1976-1977 Kajaanin Big Band VII

24.9.76 pe Savon Sanomat: Kajaanin Big Band - Kainuun alueorkesteri
(Kuvateksti: Kapellimestari Ilpo Saastamoinen)
Kajaanin kaupunki teki 1972 ehdotuksen opetusministeriölle big band -tyyppisen alueorkesterikokeilun aloittamisesta alueellaan. Myönteinen vastaus tuli, ja niinpä syksyllä 1974 toiminta lähti käyntiin. Kajaanin Big Bandista tuli kunnallinen alueorkesteri, jonka vetäjäksi palkattiin päätoiminen kapellimestari sekä kaksi sivutoimista muusikkoa.

Kajaanin Big Band juontaa juurensa jo 1950-luvun lopulta, silloin Kajaanissa toimineesta isosta orkesterista. Varuskuntasoittokunnan siirtyminen 1960-luvun lopulla Kuopiosta Kajaaniin vasta kuitenkin mahdollisti todellisen big bandin syntymisen. Soittokunnan muusikkovoimat saatiin yhdistettyä paikallisten tanssi-orkestereiden voimiin.

Vuoden 1974, Kajaanin Big Bandin toimikausi oli vain muutaman kuukauden pituinen. Niinpä myös budjetti jäi vaatimattomaksi, n. 35.000 mk. Suurimman osan tarvitsemistaan varoista Kajaanin Big Band sai silloin, samoin kuin sen jälkeenkin, opetusministeriön myöntämistä veikkausvaroista. Silloinen valtionavustus oli 18.000 mk kaupungin osuuden ollessa 14.500 mk.

         Vuosi 1975 oli Big Bandille kiireisen toiminnan ja kehittymisen aikaa. Vuoden talousarviokin kipusi jo n. 150.000 mk. Sivutoimisten muusikoiden virkoja esitettiin muutettavaksi päätoimisiksi äänenjohtajan vakansseiksi, kaikkinaisia laajennuksia suunniteltiin.

- Kaikki on toistaiseksi jäänyt suunnitteluasteelle ja syistä tärkein on ehkä yhä vain viipyvä alueorkesterilaki, joka tekisi kokeilusta lakimääräisen ja näin takaisi varman toimeentulon uusille tulokkaille, sanoo Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Vuoden 1975 opetusministeriön myöntämä avustus oli suuruudeltaan 65.000 mk. Avustus tuli edelleen alueorkesterikokeiluun osoitetuista määrärahoista.

- Summa oli suurin kokeiluun myönnetyistä avustuksista, mutta on huomattava, että orkesterimme on nuoresta iästään huolimatta eri kokoonpanoissaan harjoittanut laajinta alueorkesteritoimintaa maassamme. Yhdessä yli 30.000 mk konserttitulojen kanssa veikkausvarat muodostivat Big Bandin koko talouden rungon peittäen yli puolet kokonaisbudjetistamme, sanoo Ilpo Saastamoinen.

Myös kansanmusiikkia
Kajaanin Big Band jatkaa nyt kolmatta vuottaan Kainuun alueorkesterina. Konsertti-tuloista kertyy Big Bandille n. 35.000 mk ja valtionavustus on tänä vuonna suuruudeltaan 72.000 mk.

- Big Band on toiminut alusta alkaen lähes samanlaisessa kokoonpanossa. Vieläkään ei ole kuin yksi päätoiminen henkilö, kapellimestari, kolme sivutoimista soittajaa ja loput orkesterin jäsenet (15-16 henkeä) ovat avustajasoittajia.

- On paljon mahdollista ettemme tänä vuonna pääse viimevuotiseen konsertti-määrään Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että sivutoimisten soittajien toimenkuvat eivät tänä vuonna sisällä yhtä lukuisia konsertteja kuin ennen. Lähes 50 konserttia on kuitenkin aikomus pitää tänäkin vuonna, kertoilee kapellimestari Saastamoinen.

Kajaanin Big Band esiintyy kahdessa kokoonpanossa; 18-miehisenä big bandina ja 5-miehisenä pienyhtyeenä.

- Pienyhtyeen kanssa on ollut enemmän esiintymisiä kuin big bandin. Tämä johtuu lähinnä siitä, että se pystyy liikkumaan niin musiikillisesti kuin alueellisestikin nopeammassa tahdissa. Päätoimisten soittajien yhä puuttuessa emme ole myöskään ryhtyneet levytyspuuhiin, sen sijaan olemme tehneet useita radionauhoituksia, kertoo Saastamoinen.

Kajaanin big bandin jäsenistä 90 % on ammattimuusikoita.
- Jos näin ei olisi, eivät nykyisenlaiset kahden tunnin viikkoharjoitukset riittäisi lainkaan, jatkaa Saastamoinen.

Tämän vuoden pääohjelmanumerona tulee olemaan norjalaisen Jan Garbarekin sävellys, joka tilattiin häneltä Big Bandille yhteispohjoismaisen musiikkijärjestön Nomus'in myöntämän 4000mk:n apurahan turvin. Sävellyksen kantaesitys on samalla maailman kantaesitys, ja se sattuu loka-marraskuun vaiheille. Garbarekin työn esittäminen onkin Saastamoisen mukaan taiteellisesti kunnianhimoisin yritys, mikä Big Bandilla on koskaan ollut.

Toinen uutuus ohjelmistossa on Optatus-sarja. Osa sarjasta esitettiin jo tänä kesänä Kaustisen festivaaleilla, mutta koko Optatus-sarja on vasta nyt harjoiteltu syksyn ohjelmistoon.

- Kansanmusiikki, kuten Optatus-sarja, on kiehtonut minua jo pitkään. Haluan omiensovitusteni avulla laajentaa pop-jazzmusiikin aluetta kansanmusiikkiperinteen suuntaan ja ammentaa sieltä käsin uusia ulottuvuuksia big band -tyyppisille orkestereille. Ei ainoastaan suomalainen kansanmusiikki ole ollut kohteena, vaan ohjelmistossamme löytyy myös venäläistä, bulgarialaista yms. kansanmusiikkia, jota pyrimme ilmentämään pop-jazz-musiikin keinoin, selvittää Ilpo Saastamoinen.

Kajaanin Big Band on lajissaan Suomen ensimmäinen kokeilualueorkesteri, jonka toiminnasta kaksi kolmasosaa tapahtuu sijaintipaikkakunnan ulkopuolella.

Ilpo Saastamoinen, kaksi vuotta sitten Helsingistä Kajaaniin Big Bandin kapellimestariksi muuttanut tunnettu ja arvostettu kitaristimme on myös ainoalaatuinen tapaus Suomessa.

