1975 Kajaanin Big Band III

24.4.75         Suomussalmi (Ämmänsaari) Lukion sali klo 19

27.4.            Työväen raittiusiltamat, Kajaani (yhtye)

 

30.4.75 ke         Kajaani (PK): Kajaani Big Band sai kohdeapurahan
Pohjoismainen musiikkialan yhteiselin Nomus-Jury on myöntänyt kunnallisena kokeiluorkesterina toimivalle Kajaanin Big Bandille 6.000 Tanskan  kruunun suuruisen kohdeapurahan. Apurahalla tilataan sävellys norjalaiselta jazz-säveltäjältä Jan Garbarekilta. Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen kertoi, että noin puoli tuntia kestävä big band -teos tulee perustumaan norjalaiseen kansanmusiikkiaineistoon. Big Band valmistaa sävellyksen esityskuntoon ensi vuoden kevääksi, jolloin tapahtuu teoksen kantaesitys.

Pop/jazz-leiri taas Kajaaniin
Kajaanin kaupunginvaltuusto on myöntänyt Kajaanin Seudun Rytmimuusikoille 2.000 markan avustuksen Popp/jazz-leirin järjestämiseen Kajaanissa 4.-14. 8.75 Vastaava leiri on järjestetty jo useana kesänä.

Leiri on tarkoitettu viihdemuusikoille ja järjestäjänä toimii rytmimuusikoiden kanssa Kajaanin mlk:n kansalaisopisto. Tänä kesänä leirille otetaan noin50 muusikkoa, joista osan toivotaan olevan puhaltajia Tämä johtuu siitä, että tarkoituksena on leirin kautta koota oppilas- big band, Etusijalla leirille ovat jo aikaisemmin soittaneet muusikot.

 

1.5.75           Kainuun Kansanpirtti/SKDL -iltakeikka klo 19

8. 5.75          Paltamo, Korpitien koulu - big band - Koulukonsertti + yleisökonsertti.
                    Tänään on siis jälleen tilaisuus tulla kuuntelemaan big bandia Paltamossa.

9.5.75           Vuohenki klo 19

22. 5.75 to     Nils-Aslak Valkeapää KBB:n solistina (Linnan lukio klo 19)

24.5.75 la      Kainuun Sanomat: Nils-Aslak Valkeapää uskoo saamelaisten oikeustaisteluun

Saamelaisten oikeus omistaa oma maansa pitää tunnustaa.

Saamelaisten pitää saada oppia omaa äidinkieltään koulussa.

Turismi pitää ohjata määrätyille alueille. Käsivarsi pitää rauhoittaa kokonaan.

Nils-Aslak Valkeapää Karesuvannosta taistelee saamelaisten oikeuksien puolesta.

Hänen mielestään Joikukin on merkki taistelusta ja sen renessanssi näyttö saamelaisten taistelun menestymisestä.

Nils-Aslak Valkeapää on paitsi esiintyvä taiteilija myös taidemaalari ja kirjailija ja saamelaisten luottamusmies. Hän uskoo, että saamelaiset vielä saavat heille kuuluvat oikeutensa.

 

24.5.1975 Lauantaina - Kainuun Sanomat / Unto Torniainen:  Hieno päätös Big Bandin alokasvuodelle
Kajaanin Sekakuoro ja Kajaani Big Band solistinaan Nils Aslak Valkeapää tarjosivat monipuolisen parituntisen Linnan lukion salissa torstaina.(22.5.75)

Kevätkonsertin aloitti Kajaanin Sekakuoro ja ohjelmistossa oli tyypillisen kuoromusiikin lisäksi kevennyksenä ikivihreitä iskelmiä. "Sait multa kukkaset toukokuun", "Elisabeth Serenadi" ja "Sateenkaaren tuolla puolen" olivat kuoron miellyttävimpiä esityksiä. Tosin säestävän yhtyeen ja kuoron välillä oli pieniä rytmiongelmia, jotka johtuivat ilmeisesti vähistä harjoituskerroista.

Kuoron esitys päättyi lauluun "Kalliolle kukkulalle", jossa Kajaani Big Band peitti pauhullaan kuoron äänet lähes täysin.

Kajaanin Big Band soitti monipuolista ohjelmistoaan tyylikkäästi. Kuitenkin esitystä häiritsivät pahasti lähinnä salin akustiikasta johtuvat tekijät. Big Bandin sektioiden välinen tasapaino oli huono ja koko esityksen suurin miinus oli liian kova volyymi.

Varsinkin kapellimestari Ilja Saastamoisen kitarasoolot soivat koko ajan liian kovaa. Sektioiden ylivolyymi voidaan vierittää kehnon salin tiliin, mutta Saastamoisella on tietääkseni kitaravahvistimessaan äänenvoimakkuutta säätelevä potentiometri.

Konsertin hieman haparoivan alun pelasti kuitenkin Nils Aslak Valkeapää. Sana joiku herättää tiettyjä ennakkoluuloja. Kun vielä puhutaan joikaamisesta konsertti-olosuhteissa, oli monella kuulijalla varmasti hieman epäilevä käsitys siitä mitä tuleman pitää.

Kuitenkin "Ailun" esiintyminen ja musiikki otti kuulijat heti. Hänen musiikkinsa pursuaa saamelaisesta perinteestä. Luonnonlapsen välittömyydellä ja innostavalla tulkinnalla hän tekee musiikistaan taidetta.

Osuutensa alussa "Ailu" lauloi pikkuyhtyeen säestyksellä. Innostuipa Iljakin joikaamaan mukana. Akustisen kitaran kanssa Ilja Saastamoinen työskenteli siten, että hänen perehtymisensä saamelaiseen musiikkiin näkyi.

Illan pääteos oli joikusarja, jossa "Ailu" ja Big Band osoittivat joikujen toimivan myös jazz-pitoisessa ympäristössä.

Nils Aslak Valkeapään ansiosta jäi hieman keskeneräisen tuntuisesta konsertista kuitenkin hyvä maku kuulijan mieleen. Konsertti toi jälleen mieleen Kajaanin todella surkean konserttisalitilanteen. Ei ole mukava istua konsertissa, jossa juuri ja juuri näkee kapellimestarin pään.
UNTO TORNIAINEN

 

Päiväämätön - Kaleva - Kajaani (M-L M): Kajaanin Big Band keväällä Bergeniin
Kajaanin big band - Kainuun alueorkesteri tulee alkaneena toisena toimintavuonnaan huomattavasti laajentamaan toiminta-aluettaan valtakunnalliselle ja jopa kansain-väliselle tasolle. Ensi keväänä orkesteri mahdollisesti osallistuu Bergenin musiikkijuhlille norjalaiselta Jan Garbarekilta tilatulla big band -sarjalla. Orkesteri aikoo vierailla myös Jokkmokkissa sekä Tukholman saamelaiskulttuurin viikolla vuodenvaihteessa.

Ensimmäisen soitantokautensa aikana orkesteri piti kaikkiaan 35 konserttia. Kainuun lisäksi soitettiin mm. Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa, Rovaniemellä, Pihtiputaalla, Kuopiossa ja Porissa. Ensi talvena konsertit pidetään myös Joensuussa ja Jyväs-kylässä. Pelson varavankilassa on tarkoitus pitää syksyllä radioitava konsertti.

Kapellimestari Ilpo S a a s t a m o i s e n mukaan idealismin aika alkaa olla lopussa alueorkesterikokeilun taloudellista puolta ajatellen. Syksyn tavoitteena on aikaansaada säännöstö, joka takaa normaalitariffien mukaiset tuntipalkat avustajille. Myös päätoimisten soittajanvirkojen saaminen olisi tärkeää. Ilman niitä esim. koulukonserttien pitäminen on täysin mahdotonta.

Ohjelmistossa on Saastamoisen mukaan se vaikeus, että monistettu big band -nuotisto on hyvin yksipuolista. Joustavuutta orkesterin toimintaan on saatu lähinnä isosta orkesterista erotetulla pienellä kokoonpanolla. Pienyhtye pystyy vaihtamaan musiikkityyliä laidasta laitaan erilaisilla soitinkokoonpanoilla...

