1979-80 Kajaanin Big Band XIII
Valtakunnalliset jazzpäivät Kajaanissa 9.-11.11.1979
Syksyn Taideviikkojen yhteydessä järjestetään Kajaanissa myös valtakunnalliset jazzpäivät. Järjestäjinä toimivat Suomen Jazzliitto, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ja Kajaanin kulttuurilautakunta. Kysymyksessä on monessa suhteessa merkkitapaus, sillä ensimmäistä kertaa on kunnallinen elin näin suurella panoksella mukana Jazzpäiviä järjestämässä. Kajaanin Big Bandin ja Kajaani Kvartetin toiminnan myötä on voitu kehittää hyödylliset yhteistyösuhteet maamme kevyen musiikin piirissä toimivien järjestöjen ja Kajaanin kulttuuri-toimiston välille. Jazzpäivät järjestetään vasta toista kertaa näin "pohjoisessa", yleensähän ne on pidetty Pori-Jyväskylä-linjan eteläpuolella. Tämä osoittaa, että Kajaanin kaupungin ja Kajaanin Seudun Rytmimuusikkojen työ jazzin parissa on saanut arvostusta valta-kunnallisestikin. Kuten tunnettua, on Rytmimuusikoiden järjestämällä vuosittaisella popjazzleirillä vanhimmat perinteet maassamme.
Jazzpäivillä pidetään kolme päiväkonserttia ja useita iltatilaisuuksia. Kajaanin Big Bandin lisäksi esiintyvät mm. Paroni Paakkunaisen Conjunto Baron eli Salsa, kuopiolainen vanha kunnon Klaus Salmen Ramblers, Ahvenlahti-Johansson kvintetti, Finnforest, Mircea Stan sekstetti jne. Jussi Raittinen on lupautunut juontamaan päivätilaisuudet ja tietenkin myös musisoimaan. Lisäksi on tiedossa esitelmiä, mm. Seppo Lemposen "Improvisoinnin anatomiaa - transkriptioesitelmä". Viimeisenä päivänä julkistetaan Jazzliiton Yrjö-palkinnon saajan nimi.
Päivätapahtumat pyritään kaikki järjestämään Kajaanin Kauppaoppilaitoksella. Koska kahden viimeisen päivän konsertit on tarkoitus pitää hyvin pitkinä (noin neljä tuntia molemmat), järjestää Kauppaoppilaitoksen oppilaskunta puffettitarjoilun, sillä eihän ihminen elä yksinomaan musiikista. [S. K.]
7.11.79? - Kansan Uutiset: Valtakunnan jazz-päivät Kajaanissa
Tämänvuotiset valtakunnalliset jazzpäivät järjestetään Kajaanissa tämän viikon lopulla, perjantaista sunnuntaihin. Kysymyksessä ovat toiset näin pohjoisessa pidettävät jazz-päivät, edellisistä, Oulussa pidetyistä on kulunut useita vuosia. Jazzpäivien järjestäjinä toimivat Suomen Jazzliitto, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot sekä Kajaanin kulttuurilautakunta. Vahvan värinsä kajaanilaiselle jazztapahtumalle antaa luonnollisesti Kajaanin Big Band Ilpo Saastamoisen johdolla.
Valtakunnallisten jazzpäivien pääkonsertit ovat seuraavat:...jne. Iltaisin järjestetään erityyppisiä ravintolaesiintymisiä...
Työllistetty Big Band
Sunnuntaina päätöskonsertissa esittää Kajaanin Big Band kapellimestarinsa Ilpo Saastamoisen Kalevalaan pohjautuvan teoksen Synty, joka on ensimmäinen osa laajemmasta Kalevala-sävellyksestä. Synnyn ensiesitys oli kesällä Kajaanissa Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuman yhteydessä.
Kajaanin Big Band on ollut jatkuvasti myös tämän vuoden aikana täystyöllistetty. Konsertteja on kertynyt Kainuussa jo runsaat puolisensataa ja vuoden loppuun mennessä on tiedossa noin 90 konsertin vuositaso. Tämä on enemmän kuin mihin mikään muu alueorkesterikokeilussa mukana oleva orkesteri on likimainkaan yltänyt.
Kiinnostus jazziin on lisääntynyt alueella ja Rytmimuusikkoyhdistys on kokenut syksyn mittaan uuden, nuoren polven rynnäkön: uusia jäseniä on yhdistykseen liittynyt kolmisenkymmentä.
Alan koulutus
Suomen Jazzliitto on ottanut kantaa musiikkikoulutuksen uudistamiseen ja vaatii pop- ja jazzmusiikin koulutuksen toteuttamista tasavertaisena klassisen musiikki-koulutuksen rinnalla. Se olisi huomioitava jo musiikin peruskoulutuksessa. Edelleen esitetään, että Oulunkylän pop- ja jazzopiston asema ammattiin valmistavana keskiasteen oppilaitoksena vahvistetaan ja että sen rinnalle luodaan muihin keskiasteen musiikkilaitoksiin alan ammattiin valmistava koulutus.
8.11.79? Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Jazz valtaa Kajaanin
Kajaanin taidesyksy huipentuu ensi viikonvaihteessa pidettäviin valtakunnallisiin Jazzpäiviin, joille saapuu mittava joukko maamme jazzmuusikkoja.
Jazzpäivät alkavat perjantaina ja kestävät koko viikonvaihteen. Päivien ohjelmaan kuuluu kolme mittavaa konserttia, jazz-luento ja iltaisin soi jazz kajaanilaisissa ravintoloissa.
Päivien järjestelyistä vastaavat Kajaanin Seudun Rytmimuusikot yhdessä Suomen jazz-liiton ja Kajaanin Kulttuurilautakunnan kanssa.
- Jazzpäivien saaminen Kajaaniin johtuu suurelta osin siitä työstä, jota Kainuussa on tehty jazzin hyväksi. Rytmimuusikoitten jokavuotiset koulutuspäivät ja Kajaanin Big Bandin toiminta ovat asioita, jotka ovat kiirineet läpi valtakunnan ja joiden ansiosta Kajaanilla on hyvä nimi "alan piireissä" totesi Jazzliiton hallituksen jäsen Reino Laine.
- Koulutuspäivillä ja solisteina Big Band -toiminnassa maamme "kärkijatsarit" tuntevat Kajaanin miellyttäväksi ja aktiiviseksi paikaksi työskennellä. Ja näin vaaka kallistui jazzpäivien osalta Kajaaniin, vaikka muitakin paikkoja oli ehdolla, kertoili Reino "Reiska" Laine.
Jazzpäivien järjestelyistä käytännön tasolla ovat vastanneet Kajaanin Seudun rytmimuusikot ja Kajaanin kulttuurilautakunta.
Kajaanilaisten ravintoloitten suhtautuminen jazzpäiviin on ollut ilahduttavaa ja niiden mukaantulo, samoin kuin muutamien liikelaitostenkin, on ollut mittava apu. Lähes kolmikymmenpäisen huippusoittajiston saaminen Kajaaniin ei ole ollenkaan halpaa lystiä, kertoi Hannu Sovelius Rytmimuusikoista.
Esiintyjävalinnoissa olemme pyrkineet ottamaan huomioon eri jazzin osa-alueet ja resurssien mukaan suunnitelleet päivien ohjelman mahdollisimman laaja-alaiseksi, totesi Big Bandin kapellimestari Ilpo
S a a s t a m o i n e n, joka on myös ollut aktiivisesti mukana päivien järjestelytehtävissä.
Jazzpäivien perjantai
Jazzpäivät alkavat perjantaina [9.11.] klo 18.00 Kauppaoppilaitoksella Kajaanin Big Bandin konsertilla, jossa solisteina toimivat vetopasunisti Mircea S t a n, trumpetisti Esko H e i k k i n e n ja saksofonia ja huilua soittava Pekka P ö y r y.
