1980 Kajaanin Big Band XV

Päiväämätön - Kansan Uutiset: Kajaani (KU). (Heinäkuun loppu 1980)
...JULKISESSA SANASSA Kajaani on ollut esillä tämän tuosta. Aiheet ovat vaihdelleet, mutta useimmiten kaupungin kunnalliselämästä on haluttu antaa riitelevä ja toraisa kuva.

... Keskusteluja Kajaanissa on käyty tietenkin todellisista, hyvin merkityksellisistä aiheista. Milloin puheenaiheena on ollut kaupunginteatteri, toisinaan uuden kirjaston paikka, joskus taas miltei legendaarinen big band -yhtye.

Mutta toisaalta keskustelujen taakse kätkeytyy jotain häilyvää ja lähemmin tunnistamatonta. Tai kaiketi se tunnistetaankin, mutta sen esille tuomiseen ainakaan porvarilehdissä - sen paremmin maakunnallisissa kuin valtakunnallisissakaan - ei ole löytynyt taitoa tai sitten tahto on puuttunut.

Itse asiassa sekavuuden pintakuohu on verho, jonka taakse peitetään kova poliittinen peli sekä ennen muuta ne poliittiset pyrkimykset, joita on seutukunnan taloudellisen vallan kahvoissa olijoilla sekä heidän edusmiehillään kaupungin hallinnossa.

 

Päiväämätön: Kajaani on vuosia saanut paistatella kulttuuriskandaalien valossa päivää. Muistetaan teatterikriisi, kirjastotalo, jne. Viimeisempänä on noussut esiin Big Bandin kohtalo. Kapellimestari Ilpo Saastamoinen on jättänyt paikkansa. Nyt ei tiedetä orkesterin tulevaisuutta. Tätä kyselevät huolestuneena orkesterin soittajat. Lupaavasti alkanut alueorkesterikokeilu näyttää päättyvän "Väinämöisen" poistumiseen. Määrärahoja ei tunnu tippuvan kulttuuriystävällisiltä päättäjiltä.

- IS: Muutto Kajaanista Keiteleelle elokuussa

14.8.80 Demari: Huolta alueorkesterista
- Tänään tehdään osakekaupat, koska aiomme muuttaa Kajaanista Keiteleelle. Pidän sapattitalven ennen todennäköistä muuttoa Helsinkiin. Töiden takia on pakko muuttaa, kertoilee Kajaanin alueorkesterin kapellimestarina vielä syyskuun puoleenväliin toimiva Ilpo Saastamoinen. - Ensi talven aikana kirjoittelen ja säveltelen. Mahdollisesti anon taiteilija-apurahoja, koska mitään vakituista työpaikkaa ei minulla tämän jälkeen ole.

- Eilen viimeksi minulta kysyttiin, voisinko jatkaa vuoden loppuun asti kapellimestarina. En kuitenkaan jatka, sillä tämä siirtyminen Kajaanista on lopullinen. En tiedä kuka tulee seuraajakseni. Kaupungilla oli syksy aikaa harkita mitä se meinaa tällä alueorkesterikokeilulla tehdä. Jatkaako vai lopettaako, ja jos jatkaa, niin toivottavasti huomattavasi paremmilla taloudellisilla edellytyksillä, Ilpo pohdiskelee.

- Viime vuonna orkesteri, sen kvartetti että big band tekivät yhteensä sata esiintymistä ja kuulijoita oli noin 25 000. Olin vuoden alustapuoli vuotta työlomalla ja tänä aikana on toiminta lamautunut 95 prosenttisesti. Tänä päivänä esiintymisiä on ollut viisi kuusi. Jos olisin nyt jatkanut, olisi minulta odotettu, että tyhjästä taion neljä viisikymmentä keikkaa ja pelastaisin toiminnan tältä osin. Mutta ei mua enää kiinnosta ruveta työllä itseäni tappamaan. Mä olen omat näyttöni täällä jo tehnyt.

 

Päiväämätön: Ilpo Saastamoinen lähti Kajaanista
Kajaanin big bändin kapellimestari Ilpo Saastamoinen on irtisanonut työsopimuksensa. Syynä ovat mm. palkkausta koskevat erimielisyydet. Saastamoisen palkka on koko työsopimuskauden pysynyt ennallaan Y 28 palkkaluokassa. Samanaikaisesti orkesterin äänenjohtajien palkat ovat nousseet ainakin kahdesti. Irtisanomiskirjeessään eroava kapellimestari viittaa myös siihen, että Kajaaniin suunnitellun jousikvartetin jäsenten palkkaluokkana on vilauteltu palkkaluokkaa Y 34. Ilpo Saastamoinen kertoi irtisanomisensa olevan tyytymättömyyden osoitus kaupungin suuntaan ja toisaalta yritys vauhdittaa asioiden kehitystä, etenkin kapellimestarin palkkakehitystä big bandissa. Muutoin hän sanoi etäytyvänsä maaseudun rauhaan luovaan työhön.

 

16.8.80 la Kainuun Sanomat - Unto TORNIAINEN:  Uudet haasteet jo Ilpo Saastamoisen mielessä
(Kuvateksti: Tämä oli rankkaa, mutta myös antoisaa aikaa, luonnehti kuusi vuotta Big Bandia johtanut Ilpo Saastamoinen Kajaanin kauttaan ja vakuutti: - Sen ainakin opin, ettei enää koskaan kunnan töihin.)

Työntäyteisen kuusivuotiskauden jälkeen jättää Kajaanin Big Bandin eroava kapellimestari Ilpo Saastamoinen tyytyväisenä orkesterin taiteelliseen kehitykseen, mutta pettyneenä "kajaanilaisen poliittisen elämän koukeroihin", kuten hän sanoo.
Tässä vaiheessa Ilpo Saastamoinen kertoo muuttavansa Keiteleelle, synnyinseuduilleen, jossa aikoo pitää "sapattitalven". Lopulliseksi sijoittumispaikakseen hän arvelee Etelä-Suomea, ehkä Helsinkiä, josta vuonna 1974 Kajaaniin tulikin.

Kuusi vuotta Kajaanin Big Bandin kapellimestarina oli rankkaa ja samalla antoisaa aikaa. Orkesterin kehityskaari oli melkoinen ja viime vuoden vilkas toiminta lämmitti sydäntä ja antoi uskoa kokeilun jatkumiselle.

- Politiikka, joka oli aikaisemminkin kangertanut big bandin toimintaa, astui kuitenkin peliin ja kokeilua ymmärtämättömät virka- ja luottamusmiehet veivät uskoni ja motiivini jatkaa Kajaanissa.

Arvioidessani kuutta vuotta taiteelliselta kannalta kirjaan Kalevala-sarjan kaksi ensimmäistä osaa ehdottomasti haastavimpina ja kunnianhimoisimpina töinäni. Ensimmäinen syntyi kapellimestarin työn ohessa ja se vei valtavasti voimiani ja samaan aikaan sain vielä kamppailla pikkuasioissa kaupungin kunnallispoliitikkoja vastaan.

