävelmällä "Soul Lady", jossa sektioitten soitanta oli jähmeää ja rytmisesti ei musiikki ollut koossa.

Paljon paremmin ei onnistunut "Boogie Express", mutta sitä seuranneet "Passin' By" ja "Dedications" olivat jo mallikasta kuultavaa.

Jälkimmäinen sävelmä oli yksi konsertin helmistä. Pekka P ö y r y soitti kauniin intron alttosaksofonillaan ja paljasti kyntensä musiikin vivahteet aistivana puhaltajana. "Dedicationissa" kuultiin sitten tunnelmoinnin jälkeen täysin toisen-tyyppistä väkevää ja energistä puhaltelua Pöyryltä.

Neal Heftin "Cherry Point" ja "The Creeper" ovat varsin tavanomaisia big band -sävellyksiä ja ne tulkittiin varmasti ja jälleen Pöyryn puhaltimet puhuivat.

Konsertin ensimmäisen jakson päätti "Echoes Of Harlem", jossa Tapani Leskinen tulkitsi Ellington-Dedrick -sävelmän todella uljaasti. Blues-vaikutteisen sävelmän sai Leskisen trumpetti todella kuulostamaan "siniselle" ja sävelmä oli hieno päätös hieman sekavalle ensijaksolle.

Väliajan jälkeen kuultiin "Cannonball" Adderleyn pop-vaikutteinen "Sack O' Woe", jossa oli svengiä ja vipinää. Konsertin uljaaksi huipennukseksi nousi Kurt Weilin "My Ship", jossa Pöyry teki sopraanosaksofonillaan hienoa työtä ja massiivisen sävelmän soinnissa oli Big Band parhaimmillaan. Oliver Nelsonin "Hoe Down" ei kaikilta osin istunut mutta sitä seurannut Carmichaelin "Skylark" oli jälleen hienoa musiikkia. Ray Brownin "The Opener" selvitettiin mallikkaasti, vaikka saksofoni-sektio sai olla todella tarkkana. Pöyry sai saksofonisektioon puhtia ja kappale svengasi mallikkaasti.

Gershwinin "Rhapsody In Blue" ei taas oikein istunut sillä Big Bandin saama sovitus on hieman ongelmallinen. Sävelmän herkät sävyt on kätketty pop-vaikutteiseen jytkeeseen ja vaikka Pöyry ja kapellimestari Saastamoinen sooloilivatkin taidolla jäi loppuvaikutelma "Bluesta" hieman torsoksi.

Vanha gospel-numero "Sometimes I Feel Like a Motherless Child" oli puolestaan William Swardan toimesta sovitettu jännittävästi ja sektioitten päällekkäiset kuviot soivat varsin taidokkaasti.

Kokonaisuutena konsertti oli hyvä ja solistina Pekka Pöyry teki todella hienoa työtä. Lyhyessä ajassa hän oli omaksunut kappaleitten hengen ja hänen puhalteluaan altto- ja sopraano- saksofoneilla sekä huilulla oli ilo kuunnella.

Pöyryn puhaltimet soivat virheettömästi ja hän on herkästi sävellysten hengen vaistoava soittaja, joka maalaa soittimellaan tunnelmia vankoin vedoin.

Pienenä miinuksena äänentoistolle on mainittava, että Pöyryn saksofoni tuli joissakin paikoissa aavistuksen verran liian voimakkaasti.

"Dedicationin" ja "My Shipin" tapaiset ja tasokkaat esitykset olivat todella ilo korvalle sekä osoitus Kajaanin Big Bandin tasosta. Voi odottaa hyviä musiikkihetkiä tulevien konserttien muodossa.
UNTO TORNIAINEN

 

> Päiväämätön - Yleisöltä - Kainuun Sanomat - Kajaani-kvartetista ilahtuneelle
Kajaanin Big Bandin ja sen yhtyeen, Kajaani-kvartetin esiintymismääristä puheen-ollen todettakoon, että toiminta on hieman laajempaa kuin nimimerkki Ilahtunut arvelee.