Viime keväänä Stan ja Pöyry vierailivat Big Bandin solisteina ja silloin kuultiin tosi mallikasta jazzia niin solistien kuin Big Bandinkin esittämänä. Trumpetisti Esko Heikkinen on kolmikon toistaiseksi tuntemattomin jäsen, mutta jazz-piireissä mies on tänä vuonna noussut aivan trumpetistiemme kärkikaartiin.
Perjantain tilaisuudet tapahtuvat Vanhassa Välskärissä ja Pikku Välskärissä. Mircea Stanin sekstetti esiintyy Vanhassa Välskärissä ja Pikku Välskärin jameissa jatsataan kahdella triolla, Olli Ahvenlahden ja Arvo Suomalaisen. Lisäksi Jussi Raittinen lauleskelee Suomalaisen trion säestyksellä.
Lauantaina tapahtuu...
Lauantaina alkaa mammuttikonsertti jo klo 13.00 ja konsertissa soittavat Finnforest -yhtye, Ahvenlahti-Johansson Kvintetti, Ramblers-yhtye ja Edward V e s a l a n trio. Finnforest on jo vuosia kuulunut suomalaisen nk. fuusio- jazzin kärkikokoon-panoihin ja yhtyeen sähköinen pop-jazz kiinnostanee varmasti nuorten polven jazz-kansaa.
Ahvenlahti-Johansson Kvintetti soittaa turvallista ja taattua ''akustista'' jazzia ja nimet Olli Ahvenlahti, Markku Johansson, Eero Koivistoinen, Pekka Sarmanto ja Tomi Parkkonen takaavat musiikin korkeatasoisuuden.
Klaus S a l m i & Ramblers oli suomalaisen jazzin pioneerikokoonpano jo 30- ja 40-luvuilla ja veteraanipasunisti Klaus Salmi jaksaa olla yhä kiinnostunut "kunnon jatsista". Salmen 8-miehinen Ramblers on varmaan riemastuttavimpia kokoonpanoja jazzpäivillä, sillä todella vanhaa ja autenttista jazzia ei kuule nykyään joka päivä.
Edward Vesala on maamme kansainvälisesti arvostetuimpia muusikoita ja hänen trionsa antaa taas tuulahduksen tämän päivän modernista jazzista. Vesalan kanssa soittavat lauantainkonsertissa trumpetisti Thomas S t a n k o ja basisti Pavel J a r z e b s k i - Puolan jazzin ja samalla eurooppalaisen jazzin kärkimiehiä kumpikin.
Finnforest pitää lauantai-iltana erityisen nuorisolle suunnatun jamikonsertin klo 19.00 Linnan lukiolla.
Lauantai-illan jamiohjelmassa on kolme tilaisuutta. Sampolassa jammaavat Eero K o i v i s t o i s e n kvartetti, Vladimir Shafranovin trio ja Kajaani Kvartetti. Pikku Välskärissä Ramblers ja Jussi Raittinen ovat vanhan jazzin tunnelmissa ja Seurahuoneella on Salsa-karnevaalit, jossa esiintyy 11-miehinen Conjunto Baron.
Yrjö-sunnuntai
Jazzpäivien sunnuntain ohjelma alkaa Seppo L e m p o s e n esitelmällä "Improvisoinnin anatomiaa" ja sunnuntain pääkonsertti alkaa klo 14.00 Kauppaoppi-laitoksella.
Konsertissa esittää Kajaanin Big Band Ilpo Saastamoisen "Synty" teoksen ja solisteina siinä ovat Kalle F ä l t, laulu ja Pentti L a h t i saksofoni.
Teos sai viime kesänä kantaesityksensä ja se herätti maanlaajuista huomiota.
Conjunto Baron on 11-miehinen Paroni Paakkunaisen luotsaama salsa-yhtye, jonka musiikki pohjautuu voimakkaaseen lattarirytmiikkaan. Yhtyeen neljä lyömäsoittajaa takaavat, että musiikissa on rytmiä ja sykettä ja Paroni Paakkunaisen lisäksi kokoon-panossa soittavat Markku Johansson, Pekka Pöyry, Esko Heikkinen, Mircea Stan, Olli Ahvenlahti, Heikki Virtanen, Esko Rosnell, Ari Valtonen, Reiska Laine ja Harri Saksala.
Sunnuntain konsertissa esiintyy myös Vladimir Shafranovin trio ja pianisti "Vovan" lisäksi triossa soittavat Pekka Sarmanto, basso ja Jukka Pekka Uotila, rummut.
Konsertissa julkistetaan myös Suomen Jazzliiton jokavuotinen tunnustuspalkinto Yrjö, joka annetaan tänä vuonna kunnostautuneimmalle jazz-muusikollemme.
Jazzpäivät päättyvät sitten päätösjameihin, joissa runkokokoonpanona on "Vova" Shafranovin trio.
Ylen mielenkiintoisilta näyttävät tämänvuotiset jazzpäivät ja mielenkiintoista ja laadukasta jazzia on Kajaanissa tarjolla koko viikonvaihteen. - Tämän tason jazz-muusikot eivät ole Kajaanissa jokapäiväisiä vieraita, joten toivottavasti kajaanilaiset ja lähipaikkakuntalaiset syttyisivät jazzille, totesi Kulttuurilautakunnan puolesta asioita hoitanut Seppo Kiiliäinen.
UNTO TORNIAINEN
Valtakunnallisten Jazzpäivien avaus Kajaanissa Toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti, Suomen Jazzliitto:
Hyvät ystävät, Minulla on miellyttävä tehtävä Kajaanin kulttuurilautakunnan, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot ry:n ja Suomen Jazzliiton puolesta toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi tämänvuotisille valtakunnallisille jazzpäiville yleensä ja tähän avajaiskonserttiin erityisesti.
Näitä juhlia, jotka ovat jazzliiton toiminnan yksi näkyvimmistä muodoista, ei vuosiin ole järjestetty näin pohjoisessa. Me uskomme kuitenkin, että ne puolustavat täällä paikkaansa, koska Kajaani on jo vuosia ollut pohjoisen Suomen jazzkeskus. Kiitos siitä kuuluu suurelta osalta Ilpo Saastamoiselle, joka on väsymättä työskennellyt Kajaanin big bandin ja sitä kautta tämän musiikinalueen hyväksi.
Ilja on usean vuoden ajan opettanut jazzin soittamisen perusteita ja vaikeampiakin asioita niin, että Kajaanin seudun rytmimusiikki on varmasti jo kasvanut ulos lapsenkengistään.
Musiikkikoulutus onkin juuri tällä hetkellä se asia, johon Suomen Jazzliitto haluaa kiinnittää erityistä huomiota, kun musiikkikoulutuksen uudistamista valmistellaan yleisen tutkinnonuudistuksen yhteydessä.
Jazzliitto on sitä mieltä, että pop/jazzmusiikin koulutus on vihdoin toteutettava tasavertaisena muun musiikkikoulutuksen rinnalla peruskouluasteelta lähtien. Koulutuksen keskiasteelta on voitava valmistua pop/jazzmusiikin ammattilaiseksi, ja korkeakouluasteelle on luotava musiikin kandidaatin tutkintoon johtava pop/jazz-musiikin linja.
Kunnes tähän päästään - ja siihen kuluu koulutusuudistusten jäykkyyden tuntien vielä kauan - meidän on vain luotettava siihen, että lahjakkaimmat etenevät omin neuvoin.
Omatoimisestihan pop/jazzkoulutus Suomessa on aloitettu. Oulunkylän pop/jazzopisto Helsingissä - ainoa laatuaan Euroopassa muuten - on nyt toiminut seitsemisen vuotta, mutta kyennyt jo tuomaan soittolavoille lukuisia pystyviä ja lahjakkaita nuorukaisia. Kykyjen puutetta täällä Suomessa siis ei ole, kunhan ne vain saadaan esille.
Hyvät ystävät, Tässä on jo tullut puhutuksi liiankin pitkään, joten aloitetaan päivät.
Jatsi soikoon.
