1975-76 Kajaanin Big Band IV

9.11. su         KBB - Vihanti klo 14 (Pyhäjokiseutu 15.11.75 la) - "Joutsenen juju"
                  - Raahe, klo 19 - KBB & N-A Valkeapää (?)

9.11.75 la      Pyhäjokiseutu (15.11.75?) - TL:  Kajaanin Big Band tempaisi mukaan musiikkiin
Saatiin Vihantiinkin, lähes sattumalta, oikein alueorkesterimittainen orkesteri konsertoimaan. Kuultiin big band -musiikkia parhaimmillaan: monipuolisena, repäisevänä, sointuvana, rytmikkäänä ja mukaansatempaavana Eivät vain vihantilaiset arvanneet tulla kuulemaan.                  

Kajaanin Big Band esitti 15 numeroisen ohjelmansa ammattimaisella varmuudella kapellimestari Ilpo Saastamoisen elävällä ja sympaattisella johdolla. Eivät antaneet muusikot tyhjientulojen haitata esitystään, vaan kauniisti soi Ellingtonin "Mood Indigo", rytmikkäästi "Perdido", jossa soolot Hannu Soveliuksen saksofoni ja kapellimestarin kitara. Gene Krupan "Drum boogie" oli rumpali Timothy Ferchenin heiniä yhtä hyvin kuin koko orkesterinkin ja ikivihreä "Tango Granada" lähti trumpetisti Tapani Leskiseltä rehevästi ja uudesti.        

Väliajan jälkeen [sai] "Joutsenen juju", Ilpo Saastamoisen oma sovitus kantaesityksen: kapellimestari kitaralla, Timothy Ferchen vibrafonilla ja rummuilla sekä Kari Hynninen bassolla. Sovitus oli omaperäinen, mielekäs kuunneltava, jota olisi kuunnellut pitempäänkin. Suomalaisittain tuli jatkoakin. Sävähdytti Rauno Lehtisen "Letkis", rauhoitti Jarmo Sermilän "Ikävä". Eero Koivistoisen "Snooker blues" oli HYVÄ, Hannu Soveliuksen saksofoni vaikutti luonnollisesti esitykseen oman osansa. Kaj Backlundin "Suomalaisittain" -sarjasta "Poijat ne raitilla, Itkevä huilu, Aamulla varhain. Ol kaunis kesäilta: oikein hyvältä kuuluivat kansanlaulutkin big band -musiikkiin sovitettuna.

Yleisön käsiparat saivat taputettua ylimääräisen, kuin pisteeksi i:n päälle Kaj Chydeniuksen "Kalliolle 'kukkulalle" ja vielä soi Tapani Leskisen trumpetti komeasti.

Orkesterin jäsenten soittimien käyttö oli ihailtavaa ja useamman kuin yhden soittimen miehiä, oli mukana monta. Rummut ja vibrafoni samalla soittajalla tulivatkin jo aikaisemmin mainittua, alttosaksofoni-klarinetti-huilu on soitinsarjana luonteva ja erittäin paljon lisäväriä antava tekijä silloin kun orkesterin jäsenmäärä on rajattu taloudellisista tai muista syistä, harvinaisempi näky lienee kuitenkin haitari rinnoillaan puhaltava trumpetisti - näin Tapani Leskinen 9.11. Vihannin konsertissa.

Keskustelu konsertissa olleen musiikinopettaja Tapani Tirilän kanssa konsertin laatusanoista vahvisti käsitystä Kajaanin Big Bandin monipuolisuudesta sekä soittajien taitavuudesta hallita teknisestikin vaikeita tulkintoja esim. "Joutsenen jujussa".

Yksi kysymys jäi askarruttamaan konsertissa olleen mieltä yleisön vähäisyyden vuoksi. Olemmeko liian sisäänlämpiäviä musiikin suhteen? Soittelemme vain itseksemme ja kuuntelemme omiamme? Emme ole kiinnostuneet tosi hyvästäkään ulkopuolisesta soitosta, laulusta jne.
TL.

 

10.11.75         Oulu, KBB:n trio & Ailu Valkeapää
                    (Helsingin laulufestivaalit - Maailman nuorisonpäivän konsertti)

> Päiväämätön - Kaleva - Kari Karemo: Liian pitkä, muuten hyvä.
... Kajaanin Big Bandin trio olisi voinut huoletta jättää alusta pois instrumentaali-numeron Joutsenen juju, vielä kun jujut eivät oikein sujuneet. Samaten Ailu Valkeapään osuutta olisi voitu kaventaa, panna painopistettä viimeiseen joikuun...

28.11.         75         SNS-seuran keikka (KBB) & Kuurna (Nuorisolautakunta)

7.12.75         Paltamo - KBB:n koulukonsertti klo 14

17.12.75 ke         KBB:n joulukonsertti - Kaup.teatteri
                ~ 16.12. Kainuun Sanomat: Big Bandilla tämän vuoden päätöskonsertti
Kainuun alueorkesterin ensimmäinen täysi toimintavuosi on nyt päättymässä ja tililleen voi Big Band erisuuruisilla kokoonpanoillaan kirjata lähes viisikymmentä konserttia, joista viimeinen pidetään viihteellisen joulukonsertin muodossa Kajaanin kaupunginteatterissa keskiviikkoiltana, kertoi kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Täydellä kokoonpanolla Big Band esittää Rauno Lehtisen "Letkiksen", Seppo Paakkunaisen "Balladi Savonlinnalle", Eero Koivistoisen "Snooker Blues" sekä kaksi kansanlaulusovitusta, joista Kaj Backlundin "Suomalaisittain" kuultiin jo Kajaanin taideviikoilla.

Uutuus on tällä kertaa Esa Pethmannln versio "Konstan paremmasta valssista". Big Bandin yhtye jatkaa kotimaista esittelyä mm. kajaanilaisen Leo Karjalaisen Foxilla sekä soittamalla kapellimestari Ilpo Saastamoisen Kajaanin baletti-ryhmälle säveltämän "Toi & Moi" ja karjalaisiin kantele- ja jouhikkosävelmiin pohjautuvan sarjan "Joutsenen juju", joka esitetään orkesterin toimenhaltijavoimin triolla.

Mukana on myös illan vieraan - viulunsoitonopettaja Jordan Koschuharovin - soittamat kaksi bulgarialaista kansansävelmää, joita kajaanilaiset ovat useaan otteeseen toivoneet kuultaviksi.

Konsertin loppuosa muodostuu tutuista iloisista joululauluista, joita soitellaan erilaisilla kokoonpanoilla. Näiden sovituksista vastaavat mm. Jörgen Petersen, Esa Katajavuori ja Heikki Annala, jotka tunnetaan mm. radion tanssiorkesterin sovittajina. "Sylvian joululaulu soitetaan puhallinorkesterin tavoin, kun taas esim. "Petteri Punakuono" on letkeää dixieland-meininkiä. "Vaikeassa joulussa" saadaan kuulla vuorostaan Tapani Leskisen uljaita trumpetinääniä.

>  19?.12.75         Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: BIG BANDIN KONSERTTI
Kajaanin Big Band esitteli monipuolista ohjelmistoaan keskiviikkoiltana lähes loppuunmyydylle salille Kaupungintalolla. Ohjelmisto koostui joulumusiikista, big band -numeroista ja pikkuyhtye-esityksistä. Konsertin johti Ilpo Saastamoinen ja solistina vieraili bulgarialainen viulisti Jordan Koschuharov.

Keskiviikon konsertti vietiin läpi lupsakassa jouluhengessä. Mitään kovin vaikea-tajuista ohjelmistoa ei Big Band esittänyt. Kapellimestari luonnehti konserttia lähinnä esittelyksi Kajaanin Big Bandin monipuolisuudesta. Kuullun perusteella yhtyi mielellään Saastamoisen sanoihin.

Normaalia Big Band tuotantoa edusti sävykäs "Balladi Savonlinnalle", "Snooker Blues" ja svengaava "joulujatsi" "Petteri Punakuono". Kaupungintalon sali tuntuu akustisesti sopivan Big Bandille erinomaisesti ja big band -numerot vietiin läpi varsin tyylikkäästi.