Ilpo Saastamoisen puhetta leimaa pettymys big band -toiminnasta vastaavia virkamiehiä kohtaan. Kulttuurilautakunta yritti, se on myönnettävä, mutta luottamuspula kaupunginhallitukseen päin vei pohjaa lautakunnan toimilta.

- Kaikissa pikkuasioissakin oli sellainen tunne, että hakkaa päätään seinään. Liittyminen Suomen Big Band -yhdistykseen olisi tuonut 400 mk:n vuotuisella sijoituksella heti 8000 mk:n edestä käyttökelpoista nuottimateriaalia.

- Viimeinen pisara maljassani oli Big Bandia markkinoineen henkilön työsuhteen katkaiseminen. Kun Seppo (Kiiliäinen) sai meille vuodeksi -79 sata keikkaa puolipäivätoimisena työntekijänä ja  kun hänet sitten kaikkien järkevästi ajattelevien ihmisen yllätykseksi heitettiin ulos, olin valmis harkitsemaan lähtöä Kajaanista heti.

Ilpo Saastamoinen kertoi lähtevänsä Kajaanista Keiteleelle synnyinseuduilleen ja keskittyvänsä sävellys- ja kirjoitustöihin:

- Kuuden vuoden tiukka työtahti on vienyt paljon voimia ja maaseudun rauhassa voi ottaa vähän "iisimmin", säveltää ja latautua uusia haasteita varten.
UNTO TORNIAINEN

Big Bandin avoimia toimia ei täytetä.
Kajaanin Big Bandin toiminta on lamassa eikä ainakaan toistaiseksi orkesterin avoimia toimia julisteta haettavaksi.
- Näin päätti kaupungin kulttuurilautakunta kokouksessaan, jossa se osaltaan hyväksyi kapelli-mestari Ilpo Saastamoisen irtisanoutumisen 17. syyskuuta alkaen. Lautakunta merkitsi myös tiedoksi pianon va. äänenjohtaja Arto Piispasen irtisanoutumisen 4.10. alkaen. Toistaiseksi lautakunta tyytyy tarkkailemaan tilannetta ja lähinnä yrittää kuulostella mitä se voi Big Bandin kanssa tehdä.

 

23.8.80 Kainuun Sanomat - Mielipide: Big Bandin avustajasoittajat kysyvät
Meitä Kajaanin Big Bandin avustajasoittajia, joista useimmat olemme soittaneet orkesterissa sen perustamisesta lähtien, ihmetyttää orkesterin osakseen saama huono kohtelu sekä orkesterin nykyinen "tarkkailtava" tilanne.

Orkesterihan aloitti toimintansa meidän paikallisten muusikoiden toimesta harrastelijapohjaisena jo vuonna 1968. Töitä tehtiin talkoovoimin ilman korvausta eräänlaisena soittajien rahoittamana kokeiluna, (mm. huomattava osa nyt kaupungin omistuksessa olevasta nuotistosta on soittajien esiintymisillään hankkimia). Tarkoituksenamme oli osoittaa itsellemme sekä muille, että kainuulaisin voimin voidaan soittaa hyvin esitettyä hyvää musiikkia. Soittajien joukko on pysynyt alusta alkaen lähes samana.

Suurin osa soittajista on ammattimuusikoita. (mm. KajSK:n soittajat) Muut mukana olevat soittajat ovat ammattimuusikoiden tasoisia sivutoimisia muusikoita.

Vuonna 1974 valtio myönsi Kajaanin kaupungille alueorkesterikokeilun siten, että alueorkesterina toimisi Kajaanin Big Band. Kajaanin kaupunki otti vastaan myönnetyn alueorkesterikokeilun.

Päätös oli ainakin kahdessa mielessä merkittävä.

Ensinnäkin myöntäjän päätös merkitsi sitä, että valtion tukea haluttiin osoittaa muullekin musiikille kuin sinfoniamusiikille. (Vuonna 1980 muusikkojen liitto jonka päättävissä elimissä enemmistön muodostavat sinfoniamuusikot teki samankaltaisen johtopäätöksen. Sen mielestä ei maahan tulisi enää perustaa uusia sinfonia-orkestereita vaan suositteli uusiksi orkestereiksi mm. Big Band -tyyppisiä orkestereita.)

Toisekseen päätös oli melkoinen luottamuksen osoitus Kajaanille. Valtiovallan on täytynyt olla vakuuttunut siitä, että kajaanilaiset muusikot selviytyvät omasta osuudestaan. Ilmeisesti soittajat ovat ainakin Jazzliiton mielestä hoitanut osuutensa kunnialla, koska se myönsi vuoden 1979 valtakunnalliset Jazz-päivät kajaanilaisten järjestettäviksi.

On tietenkin vaikea arvioida puolueettomasti Big Bandin merkitystä Kainuun musiikkielämälle, mutta ainakin kevyen musiikin saralla sillä on täytynyt olla jotain merkitystä.

- Viimeisen kymmenen vuoden aikana on kainuulaisin voimin tehty 4 lp- ja 6 single-äänilevyä kevyttä musiikkia.

- Entinen Kajaanin Big Bandin saksofonisti Sakari K u k k o  on saanut Yrjö-palkinnon.

- Kassu Halonen Kainuusta on noussut kevyen musiikin ehdottomaan eliittiin.

- Kajaanin Big Band on soittanut jaetun Suomen mestaruuden

- Kantaesittänyt Ilpo  S a a s t a m o i s e n Kalevala-sarjan kaksi ensimmäistä osaa sekä Jan Garbarekin sarjan Big Bandille, joka on sävelletty Kajaanin Big Bandille Pohjoismaisen Nomus-rahaston apurahan turvin.

Vaikka kaupunki otti vastaan kokeilun on se koko kokeilun ajan merkittävällä tavalla jarruttanut Big Bandin toimintaa mm. seuraavilla toimilla:

- Estämällä uusien päätoimisten soittajien palkkaamisen suunnitellussa  aikataulussa. (Päätoimisten muusikkojen määrä sama kuin kokeilun alkaessa, eli kapellimestari ja kolme soittajaa)

- Estämällä liittymisen Suomen Big Band -yhdistykseen.

- Seppo Kiiliäisen työsuhteen katkaiseminen, jonka johdosta orkesterilla ei ole yhtään toimisto-työntekijää.

- Kapellimestarin ja avustajasoittajien normaalin palkkakehityksen estäminen.

- Jarruttamalla Big Band -toimintaa saanut Ilpo Saastamoisen eroamaan kapellimestarin toimestaan.

- Tapa millä Kajaanin kaupunki hoitaa Big Bandin avoimet toimet.

Ote Kainuun Sanomien kulttuurisivulta 16.8. koskien Ilpo Saastamoisen ja Arto Piispasen irtisanoutumista:
"Kajaanin Big Bandin toiminta on lamassa eikä ainakaan toistaiseksi orkesterin avoimia toimia julisteta haettavaksi.