Päiväämätön - Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Valtakunnallista jazzia Kajaanissa
9.11.79 pe - Ilta-Sanomat - Viikoittain - Leena Tolonen: Ilpo Saastamoinen säveltää Kalevalaa
> Ks. Kalevala-kirjoituksia
Perjantai 9. 11. 1979 klo 18 - Kajaanin Big Band, joht. Ilpo Saastamoinen
Solistit: Pekka Pöyry, sax, huilu, Mircea Stan, pasuuna, Esko Heikkinen, trumpetti
Saksofonit: Hannu Sovelius Keijo Honkanen Pentti Pöllänen Hannu Timmerbacka Unto Rissanen
Harri Komulainen Tero Kling
Trumpetit: (puuttuu) Tapani Leskinen, Jussi Oja + kaksi muuta, joiden nimiä ei ole.
Pasuunat: Tuomo Lindqvist Jorma Toivanen Markku Pääkkönen Antti Koskinen Väinö Heikura
Tuuba: Esa Ronimus
Kitara Ari Väänänen
Arto Piispanen, kosketinsoittimet, Lauri Antila, basso, Jouni Kesti, rummut
(...Konsertin ohjelmisto on big band jazzia ja säveltäjänimistöstä kannattaa poimia nimet Duke Ellington, Cannonball Adderley, Thad Jones ja George Gershwin.)
& 11.11.79 su klo 14 (IS: Kalevala; Kalle Fält, Pentti Lahti)
11.11.79 - Kaleva, Kajaani - Heikki Sissala: Kajaanista tuli jazzkaupunki
Kajaanin valtakunnalliset päivät käynnistyivät perjantai-iltana kaupungin omanyhtyeen, Kajaani Big Bandin konsertilla. Yhtyeen solisteina avajais-konsertissa kuultiin Pekka P ö y r y ä (saksofonit), Mircea S t a n i a (pasuuna) sekä Esko H e i k k i s t ä (trumpetti). Konsertin loppupuolella yhtyeen kapellimestarille Ilpo Saastamoiselle luovutettiin Kajaanin kaupungin tämänvuotinen taidepalkinto, jonka hän sai ansioistaan Kajaani Big Bandin kehittäjänä, säveltäjänä, sovittajana sekä musiikkipedagogina.
Näyttöä siitä, että palkinto meni oikeaan osoitteeseen saatiin kuulla koko avajais-konsertin ajan. Varsinaisten Big band-sävellysten ohella kuultiin myös muita, alunperin pienemmille yhtyeelle tehtyjä sävellyksiä, jotka oli sovitettu ison yhtyeen laajemmat resurssit huomioon ottaen. Säveltäjäniminä esiintyivät mm. Roy Brown, Kurt Weil, Chick Corea, Stan Kenton, Thad Jones sekä Herbie Hancock.
Avajaisillan tiivistunnelmaisissa jameissa oli jatsinnälkäisillä mahdollisuus kuulla Mircea Stania, Arvo
S u o m a l a i s t a, Jussi Raittista, Olli Ahvenlahtea sekä Markku Johanssonia yhtyeineen. Myös yllätysvierailija K o j o kävi nostattamassa jamitunnelmaa.
Lauantain pääkonsertissa kuultiin sekä kotimaista että kansainvälistä jazzia. Kotimaisuudesta vastasivat Finnforest, Ahvenlahti-Johansson Quintet sekä legendaarinen Ramblers. Kansainvälisiä tuulahduksia lauantain pitkään konserttiin toi Edward V e s a l a n trio, jossa Vesalan kanssa soittavat Tomasz S t a n k o ja Palle Danielsson.
Sunnuntain pääkonsertissa on sitten mahdollisuus tutustua Ilpo Saastamoisen sävellystuotantoon. Kajaani Big Band esittää silloin Saastamoisen Kalevala-aiheisen sävelteoksen kolme ensimmäistä osaa "Maailman synty, Sotkan muna ja Väinämöisen synty". Samassa konsertissa esiintyvät myös Vladimir Shafranovin trio sekä Paroni Paakkunaisen Conjunto Baron salsayhtye.
11.11.79 Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Jazzpäivät: Onnistunut avaus
Jatsi soikoon' sanoilla 'käynnisti Suomen jazzliiton toiminnanjohtaja Jaakko Tahkolahti tämänvuotiset jazzpäivät Kajaanissa.
Avajaiskonsertissa esiintyivät Kajaanin Big Band ja solistisina vahvistuksina toimivat Pekka Pöyry, Esko Heikkinen ja Mircea Stan.
Jazzpäivien ohjelmaan kiinteästi kuuluva jamitoiminta alkoi myös kaksilla jameilla.
Jazzpäivien avauksessa Jaakko Tahkolahti luonnehti Kajaania pohjoisen jazz-keskukseksi ja samalla kiitti kapellimestari Ilpo Saastamoisen työtä Pohjois-Suomen hyväksi tekemästään työstä.
Tahkolahti viittasi myös lyhyesti jazzin asemaan suomalaisessa musiikki-koulutuksessa ja ilmoitti jazzliiton kantana, että pop/jazzmusiikin koulutus on vihdoin toteutettava tasavertaisena muun musiikkikoulutuksen rinnalla peruskoulu-asteelta lähtien.
Mallikas avajaiskonsertti
Jazzpäivien ensimmäinen konsertti käynnistyi Tahkolahden sanoilla 'Jatsi soikoon' ja sitähän Kajaanin Big Band varsin mallikkaasti esitti. Ohjelmisto konsertissa oli viime keväältä tuttua ohjelmistoa ja silloinhan kävivät Pekka Pöyry ja Mircea Stan jo näyttämässä solistista osaamistaan. Trumpetistina Simo Salmisen viimekeväisiä kuvioita soitteli Esko Heikkinen ja vaikka mies on varsin uusi nimi Suomen jazzin kartassa, hän soitti mallikkaasti ja osoitti kuuluvansa trumpetistiemme eturiviin.
Kajaanin Big Band soitti varsin hyvin, tosin pieniä sektioitten välisiä hämminkejä oli havaittavissa samoin sektioitten sointipuhtaus ei aina ollut parasta mahdollista luokkaa. Tosin ohjelmistokin oli varsin vaativaa. Mircea Stan soitti komeasti sikermän "Alone" ja parivaljakko Pöyry ja Stan puolestaan sooloilivat kerrassaan upeasti sävelmässä "Sometimes I Feel Like A Motherless Child". Esko Heikkisen osaamisesta saatiin vakuuttavin näyttö sävellyksessä "Passagaglia".
Ylimääräisenä soitettu "Chameleon" oli pop-jazzia, jossa kaikki solistit innostuivat tosi tuhtiin sooloiluun.
Kokonaisuutena konsertti oli onnistunut ja käynnisti jazzpäivät mallikkaasti.
Illan jameista Pikku Välskärissä muodostui todella "hyvätunnelmaiset" ja niin Arvo Suomalainen kuin Olli Ahvenlahtikin kokoonpanoineen tekivät irtonaista ja svengaavaa työtä. Lauantaina oli vuorossa neljän tunnin pääkonsertti ja lukuisia jamitilaisuuksia, joiden arviointiin palaamme tuonnempana.
Jazzpäivät päättyvät tänään
Jazzpäivien päätöspäivänä pääkonsertissa Kauppaoppilaitoksella konsertoivat Kajaanin Big Band "Synty" teoksellaan ja Conjunto Baron esittää salsa-rytmejä 11 miehen voimin. Konsertissa on mukana myös Vladimir Shafranovin trio. Päätös-konsertissa julkistetaan myös tämänvuotinen Yrjö-palkinnon saajan nimi.
Unto Torniainen
11.11.79 - Kansan Uutiset: Jazzpäivillä huomio musiikkikoulutukseen.