Kansanmusiikkinumeroissa pikkuyhtye onnistui erinomaisesti. "Saunapiian Polkka" ja Kiljanderin Polska" osoittivat etteivät harjoitustunnit olleet menneet hukkaan. Kapellimestari, Timothy Ferchen, Kari Hynninen, Tapani Leskinen ja Hannu Sovelius tekivät sävelmistä piristävää kuultavaa. Pikkuyhtyeen apuna oli vielä viulisti Jordan Koschuharov, joka viulullaan toi kappaleisiin entistäkin autenttisempia sävyjä.

Illan musiikillinen kohokohta koettiin pikkuyhtyeen soittaessa bulgarialaista kansamusiikkia. Jordanin viulu ja Saastamoisen kitara svengasivat mainiosti ja kokonaisuutena pikkuyhtye teki musiikkia, jota haluaisi kuulla myös lisää. Jordan Koschuharovista on pikkuyhtye saanut todella hienoa vahvistusta ja juuri kansan-musiikin alueella viululla on oma piristävä lisänsä tarjottavana.

Konsertin joulunumerot eivät erityisemmin säväyttäneet. Luultavasti se johtui kappaleiden kuluneisuudesta ja varsin tavallisista sovituksista.

Ylimääräisenä kuultu "Watermelon Man" onnistui taas hienosti ainoastaan Big Bandin "koreografiassa" olisi vielä hieman viimeistelyä.

Salintäyteinen yleisö oli tyytyväinen kuulemaansa ja Big Band osoitti taas kerran pystyvänsä miellyttäviin konserttisuorituksiin.
UNTO TORNIAINEN

 

Päiväämätön: Kaleva 12/75:  Mitä hyvää tänään?        
Kajaanin Big Bandin - Kainuun alueorkesterin kapellimestarin Ilpo Saastamoisen hyviin uutisiin sunnuntaina kuului joululoman alkaminen ja vuoden viimeinen konsertti keskiviikkona. - Tähän konserttiin on lähetetty vapaaliput myös kaupungin päättäville elimille, niille henkilöille, joiden esittämällä määrärahalla orkesteri ei voi täyttää täysipainoiseen toimintaansa välttämättömiä virkoja.

Hyvät asiat eivät silti lopu. Ilpo aloittaa piakkoin Soolo-LP:n tekemisen pääasiassa kansanomaisten teemojen pohjalta. Samalla hän odottelee jännityksellä opetus-ministeriön 20.000 markan alueorkesteriavustusta.

"Kuulin vasta, että pääsen Kaustiselle ensi kesänä, esitän vaarini teemoihin perustuvaa kansanmusiikkia. Ja vielä yksi hyvä asia, tyttö oppi kävelemään itsenäisyyspäivänä."

 

1976:

1976                  KBB:n esitelehtinen + kokoonpanokartta
Kajaanin Big Band on lajissaan maan ensimmäinen kokeilualueorkesteri. Se on myöskin maan ensimmäinen varsinainen alueorkesteri, koska sen toiminnasta nyt ja suunnitelmien mukaan myöhemminkin kaksi kolmannesta tapahtuu sijaintikunnan ulkopuolella.

Big Band on perinteisesti jazzorkesteri, mutta Kajaanin Big Bandin ohjelma-poliittisena tavoitteena on laajentaa tätä käsitettä siten, että ohjelmaan on otettu ja otetaan jazz-musiikin rinnalle erityisesti kansanmusiikkia laajoina sarjoina, viime vuosien aikana sävellettyä uutta pop- ja jazzmusiikkia, sekä vanhempaa viihde-musiikkia.

Näin menetellen pyritään kaatamaan raja-aitoja eri musiikkikulttuurien välillä ja täten laajentamaan big bandin mahdollisuuksia musiikin kuuntelutottumusten kehittäjänä.

 

1976:        Konserttikeskus ry.
Sen lisäksi, että olen valmis esiintymään vuoden 1976 aikana yksin suunnilleen samantyyppisellä ohjelmalla kuin kuluvanakin vuonna (= yhdistetty kielisoittimien ja kansanmusiikin tahtilajien yms. esittely), olisi tämänkin tyyppinen koulukonserttitoiminta nykyisin mahdollista laajentaa myös 2-3 soittajan käsittäväksi ryhmäksi. Tällöin tulisivat kysymykseen Kari Hynninen bassossa (soittanut mm. Edward Vesalan avantgardejazzryhmässä 60-luvun lopulla - nykyisin Kajaani Big Bandin sivutoiminen basisti) sekä duokokoonpanossa Timothy Ferchen USA:sta, jonka instrumentteina ovat vibrafoni (marimba on turhan vaikea liikutella) sekä lukematon määrä lyömäsoittimia eri puolilta maailmaa. Ennen siirtymistään Kajaaniin hän on toiminut mm. Steve Reichin musiikkiryhmässä USA:ssa (esim. Deutsche Grammophon 2740106, Steve Reich: Drumming, Music for mallet instruments, voices and organ, Six pianos 3-LP ).

Duo- tai triokokoonpanolla pystymme laajentamaan kansanmusiikkiesittelyämme huomattavasti etenkin rytmiikkapuolelle. Tarvittaessa trio pystyy esittämään musiikkia Suomen lisäksi Kasakstanista, Azerbaidzanista, Venäjältä, Bulgariasta, Gambiasta jne.

Päivää pitemmät arkipäiväkiertueet ovat vaikeammin järjestettävissä ja suositeltavimmat esiintymispaikat ovat Keski- ja Pohjois-Suomessa. (Esim. Jyväskylän korkeus etelärajana.) Kainuun alueella lienee paras tapa tilaajille ottaa suora kontakti esiintyjiin, koska konsertti voidaan ehkä suorittaa alueorkesteritoimintana.
Ilpo Saastamoinen

 

30.1.76         Kainuun Sanomat - -em.:   Big Band saa kaikista eniten valtionavustusta
Opetusministeriö on tehdystä hakemuksesta ja valtion säveltaidetoimikunnan annettua asiasta lausuntonsa päättänyt myöntää Kajaanin kaupungille 10.000 markan suuruisen lisävaltionavustuksen käytettäväksi Kajaanin Big Bandin toiminnan tukemiseen vuonna 1975.

Näin ollen Kajaanin Big Bandin valtionavustus viime vuodelta muodostuu yhteensä 65.000 markan suuruiseksi. Kainuun alueorkesterikokeilu on saanut eniten valtion-avustusta viime vuonna. Toisena on Oulun kaupunginorkesteri, joka sai 50.000 markkaa koko viime vuonna.

Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen sanoi, että lisäavustus ei ollut yllätys, sillä sitä osattiin odottaa: - Miellyttävä asia se kuitenkin on, Saastamoinen sanoi.

Hän kertoi, että paraikaa laaditaan Kajaanin Big Bandille tämän vuoden toiminta-suunnitelmaa ja kyselyjä on tullut runsaasti mm. Helsingistä ja Lieksasta sekä eri puolilta maata:

- Osa pyynnöistä sattuu kesäaikaan, joten kaikkia toiveita ei pystytä täyttämään. Toimintasuunnitelman on määrä olla opetusministeriössä helmikuun puoliväliin mennessä. Toimintaa ei pystytä nyt laajentamaan, vaan saattaa tulla kysymykseen jopa toiminnan hienoista supistumista konserttien määrän kohdalla johtuen lähinnä palkkauskysymyksistä. Nythän meillä on kolmasosa-toimia, jotka ovat kuitenkin tehneet täysien sivutoimimuusikkojen työt, Saastamoinen sanoi. - em.

 

7.2.76                  KBB:n yhtyenauhoitus 9-16 (18) & 23.2. klo 13-15

9.2.                  TV-2 (Risto Hiltunen jne.) 'Tasavallassa tapahtuu' (Kajaani)

11.2.76             Päiväämätön - Hesari, Kansan Tahto ym.
Taiteen keskustoimikunnan kohdeapuraha 6000 mk. Porin kaupunginsihteeri ja musiikkilautakunnan sihteeri Altti Lammelle ja Ilpo Saastamoiselle laaja-alaisen alueorkesteritoiminnan mahdollisuuksia selvittelevään tarkoitukseen (opintomatkaan Euroopan eri maihin). (4 lehtimainintaa)

 

17.2.76         Kainuun Sanomat - em:
Toimintaluonnos tälle vuodelle: Kajaanin Big Bandilla edessään vaikeuksia.
- Tämä kulumassa oleva vuosi tullee olemaan Kajaanin Big Bandille melko vaikea sekä taloudellisesti että taiteellisesti. Kokeilun jatkamisen mielekkyys voidaan turvata vain päätoimisen yhtyerungon avulla sekä riittävällä toimistotyövoimalla.
Näin sanotaan Kajaanin Big Bandin tämän vuoden toimintasuunnitelma-luonnoksessa, joka tulee vielä kulttuurilautakunnan käsittelyyn.