Toistaiseksi kulttuurilautakunta tyytyy tarkkailemaan tilannetta ja lähinnä yrittää kuulostella mitä se voi Big Bandin kanssa tehdä." Asiahan on hieman samanlainen kuin jos saisimme lukea lehdestä: "Kirurgi KK oli joko itse lyönyt tai nähnyt PP lyövän puukon BB keuhkoihin. KK ei ainakaan toistaiseksi ota puukkoa pois BB keuhkoista ja ryhdy asian vaatimiin toimenpiteisiin vaan tyytyy tarkkailemaan tilannetta ja lähinnä yrittää kuulostella mitä se voi BB kanssa tehdä".  Me orkesterin avustajasoittajat emme tiedä yritetäänkö orkesterin toimintaa tahallisesti vaikeuttaa ja mahdollisesti jopa sen toiminta lopettaa, vai johtuuko nykyinen "tarkkailu" tietämättömyydestä. (Oikea menettelyhän olisi julistaa virat välittömästi avoimiksi tai hankkia ainakin kykenevät sijaiset mahdollisimman pian). Emme nimittäin oikein jaksa uskoa, että rehelliset ja suoraselkäiset poliitikot jotka juuri valmistautuvat kunnallisvaaleihin, yrittäisivät jotenkin hyötyä tilanteesta.

Kysymmekin kulttuurilautakunnalta:
- Koska kyseiset Virat julistetaan haettaviksi?
- Aiotaanko alueorkesterikokeilu kaataa kajaanilaisten toimesta?         

Samalla kysymme kuinka kuluvalle vuodelle myönnetyt varat aiotaan käyttää. Mielestämme on aiheellista pelätä seuraavalle vuodelle myönnettävien varojen supistusta mikäli edellisen vuoden varoja ei ole käytetty loppuun.

Kajaanin Big Bandin avustajasoittajat
Esa Ronimus

 

26.8.80 ti Kainuun Sanomat - Mielipide: Kulttuurilautakunta ja Big Band
Kajaanin Big Bandin avustajasoittajat / Esa Ronimus ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa Big Bandin nykyisestä tilanteesta (KS 23.8.80) Kajaanin kulttuurilautakunnalle kirjoituksessa osoitetaan joitakin kysymyksiä.

Ensimmäiseksi kysytään, milloin Kajaanin Big Bandin toimet aiotaan julistaa haettavaksi. Kulttuurilautakunta on kokouksessaan 14.8.-80 käsitellyt Kajaanin Big Bandin avoimia toimia. Kapellimestari Ilpo Saastamoinenhan sanoi itsensä irti jo heinäkuussa, ja pianon va. äänenjohtaja Arto Piispanen on kulttuuritoimistolle ilmoittanut jättävänsä paikkansa (tosin kirjallista irtisanoutumista ei ole saatu). Kulttuurilautakunta todella päätti kokouksessa toistaiseksi olla julistamatta toimia haettavaksi. Syynä tähän on se, että lautakunta vielä haluaa harkita voitaisiinko kapellimestarin toimi tässä vaiheessa täyttää kutsumenetelmällä. Päätökseen vaikutti myös osaltaan se,  että lautakunnan kaupunginhallituksen edustaja suositteli odottamaan pari viikkoa, koska jo ensi kuun vaihteessa pitäisi olla selvillä Big Bandin toimien kehityssuunta ensi vuodelle. Myös Arto Piispaselta halutaan saada varmistus hänen aikeistaan. Sitä paitsi lautakunta vielä elätteli pientä toivetta siitä, että nykyinen kapellimestari voisi sittenkin kaikesta huolimatta jatkaa. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista kuten tunnettua. Joka tapauksessa on selvää, että lautakunta kokoontuu hyvin pian ja tekee tarvittavat johtopäätökset tilanteesta tästä päätettiin jo kokouksessa.

Toiseksi kysytään, aiotaanko alueorkesterikokeilu kaataa kajaanilaisten toimesta. Hyvä kysymys! Kajaanin kulttuurilautakunta on useampaan otteeseen itse asiassa esittänyt saman suuntaisen kysymyksen  Kajaanin kaupunginhallitukselle. Kajaanin kaupunginhallituksen enemmistön antamat vastaukset valitettavasti osoittavat, että alueorkesteritoiminta on vaarassa kaatua kajaanilaisten toimesta. Kulttuurilautakunta on mm. useasti painokkaasti kaupunginhallitukselle todennut Big Bandin toiminnan olevan vaarassa, ellei sen tiettyjä perusedellytyksiä voida turvata. Ensimmäinen perusedellytys on se, että orkesterin toimistotöitä varten on saatava pätevää työ-voimaa. Kun kulttuurilautakunta jo vuosia on esittänyt toimistosihteerin palkkaamista, on esitys aina hylätty. Viime vuoden asia kyettiin hoitamaan työllisyysvaroin puolipäiväisesti, ja tulokset olivat tällöin hyviä. Tälle vuodelle valtuusto myönsi rahaa tuntipalkkaisen toimistotyöntekijän palkkaamiseen. Kaupunginhallituksen enemmistö kuitenkin kielsi määrärahan käytön eikä lautakunta voinut palkata kokenutta henkilöä edes määräaikaisesti ja puolipäiväisesti.

Kulttuurilautakunta voi tällä hetkellä siis vain todeta, että kaupunginhallituksen useat kielteiset päätökset kulttuurilautakunnan yksimielisiin esityksiin Big Bandin toimintaedellytysten turvaamiseksi, ovat johtaneet Big Bandin toiminnan huolestuttavaan lamaantumiseen.

Kolmanneksi kirjoituksessa kysytään, kuinka kuluvalle vuodelle myönnetyt Big Bandin varat aiotaan käyttää. On selvä, että kulttuurilautakunta kaikin tavoin pyrkii käyttämään kaupunginvaltuuston myöntämät rahat orkesterin normaaliin toimintaan ennalta tehtyjen suunnitelmien mukaan.

Kirjoituksessa esitetyistä Big Bandin toimintaa koskevista myönteisistä arvioista on helppo olla samaa mieltä. Myöskin pääosin ne seikat, jotka kirjoituksessa mainitaan olleen Big Bandin kehityksen jarruina, pitävät paikkansa. Tässä kirjoituksessa on jo selvitelty, kuinka Big Bandin nyt avoinna olevat toimet aiotaan hoitaa: Kommentin ansaitsee mainita avustajasoittajien palkkakehityksestä. Palkkakehitystä ei ole kulttuurilautakunta sen enempää kuin mikään muukaan kaupungin elin estänyt. Äänenjohtajien ja muusikkojen osalta noudatetaan täysin voimassa olevia työehto-sopimuksia. Kulttuurilautakunnan osalta on myös syytä todeta, että se on esittänyt kaupunginhallitukselle kapellimestarin palkkauksen tarkistamista tuloksetta.