 

25.5.75          Kainuun Sanomat - (kh):  BIG BANDIN MAHDOLLISUUDET RAJALLISET
Pentti Karjalainen pitää Kajaanin Big Bandia, Kainuun kokeilualueorkesteria mielenkiintoisena kokeiluna.

- Big band on ihan oma musiikkityyli, joka voi olla hauska ja antoisa. Vakavammassa mielessä se ei kuitenkaan voi vastata kamariorkesterin tai sinfoniaorkesterin tarjoamia koulutusmahdollisuuksia.

Big band-tyyppisestä orkesterista puuttuu tyystin jousisto, joka on ydin, perusta ja runko klassiselle musiikille, Pentti Karjalainen sanoi. Big band voi Karjalaisen mukaan olla innostamassa paikkakunnan musiikkioloja yleensä, mutta ainoana musiikin tarjoajana se on yksipuolinen.

 

26.5.75 Kymenlaakson kesäyliopiston alueorkesteriseminaari (Kotkan Koteko)
            Seminaarin johtaja: Koulunjoht. Tapani Arvola - Esitelmiä mm. R. Kivelä - P. Rautio - E. Bister
         > Alustus (IS): Big Band alueorkesterina (klo 10.30)

> MAF-sound - kesä 1975 (lyhennelmä)
> Päiväämätön lehtijuttu: Kuvateksti: "Kesäyliopisto aloitti"

29.5.75         KBB Kostamuksessa (Taisi sataa lunta matkalla?)

6.-7.6.75         Porin Pioneerijuhlat - SDNL:n  kulttuurikatselmus - KBB:n yhtye

Päiväämätön: ...Suoritetut esiintymiset tullaan myös arvostelemaan. Arvostelulautakunnan muodostaa varsin asiantunteva joukko tovereita eri aloilta. Arvostelulautakunnan jäseniksi ovat lupautuneet mm. seuraavat henkilöt: kapellimestari Ilja Saastamoinen, teatterinjohtaja Matti Miikkulainen, kapellimestari Heimo Anttiroiko, radion viihdeohjelmien päällikkö Tapio Lipponen, liikunnan-ohjaaja Maija-Liisa Pitkä, toimittaja Ilpo Saunio, näyttelijä Pekka Laiho, tiedotus-päällikkö Pauli Salonen, toimittaja Pentti Kemppainen sekä myyntipäällikkö Helge Jämsén...

Päiväämätön: Katselmuksen aluksi esiintyi myös Ilpo Saastamoisen johtama Kajaanin Big Bandin kvartetti kansanmusiikkipohjaisine numeroineen.

Päiväämätön: Korkeatasoinen kulttuurikatselmus
Useat kymmenet nuorisoliittolaisryhmät osallistuivat SDNL:n 13. kesäkisojen kulttuurikatselmukseen Porin teatterissa. Katselmuksesta muodostui nuorisoliittolaisten parhaiden ryhmien loistava esiinmarssi...

Tilaisuuden avasi Kajaanin Big Band modernisoidulla polskalla.

10.6.75         Klo 14 Balettikatselmus Kuopio tanssii ja soi -päivillä
                   (Liisa Tiitisen tanssiryhmä + KBB:n yhtye: Toi & Moi)
                  - KBB:n yhtyekonsertti torilla klo 18

Kainuun Sanomat?
(Kuvateksti: Kajaanin liikunta- ja balettikoulu harjoittelee parhaillaan ohjelmaa "Toi & moi" yhdessä Kajaanin Big Bandin kanssa. Ilpo Saastamoisen säveltämällä ja Liisa Tiitisen ohjaamalla tanssilla on määrä osallistua Kuopio tanssii ja soi -viikon balettikoulujen katselmukseen. Viime vuonna Kajaanin liikunta- ja balettikoulu arvosteltiin katselmuksen parhaimmaksi.)

BIG BAND JA BALETTIKOULU YHDESSÄ KUOPIOON
Kajaanin liikunta- ja balettikoulu valmistelee parhaillaan yhteistä ohjelmaa Kajaanin Big Bandin kanssa Kuopio tanssii ja soi -viikolle, joka alkaa 5. kesäkuuta. Tanssin nimi on "Toi & moi", ja se kertoo ystävyydestä. Musiikin tanssiin on säveltänyt kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Tanssin on suunnitellut yhdessä tanssijoiden kanssa Liisa Tiitinen...

Päiväämätön:
Viime vuoden katselmusten, ykkössijaansa oli puolustamassa Liisa Tiitisen johtama Kajaanin liikunta- ja balettikoulu. Koulun mukana oli myös oma orkesteri Kajaanin Big band -yhtye, jonka kanssa tehtävä yhteistyö on osa kainuulaisesta kunnallisesta kokeilusta. Kajaanilainen koulu sijoittui katselmuksessa viidenneksi.

 

15.6.75 Savon Sanomat - Heikki Tegelman:  Kajaanilaisten kansanmusiikki-kimara
Kylmästä värjöttelevä pieni kuuntelijakunta sai torilla tiistai-iltana palkinnokseen pienoisen musikaalisen yllätyksen, joka olisi ansainnut paremmatkin puitteet ja suuremman ennakko-mainostuksen. Kajaanin kaupungin alueorkesterimuotoisena toimivan bigbandin joukosta koottu kvartetti tarjosi kuunneltavaksi harvinaista tavaraa: sarjaa kotimaista ja itäeurooppalaista kansanmusiikkia taitavina ja elävöitettyinä sovituksina sekä jazzillisilla elementeillä ryyditettynä. Toriyleisö ikäpolveen katsomatta tuntui hyvin omaksuvan sekä kappaleiden tutut ainekset että ylimääräisen terävöityksen.

Ohjelmiston valinnasta lienee pääasiassa vastannut Kajaaniin muuttanut tunnustettu musiikkipedagogi ja jazzmuusikko Ilja Saastamoinen, joka kuuleman mukaan on saanut valmentamaansa bigbandiinkin ja sen maakunnalliseen kuulijakuntaan ympättyä ennakkoluulottomia musiikillisia ajatuksiaan. Saastamoisen kitarataituruus osoitti myös, kuinka hyvin sähköistettykin instrumentti saadaan soveltumaan vaikka azerbeidzanilaisen perinnesävelmän perussointiin että sen monirytmisellä pohjalla kehiteltyihin improvisoituihin sooloihin. Musiikin rajat ovat loppujen lopuksi hyvin liukuvat!

Ryhmän taidokkaita kuvioita kutoivat lisäksi valitettavasti nimettömiksi jääneet amerikkalainen vibrafonisti-perkussionisti sekä jugoslavialainen viulisti, jotka molemmat kuuleman mukaan ovat Kajaanin alueorkesterin palkkalistoilla. Basisti Kari Hynninen sen sijaan tuntui eniten kärsineen kylmästä eikä yltänyt täysin toisten taitojen tasolle.

Saadun tiedon mukaan on kajaanilaista big band- ja sen liitännäismusiikkia tarjottu aidon alueorkesteriperiaatteen mukaan ennenkin kuopiolaisten kuunneltavaksi. Toivottavasti musiikkivaihto lähikaupunkien välillä piristyy siten, että saamme kuulla tätä mielenkiintoista ryhmää otollisemmissa esitystiloissa.
H. T. [Heikki Tegelman]

18.6.75      Lahti - Mukkulan kirjailijakokous
              - KBB:n yhtye kans.väl. kirjailijaillassa Lahden konserttitalossa

28.6.         VVTL:n juhla Kuusamossa - KBB:n trio + saamelaiset (Ailu, Jaakko, Elle)

29.6. su     Suomussalmen Köhäkkä -75
                Ämmänsaari (Kiannonpuisto) - yhtyekonsertti klo 13-14.30

Päiväämätön - syksy 1975 - Kainuun Sanomat:  "Big Bandin jatkuvuus tukitoimin"
Opetusministeriön tulisi varmistaa tukitoimilla Kajaanin Big Bandin orkesterin rungon saamisen päätoimiseksi jo kokeilun aikana, sanotaan Oulun läänin taidetoimikunnan perjantaina antamassa kannanotossa.