Kajaanin Big Band jatkaa alueorkesterikokeilua Kajaanin kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion ja opetusministeriön tälle vuodelle myöntämän määrärahan rajoissa.

Tämä merkitsee, että toiminta jatkuu nykyisessä muodossa el lei kaupungin lisä-talousarviosta lohkea rahaa sivutoimien muuttamiseksi päätoimisiksi. Pidetään myös mahdollisena, että konserttien määrä jopa pienenee viime vuoteen verrattuna. Konserttien kokonaismäärä tulee tänä vuonna jäämään alle 50:n. Näistä noin puolet on aluekonsertteja.

Tämän vuoden ohjelmiston päänumerona tulee olemaan Jan Garbarekin sävellys Big Bandille. Sen kantaesitys on joko kevätkauden lopulla tai syyskauden alussa riippuen sävellyksen valmistumisajankohdasta Yhtyeen ohjelmisto pysyttelee suunnitelmien mukaan viime vuoden mukaisissa pyrkimyksissä. Tämän vuoden toimintaan kuuluu 1-2 radionauhan tekoa sekä kaksi TV-esiintymistä TV 2:n laajentaessa toimintansa Kainuuseen.

Toimintasuunnitelmaluonnoksessa sanotaan, että "pohjasyynä oleva taloudellinen lama estänee kuluvanakin vuonna yhtä hyvin koulukonserttitoiminnan laajentamisen kuin orkesterin merkittävän taiteellisen tasonkin nousun".

Viime vuosi oli Kajaanin Big Bandin ensimmäinen täysi toimintavuosi kunnallisena alueorkesterina. Toimintakertomusluonnoksessa todetaan vuoden aikana osoitetun alueorkesterikokeilun merkittävyyden erityisesti ns. rytmimusiikin alueella. Lisäksi todetaan käyneen selväksi, että Kajaanin Big Band -tyyppinen alueorkesterikokeilu eri kokoonpanoissaan on merkittävä Kainuun maakunnan ohella myös valta-kunnallisesti.

Viime toimintakautensa aikana Big Band harjoitteli keskimäärin kerran viikossa. Koko viime vuoden aikana Big Band ja siitä muodostettu yhtye esiintyi 47:ssä tilaisuudessa. Näistä 2/3 oli aluetoimintaan kuuluvia ja loput Kajaanissa järjestettyjä esiintymisiä. Alue-esiintymiset jakautuivat 26:n kunnan alueille.

Konserttien määrä ylitti tehdyn toimintasuunnitelman noin kymmenellä konsertilla. Lähes puolet esiintymisistä on ollut yleisölle ilmaistilaisuuksia. Omia pääsylipputuloihin perustuvia konsertteja orkesteri on järjestänyt vain Kajaanissa.

Kajaanin Big Bandin konserttien ja esiintymisten yhteinen kuulijamäärä on peräti 15.800 henkilöä. Kokonaismäärä on muodostunut näin suureksi, koska orkesteri on esiintynyt tilaisuuksissa, joissa on ollut muutakin ohjelmaa. Varsinaisen konsertti-yleisön määrä konserttia kohden arvioidaan 100-300 henkilöksi.
Koulukonserteista on ollut kovaa kysyntää ja tässä mielessä tarjonta on osoittautunut täysin riittämättömäksi.

Viime         vuoden aikana Big Band on esittänyt 45 eri sävellystä, joista 18 on ollut suomalaisten säveltäjien tuotantoa. Merkittävimpinä numeroina pidetään mm. Seppo  P a a k k u n a i s e n  "Aillohas" -joikusarjaa Big Bandille ja Nils-Aslak Valkea-päälle, Kaj Backlundin "No Comments" ja kansanlaulusarjaa "Suomalaisittain" Big Bandille.

Yhteenvetona viime vuoden toiminnasta todetaan, että Big Bandin ja yhtyeen omaleimainen ohjelmapolitiikka on ollut eräs tärkeä tekijä laajan kysynnän luomisessa.

- Päämääränä on ollut luoda musiikkitarjontaa, joka toimii vastapainona ylikansalliselle massaviihteelle käyttämällä runsaasti materiaalia sekä kotimaan kansamusiikista että myös osin Itä-Euroopan kulttuurialuetta - kuitenkin niin, että rytmimusiikille tärkeä improvisointiaines on säilytetty mukana, todetaan toimintakertomusluonnoksessa.
em. (= Eero Marttinen)

 

18.2.76         KBB & yhtye - Oulu, Pohjankartano klo 19.30 (viihdekonsertti)
               (& Jordan Kojuharow) > Arvostelu Kalevassa 21.2.76

- KAJAANIN BIG BANDIN toiminnassa on menossa toinen soitantokausi. Nuoresta iästään huolimatta se on kapellimestari Ilpo Saastamoisen johdolla päässyt hyvään vauhtiin. Viime vuonna se esiintyi 47 kertaa, näistä 16 esiintymistä Kajaanissa ja 31 aluetoimintaan liittyviä esiintymisiä 26 muun kunnan alueella. Kajaanin Big Bandin toimintaa tukevat opetusministeriö ja Kajaanin kaupunki. Se toimii Kajaanin kulttuurilautakunnan alaisena. Big Bandin täyteen kokoonpanoon kuuluu kapellimestarin lisäksi 17 soittajaa, suurin osa heistä vielä toistaiseksi sivutoimisia. Päätoimisten muusikkojen puute onkin vaikeuttanut jossain määrin toimintaa ja mm. koulukonserttien pitämistä. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan täydennetty Kajaanin Big Bandin trio esiintyy täyden kokoonpanon ohella. Se on erikoistunut esittämään kansanmusiikkiin pohjautuvia sävellyksiä uudelleenmuokattuina, eikä yksinomaan suomalaista, vaan myös mm. bulgarialaista, afrikkalaista tai adzerbaidzanilaista. Kuluvan vuoden ohjelmiston päänumeron tulee muodostamaan norjalaiselta Jan Garbarekilta tilattu sävellys. Se valmistuu pohjoismaisen Nomus-apurahan turvin ja kantaesitys on joko kevätkauden lopulla tai syyskauden alussa, riippuen sävellyksen valmistumisajankohdasta.

OHJELMA - V Ä L I A I K A

JYLHÄ (sov. Pethman)               Konstan parempi valssi

CHASE (sov. Henriksson)           Camel Walk

BACKLUND (sov.)                    "Suomalaisittain" -kansanlaulusarja (Kajaanin Big Band)

Trad-SAASTAMOINEN               Joutsenen juju
                                               Kaksi bulgarialaista kansansäveltä

Kansansävel Pielavedeltä          - Kiljanderin polska

Kansansävelmiä Hyrynsalmelta - Saunapiian polkka

                                              - Iivon Ellin rimppa

                                              - Kestin Jussin polkka

(Big Bandin yhtye: Ilpo Saastamoinen, kitara, Timothy Ferchen, lyömäsoittimet, Kari Hynninen, basso, Jordan Koschuharov, viulu, Tapani Leskinen, trumpetti ja hanuri, Hannu Sovelius, huilu)

 

> 21.2.76         Kaleva - Kari Nettamo: RISUJA TULIKIN
Hieman omituinen oli Oulussa keskiviikkoisen viihdekonsertin esiintyjien valinta. Pohjankartanoon oli nimittäin saapunut konsertoimaan Rautatieläisten Mieskuoro, lauluryhmä Kirjoset ja Kajaanin Big Band. Kun osa yleisöstä oli tullut kuuntelemaan kuoromusiikkia ja osa jazzia niin seuraukset olivat ikävät.

Jazzin soidessa neljäsosa yleisöstä lähti kävelemään. Ei mitenkään sopivaa käyttäytymistä. Big bandin johtaja Ilpo  S a a s t a m o i n e n kysyikin hieman hämillään, että kuinkas kauan tämän konsertin onkaan tarkoitus kestää.