12.11.79? Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Kajaani syttyi jazziin
11-12/79 Rytmi-lehti - Jaakko Tahkolahti / Jukka Kyrömies: Hyvät järjestelyt - yleisöä ei tarpeeksi -Tasokkaat jazzpäivät Kainuun maisemissa ...Ilja palkittiin
Jazzpäivät aloitti perjantaina 9.11. Kajaanin Big Bandin konsertti, jossa kuultiin vierailevina solisteina Pekka Pöyryä alttosaksofonissa, Esko Heikkistä trumpetissa ja Mircea Stania pasuunassa. Konsertissa kapellimestari Ilja Saastamoiselle, Kajaanin väsymättömälle jazzpuuhaajalle luovutettiin Kajaanin tämän vuoden kulttuuri-palkinto, jonka Ilja jakoi säveltäjä ja kuoronjohtaja Gudrun Kämäräisen kanssa.
(La 10.11.) ... Normaalista jammauksesta vastasivat illalla Shafranovin trio (kts. edellä), Eero Koivistoisen kvartetti ja Kajaani Kvartetti, jossa Ilja Saastamoinen joutui muiden kiireidensä keskellä ottamaan kitaran käteensä ensi kertaa moneen päivään. Jälki ei kuitenkaan paljastanut harjoituksen puutetta.
... Viimeisenä jazzpäivänä, sunnuntaina [11.11.] kuultiin sitten uudelleen Ilja Saastamoisen Kalevala-sarjan ensimmäinen teos Synty, joka kantaesitettiin viime kesänä Kajaanissa. Vaikuttavan sävellyksen solisteina olivat laulaja Kalle Fält ja saksofonisti/huilisti Pentti Lahti...
> Ks. myös: "Kalevala"
Päiväämätön: Kainuun musiikkiopiston kunnallistaminen pöydälle.
KAJAANI. - Kajaanin kaupunginhallitus jätti maanantaina pöydälle Kainuun musiikkiopiston kunnallistamis-sopimukset ja opiston uuden ohjesäännön sekä tarvittavien uusien virkojen perustamisen. Sopimusluonnoksen mukaan musiikki-opisto siirtyy kannatusyhdistykseltä Kajaanin kaupungille ensi vuoden alusta lähtien.
Luovutussopimuksen mukaan musiikkiopiston kylkiäisenä esitetään kunnallistettavaksi myös Kajaanin orkesteri, jolla on ilmeisesti tarkoitus syrjäyttää tällä hetkellä kunnallisena toimiva Kajaanin Big Band.
Ohjesääntöäänestyksen mukaan musiikkiopiston johtokuntaan kuuluisivat valtuuston valitsemien viiden jäsenen lisäksi itseoikeutettuina jäseninä opiston rehtori ja yksi opettajakunnan edustaja. Tällaisessa kokoonpanossa johtokunta olisi valtuuston vasemmistoenemmistöstä huolimatta porvarienemmistöinen eikä vastaisi muutenkaan valtuuston voimasuhteita.
Kansandemokraatit paheksuivat kunnallistamisesityksen tuomista kaupungin-hallituksen käsiteltäväksi vasta tässä vaiheessa, kun ensi vuoden talousarvion käsittely on jo pitkällä. Tarkoituksena lienee ollut, että hallitus ja valtuusto olisivat hyväksyneet musiikkiopiston määrärahat tietämättä kunnallistamisperusteista, muun muassa Kajaanin orkesterin mukanaolosta yhtään mitään.
Musiikkiopiston kunnallistamisvalmisteluja on johtanut opiston kannatusyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Olavi S a l m e n k i v i (kokoomus).
Päiväämätön: Yhteistoimintaa muiden Kajaanissa musisoivien yhteisöjen kanssa pitäisi tavalla tai toisella saada aikaan. Omaa harrastusta rikastuttaisi paljon jokainen kosketus siihen erinomaiseen musiikkityöhön, jota Kajaanissa tekevät toiset kuorot, Musiikkiopisto, Big Band ja monet muut. Ehkäpä yhtenä syynä nykyiseen irrallisuuteen on puute yhteisistä harjoitus- ja esiintymistiloista, konserttitalosta, joka kokoaisi Sanan ja Sävelen kaupungin musiikinharrastajat saman katon alle.
Tällaisin miettein on lähdetty taipaleelle. Kuorotoiminta on tietysti paljon muutakin. Se on yhdistystoimintaa, tempauksia, matkoja, sitsejä ja juhlia. Niistä kuitenkin huolehtivat toiset ja paremmat miehet, ja niin on hyvä, sillä näissäkin töissä on suutarin paras pysyä lestissään, ja pelkissä lauluasioissakin on diletantille leiviskää kyllin. Sitä kuitenkin auttavat kantamaan erinomainen varalaulunjohtaja, erinomaiset äänenharjoittajat ja muut seitsemänkymmentä erinomaista lauluveikkoa, ja siksi onkin luottamus tulevaisuuteen rautainen.
Olavi/Oskari Rasila (???)
[Oliko kysymyksessä huomautus Rauno Keltaselle???]
17.-18.11. Haapavesi, Ylivieska (Raudaskylän ala-aste) (Risto Pennanen?) (oma)
22.11. Kostamus - yhtyekonsertti - solisti: Harri Saksala
(Ystävyyskuukauden juhla - KBB:n yhtye)
23.11. Sotkamo - konsertit (2)
23.11.79 Kainuun Sanomat: Saastamoiselle puolen vuoden taiteilijaraha
23.11.79 Savon Sanomat: Säveltaideapurahat pääkaupunkiseudulle (Irtolehti)
28.11.1979 ke - Kainuun Sanomat: Taideteoksille turvalaitteet...
Kajaanin Big Band saa vastaisuudessa harjoitella neljä viikkotuntia. Harjoituspalkkioihin esitetään 138 000 markkaa.
> Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Kekkostaloon 5 toimistoa
Kulmauksessa on yksi huone nuorisotoimiston ja kolme huonetta kulttuuritoimiston käyttöön. Sieltä saavat työtilat mm. kulttuurisihteeri ja kapellimestari.
26.-30.11. Kiertueviikko: 26.-27.11. Orivesi,
28.-29.11. Mikkeli (ke: 2 koulukonserttia KBBY& iltakonsertti + Päämajassa jamit)
27.11.79 ti Savon Sanomat: Kajaani Kvartetti Mikkeliin (Irtoleike)
Kajaani Kvartetti tulee keskiviikkona 28.11. konsertoimaan Mikkeliin. Ohjelmassa on neljä konserttia, joista kaksi koulukonsertteja. Mikkelin kansalaisopistossa kvartetti esiintyy klo 16.30. Tilaisuus on Mikkelin Jazz-klubin lapsen vuosi -tapahtuma ja konsertin musiikillinen koostumus on lähinnä popjazzia.
Illalla on klo 20.30 ravintola Päämajassa jamit ja odotettavissa on perinteistä jazziin pohjautuvaa musiikkia.
Kajaani Kvartetin muodostavat Kajaanissa toimivan kunnallisen alueorkesterin, Kajaani Big Bandin, päätoimiset muusikot: kitaristi Ilpo Saastamoinen, basisti Lauri Antila, pianisti Arto Piispanen ja rumpali Jouni Kesti.
Ilpo 'Ilja' Saastamoinen on Suomen tunnetuimpia pop-jazzmuusikoita. Hän on soittanut mm. Soulsetissä, Kareliassa, Dopplerin ilmiössä. Hän on myös tunnettu musiikkipedagogi. Kajaani Big Bandin kapellimestarina hän on ollut vuodesta 1974 lähtien.
Basisti Lauri Antila on tuttu heinolalaisesta Blue Train -yhtyeestä. Rumpali Jouni Kesti on levyttänyt Express-yhtyeen ja Kalle Fält Bandin kanssa.
- Kajaani-kvartetti Mikkelissä (2 koulukonserttia)
- Kajaani-kvartetti esiintyy Mikkelissä (Päämajassa jamit)
30.11. pe Nurmes (2 koulukonserttia: Laamila, Kirkkokatu, yläaste
+ illalla jazzkonsertti Kirkkokadulla).