Tämä tapahtuisi siten, että ministeriö myöntäisi orkesterikomitean mietinnön mukaisesti Kajaanin Big Bandille avustusta 50 prosenttia sen kokonais-kustannuksista.

Kuusamossa koolla ollut läänin taidetoimikunta näkee Kajaanin Big Band -kokeilun jo tässä vaiheessa valtakunnallisesti merkittäväksi.

Taidetoimikunnan mielestä läänin kahden orkesterin tulisi toimia koko Pohjois-Suomen klassisen ja niin sanotun rytmimusiikin konserttitarpeita palvelevina.

Rovaniemen kvartetti huolehtisi Kajaanin Big Bandin kanssa pienkokoonpanojen musiikkitarjonnasta. Kajaanin klassisen musiikin tarpeista huolehtisi tällöin osaltaan  myöhemmin perustettava kamarimusiikkikokoonpano.

Toimikunta keskusteli vilkkaasti kulttuurilautakunnista. Aiheesta alusti toimikunnan sihteeri Maija Kotilainen.        

28.8.75 to     KBB & Kajaanin balettikoulu Sotkamon Syyssopassa (Rientola)

30.8.75         Kulttis, Hki "Suomen kansan puolesta" (SKP:n Hgin piirijärjestö)
                 - Ailun konsertti + KBB:n trio (> KU 30.8.75 - Ilpo Saunio)

- Kansan Uutiset: Kajaanin big band -trio Helsinkiin

31.8.75         Kansan Uutiset: SKP:n syystapahtuman ohjelma oli virkistävän erikoinen ja sen keskeisiksi teemoiksi kohosivat alkuosassa viesti maan pohjoisosista: Kajaanin Big Bandin esitykset ja saamelaisen Nils-Aslak Valkeapään joiut sekä loppuosassa terävä ja samalla riemukkaan hauska Kulttuuridemokraattien ohjelmaryhmän vaalisketsi Operaatio Inflandia.

... Tuoretta ohjelmistoa
SKP:n Helsingin piirin järjestämän syysjuhlan ohjelma valloitti yleisönsä nimenomaan uutuudellaan ja tuoreudellaan, korkealla taidollaan tai poliittisella iskevyydellään.

HIEMAN HÄMMENTÄVÄSTI aloitti ohjelman Kajaanin Big Bandin trio Ilpo Saastamoinen, Kari Hynninen, Timothy Ferchen, jonka esittämät pehmeän eksoottiset azerbaidzhanilaissävelmät jäivät vielä outoina vaille vastakaikua. Mutta kun Unto  M i e t t i n e n tarttui juontajan tehtäviin ja kertoi, mistä on kysymys, kuunteli yleisö jo aivan uudella tarkkaavuudella trion kazahstanilaisia sävelmiä ja harvinaisen kevyesti keinahtelevia suomalaispolkkia.

JA KUN LAVALLE SAAPUI saamelaislaulaja Nils-Aslak Valkeapää, oli vastaan-otto myrskyisen sydämellinen. Värikkäässä saamelaisasussaan joikhannut Nils-Aslak aloitti hyvin vaikuttavalla joiulla, joka oli omistettu Finnmarkenin kylmillä tuulisilla vuorilla kuolleelle tytölle. Kajaanilaistrionsäestyksessä ulvoi tuuli, viilsivät vihlovan kylmän pakkasen soinnut, helisivät kellot ja kulkuset ja yleisö otti esityksen lämpimästi vastaan. Kaksi muuta iloisen tanssirytmistä joikhua valloittivat sitten loput.         

NEILIKKA-RYHMÄN mukana tapahtui siirtyminen puolalaisen Partisaanivalssin pehmeään tunnelmaan. Kehtolaulun Vietnamille jälkeen astui neilikkalaisten riviin myös Nils-Aslak Valkeapää, joka osallistui saamelaislaulun Kotimaani vaikuttavaan yhteisesitykseen.

TÄMÄN ESITYKSEN JÄLKEEN puhunut Aarne Saarinen vakuutti kommunistien ja kansandemokraattien toimivan kansallisten vähemmistöjen, tässä tapauksessa saamelaisten puolesta kaikissa asteissa, myös eduskunnassa.

13.9.75         KBB esittäytyy Maakuntaliitolle ja Läänin taidetoimikunnalle

14.9. su         KBB Puolangan Rokulissa Yläasteella klo 15

16.9.75 ti         Kainuun Sanomat - Eero Marttinen:
Vilkas kysyntä sävyttänyt Kainuun orkesterikokeilua - Ensi vuonna matkoja Pohjoismaihin
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen on toiminut pian vuoden Kajaanin Big Bandin päätoimisena kapellimestarina. Hän on yllättynyt kysynnän vilkkaudesta. Oman äänilevyn teko kuuluu myös Kajaanin Big Bandin lähiajan suunnitelmiin.)
- Kainuun alueorkesterikokeilu on ainakin kysynnän osalta lähtenyt käyntiin hyvin. Vilkkaudessaan ja laajuudessaan kysyntä on ollut yllättävää. Näin sanoo Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen tarkastellessaan nyt runsaan vuoden kestänyttä alueorkesterikokeilua. Kajaanin Big Band aloitti toimintansa kunnallisena alueorkesterina syyskuun alussa viime vuonna. Ilpo Saastamoinen puolestaan aloitti Big Bandin päätoimisena kapellimestarina kuukautta myöhemmin.
- Tullessani Kainuuseen, ajattelin, että täällä varmasti jää aikaa myös säveltämiseen. Mutta ensimmäinen vuosi on ollut niin kiireen täyttämää, että säveltämisrauhaa ei ole juuri löytynyt, Saastamoinen sanoi.

Ensimmäisen soitantokauden aikana 1974-75 Kajaanin Big Band ja sen runkona oleva pikkuyhtye konsertoivat yli 35 kertaa Kainuun lisäksi mm. Rovaniemellä, Oulussa, Raahessa, Ylivieskassa, Pihtiputaalla, Kuopiossa, Porissa ja Helsingissä. Viime vuoden lokakuussa pidettiin ensimmäinen konsertti Vartiuksessa Kostamus
-työntekijöille.

- Näyttääkin siltä, että orkesteritoimintamme muodostuu ensimmäisenä Suomessa todella valtakunnalliseksi alueorkesteritoiminnaksi laajan kysynnän vuoksi. Tulevan talven aikana konserttitoiminta kattaa näet myös Joensuun ja Jyväskylän. Syyskaudella tulemme lisäksi esittämään radioitavan konsertin Pelson varavankilassa läänin taidetoimikunnan apurahan turvin.

Kainuun kuntien tarjoamista esiintymistiloista Saastamoinen sanoi, että ne ovat enimmäkseen akustisesti heikkolaatuisia:
- Kaikkein mahdottomimpia soittopaikkoja ovat koulujen juhlasalit, jotka eivät ime ääntä juuri yhtään. Sen sijaan nuorisoseurojen talot ja tanssipaikat ovat jo kelvokkaita. Kajaanissa akustisesti paras soittopaikka on kauppaoppilaitoksen sali. Olosuhteisiin on kuitenkin tyytyminen, vaikka ne vievätkin osan kuuntelu-nautinnosta.

 

ESIINTYMISMATKALLE NORJAAN JA RUOTSIIN
Vuodenvaihteessa ja ensi keväänä Kajaanin Big Band aikoo konserttimatkoille myös maamme rajojen ulkopuolelle.

Tukholmassa vietetään vuodenvaihteessa saamelaiskulttuurinviikkoa, jolle Big Band aikoo osallistua pää-teoksenaan Seppo Paakkunaisen tekemä joikusarja. Solistina tulisi olemaan tuolloin Nils-Aslak  V a l k e a p ä ä Samassa yhteydessä on tarkoitus vierailla myös Ruotsin Jokmokissa.

Yhdessä Nils-Aslak Valkeapään kanssa Big Band aikoo myös ensi toukokuussa. Norjaan Bergenin musiikki-juhlille. Siellä on tarkoitus esittää norjalaisen Jan  G a r b a r e k i n  kirjoittama noin puoli tuntia kestävä big band -sarja norjalaisen kansanmusiikin pohjalta.

