1980 Kajaanin Big Band XIV

12.2.80 Kansan Tahto - S. K: Kajaanin Big Band esiintyi menestyksellisesti
(Kuvateksti: Kajaanin Big Band aloittamassa harjoituksia uuden kapellimestarinsa saksofonisti Heikki Keskisen johdolla. Vakinainen kapellimestari Ilja Saastamoinenhan on puolivuotisella virkavapaalla valtion myöntämän taiteilija-apurahan turvin.)

KAJAANI. - Vakuuttaviin tuloksiin päättyi 70-luku Kajaanin Big Bandin osalta. Tämän osoittaa alueorkesterin toimintakertomus vuodelta 1979. Kuten tunnettua,  Kajaanin Big Band on maamme ainoa kunnallinen ns. kevyen musiikin alueorkesteri. Sen toiminta alkoi syksyllä 1974, jolloin perustettiin kapellimestarin toimi jota on alusta alkaen hoitanut musiikin monitaitomies Ilpo Saastamoinen. Tällä hetkellä orkesterissa on kapellimestarin lisäksi kolme äänenjohtajan tointa, muut soittajat,  noin 15 määrältään, toimivat lähes kaikki päätyökseen Kainuun Prikaatin varuskuntasoittokunnassa.

Koko Big Bandin esitykset Kajaanin ja Kainuun ulkopuolella ovat olleet melko harvinaisia. Pääasiallisena syynä tähän on ollut sivutoimisten soittajien päätyön asettamat esteet, joiden selvitteleminen yleensä vie aikaa ja tupakkia. Lisäksi tietysti ison orkesterin kuljettaminen ei ole ihan halpaa lystiä ja tämähän vaikuttaa konserttien hintoihin.

Orkesterilla on tehokas iskuryhmä, Kajaani Kvartetti, jonka muodostavat kapelli-mestari ja kolme päätoimista äänenjohtajaa. Heillä on työehtosopimusten määrittelemä viikoittainen työaikansa kuten kenellä tahansa muullakin Kajaanin kaupungin palveluksessa olevalla toimihenkilöllä. Jos ei ole päivän ohjelmassa keikkoja niin pojat käyttävät työaikansa harjoitteluun Nakertajan vanhalla koululla,  jossa harjoitteluolosuhteet sinänsä ovat hyvät. He myös asuvat samassa rakennuksessa. Muusikon työelämässä työ- ja vapaa-aikaa ei juuri voi irrottaa toisistaan. Tässä olisikin byrokraateilla mehevä tilaisuus puuttua asiaan ja vaatia kaupungin omistamia harjoitustiloja omalla, ajallaan On ehkä syytä todeta, ettei olisikaan mikään ihme jos tuotakin asiaa vielä kyseltäisiin, sillä todella monenlaisia selvityksiä on kaupungin johto Kajaanin Big Bandista kulttuuritoimistolla teetättänyt, sanovat kaupunginhallituksen pöytäkirjoihin tutustuneet Tämän 'huolenpidon' tarkoituksena ei niinkään näytä olevan alueorkesterin toiminnan kehittäminen, vaan päinvastoin sen kinttuaminen. SKDL:n johdonmukainen tuki Kajaanin Big Bandille on ilmeisesti tehnyt alueorkesterista porvareiden ja oikeistodemareiden "mörön", jota on pelättävä, olipa siihen sitten asiallisia perusteita elikkä ei.

Viime vuoden aikana antoi orkesteri 11 konserttia ja kvartetti esiintyi 89 kertaa Kajaanissa. Muilla paikkakunnilla oli kaikkiaan 60 esiintymistä. Yleisöä kävi Big Bandin konserteissa 2527 ja kvartetin esityksissä 19.664 henkilöä. Myyntituloja kertyi 51.805 markkaa.

Kajaanin kaupungin kannalta on taloudellisesti edullisinta Kajaani Kvartetin paikallis- ja aluetoiminta. Viime vuonna järjestettiin ensimmäistä kertaa jopa viikonkin pituisia kiertueita. Kajaanin ja Kainuun konserteista perittiin hyvin pieniä korvauksia. Sen sijaan ilmeni että mitä kauemmaksi Kainuusta mentiin, sitä enemmän järjestäjät olivat valmiita  esityksistä maksamaan.

Alueorkesterin toiminta-alueeksi on kuitenkin määritelty kuusi maamme pohjoisinta lääniä, joten vaurain osa Suomesta jäi kiertämättä.

Kajaanin Big Band on mukana valtakunnallisessa alueorkesterikokeilussa, ja viime  vuoden toiminta näyttää osoittavan, että juuri tämäntyyppinen orkesteri pystyy järjestämään tehokasta aluetoimintaa päätoimisten soittajien avulla. Tällaisen pikkuyhtyeen palkka- ja kuljetuskustannukset jäävät suhteellisen pieniksi ja tämä alentaa esitysten myyntihintoja niin paljon, että elävän musiikin tarjontaan ei järjestäjien tarvitse sijoittaa suuriakaan summia.        

Kustannusten pienuuden lisäksi onnistuneeseen vuoteen vaikutti myös onnistunut ohjelmakokonaisuus. Tarjolla oli lastenkonserttia, pop-jazzkonserttia, jazzkonserttia ja monenlaista muuta. Näistä koottiin monenlaisia "paketteja" järjestäjien toivomusten mukaan niin, että kun jollakin paikkakunnalla esiinnyttiin, niin päivällä pidettiin koulukonsertteja ja illalla vielä jazz- tai muita konsertteja.         

Kajaanin kulttuuritoimistossa odotetaankin nyt mielenkiinnolla tämänvuotisen valtionapuanomuksen käsittelyä Opetusministeriössä. Jos valtion osuus onnistuneen toiminnan ansiosta nousee, niin kukapa tietää vaikka eräiden kaupunginisien vastahanka orkesteria kohtaan vähenisi.
(S.K. = Seppo Kiiliäinen)

 

12.2.80 Helsinkiin > 15.2. IS: Lähtö Intiaan Jazz Yatran festivaaleille Piirpaukessa
        > Takaisin Hgissä 29.2.80

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat: Kajaanin päättäjille
Haluaisimme Kajaanin Big Bandin päätoimisina jäseninä pyytää saada tuoda julki muutamia seikkoja toimintamme tiimoilta.

Viime vuoden aikana toimintamme vilkastui huomattavasti. Siitä osoituksena on sadan esiintymisen haamurajan rikkoutuminen. Tämä esiintymismäärä on poikkeuksellisen suuri verrattuna muiden alueorkestereiden vastaaviin saavutuksiin. Saattaa kuulostaa itseriittoisalta, vastaanotto on ollut sekä kaupunkiemme jazz-forumeilla että Kainuun syrjäkylien kouluilla vähintäänkin innostunutta, kuten myös kansanmusiikki-ihmisten ja lastenvuoden toimikuntien piirissä. Alueorkesterikokeilumme onkin näiltä osin mennyt siis nappiin ja toveittain tuntuu kuin napillemme olisi löytymässä sopiva reikä. Olemme olleet innoissamme.

Tämän toiminnan myötävaikuttajana on ollut kulttuuritoimiston onnistunut järjestelykyky. Avainhenkilönä näissä järjestelyissä on uurastanut toimistomies Seppo Kiiliäinen.

Kiitokset Sepolle. Hän on takonut meille rautaiset alasimet. Mutta nyt on kuulunut kummia: Sepon pajasta aiotaan pissata ahjo sammuksiin. Kiiliäisen työsopimus on nimittäin aiottu purkaa, huolimatta siitä, että tätä tointa varten on talousarvioon varattu määräraha. [!]

Johan tällainen ahjoon ruikkiminen nyt kummastuttaa itse kutakin koiran ulkoiluttajaa. Seppo Kiiliäisen toimintahan orkesterimme hyväksi on ratkaisevan tärkeää. Hän on mm. luonut suhteet koko maan kattavaan asiakasverkostoon, joka on hämmästyttävän suvereeni saavutus, kun on kyseessä alueorkesteri-instituutio. Itse asiassahan Kajaanin kaupunki ja verovelvoitetut ovat hyötyneet Sepon mittavasta työstä, sillä esiintymisiä myymällä hän on kattanut kaupungille aiheutuneet palkkakustannuksensa.

Mikäli hänen toimensa nyt lakkautettaisiin, menisivät orkesterimme taiteelliset ponnistelut esiintymis-tilaisuuksien puutteessa harakoille. Toimisto- ja myyntityöhön tulisi ammottava aukko.