Kajaanin Big Bandilla on menossa nyt toinen soitantokausi. Tämä Ilpo  Saastamoisen johdolla toimiva puoliammattilainen yhtye saa avustusta sekä opetus-ministeriöltä että Kajaanin kaupungilta. Täten Kajaanin Big Band on hieman paremmassa asemassa kuin täysin harrastelijapohjaiset yhtyeet, ja niinpä tuloksiakin tietysti odotellaan eri tavalla.

Saastamoinen on näköjään ottanut linjakseen kansanmusiikin eri maista. Ensimmäinen kappale olikin "Konstan parempi valssi", jossa viuluosuuden soitti bulgarialainen Jordan  K o s c h u h a r o v . Konstan valssin on sovittanut Esa  P e t h m a n täysin uuteen jazzmaiseen tyyliin. Kappale ei kuitenkaan mennyt läpi lähestulkoonkaan kunnialla. Viulu ja kitara onnistuivat peittämään itse big bandin lähes täysin. Toisaalta kappale on erittäin vaikea ja vaativa. Jo ensimmäisten tahtien aikana tämä osoittautui todeksi.

Seuraavana oli vuorossa Kai Backlundin sovittama "Suomalaisittain" -kansanlaulu-sikermä. Näissäkin oli viulu mukana mutta nyt se ei enää peittänyt niin voimakkaasti kuin edellisessä kappaleessa muiden ääniä. Backlundin sovitukset ovat mielen-kiintoisia ja onnistuneita. Tässäkin fonit kuitenkin arkailivat turhaan. Sähköisesti vahvistettu viulu ja kitara painoivat armotta ne mataliksi ja ainoastaan trumpetista kuului soitto kunnolla lähinnä ykköstä soittavan Tapani  L e s k i s e n ansiosta.

Näiden kahden kappaleen jälkeen big band poistui lavalta ja kappaleen "Joutsenen juju", joka on Saastamoisen käsialaa, esitti trio Saastamoinen kitara, Ferchen vibrafoni ja  H y n n i n e n  basso. Kappale oli kansanlauluista virikkeitä saanut kitaran ja vibrafonin paripuhelu. Pääosan improvisoinnista suoritti Saastamoinen, joka taikoi kitarastaan mitä erilaisimpia saundeja. "Joutsenen jujussa" oli todella mukana jujua.

Seuraavat kaksi kappaletta olivat Koschuharovin Bulgariasta tuomia kansansävelmiä ja edellisten lisäksi soittivat myös Tapani  L e s k i n e n hanuria, Hannu  S o v e l i u s huilua. Harvoinhan bulgarialaisia kansansävelmiä kuulee. Nämä olivat todella erikoisia sekä sävelkulultaan että rytmitykseltään. Ensimmäinen oli 9/8 ja toinen 11/8. Onhan meilläkin kansanmusiikissa erikoisia jakoja kuten 'Vakaa vanha Väinämöinen...'

Tässä vaiheessa poistui melkoinen yleisöjoukko (joka sivumennen sanoen on esiintyjien loukkaamista ja tyhmää) ja niinpä seuraavista kahdesta suomalaisesta kansansävelmästä toisesta esitettiin lyhyempi versio ilman-soolo-osuuksia.

Viimeiseen kappaleeseen saapui jälleen lavalle koko yhtye.
Vuorossa oli Bill Chasen blues "Camel Walk." Tässäkin kappaleessa balanssi oli täysin pielessä. Esimerkiksi kitarasoolon jälkeen unohtui kitaristilta äänen voimakkuusnappi samaan asentoon ja tarkoitetusta säestävästä komppauksesta tulikin voimakas päällekäyvä "soolo." Kamelin käveleskely olikin ainoa bigbändimäinen kappale vanhassa (ahtaassa?) mielessä.

Jotenkin pahan mielen jäi kajaanilaisten suorituksesta. Nytkin kuten edellisellä kerralla big bandin osuus oli kokonaisjaksosta ihmeen pieni. Sen sijaan pienyhtyeet valtasivat markkinat

Big band oli vain pakollinen paha tai sivuseikka. Kappaleiden valinnassa kannattaisi ehkä lähteä niistä helpoimmista vaikka ne ovatkin vanhoja tuttuja. Nykyiset uudet sovitukset tahtovat olla tasoltaan ja vaikeusasteeltaan liian kovaa luokkaa vasta näin vähän aikaa toimineelle yhtyeelle. Toivottavasti Kajaani Big Band pitää lähi-tulevaisuudessa oman konsertin oululaisille ja tällöin puhtaasti big band musiikkia soitellen. Vaikka nyt risuja tulikin niin kyllä sieltä huomattavasti parempaakin löytyy.
Kari  N e t t a m o

19.2.76          Kajaani, Linnan lukio - konsertti

22.2.76 su      Hamlet - kutsuvierasnäytäntö klo 15 (= ensi-ilta)
"...Erityisen omaperäinen Kajaanin kaupunginteatterin Hamlet-versiossa oli musiikki, jonka oli Hamletia varten säveltänyt Ilpo Saastamoinen. Musiikin toteutuksesta vastasivat Ilpo Saastamoinen ja Timothy Ferchen yhdessä."
Helena Niskanen (Kansan Tahto?)

> 24.2.76        Kainuun Sanomat - Hamlet-näytelmä Kajaanissa: 
Näillä voimin näissä oloissa tyydyttävää.

25.2.76           Kalevalanpäivän konsertti yhtyeellä klo 19

1.-3.3.         MTV-ryhmä filmaamassa Kajaanissa (nauhat Arja Nurmelle/Rinteelle?)
                - Ulos 4.-5.3. (TV-1?)

Kaupunginteatterissa maanantaina 22.3.76 klo 19.30  KAJAANIN BIG BANDIN sekä
LINNAN LUKION ja LÖNNROTIN KOULUN KUORON YHTEINEN VIIHDEKONSERTTI
Johtavat:         Gudrun Kämäräinen, Ilpo Saastamoinen

KBB:         Vanhan myllyn tarina                     säv. Toivo Kärki, sov. Nacke Johansson

KBB:         Autio maa (?) (What now my love) säv. Gilbert Becaud, sov. Heikki Annala

KBB:         Muistatko Monrepos 'n                   säv. Erik Lindström, sov. Jörgen Petersen

Kuoro:       Kukkia                                         säv. Lajo Bardo

Kuoro:       Tula tullalla                                  suom. kansanlaulu sov. Paavo Kiiski

Kuoro & Yhtye: Scarborough Fair                    irlantil. kansanlaulu sov. Ilpo Saastamoinen

Yhtye:         Five Hundred Miles                      säv. Hedy West

Yhtye:         Mountain Ride in Georgia             säv. Joe Davidow

KBB:           Eleanor Rigby                             sov. Esko Linnavalli

VÄLIAIKA

Kuoro:         Burro Matti - Lapin joiku,             sov. Akos Papp

Kuoro:         Vem kan segla -                         suomenruots. kansanl., sov. C.-B. Agnestig

Kuoro & Yhtye: Uralin pihlaja -                       venäl. kansanl., sov. Paavo Kiiski

Kuoro & Yhtye: Lemon Tree  -                        säv. Will Holt

Yhtye:           Kansanlaulu Kuhmosta -             sov. Ilpo Saastamoinen

KBB:             O sole mio -                              sov. Jörgen Petersen

KBB:             Kultainen nuoruus -                    säv. Kullervo Linna, sov. Esko Linnavalli

Kuoro:           Gammal fäbodpsalm från Dalarna - ruots. kansanl., sov. C-B. Agnestig

Kuoro & Yhtye: My Favourite Things -               säv. Richard Rodgers

Kuoro & Yhtye: Moon River  -                           J. Mercer & H. Mancini

Kuoro & Yhtye: Green Fields  -                         Gilkyson-Dehr-Miller

KBB:          Letkis  -                                         Rauno Lehtinen

KBB:          Spinning Wheel -                            säv. B. Clayton-Thomas, sov. Don Erjavec

 

22.3.76 -konsertista Kainuun Sanomissa:
Kuvateksti: Kajaanin Big Band esittäytyi sekä suuressa että pienessä kokoonpanossa. Kuvassa Big Bandin pikkuyhtye vas. Ilpo Saastamoinen, kitara, Jordan Kochuharov, viulu, Tapani Leskinen, hanuri ja Hannu Sovellus; sopraanosaksofoni.