Koska kulttuurilautakunta toistaiseksi on vapaaehtoinen lautakunta, kaupungin-hallituksella on lain mukainen oikeus puuttua kaikkiin lautakunnan päätöksiin. Näin on harvoin käynyt, mutta juuri Big Bandin asioita käsiteltäessä hallitus ei ole voinut toimia lautakunnan yksimielisten esitysten puolesta. Luottamuspulaa ehkä selvittää tulossa oleva kulttuuritoimintalaki ja uusi johtosäännöstö, jolla kaupungin kulttuurihallintoa voitaisiin kehittää. Kulttuurilautakunta on mm. keskustellut orkesterijaoston perustamisesta jonka tehtäviin kuluisi entistä selkeämmin ja keskitetymmin Big Bandin luotsaaminen ja valvonta kunnallisena laitoksena. Big Bandin merkittävää musiikillista, kulttuuripoliittista ja alueellista merkitystä ajatellen olisi toivottavaa, että asiassa voitaisiin löytää uuden kaupunginvaltuuston kokoontuessa poliittinen yksimielisyys muuallakin kuin kulttuurilautakunnassa.

Hannu Saviranta - puheenjohtaja
Jura Tarvasaho - varapuheenjohtaja
Pekka Sairanen - kulttuuriasiamies

 

Päiväämätön:
- Lautakunta hyväksyi Big Bandin pianon äänenjohtajan Arto Piispasen irtisanoutumisen siten, että työsuhde päättyi 31. 8. [??? vrt. 4.10.80?]
- Big Bandin kapellimestarin toimi julistetaan haettavaksi yhden vuoden sopimuksella syyskuun loppuun mennessä ja samoin pianon äänenjohtajan toimi yhden vuoden sopimuksella.

 

2.9.80 ti Pohjolan työ - Ulla Hämäläinen:  Joko Kainuussa veisataan Big Bandin siunausvirttä?

(Kuvateksti I: Oliko Big Bandin viime kesäinen Kalevala-sarjan esitys sen viimeinen soitto kajaanilaisille? Kuva II: Ilja Saastamoinen)
Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoisen eron jälkeen on kunnallisen Big Band -toiminnan jatkuminen Kajaanissa joutunut vaakalaudalle enemmän kuin koskaan ennen. Keskustelua Big Bandin toiminnan laadusta ja tarpeellisuudesta on käyty koko sen kuusivuotisen olemassaolon aikana, mutta toimintakyvytön se ei ole ennen ollut. Nyt Big Bandin avoimia toimiakaan ei ole enää julistettu haettavaksi.

Kaupunginhallituksessa Big Bandia on pidetty vasemmiston sylilapsena ja toimintaedellytyksiä sille on myönnetty periaatteella "jos me saamme tämän, Big Band saa rahaa" tai vasemmisto on saanut valita Big Bandin ja jonkun muun kohteen väliltä. Poliittinen pelleily Big Bandin osalta on lopetettava tai sitten Big Band on lakkautettava kokonaan, kaupunginhallituksen jäsen Pentti Immonen (sd) sanoi tulehtuneesta tilanteesta.

NÄIN ALOITETTIIN...
Kajaanin Big Band aloitti toimintansa 1968 harrastajapohjaisena, tällöin orkesterin kapellimestarina toimi Sakari Jankko. 70-luvun alkupuolella alueorkesterikomitea esitti Kajaanin kulttuurilautakunnalle Big Bandin kunnallistamista, mikä toteutuikin 1974, jolloin valtio myönsi Kajaanin kaupungille kunnallisen alueorkesterikokeilun. Kunnallisen Big Bandin kapellimestariksi tuli Ilpo Saastamoinen ja tällöin palkattiin myös ammattimuusikot orkesteriin.

NÄIN TOIMITTIIN
Big Bandin esiintymisalueena on ollut koko Suomi, mutta  ennen kaikkea maamme kuusi pohjoisinta lääniä. Esiintymiskerrat lisääntyivät vuosi vuodelta, 1979 Big Band esiintyi Kajaanissa 40 kertaa ja alueellaan 60 kertaa.

Big Band -toiminta nieli enemmän rahaa kun se sai avustusta valtiolta ja ylimenevät menevät menot rahoitti Kajaanin kaupunki. Koska kaupunginhallitus ei päässyt yksimielisyyteen Big Bandin tarpeellisuudesta, palautti se anomukset ja palkkojen tarkistukset usein takaisin kulttuurilautakunnalle tai hylkäsi ne. Kuitenkin Kajaanin kaupunki on tukenut Big Bandia varsin avokätisesti, noin 300 000 markalla vuodessa, joten penseydestä Big Bandia kohtaan sitä ei voida syyttää. Pohjaton ei kaupunginkaan kassa ole.

Myös Big Bandin musiikillisesta annista keskusteltiin puolesta ja vastaan. Kriitikot kehuivat ja tavallinen kuulija jäi usein vain pyörittelemään päätään.

BIG BANDIN KONSEPTIT SEKAISIN
Big Band tarvitsi myös toimistovirkailijan mm. myymään esityksiä, ja sellainen palkattiinkin valtion työllistämisvaroilla. Kun työllistämistuella palkatun työntekijän työsuhde päättyi, ei kaupunginhallitus myöntänyt kaupunginkassasta määrärahaa työsuhteen jatkamiseksi. Nimenomaan tätä toimistosihteerin tointa kulttuuri-lautakunta pitää Big Bandin pelastavana oljenkortena. - Toiminnan elvyttäminen on mahdollista jos ensi vuoden budjettiin määrätään saman suuruiset määrärahat ja toimistosihteerin toimi, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Hannu Saviranta sanoi.

Osaltaan Big Band -toiminnan umpikujaan ajautumiseen vaikutti myös se, että kapellimestari Ilpo Saastamoinen oli tänä vuonna puolen vuoden virkavapaalla ja hänen sijaisenaan ollut Heikki Keskinen ei ehtinyt harjoittaa Big Bandia tarpeeksi.

Tänä vuonna Big Bandin antamien konserttien määrä on pudonnut 95 % eli viiteen. Saastamoisen eron jälkeen myös Big Bandin pianon va. äänenjohtaja Arto Piispanen on sanoutunut suullisesti irti toimestaan.

- En usko, että Big Band -toiminta loppuu Kajaanissa kokonaan, mutta se palaa 60-luvun harrastajatasolle. Ammattiorkesteriksi pyrkiminen loppuu kyllä, Hannu Saviranta sanoi.

EI VIELÄ KUOLINISKUA JOS EI TOIVOA JATKOSTAKAAN
Keskustapuolueen ryhmä ei ollut ottanut vielä mitään kantaa Big Bandin tilanteeseen. - Me odotamme kulttuurilautakunnan kannanottoa. Henkilökohtainen kantani asialle on myönteinen, kyllä Kajaanissa pitäisi olla joku orkesteri, jos ei Big Band niin sitten joku muu, kaupunginhallituksen jäsen Uuno Roikonen (kepu) sanoi.

Skdl puolestaan toteuttaisi kaikki Big Bandin toiveet. - Toimet on julistettava hakuun, toimistosihteerikysymys järjestettävä. Esitimme jo edelliseen budjettiin määrärahaa toimistoapulaisen palkkaamiseksi. Saastamoisen palkka olisi pitänyt tarkistaa, se ei ole noussut 4-5 vuoteen. Big Bandin toimintaa pitäisi jatkaa, se on tärkeää niillekin, jotka eivät ole vakinaisia soittajia, Esko Piippo Skdl:n ryhmästä sanoi.