Tämä asia on näinä aikoina kovasti meitä askarruttanut. Meitä ihmetyttää, jos pätevä, sopiva ja hommansa hoitava ammattimies saneerattaisiin pitkän jonon jatkeeksi.

Kunnioittaen Kajaanin Big Bandin päätoimiset muusikot Jouni Kesti, Lauri Antila ja Arto Piispanen sekä vt. kapellimestari Heikki Keskinen

 

21.2.1980 to Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Bandilla yli 22 000 kuulijaa
(Kuvateksti: Toimistohenkilökunnan puute on koettu kipeänä Kajaanin Big Bandin piirissä viime vuoden aikana ja tähän kiinnitetään huomiota sekä viime vuoden toimintakertomuksessa että tämän vuoden toimintasuunnitelmassa. Vuonna 1979 orkesterilla ja yhtyeellä oli 100 esitystä, kun vuonna 1978 esityksiä oli vain 46. )

Kajaanin Big Band tuli maksamaan viime vuonna Kajaanin kaupungille 250.000 markkaa. Tämänsuuruiset ovat lopulliset nettomenot big band -toiminnasta kaupungille, ilmenee Big Bandin hyväksytystä toiminta-kertomuksesta. Pääsylipputuloja orkesteri sai viime vuonna hieman yli 51.000 markkaa.
Tänä vuonna pääpaino toiminnassa tullaan edelleenkin kiinnittämään säännöllisen koulukonserttitoiminnan kehittämiseen Kajaani Kvartetilla. Hyväksytyn toiminta-suunnitelman mukaan Kajaanin koulukonserttitoimintaa tulisi kehittää niin, että jokainen koulu varmistaisi ainakin yhden esiintymisen vuodessa.

Orkesteritoiminnan taiteellisen puolen todetaan viime vuonna nousseen päätoimisen yhtyeen Kajaani Kvartetin tehtyä tuolloin toisen kokonaisen työvuotensa.

Vuoden alussa ja lopussa oli suurimpana vaikeutena toimistohenkilökunnan puute. Käytäntönä muissa kaupunginorkestereissa on se, että kapellimestarin ohella palkataan ensiksi intendentti ja vasta sen jälkeen muusikot, koska toiminnan organisointi ei muuten suju. Muiden töidensä ohella orkesterin asioita hoitavat toimistotyöntekijät, jotka lisäksi ovat tilapäisiä ja tiheään vaihtuvia, eivät ehdi tarpeeksi perehtyä alueorkesterin toimintaan voidakseen hoitaa edes kaikkia rutiinitehtäviä, aktiivisesta orkesterin myyntityöstä puhumattakaan, toiminta-kertomuksessa sanotaan.

Helmikuusta marraskuun loppuun Kajaanin Big Bandin käytettävissä oli osapäiväinen virastotyöntekijä (4 tuntia/päivä), jonka palkkaamiseen käytettiin myös Kajaanin Big Bandin tunti- ja urakkapalkat -määrärahaa siten, että hänen päivittäinen työaikansa oli 6 tuntia. Tilastot osoittavat vakuuttavasti pelkästään orkesterin vaatimiin tehtäviin keskittyneen toimistotyövoiman tarpeellisuuden. Vuonna 1979 orkesterilla ja yhtyeellä yhteensä oli tasan sata esitystä (vuonna 1978 oli 46 esitystä) ja myyntituloja laskutuksen mukaan 49.150 mk (vuonna 1978 myyntituloja 28.800 mk). Kokonaisyleisömäärä oli 22.191 (vuonna 1978 10.451).

Verrattaessa edellä mainittuja lukuja muihin vastaavankokoisiin valtionapua saaviin runko-orkestereihin voidaan todeta Kajaanin Big Bandin toiminnan onnistuneen erittäin hyvin; yleensä Kajaanin Big Bandin kokoisten orkestereiden, joilla on yhtä vähän päätoimisia soittajia, esitysten määrä vuodessa on 20-30 ja kokonais-yleisömäärä 4.000-9.000. Lisäksi Kajaanin Big Bandin toimintakustannukset ovat pienemmät kuin muilla vertailukelpoisilla orkestereilla.

Ohjelmisto
Kulunut Lapsen vuosi huomioitiin suurta suosiota saaneella lastenkonserttiohjelmistolla. Sovitus- ja sävellystilausmäärärahojen pienuuden vuoksi ei kanta-esitettävää ohjelmistoa voitu hankkia. Ainoana poikkeuksena oli kulttuurilauta-kunnan vuonna 1978 Ilpo Saastamoiselta tilaama Kalevala-teos, joka kantaesitettiin "Sana ja sävel" -tapahtuman yhteydessä kesällä 1979, sekä syksyllä valtakunnallisilla jazzpäivillä uusintana. Viimeksi mainitussa konsertissa oli myös armenialaisen säveltäjän Alexandr Harutunianin teoksen "Caravan" suomalainen kantaesitys.

Big Band esitti vuoden aikana 66 eri sävellystä, joista 8 oli kotimaisia. Sävellysten esityskertoja oli yhteensä l17, joista 16 kotimaisia.

Kajaani Kvartetti esitti 99 sävellystä, näistä oli 46 kotimaisia. Yhteensä oli 1014 sävellysten esityskertaa, joista kotimaisten sävellysten esityskertoja 453.

Tavoitteena tälle vuodelle 100 esitystä
Tämän vuoden toimintasuunnitelmassa sanotaan, että "taloudellisesti edullisinta toimintamuotoa, kiertuetoimintaa, kehitetään jos tarpeellisen pätevän toimistotyö-voiman saanti turvataan".

- Yhtyeen kapasiteetti riittää yhdessä Big Bandin kanssa noin sataan esiintymiseen vaikkakin alkukevään myynti jää toimistotyöntekijäpulasta johtuen vähäiseksi.

Kajaanin konserttimäärää ei varsinaisesti kannata lisätä, sillä paikalliset tilaus-esiintymiset ja koulukonsertit kattavat jo melko riittävästi tarvetta (vuonna 1979 noin 40 konserttia ja esiintymistä Kajaanissa). Sen sijaan Kajaanin koulukonsertti-toimintaa tulisi kehittää niin, että jokainen koulu varmistaisi ainakin yhden esiintymisen vuodessa.

Vierailu- ja ohjelmakysymykset
Solistivierailut ovat Big Bandin soittajien taiteellisen kehittymisen kannalta erittäin tärkeitä. Vierailevina solisteina tulisi olla ainakin yksi trumpetisti (mahdollisesti Markku Johansson) ja yksi saksofonisti (mahdollisesti Juhani Aaltonen), jotka samalla järjestäisivät opetusta omissa soitinryhmissään, sekä 1-3 laulusolistia. Yhtye voi käyttää solisteja erityisesti laulajapuutetta poistamaan.

Vuoden 1980 ohjelmistosta mainittakoon yhtyeen lastenkonserttiohjelmisto, keski-asteelle suunnattu pop/jazzohjelmisto sekä yleinen jazzkonserttiohjelmisto.

Big Band tulee esittämään tilausten mukaan Kalevala-teosta, sekä valmistaa solistien kanssa mahdollisesti sävellyskonsertin, joka esitetään "Sana ja sävel" -tapahtuman yhteydessä 3. 7. 1980.

Muilla, pääasiassa jazzohjelmistoilla, Big Band pitää Kajaanissa lisäksi neljä konserttia, kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Tämän lisäksi yhtye ja Big Band harjoittelevat tilausesiintymisten vaatimaa ohjelmistoa.

27.2.80 Kainuun Sanomat: Kulttuurilautakunta saa työllistämistuella palkata henkilön hoitamaan Big Bandin myyntitoimintaa. Tehtävää hoitaneen Seppo Kiiliäisen työsuhdetta ei näin jatkettu.

> Päiväämätön: Kajaanin Big Bandin ja Kajaani Kvartetin konsertti- ja esiintymistoimintaa hoitaneen  Seppo Kiiliäisen työsuhdetta kaupunginhallitus ei katsonut aiheelliseksi jatkaa.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen (7-4).

Päiväämätön kevät 1980: Uudet rytmit Kajaani Kvartetilla
Melkoinen muutos tapahtui Kajaani Kvartetin kokoonpanossa tämän vuoden alusta lukien, kun Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen siirtyi viettämään puolivuotisen taiteilija-apurahan turvin sapattikautta. Hänen sijaisekseen kiinnitettiin Heikki Keskinen, joka on mm. ollut perustamassa Heinolan Big Bandia, toiminut Tapiola Big Bandissa, Finnforestissa ja monessa muussa orkesterissa.