- "Huomenna soi jazz (Nurmeksessa)"
Päiväämätön - Kainuun Sanomat:
Ilpo Saastamoisen palkankorotusanomusta Kajaanin Big Bandin kapellimestarina puollettiin ja myönnettiin Saastamoiselle puolen vuoden virkavapaus ajaksi 1.1-30.6. 1980. Saastamoinen saa itse etsiä viransijaisehdokkaita, joista lautakunta sitten valitsee pätevimmän.
Kajaanin Seudun Rytmimuusikoita ei laskuteta esiintymisistä jazzpäivillä ja Seppo K i i l i ä i s e n työsuhteen mahdollinen jatkuminen virastotyöntekijänä alistettiin valtuustolle.
Big Bandin Kalevala-äänilevyhanketta esitteli Ilpo Saastamoinen ja sen rahoitusta pyritään järjestämään apuraha-anomuksin. - em.
8.12.79 Kaleva: Kalevala levytetään
Kajaanin kulttuurilautakunta on myöntänyt Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e l l e palkatonta työlomaa vuoden alusta lähtien kesäkuun loppuun saakka sekä päätti esittää kaupunginhallitukselle kapellimestarin palkkauksen ja palkkaluokan tarkistamista sen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi.
Virkavapaansa aikana kapellimestari Ilpo Saastamoinen keskittyy Kalevala-sävellyksen levytyksen toteuttamiseen ym. sävellystyöhön. Neuvottelut levytyksestä ovat parhaillaan käynnissä ja ensimmäisen osan levytys on tarkoitus toteuttaa ensi kesänä. Toinen osa kuullaan mahdollisesti ensi vuoden Sana ja Sävel -tapahtumassa kantaesityksenä.
Kulttuurilautakunnassa oli esillä myös Big Bandin esiintymis- ja myyntitehtäviä hoitavan Seppo K i i l i ä i s e n työsuhteen jatkaminen määrärahan ylityksen vuoksi. Lautakunta jatkoi työsuhdetta, mutta vei asian muilta osin kaupunginhallituksen käsiteltäväksi...
Kajaanin taidesyksyn esiintyjä- ja yleisötilastot osoittavat taidesyksyn yleisö-määräksi 3 517 kävijää, joista 1994 osallistui suosituille jazzpäiville. Esiintyjiä taidesyksyn tapahtumissa oli 142. (PH)
Päiväämätön - Kainuun Sanomat:
Yksittäistä määrärahoista äänestelyä nimenhuutoäänestyksellä jatkettiin myöhään iltaan ilman kummankaan osapuolen luopumista, vaikka erilaisia huhuja liikkui käytävillä. Enemmistön, siis demarien, keskiryhmien ja kokoomuksen aikomuksena vielä torstaina oli puuttua omasta puolestaan karsintaan viimeistään kulttuuri-
määrärahojen kohdalla, sieltä kun löytyvät Skdl:lle rakkaat teatteri ja big band.
Päiväämätön 1979 - JC - Kajjjaani: Sari Glad: Kainuuko...
Matkailun kehityksen ehtona: Kiantolainen kurjuus kumoon...
...Karjalaiskulttuuri rajoilla henkäilee viimeisiään vanhojen ihmisten vapaaehtoisen uurastuksen varassa - ja oli jo ennen aikojaan tukehtua erimielisyyksistä ja risti-riitaisuuksista.
Kajaanin osapäivätoiminen kulttuurisihteeri koettaa epätoivoisesti tehdä työtään kaupungin kulttuurielämän eteen - varmasti pyöreitä vuorokausia ainakin Sana ja Sävel -juhlan aikaan. Kajaanin Big Band soittelee mitä soittelee, tekee töitä omaa harrasteisuuttaan, kenties koskaan pääsemättä kainuulaisten ehdottomaan suosioon, vaikka muualla mahdollisuudet saattaisivat olla toiset. Maakunnan perinteitä ja omintakeisuutta ei mikään eikä kukaan ole suunnitelmallisesti ja kokonaisvaltaisesti vaalimassa...
13.12.79 Kauppaoppilaitos - joulukonsertti
14.12. Ylivieska 2 kolukonserttia + illalla jazzkonsertti???
14.12.79 - Ylivieska, hotelli Käenpesä - 100:tta (KBB:n 1979) keikkaa odotellessa...
16.12. Nuorten Popkonsertti (7 bändiä), Kajaani, Vuohengin lukio
PK: Olen saanut 1/2-vuotisen taiteilija-apurahan ja tehnyt vuoden aikana 100 keikkaa. Nyt alkaa pitkä loma...
18.12.79 Uusi Polttopiste - Jyrki Nuottimäki: Saastamoisen sapattikausi
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoiselle Kainuun kausi on ollut tuottoisaa aikaa. Pöytä-laatikko on pullollaan puhtaaksi kirjoitettavia sävellyksiä. Ne tulevat työn alle, kunhan "Ilja" pääsee sapattikautensa viettoon.)
Kajaanin alueorkesterikokeilua johtava kapellimestari Ilpo Saastamoinen siirtyy vuoden alusta puolivuotisapurahansa turvin sapattikaudel1e Löhöämiseen aikaa ei kuitenkaan ole, sillä tuotteliaalla Kajaanin kaudella on pöytälaatikkoon kerääntynyt aineksia täysipäiväiseen sävellystyöhön.
Sapattikauden tarpeessa "Ilja" sanookin olevansa. Vaikka alueorkesterikokeilu onkin polkenut pari viimeistä vuotta paikallaan, kapellimestarilla on riittänyt töitä aina roudauksesta ja myynnistä sovituksiin ja sävellyksiin asti.
79-80 talvi:
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen mielestä ei ole pröystäilyä sanoa Kajaanin Big Bandin tuoneen maakunnalle ja sen keskukselle vähintäänkin yhtä paljon mainetta kuin Kostamus-projektit yhteensä. Väitteensä perusteeksi kapellimestari esittelee paria satasivuista leikekirjaa, jotka ovat täynnä kirjoituksia Big Bandin ympäriltä - hyviä ja huonoja kirjoituksia.)
Innostus ja työhalut riittäisivät, mutta "Alueorkesterikokeilu polkee paikoillaan"
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen mielestä ei ole pröystäilyä sanoa Kajaanin Big Bandin tuoneen maakunnalle ja sen keskukselle vähintäänkin yhtä paljon mainetta kuin Kostamus-projektit yhteensä. Väitteensä perusteiksi kapellimestari esittelee paria satasivuista leikekirjaa, jotka ovat täynnä kirjoituksia Big Bandin ympäriltä - hyviä ja huonoja kirjoituksia.)
"Alueorkesterikokeilu uhkaa näivettyä omaan mahdottomuuteensa, ellei koko systeemiä lähdetä rakentamaan nykyistä tehokkaammalta pohjalta."
Näin väittää Suomen heikoimmin palkatuksi kapellimestariksi itseään mainostava Ilpo Saastamoinen. Hänen mielestään lähtökohtana alueorkesterityössä tulisi olla enemmän pienkokoonpanoja, laajat toiminta-alueet ja ensisijaisesti koulu-konsertointi.
Ilpo Saastamoinen ei halua kuulostaa omahyväiseltä itsekehujalta, mutta ei malta olla toteamatta, että Kajaanin kevyen musiikin alueorkesteri on joustavuutensa ja monipuolisuutensa ansiosta ehkä parhaimmin vastannut kokeilulle asetettuja tavoitteita.
Ilpo Saastamoinen tuli Kajaaniin vuonna 1974 vetämään maan ainoaa kunnallista kevyen musiikin alueorkesterikokeilua. Toiminta lähti liikkeelle vaatimattomasti eivätkä asenteetkaan aina olleet kokeilulle suopeita. Big Bandin rinnalla toimi pienempi yhtye, jossa Saastamoisen lisäksi soitti vain pari sivutoimista muusikkoa. Siitä huolimatta alue-esiintymisiä kertyi alkuvuosinakin lähemmäs puolensataa kausittain.