Kapellimestari Saastamoinen sanoo toivovansa, että kevätkaudella 1976 Big Bandissa olisi jo viisi päätoimista soittajaa. Hän arvelee, että tällöin konserttien määrä nousisi ensi vuoden aikana 60:n vaiheille.

Kapellimestari Saastamoinen tähdentää, että Big Bandin konserttiin tultaessa olisi syytä jättää ennakkoasenteet musiikin suhteen kotiin:
- Kun ennakkoasenteet ovat pois, niin me huolehdimme kyllä lopusta, Saastamoinen vakuutti.
-em.

6.10.                 Iisalmen (Juhani Ahon yläaste) ja Lapinlahden lukiot & yläaste          (Konserttikeskus)

16.10                 Kajaani, Linnan lukio/Lönnrotin koulu - yhtyekonsertti

18.10.75 la         Pelson konsertti - KBB (ei pianoa!) - tauoton kons. 12-13.30.
                        (Radio - Läh. 8.11.75 / Demari? tai 27.1.76)

> K-Sanomat: 22.10.75 ke - Unto Torniainen: Kajaanin Big Band vieraili Pelsolla
(R. Lehtinen: Letkis, S. Paakkunainen: Balladi Savonlinnalle, E. Koivistoinen: Snooker blues,
 Trad: Suomalaisittain (sov. K. Backlund?), Bud Coleman: The Wall Street Rag, D. Ellington: Mood Indigo)

19.10.75 su-ilta:  KBB Joensuussa

> 21.10.75         Pohjois-Karjala - Mj K. [Mattijuhani Koponen]:
Kajaanin Big Bandin Joensuun vierailulla tylyt puitteet
Kulttuuriskandaaliksi, häpeäksi Joensuulle ja joensuulaisille voi syyllä luonnehtia Kajaanin mainion Big Bandin saamia puitteita sunnuntaina Joensuussa. Ne olivat monellakin tapaa erittäin tylyt.

Ensinnäkin tähän hyvään konserttiin oli saapunut vain sata kuulijaa. Muun muassa kaupungin oman ison pumpun muusikoita oli paikalla vain muutama. Oppia kun olisi syytä käydä aina hakemassa.

Toisekseen esityspaikkakaan ei ollut mikään erinomainen. Joensuun urheilu-talo toki ei olekaan rakennettu miksikään konserttisaliksi, mutta kun muutakaan ei ole, jossainhan konsertit on pidettävä.

Mutta ei näköjään riitä, että saa kärsiä kurjasta akustiikasta, konsertin järjestäjien pitää vielä maksaa riistovuokria. Joensuun Popmuusikot, joka konsertin oli järjestänyt, ei saanut edes vuokratuloja peitettyä, puhumattakaan vieraitten aiheuttamista luonnollisista kustannuksista.

Popmuusikoilla on konsertointia varten läänin taidetoimikunnalta tuhannen markan apuraha. Nyt se katoaa yhteen tilanteeseen, mikä ei vastaa tarkoitustaan. Toivottavasti jostakin löytyy apua muitten vierailujen järjestämiseksi.

Kaupungin kulttuurilautakunnan - sellainen kuulemma täällä on! - tehtäviin pitäisi itsestään selvänä kuulua kyseisten konserttien tukeminen, jopa järjestäminenkin.

Onkin murheellista kun tietää miten paljon luovaa energiaa tässäkin kaupungissa hukataan päättävien elinten piittaamattomuuden takia. Kaupunki on täynnä nuoria, jotka paremman puutteessa joutuvat olemaan kaduilla sinne heitettyinä. Jos kaupungissa olisi kunnollinen monitoimitalo, se pelastaisi paljon asiaa. Konsertteja ja muita rakentavia ja virikkeisiä tilaisuuksia voisi järjestää entistä enemmän: Joensuu alkaisi pian olla karjalaisen kulttuurin elinvoimainen ja vireä keskus. Nyt se on sen irvikuva.

KAJAANIN BIG BAND
Ilja Saastamoinen on sellainen ennakkoluuloton ja rohkea musiikin pioneeri, jollaisia tämä maa tarvitsee. Hän on nyt vuoden päivät johtanut Kajaanin "kunnanorkesteria". Orkesterihan on vasta toinen maassamme oleva, jonka kapellimestari on kunhan palkkaama. Mitä saataisikaan Joensuussa aikaan vastaavalla kulttuurimyönteisyydellä!

Kajaanin Big Band on mukavassa vaiheessaan. Se on melko pitkälle kehittynyt, vaikka harjoituksia kuulemma ei voidakaan pitää riittävästi. Onkin toivottavaa, että kajaanilaiset ymmärtävät aarteensa merkityksen koko maalle, ja tukevat sen kehittymistä taiteellisesti täysipainoisiin saavutuksiin.

Joensuun konsertti oli lämmin ja onnistunut tapahtuma. Saastamoinen ja hänen "täysilaidallisensa" saivat innostuneen vastaanoton. Se palkittiin ylimääräisellä numerolla. Tervetuloa uudestaan, toivottavasti, ensi kerralla on väkeä enemmän. Sitä ennen olisi mielenkiintoista kuulla orkesterin pienempää kokoonpanoa esim. Shemeikan jameissa. Nekin kun kaipaavat ulkopuolista apua onnistuakseen kunnolla.
Mj K.

> 24.10.75         Karjalainen - Konsertit (19.10.75) - Pekka Paasio: Kajaanin Big Band
Huima huvivero tappoi 50-luvun loppupuolella suuret tanssiyhtyeet. Tilalle tuli voittoisa elektronilaitteisto. Muutaman vuoden ajan on jo näkynyt puotien ikkunoissa kiiltäviä saksofoneja merkkinä siitä, että big-band ajatus herää henkiin siellä ja täällä. Kajaaniin on saatu tämän kulttuurijäänteen vetäjäksi Ilpo Saastamoinen. Mies, joka taitaa tyylin instrumentalistina + hengenpuhaltajana sytyttävään musiikkitaiteeseen.

Kajaanin saavutukset tämäntyyppisen soittotaiteen uralla ovat kieltämättä ajatuksia herättävät. Kohtuullisella miesluvulla päästään moniulotteiseen tulokseen alue-orkesterityössä. Toisaalta voitiin havaita sunnuntai-iltana Joensuun urheilutalossa "kunnallisvirkamiesotetta" sangen vaikuttavasti big-bandin suorituksissa. Kyläkioskimainen esiintyminen, anteeksipyytävät ohjelmaesittelyt ja "penkillä-pysyvät" soolot eivät liene kehitystä, vaan pikemminkin vauvatautia.

Musiikkiosuuden tarkastelussakaan ei voi nähdä pelkkää myönteistä. Puhaltajat oli tosin trimmattu perin huolella. Puhallinsoittimen haltijat osasivat asiansa. Fonien, trumpettien ja pasuunoiden taitajat (näin voidaan todella sanoa) onnistuivat yrityksissään, mitä tulee stemmasoittoon. Nämä viheliäiset komppi-ihmiset sotkivat tosi soinnin mekaanisella mukanaolollaan. Miksi piano yksinkertaisin kolmisoinnuin paukkaa mikkiin? Miksi bassokitara pitää watteja päällä silloin, kun muu orkesteri demppaa pianonyanssiin?

Tuli mieleen, että kapellimestarille löytyisi tointa, jos hänelle annettaisiin käytettäväksi mittaripöytä, joka partituuria kunnioittaen jakaisi voimasuhteet. Tuskin pelkät mikrofoniasettelut olivat syynä siihen, että Harri Sovelius fonisektion cantus firmuksena loisti kukkona tunkiolla. Kollektiivista, tasasävyistä sointia jäätiin paitsi. Edellytykset olisivat olleet olemassa. Harri Soveliuksen soolot toisaalta jäivät kapellimestarin kitarasoolojen ohella ainoiksi tosikooruksiksi.