Erkki Niskasaari Kokoomuksen ryhmästä katsoi Big Bandin kohtalon liittyvän ensi vuoden talousarvioon. - Kun keskustelu ensi vuoden budjetista alkaa, tulee myös Big Bandin asia esille, Erkki Niskasaari sanoi.

Kaupunginhallituksen jäsen Pentti Immonen (sd) uskoo, että orkesteri Kajaanissa tarvitaan mutta sen ei välttämättä tarvitse olla Big Band. - Kajaanissa pitäisi orkesteritoimintaa jatkaa, ja sillä on oltava sellaiset edellytykset, että se pystyy toimimaan. Kajaani on kulttuurikaupunki, jossa on kaikki edellytykset menestyksellisen orkesteritoiminnan harjoittamiseen. Big Band ei ole istunut Kainuuseen niin kuin pitäisi, musiikki ei ole tarttunut ympäristöönsä. Kokeilu-toiminta ei ole onnistunut, Pentti Immonen sanoi.

Big Bandin entisen kapellimestarin Sakari Jankon mielestä muun tyyppistä, sinfonia- tai kaupunginorkesteritoimintaa, Kajaaniin on tuskin ajateltavissa. - Alueorkesteri-idea pitäisi selvittää ja vaatia toimintaa valtiolta vakituiseksi. Alueorkesteri ei voi toimia näin suuresti kunnan avustuksella, Kajaanin kaupunki on avustanut sitä liikaa. Pohjois-Suomessa Oulun, Kajaanin ja Rovaniemen tulisi selventää näkemykset ja täsmentää oma roolinsa alueorkesteripaikkakuntina. Pohjois-suomalaisten tulisi panna hynttyyt yhteen ja vaatia alueorkesterilakia ja sen myötä alueorkesteritoimintaa. Big Band pitäisi pitää pystyssä ja kaupata sitä rohkeasti alueelleen, Sakari Jankko sanoi.
ULLA HÄMÄLÄINEN

4.9.80 - Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Bandin avoimet toimet julistetaan haettavaksi syyskuun loppuun mennessä ja Big Band yritetään saada jälleen tehokkaaseen toimintaan.

17.9.80         Kostamus-keikka - TSL (IS Eero Kaarnan ja Ne likat -yhtyeen mukana)
        17.9.80 Kajaanin BB:n kapellimestarin toimi päättyy.

21.9.80 su Kansan Uutiset:  Kajaanilaista musiikkipolitiikkaa: Kun kaikkensa antaa ja pettyä saa...
(Kuvateksti: ILPO SAASTAMOINEN, Kalevalaisen Kajaanin uudempi Väinämöinen on jättänyt kaupungin.)
Kun hölmöläiset rakensivat talon ilman ikkunoita ja kaatoivat sitten seinät saadakseen valoa, herättää se hilpeyttä vielä tänäkin päivänä.
Kun Kajaanin kaupunginisät perustivat kunnallisen orkesterin, mutta ryhtyivät kaikin mahdollisin kujein, konstein ja kataluuksin estämään sen toiminnan kehittymistä, herättää sekin hilpeyttä. Paitsi veronmaksajissa, joiden rahoilla pelit soivat.
Vähemmästäkin kyllästyy. Kalevalaisen Kajaanin uudempi Väinämöinen Ilpo
Saastamoinen luki viimeisen loitsunsa ja lähti.

Kajaanin Big Bandin kuusivuotinen historia kunnallisena alueorkesterina osoittaa lopullisesti sen, että jos taiteessa menee hyvin, joku hermostuu. Ja jos kunnallisessa taidelaitoksessa menee hyvin, on saatava päitä vadille tai vähintään verta kentälle.

Menestys
Kuluneet kuusi vuotta ovat olleet Kajaanin Big Bandille sarja taiteellisia voittoja, ei suinkaan ilman kamppailua tai epäonnistumisia, mutta linja on ollut nouseva. Se on näkynyt kriitikoiden teksteissä. Leikekirja on kuin dekkari, tunnelma nousee ja tiivistyy.         

Saastamoinen piti taiteellista ja ohjelmapoliittista rimaa korkealla. Hänellä oli varmat ja viisaat mielipiteet siitä, mitä yhteiskunnan rahoilla soitetaan: kevyttä musiikkia, jota kaupalliset tuutit eivät tuuppaa, vanhaa kansanmusiikkia uusin keinoin, tasosta tinkimättä.

Orkesteri löysi myös yleisöä. Parhaana vuonna yli 20 000. Yleisöä, joka piti kuulemastaan.

Raha
Jo vuonna 1968 Sakari Jankon toimesta perustettu Big Band siirtyi kunnan leipiin 1974, kun valtio alkoi kokeilla alueorkesteritoimintaa ja tukea sitä rahallisesti.

Jatkuvasti on kuulunut valituksia, että valtio petti lupauksensa, että sen osuus orkesterin menoista ei ole ollut sellainen kuin odotettiin.

Saastamoinen on kuitenkin huomauttanut, että Kajaani on saanut absoluuttisesti ja suhteellisesti eniten, kun verrataan muihin suurin piirtein samankokoisiin alueorkestereihin.

Toiseksi hän on huomauttanut, että aluetoiminnan osalta Kajaanin saama valtion osuus kattaa jopa orkesterikomitean ehdotuksen.

Valta
Eräässä demarilehdessä Kajaanin Big Bandia nimitettiin vasemmiston sylilapseksi.

Ehkä niinkin voi sanoa, sillä vasemmistoenemmistö kaupungissa on kuitenkin taannut orkesterille edes nykyiset toimintamahdollisuudet. Mutta eräille demareille orkesteri tuntuu olevan enemmänkin helmasynti. Kaupunginhallituksessa on kulttuurilautakunnan yksimieliset esitykset orkesterin toimintaedellytysten parantamisesta torjuttu porvariryhmien ja demariryhmän puolikkaan äänin, puolikkaan, jolla on tapana joskus myös poistua, kun on puhe kulttuurista.

Orkesterin musiikin ystäviä kuitenkin löytynee kaikkien puolueiden kannattaja-kunnasta, myös nukkuvien.

Musiikkipolitiikka
Kajaanin kaupunki teki kunniakasta historiaa perustaessaan maamme ensimmäisen kunnallisen kevyen musiikin orkesterin. Kulttuurilautakunta ja kaikki kainuulaiset taiteen ystävät ovat sitä mieltä, että tuota historiaa pitäisi jatkaa perustamalla rinnalle klassisen musiikin yhtye. Suunnitelmat jousiorkesterista ovat olemassa.

Konservatiivisin porvaristo on kuitenkin sitä mieltä, että Big Band, jossa on neljä kokopäivätoimista soittajaa kapellimestari mukaan lukien, pitäisi siivota klassista musiikkia soittavan jousikvartetin alta. Ehkä se hurjissa unelmissaan kuvittelee valtiovallan ojentavan Kajaanille alueorkesteritukea Big Bandin haudan yli.