Huomatessaan muiden vain puhuvan kulttuuripalvelusten epätasaisesta jakautumisesta Suomessa, hän päätti käydä tuumasta toimeen ja lähteä itse Kajaaniin toteuttamaan ajatusta.

- Olin jo varhemmin tutustunut tähän ympäristöön Kajaanin pop-jazzleirien yhteydessä. Tunsin myös ihmisiä täältä, joka sekin helpotti päätöksen synnyssä, kertoo Saastamoinen.

- Olin itse mukana alueorkesterikokeilukomiteassa ja siellä ollessani huomasin erittäin selvästi, kuinka kaiken rytmimusiikin osuus oli jätetty kaikessa ajattelussa minimiin. Niinpä päätin jo silloin lähteä heti tilaisuuden tullen viemään tätä musiikin lajia kehitysalueelle. Helsingissä asuessani moninaiset luottamustoimet, esimerkiksi juuri komiteatyöskentely, vei työviikostani vähintään kaksi päivää. Aikaa ei enää tuntunut riittävän omalle harjoittelulle, niinpä muutto tänne merkitsi tavallaan myös työrauhan etsimistä.

- Työrauhaa en ole toistaiseksi vielä itselleni saanut, mutta kunhan aikaa kuluu vielä vähän, niin eiköhän sitäkin sitten rupea löytymään, naurahtaa Saastamoinen.

- Avoin työsuhde kaupungin kanssa on ollut edullinen minulle. Saatan viipyä täällä niin pitkään kuin viihdyn. Ja toistaiseksi olen viihtynyt. En pysyisi täällä, jos en rakastaisi tätä työtä. Haaveenani on luoda todella, hyväbändi tänne, saada muutkin hyvät soittajat uskaltautumaan pois Helsingistä. Suurin ongelma täällä kehitys-alueella on ihmisten ennakkokäsitykset. He eivät oikein tiedä, mitä big bandilta voi odottaa. Se on minulle haaste, johon haluan vastata ja vastata hyvin, sanoo kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

26.9.76 Savon Sanomat  (Irtoleike): Tiedätkö?
3)         Kuka on Kajaanin Big Bandin kapellimestari? -  3) Ilpo Saastamoinen 

29.9.76         KBB - konsertti Kajaanissa

3.10.76 Iisalmen Sanomat - RP:  Millainen on vieremäläinen matkamuisto? 
Vieremän kulttuurilautakunta... Lautakunnan puheenjohtaja Reijo Järvinen ja sihteeri Sirkka Hortamo uskovat hyvään kilpailusatoon...

...Lokakuun 31. vieremäläisillä on mahdollisuus tutustua Kajaanin Big Bandiin ja sen kaikkialla maassa tunnetuksi tulleeseen keiteleläissyntyiseen kapellimestariin Ilpo Saastamoiseen.

Iljan ilta on tarkoitettu kaikenikäisille. Tilaisuus Vieremän keskuskoululla alkaa klo 19. Mukana on Kajaanin Big Bandin yhtye, joka Saastamoisen johdolla esittää sekä alkuperäisiä että pop- ja jazz-tyyppisiä versioita suomalaisesta kansanmusiikki-materiaalista sekä Optatus-sarjasta.

Kapellimestarin lisäksi yhtyeessä soittavat Timothy Ferchen (vibrafoni ja rummut), Kari Hynninen (sähköbasso), Hannu Sovelius (saksofoni ja huilu) sekä Tapani Leskinen (trumpetti ja hanuri).         

7.10.76                Suomussalmi - KBB konsertti

10.10.                  Oulainen - KBB klo 15

11.10.                  Kajaani - Nakertajan koulu (yhtye)

13.10.                  Kajaani - Jormuan koulu (KBBY) klo 19

14.10.76 to           Kuurnan koulu (KBB)

> Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Big Band Kuurnassa
Kajaanin Big Band konsertoi Kuurnan koululla viime torstaina. Konsertin oli järjestänyt Kajaanin maalaiskunnan kulttuurilautakunta ja konsertti oli kerännyt parisataa lähinnä kouluikäistä kuulijaa.

Kajaanin Big Bandin torstain konsertti oli läpileikkaus Big Bandin nykyisestä "kevyemmästä" ohjelmistosta. Kapellimestari Ilja Saastamoisen johdolla kokoonpano soitteli Beatles-sävelmiä, kotimaisia Big Band -sävelmiä ja olipa joukossa muutama suurten orkestereitten klassikkokin..

Konsertti oli yllätyksetön. Mitään uutta ei Big Band esittänyt. Sen sijaan musiikin taso oli yleisesti ottaen varsin nautittava. Big Band soi hyvin ja tutummissa ja enemmän soitetuissa sävellyksissä oli varmuutta ja harjoituksen ja esiintymisen tuoma jälki alkoi näkyä.

Myös muutama uudempi numero soi mallikkaasti ja päätösnumerona kuultu Heikki Sarmannon "Our Latin Friends" oli konsertin positiivisin yllätys.

Kappale edustaa Big Band tuotannon vaikeampaa osaa ja soittajien mukaan paikka paikoin nuotisto on todellista "risuaitaa". Lattarivaikutteisessa sävellyksessä toimi rytmisestikin mallikkaasti ja vaikkei esitys vielä ollut hioutunut täyteen mittaansa "Our Latin Friends" oli osoitus siitä mihin Big Band voi päästä, jos sille taataan entistä enemmän harjoitteluaikaa ja vakinaisia vakansseja.

Nykyisellään Big Bandia vaivaa pieni solistien värittömyys. Samat kasvot vastaavat sooloista ja tällöin tahtoo kuulijan mielenkiinto herpaantua.
Torstaina solisteista teki tasaisinta työtä Hannu Sovelius, jonka sopraanosaksofoni-sooloilut olivat kokonaisuudessaan kiinnostavia.
Myös Tuomo Linqvistin lämminääninen vetopasuuna soi mallikkaasti "Yesterdayssa" ja rumpali Timothy Ferchen räväytti eleettömyydessään kiinteän rumpusoolon.

Kokonaisuudessaan Big Bandin rytmisektio tuntui kiinteytyneen ja soittoon oli tullut puhtia ja tarvittavaa jäntevyyttä. Myös sektioiden keskinäiseen soitantaan oli tullut lisäväriä ja pienistä haksahduksista huolimatta soi Big Band hyvin.

Nykyisillä edellytyksillä Big Band on saavuttanut "kunnon", josta musiikin tasoa päästään nostamaan vain lisäämällä harjoituskertoja ja lisäämällä päätoimisten muusikoiden määrää. Saamalla mukaan pari kolme solistisestikin hyvää muusikkoa lisääntyisi kokoonpanon musiikillinen potentiaali huomattavasti.