Vanhan pojat jazzia kuultiin alkupuolella. Todella hyvin harjoitettua Ellingtonia, ym. Svengimeininki jäi kuitenkin jäykähköksi. Suomalainen ohjelmaosuus vaikutti enimmin. Vaikka kvintettisarjaa voi kuvata otsikolla "käpy selän alla", se sooloineen oli todellista jazzia erityisesti Ilpo Saastamoisen ansiosta.

Kyllä kajaanilaiset pystyvät todistamaan big band -idean elinkelpoisuuden ja täten luomaan rohkaisua paikallisille yrityksille.
Pekka Paasio

 

23.10.75 to klo19.00  Kaupunginteatteri - KAJAANIN BIG BANDIN KONSERTTI        

VANHANPOJAN JAZZIA

1.         The Wall street rag                            Bud Coleman / Herb Alpert

2.         Mood Indigo                                      Duke Ellington / Klaus Salmi

3.          Skyliner                                            Charlie Barnet / Billy Moore Jr.

4.          The Sound of Music                           Richard Rodgers / Ensio Kosta

5.          Perdido                                            Juan Tizol / Stan Butcher

6.          Missouri Walz                                   Shannon - Logan / M. Alanko

7.          Drum boogie                                    G.Krupa / R.Eldridge / Elton Hill

8.          Tango Granada                                 L-J. Petersen

9.          On the Green Dolphin street               B. Kaper

10.         Spinning Wheel                                 D. Clayton-Thomas

SUOMALAISITTAIN

11.         Joutsenen juju                                   sov. Ilpo Saastamoinen

12.         Letkis                                                Rauno Lehtinen

13.          Vispilänkauppaa                                Erik Lindström / Sven Nygård

14.          Balladi Savonlinnalle                          Seppo Paakkunainen

15.          Saat tänään huomenlahjan                 Kalevi Nyqvist

16.          Ikävä                                                Jarmo Sermilä        

17.          Snooker blues                                    Eero Koivistoinen        

18.          Suomalaisittain                                   sov. Kaj Backlund        
            - Poijat ne raitilla - Itkevä huilu - Aamulla varhain - Ol kaunis kesäilta

 

23.10.75  (konserttiarvostelu) > "Kajaanin Big Band osoitti kuntonsa"
Kajaanin Big Band avasi konserttisyksynsä Kajaanissa torstaina antamalla moni-puolisen ja kaikin puolin onnistuneen konsertin täyteen ahdetussa kaupungintalossa. Konsertin ohjelmisto jakautui kahteen osaan. Ensimmäisen otsakkeena oli "Vanhanpojan jazzia" ja toisen "Suomalaisittain".

Kapellimestari Ilja Saastamoinen oli saanut Big Bandin olosuhteet huomioiden hyvään vireeseen. Olosuhteilla tässä yhteydessä tarkoitetaan yhtä harjoituskertaa viikossa ja päätoimisten big bandilaisten puuttumista. Kuitenkin konsertti osoitti kuinka aktiivinen työ tuottaa kauniin tuloksen.

Konsertin alussa kuullut jazznumerot soivat hyvin ja kun orkesterin balanssikin oli lähes paikallaan kuultiin tosi miellyttävää musiikkia. Jazz-osuuden parhaat palat tarjoili Big Band kappaleissa "Skyliner", "Drum Boogie" ja "On The Green Dolphin Street". Ei muissakaan numeroissa mitään vikaa ollut, edellä mainitut esitykset vain jäivät svengaavina mieleen. "On The Green Dolphin Street" on varsin vaikea sävellys ja kappaleen koossa pysyminen pientä sointiklikkausta lukuun ottamatta on osoitus Big Bandin yhteissoiton ja soittovarmuuden lisääntymisestä.

Viihteellisistä kappaleista jäi mieleen Tapani Leskisen täyteläisesti tulkitsema "Tango Granada". Muista solistisuorituksista sietää mainita kapellimestarin näppärä sooloilu "Perdidossa" ja Timothy Ferchenin kapulointi "Drum Boogiessa".

"Suomalaisittain" osa piti sisällään monipuolista musiikkia ja muiden yläpuolelle kohosivat "Balladi Savonlinnalle" ja "Suomalaisittain". Seppo "Paroni" Paakkunaisen "Balladi Savonlinnalle" oli koko konsertin ehdoton musiikillinen kohokohta. Sektiot soivat puhtaasti ja huomio kiintyi Hannu Soveliuksen lämmin-ääniseen saksofoniin sekä kappaleen erinomaisiin nyansseihin.

"Suomalaisittain" oli Kaj Backlundin sovittama kansanlaulusikermä, jossa huiluilla ja hanurilla saatiin aikaan hienoja sointiyhdistelmiä. Kappaleen huippukohta koottiin koko orkesterin soittaessa mahtipontisesti "Itkevää Huilua". Ylimääräisenä kuultu "Kalliolle Kukkulalle" päätti komeasti konsertin.

Ilja Saastamoisen työ alkaa kantaa yhä hienompia tuloksia. Orkesterin instrumenttivalikoimaa käytettiin monipuolisesti, ja kun lisäksi kuultiin mainioita yksilösuorituksia, oli konsertti todella hyvä osoitus alue- big bandin nykykunnosta.
UNTO TORNIAINEN

 

> 30.10.75         Kaleva - Kari Karemo: Kajaanista kajahtaa (23.10.75 konsertista)
Kainuun alueorkesteri eli Kajaanin Big Band on toiminut vuoden. Orkesterin kapellimestari Ilpo Saastamoinen tunnettu ja arvostettu muusikko, on ollut Kajaanissa vuoden.

Miksi Kajaaniin: Ilpo Saastamoinen istui alueorkesterikomiteassa ja joutui paneutumaan asioihin. Lisäksi hän oli Kuubassa tutustumassa miten musiikin hajasijoitusjärjestelmä toimii.

- Halusin kokeilla käytännössä miten homma sujuu, Hesassa alkoi kertyä niin paljon luottamustehtäviä, että muutto Kajaaniin oli järkevä tapa päästä irti ja saada työrauhaa, Saastamoinen kertoi.

Työrauhaa ja ilmeisesti myös inspiraatiota on Kajaani pystynyt tarjoamaan, sillä nyt vuoden aikana Saastamoinen sanoi säveltäneensä enemmän kuin kahdeksan vuoden aikana Helsingissä.

Muutenkin Saastamoisella tuntuu menevän hyvin, hänen menestyksen saavuttanutta Kitarakirjaa kositaan ruotsiksi ja kustantaja on pyytänyt alkeiskirjaa 10-vuotiaille kitaristeille.

Tyhjästä ei alueorkesteria jouduttu polkaisemaan, sillä Kajaanin Big Bandin taustahistoria alkaa 1950-luvun lopulta toimineesta "isosta orkesterista". Vuoden 1972 lopulla Kajaanin kulttuurilautakunta sai kaupunginhallitukselta valtuudet valmistaa ja ehdottaa opetusministeriölle Big Band -tyyppisen alueorkesterikokeilun aloittamista Kajaanissa, idean isänä Sakari Jankko.

Big Bandilla on ollut käyttöä. Sille ja pikkuyhtyeelle kertyy tänä vuonna 45 konserttia. Vierailupaikkoja ovat olleet mm. Vartius, Joensuu, Helsinki, Pori, Raahe, Oulu. Jos harjoiteltu musiikki pantaisiin jonoon, syntyisi kymmenen tunnin konsertti.

Toiminnan budjetti tänä vuonna on 150.000 markkaa. Tästä valtion alueorkesteriavustus on 55.000 mk, pääsylipputuloja on 30.000 ja muusta vastaa kunta. Ilpo Saastamoinen on päätoiminen ja sivutoimisina musisoivat Edvard  V e s a l a n  kanssa soittanut basisti Kari  H y n n i n e n  ja New Yorkista kotoisin oleva Kainuun musiikkiopistossa opettava Timothy  F e r c h e n  lyömäsoittimissa ja vibrafonissa. Muut soittajat toimivat avustajapohjalta. Vahvuus on 17 + kapelli-mestari. Lisäksi on sivutoiminen orkesterinjärjestäjä.