Saastamoisen testamentti
Lähtiessään Ilpo halusi muistuttaa seuraajaansa, että tämä istuu Suomen huonoimmin palkatun kapellimestarin jakkaralle. Kaupunginjohdon enemmistöön päin hän suuntasi myös sanansa: Viisastukaa ja maksakaa kunnon palkka! Älkää odottako kaikkea ilmaiseksi! Lopettakaa hiekkalaatikkoleikki kulttuurin tarhassa.

Lähtötunnelmiin kuului myös ihmettely, ettei olla tämän pidemmällä, vaikka kaupungin viisaimmat aivot ovat kuusi vuotta asiaa miettineet. Sellaisiahan johtoon totta maar valitaan.

Post scriptum
Järjen ääni on hieman voimistunut Saastamoisen muuttoauton lähdettyä. Big Bandin toimet on julistettu hakuun. Aikaisemmin orkesterin myyntityöntekijänä valtion virastotyövaroin toiminut henkilö on kävellyt pakollisen sapattivuotensa kortistossa ja palaa entiseen tehtäväänsä entisin ehdoin, joihin kaupunginhallituskin suostui. Hänen toimiaikanaan lähes kaikki orkesterin numeraaliset saavutukset tuplaantuivat.

Tokihan nyt voidaan vähän helpottaa. Roikkuuhan kulttuuritaantumuksen kaapissa kaupungin ensimmäisen kunnallisen kapellimestarin päänahka.
PERTTI TIMONEN

> 24.9.80 ke Keskisuomalainen - Petrus: Metelin filosofiaa (Irtoleike)

6.10.80 Oulun ylioppilaslehti - Marja Virri:  Kajaanin Big Band - Kainuun kulttuurikokeilut
"Jazz syntyi Afrikassa, kun villit rupesivat rummuttamaan hedelmien kuorista tekemillään soittimilla. Menon yltyessä tarpeeksi joku intoutui tanssimaan, laulamaan tai soittamaan omia kuvioitaan. Hän oli nykyaikaisen jazzbändin solistin edeltäjä. Komppi eli rytmiryhmä on tuota sytyttävää taustaa. Jos komppi ei innosta, ei solisti yksin saa aikaan tunnelmaa", sanoo Kajaanin alueorkesterin lyömäsoitinten äänenjohtaja (rumpali) Jouni Kesti. Hän ja basisti harjoittelevat vanhalla koululla kappaleiden pohjasointia. He kaksi ovat rytmiryhmä, sillä pianisti otti ja lähti.

Samoin lähti orkesterin johtaja Ilpo Saastamoinen. Uutta kapellimestaria ei ole löytynyt vielä. Yksi on hakenut paikkaa, mutta mitään vihjettä ottamisesta tai hylkäämisestä eivät jäljelle jääneet anna.

"Moraalisesti kapellimestarin paikka on hakusaarrossa", sanoo Ilpo Saastamoinen. "Se on maan huonoiten palkattu kapellimestarin paikka. Ilmentää hyvin kulttuuri-ilmapiiriämme se, että perinteisen jousiorkesterin muusikon palkka on kuusi palkka-luokkaa korkeampi."

"Ilpon lähtö ei muuta mitään. Orkesteri harjoittelee ja esiintyy edelleen. Organisatorisen työn tekee takaisin saamamme puolipäiväinen toimistotyöntekijä Seppo Kiiliäinen, joka on korvaamaton myyntimies. Hänen ansiostaan teimme viime vuonna alueorkestereiden Suomen ennätyksen katsojamäärissä ja esityskerroissa. Me ollaan helevetin suosittu bändi", toteaa Jonne.

"Viime vuonna tehtiin sata keikkaa. Se on tämänkin vuoden tavoite, sillä valtionapua nostettiin orkesterin saaman suosion  takia. Minä olin kevään virkavapaalla, ja toimistotyöntekijä oli kaupungin työstään vapauttama. Syksyyn mennessä oli tehty vasta kahdeksan keikkaa. Niillä tulee olemaan vaikeeta", toteaa taas Saastamoinen, joka nykyään asuu Keiteleellä ja säveltää. Lisäksi hän kiertää Eurooppaa esiintyen Piirpauken solistina.

Taiteilijan työhön ei Saastamoisen mielestä kuulu kamppailu lautakuntien kanssa. Sitä hänen oli kuitenkin tehtävä loputtomasti. "Jos kulttuurilautakunta otti myönteisen kannan johonkin asiaan, saattoi kaupunginhallitus tehdä päinvastaisen päätöksen. Lautakunnan jäsenet eivät ilmoittaneet puolueensa korkeammille päättäjille, mitä olivat puhuneet ja luvanneet. Toimistotyöntekijämme palkkauksesta eivät henkilöstölautakunta, kulttuurilautakunta ja kaupunginhallitus päässeet yksi-mielisyyteen. Paperipinkat vain pyöriskelivät byrokratian portaikossa,          ja me jäimme ilman organisaattoria. Hänet oli palkattu valtion työllistämisvaroilla vuodeksi, eikä häntä voinut ottaa ennen kuin hän oli ollut kolme kuukautta työttömänä. Olisimme antaneet rahat omasta harjoitusbudjetistamme, mutta kaupunki ei suostunut. Hallitusta voisi syyttää jopa kunnallislain rikkomisesta.  Taiteilijoita kiusataan myös sillä, että taide samaistetaan mahdollisimman nopeasti johonkin puolueeseen. Jonkun ottaessa myönteisen kannan, on toisten velvollisuus vastustaa, vaikka sisimmässään kannattaisi asiaa. Vastustetaan, jotta voitaisiin käydä kauppaa sen kanssa, joka avoimesti kannattaa", eli tehdä ns. lehmänkauppoja.

Kajaanin alueorkesteri on kokeilu, joka on onnistunut yli odotusten. Kouluissa opettajat ja oppilaat ovat olleet innostuneita. "Ainakaan kukaan ei ole moittinut. Kehuja pelkästään ovat kansanmusiikki-, lastenmusiikki- ja pop/jazzohjelmistomme saaneet. Soitamme mitä vain", sanoo rumpali Kesti. "Tilaaja saa itse valita ohjelman", jatkaa basisti Ari Kataja.

"Kiertuetoiminta on taloudellisesti edullisinta, mutta sen kehittäminen edellyttää pätevää toimistotyövoimaa", sanoo Big Bandin toimintasuunnitelma, ja jatkaa: "alkukevään myynti jää toimistotyöntekijäpulasta johtuen vähäiseksi." Kiistan keski-pisteeksi joutunut toimistotyöntekijä on laatinut alueorkesteriesitteen, josta saa hyvän käsityksen bandin jazzohjelmistosta: ...antaa tutustumismahdollisuuden erityisesti uuteen latinalaisamerikkalaiseen jazz-tuotantoon. Osa sävellyksistä on  uusia, ennen Suomessa esittämättömiä, kuten kitaristi Al DiMeolan sävellys "Egyptian Dance", joka on tekniikan kannalta erittäin vaativa. Toinen merkittävä uutuus on pianisti Billy Taylorin "Bird Watcher", joka on omistettu saksofonisti Charlie Parkerin muistolle. Sävellys koostuu pitkästä, improvisoidusta osasta, joka on nyt ensi kerran nuotitettu ja sovitettu yhtyeelle. Lisäksi on mukana Charlie Parkerin ja Miles Davisin tuotantoa.