Heikin oma soitin on tenorisaksofoni, jota tullaan siis tämän kevään ajan kuulemaan Kajaani Kvartetin tilaisuuksissa.

Kajaani Kvartetti harjoittelee ja pitää majapaikkanaan Nakertajan vanhaa koulua, joka sijaitsee noin kolme kilometriä kaupungista Paltaniemelle päin. Koulun kahdeksasta luokasta on yhteensä neljä kvartetin harjoitus- ja majoitustiloina. Isot puiset luokkahuoneet luovatkin harjoitteluun hyvän akustisen ilmapiirin.

Pojat soittavat aamusta iltaan, harjoitellen yksin tai yhdessä, antaen jazzin virrata seinien ja ikkunoiden raoista pakkasilmaan. Valitsemansa kappaleet he nuotintavat itse äänilevyiltä ja sovittavat yhtyeelleen. Valikoimaa pyritään pitämään mahdollisimman monipuolisena ja kuulijakuntaa kiinnostavana. Perinteinen jazz tuntuu kuitenkin saaneen eniten jalansijaa kvartetin uudessa ohjelmistossa: vanhoja operetti- ja elokuvasävelmiä eli standardeja jazziksi muunnettuina sekä vanhempien säveltäjien tuotantoa, esim. Parker, Coltrane, Monk, Davis. Uudempaa musiikkia edustavat nimet Corea, Jarret, Woody Shaw.

Uusien kappaleiden valitseminen ei nykyisellä kokoonpanolla tuota suuriakaan sovituksellisia ongelmia, koska kvartetissa nyt on, tosin siis väliaikaisesti, kauan odotettu puhallinsoitin, saksofoni, joka antaa kvartetille perinteisen jazzillisen soinnin. Tosin nykyisessä sähköistetyssä jazzissa sen osuus on paljolti jäänyt syntetisaattoreiden ynnä muiden efektilaitteiden varjoon. Kuitenkaan efektilaitteiden mukanaolo ei välttämättä johda tähän jos niitä osataan oikein käyttää.

Kajaani Kvartetti käyttääkin syntetisaattoria lähinnä taustaefektinä antamaan sillä pohjaa akustisten soittimien luomaan jännitykseen improvisoitaessa, kuvaamaan vaikkapa viidakon ääniä kappaleessa "Yö Tunisiassa" ja säestämään samalla kontrabasson mörähdyksiä ja kiihkeitä rytmejä joita kehittävät monenlaiset lyömäsoittimet ja syyhkyttimet, kuten yhtyeen rumpali Jouni Kesti helistimiään nimittää. Jouni on haalinut soittimiaan aina Afrikasta saakka ja sieltähän jazzin juuretkin osittain juontavat, alkukantaisista afrikkalaisista rytmeistä. Juuri rytmiikkaan pyritäänkin kiinnittämään suurta huomiota.

Tänä keväänä on luvassa musiikkia moneen makuun, tiedossa on mm. laulusolisteja, jotka osaltaan laajentavat jazzin ja popin tarjontaa Kajaanissa. Kiertuetoimintakin päässee taas käyntiin kunhan myyntikirjeet tavoittavat innokkaat konserttien järjestäjät Kainuussa ja sen ulkopuolellakin; alueorkesterin toiminta-aluehan on varsin laaja, kuusi maamme pohjoisinta lääniä. Työtä kvartetilla tulee siis riittämään. SK

 

1.3.80 Kansan Uutiset - Pertti Timonen:  Kajaanin Big Bandin toiminta taas uhattuna
Kukaan ei hurjimmissa painajaisunissakaan kuvittelisi, että Helsingin kaupunki passittaisi kaupunginorkesterinsa intendentin, järjestäjät ja muun toimistohenkilö-kunnan työttömyyskortistoon ja velvoittaisi Jouni Apajalahden hoitamaan näiden hommat oman toimensa ohella.

Mutta vastaavanlaatuinen ehdotus tehtiin Kajaanin kaupunginhallituksessa, kun se käsitteli maamme ainoan kunnallisen kevyenmusiikin orkesterin, Kajaanin Big Bandin asioita viimeksi.                 

- Täällä ei mikään ole mahdotonta, kun kulttuurista on kysymys, sanovat kaupunkilaiset monimielisesti.        

Kasvua
Kajaanissa toimivan alueorkesterin Kajaanin Big Bandin, jonka runko muodostuu kolmesta päätoimisesta muusikosta ja kapellimestarista, konsertti- ja kiertuetoiminta alkoi toden teolla rullata vasta viime vuonna, kun kulttuuritoimistoon palkattiin henkilö hoitamaan myyntityötä ja toimistorutiineja.

Esiintymisten määrä nousi sataan (1978  46), myyntitulot 50 000 markkaa (1978  28 000 mk) ja yleisömäärä 22 000:teen (1978 10 000). Kajaanissa esiinnyttiin 40 kertaa, muualla Kainuussa 20 kertaa ja Kainuun ulkopuolella 40 kertaa.        

Jos edellä mainittuja lukuja verrataan muihin vastaavankokoisiin valtionapua         saaviin runko-orkestereihin, voidaan, todeta, että saman määräisillä päätoimisilla soittaja-voimilla toimivien orkestereiden esiintymisten määrä on 20-30 ja kokonaisyleisö-määrä 4 000-9 000.

Kiristystä                 
Mutta kaupunginhallituksen enemmistö ei ole tyytyväinen. Tylysti se on ohittanut valtuuston tahdon ja päättänyt, että orkesterin myynti- ja toimistotöissä ollut henkilö joutaa pois.         

Kulttuurilautakunta esitti aikoinaan tämän vuoden talousarvioon tietyn summan orkesterin tunti- ja urakkapalkkoja varten, ja mainitsi perusteluissa, että näistä pitäisi maksaa myös toimistotyöntekijän palkka. Sellaista ihmettä ei tapahtunut, että orkesteri olisi saanut lautakunnan pyytämän summan, mutta pienennettyään määrärahaa hyväksyy valtuusto perustelut sellaisenaan.

Mutta kun valtuuston päätökseen nojautuva lautakunnan esitys tunti- ja urakka-palkkamomentin markkamääräisestä käytöstä saapui kaupunginhallitukseen, koettiin tosi yllätyksiä.

Hiostusta
Kajaanin kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen, jonka osuudesta viimesyksyisen teatterisodan sytyttämisvaiheisiin liikkuu hurjia tarinoita, esiintyi jälleen kulttuuri-toiminnan ja hallinnon rationalisoinnin "asiantuntijana".

Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.2. hän esitti, että sivutoimisen kulttuuriasiamiehen - kulttuurisihteeriä ei kaupungissa ole - työaika lyhennettäisiin tunnilla päivässä ja hänet määrättäisiin hoitamaan orkesterin myyntityö kapelli-mestarin avustuksella.

Kuulostaa tehokkaalta, varsinkin kun työttömyyskortistoon lähtevältä, ehdottoman pätevästi ja ahkerasti työnsä hoitaneelta työntekijältä kului työhön kuusi tuntia päivässä! Eivätkä myynti ja toimistotyöt toki kuulu kapellimestarille.

Lopputulos on, että toimihenkilö, joka juuri oli ehtinyt luoda koko Pohjois-Suomea käsittävän kontaktiverkon orkesterin kiertueita varten ja joka hallitsi pitkä-jännitteisyyttä vaativan suunnittelutyön, on toimestaan vapaa. Työvoimatoimistosta osoitetaan tehtävään uusi virastotyökelpoinen henkilö.

Kulttuurilautakunta tyrmistynyt
Hannu Saviranta, SKDL, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja on tyrmistynyt, että lautakunnan asiantuntemukseen ja yksimielisiin päätöksiin suhtaudutaan näin kevytmielisesti.

- Kajaanin kaupunginhallituksen enemmistön nuiva suhtautuminen Kajaanin Big Bandin toiminnan kehittämiseen on käsitettävissä vain tarkoituksellisena toiminnan vaikeuttamisena.