Jotta Big Band kehittyisi, pitää saada päätoimisia lisää, on Ilpo Saastamoisen mieli-pide. Jos näin käy on Helsingistä tulossa huippumuusikoita, hän lupasi. Kulttuurilautakunta on ehdottanut viittä päätoimista.

Tällä selvittäisiin kokeiluajan loppuun eli kunnes laki alueorkestereista tulee voimaan. Kaupunginhallitus käytti kuitenkin punakynää raskaalla kädellä: Yhtään Big Bandin virkaa ei esitetty valtuustolle.

Kulttuurilautakunta esitti asian suoraan valtuustolle ja pudotti päätoimiset kolmeen. Tämä on Saastamoisen mukaan äärimmäinen kompromissi. Valtuusto ei syttynyt asialle, virkoja ei otettu mukaan pakettiin. Kulttuurilautakunta aikoo vielä palata asiaan ennen talousarvion käsittelyä.

Jos ei saada virkoja, koko kokeilun taiteellinen mielekkyys tulee kyseenalaiseksi, Saastamoinen totesi. Hän painotti kuitenkin sitä, ettei tämä ole mikään erouhkaus.

Big Band -toiminta on päässyt niin hyvään vauhtiin, että kaupungin kannattaa pyrkiä sellaiseen ratkaisuun, että työ voi jatkua ja kehittyä. Ilpo Saastamoinen on moni-puolinen muusikko, musiikkipoliitikko ja kirjoittaja. Kajaanilla ei luulisi olevan varaa päästää häntä menemään.

Osoitus Big Bandin tarpeellisuudesta ja suosiosta oli Kajaanin kulttuuriviikkoon liittyvä konsertti kaupunginteatterissa. Sali oli tupaten täynnä, ja yleisö innostunutta. Näyttää silta, että Big Bandin konserteista on tullut koko perheen, juhla, oli nuoria, aikuisia, lapsia.

Konsertin ensimmäinen puolisko oli otsikoitu "Vanhanpojan jatsia", se sisälsi alan ikivihreitä. Kiinnostavin osasto oli väliajan jälkeinen "Suomalaisittain", joka koostui meikäläisistä big band -sävellyksistä. Täyttä kuvaa ei saanut, sillä pikkuyhtye ei esiintynyt ja Saastamoisen viljelemä kansanmusiikki tällä kertaa niukasti esillä. Valmistumassa on muuten sarja Kainuulaisesta kansanmusiikista.

Big Band selvisi konsertista kunnialla. Jos eteenpäin halutaan nykyisestä päästä, pitää päätoimisia soittajia siis saada lisää. Toimittu on vasta vuosi. Jos asiat menevät oikein, on Kajaanista tulossa alan keskus. Ties kuinka nimekkääksi kipuava. Mutta: Löytääkö kaupunki vielä myönteisen ja järkevän ratkaisun?

 

24.-25.10.75      Kajaanin taideviikko: balettisäestyksiä Kaup.teatterissa

> Kainuun  Sanomat - Pirjo Raiskio: Onnekas tanssinäytös: ...Ilpo Saastamoisen musiikkiin valmistettu Toi & Moi edusti jo korkeata tanssin tasoa...)

 

26.10.75          "Taideviikon taivallus" ampumaradalla - yhtyekons. 10-13
         (Kajaanin big bandin yhtye ei päässyt soittamaan, sillä paviljongin lämmitys meni epäkuntoon)

 

24.10.75 - Kainuun Sanomat - Anu Vedenpää: "Kysymyksiä alueorkesterista" (K. S:n yleisönosasto)
Luin uutisia Kajaanin kaupunginhallituksen kietomista virkapaketeista ja lukemani uutinen pysähdytti minut ajattelemaan ja etsimään vastausta muutamiin sen kohtiin. Uutisen mukaan mm. ehdotetaan perustettavaksi kokonaista viisi (5) osa- tai päätoimista tointa Big Band -orkesteriin. Haluaisinkin nyt lukemani uutisen ja aikaisemmin julkaistujen Big Bandin toimintaa selostavien kirjoitusten johdosta pyytää asiantuntijain vastausta muutamiin kysymyksiin. Toivon tämän lehden luovuttavan tilaa kysymyksiäni valaiseviin mahdollisiin vastauksiin.

1. Onko Big Band oikea muoto Kajaanin alueorkesteriksi?

2. Takaako Big Band riittävän monipuolisen tarjonnan?

3. Edustaako Big Band kaupallisen musiikin muotoa?

4. Miten taataan klassisen musiikin säilyminen paikkakunnalla? Viittaus Kajaanissa pidetyn kulttuuripoliittisen seminaarin lausuntoihin.

5. Onko Kajaanin Big Bandilla mahdollisuuksia nousta korkeatasoiseksi yhtyeeksi?

6. Onko kyseessä Kajaanin Big Band, (kajaanilaisten veromarkoilla avustettava) kun konserteista vain pieni osa pidetään Kajaanissa? Viittaus Kainuun Sanomien 16.9 kertoman uutisen mukaisesta toiminnasta ja tavoitteista.

7. Onko Big Band -musiikki taidemusiikkia?

8. Miten Big Band voi palvella vieraita solisteja, esim. laulajia, violisteja, pianisteja ym?

9. Kuuluuko Big Band -musiikki musiikin peruspalvelun muotoihin?

10. Miksi Kajaanin tulee (kalliisti) kokeilla sellaista, mitä muut eivät ole ottaneet vastaan?

11. Miten Big Band palvelee musiikkiopistoa mm. uusien soittajien kasvattajana ja opiston kasvattamien soittajien työllistäjänä?

12. Voiko Big Band palvella koulujen musiikkiopetusta?
Vuonna 1973 on valtion orkesterikomitea mietinnössään asettanut tavoitteet sinfoniaorkestereille, nimenomaan niiden kokeillessa alueorkestereina.
Tavoitteen mukaan: Alueorkesterin tulee

1. ylläpitää korkeata taiteellista tasoa;

2. konsertoida säännöllisesti toiminta-alueensa kunnissa näiden sijainnista tai kuntamuodosta riippumatta;

3. Järjestää konsertteja työpaikoilla, kouluissa muissa oppilaitoksissa, vanhain-kodeissa, hoitolaitoksissa, sairaaloissa ja muissa julkisissa ja yksityisissä laitoksissa;

4. ottaa pääsylippujen 'hintoja' määrättäessä huomioon eri vastaanottoryhmien taloudelliset mahdollisuudet;

5. kiinnittää ohjelmiston valinnassa huomiota kotimaisen ja orkesterin vaikutus-alueella sävelletyn musiikin osuuteen sekä erilaisten vastaanottoryhmien tarpeisiin ja toivomuksiin;

6. kiinnittää solistien ja kapellimestarien valinnassa huomiota kotimaisten esiintyjien osuuteen; sekä

7. järjestää tarvittaessa toiminta-alueellaan muutakin konserttitoimintaa, solisti-konsertteja, kamarimusiikkikonsertteja, pop-/jazzkonsertteja, kansanmusiikki-konsertteja jne. siten, että alueorkesterin toimisto huolehtii konserttien järjestelyistä.

Onko Big Bandilla mahdollisesti samanlainen tavoiteohjelma, ellei millainen?
Anu Vedenpää

 

> 26.10.75 "Vastauksia alueorkesterista" - Sakari Jankko, kulttuurisihteeri
Viime perjantaina 24.10. Anu Vedenpää esitti oivallisia kysymyksiä alueorkesterista, johon nyt tulisi vastauksia.

Siltä, onko Big Band oikea muoto Kajaanissa toimivaksi tarkoitetulle alueorkesterille, on tarkoitus saada vastaus suorittamalla kokeilua.

Big Band ei yksin takaa riittävän monipuolista tarjontaa, kuten ei mikään muukaan orkesterityyppi yksin sitä tee.

Mikään orkesterimuoto semmoisenaan ei ratkaise suhdetta kaupallisuuteen, vaan sen ratkaisee ohjelmistopolitiikka. Mikä orkesteri tahansa voi toimia kaupallisin perustein, tai ei.

Klassillisen musiikin kehittyminen ja voimistuminen paikkakunnalla ei häiriinny Big Bandin olemassaolosta, vaan päinvastoin.