Oman erityispiirteensä Kajaani Kvartetin ohjelmistolle antaa tietysti se, että yhtye esittää kapellimestari Saastamoisen sävellyksiä ja sovituksia suomalaisen kansan-musiikin pohjalta."

Orkesterilaiset ymmärtävät, että vie aikansa ennen kuin heihin totutaan "onhan jazz vielä nuorta. Ensimmäinen Big Band perustettiin 1920-luvulla. Se ei ole mitään verrattuna sinfoniamusiikin 500-vuotiseen kehitykseen."

6.11.80 to Kainuun Sanomat: Kalle Fältin kapellimestarikausi alkoi

6.11.80 to Iisalmen Sanomat: Saastamoinen jätti Kajaanin Big Bandin (Irtoleike)
Maamme ensimmäinen kunnallinen kevyen musiikin orkesteri Kajaanin Big Band saa uuden kapellimestarin. Toimen ottaa vuodeksi vastaan muusikko Pertti (Kalle) Fält Helsingistä. Edellinen kapellimestari Ilpo Saastamoinen sanoi itsensä irti loppukesästä.

Alueorkesterina toimivan Kajaanin Big Bandin rungon muodostaa Kajaani kvartetti, joka koostuu päätoimisista muusikoista. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1974. Uusi kapellimestari Kalle Fält tunnetaan sekä studiomuusikkona että laulajana. Hän on ollut aiemmin mm. Pori Big Bandin ja myös Kajaanin Big Bandin solistina.

9.11.80 su - Kaleva:  Kalle Fält: Kajaanin Big Band on maamme ykkösorkestereita
Kajaani (PK) Kajaanin Big Bandin toiminta on saamassa jälleen vakaalle pohjalle ja tulevaisuus näyttää toiveikkaalta. Orkesteri on saanut uuden kapellimestarin ja kipeästi kaivattu myyntisihteerikin on luvassa. Uusi kapellimestari, laulajana ja studiomuusikkona tunnettu Pertti (Kalle) Fält kertoi ottavansa työn vastaan haasteena ja uutena kokemuksena.

Kajaanin Big Bandia Fält pitää koko maata ajatellen erittäin korkeatasoisena orkesterina ja toteaa vastaavantasoisia löytyvän ainoastaan Helsingistä. Orkesterin kysyntä on ollut muihin kokeilualueorkestereihin verrattuna huippuluokkaa.

Kajaanin Big Bandin toiminnan jatkuvuus heilui vielä vähän aikaa sitten vaakalaudalla. Lamatila johtui päätoimisen myyntisihteerinpuutteesta, joka olisi huolehtinut myyntitoiminnasta. Näin konserttien määrä putosi viime vuoden sadasta konsertista noin 95 prosenttia. Lisäksi orkesterin kapellimestari Ilpo Saastamoinen sanoutui irti toimestaan loppukesästä. Syyksi hän mainitsi palkkaerimielisyydet ja kaupungin päättäjien penseän suhtautumisen orkesterin toimintaan.

Marraskuun alusta toimen vuoden sopimuksella vastaanottanut Fält ei kuitenkaan epäröinyt hakea paikkaa. "Homma kiinnosti, joten laskin yhteen plussat ja miinukset ja päädyin Kajaaniin", hän toteaa. Nyt orkesteri saanee myös myynti-sihteerin, joka onkin toiminnalle ehdoton edellytys.        

Felt on syntyisin Pudasjärveltä. Helsingissä hän on asunut kymmenen vuotta toimien pääasiassa studiomuusikkona. Laulun lisäksi hän hallitsee klarinetin, saksofonit, huilut ja percussionsoittimet. Edelleen hän on tehnyt kaksi sooloalbumia, josta toinen sisältää aitoa Big Band jazzia. "Säveltäminen myös Big Bandille voisi tulla myöhemmin kysymykseen."

Alueorkesterina toimiva Big Band on maamme ensimmäinen kunnallinen niin sanottu kevyen musiikin orkesteri. Sen rungon muodostaa Kajaani Kvartetti, joka koostuu päätoimisista muusikoista. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1974.

Fältin mukaan orkesterin esiintymismateriaali, jota tällä hetkellä on riittävästi, tilataan pääasiassa suomalaisilta säveltäjiltä. Kierretään kysynnän mukaan ja järjestetään myös ulkomaan esiintymisiä.

Tänään sunnuntaina Big Band konsertoi Kajaanin kauppaoppilaitoksella, jossa kuullaan Ilpo Saastamoisen Kalevala-teossarjan 1-2 osa. Saastamoinen saapuu jäähyväiskonserttinaan johtamaan sävellyksensä. Laulusolistina toimii Kalle Fält ja puhallinsolistina Pentti Lahti. Konsertissa esittäytyy myös marraskuun alussa pianon äänenjohtajan toimeen valittu muusikko Jukka Hakoköngäs.
[J. Hakoköngäs: Kajaanin Big Band 1980-1981,†19.2.2013]

9.11.80 su - Kalevala II uusinta
...Kajaanin Big Band soittaa Ilpo Saastamoisen Kalevala II -sävellyksen.

- Kalevala II uusinta oli viimeinen työkeikka Kajaanin big bandin kapellimestarina
         - Kajaanissa tuolloin "pohjoismainen seminaari"

> Päiväämätön: Värikästä kulttuuriviikonloppua (9.11.)
> Päiväämätön: Kulttuuriviikonvaihde Kajaanissa (8-9.11.80)

29.11.80 -          Kostamus, Kirjasto: IS:n Kalevala-pastellityöt näytteillä

1.2.81 su - Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen:
Keiteleelle kotiutunut Ilpo Saastamoinen - Taiteen oltava tiennäyttäjänä
"Taiteen pitää olla tiennäyttäjä, poistaa ajattelun rajoittuneisuutta ja olla kertomassa, että kaikki voisi olla toisin".

Määritelmä on kotiseudullaan Keiteleellä sapattikautta viettävän kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e n, kuusivuotisen työskentelynsä Kainuussa alueorkesteri-toiminnan parissa taakseen jättäneen muusikon, säveltäjän, kirjailijan ja kuva-taiteilijan. Maailmankansalaisen, joka on ehtinyt testata ihmisten suhtautumista musiikkiin aina Intiaa ja Kuubaa myöten.

Jättäessään Kajaanin Big Bandin Ilpo Saastamoinen pohdiskeli, voidaanko ns. kevyttä musiikkia ylläpitää kunnallisella politiikalla.

- Ellei taitelijalla ole vapautta tehdä niin kuin haluaa taiteellisesti, syntyy viihdettä, joka tyydyttää kaikkia ja ei ketään. Taiteen tiennäyttäjän rooli tuhoutuu päättäjien jyrkkiin vastakkaisiin mielipiteisiin, joita taiteentekijän on kuunneltava. Kainuussa jopa sanottiin, että siellä tuodaan liikaa esille kainuulaista kansanmusiikkia joka kuitenkin on kaiken lähtökohta.