- Konserttitoiminnan tyrehdyttämisellä nähtävästi pyritään osoittamaan big band -kokeilu epäonnistuneeksi, jotta kokeilun lakkauttamiselle olisi löydettävissä edes jonkinlaisia perusteita. Nyt orkesterin toiminnasta saadut kokemukset ja tulokset ovat niin myönteisiä, että vastustajilla ei ole rohkeutta aloittaa keskustelua alue-orkesterin lakkauttamisesta.

- Jos kulttuuritoimistoon otetaan kaupunginhallituksen esittämä, työllistämistuella palkattava henkilö nykyisen myyntisihteerin tilalle, ei tämä ratkaisu takaa tuloksia ainakaan ennen syksyä ja orkesterilta menee koko vuosi tyhjäkäyntiin. Kokemus on osoittanut, että kysymyksessä on varsin vaativa tehtävä, jonka oppiminen vie aikaa eikä sovi kenelle tahansa. - Ihmettelen miksi veronmaksajat eivät voimakkaammin puutu varojensa tuhlaamiseen, sanoo Saviranta.
PERTTI TIMONEN

Päiväämätön - Kansan Uutiset: Kajaanin Big Band -ratkaisut
Kajaanin big bandin kovasta kohtalosta kertovaan juttuun viime lauantain lehdessä oli eksynyt väärä sana, jonka vuoksi kaupunginjohtaja Lahtinen sai huonomman maineen kuin ansaitsisikaan.

Kaupunginhallituksen kokouksessa 4. 2. hän ei esittänyt osapäivätoimisen kulttuuri-asiamiehen työpäivän lyhentämistä, vaan  p i d e n t ä m i s t ä  yhdellä tunnilla.

Esityksen epäreaalisuus sisältyy siihen, että kulttuuriasiamiehen tulisi tunnissa selviytyä työstä, jota orkesterin myyntisihteeri on tehnyt kuusi tuntia päivässä.

Kohtalokasta Kajaanin kulttuuri- ja musiikkipolitiikassa on, ettei kunnallispoliittisen johdon tasolla tahdo syntyä yhteistyötä työväenryhmien kesken. Olisi toivottavaa, että Kajaanin sosialidemokraatit kuuntelisivat tarkemmin omia kulttuuriasian-tuntijoitaan, joille kuuluu kiitos yhteistyöhakuisuudestaan kaupungin kulttuurielämän kehittämisessä.

2.3.80              Helsingin Sanomat: Kajaanissa kiistellään kalevalaiseen malliin
(Kunnallispolitiikan väinöt ja joukot laulavat toisiaan läävän nurkkaan, marssivat ulos kokouksista ja riitelevät katkerasti virkapaikoista.)

(Katkelma:)
Skdl johtaa kulttuuria
Jos kansandemokraateilla ja kommunisteilla on ryhmän kokoon ja kannatukseen nähden puutteellinen edustus kaupungin keskushallinnossa, niin sitä tarkemmin he ovat miehittäneet kaupungin kulttuurihallinnon kärkipaikat. Heillä on korkein virkamies teatterista museoon jokseenkin kaikilla esittelijäpaikoilla.

Toiset ryhmät ovat vasta myöhään havahtuneet tekemään kulttuuripolitiikkaa, ja vastakarvaus on vasta nyt päässyt käyntiin. Siitä aiheutuvat pääosin teatterikiistat ja kinastelu kevyen musiikin alueorkesterin ympärillä. Kulttuuritoiminnan lautakuntapäätökset joutuvat nykyisellään miltei poikkeuksetta kaupunginhallituksen ja valtuuston käsittelyyn äänestysratkaisuina. Lautakunnat turhautuvat huomatessaan, ettei niille jää paljoakaan sananvaltaa, koska ylemmät elimet vievät asiat omaan hoitoonsa ellei niitä anneta peräti lakimiehen käsiin.

Kaupunginjohtaja Sakari Lahtinen pitää eritoten kulttuurielämässä vaikuttavia kajaanilaisia kansandemokraatteja prinsessamaisen herkkinä:
"He reagoivat herkästi pieniinkin asioihin puuttumisiin ja hyödyntävät kiistat tekemällä niistä valtakunnallisia ja poliittisia."

Kansandemokraattien kajaanilaisessa kulttuurikentässä näkyvästi liikkuva Hannu Saviranta puolestaan katsoo, että toiset ryhmät sosiaalidemokraateista alkaen ovat kateellisia, "koska Kajaani on nousemassa kansademokraattisin voimin [!] valtakunnallista ja kansainvälistäkin mainetta saavuttavaksi kulttuurikaupungiksi".

Saviranta arvioi, ettei kajaanilaisilla kulttuurintekijöillä ole, niin moni kuin heistä vasemmistolainen, onkin, nimenomaisena tarkoituksenaan tehdä poliittisia tarkoitus-periä palvelevaa työtä.

"On selvä, että vasemmistolaisen ja oikeistolaisen kulttuuripolitiikan välillä on näkyvä ero. Toinen tekee kansalliselta pohjalta kaikille kansalaisille, toinen yli-kansalliselta pohjalta eliitille."

Kulttuuri puhuttaa
Kainuun alueradiossa työskentelevän Savirannan esimies Jura Tarvasaho vaikuttaa kajaanilaisessa kulttuurielämässä sosiaalidemokraattien edusmiehenä. Myös hän näkee alan lautakuntien jäävän alamittaiseen asemaan.

"Syy on osittain siinä, että kulttuuritoimen lautakuntiin valitaan henkilöitä, joilla ei ole riittävää yhteyttä politiikkaan. Toisekseen päätöksenteossa on poliitikkoja, jotka eivät ymmärrä tarpeeksi kulttuurielämän vaatimuksia."

Tarvasaho pahoittelee vasemmistopuolueiden yhteistyön lähes täydellistä puuttumista niin kulttuurin kuin muunkin politiikan alalla. "Se todennäköisesti kostautuu ensi syksyn kunnallisvaaleissa."

Kepulainen kulttuuripoliitikko Hannu Kemppainen katsoo kansandemokraattien tekevän omaa sisäänlämpiävää työtään haluten sulkea toiset mielipiteet tykkänään pois. Samalla hän kiittää, etteivät syntyneet kiistat ole toistaiseksi vahingoittaneet itse taiteentekijöitä, vaan ne ovat jääneet hallinnolliselle tasolle.

Skdl:lle luvattu kolmas kaupunginjohtaja saisi todennäköisesti hoitoonsa Kajaanin sosiaali- ja terveystoimen sekä myös kulttuuritoimen. Mutta kun kulttuurielämä on jo muutenkin kansandemokraattien käsissä, ovat toiset puolueet alkaneet asettua sopimuksista huolimatta viran perustamista vastaan.

Kokoomuslainen kunnallispäättäjä ja radion ohjelmaneuvoston puheenjohtaja Sakari Valli epäilee tarvitaanko Kajaanin kokoisessa kaupungissa kolmea kaupungin-johtajaa. "Keskitetty kulttuurijohto ei sovi tänne, vaan kukin alue hoitakoon omat laitoksensa ja hallintonsa sekä myös taiteellisen puolen itsenäisesti."

Big Bandin kohtalo
Kajaanissa aloitti 1974 toimintansa kunnallisena kevyen musiikin alueorkesterina Kajaanin Big Band. Siihen on vakinaisesti kiinnitetty kapellimestari ja kolme muusikkoa. Pääosa soittajista tulee Kajaanin varuskuntasoittokunnasta ja jonkin verran harrastajapiireistä.

Big Bandin soitto soi aluksi jokseenkin kaikkien mieleisenä. Valtio lupasi hoitaa pääosan orkesterin kuluista alueorkesteri-idean mukaisesti. Kaupungin osuuden luvattiin jäävän alle 40 000 markan vuodessa. Kapellimestari Ilpo Saastamoinen pani alulle Kalevalan säveltämisen nykymusiikin keinoin.

Viime vuonna Kajaanin kaupungille koitui orkesterista 270 000 markan nettomenot. Valtio ei ole pitänyt lupauksiaan. Sangen lukuisa joukko kaupungin luottamusmiehiä ja päättäjiä on sitä mieltä, että Big Band on kallis, jopa turha.

Sen kaatajia löytyisi kaupunginjohtaja Lahtisen mukaan aivan riittävästi, "mutta niin kauan kun minä olen tässä virassa, se pysyy pystyssä". Myös orkesterin ympärillä käy poliittinen kähy.

Big Bandin syntyyn ratkaisevasti vaikuttanut musiikin lehtori Sakari Jaakko uskoo, että orkesteri pääsee kriisistään ja kehittyy, kunhan päättäjille saadaan selväksi, mistä asiassa on todella kyse.