Big Bandilla on mahdollisuus nousta korkeatasoiseksi ainoastaan päätoimisten ja kyvykkäiden muusikkojen turvin.

Konserteista tätä nykyä pieni osa on Kajaanissa, koska ei haluta rasittaa Kajaanin kaupungin budjettia kohtuuttomasti, vaan kerätään tuloja ympäri maata. Muutenkin tämänhetkinen toimirakenne on taloudellisesti ja taiteellisesti mitä kelvottomin, sillä se tarkoitettiin olemaan voimassa vain pari loppukuukautta vuonna 1974, mutta on toiminnassa vielä nytkin.

Big Band musiikki on taidemusiikkia samoilla ehdoilla, kuin minkä tahansa muunkin orkesterityypin esittämä musiikki.

Big Band voi palvella ja tarvitseekin vieraita solisteja esim. laulajia, violisteja, pianisteja ym.

Big Band musiikki ei ole varmaankaan musiikin peruspalvelun muotoja, vaan kuulunee laajan toimialueen erikoispalveluvarustukseen ja siksipä juuri odotetaan valtion subventoivan siihen niin voimakkaasti, että Kajaanin kaupunki kiinnostuisi toimimaan pysyvästi sen isäntäkuntana. Kaikilla aluekulttuurilaitoksilla on välttämättä oltava joku sijaintikunta ja yleensä kunnat ovat kiinnostuneita tästä tehtävästä siksi,  että saavat kassoihinsa vahvoja valtion rahavirtoja ja samalla vankemman kulttuurivarustuksen, kuin mihin kunta yksin koskaan yltäisi. Kajaanikin on tässä rahanpyydyksessä mukana ja kokeilee alueorkesteriaan ehdottomasti halvemmin kustannuksin kuin mikään muu kunta. Ei siis kalliisti. Ei.  Big Band voi palvella musiikkiopistoa esim. uusien soittajien kasvattajana ja opiston kasvattamien soittajien työllistäjänä sikäli kun päätoimista ammattisoittajistoa alkaa ilmestyä.

Lisäksi Big Band voi palvella koulujen musiikinopetusta.

Alueorkesterikomitean tavoitteet täsmäävät Kajaanin Big Bandin kohdalla jo siksi, että se on osa tätä mietintöä. Tosin tavoitteisiin ei päästä ilman päätoimista soittajistoa. Ei täällä, eikä missään eikä koskaan. Kolmen sivutoimen muuttaminen päätoimeksi ei lisäisi kaupungin nettomenoja tältä osin lainkaan, mutta sen sijaan lisäisi tuntuvasti tuloja,  minkä pitäisi olla tervetullutta näin niukan talouden vuonna. Koska kysymyksiä oli monta ja vastaukset ovat lyhyitä, jäi kysyjälle varmaan aihetta lisäkysymyksiin.
Sakari Jankko kulttuurisihteeri

 

> 10/1975 Kainuun Sanomat (Yleisönosasto):  Lisäkysymyksiä Big Bandista
On kuulemma muotia olla "pöytälaatikkokirjoittaja", mutta enpä jätäkään kyhäilemääni pöytälaatikkoon, vaan tarjoon suoraan painetun sanan palstalle, ja jos tämä tekele läpäisee toimittajan tarkan silmän, on mulla toiveita vaikka ensi syksynä kulttuuriviikon kirjallisen matinejan esiintyjien joukkoon.

Aiheekseni otan Pik Pänt kysymykset ja vastaukset. Oon ootellut, että jokin asijan-tuntija ois vastannu Anu Veinpään kyselyihin, mutta eipä vielä ole näkynyt. Se vastine mikä oli lehessä ei ollut mikään vastaus, olipahan tuommonen mittään sanomaton pallon pyöritys.

Sain kerran tehhä tuttavuutta kirjoitteluissa tarkoitettuu Pik Päntiin, kun minut valistettiin sitä ihmettä kuulemaan. Ei tahtonna kuuloelimet sietää niin voimallista vartalonkiertosoittoo. Nyt kun luin nuo Anun kysymykset, aattelin ensin ettei asia minua kosketa, mutta tarkemmin ajateltuna se koskettaa tavallaan minuakkin, vaikka eniten suunnitelmat koskettaa Kajaanin verotettavia. Mutta jos esimerkiksi minut kuskataan oman pitäjäni kulttuurirahoilla, niin kun olen kuullut joittenki kohdalla tapahtuneen, niin veronmaksaja olen minä. Minä maksan tavalla tai toisella sitäkin kehuttua valtion apua.

Onko tuo yleensä tarpeen koko Pik Pänti, kun meen mihin tahansa paariin, niin heti oven täyeltä  on tulossa Pik Päntiä. Jos istun linja-autoon niin mikäs muu kuin Pik Pänti häirihtee puhetta naapurin kanssa. Kun sitten avasen ration tai töllön niin Pik Päntiä on yleisohjelmassa, rinnakkaisella, ykkösellä ja kakkosella, ohjelmassa ja tauolla. Luulis riittävän ahneemmillekin kuuntelijoille.

Sitten se Anu kyseli sitäkin, että voipiko sen Päntin mukana oikein tosilaulajat aarioitaan luritella. Vaikeeta lie, vai mitä arvellee laulajat itse. Vaikeata on uskoo, jotain sitä joikannee ja moikannee. Entäs viulun lirutukset sitten. Mitenkähän sujus Peethohvenit ja Rampsit, vastatkaa hyvät ihmiset, jotka ymmärrätte asiat.

Sitten - pitääkö noitten tunnottomien koulutenavien ja nuorten ihmisten musiikki-maku kokonaan turmella. Tottahan ne koululaiset tietenkii mieluummin istuu kuuntelemassa Pik Päntiä, kun ei silläkään aikana tartte perehtyä joukko-oppii eikä tutkia selekärangattomien lahkoja. Jatkuvasti paasataan nuorison häiriintyneisyyvestä. Voiko moinen musiikin syöttö olla häirihtemättä kenenkään mielenrauhaa.

En ou vanha, enkä tanssinkaan vihollinen. Tanssaan mielelläni hyvinkin ahneesti, jos on rauhallinen soitto, ja opettelen minä kuuntelemaan sinhvonijoitakin. Antakaahan tosivastauksia, eikä tyhjän kieltämistä
J. Kyllöselle perukasta

 

> (Päiväämätön) Kainuun Sanomat - Sakari Jankko - "Vielä Big Bandista"
Kuule, oi J. Kyllönen. Ei muuten tule "Pik Pänttiä" linja-autojen kaiuttimista, ei paarista, eikä myöskään juuri rinnakkaisohjelmasta sen enempää kuin yleis-ohjelmastakaan. Haluat vain sekoittaa selvät asiat.

Et ole myöskään mikään perukan asukas, sillä se murresekamelska, jota jutussasi käytit on kaikkea muuta kuin Kainuun loistavaa murretta. Lienet varmaankin joku muualta tullut, monikansallisen, kaupallisen levyfirman akentti, joka on huolestunut siitä, että rytmimusiikin alueella olisi tarjolla kunnalliseen valvontaan ja hallintoon perustuva laatuisa vaihtoehto, ja sen vuoksi ryhdyt toimimaan sitä vastaan, jotta saisit vapaasti johdatella kansalaisten musiikkimakua harhaan.

Lausuilit myös, että Anu Vedenpäälle esittämäni vastaukset eivät olisi totuuden-mukaisia. Se on melko vakava syytös. Olen kyllä valmis seikkaperäisemmin käsittelemään jokaisen antamistani vastauksista, mutta ymmärrät kai, ettei niitä kaikkia voi käsitellä perusteellisesti samalla kertaa kahdella konekirjoitusliuskalla.

Vetosit veronmaksajien tunteisiinkin. Mainiota.