Ingressi:         Täydelliseksi yleisömenestykseksi muodostui Linnan lukion ja Lönnrotin koulun kuoron sekä Kajaanin Big Bandin yhteiskonsertti Kajaanin kaupungintalossa. Kuoroa johti Gudrun Kämäräinen.

 

Päiväämätön: Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Big Bandin ja kuoron yhteiskonsertti oli täydellinen menestys
Kajaanin Big Band ja Linnan lukion ja Lönnrotin koulun yhteinen viihdekonsertti maanantai-iltana sai kaupungintalon seinät pullistelemaan ja suuri osa kuulijoista sai kuunnella esityksiä seisoen. Konsertti oli otsikoitu viihde-konsertiksi ja esiintyjät tarjosivatkin hyvää ja helposti sulavaa viihdettä.

Big Band aloitti parilla big band -numerolla, jonka jälkeen Gudrun Kämäräisen johdolla siirryttiin Linna/Lönnrotin koulun kuoron pariin. Konsertin ensimmäinen kohokohta oli kansansävelmä "Scarborough Fair", jossa Saastamoisen akustinen kitara ja Big Bandin pikku yhtye loivat herkät puitteet kuoron hienolle laululle. Samaa rataa kulki myös "Five Hundred Miles" kuoron ja pikkuyhtyeen yhteisesityksenä.

"Mountain Ride In Georgia" oli pikkuyhtyenumero, ja kappale oli kansanlaulun ja jazz-sävyjen värittämä. Yhtyetyöskentely ei toiminut aivan parhaaseen mahdolliseen tyyliin ja samaa on sanottava "Eleanor Rigby'stä". Vanhasta Beatles- sävelmästä oli Esko Linnavalli tehnyt sovituksen, jossa ei Big Bandin skaala juuri esiin tullut. Kun kappaleessa soolotkaan eivät häikäisseet kuului "Eleanor Rigby" illan heikoimpaan antiin.

Väliajan jälkeen kuoro lauloi yksin laulut "Burro Matti" ja "Vem Kan Segla". Nykyisellään kuoron sointi on puhdas ja Gudrun Kämäräinen on ohjelmiston valinnassaan onnistunut löytämään lauluja, joissa kauniit tytönäänet pääsevät oikeuksiinsa. "Uralin Pihlajassa" kuoro ja pikkuyhtye onnistuivat yhteis-soitannossaan kaikkein parhaiten. Laulun kaunis melodia sai yleisön puhkeamaan myrskyisiin aplodeihin. "Pihlajaa" seurannut "Lemon Tree" ei taas puolestaan ihmeemmin säväyttänyt.

Pikku yhtyeen numero "Kansanlaulu Kuhmosta" oli taas konsertin täysipainoisinta antia. Sävelmän hauras teema ja kapellimestari Saastamoisen sooloilu tekivät sävelmästä todella uljaan ja nautittavan kuunteluelämyksen. Saastamoinen käytti soolossaan kaikupedaaliaan harkitusti ja solistisena suorituksena kapellimestarin soolo oli illan eittämätön helmi.

Tapani Leskinen väläytteli "O Sole Mio'ssa" trumpetinsoittotaitoaan. Leskisen trumpetin sointi on puhdas ja ennen kaikkea lämmin. Lisäksi ylärekisterissäkin hän liikkuu suhteellisen puhtaasti.

Linnan/Lönnrotin kuoro esitti näyttönään todella vivahteikkaasta kuorolaulusta laulun "Gammal Fädöpsalm från Dalarna". Laulun harras sävy korostui kuoron kauniin soinnin ansiosta.

Big Bandin pikkuyhtyeen ja kuoron yhteisnumeroista konsertin loppupäässä onnistuivat parhaiten "Moon River" ja eritoten "Green Fields".

Kajaanin Big Band päätti sitten konsertin täydessä miesvahvuudessaan soittamalla edellisistä konserteista tutun "Letkiksen" ja "Spinning Wheel'in".

Kokonaisuutena oli konsertti osoitus Kajaanin Big Bandin ja Linnan lukion ja Lönnrotin koulun kuorojen osaamisesta ja ennen kaikkea mahdollisuuksista yhdistää Big Bandin resurssit kuoron kanssa. Vaikkeivät kaikki yhteisnumerot aivan nappiin menneetkään voivat konsertin osapuolet olla tyytyväisiä.

Toivottavasti yhteistyö jatkuu ja saavuttaa yhä laajempia mittasuhteita. Pop- ja jazz-musiikin alueella on jo saavutettu hyviä näyttöjä yhtyeiden ja kuorojen yhteis-toiminnasta. Viihteellisistä laulelmista on kai helppo siirtyä suurempiin kokonaisuuksiin.
UNTO TORNIAINEN

 

~ 24.3.76         Oliko Big Band riitasointuinen?
Kajaanin Big Band ja varsinkin sen johtaja Ilpo Saastamoinen osoitti selvästi syyn maanantaina 22.3. kaupunginteatterissa järjestetyssä konsertissa, miksi rahaa Big Bandin toimintaan ei liikene. Se musiikin osa-alue, jota hän edustaa, ei varmaankaan ole omiaan lisäämään Big Band musiikin suosiota. Nimittäin se musiikki mitä maanantai-iltainen konsertti oli, oli juuri niin riitasointuista kuin I. Saastamoinen sen halusi.

Jos tällä pyritään pois kaupallisuudesta ja halutaan luoda uutta, niin epäonnistumaan tuo yritys on tuomittu. Epäonnistumaan on myös tuomittu se Saastamoisen oma-hyväinen musisointi, jolla hän yrittää hukuttaa ehkä lahjakkaatkin kanssasoittajansa. "Ehkä"-sana siksi, että tosiaan muut soittimet eivät ole kuultavissa kuin vain Saastamoisen kitara ja sen ohella rummut.

Big Band osoitti kylläkin toimivuutensa kappaleissa, joissa johtaja malttoi olla musisoimatta ja noudatellen tosi sovittajan nuotteja. "Muistatko Monrepos'n" soi kauniisti ja ilman riitasointuja, joita Big Bandin johtaja tuntuu harrastavan ylitse kyllin. Syy, miksi I. Saastamoisen kohdalla kritiikki käy näin tulisesti on yksinkertaisesti se, että hän saavutti ilmeisesti haluamansa: oli orkesterin kuuluvin. Jos joku vielä epäilee pyydän häntä kuulemaan I. Saastamoisen esittämät "Mountain Ride in Georgia" ja Kansanlaulu Kuhmosta.

Linnan lukion ja Lönnrotin koulun kuoro Gudrun Kämäräisen johdolla sen sijaan pelasti mitä konsertissa pelastettavissa oli. Luulisin monen katsomossa istuneen yhtyvän kuoron esittämään "Moon River"- kappaleen sanoihin ja mielipiteeseeni, että nuo 39 laulajaa, pianisti ja johtaja ovat sydänten särkijöitä kuun sillalta.
Kuoron sointi on tosiaan nautittavaa kuultavaa, joskin ehkä pientä terävyyttä ja muuntautumista tarvittaisiin.

Konsertin kävijämäärä osoitti kuitenkin selvästi sen, että musiikin ystäviä Kajaanissa on riittämiin ja tukea musiikille tarvitaan. Ei kuitenkaan holtittomasti jakaen, vaan taiteellisia arvoja tukien ja mahdollisuuksien mukaan myös musiikin aluetta laajentaen.
JORMA PIIRAINEN

Saastamoinen vastaa:
- (Saastamoinen vastaa Kainuun sanomissa olleeseen Jorma Piiraisen yleisönosasto-arviointiin KBB:n 22.3.76 konsertista.)

Musiikki muodostuu eri osatekijöistä. Näitä ovat mm. melodia, harmonia (soinnut), rytmi ja erilaiset esitystapatekijät (äänenvoimakkuus jne.). Periaatteessa näitä ei pitäisi sekoittaa toisiinsa. On nimittäin harhaanjohtavaa sanoa musiikkia riitasointuiseksi äänenvoimakkuuden perusteella, koska ne ovat kaksi eri asiaa.