Jankolla on mielessään uusia suunnitelmia, joilla Kajaanin voidaan nostaa kulttuurikaupunkina tärkeään asemaan koko pohjoisen Suomen tarpeita ja menestymistä ajatellen. Vastikään asemaa saavuttanut Kajaanin tanssiteatteri on Jankon mukaan yritys, josta voidaan tehdä varsin laajaa osaa maata palveleva taidelaitos.

Kalevalaisuus on Sakari Jankon ideoissa teema, mille Kajaanin ilme vastaisuudessa tulee rakentaa. Kalevalaisuutta on jo kasvattanut ensi kesänä neljännen kerran järjestettävä valtakunnallinen Sana ja Sävel -tapahtuma, maan tärkein puhe- ja lausuntataiteen tilaisuus.

Päiväämätön 1980 - Kansan Tahto - Seppo Kiiliäinen:
Kulttuurityön tavoite Kajaanissa - Määrä muutettava laaduksi
Luova rauhantahto vallitsee jälleen Kajaanin kulttuurielämässä. Äänestykset on äänestetty, voitot ja tappiot merkitty pöytäkirjoihin. Kansan Tahto istutti kahvikupin ääreen kaksi kajaanilaisen kulttuuripolitiikan keskeistä henkilöä pohtimaan laajemmalti kulttuurin ongelmia Kajaanissa ja samalla vetämään pitkää linjaa 60-luvulta 80-luvulle.
Keskustelijoina ovat teatterinjohtaja Kari S e l i n h e i m o ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hannu Saviranta.

...Selinheimo: Nyt on kuitenkin todettava, että 70-luvulla Kajaani ja nimenomaan Kajaanissa toimivat kulttuurityöntekijät hyvin näyttävästi hyödynsivät sen maan-tieteellisesti hyvä sijainnin, mikä Kajaanilla on valtionhallinnon kannalta. Korostaisin sitä aluepalvelukeskuksen luonnetta, minkä Kajaani sai 70- luvulla. Tämä johtui kahdesta merkittävästä ratkaisusta, toinen oli big band -alueorkesteri vuosikymmenen puolivälissä ja toinen oli alueteatteri vuosikymmenen loppu-puolella. Tästä johtuu, että valtio sijoittaa Kajaanin kulttuuripalveluihin huomattavasti enemmän kuin muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin.

Päiväämätön - Kainuun Sanomat? - Yleisönosasto: Taiteesta
Kaupunkimme ei pysty kovinkaan paljon eikä laaja-alaisesti tarjoamaan kulttuuri-palveluksia taiteesta kiinnostuneille. Kuitenkin tarjolla on, ja ne pitäisi osata käyttää "pohjia myöten" hyväkseen. Meitä, niin taiteen tarjoajia, kuin vastaanottajiakin, on monenlaisia. Käsitämme vaatimuksemme koko elämän kirjavan skaalan, aivan kuten ihmiset ovat erilaisia.

Pidän taiteena kaikkea, jonka tarkoituksena on viihdyttää, antaa tunne-elämyksiä.

Taidehallissa olen käynyt silloin tällöin ja saanut piristäviä tuntemuksia, hämmentynyt tai jäänyt peräti maalausten lumoihin. Sielläkään ei kaikki ole samalla tavalla vaikuttanut, vaikka uskon, että siveltimen käyttäjät ottavat aina työnsä  vakavasti. Ja työ, joka on tehty aidolta pohjalta, on aina kunnioituksen arvoinen.

Oikea taiteilija ei koskaan aliarvioi yleisöään ja siinä hänen suosionsa salaisuus. Oikea taiteilija antaa aidoimman itsensä ja saa myös vastaanottajan mielen puhkeamaan kukkaan. Oikean taitelijan luo palataan uudestaan ja uudestaan, hän on kuin virkistävä lähde, josta saa voimia pitkäksi aikaa eteenpäin.

Siis te kaupunkimme kulttuurin tarjoajat, taidemaalarit, muusikot, näyttelijät: Kiitos teille, teitä tarvitaan elävöittämään ja pehmentämään useinkin raskaan arjen kourissa kamppailevaa kaupunkikuvaa, sen ihmistä.
Nimim. "Illuusio"

6.3.80 Koti-Kajaani - Einari: Olipa kerran
Olipa kerran pieni kylä, joka sijaitsi kaukana Pohjolan perillä. Sen kyläneuvosto oli valittu rikkiviisaista miehistä ja naisista, jotka puhuivat toisistaan vain kaikkea kaunista ja elivät muutenkin kuin yksi herttainen perhe maallisessa paratiisissa. Kerran tähän kylään eksyi joutopoika Joukahainen, löysi Elias Lönnrotin tuohi-virsun, ja kylää ryhdyttiin nimittämään kalevalaiseksi kaupungiksi. Sen ainoassa tehtaassa aherrettiin stahanovilaisella vauhdilla; puurrettiin hullun lailla uusia työennätyksiä ja jaettiin parhaille työsankarin titteleitä.

Kyläläisten rakastama tehdas laajeni ja väki vaurastui. Oltiin ylen tyytyväisiä. Kylä rikastui ja kasvoi niin, että oli hankittava lisää maata. Kyläneuvoston kokouksessa oltiin tuostakin asiasta täysin yksimielisiä. Kun neuvoston puheenjohtaja esitteli asian, jokaisen känny nousi kiltisti kuin alakoululaisen kannattamaan sitä. Ja tällaisille hyville päätöksille taputettiin taputtamasta päästyäkin, eikä kukaan marssinut ulos kesken kokouksen.

Myös kulttuurin alalla tässä pienessä kylässä päästiin suuriin saavutuksiin. Kanteleen soiton ohella kyläläisten musiikista huolehti ikioma Big Band. Sitä johti itse vaka vanha Väinämöinen, jonka parta ja hiukset helisivät runollisesti musiikin tahdissa. Kylän teatterissa esitettiin vain edistyksellisiä huvinäytelmiä, sellaisia, että ne kerta toisensa jälkeen shokeerasivat yleisön, ne tuntuivat vatsan pohjassa - sai nauraa koko rahan edestä. Esityksen jälkeen teatterilautakunnan puheenjohtaja halasi teatterinjohtajaa, antamalla pusun keskelle partaista suuta ja ojentamalla valtavan vihkon tulipunaisia neilikoita. Se oli katsomisen arvoista sydämellisyyttä.

Kalevalaisen kaupungin kunniakkaisiin traditioihin Kalevalan päivänä kuului muun muassa kukkavihkon laskeminen Lönnrotin jalkojen juureen ja lumen lapioiminen kirjaston katolta, ettei tuo kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus sortuisi. Toinen omintakeinen ja maineikas juhlatapahtuma järjestettiin hehkeimmän kesän aikana. Siinä soitettiin, laulettiin ja puhuttiin sekä suomeksi, venäjäksi että kalevalaksi. Tuon ihanampaa kyläyhteisöä tuskin muualta tavoittaa. Mutta arvatkaa onko kysymyksessä Uhtua vai Kajaani?

Arvoisat vastaukset voitte sulkea visusti omiin pöytälaatikkoihinne odottamaan seuraavaa Kalevalan päivää.
Einari

12.3. ke        KBB Kauppaoppilaitoksella (Heikki Keskinen)

15.3.80 la     Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band konsertoi (H. Keskinen)

12.4.80         Kainuun Sanomat - Eero Marttinen - otsikko:
Ilpo Saastamoinen pohtii, jatkaako enää Kajaanissa. "Big Bandia vain jarrutetaan."
(Kuvateksti: Intiasta tuomansa muslimhattu päässä mietiskelee Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen jatkaako Kajaanissa vai ei: Big Bandin toimintaa pyritään vain jarruttamaan eikä se innosta jatkamaan, jos asenteet eivät muutu, hän sanoo.
Kuvateksti II: Ensimmäisenä suomalaisena yhtyeenä konsertoi Piirpauke-yhtye helmikuussa Bombayn Jazz yatra 80 -festivaalissa.)

Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i ne n sanoo paraikaa pohtivansa onko vaivan arvoista jatkaa Kajaanissa kapellimestarina vai olisiko viisainta siirtyä muualle:
- Tiedän, että on poliitikkoja, jotka toivoisivat minun olevan pysyvästi Intiassa, sanoo jokin aika sitten juuri Intiasta Bombayn Jazzfestivaaleilta kotiutunut Saastamoinen, joka esiintyi siellä Sakari Kukon johtaman Piirpauke-yhtyeen mukana. Hän arvelee, että jo lähiajat tuovat selvyyden jääkö hän edelleen Big Bandin johtoon Kajaanissa.

Ilpo Saastamoinen on toiminut Big Bandin kapellimestarina vuodesta 1974 lähtien. Nyt hän on toimesta puolen vuoden taiteilija-apurahan turvin virkavapaalla, joka päättyy kesäkuun loppuun.

Piirpauke-yhtyeen mukana tekemäänsä Intian matkaa Bombayn Jazz Yatra 80 -festivaaleille hän pitää antoisana. Nämä festivaalit pidetään joka toinen vuosi ja nyt ne järjestettiin toisen kerran. Piirpauke oli ensimmäinen suomalaisyhtye [Huom! Myös Vesala-Stanko-Andersen -yhtye], joka päivillä on konsertoinut. Intian lisäksi festivaaleille esiintyi yhtyeitä mm. Ruotsista, Puolasta, Japanista, USA:sta, Nl:sta, Australiasta, Ranskasta, Unkarista ja Jugoslaviasta: - Kaiken kaikkiaan festivaalin taso oli erittäin korkea. Piirpaukella oli yksi esiintyminen pääkonsertissa; mutta tämän perusteella meille tarjoutui tilaisuus myös myöhempiin lisäkonsertteihin. Ulkoilmaesiintymisiä oli kuulemassa 2.000-5.000 henkilöä, Saastamoinen kertoo.

Intian festivaalin jälkeen hän oli mukana myös Piirpauken Suomen kiertueella ja kotiutuisen jälkeen Kajaaniin, jossa aloittelee Kalevalaan pohjaavan toisen sävellyksensä sovitustöitä.

Hänen uusin Kalevala-sävellyksensä on määrä esittää tulevan kesän Sana ja sävel -juhlilla Kajaanissa.

Vuoden alusta jatkuneen virkavapautensa aikana Saastamoinen sanoo miettineensä Kajaanin Big Bandin tilannetta, jota hän kutsuu tragikoomiseksi:
- Toimintaamme on puututtu niin yksityiskohtaisesti, että mielessä on herännyt kysymys voidaanko big band -toimintaa lopulta kunnallisella pohjalla ollenkaan toteuttaa.

- Kaupungin puolelta ei meille ole esitetty yhtään positiivista ehdotusta ja näyttää kuin meiltä haluttaisiin viedä kaikki perusmahdollisuudetkin toimintaamme, jota halutaan vain jarruttaa. Meiltä on evätty sekä päätoiminen toimistohenkilökunta että liittyminen Suomen Big band -yhdistykseen enkä voi ymmärtää miksi näin on menetelty.

- Nyt saa kaupunki kantaa täyden vastuun siitä, että kevätkaudella Big Bandilla on ollut vain 3-4 esiintymistä kun niitä vuosi sitten oli lähes 100.

Ilpo Saastamoinen vertaa Big Bandin tilannetta Kajaanin teatterin vaiheilla käytyyn kiistaan.

- Tilanne muistuttaa ihmeesti teatterin tilannetta. Meillä on suunnitteilla Kalevala-sävellykseni levytys, mutta saa nähdä, miten kaupunki tulee siihen suhtautumaan. Se saattaa ratkaista jotain. - em.

16.4.80         KBB:n Kalevala tulee radion rinnakkaisohjelmasta illalla klo 21.45.

17.4.80       - Kansan Tahto / Esko Piippo:  Musiikkimunailijat
Kajaanin kunnallista, Big Band - kevyen musiikin orkesteria, on Kajaanin porvarillisten luottamushenkilöiden toimesta kohdeltu usein perin kaltoin. Muualla orkesteri on niittänyt kannuksia, eikä suotta, sillä musiikillinen ote on ollut luova ja tuloksia on syntynyt. Kajaanissa tätä ei haluttaisi tunnustaa.

...Viimeisimmät musiikkimunailut ja suoranaiset vihamielisyydet mitä Big Bandia kohtaan on tehty ovat kaupungin jäsenyydentorjuminen valtakunnallisesta Big Band -yhdistyksestä, josta Kajaani olisi 400 markan jäsenmaksulla saanut 8000 markan arvosta ilmaista nuottimateriaalia orkesterilleen heti kättelyssä.

Toinen alhainen temppu oli toimistotyövoiman evääminen kaupungin-hallituksen enemmistöpäätöksellä, vaikka tämän vuoden talousarvioon on varattu määräraha kyseistä tehtävää varten. Nyt orkesteria ei voi myydä ja kaupunki saa nuolla tappioita näpeissään.

Ilmeisesti Kajaanin porvarillisten kunnallishenkilöiden piirissä ei tajuta, että Big Bandissa soittavat muusikot, päätoimiset ja harrastajat, tekevät Kajaanin hyväksi varsin arvokasta musiikkityötä, sillä Big Band on näille muusikoille jatkuva musiikkitaidon harjoituskenttä, taidon, jota he jakavat monissa muissakin musiikillisissa tehtävissä. Big Bandilla on myöskin ollut merkittävä tehtävä kasvattaessaan Kajaaniin kevyttä musiikkia kuuntelevaa nuorta polvea.

Päiväämätön - kevät 1980 - (Kajaanin PTS... Mikä lehti?):
...Big Band -kokeilu vakinaistetaan ja kunnallinen kamarimusiikkiyhtye aloittaa toimintansa -83.
Kulttuurihallinto organisoidaan kaupunkiliiton suositusten mukaisesti vuoden -81 alusta.

Henkilöstö
Toiminnot tulevat vaatimaan henkilöstöä tuntuvasti.

Perustettavia virkoja vuodelle -81 ovat kulttuuritoimenjohtaja, kulttuurisihteerin, taideamanuenssin, apulaiskanslistin ja vahtimestarin virat. -81 perustetaan äänen-johtajan toimi Kajaanin Big Bandille. -82 perustetaan Taidemuseon johtajan virka.

Vuonna -83 perustetaan Kajaanin kamarimusiikkiyhtyettä varten vähintään neljä virkaa sekä kanslistin virka. Vuonna -83 perustetaan kulttuuriohjaajan virka ja -84 Big Bandin äänenjohtajan virka.

Perustettavien virkojen lisäksi tarvitaan paljon myös tuntipalkkaista ja väliaikaista työvoimaa.

Kajaanin Big Bandin
osalta suunnitelmassa sanotaan, että "Se tarjoaa edelleenkin musiikkia Kajaanin ja ympäristön asukkaille kaupungin ja opetusministeriön tukemana alueorkesterina".

Kolmen päätoimisen äänenjohtajan toimen saamisen jälkeen on tullut mahdolliseksi päätoimisen kvartetin kiertuetoiminta varsinaisen big band -toiminnan lisäksi.

Toiminnan vakiinnuttamiseksi ja taiteellisen tason kohottamiseksi ehdotetaan perustettavaksi äänenjohtajan toimi vuosina 1981 ja 1983.

Toimisto-, järjestely- ja myyntitehtävien hoitamiseksi on välttämätöntä perustaa vuoden 1981 alusta toimistosihteerin toimi.

Päiväämätön - kevät 1980 - Kaleva tms?: Ilja soitti Intiassa
Big Bandin - asiat mielessä
Iljahan viettää parhaillaan valtiolta saadun apurahan turvin kesäkuun loppuun kestävää "sapattikautta" kapellimestarin tehtävistä. Orkesterin asiat eivät kuitenkaan pääse kokonaan unohtumaan, sillä ensi kesän "Sana ja Sävel" -tapahtumassa Kajaanin Big Band esittää jatkoa Iljan Kalevala-sävellykselle. Tällä kertaa on työn alla Kalevalan toinen runo. Sävellys on jo valmis, nyt on meneillään sovitusvaihe.

Kajaanin Big Band on maamme ainoa kunnallinen ns. kevyen musiikin alueorkesteri. Valtion tuki kattaa noin kolmanneksen sen menoista. Big Bandilla ja Kajaanin teatterilla, joka sekin on alueteatteri tuntuu Kajaanissa olevan samanlaisia ongelmia suhteessaan kaupunkiin, pohtii Ilja.