Alueorkesterikokeilua vetänyt Saastamoinen soittajineen onnistui parhaiten vuonna 1979, jolloin Big Band veti sadalla esiintymisellään yhteensä 25 000 kuulijaa.

Saatuaan puolivuotisapurahan hän sen edellytysten mukaisesti jätti kapellimestarin tehtävät kirjelmöityään siitä ensin päättäjille. Kun hän puolen vuoden kuluttua palasi, oli Big Bandilla ollut kahdeksan esiintymistä. Toiminta oli lamaantunut 90-prosenttisesti.

Byrokratian ongelmat, kaikessa tässä olivat suurimmat: Ne näkyivät mm. siinä, ettei saksofonistin vakanssia saatu yrityksistä huolimatta.
(jatkuu > 80-luvun isot henkilöhaastattelut)

17.5.81 Savon Sanomat (Irtoleike):
Tanssiteatteri ja Big Band kiertävät Kainuuta - Kajaanissa kokeillaan (Irtoleike)
(Kuvateksti I: Kajaanin Big Bandin konserteissa käyvät muutkin kuin niin sanotut kulttuuri-ihmiset. Soittajien mielestä suomalainen yleisö tulee kuuntelemaan, ei sekoilemaan jazz-konserttiin. Kajaanin kunnallisen Big Bandin lisäksi toimii maassamme Porin Big Band, joka saa toimintaansa valtion tukea.
Kuvateksti II: Kalle Fält, Oulun musiikkiopistossa soittamisensa aloittanut ja sittemmin "kovan keikkakoulutuksen" saanut saksofonisti ja tarvittaessa laulusolisti, on johtanut vuoden alusta Kajaanin Big Bandia.)

Kajaani on kulttuurikaupunki, josta Oulun läänin alueteatterin lisäksi löytyy ainakin kaksi uusia uria aukovaa ja alueellista pioneerityötä tekevää taideryhmää.
Kajaanin Tanssiteatteri perustettiin vuonna 1977. Viime vuonna tällä kannatus-yhdistyksen ylläpitämällä ja taidetanssin ja kansantanssin osastoon jakautuvalla ryhmällä oli 63 esitystä. Tänä kesänä kajaanilaiset tanssivat myös eteläsuomalaisille Korpilammen Kainuun viikolla ja ensi kesäksi on suunniteltu Amerikan matkaa.
Kajaanilaiset ovat tanssineet myös Kostamuksessa, jossa niinikään on vieraillut kaupungin kunnallinen alueorkesteri eli Kajaani Big Band. Big Bandia johti kuusi vuotta Ilpo Saastamoinen, jonka työtä on tämän vuoden alusta jatkanut Kalle Fält.

..."Äänisaastetta puhtaisiin metsiin"
Kun Kajaanin Big Band kokoontuu harjoituksiin Kainuun prikaatin tiloihin edellispäivän yöllä päättyneen "Aasian kiertueen" eli Kostamukseen tehdyn konserttimatkan jälkeen, kuvaa tunnelmaa parhaiten Kalle Fältin toteamus: - Kootkaa itsenne rippeet.

Big Band on tänä keväänä esiintynyt nelisenkymmentä kertaa, joista suurin osa on ollut bändin peruskvartetin konsertteja kouluilla ja läänin kylillä. Fältin lisäksi soittavat bändissä kuukausipalkkaisina pianisti Ilkka Hakoköngäs, "jymisevän basson vaalea adonis" Harri Kataja ja rumpalisti Jouni Kesti.

Lähes koko porukka on kuitenkin musiikin ammattilaisia, vain kolme soittajista saa leipänsä muusta kuin musiikista. Big Band esiintyy niin lastentarhoissa kuin vanhainkodeissa samalla kertoen useille kuulijoille oudosta musiikista ja arvostelijoille. Kalle Fält kertoo jostain lukeneensa, että "Kainuussa toimii alueorkesteri, joka lykkää puhtaisiin metsiin äänisaastetta".

Joku petroskoilainen lehtimies oli niinikään kysynyt Big Bandin Kostamuksen vierailulla, että mitä musiikkia tämä on. Kostamuksessa Big Band soitti paitsi perinteistä Big Band musiikkia myös muutaman kansanlaulun.

Kajaanin Big Band soittaa perinteistä big band musiikkia, jota Fält luonnehtii maailman parhaaksi tanssimusiikiksi, ja modernia. Yhteissoitto on "jämptiä" ja "sovituspuoli kiinteä", kuitenkin jokaisessa esitettävässä kappaleessa on varaa myös improvisoida.         

Kajaanin Big Bandin rinnalle ollaan parhaillaan perustamassa junioriyhtyettä, jossa voisivat soittaa "vanhoja konkareita" pelkäävät nuoret. Perusbändin runko ei ole vuosien kuluessa vaihtunut, joskin jotkut nuoremmista soittajista ovat lähteneet opiskelemaan Oulunkylässä toimivaan, Euroopan ainoaan jazz-opistoon tai Sibelius- Akatemiaan.
ANNE MARTTALA
Kuvat: MAUNO HÄMÄLÄINEN

> 13.10.1981         Viitasaaren Sanomat - Matti Waskilampi: Kulttuuririihi
Sis. mm: - Kuntatason kulttuuri kutistuu byrokratiassa rämpimiseksi

- Kunnallisessa kulttuuribyrokratiassa sen sijaan poliitikot pyrkivät päättämään kyseisten määrärahojen käytöstä pienintäkin yksityiskohtaa myöten, josta on seurauksena se, että kulttuurin teko kutistuu byrokratiassa rämpimiseksi! Tämän minulle opetti kuuden vuoden kapellimestarin toimi Kajaanin Big Bandissa. Tässä mielessä kannatan muutamien teatterinjohtajien tavoin eräänlaista "diktatuuria". Se tarkoittaa, että kulttuurilaitoksen taiteellinen johto saa päättää käytettävissä olevan budjetin sisällöstä sekä taiteellisista tavoitteista, kunnes hänet määräajan kuluttua potkitaan pois ellei lopputulos tyydytä!

- Kaupunki säästi matkakorvauksissa kahdessa vuodessa 500 mk
Teit huomattavan työn Kajaanin big bandin kapellimestarina. Miksi katsoit tehtäviesi loppuneen niin pian Kajaanissa?

Ilpo: Viittaan jo yleisesti esittämääni kritiikkiin kunnallisesta kulttuuribyrokratiasta, Jos esim. puolitoista vuotta kiistellään jonkun soittajan matkakorvausperiaatteista, on siihen tuhlattu energia kaikki pois taiteellisesta työskentelystä ja musiikin sijasta lopputuloksena onkin 10 sentin paksuinen paperisaaste! Olkoonpa niin, että kunta on säästänyt k.o. kahtena vuotena 500 mk.

 

1982?

 

1/1983 Elias - PS (Pekka Sairanen): "Kajaanin Big Band 15 vuotta"
[Jatkuu osassa XVI]