Riitasointu- ja äänenvoimakkuuskäsitteitä pidetään yleisesti hyvin suhteellisina. Mm. Rooman paavi hyökkäsi aikanaan ars nova -tyyliä vastaan, koska tämä suuntaus otti käyttöön kolmisoinnut 1200-1450 välisenä aikana. Kolmisointu hyväksyttiin sävellyksen loppusoinnuksi lopullisesti vasta renessanssin myötä. Kehitys on kulkenut eteenpäin niin paljon, että "riitasointuisena" monet pitävät vasta vuosisatamme alussa sävellettyä musiikkia Stravinskista alkaen. Toiset puolestaan pitävät niin Debussyn päällekkäisiä kvinttejä kuin Skrjabininkin päällekkäisiä kvartteja hyvin sovinnaisina ja laskevat riitasointujen syntyneen vasta Schönbergin ja hänen suosimansa atonaalisuuden mukaan.

Mitä edellä oleva sitten käytännön konserttitilanteessa merkitsee?

Koska kysymyksessä 22.3. oli viihdekonsertti, laadittiin ohjelma siten, että se ei sisältänyt riitasointuja. J. Piiraisen niin kuin minunkin täytynee ymmärtää se tosiasia, että kaikki kajaanilaiset eivät enää elä 1300-luvun musiikkikäsityksissä.

Äänenvoimakkuus on nykypäivänä yleisestikin erittäin vaikea ongelma. Muistan takavuosilta Savonlinnasta erään popkonsertin, jossa salin perällä seisovista kahdesta musiikinopettajasta toinen sanoi: "Mutta nehän soittavat niin kovaa, ettei täällä voi edes keskustella'... Itse en sillä kertaa ollut äänessä.

Kajaanin Big Bandilla ja sen pikkuyhtyeellä on ollut syytä huoleen erään yleisö-ryhmän pienuudesta konserteissa; melkoinen osa diskoissa ja tansseissa käyvästä nuorisosta. Eräs tärkeimmistä tunnetuista syistä on se, että orkesteri ja yhtye eivät soita riittävän pop-pitoisella saundilla, joka usein edellyttää mm. huomattavasti suurempaa äänenvoimakkuutta. Koska pyrimme saamaan myös tätä nuorisoa konsertteihin samalla totuttaen kuuntelemaan musiikkia hiljaisella äänen-voimakkuudella, käytämme vain 30-40 -wattisia vahvistimia korkeintaan (salin koosta riippuen) puoliteholla verrattuna samankokoisissa tanssisaleissa soittaviin popyhtyeisiin, joista monet vielä tänä päivänä soittavat omilla 100-wattisilla laitteillaan täydellä teholla - aina ja kaikkialla. J. Piirainen varmasti ymmärtää, että näitäkin nuorisoryhmiä tulisi saada järjestetyn tyyppisten kunnallisten taide-palvelujen piiriin. Emme kuitenkaan haluaisi "kaupallistaa" konserttejamme äänenvoimakkuutta lisäämällä, koska kävijöitä eri ikäluokista jo nytkin on runsaasti.

Jos kaikki todella yhtyisivät "Moon River" -tekstiin ("Minne sinä menet, sinne menen minäkin"), niin ajattelisimme ehkä kaikki kuten Jorma Piirainen, mutta todellisuus on kuitenkin "riitasointuisempaa". Kukaan ei kai vakavissaan nyky-maailmassa toivone, että olisimme pelkkä lammaslauma - vaikka sitä olisikin helpompi johtaa.

Lopuksi: Sikäli kun J. Piirainen haluaa esittää henkilökohtaisia mielipiteitään luonteestani, niin kehottaisin häntä vastaisuudessa tekemään sen yleisönosasto-palstoilla, koska lehden kulttuurisivuilla on varmaan riittävästi tärkeämpääkin käyttöä.
ILPO SAASTAMOINEN         
Kajaanin Big Bandin kapellimestari

 

Big Bandin soinnuista
Jorma Piirainen kysyi tässä lehdessä 26.3.1976 oliko Big Band riitasointuinen.

Kyllä se sitä oli.

Soinnullisten ominaisuuksien puolesta intervallit jaetaan näet kahteen ryhmään; tasasointisiin eli tasaintervalleihin sekä riitasointuisiin eli riitaintervalleihin.

Soinnullisia tasaintervalleja ovat kaikki puhtaat intervallit sekä suuret ja pienet terssit ja sekstit riitaintervalleja jäljellä olevat intervallit, so. sekunnit, septimit sekä kaikki ylinousevat ja vähennetyt intervallit.

Välttääkseen riitasointuja tulisi käyttää ainoastaan duuri- ja molli-kolmisointuja. Ei tällaisia asioita tarvitse lehtien palstoilla kysellä. Jos seuraavan konsertin jälkeen jää näistä sointuasioista jotain epäselvää, voihan kysellä asiaa joltakin musiikista tietävältä.

- Se, että Big Band -toimintaan ei liikene rahaa, ei johdu ohjelman valinnasta niin kuin hienosti kirjoituksessa vihjataan, koska kaupunginvaltuusto, joka asiasta päättää, ei ole käynyt kuuntelemassa ko. orkesterin ohjelmistoa. Valtuuston päätökseen on saattanut vaikuttaa Big Band -vastainen liike, jota varjoarvostelusi edustaa. Koska alueorkesterin rahoittaa pääasiallisesti valtio, ei minun mielestäni ole kysymys rahasta.

Ehkä kaupunginvaltuuston päättäjissä on joukko ihmisiä, jotka kuuntelevat "Beethovenia" sujuvasti frakki päällä pitäen sitä ainoana musiikkina. Ehkä heidän mielestään Big Band -musiikki on rahvaan musiikkia, jota he kulttuuria laajasti ymmärtävinä eivät voi periaatteessa tukea. Minun mielestäni valtiovalta tekee oikein tukiessaan useamman laatuista musiikkia. Näin ihmisille annetaan valinnan mahdollisuus.

Mikäli Kajaani ei ota valtion tarjoamaa kulttuuritukea vastaan, se annetaan jonkin toisen kaupungin käytettäväksi, ei Linnan/Lönnrotin kuorolle niin kuin tunnut ymmärtävän. Edellä olevan perusteella ymmärtänet itsekin olevasi kulttuurin vihollinen etkä ystävä niin kuin saatat luulla. Ilpo Saastamoiseen kohdistuva purkauksesi oli lähinnä törkeä.

Lopuksi kolme olettamusta
- Olet itse jonkin taiteen harrastaja ja olet kateellinen.
- Olet jonkun muun kulttuuri-ihmisen ystävä ja kirjoitat hänen innoittamanaan.
- Olet musiikkia harrastamaton ihminen, joka tyydytti omia kynäilyhalujaan.

Jälkimmäisessä tapauksessa kirjoituksesi on hyväksyttävissä.
ESA RONIMUS

 

25.3.76 Pyhäjärven Sanomat: - OULUN LÄÄNIN I TAIDEPAIVÄ  PYHÄJÄRVELLÄ
Pyhäjärven entisessä Yhteiskoulussa (Pyhäsalmi) sunnuntaina 28.3. 1976 klo 13.00.

OHJELMA

Laaksojen Soittajat joht. kapellimestari Martti Mattila

Pyhäjärven kunnan tervehdys: kunnanjohtaja Lauri Kontkanen

Taidepäivän avaus: taidetoimikunnan puheenjohtaja Erkki Hyytinen

Oulun musiikkiyläasteen ja Madetojan lukion kuoro joht. opettaja Markku Jounela

Opetusministeriön tervehdys

Välimusiikkia: Kajaanin Big Bandin Kvartetti

Pyhäjärven Naisvoimistelijain liikuntaesitys joht. opettaja Marketta Viitala

Raimo J. Kinnunen: runoja sarjasta Reputetut, läänintaiteilija Maija Leena Ervasti

Kajaanin Big Bandin Kvartetti joht. kapellimestari Ilja Saastamoinen

Taidepalkinnon jako

Taidepalkinnon saajien puheenvuoro

Lyhyt elokuva Luonto ja työ ohjaus läänintaitelija Timo Linnasalo

 

25.3.76 Pyhäjärven Sanomat: (Irtoleike) Oulun läänin Taidepäivä Pyhäjärvellä
Oulun läänin taidetoimikunta järjestää läänin I taidepäivän sunnuntaina 28. 03. 76 Pyhäsalmella, Pyhäjärven entisellä yhteiskoululla.