Konsertti-kuukaudessa -periaate on sinänsä lähellä keskiarvoa, mutta on otettava huomioon, että erityisesti päätoiminen yhtye esiintyy sen lisäksi tilauspyyntöjen perusteella. Nämä tilaisuudet ovat useimmissa tapauksissa myös julkisia yleisö-tilaisuuksia (lastenkonsertteja tms.). Mukaan luettuna esiintymiset Kajaanissa syys-maaliskuussa näitä tilaisuuksia on ollut yhteensä 16, mikä tekee keskimäärin kolme esiintymistä kuukaudessa.

Tämän lisäksi tulevat sitten aluekonsertit ja -esiintymiset, joita tarvitaan Big Bandin tulobudjetin toteutumiseksi. Niiden tarjonta on jopa helpompaa kuin paikallisissa olosuhteissa, vaikka hinnat luonnollisesti ovat korkeammat. Luonnollisesti esiintymisien määrä voisi olla suurempikin, esim. koulukonserttien osalta. Tälle on kuitenkin rajoituksena mm. tarkoitukseen varattujen määrärahojen pienuus koskien taidetilaisuuksiin varattuja oppilasmaksuja.

Toinen asiaan vaikuttava tekijä ilmenee esimerkkitapauksen muodossa vuoden 1977 Kajaanin taideviikoilta, silloin yhtye sai luvan konsertoida Kajaanin kouluissa ilmaiseksi. Joukossa oli tuolloin nimittäin pari kolme koulua, jotka eivät kaivanneet musiikkia lasten ja nuorten piristykseksi edes näillä ehdoilla.

En oikein jaksa uskoa, että oppilaat olisivat tilaisuuden järjestämistä vastustaneet, sillä myönteistä palautetta mm. ainekirjoitusten muodossa tuli muilta kouluilta riittävästi motivoimaan toiminnan jatkamisen tärkeyttä. Asiasta kiinnostuneille antaa kulttuuritoimisto mielihyvin lisätietoa esim. lastenkonserteista - näin lasten vuonna.
Ilpo Saastamoinen

 

24.2.79         KBB  Raahe (rehtori Marjamaa); klo 18 kons., klo 21 & yhtye: jamit
                    Esko Linnavalli: Allan  Saleikum & Eero Koivistoinen: Yksi ruusu on...

> Päiväämätön - Kaleva - Kari Karemo:  RAAHEEN VIERAILIJAT KEMISTÄ JA KAJAANISTA
Musiikkiviikkojen toiseksi viimeinen päivä oli omistettu vierailuille. Kemistä tuli kitaristi Kai  N i e m i n e n, sikäläisen musiikkiopiston opettaja ja Kajaanista Ilpo Saastamoisen johtama Big Band.

Kajaanin Big Band on toiminut vähän yli neljä vuotta kunnallisena alueorkesterina. Päätoimisia soittajia on tätä nykyä neljä. Ilpo Saastamoinen on koulinut soittajansa hyvään valmiuteen. Raahen konsertin ohjelmistossa oli pantu pääpaino dixieland -tyyppiseen soittoon ja 20- ja 30-lukujen jatsiin. Välipaloina oli uudempaa viihdykettä. Vetävää ja reipasta menoa Kajaanin Big Band tarjosi läpi konsertin, joissakin kappaleissa sai kuulla hyvin paikalleen napsahtavia sooloja. Parhaimmillaan Kajaanin Big Band oli Esko  L i n n a v a l l i n  Allan Saleikumissa ja Eero Koivistoisen sovituksessa Yksi ruusu on kasvanut laaksossa -kansan-sävelmästä. Näistä muodostuivat konsertin laajimmat ja antoisimmat kokonaisuudet kiinteine sooloineen.
KARI KAREMO

 

3.3.                  Sotkamo - lastenkonsertti Hauholassa

(1)4.3. (ke?)     KBB-konsertti (yhtyekonsertti lat.amer. ohjelmistolla?)

> 14.3.79         Kainuun Sanomat - yleisönosasto/Ilahtunut:  Kiitos konsertista
Viime viikolla poikkesin sattumalta konserttiin Kajaanin kauppaoppilaitokselle, jossa esiintyi kaupunkimme ylläpitämä Big Bandin yhtye, Kajaani Kvartetti.

Ihmettelen vain, kuinka näin korkeatasoinen porukka on niin vähän tunnettu Kajaanissa; pojathan soittivat tosi vaikeita kappaleita niin rautaisella taidolla ettei meinannut tuolilla pysyä. Olisiko niin, että vanha totuus oman maan profeetoista pitäisi tässäkin tapauksessa paikkansa.