Valtakunnallisesta menestyksestä huolimatta ei kummankaan kohdalla juuri ole Kajaanissa tehty positiivista ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi vaan kehitystä pikemminkin pyritään tietoisesti jarruttamaan.

Tietyt perusedellytykset taidelaitoksen toiminnan kehittämiselle pitäisi antaa, painottaa Ilja Saastamoinen. Orkesterin kohdalla näitä vielä täyttämättömiä edellytyksiä ovat riittävän harjoitusmäärän turvaaminen, pätevän toimistohenkilö-kunnan palkkaaminen, ainakin yhden päätoimisen puhaltajan vakanssin perustaminen sekä kotimaisen uuden nuottimateriaalin saaminen, joka parhaiten onnistuisi liittymällä Suomen Big Bandit -yhdistykseen.

Kannattaisi myös harkita orkesterin johtajan kiinnittämistä määräajaksi täydellä vastuulla. Johtajalle annettaisiin toimintaedellytykset ja aikanaan sitten katsottaisiin tuloksia ja niiden valossa päätettäisiin mahdollisesta kiinnityksen jatkamisesta.

Valtioko mesenaatiksi?
Orkesterin ongelmat eivät sinänsä johdu Kajaanista, pohtii Ilja. Ongelmia varmasti syntyisi muuallakin, missä yksi kunta toimisi orkesterin ylläpitäjänä. Saattaisi loppujen lopuksi olla paras ratkaisu se, että valtio toimisi taidelaitoksen "mesenaattina", joka antaisi melko väljät ohjeet toiminnalle. Yhdessä kunnassa näitä mesenaatteja löytyy kymmeniä, ja pahinta on, että mesenaatit eivät aina itsekään tiedä, mitä he taidelaitokselta haluavat. Silloin käy juuri niin, että positiivisia ehdotuksia toiminnan kehittämisestä ei tule, musiikkipoliittisen linjan hahmottamisesta puhumattakaan, Ilja Saastamoinen miettii.

Lukkiutuneesta tilanteesta on joka tapauksessa päästävä. Avoin keskustelu Kajaanin musiikkielämästä olisi saatava käyntiin mahdollisimman pian, tähdentää Ilja.

Päiväämätön irtoleike -80:
Ohjelmaan kuuluvat myös työväenmusiikkiseminaari sekä työväenlaulut kansanperinteenä -konsertti. Ilpo  
S a a s t a m o i n e n työstää toista Kalevala-sävellystään, minkä Kajaanin Big Band esittää...

28.5.80           KBB - konsertti (?)

Päiväämätön - Kansan Uutiset - Kulttuuri: Kajaanin kesän anti yhä komeampi
Kesän monipuolisessa kulttuuriannissa tarjoaa Kajaani nimenomaan sanaa ja säveltä: heinäkuun alkuun sijoittuvan tapahtuman toisena antina ovat Suomen Lausujain Liiton jäsenten monet lausuntaillat, toisen puolen kattaa kalevalainen ja muu musiikki. Sana ja sävel kalevalaisessa Kajaanissa -tapahtuma, järjestetään nyt neljännen kerran ja sen ajankohta on 1-6. heinäkuuta.

Karjalainen kannel
Kalevalaisen Kajaanin musiikkianti on monipuolinen. Ulkomaista kalevalaista väriä sille antaa Petroskoista saapuva kanteleyhtye, joka oman konsertin lisäksi esiintyy avajaisissa ja toritapahtumassa. Kansanperinnettä sanoin ja sävelin tarjoaa Kajaanin tanssiteatteri ja Kajaanin Helkatytöt ovat yhdessä Vesa-Matti L o i r i n kanssa "Lystinurmella".

Suurella mielenkiinnolla odotetaan jatkoa Kajaanin Big bandin johtajan Ilpo Saastamoisen Kalevala-sävellyksiin, tänä kesänä kuullaan Kalevalan 2. runo Saastamoisen säveltämänä.

Kantelettaren ja Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja esittää Taru Valjakka, joka esittää myös aarian Punaisesta viivasta Ilmari Kiannon synnyinmaakunnassa.

Työväenmusiikin perinteet
Hyvin merkittävä sija annetaan Kajaanin kesässä työväen musiikkikulttuurille osana elävä kansanperinnettä.

Tapahtuman yhteydessä järjestetään työväenmusiikkiseminaari jossa alustajina toimivat Ilpo  S a u n i o  ja Kaj Chydenius. Tähän Työväenmusiikki-instituutin

järjestämään seminaariin liittyy Työväenlaulut kansanperinteenä -konsertti, jossa esiintyy Annariitta
M i n k k i n e n  yhtyeen säestämänä. Konsertissa kertoo työväenlaulujen historiasta Ilpo Saunio.
Annariitta Minkkinen. Nelikka, Kajaanin Big Band ym. ovat mukana myös kulttuuriklubin illassa.

 

Päiväämätön - Sana ja sävel sai projektisihteerin
... Lisäksi kulttuurilautakunta hyväksyi Big Bandin toimintakertomuksen viime vuodelta sekä toimintasuunnitelman tälle vuodelle.

... Seppo Kiiliäisen työsuhde oli myös lautakunnan käsiteltävänä ja käsityksenään lautakunta ilmoittaa, että Big Bandin toimintoja ei voida taloudellisesti enempää kuin järkevästi tai tuloksekkaasti hoitaa muutoin kuin palkkaamalla henkilö hoitamaan Big Bandin konserttien järjestämistä, myymistä ja toimistotehtäviä. Tätä työtä on Kiiliäinen tehnyt.

... Päätettiin järjestää Uuden Musiikin Orkesterin (UMO) tarjoama konsertti Kajaanissa 21.3. Konsertissa ovat solisteina Irina M i l a n ja Vesa-Matti L o i r i.

Päiväämätön - Kajaanin Eino Leino -veistoksen paljastus Sana ja sävel -viikolla
Ohjelmaan kuuluvat myös työväenmusiikkiseminaari sekä työväenlaulut kansan-perinteenä -konsertti. Ilpo Saastamoinen työstää toista Kalevala-sävellystään, minkä Kajaanin Big Band esittää.

1.7.80                  Kalevala II:n kantaesitys Kajaanissa klo 22 (työloma päättyy avajaisiin)
Pentti Ollikainen -  Kajaanin Big Bandin vieraileva ??? (kapellimestari, pianisti vai kuka?:

Google: Alkuaikojen (Oulun) rautalankabändeistä mm. Strangers-yhtyeestä Juha “Jule” Karppinen oli mukana Pekka Käyhkön yhtyeessä, samassa bändissä urkurina oli aikansa myös Pentti Ollikainen.

- Atlantic 1970-72 - Atlantic perustettiin The Connectionin perustalle pienin miehistömuutoksin. Aluksi mukana olivat Tapsan, Reksan ja Maken ohella urkuri Pentti Ollikainen.

4.7.1980         KBB:n koesoittopäivä. (Jukka Hakoköngäs pianoon Artsi Piispasen tilalle ja (myöhemmin valittu) Kalle Fält kapellimestariksi - marraskuun alusta)

17.7.80           Irtisanoutumiskirjeeni Kajaanin Kulttuurilautakunnalle.

Kajaanin kulttuurilautakunta
Kajaani

Sanon irti työsopimukseni koskien Kajaanin Big Bandin kapellimestarin tointa tästä päivästä kahden kuukauden kuluttua eli 17.9.1980 alkaen. Syynä mainittakoon mm. palkkaus, jota kolmesta kirjallisesta ehdotuksestani sekä Suomen Muusikkojen Liiton lausunnosta huolimatta ei Kajaanin kaupungin toimesta ole tarkistettu. Vertailukohtana Y 28 palkkaani mainittakoon kaupungin hyväksymä pitkän tähtäyksen suunnitelma, jossa perustettavaksi suunnitellun valtakunnallista tasoa edustavan jousikvartetin jäsenten palkkaluokaksi on määritelty Y 34.

Kajaani 17.7.1980
Ilpo Saastamoinen
kapellimestari.

 

26.7.80 Kainuun Sanomat - em (Eero Marttinen):
Ilpo Saastamoinen irtisanoutui Big Bandista - Koko toiminta vaakalaudalla
(Kuvateksti: Palkkaerimielisyydet on Ilpo Saastamoinen maininnut erokirjeessään irtisanoutumisensa syyksi, mutta lisäksi hän on kokenut Kajaanin kaupungin tietoisesti jarruttavan big band -toiminnan kehittämistä. Saastamoinen on toiminut kapellimestarina vuodesta 1974 lähtien.)

Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen on eroamassa kapellimestarin toimestaan. Saastamoinen on 17.7. päivätyllä kirjeellään sanoutunut irti toimestaan 17.9. alkaen. Syynä irtisanoutumiseensa Saastamoinen mainitsee palkkaerimielisyydet Kajaanin kaupungin kanssa. Lisäksi hän jo keväällä väitti turhautuneensa siihen, että kaupunki ei takaa edellytyksiä Kajaanin Big Band -toiminnan kehittämiseen.

Saastamoisen erokirjeen merkitsi kaupungin kulttuurilautakunta tiedoksi ja päätti käydä vielä neuvotteluja tilanteen laukaisemiseksi.

Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hannu  S a v i r a n t a arvelee, että Saastamoisen irtisanoutumisen myötä saattaa lopulta koko Kajaanin Big Bandin toiminta tulla uhanalaiseksi:

- Yhdestä miehestä ei orkesteritoiminta tietenkään saa olla kiinni, mutta myös muissa Big Bandin päätoimisissa soittajissa on ilmennyt turhautuneisuutta. Saviranta sanoo ja vierittää nykyisestä tilanteesta syyn kulttuurilautakunnalta kaupunginhallitukselle:

- Lautakunta on esittänyt kaikkia niitä toimenpiteitä, joita Saastamoinenkin, mutta kaupungin päättävissä elimissä se ei ole saanut esityksilleen myönteistä kantaa.

Savirannan mukaan nykyinen tilanne voitaisiin laukaista siten, että Big Bandille palkattaisiin päätoiminen myyntisihteeri ja soittajien palkkausta tarkistettaisiin.

Jos näihin esityksiin ei suostuta voidaan sanoa hyvästit koko big band -toiminnalle.

Viime vuonna Kajaanin Big Bandilla oli tasan 100 esiintymistä ja tänä vuonna niitä on ollut vain puolikymmentä. Näin ollen Big Bandin toimintasuunnitelmaa tälle vuodelle ei ole pystytty toteuttamaan.

Savirannan mukaan kaupunki ei ole antanut resursseja, joilla toimintasuunnitelma voitaisiin toteuttaa.

- Opetusministeriö on antanut tälle vuodelle Kajaanin kaupungille 60.000 markkaa big band -toimintaa varten ja lisäksi 48.000 mk alueorkesterirahaa. On mahdollista, että osa rahoista voidaan pyytää takaisin ellei toimintasuunnitelmaa pystytä viemään läpi, Saviranta arveli.

Ilpo Saastamoinen oli alkuvuoden 1980 virkavapaalla big band -toiminnasta taitelija-apurahan turvin. Palattuaan heinäkuussa työhönsä hän alkajaisiksi laati muistion Big Band -toiminnan puutteista. Muutamaa päivää myöhemmin hän jo laati erokirjeensä.

Saviranta sanoi, että Saastamoisen kanssa pyritään vielä neuvottelemaan ja ellei tulosta saada, valitaan Big Bandin kapellimestarin toimelle vuoden loppuun saakka väliaikainen hoitaja.

- Aikanaan sitten uusi valtuusto joutuu ottamaan selkeän kannan haluaako se big band -toiminnan jatkuvan vai ei. Mutta jo alun alkaen tehdään myös selväksi, että jos toiminta jatkuu, niin on luotava myös toiminnalliset edellytykset.

Ilpo Saastamoinen on työskennellyt Big Bandin kapellimestarina vuodesta 1974 alkaen. -em

 

27.7.80         - Kansan Uutiset - SK (= Seppo Kiiliäinen):
Etusivun otsikko: Saastamoinen jättämässä Kajaanin Big Bandin

Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen uhkaa jättää kuuluksi tulleen Big Bandin palkkaerimielisyyksien tähden. Saastamoinen pitää palkkaansa - luokka Y 28 - aivan liian pienenä. Samaa mieltä on Kajaanin kaupungin kulttuurilautakunnan         puheenjohtaja Hannu Saviranta.

Kajaanin Big Band on maamme ainoa kunnallinen kevyen musiikin orkesteri. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajan mielestä kaupunki on kuitenkin suhtautunut nuivasti orkesteriin. > SIVU 6.

 

Saastamoinen jättää Kajaanin Big Bandin.

- "Sanon irti työsopimukseni koskien Kajaanin Big Bandin kapellimestarin tointa tästä päivästä kahden kuukauden kuluttua eli 17. 9. 1980 alkaen. Syynä mainittakoon mm. palkkaus, jota kolmesta kirjallisesta ehdotuksestani sekä Suomen Muusikkojen Liiton lausunnosta huolimatta ei Kajaanin kaupungin toimesta ole tarkistettu. Vertailukohtana Y28-palkkaluokkaani mainittakoon Kajaanin kaupungin pitkän tähtäyksen suunnitelma, jossa perustettavaksi suunnitellun valta-kunnallista tasoa edustavan jousikvartetin j ä s e n t e n palkkaluokaksi on määritelty Y34.
Kajaani 17.7.1980 Ilpo Saastamoinen kapellimestari."

Jälleen kerran on maamme ainoa kunnallinen ns. kevyen musiikin orkesteri vaikeuksien edessä. Kajaanin Big Band kunnallistettiin syksyllä 1974, jolloin kapellimestariksi ja ensimmäiseksi orkesterin päätoimiseksi jäseneksi palkattiin Ilpo Saastamoinen. Kuuden vuoden kuluessa on orkesteriin saatu neljä päätoimista muusikkoa. Suurin osa Kajaanin Big Bandin noin 20 soittajasta on saanut pääansionsa Kainuun Prikaatin varuskuntasoittokunnan palveluksessa.

Kajaanin Big Band on alusta alkaen ollut mukana valtakunnallisessa alueorkesterikokeilussa ja saanut sen puitteissa erittäin hyviä tuloksia aikaan. Viime vuonna Kajaanin Big Bandilla ja sen päätoimisista muusikoista muodostetulla yhtyeellä, Kajaani Kvartetilla oli yhteensä tasan sata esiintymistä. Tuloksellinen toiminta huomioitiin opetusministeriössäkin, joka tänä vuonna myönsi valtionapua orkesterille 108.000 mk, jossa oli lähes neljänneksen lisäys edelliseen vuoteen verrattuna.

Tähän saakka on Kajaanin kulttuurilautakunta, jonka alaisena orkesteri toimii, joutunut vuosittain käymään raskasta kamppailua määrärahojen ja vakanssien saamiseksi. Nyt se on aivan uuden tilanteen edessä.

- Tämä heiluttaa koko Kajaanin Big Bandin olemassaoloa, sanoo kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hannu Saviranta. Kapellimestari Saastamoinen on henkilökohtaisella työllään ja kyvyillään pitänyt orkesteria pystyssä näinkin kauan, Saviranta sanoo.

- Kulttuurilautakunta on kolmeen otteeseen esittänyt ylemmille hallintoelimille, että kapellimestarin palkkaluokkaa korotettaisiin, mutta tulosta ei ole tullut, korostaa Saviranta.

Toimintaedellytykset huonot
Ilja Saastamoinen on jo kauan valittanut, että kaupungin johtavien elinten suhtautuminen big band-kokeiluun on ollut penseää. Samaa mieltä ollaan kulttuurilautakunnassakin, joka lukemattomia kertoja on tehnyt kaupunginhallitukselle esityksiä orkesterin toimintaedellytysten parantamiseksi, sanoo Hannu Saviranta.

- Mikäli Ilpo Saastamoinen pysyy päätöksessään, lautakunta joutuu palkkaamaan loppuvuodeksi vt. orkesterinjohtajan.

- Kysymys on viime kädessä musiikkilajien arvostuseroista. Jossakin nähdään, että musiikin samoin kuin muunkin kulttuurinalan piirissä toimiminen on vapaaehtoista harrastustoimintaa, josta ei saa kysellä oikeudenmukaisiakaan korvauksia, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hannu Saviranta korostaa.

- Kajaanin Big Bandin osalta tilanne on nyt siinä pisteessä, että jos kulttuurilautakunnan esityksiä ei toteuteta, niin kunnallisen orkesterin toiminta Kajaanissa varmasti loppuu työskentely-edellytysten puuttuessa, sanoo Hannu Saviranta. (SK)

 

Päiväämätön - Kansan Uutiset: Kajaani (KU).  ...JULKISESSA SANASSA