Parin viime vuoden aikana pikkuyhtyeessä on soittanut neljä päätoimista muusikkoa -pianisti, basisti, rumpali ja kapellimestari kitaristina - ja tämä kokoonpano on toiminut myös laajemman, 20-miehisen Big Bandin osana. Yhtyeiden yhteinen esiintymismäärä kohoaa tänä vuonna tasan sataan esiintymiseen. Niin ikään Big Bandin taiteellinen osaaminen on saanut valtakunnallisestikin varsin mairittelevan vastaanoton.
Joka paikan kapellimestari
Eteenpäinmenosta huolimatta Saastamoinen ei ole orkesterinsa toimintaedellytyksiin täysin tyytyväinen. Suurimpana ongelmana on ollut jatkuva henkilökunnan puute.
"Kapellimestari on saanut sovittaa, soittaa, laulaa, myydä esityksiä ja toimia vielä orkesterin kuskina ja roudarina" Kaiken lisäksi pitäisi vielä ehtiä istumaan kaupungintalon kuppilassakin hoitamassa suhteita politiikkoihin, Saastamoinen naureskelee.
Onneksi kulttuuritoimistossa on nyt kaveri, joka on pystynyt hoitamaan lähes kaikki alueorkesterin juoksevat asiat. Mutta Saastamoinen pelkää, että väliaikaisen työ-suhteen jälkeen hommat palaavat kapellimestarin hoidettaviksi.
Eteenpäin tai "tiltti"
"On aika turhauttavaa, että kokeilua jatketaan kitkuttamalla, vuosi kerrallaan, ja viimeiset kaksi vuotta on vielä poljettu paikoillaan. Toimintaa olisi joko kehitettävä tai sitten tehtävä 'tiltti' koko touhulle."
Päämäärämme ei tietysti ole vähäinen, myöntää Saastamoinen. - Meidän haaveenamme on saada Big Band kunnalliseksi orkesteriksi. Tämä taas edellyttää seuraavan viiden vuoden toimintaohjelman tavoitteeksi kymmenkunta päätoimista ihmistä orkesteriin ja vielä intendentti eräänlaiseksi hallinnolliseksi johtajaksi, joka tuntee talousasiat, myynnit ja byrokratian.
Jousiorkesteri vai Big Band
Saastamoinen tietää haaveensa toteutumisen olevan enemmän kuin vaikeaa. "Big Bandin toimintaa kohtaan on ollut koko ajan leimallista tiukka vastustus. Pelätään sitä, että Big Bandin muodostuminen kaupungin-orkesteriksi veisi Kajaanilta viimeisetkin mahdollisuudet saada jousiorkesteri. Tämän takia joillakin on ollut halua lakkauttaa jopa koko orkesterikokeilu Kajaanista."
Saastamoinen pitää tätä vastakkainasettelua kummallisena: "Ei ole tajuttu sitä, että täällä ei yksinkertaisesti ole resursseja sinfoniaorkesterin pitämiseen - varat eivät riitä."
Nykyisen orkesterikokeilun ansioina on Saastamoisen mukaan ollut se, että se ei maksa paljoa. "Nykyinen vuosibudjettimme on noin 350 000 markkaa ja vastaavasti päätoimisten sinfoniaorkesterien lähtöhinta alkeellistenkin laskutapojen mukaan olisi ainakin 1,5 miljoonaa markkaa.
Miten käy kokeilulle?
Saastamoisen ainoa murhe ei ole, kuinka käy kaupunginorkesteriasiassa. Ongelmia on itse alueorkesterikokeilussakin.
Saastamoinen istui aikoinaan ainoana kevyen musiikin edustajana alueorkesteri-toimintaa pohtineessa komiteassa. Hänen mielestään alueorkesterit ovat jääneet määrärahojen jaossa muiden kulttuurimuotojen ja toimintojen jalkoihin. Kukaan ei itse asiassa tunnu tietävän, mitä alueorkesterikokeiluille tulee tapahtumaan.
Saastamoinen tosin myöntää, että kokeilu on tietyiltä osin epäonnistunut. Väitteenomaiseksi näkemyksen tosin tekee se, että Saastamoisen mielestä kokeilu ei ole tuottanut tuloksia etenkään suurten sinfoniaorkesterien osalta. "Pienten määrä-rahojen takia mielekästä kokeilua ei ole saatu aikaan. Esimerkiksi Oulun läänin alueella suurempi orkesteri voisi tavoittaa yhden kirkonkylän asukkaat vain kerran kymmenessä vuodessa nykyisillä määrärahoilla."
Saastamoinen väittääkin, ettei suurempien orkesterien muodossa päästä tehokkaaseen alueorkesterityöhön, ellei valtio lähde kokonaan toiselta pohjalta rakentamaan kokeilua. "Jos tällä toiminnalla yritetään saada tuloksia, se edellyttää säännöllistä konsertointia - esimerkiksi kouluissa, joista taas musiikkikasvatuksen tulee joka tapauksessa lähteä liikkeelle."
Kevyen musiikin edut
Saastamoinen tietää puheittensa haiskahtavan itsekehulle, kun hän sanoo johtamansa kevyen musiikin alueorkesterin onnistuneen aluetyössään muita suurempia kokeilu-orkestereita paremmin.
"Konserttien, kouluesiintymisten, jami-iltojen ja muiden esiintymismuotojen lisäksi olemme rakentaneet myös lastenkonserttiohjelmiston, joka toimii osin myös teatterin keinoin. Tämä kai on joustavuutta, jos vertaamme itseämme johonkin jousikvartettiin."
Eikä kysymys ole sen kummemmasta asiasta kuin siitä, että kevyen musiikin puitteissa on paremmat mahdollisuudet toimia, sanoo Saastamoinen. "Tämä on monipuolisin musiikin tarjontapuoli niillä nuotistoresursseilla, jotka tässä maassa ovat: me pystymme uusimaan nopeasti ohjelmistoamme rakentamalla stemmamme itse eikä rahaa mene sovituksiin."
Ongelmiakin tietysti on. Esimerkiksi kouluissa kaikki haluaisivat meidän soittavan rockia. Saastamoisen mukaan se ei kuitenkaan pienissä tiloissa ole mahdollista eikä tarpeellistakaan. "Olemme välttäneet soittamasta musiikkia, jota jokainen voi halutessaan kuunnella koulutyön ulkopuolella."
Toisen ongelman Saastamoinen näkee enemmän valtakunnallisena. "Ei kai tällaisesta kokeilusta ole paljoakaan hyötyä, se jää pelkästään paikalliseksi."
Vastaavaa työtä tekeviä kevyen musiikin ryhmiä olisi saatava jokaiseen kaupunkiin. Perusideana voisi Saastamoisen mielestä olla kvartetti, jonka toiminta on joustavaa ja vaatii vain vähän kustannuksia. Lisäksi musiikki menee elävänä paikan päälle ja siitä on kaikki jäykkä virallisuus poissa."
Tuottelias Kainuun kausi
Saastamoinen sanoo olevansa hirveän innostunut kaikesta siitä, mitä Kajaanin orkesterikokeilu on tuonut mukanaan. "Joskus tosin olen yllättänyt itseni ajattelemasta, miksi ihmeessä minä tänne Kainuuseen tulin, mutta ei tuo kysymys ole kauan mieltäni kalvanut." - On selvää, että ei musiikinkaan harrastustoiminnassa saavuteta edistystä, ellei sitä tueta tehokkaalla aluepolitiikalla, Saastamoinen katsoo.
"Joku Niilo Hyttinen on tehnyt taiteeseensa syrjäisyydestä voiman. Ja jos tietää, mitä tekee, tällä syrjäisellä asemalla voi olla musiikki-ihmisellekin omat ansionsa." - Ei elämä täällä Kajaanissa ole ainakaan sellaista pintaröpellystä kuin se on Helsingissä, katsoo Saastamoinen, jolle Kainuun kausi on ollut varsin tuottoisaa aikaa.