Nykyisellään kokoonpanon musiikillinen skaala on jo varsin laaja ja ottamalla muutama todella pätevä soittaja mukaan olisi luvassa hyvää musiikkia myös jatkossa.
UNTO TORNIAINEN

15.10.            Kone-Ipatti - yhtye klo 15

20.10.            Kuhmo - KBB -yhtye

25.10.76         Radionauhoitus (Jouko Blomberg) klo 17.30.
                    "Terveisiä Vartiuksesta ja Lentiirasta" - I osa RO klo 19.30 (esityspäivä?)

> Radio-TV: Tänään kuunnellaan: Radio Vartiuksessa ja Lentiirassa
...Ohjelmassa on runsaasti myös musiikkia. Kajaanin Big Band soittaa kuhmolaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvia sävelmiä ja lisäksi kuullaan haitarinsoittoa ja torvisoittokuntaa...

> RO tänään 19.30: Vartius ja Lentiira
Väliin soittaa Kainuun pääkaupungin, Kajaanin Big Band kuhmolaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvia sävelmiä.

Päiväämätön (76-syksyllä) Kainuun Sanomien kuvateksti (KH bassossa):
Kajaanin Big Bändin sivutoimisia äänen johtajien virkoja ei esitetä muutettavaksi päätoimisiksi. Esitys kariutui kaupunginhallituksessa äänin 5-4. Kajaanin Big Bandilla on tällä hetkellä päätoiminen vain kapellimestari. Kolmen äänenjohtajan virat ovat sivutoimisia ja sellaisiksi ne jäävät toistaiseksi.         .

30.10                  Pelso (Big Band radiossa?)

31.10.         76 su         Vieremä klo 19 (Optatus-ohjelmisto)

> 30.10.76 la Iisalmen Sanomat  (Irtoleike):
Kulttuurin ilmaispalvelua - Big Bandin yhtye soittaa Vieremällä
Vieremällä on huomenna sunnuntaina kulttuurilautakunnanilmaiseksi kaikille vieremäläisille tarjoama Kajaanin Big Bandin yhtyeen konsertti. Tilaisuus alkaa keskuskoululla klo 19. Konsertin johtaa kapellimestari Ilja Saastamoinen.

Vieremän kulttuurilautakunnan sihteeri, opettaja Sirkka H o r t a m o kertoi Kajaanin Big Bandin yhtyeen edustavan Suomea yhdessä [Nils-]Aslak Valkeapään kanssa Tukholmassa 5.-6. 11 musiikkifestivaaleilla. Tämän yhteispohjoismaisen tilaisuuden järjestäjänä toimii pohjoismaiden välinen musiikin alan yhteistyöelin Nomus.

- Juhlien pääteemana on ns. vaihtoehtoinen musiikki. Siihen sisältyy sekä perinteistä kansanmusiikkia eri pohjoismaista että kunkin oman musiikkikulttuurin pohjalta kehitettyä uutta musiikkia, jota mm. Kajaanin Big Bandin yhtye edustaa.

- Festivaalikonsertit taltioidaan ja esitetään myöhemmin Ruotsin radion toimesta. Kajaanin yhtyeen osuus Tukholmassa on tunnin mittainen konsertti, joka esitetään kaksi kertaa. Sen lisäksi trio-kokoonpano säestää Nils-Aslak Valkeapäätä.

Sirkka Hortamo kertoi, että Vieremän konsertissa Kajaanin yhtye esittää mm. Tukholman konserttiohjelmistoa. Illan aikana kuullaan mm. Kuhmo-sarja, joka aikaisemmin tänä vuonna hieman eri kokoonpanolla tehtiin Timo Linnansalon Kuhmossa kuvaamaa Kylä-filmiä varten. Materiaali on Kuhmossa vuosisadan alussa tallennettua kansanmusiikkia.

- Esitettävässä muodossa aineisto on jaettu neljään osaan: kylä, luonto, työ ja ihminen. Niin ikään uutena versiona esitetään "Unta ja näläkeä" tv-ohjelmaa varten kootut Kehitysalueen kalenteri, Lendieran lemmitty ja Kainuun kujeet, viimeksi mainittu yhtyeelle sovitettuna. Lisäksi soitetaan vanhasta ohjelmistosta Joutsenen juju sekä valikoituja otteita pielavetisen Optatus Raatikaisen kansanmusiikki-materiaalista Optatus-sarjasta.

> 2.11.76         Savon Sanomat: Saastamoinen Vieremällä (Irtoleike)
Vieremällä pidettiin kulttuurilautakunnan järjestämä konsertti, jossa kajaanilaisen Ilpo Saastamoisen yhtye soitti jazzia ja kansanmusiikkia. Konsertti pidettiin sunnuntai-iltana. Juontajana toimi kapellimestari Ilpo Saastamoinen, joka kertoi myös musiikin kuuntelemisesta. Korkeatasoista konserttia oli kuulemassa 200 vieremäläistä musiikin ystävää.

> 2.11.76 ti         Iisalmen Sanomat: Popmusiikille aineistoa kansanmusiikissamme
Noin 150 vieremäläistä kokoontui sunnuntai-iltana keskuskoululle, missä Kajaanin Big  Bandin yhtye soitti kapellimestari Ilpo Saastamoisen johdolla. Konsertti kuului kulttuurin ilmaispalveluun.

Tilaisuuden alussa kapellimestari Saastamoinen selosti alueorkesterikokeilua. Kajaanin Big Band on puolikunnallinen. Sen kustannuksista vastaavat Kajaanin kaupunki ja valtio.

Konsertti edusti musiikillisesti Vieremällä ennen kokematonta suuntaa, jossa klassinen-, pop- ja kansanmusiikki yhtyivät miellyttäväksi kokonaisuudeksi.

Ennen kaikkea konsertti oli vakuuttava osoitus siitä, että kansanmusiikistamme löytyy riittävästi aineistoa pop-tyyliseen musiikkiin. Kaikkea ei siis tarvitse tuoda lainatavarana ulkomailta.

Kokoonpanoltaan ja soinnillisesti illan esitykset olivat erittäin mielenkiintoisia ja taiteellisesti korkeatasoisia. 