Taidepäivän ohjelmassa on eri taiteen alojen esityksiä sekä läänin taidepalkinnon jako, opetusministeriön ja Pyhäjärven kunnan tervehdykset. Tilaisuudessa musiikkia esittävät Laaksojen Soittajat, Kajaanin Big Bandin Kvartetti sekä Oulun musiikki -yläasteen ja Madetojan lukion kuoro, läänintaitelija Maija-Leena Ervasti lausuu Raimo J. Kinnusen runoja sarjasta Reputetut, elokuvana nähdään läänintaiteilija Timo Linnansalon ohjaama lyhytelokuva Kylä ja Pyhäjärven Naisvoimistelijat esittävät liikuntaa. Taidenäyttelyssä on esillä läänintaiteilija Jouko Toiviaisen ja Itä-Pohjan taideyhdistyksen kuvataiteilijoiden töitä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

28.3.76 su         Yhtyekonsertti Pyhäjärven ent. yht. koululla klo 13.
                       (Oulun läänin I taidepäivät - myös Kylä-filmin ennakkoesitys)

1.4.76 Pyhäjärven Sanomat: (Irtoleike): Läänin taidepäivät
...Haltioituneena kuunteli yleisö Oulun musiikkiyläasteen ja Madetojan lukion kuoroa, jota johti opettaja Markku Jounela...
...Kajaanin Big Bandin kvartetti johtajanaan Ilja Saastamoinen esiintyi kahvitauolla ja myös se jälkeen.

1.-8.4.         MTV-yhtyeharjoitukset (8) + 6.4. nauhoitus (~ 20 min.) Kaup. teatteri.

              1) Saunapiian polkka, 2) Leo Karjalainen -biisi, 3) sekstetillä
               + BB: Kainuu-sarjan osa. Ulos 8.4.

2.4.76           LAUSUNTO (> Omia lehtijuttuja 70-l.)
Minulta on pyydetty määritelmää musiikkitermistä "progressiivinen", joten saanen esittää seuraavaa:

- Uusi sivistyssanakirja (Otava 1972):
"Progressiivinen, etenevä, ylenevä; kouluterminä: uudistuksiin pyrkivä. Vastakohta: regressiivinen."

- Suuri musiikkikirja (Otava 1959): Progressiivinen jazz, amer. Jazzin laji suurten orkesterien huippuunsa  kehittämää bop-tyylistä musiikkia, johon sisältyy latinalais-amerikkalaisia piirteitä. Sen huomattavin edustaja on kapellimestari-pianisti-sovittaja Stan Kenton.

- Håkan Sandblad: Popmusiikki (Suot. Erkki Salmenhaara, WSOY 1971):
(s.47) "Mutta niin monet yhtyeet ovat tyytyneet ottamaan musiikillisia impulsseja psykedeelisestä popista, että on viisasta pitää ilmaisua vanhentuneena. Kokeellinen pop, progressiivinen pop ja muut tämänkaltaiset määritelmät ovat nekin tosin epämääräisiä - mutta kaikesta huolimatta ne ovat kuitenkin oikeudenmukaisempia termejä."

Koska em. kirjoissa ei löydy tarkempaa selvitystä erityisesti "progressiivinen" -sanalle, totean omana käsityksenäni seuraavaa: Tämä sana liittyy kaikissa musiikkikulttuureissa uuden musiikin luomiseen ja totutuista kaavoista irrottautumiseen. Tästä syystä ei koskaan puhuta eikä kirjoiteta esim. progressiivista musiikkia soittavasta tanssiyhtyeestä, sillä progressiivinen musiikki vaatii yleisöltä keskittymistä musiikin kuuntelemiseen, koska se muutoin käy "yli ymmärryksen" varsinkin sellaiselta kuulijalta, joka ei ole aktiivi musiikin kuuntelija, vaan ottaa musiikin enimmäkseen viihteenä. Tästä syystä progressiivista musiikkia kaikissa muodoissaan esitetään vain konserteissa, koska kokemus (myös omakohtainen) osoittaa, että tämän musiikin soittaminen voi karkottaa tanssiyleisön.        

Myös kansanmusiikin yhteydessä voidaan puhua progressiivinen -sanasta, joka tällöin tarkoittaa kansanmusiikin käsittelyä esim. uusin soittimin, uusin äänenvärein ja improvisatorisin lisin (so. soittajat improvisoivat tässä tapauksessa kansanmusiikin teemoihin ja sointuihin pohjautuen). Jo se, että jokin yhtye käyttää pohja-aineistonaan kansanmusiikkimateriaalia takaa ainakin meillä Suomessa sen, että musiikki ei kiinnosta nykypäivän iskelmissä tyydytyksensä saavaa kuulijaa. Kuitenkin konsertoivan jazz- ja popmusiikin alueella monet ns. uuden aallon yhtyeistä ammentavat vaikutteita kunkin kansan perinteellisestä musiikkikulttuurista vastakohtana massaviihteelle.

Tämän näkemyksen puitteissa katson lopuksi, että "progressiivinen" -sanan puitteissa esitetty musiikki on jo itse sanan määrittelystäkin johtuen laskettava pikemminkin taiteen kuin viihteen kategoriaan.
Kajaanissa 2.4.1976 Ilpo Saastamoinen, kapellimestari

[3.11.2012: Ks. > Latinankielen gressus  ’askellus, astunta, käynti, kulku, askel; juoksu’]

3.4.76 klo 8.40 - 9.10 Radio 2 / Viihde: "Viikkovapaa" KBB:n yhtye (.)
         - Uusinta 2.9. "KBB:n yhtye kansanmusiikin parissa" (T. Lipponen)
          "Saunapiian polkka", "Syvä Volga-joki", "Kaksi bulgarialaista kansanlaulua"

6.4.76 ti Kainuun rapsodian (K. Selinheimo) nauhoitus Kaupunginteatterissa klo 19
           "Unta ja näläkeä" -ulostulopäivä MTV:ltä 8.4.76 to (KBB:n yhtye)
        (+ KBB:n pikkuyhtyeen erillinen taltiointi: "Tiistaina taltioitiin myös suorassa lähetyksessä lähetettävän
            pikkuyhtyeen esityksiä, joissa yhtye esittää useita kainuulaisia sävelmiä.")

Päiväämätön - Kansan Tahto - Antti Pääkkönen: MTV asialla:   Kainuun kuva kakkosessa

Päiväämätön: Unta ja näläkeä tänään kakkosessa

 

7.4.76          Iisalmen Sanomat: Kainuu esiintyy televisiossa: (Irtoleike - KBB)
Kainuulaiset iltamat oman maakunnan esiintyjävoimin muodostavat päätapahtuman torstaina 8.4. televisiossa tulevassa Kainuu-paketissa. MTV juhlii tällä ohjelmalla yhdessä kainuulaisten kanssa kakkosverkon Vuokatin lähetysaseman valmistumista toivottamalla kainuulaisittain "Unta ja näläkeä" eli "pitkää ikää".

Kainuu-paketti on osa MTV:n alueohjelmia. Tapana on ollut valmistaa kokonaan maakunnallisin voimin ja ehdoin laadittu ohjelma alueelta aina uuden 2-verkon aseman valmistuttua. Kainuun ohjelma on ensimmäinen värillinen ja ensimmäinen, josta suorat lähetykset muodostavat suurimman osan.

"Tämä on meidän tapamme vastata alueelta tulleisiin haasteisiin. Me olemme eri asemassa kuin yleisradio, jolla on vahva alueverkosto", sanoi MTV:n ohjelmapäällikkö Tauno  Ä i j ä l ä, joka toimii ohjelmassa juontajana yhdessä vuolijokelaisen peruskoululaisen Marja-Liisa Valtasen kanssa.

Ohjelman "Unta ja näläkeä" osa on suora lähetys Vuokatinurheiluopistolta. Esiintyjiä on kaikista Kainuun kunnista Vaalaa ja Puolankaa lukuun ottamatta. Näiden osuus on filmissä, jonka piti tulla viime viikon torstaina, mutta joka lykkääntyi lakon vuoksi myöhempään kevääseen.