Miksei Kajaanin Kvartetin soitantoa esitetä enemmänkin Kajaanissa, luulisi tälläkin paikkakunnalla olevan korkeatasoisen jazz-musiikin ystäviä sen verran, että edes pari konserttia kuukaudessa kannattaisi järjestää.
Ilahtunut

 

14.3.79 ke         Kainuun Sanomat:  Jazzpäivät syksyllä Kajaanissa - avustusmäärärahoista ehdotus
Kajaanin kaupungin kulttuurilautakunta teki maanantaina kokouksessaan yksityis-kohtaisen ehdotuksen 93.250 markan kulttuurimääräraha-avustusten jaosta. Lopullisen päätöksen tekee kaupunginhallitus. Lisäksi todettiin mm., että jazzliiton valtakunnalliset jazzpäivät pidetään mahdollisesti ensi syksynä Kajaanissa taide-päivien aikaan. Samoin merkittiin tiedoksi, että kulttuuritoimisto on anonut 34.415 markan summaa valtionavuksi kunnallisen elokuvatoiminnan aloittamiseksi. Lautakunta päätti myös osallistua vapaa-ajan hallintokuntien tiedotuslehden tekoon. Lehden ensimmäisen numeron on määrä ilmestyä vielä tämän kuun aikana.

Lautakunta vahvisti kulttuuritoimiston jo tekemän henkilöstölisäysehdotuksen. Sen mukaan vuodelle 1980 esitetään perustettavaksi kulttuuritoimistoon kulttuuri-sihteerin (Y 25) ja toimistovirkailijan (Y 11) virat. Lisäksi esitetään Kajaanin Big Bandiin perustettavaksi saksofonisektion päätoimisen äänenjohtajan (Y 24) ja toimistovirkailijan (Y 18) virat.

26.3.            Kostamus-keikka (SN-seura - harj. 19.3.) & Kirkkoahon koulu klo 11

28.3.            Jormua - yhtyekeikka

4.4.              Purolan ala-aste klo 12.15.

5.4.              KBB - Otamäki (vaihtoehto: klo 13-15 lasten pop/jazz?)

9.4.              Soidinsuo - lastenkonsertti klo 12.15-13.

10.4. ti         Teppana - koulukonsertti klo 11.15
                & Sampola - jamit (Sakari Kukko)

11.4.79 ke klo 19  KBB - konsertti (Kauppaoppilaitos) - vierailijana Sakari Kukko

> Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Bandilla popkonsertti
Kajaanin Big Band pitää popkonsertin keskiviikkona 11.4. Kajaanin kauppaoppi-laitoksella. Ohjelmistoon on valittu big bandille sovitettuja tunnettujen yhtyeiden ja laulajien suosituinta materiaalia alkaen 50-luvun Bill Haleyn "Rock around the clock':sta". Solistina on Sakari Kukko.                 

Illan muita nimiä ovat Santana, Beatles, Chase, Simon & Garfunkel, Chicago ja Herbie Hancock. Ohjelmistoon sisältyvät myös kajaanilaiset säveltäjät Tapani Leskinen ja Keira Hölttö, joiden teokset ovat jazzvivahteisia esimerkkejä kainuulaisesta säveltuotannosta.                  

Kajaanin Big Bandin solistina vierailee Kajaanista kotoisin oleva Piirpauke-yhtyeen jäsen Sakari Kukko, joka aikanaan soitti myös Kajaanin Big Bandissa saksofonia ja huilua. Vuoden 1972 jälkeen Sakari Kukko on soittanut monissa eri yhtyeissä, joista tunnetuimmat lienevät Punainen lanka, Kaleva, Jukka Tolosen yhtye sekä Piirpauke. Pohjoismaiden lisäksi Sakari Kukko on esiintynyt  mm. Belgiassa, Kuubassa, Neuvostoliitossa, Puolassa, Jugoslaviassa, Etiopiassa ja Senegalissa.

Big Bandin popkonsertti alkaa keskiviikkona kello 19.

17.4.79 Kainuun Sanomat (11.4.79 konsertista)  Kajaanilaispitoinen big band -konsertti

[Jatkuu XII osassa]