3.11.             Kajaani - yhtyekonsertti

5.11. la         Tukholma - Nomus-festivaali  (Paluu 7.11.)
         6.11.    Kajaani-kvintetti & Nils-Aslak Valkeapää klo 13
                  - Kajaani-kvintetti klo 19

> 5.11.76 (Lehti?) - Programmet i Gamla riksdagshuset - 16 tim folkmusik
Frågan om hur man bäst befrämjar det musikaliska kulturbytet mellan folken i Europa råder det skilda åsikter om inom den statliga kultursektorn. På Sveriges Radio satsar man hårt, tillsammans med den kommersiella nöjesindustrin, på att delta i 1977 års schlager-F.M. Från Rikskonserters sida har man i stället valt att hindra ekonomiskt till en Nordisk Folkmusikfestival som under allhelgonahelgen äger rum i Gamla riksdagshuset i Stockholm...

6.11.76         Kainuun Sanomat - PKn - Kuvateksti:
Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye lähti perjantaina [5.11.] tähän mennessä merkittävimmälle edustusmatkalleen eli Nordisk Folkmusik-Festivaaleille (pohjoisen kansanmusiikin festivaalit) Tukholmaan. Big Bandin lisäksi festivaaleille on kutsuttu Suomesta vain Kankaan Pelimannit sekä joikaaja Nils-Aslak  V a l k e a p ä ä. Pohjoismaiden lisäksi festivaaleilla ovat edustettuina Grönlanti, Islanti ja Fär-saaret. Festivaalit pidetään Ruotsin vanhassa valtiopäivätalossa, jonka kuva on myös festivaalijulisteessa. Big Band näyttämässä julisteita ennen lentokoneeseen nousemista, oikealta Ilpo Saastamoinen, Tapani Leskinen, Hannu Sovelius, Timothy Ferchen ja Kari Hynninen.
(PKn)

6.11. 76 la   Nils-Aslak Valkeapään Tukholman konsertti:
                - Nordisk Folkmusik-festival = Nomus-festivaali 
                  Gamla Riksdagshuset Allhelgonahelgen 5-7.11.76 (Paluu 7.11.)
                  Ilpo & Tim Ferchen & Nils-Aslak Valkeapää klo 13
                - Kajaani-kvintetti klo 19

Nils-Aslak Valkeapää
Samisk sångare från finska Karesuando. Nils-Aslak jojkar både solo och tillsammans med Kajaanigruppen.

Ilpo Saastamoinen och Kajaanigruppen
Spelar jazz-rock-improvisationer med utgångspunkt i den finska folkmusiken. Kari Hynninen (elbas) Hannu Sovelius (flöjt, sopransax) Tapani Leskinen (trumpet, dragspel) Timothy Ferchen (vibrafon, trummor) Ilpo Saastamoinen (el & akustisk gitarr, sång)

DAGENS NYHETER Söndagen den 7 november 1976
Nordisk folkmusikfestival - Skilda miljöer och tradition med gemensam grundsyn
Sällan bar nog glädjen och samstämmigheten varit så total i Gamla riksdagshusets båda kamrar som under allhelgonahelgen.

Där pågår nämligen en tredagars nordisk folkmusikfestival, med sexton medverkande grupper och enskilda traditionsbärare från hela Norden

De fyra som inledde festivalen under fredagskvällen kom samtliga ur skilda miljöer och traditioner inom nordisk folkkultur men tyektes alla dela en gemensam grundsyn på folkmusiken: den måste utvecklas med samhället och tiden för att inte bli till en liviös staty på historiens museum.

...Sedan blev det också en stunds sjudande, munter jämtländsk spelmansmusik på fiol, nyckelharpa, spilåpipa och cittra med Lekstulaget, som lyckades få i gang publiken med handklappningar och fotstampningar. Och en uppvisning i jojkning med den fine samiske sångaren Nils-Aslak Valkeapää.

Nils-Aslak fick också hjälp på vibrafon och gitarr av två vänner, Timothy Ferchen och Ilpo Saastamoinen...

 

Päiväämätön - Musikens makt:
Folkmusikfestivalen i Gamla riksdagshuset i Stockholm den 5-7 november blev ett arrangemang med öronen bakåt och blicken framåt.

Musiknätets I Vaxholm med fleras idéer och NOMUS (Nordiska musikrådet) Riks-konserters, Stockholms kulturnämnds och Nordisk kulturfonds pengar gav en mäktig manifestation av nordisk folkmusik 1976. Flera tusen människor satt i första och andra kamrarna och zoomade in samisk jojk och elektrisk folk-pop.         

För den, som får fel sorts frysningar när det står 25 pers och gnider fiol i foajén, fanns här betydligt mer att hämta än i Bingsjö eller Delsbo. Eftersom uppräkningar av festivalmusiker i efterhand bara retar dem som inte kunde vara med, ska här inte sägas mer om Norrbottens Järn, Torgrim Sollids kvartett, Nils-Aslak Valkeapää skåningarna i Långe Dansen, Trille och Benny Holst och de andra danskarna i Skoven, fuglen og hjertet, Gunnar Stubseid, Ilpo Saastamoinen och Kajaani-gruppen, Vargavinter, Tore Bergers Combo eller Eldkvarn.

> 8-9.11.76 Kainuun Sanomat - U.T. (Unto Torniainen): 
Big Bandin pikku- yhtye Tukholmassa
Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye vieraili viime viikonvaihteessa Tukholmassa Pohjoismaisilla kansanmusiikkifestivaaleilla. Yhtye konsertoi sekä yksin että säestäen Nils Aslak  V a 1 k e a p ä ä t ä.

Pikkuyhtyeen rumpali Timothy  F e r c h e n kertoi, että festivaalit olivat hyvin järjestetyt ja siellä sai kuulla monenlaista kansanmusiikkia. Mukana oli ruotsalaisten, norjalaisten, islantilaisten ja tanskalaisten esiintyjien lisäksi edustajia Fär-saarilta ja Grönlannista.

Ferchen kertoi, että konserttien anti oli varsin vaihtelevaa ja musiikki, jota Vanhassa Valtiopäivätalossa tarjottiin ulottui vanhoista pelimannisävelmistä kansanmusiikki-pohjaiseen rockmusiikkiin.

- Säestimme Nils Aslak Valkeapään joikuja kahdestaan Iljan kanssa ja sitten oman ohjelmistomme soitimme jo vakiintuneella kokoonpanolla.

- Esitimme mm. Kuhmo-sarjan ja vastaanotto oli melko mukava ja mielestäni onnistuimme uusilla sovituksillamme herättämään yleisön mielenkiinnon suomalaista kansanmusiikkia kohtaan. Suomesta oli perinteistä kansanmusiikkia edustamassa Kankaan Pelimannit ja he soittivat todella hyvin.

- Konserteista jäi mieleen rock-yhtye Norbottens Järn, jolla ei juuri ollut mitään tekemistä kansanmusiikin kanssa. Mielenkiintoisinta antia taas edustivat Fär-saarten edustaja Annika Hoydah ja Grönlannin Rasmus Lüberth.