Kajaanissa Saastamoinen on mm. säveltänyt kainuulaista runoutta, sovittanut kansanlauluja, tehnyt "Joutsenen jujunsa", säveltänyt Kalevalan ensimmäisen runon, joka sai kantaesityksensä Sana ja Sävel -päivillä Kajaanissa. Ja lisää on tulossa.
Syksyllä Ilpo Saastamoinen haikaili ajatusta sapattivuodesta. Haave toteutui Puolivuotisapurahan kautta ainakin osittain ja Kalevala-sarjan ensimmäinen osa saanee jatkoa. Ja muutakin puhtaaksikirjoitettavaa on pöytälaatikko kuulemma pullollaan.
JYRKI NUOTTIMÄKI
Päiväämätön: Muusikot koolla
Orkesteritoimintamme monipuolistamista pitää välttämättömänä Suomen Muusikkojen Liiton liittovaltuusto, joka piti kokouksensa lauantaina Helsingissä.
Muusikot pitävät aiheellisena, että maahamme saadaan tulevaisuudessa big bandeja, kamari- ja puhallinyhtyeitä sekä kansanmusiikkiin ja pop-jazzmusiikkiin erikoistuneita yhtyeitä, jotka voivat keskittyä täysitehoisesti oman musiikkinsa esittämiseen. Uusien sinfoniaorkesteri-tyyppisten orkestereiden perustamista sen sijaan olisi liiton mielestä tarkkaan harkittava.
1980:
1980: IS:lla valtion puolen vuoden työskentelyapuraha. Heikki Keskinen valittiin kapellimestarisijaiseksi.
- Kajaanin Big Band - Toimintakertomus vuodelta 1979 (moniste)
- Kajaanin Big Bandin toimintasuunnitelma vuodelle 1980 /tekstimoniste)
29.1.80 Radio klo 21 (H-studio: big band -keskustelu) RO klo 19-24
(Martti Lappalainen, IS, Raimo Henriksson - Erkki Lehtola)
Helmikuu 1980 Elias 2 - Seppo Kiiliäinen (SK.): Ennätysvuosi alueorkesterilla
Hyviin tuloksiin pääsi Kajaanin Big Band -alueorkesteri viime vuonna, tämän osoittaa juuri valmistunut toimintakertomus vuodelta 1979.
Kajaanin Big Bandilla ja sen päätoimisten jäsenten muodostamalla pikkuyhtyeellä, Kajaani Kvartetilla, oli viime vuonna tasan sata esitystä, kun aikaisempina vuosina esityksiä on yleensä ollut 40-50 kappaletta. Vastaavasti nousivat yleisömäärät ja perityt konserttien myyntitulot.
Kajaanissa oli 40 esitystä; muualla Kainuussa 20 esitystä ja loput 40 esitystä pidettiin Kainuun ulkopuolella. Koko Big Bandilla pidettiin 11 ja Kajaani Kvartetilla 89 esitystä.
Suurelta osalta lisääntyneeseen toimintaan vaikutti Kajaani Kvartetin esitysten vilkastuminen. Koko Big Bandin liikutteleminen etenkin Kajaanin ulkopuolella ei ole aivan yksinkertaista, esimerkiksi jo avustajasoittajien työesteet on jokaista konserttia järjestettäessä otettava huomioon. Lisäksi harjoitus- ja soittopalkkiot, vaikka ovatkin koko maata mittapuuna pidettäessä aivan alakantissa, lohkaisevat melkoisia summia tunti- ja urakkapalkkoihin varatusta määrärahasta. Kuljetuskaan ei tapahdu ilmaiseksi. Nämä kustannukset vaikuttavat luonnollisesti pyydettyihin myyntihintoihin.
Näin ollen koko orkesteri on esiintynyt lähinnä Kajaanissa.
Kvartetin kohdalla tilanne on aivan toinen; soittajilla on työehtosopimusten määräämä viikoittainen työaikansa joten palkka juoksee koko ajan olipa esityksiä eli ei. Kaiken työajan käyttäminen pelkkään harjoitteluun on taloudellisesti järjetöntä ja henkisesti turhauttavaa, toisaalta on selvää ettei Kajaanissa ja edes Kainuussakaan voida pitää sataa konserttia vuodessa johon soittajien työaika harjoittelunkin huomioonottaen hyvin riittää.
Näin ollen, jos soittotilaisuutta ei ole näköpiirissä lähiseudulla, on järkevintä lähettää pojat kiertueelle vähän kauemmaksikin. Koko porukan kuljetus onnistuu hyvin pakettiautolla, joten kuljetuskustannuksetkin pysyvät kurissa. Kiertuetoiminta onkin Kajaanin kaupungin kannalta edullisinta toimintaa, sillä Kvartetilla saadut myynti-tulot ylittävät reippaasti menot: hyvin järjestetyn viisi arkipäivää kestävän kiertueen menot ovat noin 5.000 markkaa ja tulot 10.000 markkaa.
Näyttää olevan niin, että mitä kauemmaksi Kainuusta mennään, sitä enemmän järjestäjät ovat valmiita esityksistä maksamaan. Näin ollen käytettiin viime vuonna myyntityössä periaatetta "rahat pois muualta", eli Kajaanissa Kvartetti esiintyi nimellisellä palkkiolla (koulukonsertit pyrittiin hinnoittelemaan varsinkin pienten koulujen kohdalla oppilasmäärän mukaan, tällöin pääsi Kajaanin pienin koulu kuulemaan elävää musiikkia viidelläkymmenellä markalla). Muualla Kainuussa pyydettiin vähän isompaa hintaa ja Kainuun ulkopuolella tapahtuneista esityksistä saatiinkin jo voittoa. Kaikkein vaurain osa Suomesta jäi kuitenkin kiertämättä, sillä alueorkesterin toiminta-alueenahan on kuusi maamme pohjoisinta lääniä.
Kajaanin Big Band on alusta alkaen ollut mukana valtakunnallisessa alueorkesteri-kokeilussa ja nyt näyttääkin ilmeiseltä, että Kajaani Kvartetin tyyppinen yhtye pystyy monipuolisella ohjelmistollaan ja kohtuullisilla kustannuksillaan hyvään alue-toimintaan, sen sijaan ison orkesterin esiintymis- ja kuljetuskustannukset nousevat niin suuriksi että sen aluetoiminta jää pakostakin tappiolliseksi ja esitykset on enimmäkseen pidettävä kotipaikkakunnalla.
Aluetoimintaa koko Big Bandilla voitaneenkin kehittää vasta sitten, kun valtionapu siltä osin nousee nykyistä suuremmaksi; kysymys on laajemmalti ottaen siitä, kuinka paljon yksittäisen kaupungin on syytä tukea oman alueensa ulkopuolelle tapahtuvaa musiikkitoimintaa.
Siinä yhteydessä, kun tehtiin kuluvaa vuotta koskevia valtionavustushakemuksia, asiaan kiinnitettiinkin erikseen huomiota ja pyydettiin avustuksia jaettaessa ottamaan huomioon Kajaanissa saavutetut tulokset ja kokemukset. Kulttuuritoimistossa odotellaankin tänä keväänä kiinnostuneina Opetusministeriön valtionapupäätöksiä. SK
Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Ilpo Saastamoisen sijaiseksi Heikki Keskinen
Henkilöstölautakunnan päätettäväksi jätti Kajaanin kulttuurilautakunta kokouksessaan perjantaina kulttuuritoimiston sihteerinä toimineen Seppo Kiiliäisen työsuhteen jatkamisen. Kulttuurilautakunta päätti kuitenkin palkata Kiiliäisen tuntipalkkaisena väliaikaisena ainakin kahdeksi viikoksi Big Bandin toimisto-sihteeriksi. Kapellimestari Ilpo Saastamoisen sijaiseksi puoleksi vuodeksi valittiin muusikko Heikki Keskinen Heinolasta.