Kuitenkin näytät olevan sitä mieltä, että "Peethohvenia" pitäisi  tukea verovaroin ja rutkasti. Se kun ei häiritsisi sinun liiketoimiasi. Mutta onko sitten oikein, että vain jotain kulttuuritoimen alaa tuetaan verovaroin ja jotain ei? Olen vahvasti sitä mieltä, että verovarojen käyttöä ei tulisi kohdistaa vain joihinkin valikoituihin musiikki-elämän muotoihin, vaan kaikki se musiikki, mitä kansa harrastaa, tulisi olla yhteisessä ohjauksessa ja valvonnassa. Muutoin kiellämme suuren kansanosan musiikkitarpeen olemassaolon ja sen kehittämisen tarpeen.

Väitit vielä, oi J. Kyllönen, että Kajaanin Big Band olisi tanssiorkesteri. Tietysti hyvä tanssiorkesteri on kansakunnan musiikkielämän perusta. Kuitenkaan Big Band ei ole tanssiorkesteri. Mikä se sitten on? Se on Kajaanin Big Band. Se on kuultava ja koettava, ennen kuin siitä mitään voi lausua. Toivon hartaasti, että sattuisit kuulemaan sitä mainiossa akustiikassa, jossa Big Band on edukseen. Silloin ihastut siihen. Jos et ihastu, niin omapa on asiasi. Eihän kaikkien tarvitse tykätä kaikesta. Mutta tarvitseeko sitä mennä kieltämään niiltä, jotka tykkäävät. Ihmisiä hekin ovat veronmaksajia.
SAKARI JANKKO

 

> Päiväämätön: "Eläköön Big Band" - "Keski-ikäinen"
Vielä Big Bandista. Täällä yksi keski-ikäinen mummeli antaa täyden tukensa Big Bandille.

Olen käynyt heidän konserteissaan ja sellaisissa tilaisuuksissa joissa olen kuullut ja nähnyt heidän soittavan. Se musiikki on nuorempien ja vanhempien mieleen. Olen kuullut nuorten sanovan, että jotkut kappaleet ovat niin kauniita että ihan tulee itku silmään. Kannattais oi, J. Kyllösenkin ensin tutkia ja sitten hutkia, jos on vielä tarpeen.

Big Band orkesterin soittajat näyttävät tekevän työnsä iloiten. On hauska katsella heidän hymyileviä kasvojaan. Olen Sakari Jankon kanssa samaa mieltä oi J. Kyllösen murteen rääkkäämisestä. Sillä se kirjoitus ei ollut mitään murretta, eikä kirjakieltä. Ehkä olisin osannut tämän kirjoitukseni kirjoittaa Karjalan tai Savon murteella aidosti, mutta kirjoitettuna se ei tunnu niin hyvältä kun puhuttuna.

Sakari Jankko osasi antaa oi J. Kyllöselle ja Anu Veinpäälle vastaukset selvästi ja kauniisti. Ketään loukkaamatta. Minä ja moni muu on varmasti samaa mieltä. Kiitos Sakarille vastauksista. Toivomme että Big Band saa jatkaa, sillä pidämme heidän musiikistaan.
"Keski-ikäinen"

 

> Kainuun Sanomat - lokakuu 1975 - em. (Eero Marttinen)  Sinfoniaa, Big Bandia vai molempia?

Alueorkesterikokeilu tuonut rintamanjakoa
Kajaanilaisissa musiikkipiireissä on syksyn aikana käyty sekä sanallista että sanatonta musiikkisotaa, jonka kohteena on ollut Kainuun alueorkesterikokeilu. Klassisen musiikin puolestapuhujat ovat väittäneet Kajaanin Big  Band -kokeilun vievän mahdollisuudet perustaa kaupunkiin vakavan musiikin esittämiseen keskittyvä ammattiorkesteri. Klassisen musiikin puolustajat näkisivät mielellään Big Bandin tilalla kaupungissa joko sinfoniaorkesterin, sitä pienemmän kaupunginorkesterin tai sitten jousisoittajista ja puhaltajista koostuvan näitä molempia pienemmän sekaorkesterin.

Kajaanin kaupungin kulttuurisihteeri Sakari J a n k k o haluaa rauhoittaa mieliä ja sanoo kaiken olevan kiinni sekä rahasta että väestöpohjasta. Kajaanin Big Bandin vaihtoehtona ei Jankon mukaan ole sinfoniaorkesteri.

- Sinfoniaorkesteri olisi suur-Kajaaninkin kokoiselle väestöpohjalle aivan ylimitoitettu, sanoo Jankko, jonka mukaan väestöpohja ei Kajaanissa ole riittävä edes keskikokoiselle kaupunginorkesterille.

Tällaisen 35 soittajaa käsittävän pienen sinfoniaorkesterin vuosibudjetti pyörii tällä hetkellä noin 1.500.000 markan vaiheilla. Tästä olisi valtion avustus keskimäärin viisi prosenttia. Loppu jäisi kaupungin maksettavaksi:

- Onko Kajaanilla tällaiseen varaa, kysyy Jankko ja vastaa itse, että "ei ole varaa".

Kajaanin Big Bandin kokonaisbudjetti on noin 150.000 mk, mihin valtio antaa avustusta 55.000 mk.
- Valtion osuus on niin tuntuva, että mikään muu kuin Big Band -kokeilu ei saisi valtion rahoituksesta näin edullista hyötysuhdetta, Jankko sanoo.

Vuonna 1973 alkaneeseen alueorkesterikokeiluun, johon yhtenä osana liittyy Kajaanin Big Band, kuuluu tällä hetkellä kuusi sinfoniaorkesteria. Nämä ovat Lahden, Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän kaupungin-orkesterit sekä Kuopion orkesteri.

Nämä orkesterit ovat saaneet vuosittain tuollaista 30.000 markan avustusta, paitsi Oulun kaupunginorkesteri joka on saanut 50.000 mk, kertoo Risto  K i v e l ä  opetusministeriöstä.

Kajaanin Big Band -kokeilu sai tälle vuodelle 55.000 mk ja kokeiluun myös liittyvä Porin Big Band 25.000 mk.
Kivelän mukaan avustukset säilyvät ensi vuonnakin samassa suhteessa tosin noin 10 prosentilla korotettuina.
Big Band-kokeilu aloitettiin kokeilumuodoista uusimpana syksyllä 1974. Tätä edelsi orkesterikomitean mietintö, jossa ehdotettiin alueellisten Big Band -orkestereiden perustamista.

- Kainuussa kokeillaan nyt jotain todella ainutlaatuista ja erikoista, mitkä seikat ovat olleet perusteina Kajaanin Big Band-kokeilun aloittamiselle. Big Band -kokeilu päättyy automaattisesti ilman valtuuston eri päätöstä vuonna 1977. Siihen mennessä pitäisi saada alueorkesterilaki ja sen jälkeen kaupungin pitäisi myös vakavasti harkita, onko laki edullinen ja kannattaako Big Band -orkesteria yleensä perustaa.

Big Bandin perustaminen ei sulje pois kunnallisen orkesteritoiminnan luomista.

- Tässä ei ole sinänsä kysymys vaihtoehdoista, vaan kahdesta erityyppisestä toimintamuodosta. On kysymys ensiksikin kunnallisesta orkesterista, jota rahoittaa kunta ja sitten toiseksi suuren alueen erikoiskokoonpanosta, jonka kustannuksista vastaavat pääasiallisesti valtio ja tilaajayhteisöt. Big Band ei millään muotoa ole esteenä, jos Kajaanin kaupunki päättää ryhtyä voimistamaan kunnallista orkesteri-toimintaa. Päinvastoin Big Band antaa tällöin vain lisävahvistuksia, Jankko sanoi.
- em.

16.10.75         Koti-Kajaani: Kohta tulee TV-2
                  > Ks. 6.4.76      Kainuun rapsodian nauhoitus Kaupunginteatterissa

28-29-31.10    Kainuun alueradion studio (mikä produktio? - Kainuun ääni?)

2.11.               Kuhmon Römppäviikko klo 18 - KBB:n yhtye

5.11.               Vartius - KBB:n yhtye

8.11.75            KBB:n radionauha ulos? (> Demari 4.11.75) (Oulun läänin la-radio?)

9.11. su           KBB - Vihanti klo 14 (Pyhäjokiseutu 15.11.75 la) - "Joutsenen juju"

[Jatkuu osassa IV]