- Kaiken kaikkiaan reissu oli mukava ja Tukholmassa sai hyvän kuvan tämän päivän pohjoismaisesta kansanmusiikista totesi Timothy Ferchen.
-UT.

10.11.76         Taivalkoski - KBB

11.11.76 to     Kuhmo - KBB (Römppäviikko?) - KS: 300 henkeä

19.11.             Radio Vuokatilla (?)

21.11.             Rovaniemi - KBB klo 18 (?)

28.11.76         Hki, Finlandia-talo - Big Band -konsertti klo 15 (???)
       Klo 16.45 Keskustelu (SML - Jorma Taivainen)  "Big band -toiminta Suomessa...

Konsertin jälkeen / Efter konserten
KESKUSTELU  "Big band -toiminta suomessa ja sen kehittymismahdollisuudet"
DISKUSSION   "Big band-värksamheten i Finland och dess utvecklingsmöjligheter"

Sunnuntaina 28. 11. klo 16.45 Finlandia-talon kokoushuoneessa 135
Söndagen den. 28. 11. klo 16.45 i Finlandia-husets konferensrum 135

Paneelissa/I panelen: Pentti Hytönen Muusikkojen Liitto/Musikerförbundet, Aulis Kaukonen sotilassoittajakunnat / militärmusikkår, Klaus Järvinen Oulunkylän Yhteiskoulun Brass Band/Åggelby Finska Samskolas Brass Band, Kaj Backlund UMO, Ilpo Saastamoinen Kajaanin Big Band, Timo Veijola Suomen Musiikkiopistojen Liitto/Finlands Musikinstituternas Förbund, edustaja/representant, Suomen Työväen Musiikkiliitto, edustaja/representant, Valtion Säveltaidetoimikunta/Statens Tonkonstnämnd.

Järj. Suomen Muusikkojen Liitto/Org. Finlands Musikerförbund

Päiväämätön 1976 - Kainuun Sanomat: Kajaanin Big Bandille päätoimikunta esittää 55 000 markan määrärahalisäystä. Tämä määrärahalisäys mahdollistaisi orkesterin kolmen sivutoimen muuttamisen päätoimeksi [= kokopäiväistäminen].

9.12.76          Oulu, Rattori klo 19 - Oliko Ailu siellä?

9.12.76         Kainuun Sanomat (Yleisönosasto):  "Ahtautta vaiko järjen vähyyttä"
Sanonta "ei helmiä sioille" tuli mieleeni, kun kuulin Kajaanin kaupunginvaltuuston tekemästä päätöksestä, ettei Big Bandin päätoimisia soittajanvirkoja lisätä.

Käsittääkseni Kajaani sai kuin taivaan lahjana Suomen ensimmäisen kunnallisen rytmimusiikin orkesterin ja sen sellaisen johtoon miehen, että porukka ponnahti kansalliseksi kuuluisuudeksi ja voi aivan hyvin ponnahtaa kansainvälisestikin kuuluisaksi. Big Band johtajineen tekee arvokasta työtä kerätessään runsaasti kainuulaista ja laajemmankin alueen kansanmusiikkia sekä sovittaessaan ja esittäessään sitä Suomessa ja muualla. Mikä muu tekee Kajaania yhtä hyvin tunnetuksi?

Ilman Big Bandia monet kansan teokset jäisivät piiloon ikuisiksi ajoiksi. Paljonko massat hyötyvät esimerkiksi flyygelin hankinnasta, joka nyt kuuluu olevan tärkeä asia?

Valtio tukee Big Bandia enemmän kuin mitään muuta alueorkesteria, joten sen arvo on kyllä huomattu muualla. Kajaanin valtuutetuista eivät kaikki näy sitä ymmärtävän. Tällä menolla ei ole mikään kumma, vaikka Big Bandin vetäjät kyllästyisivät ja häipyisivät täältä kehitysalueelta henkisesti rikkaammille maille.
P.A.K.

12.12.76 su Kainuun Sanomat: Garbarekin jazzteos joulukonsertissa
Jan Garbarekin jazzteoksen kantaesitys juhlistaa Kajaanin Big Bandin joulu-konserttia, joka on samalla syyskauden päätöstapahtuma. Garbarekin teosta on harjoiteltu vuoden verran ja se esitetään nyt ensimmäistä kertaa yleisölle.

Teos on ainutlaatuinen näyttö kansanmusiikin aineiston soveltuvuudesta big band -koonpanolle ja avaa samalla uusia näkökulmia tämäntyyppisten orkesterien mahdollisuuksista tyydyttää taiteellisesti vaativankin kuulijan odotukset, kertoo kapellimestari Ilpo Saastamoinen.

Itse säveltäjä - norjalainen Jan Garbarek - on tunnettu nimi jazzmaailmassa. Häntä pidetään yhtenä maailman johtavista saksofonisteista. Levytettyään takavuosina mm. Edward Vesalan rumpujen tahdissa on hän viime aikoina kierrellyt Yhdys-valtoja pianisti Keith Jarretin kanssa.

Garbarekin teos on saatu Kajaanin Big Bandille pohjoismaisena sävellystilauksena NOMUS-rahaston kautta. Tämä on merkittävä "lahja" orkesterille, jolla itsellään ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tilata säveltäjiltä teoksia, mutta jonka tehtävänä kuitenkin on, pyrkiä tarjoamaan kuulijoilleen jotain muuta kuin massaviihdettä, Saastamoinen sanoo.

Konsertin suomalaista antia edustaa Heikki Sarmanto sävellyksillään "Our Latin Friends" ja Albright", jotka molemmat ovat teknisesti vaativia nopeatempoisia jazz-teoksia. Ensin mainittu sävellys on taltioitu tänä vuonna myös LP-levylle Uuden Musiikin Orkesterin l. UMO:n toimesta kotimaisin huipputason soittajavoimin.

Nykyisessä kokoonpanossaan Kajaanin Big Band konsertoi nyt viimeisen kerran. Lyömäsoittaja Timothy Ferchen lopettaa työnsä orkesterissa vuoden-vaiheessa. Uutta lyömäsoittajaa ei ole toistaiseksi tiedossa - varsinkin kun ko. sivutoimeen ei ole reaalista mahdollisuutta saada ammattisoittajaa muualta Suomesta. Tämä merkitsee pahimmassa tapauksessa yhtyetoiminnan romuttumista.