28.1.80 Kainuun musiikkiopiston johtokunnan jäsen (1 v.)
Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Musiikkiopistolle johtokunta
Kainuun Musiikkiopiston johtokunnan puheenjohtajaksi valtuusto valitsi Olavi Salmenkiven (varamies Kerttu Leppänen-Blomqvist) ja varapuheenjohtajaksi Sulo Kurkisen (Anja Auvinen). Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Pentti Saarela (Reino Tolonen), Väinö Heikkinen (Auli Kurvinen), Ilpo Saastamoinen (Seppo Kiiliäinen), Kalervo Koukkari (Olavi Pyykkönen) ja Ville Leskelä (Martti Kauppila).
1.2.80 pe Jyväskylän Talvi (Kajaani Big band: IS / Kalevala I osa)
Keskiviikkona 6. helmikuuta 1980 - Kainuun Sanomat: Rahan puute jarruttaa orkesterin toimintaa
Kajaanin orkesteri on laajentamassa ja monipuolistamassa kokoonpanoaan. Jo kuluvan kevään konserteissa esiintyy noin 30-jäseninen soittajisto, jossa ovat mukana myös puhaltimet. Puhaltimien mukanaolo laajentaa huomattavasti orkesterin ohjelmistoa, mutta kaventaa samalla toiminnan laajuutta. Orkesteri tarvitsee "lainasoittajia" Kainuun ulkopuolelta, ja siihen taas tarvitaan rahaa.
Orkesterin uusi kapellimestari, Kainuun musiikkiopiston rehtori Teppo Lindholm on laskenut kaupungin vuosittaisen avustuksen tarpeeksi noin 200 000 markkaa. Kuluvalle vuodelle kaupunki on myöntänyt 50 000 markkaa. Summa perustuu edellisten vuosien jousiorkesteritoimintaan.
- Tällä summalla yritämme viedä pari hyvää konserttia läpi kevätkaudella, mutta syksystä emme sitten tiedä. Ehkä syksylläkin saadaan yksi konsertti aikaan, mutta siihen rahat sitten loppuvatkin, Lindholm sanoo.
"Kaupunginorkesteria ei koskaan Kajaaniin"
Lindholm on tehnyt orkesterinsa kehittämisestä esityksen kulttuurilautakunnalle ja sitä kautta kaupungille. Hän ei usko Kajaanin orkesterin ja big bandin kampeavan toistensa toimintaa.
- Big band pyörittää aivan omaa ohjelmaansa ja saa minun puolestani pyörittääkin. Ei minulla ole mitään sitä vastaan. Tietenkin se heikentää Kajaanin orkesterin rahoitusmahdollisuuksia, koska kaupungilla ei kuulemma ole varaa pitää kahta orkesteria. Toisaalta kun kysymys ei ole tämän suuremmista asioista, niin kyllä rahaa pitäisi löytyä.
- Ei sitä tarvitse pelätä koskaan, että Kajaaniin tulisi jonkinlainen kaupungin-orkesteri, sillä vaikka rahaakin olisi, niin ei tänne tule soittajia. Ei niitä tahdo riittää muuallekaan. Juuri sitä kulttuurilautakunnan jäsenet ovat pelänneet, että tänne tulee kaupunginorkesteri, mutta se on mahdottomuus. Tavoitteena on amatööriorkesteri, joka on musiikkiopiston jatkokoulutuspaikka ja johon soiton harrastajat saavat liittyä koko maakunnasta.
Ensin lääni ja konservatorio
Lindholm ei usko, että orkesteri pääsee tavoitteeseensa aivan lähiaikoina: - Luulen, että tämä asia alkaa hahmottua vasta sitten, kun musiikkiopistosta tulee konservatorio. Silloin saamme uusia opettajia ja lehtoreita - nythän meillä on vakanssipula. Uskon, että kaupunki lähtee konservatorioajatuksen taakse, koska se lisää sekä valtion osuutta että opettajavoimia.
- Toisaalta en usko, että konservatoriohanke toteutuu kovinkaan pian - minä vähän epäilen, että Kainuusta täytyy ensin tulla oma lääni, koska Oulussa on jo konservatorio. Joka tapauksessa asia täytyy laittaa vireille.
Jousikvartettihankkeelle Lindholm antaa tukensa, edellyttäen että soittajien palkkaus ja työolot ovat kunnossa. Rovaniemellä nämä asiat eivät ole toimineet, ja kunnallisessa jousikvartetissa onkin tällä hetkellä vain yksi soittaja. (psi)
Big band kaipaa uusia vakansseja
(Kuvateksti: Big band -kokemusta Heikki Keskiselle on kertynyt Heinolasta ja Helsingistä.)
Kajaanin big bandin kapellimestarin tehtävät on Ilpo Saastamoisen virkavapauden ajaksi ottanut hoitaakseen heinolalainen saksofonisti Heikki K e s k i n e n.
Kehittyäkseen big band tarvitsee hänen mielestään päätoimisia puhaltajia, lisää koulutusta ja nuottikokoelman kohentamista.
- Kajaani Kvartetin toivoisin tietysti saavan puhaltajan paikan, koska täällä on big band eikä yhtään ammattipuhaltajaa. Big band -alalla ammattipuhaltajan saaminen on aivan ehdoton edellytys, Keskinen sanoo.
- Aluksi riittäisi yksi, joka pystyy neuvomaan kaikkia puhaltajia. Myöhemmin big bandia pitäisi kehittää siihen suuntaan, että jokaiseen sektioon tulisi ammatti-puhaltaja eli yksi saksofonisti, yksi trumpetisti ja yksi pasunisti. Silloin big bandista saisi paljon enemmän irti.
- Ammattilainen pystyisi sekä neuvomaan yhtyeessä että vireyttämään koulutus-toimintaa. Nuoret pitäisi saada enemmän innostumaan asiasta. Jazz on musiikin lajina vielä sen verran uusi, että uutta opetettavaa tulee koko ajan.
Lisää solisteja
Suunnitelmien mukaan big band käyttää kuluvana vuonna viittä vierailevaa solistia: kolmea laulajaa ja kahta puhaltajaa. Keskisen mielestä vierailijoihin pitäisi satsata enemmän.
- Solistien lisääminen monipuolistaisi konserttien tarjontaa. Silloin pystyttäisiin soittamaan ihan erilaista musiikkia. Kvartettikin kuulostaa aivan toisenlaiselta, jos siihen lisätään jokin soitin.
Kuluneen kuukauden aikana Keskinen on jo hyvin päässyt sisälle big bandin toimintaan. Sekä koko yhtyeen että erillisten ryhmien harjoituksia on pidetty joka viikko.
Ei omia solisteja
- Orkesterin taso on aika epätasainen. Keskitaso on, mutta niin sanotusti pitemmällä olevia soittajia on vähän. Ennen kaikkea solisteja on hyvin vähän. Jo senkin takia olisi toivottavaa tuoda solisteja muualta.
- Jazz-musiikissa soolosoittoon tarvitaan opastusta - improvisointi ei synny ihan noin vain. Täällä pitäisi mielestäni järjestää kursseja, "klinikoita", joille saataisiin opettajia Helsingistä.
"Ei politikointia"
Kulttuurisihteeri Pekka S a i r a s e n mielestä Kajaanin kahta orkesteria ei pitäisi asettaa vastakkain. Siitä kärsii hänen mielestään vain musiikki.
- Big bandilla ja sen vastustamisella on tehty politiikkaa. Siinä on se vaara, että toiset alkavat tehdä politiikkaa big bandin puolesta, ja silloin kaikki orkesterin kehittämiset saattavat jäädä jumiin. Jos big bandia vastustetaan, se herättää vasta-reaktioita.
Sairasen mielestä on tärkeää, että big bandin myyntitoimintaa on jatkossakin hoitamassa palkattu toimistovirkailija. (psi)
12.2.80 Kansan Tahto - S. K: Kajaanin Big Band esiintyi menestyksellisesti
[Jatkuu osassa XIV]