Kainuun rapsodia on nauhoitettu osa, jossa Kajaanin kaupunginteatterin näyttelijät puhuvat Eino Leinon, Elias Lönnrotin ja Ilmari Kiannon suulla. Kajaanin Big Band esittää Ilpo Saastamoisen sovittamaa 100-vuotista kainuulaista kansanmusiikkia. Mukana on myös Erikoistoimituksen asiaohjelma "Perustetaanpa Kainuun lääni".
Ohjelman toimittavat Arja Rinne ja Jorma Muhonen.

 

8.4.76 Savon Sanomat: "Unta ja näläkeä", kainuulaiset iltamat (Irtoleike)
(Kuvateksti: Vuokatin 2-verkon aseman valmistumista juhlitaan kainuulaisten kanssa suorassa värilähetyksessä "Unta ja näläkeä", jonka juontajina ovat Marja-Liisa Valtanen ja Tauno Äijälä.)

Kainuulaisetkin pääsevät katsomaan kakkosverkon ohjelmia. Vuokatin lähetysasema on valmistunut ja vihitään nyt käyttöön aivan kainuulaisin voimin työnimellä "Unta ja näläkeä".

Käsikirjoittajia on useita. Kuhmolaiskirjailija Unto Heikura on laatinut ohjelman juontotekstit. Kirjailija Veikko Huovinen on aivan ohjelman loppuun kirjoittanut tavallaan yhteenvedoksi mielikuvansa kainuulaisesta ihmisestä. Kirjailija Meeri Karjalainen vastaa solokkuvaaralaisten tekstistä. Teatterinjohtaja Kari Selinheimo on koonnut kuuluisien kainuulaiskirjailijoiden teksteistä Kainuun rapsodian, joka nähdään Kajaanin Kaupunginteatterin näyttelijöiden esittämänä. Musiikkiosuuksista vastaa tässä rapsodiassa Ilja Saastamoisen johtama sekstetti.

Tähän Vuokatin Urheiluopistolta lähetettävään suoraan värilähetykseen on koottu esiintyjiä näkyvyysalueen kaikista pitäjistä.

Ohjelman juontaa vuolijokelainen peruskoululainen Marja-Liisa Valtanen yhdessä MTV:n ohjelmapäällikön Tauno Äijälän kanssa. Ohjelman toimittavat Arja Rinne ja Jorma Muhonen. - TV 2 klo 19.15.

 

9-10.4.76 Kainuun Sanomat:
Todistettiin tämäkin - Meiltähän tämä käy tämä TV-viihteenkin tekeminen
(Kuvateksti: Kajaanin kaupunginteatterin osuus ohjelmaan "Unta ja näläkeä." taltioitiin tiistai-iltana teatterissa. Kari Selinheimon ohjaama ja Ilpo Saastamoisen säveltämä "Kainuun rapsodia" perustuu Elias Lönnrotin, Eino Leinon ja Ilmari Kiannon teksteihin. Yleisöä oli nauhoitustilaisuudessa mukana toistasataa.)

...Kokonaisuutena kainuulaisten viihdeohjelma "Unta ja näläkeä", jolla toivotettiin kansalaisille pitkää ikää, oli varsin mukaansatempaava ja antoi täysin aiheellisesti monipuolisen kuvan kainuulaisesta viihdetarjonnasta...

Kajaanin kaupunginteatterin esittämä "Kainuun rapsodia", jonka oli ohjannut Kari Selinheimo ja joka pohjautui Elias Lönnrotin, Eino Leinon ja Ilmari Kiannon teksteihin oli ohjelman kohokohtia. Unohtamatta ollenkaan Kajaanin Big Bandin yhtyettä ja kapellimestariaan Ilpo Saastamoista, joka oli laatinut ohjelmaan kerrassaan eläväsointuiset ja kainuulaisuuteen juurtuvat sävellykset. Saastamoisen sävellyksissä erityisesti Eino Leinon teksti sananmukaisesti eli.
"Kainuun rapsodiassa" Kajaanin kaupunginteatteri ylitti itsensä.

 

Päiväämätön - Helsingin Sanomat - Jukka Kajava: Kainuu lauloi ja lausui
Tuttuun tapaan Mtv lähestyi uuden katselualueen kuluttajia puolentoista tunnin viihdeohjelmalla, paikan päällä tehdyllä, tällä erää kainuulaisella Unta ja näläkeä - kokonaisuudella.

Antimet koostuivat kainuulaisista musiikin ja teatterin näytöistä, joita juonnettiin kompuroiden ja kompuroimatta kahden kuuluttajan voimalla.

Tulos oli masentavan odotustenmukainen, kuvaruudussa epäedulliseen valoon joutuvan harrastajaesittämisen ja kankeanivelisen ammattilaisuuden yhteissikermä. Kajaanin teatterin Kainuu-rapsodia ei ehtinyt virittäväksi eivätkä sellaisia olleet vähemmän ammattipohjaisetkaan esiintymiset lapsiryhmän näpsäkästi kirjoitettua ohjelmairvailua lukuun ottamatta.

Näistä uusien alueiden tutustumisohjelmista ei tule ikuista riesaa, sillä näkyvyys kattaa kohtakoko Suomen ja ohjelmat saman tien loppunevat. Melkein jo onkin myöhäistä miettiä, mitä kaikkea ohjelmat olisivat voineet antaa ja sisältää, mutta ohjelmapoliittisesti lienee silti lupa huomauttaa, että Mtv:n lähtökohta on säännöllisesti ollut toteava ja epäkriittinen.

Näköjään on tehty ohjelmaa siten, että on etsitty seudun laulutaitoiset, soittotaitoiset, lausunnasta innostuneet, näyttelemisestä innostuneet samaan tupaan ja pantu sitten kamerat käyntiin. Näin syntyy kainuulaisen viihteen tapainen monasti nähty iltama, joka puhuu mitä sattuu ja myös miten sattuu. Kokonaan syrjään oli työnnetty Kainuun todellinen elämä. Sen vaikeuksiin korkeintaan viitattiin, silloinkin lähinnä vitsikkäästi. Yksilön ja yhteisön kehitysvaihe jäi hämäriin, vaikka juuri Kainuun kohdalla olisi varmasti riittänyt sanottavaa ja tiedotettava vaikka kuinka ohjelmakokonaisuuden viihdepohjaa menettämättä.

Nähtyjen lähtökohtien ei pitäisi riittää ohjelman tekijöille, ei myöskään kainuulaisille, josta nyt tuli nuotin viertä vaeltavan laulun, soiton ja lausumisen maa.
JUKKA KAJAVA

 

14.4.76 Kajaanin Big Bandin y h t y e k o n s e r t t i
Kaupunginteatterissa keskiviikkona 14. 4. 1976 klo 19.30

"Kansanmusiikkia Kainuusta ja vähän muualtakin"

Yhtye soittaa kansanmusiikkiversioita Kainuusta, Savosta ja Karjalasta uudelleen sovitettuina. Tämän lisäksi on mukana jokunen uudempikin sävellys. Ohjelmisto valitaan seuraavasta materiaalista:

PUROLAN POTPURI                           - trad. Ilpo Saastamoinen (Kainuu)

LUULI LUULI LASTA                           - trad.,  sov. I.S. (Suomussalmi)

LENTIIRAN LEMMITTY                       - trad.,  sov. I.S. (Kainuu)

VÄINÄMÖISEN SOITTO                      - trad.,  sov. I.S. (Karjala)

KILJANDERIN POLSKA                        - trad.,  sov. I.S. (Pielavesi)

JUHANNUSMUSIIKKI                          - trad.,  sov. I.S. (Kuhmo)

SAUNAPIIAN POLKU                           - trad.,  sov. I.S. (Hyrynsalmi)

IIVON ELLIN RIMPPA                          - trad.,  sov. I.S. (Hyrynsalmi)

FOX                                                  - Leo Karjalainen, sov. I.S. (Kajaani)

KAKSI VALSSIA                                  - Leo Karjalainen, sov. I.S. - (Kajaani)

JOUTSENEN JUJU                               - trad.,   sov. I.S. (Karjala)

KANSANSÄVELMIÄ KUHMOSTA           - trad.,   sov. I.S. (Kuhmo)

 

21.-23.4.76 NOMUS-kokouksessa Kööpenhaminassa
[Jatkuu osassa KBB V]