Toisaalta ennakkovihjeet Kajaanin Big Bandin ensi vuoden budjetista merkitsevät myös ison orkesterin toiminnan supistumista lähes puoleen nykyisestään, joten vuosi 1977 ei enää tuo mukanaan kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hankittua kansallista - jopa kansainvälistä arvostusta, Saastamoinen totesi.
Big Bandin joulukonsertti on kauppaoppilaitoksessa keskiviikkona klo 19.

 

15.12.76 ke         KBB:n joulukonsertti - Jan Garbarek: Sarja Big Bandille  (Piti olla alunperin 27.10.)

KAJAANIN BIG BAND -JOULUKONSERTTI  Kauppaoppilaitoksen juhlasalissa
Keskiviikkona, 15. päivänä joulukuuta 1976 klo 19.00

I. SAASTAMOINEN - TRAD                  Kainuun kujeet

KARL COLLAN-TEPPO LINDHOLM         Sylvian joululaulu

TOMMIE CONNOR-HEIKKI ANNALA      Kun Joulupukki suukon sai

IRVIN BERLIN-JÖRGEN PETERSEN        Valkea joulu

JÖRGEN PETERSEN sov.                       Petteri Punakuono

HEIKKI SARMANTO                              Our Latin Friends

HEIKKI SARMANTO                              Albright

 - väliaika -

JAN GARBAREK                                    Sarja Big Bandille (kantaesitys)

I          Sauelokk

II         Pols

III        Call

IV         Kulokk

V           Bånsull

Kajaanin Big Bandin joulukonsertti on samalla syyskauden päätöstapahtuma. Tilaisuutta juhlistaa vuoden mittaan harjoiteltu Jan Garbarekin jazzteos, joka esitetään nyt ensimmäisen kerran. Teos on ainutlaatuinen näyttö kansanmusiikin soveltuvuudesta big band - kokoonpanolle ja avaa samalla uusia näkökulmia tämän-tyyppisen orkesterin mahdollisuuksista tyydyttää taiteellisesti vaativankin kuulijan odotukset.

Itse säveltäjä - norjalainen Jan Garbarek - on tunnettu nimi jazzmaailmassa. Häntä pidetään yhtenä maailman johtavista saksofonisteista. Levytettyään takavuosina mm. Edward Vesalan rumpujen tahdissa on hän viime aikoina kierrellyt Yhdysvaltoja pianisti Keith Jarretin kanssa.

Garbarekin teos on saatu Kajaanin Big Bandille pohjoismaisena sävellystilauksena NOMUS-rahaston kautta. Tämä on merkittävä lahja orkesterille, jolla itsellään ei ole taloudellisia mahdollisuuksia tilata säveltäjiltä teoksia, mutta jonka tehtävänä on kuitenkin pyrkiä tarjoamaan kuulijoilleen jotain muuta kuin massaviihdettä.

Konsertin suomalaista antia edustaa Heikki Sarmanto sävellyksillään "Our Latin Friends" ja "Albright", jotka molemmat ovat teknisesti vaativia nopeatempoisia jazzteoksia. Ensin mainittu sävellys on taltioitu tänä vuonna myös LP-levylle Uuden Musiikin Orkesterin eli UMO:n toimesta kotimaisin huipputason soittajavoimin.

Nykyisessä kokoonpanossaan Kajaanin Big Band konsertoi nyt viimeisen kerran. Lyömäsoittaja Timothy Ferehen lopettaa työnsä orkesterissa vuoden vaihteessa. Uutta lyömäsoittajaa ei ole toistaiseksi tiedossa - varsinkin kun ko. sivutoimeen ei ole reaalista mahdollisuutta saada ammattisoittajaa muualta Suomesta. Tämä merkitsee pahimmassa tapauksessa yhtyetoiminnan romuttumista. Lisäksi myös huomenna kaupunginvaltuuston käsiteltävänä oleva ensi vuoden talousarvioehdotus merkitsee ison orkesterin toiminnan supistumista lähes puoleen nykyisestään, joten vuosi 1977 ei enää tuo mukanaan kahden ensimmäisen vuoden aikana saavutettua kansallista - jopa kansainvälistäkin arvostusta.

Siispä kajaanilaisten kannattaa tulla kuuntelemaan big band -toiminnan tuloksia, jottei joulukonsertti muodostuisi orkesterin viimeiseksi joutsenlauluksi.

 

JAN GARBAREK: Sarja big bandille

I SAUELOKK       tarkoittaa lampaiden kutsua. Osa muodostuu alkuperäisen kutsun katkelmista, jotka on liitetty yhteen. Taustaksi voi kuvitella vaikkapa yksinäisen paimenpojan iltapäivällä tuntureiden keskellä. Osan alussa ja lopussa (on)hidas vapaatempoinen kutsu ensin käyrätorvella ja lopuksi trumpetilla soitettuna. Keskellä on sopraanosaksofonisoolona bossa nova -tyyppinen tempo-osa, jonka loppu muodostuu alkuperäisen kutsun muunnelmasta.

II POLS               on vanhan ¾-tanssin nimi. Säveltäjä on lähtökohtana käyttänyt ko. tanssin sävelasteikkoa ja tunnelmaa. Lopullisessa muodossaan tämä nopea osa muistuttaa samban rytmiä runsaine rumpuvälikkeineen ja trumpettifanfaareineen. Soolo-osuudet ovat kitaralla, trumpetilla ja bassolla.

III CALL              Osan runkona on karjapaimenen laulu alkuperäisessä muodossaan. Hidas teema on kuitenkin soinnutettu melko mutkikkaasti. Keskelle sijoittuu sopraanosaksofonisoolo.

IV KULOKK          on karjankutsu. Itse asiassa melodia muodostuu useista kutsujen katkelmista, jotka on liitetty yhteen vaihdellen sävellajeja. Alussa yksiääninen vapaassa tempossa soitettu melodia saa kertauksessa taakseen hiljaisen sointu-massan.

V BÅNSULL           liittyy ilman katkoa edelliseen osaan nopeahkona, synkopoituna valssina. Lähtökohtana oleva teema on kehtolaulu, joka melodialtaan muistuttaa suomalaista kansanlaulua Sovitus ei kylläkään pyri antamaan kehtolaulun vaikutelmaa. Orkesteriosuuksien väliin sijoittuu kitarasoolo. Tämä osa on yli puoli tuntia kestävän teoksen päätösosa.

 

16.12.1976         Kaleva (Kulttuuri s. 10): Kari Karemo: Takapakkia Kajaanissa?
Kajaanin Big Band on toiminut kaksi vuotta. Jälki on ollut näyttävää. Nimi tunnetaan, sitä arvostetaan, on levytetty, on ollut esiintymisiä radiossa ja tv:ssä; Kainuusta on muodostumassa kevyen musiikin keskus, jonka muusikoiden työn taso on herättänyt huomiota aina ulkomaita myöten.         

Big Bandin kapellimestari Ilja Saastamoinen on arvostettu. muusikko, hänen Kitarakirjansa on alan perusteos. Helsinki on se paikka, mikä tarjoaa muusikolle parhaimmat mahdollisuudet.

Ilja Saastamoinen lähti kuitenkin Kajaaniin työskentelemään ja on pystynyt parissa vuodessa melkoisiin näyttöihin Big Bandissa, yhtyetoiminnassa ja myös säveltäjänä. Saastamoinen on onnistuneesti oikonut sitä käsitystä, että vain Helsingissä pystyy toimimaan täysipainoisesti.

Nyt hyvin alkaneelle ja tuloksia saavuttaneelle toiminnalle ollaan lyömässä kapuloita rattaisiin. Kajaanin valtuusto ei hyväksynyt kulttuurilautakunnan ehdotusta muuttaa Big Bandin sivutoimia päätoimiksi. Ennen eilistä Big Bandin joulukonserttia Ilja Saastamoinen luonnehti tilannetta seuraavasti:
"Nykyisessä kokoonpanossaan Kajaanin Big Band konsertoi nyt viimeisen kerran. Lyömäsoittaja Timothy Ferchen lopettaa työnsä orkesterissa vuoden vaihteessa. Uutta lyömäsoittajaa ei ole toistaiseksi tiedossa - varsinkin kun ko. sivutoimeen ei ole reaalista mahdollisuutta saada ammattisoittajaa muualta Suomesta. Tämä merkitsee pahimmassa tapauksessa yhtyetoiminnan romuttamista. Toisaalta ennakkovihjeet Kajaanin Big Bandin ensi vuoden budjetista merkitsevät myös ison orkesterin toiminnan supistumista lähes puoleen nykyisestään, joten vuosi 1977 ei enää tuo mukanaan kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana hankittua kansallista - jopa kansainvälistä arvostusta.

Tällaista on siis odotettavissa, toimintaa joudutaan kaupungin lyhytnäköisen ja kumman ynseän suhtautumisen takia supistamaan yli puolella. Jos näin käy, onnistuu kaupunki mitätöimään sitä sijoitustaan, mitä se kahden vuoden aikana on Big Bandiin asettanut.

Kaksi toimintavuotta on orkesteria ajatellen lyhyt periodi ja kun tietää mitä Kajaanissa on saatu aikaan, niin nousukautta ja lisää mainetta olisi odotettavissa pitkään. Nyt luotu pohja halutaan murentaa ja koko toiminta joutuu ottamaan tapapakkia. Tehtyä työtä ei näköjään osata arvostaa; ei konserttien merkitystä, ei Big Bandin luomaa koulutustoimintaa, ei PR- arvoa.

Kajaanin musiikkielämä on vilkastunut rajusti. Kulttuurilautakunta on järjestänyt lukuisia hyviä konsertteja, Oulusta on saanut tänä syksynä jo monta kertaa lähteä Kajaaniin kuulemaan mitä siellä on tarjolla. Sellainen keskitetty toiminta mitä Big Band luo, on varmasti osaltaan vaikuttanut aktiviteettiin ja musiikkikaupungin kehittymiseen.

Big Bandin asiat ovat tänään uudestaan esillä valtuustossa. Osaako valtuusto nyt katsoa kaupunkilaisten parasta, kyse on 50.000-60.000 markan määrärahasta. Se on vaimea risaus kaupungin budjetissa mutta päätös vaikuttaa ratkaisevasti toiminnan jatkuvuuteen.

16.12.76?         Radio klo 17.30 (?) & 17.12. radio klo 9-11 (Jouko Blomberg - 26.12.?)
                      (Joulumusiikkiohjelma: Tuo armon valkokyyhky jne.?
                     - Nauhoitukset? - ulos jouluaattona kello 7.05

16.12.76?           Kainuun Sanomat (Kuvateksti:) Kajaanin Big Bandin joulukonsertissa keskiviikkona Kajaanin kauppaoppilaitoksella kuultiin kantaesityksenä norjalaisen Jan Garbarekin sävellys "Sarja Big Bandille". Lisäksi Big Band soitti kapelli-mestarinsa Ilpo Saastamoisen johdolla Heikki Sarmannon sävellykset Our Latin Friends ja Albright. Konserttiin sisältyi myös tuttuja joululauluja.

17.12.1976 - Kaleva - Kari Karemo: BIG BANDIN SUURI SOITTO
Kajaanin Big Bandin joulukonsertin "tapauksena" oli norjalaisen Jan Garbarekin Sarja big bandille -sävellyksen kantaesitys. Tämä teoksen tilaamisen mahdollisti Nomus-rahaston apuraha. Varsinaisen joululahjan Big Band sai konsertin jälkeen, kun Kajaanin kaupunginvaltuusto hyväksyi lisämäärärahan, jolla sivutoimet saadaan päätoimiksi. Tämä päätös turvasi tasokkaan toiminnan edellytykset myös jatkossa.

Joulukonsertti alkoi Big Bandin kapellimestari Ilja Saastamoisen näpsäkkäällä Kainuun kujeilla, jossa Mika Jankko soitti kitarasoolon. Ote oli hiukan kankea mutta Mika Jankko sai sooloihinsa konsertin edistyessä yhä pätevämmin puhtia. Pakolliset jouluaiheet olivat tilapääkuultavaa, Sylvian joululaulun olisi voinut jättää pois, sen esitys oli arkaileva eikä tyyli sopinut konsertin yleisilmeeseen. Valkea joulu, Petteri punakuono ja Kun Joulupukki suukon sai menivät rutiinilla.

Heikki Sarmannon Albright ja Our Latin Friends panevat soittajien taidot koetukselle, rytmiikka ja soinnutus ovat monimutkaisia, tempot vaativannopeita ja soolon irtoamiseen tällaisesta komplisoidusta musiikkiympäristöstä tarvitaan muutakin kuin hyvää yrittämisen halua. Kajaanin Big Band soitti varmasti ja vähin takelteluin. Ilja Saastamoinen sooloili rivakasti, samoin Mika Jankko. Hannu Sovelius teki sopraanosaksofonisoolossaan varmaa työtä, hän soitti harkitusti ja hätäilemättä.

Jan Garbarekin Sarja big bandille käyttää teema-aineistonaan kansanmusiikkia; kutsuja, tansseja, lauluja. Jazzin ja kansanmusiikin risteytymä on luonteva ja tulokset olivat nytkin hyvät: Garbarekin Sarja on eittämättä mielenkiintoinen ja antoisia sävellys, levyttämisen arvoinen.

Ensimmäinen osa alkaa alaspäin liikkuvalla sävelaiheella, seuraa lyyrinen pastoraali kunnes rytmi alkaa purra. Alun tunnelmat toistuvat kappaleen lopussa. Soinnutusta ja sointivärejä hämärsi se, ettei orkesteri ollut saanut balanssiaan täsmennetyksi. Toisessa osassa oli aiheena vanha Pols-niminen tanssi, jonka rytmiikkaa Garbarek oli monipuolistanut. Big Bandin rumpusatsin takana istuva notkeasti soittava Timothy Ferchen lopettaa vuoden vaihteessa työnsä orkesterissa. Tätä paikkaa on vaikea täyttää, Ferchen on ammattilainen, myös taitava vibrafonisti ja tekee totta vaikeastakin sovituksesta.

Tapani Leskinen soitti Pols'issa jykevän trumpettisoolon, Saastamoisen soolo oli läpitunkeva, liki aggressiivinen. - Kolmas osa Call muodosti vastakohdan, siinä oli hymnimäisiä, lähelle virttä tulevia sävyjä. Hannu Soveliuksen soolo oli jälleen lujaa tekoa. Seuraava osa Kulokk sisälsi yllättävää dramatiikkaa. Viimeinen osa Bånsull seurasi ilman taukoa, se oli instrumentaalisesti upea valssitutkielma. Mika Jankko soitti rohkean ja valmiin soolon. Garbarekin Sarja big bandille on sävellys, jota kajaanilaisten kelpaa esittää.
KARI KAREMO

17.12.76 (pe) Kainuun Sanomat - UNTO TORNIAINEN:
Garbarekin upea sävellys sai nyt kantaesityksensä
Kajaanin Big Bandin joulukonsertti keräsi noin 200 kuulijaa Kauppaoppilaitoksen juhlasaliin. Keskiviikon konsertin päätapahtuma oli Jan G a r b a r e k i n "Sarja Big Bandille". Big Band soitti myös jouluista viihdettä ja pari Heikki Sarmannon jazz-sävellystä.

Konsertti heijasteli paitsi Big Bandin musiikillisia tunnelmia myös kokoonpanon tämänhetkisiä huolia.

Big Bandin rumpupalli jää tyhjäksi Tim Ferchenin jättäessä muodostelman ja kun lisäksi kaupungin päätöksentekijät näyttävät unohtaneen Big Bandin, olivat tunnelmat siltä osin hieman apaattiset.

Kuitenkin konsertin musiikki ja varsinkin Garbarekin sävellys osoittivat Big Band -tyyppisen musiikin elinvoiman ja taiteelliset päämäärät.

Konsertin alussa kuultu "Kainuun kujeet" soi kauniisti ja sen jälkeen seuranneet jouluiset sävelmät puolustivat paikkaansa joulun ollessa jo ovella.

Heikki Sarmannon sävellykset "Our Latin Friends" ja "Albright" edustavat kotimaisen big band -jazzin vaikeinta antia. Kuitenkin Kajaanin Big Band soitti sävelmät vähintäänkin siedettävästi, sillä nykyisten harjoitteluolosuhteiden ja vakanssien puitteissa eivät kokoonpanon resurssit juuri enempään yllä.

Tahtilajien muutokset, nopeat ja vaikeat puhallinkuviot sekä kiemurainen soinnuttelu sujuivat varsinkin "Albrightissä" varsin mallikkaasti. Sen sijaan "Our Latin Friends" töksähteli jonkin verran.

Konsertin alkuosan solistisista suorituksista jäivät parhaimpana mieleen Tapani Leskisen kauniit trumpettisoolot ja pari Mika Jankon näppärää kitarasooloa.

Upea sarja Big Bandille
Norjalaisen Jan Garbarekin "Sarja Big Bandille" on sävellys, jossa Big Band -tyyppisen kokoonpanon koko potentiaali on käytössä. Sävellyksen monivivahteinen rakenne, rytmiset jännitteet ja soinnutusten muotorikkaus luovat kokonaisuuden, joka on sanalla sanoen upea. Sävellys pohjautuu norjalaiseen kansanmusiikkiin ja kun säveltäjä on jazz-maailman huippuja, luonnollisesti sarja on toteutettu käyttäen hyväksi jazz-musiikin vivahteita.

Jo sarjan ensimmäinen osa "Sauelokk" antoi viitteet siitä mitä tuleman piti. Puhaltimet maalailivat pieniä melodioita, joista sitten Big Band kehitti svengaavat improvisaatiot. Ykkösosa huipentui sitten jälleen puhaltimien esittäessä kutsua lampaille.

Sarjan heikoin lenkki tai paremminkin sarjan esityksellisesti heikoin lenkki oli kakkososa "Pols". Lyhyen teeman jälkeen lähti kapellimestari Saastamoinen sooloilemaan rytmiryhmän myötä 6/8 tempossa ja kokonaisuus oli varsin puisevaa räpeltämistä, josta puuttuivat kaikki jazz-improvisaatioille ominaiset elementit. Jakson rytminen puoli oli ontuvaa kilistelyä ja kun Saastamoisenkin kitarointi oli lähinnä tylsää ja takeltelevaa skaalojen kelausta, ei "Pols" antanut aihetta muuhun kuin haukotteluun.

"Call" oli sarjan kolmas osa ja siinä liikuttiin taas yksinkertaisemmissa tahtilajeissa ja melodisesti jakso oli hienostunut ja Big Bandin sointi oli kaikin puolin tyylikäs.

Garbarekin teos päättyi jaksoihin "Kulok" ja "Bånsull", jotka olivatkin teoksen ehdottomat huippukohdat niin sävellyksellisesti kuin esityksellisestikin.

Puhaltimien muodostaman äänivallin taakse soittivat sopraanosaksofoni, kitara ja sähköpiano melodioita ja "Kulokk-jaksosta" siirryttiin sitten upeasti soivaan jazz-valssiin, jossa koko Big Bandin soinnillinen kapasiteetti oli käytössä. Melodian päälle Mika Jankko soitti kuvioita, jotka olivat rajuudessaan ja soinneissaan kerta-kaikkisen komeita. Lievästi säröinen kitara pitkine sävelkaarineen oli kontrastina takana soivalle melodialle ja juuri viimeisessä "Bånsull"-jaksossa tehtiin hyvää työtä.

Konsertti kokonaisuudessaan ei ollut rikkeetön, pienet soitinten väliset tasapaino-häiriöt, selvät virheet ja Big Bandin sointipuhtaus ei aina ollut parhaimmillaan. Lisäksi kannattaa mainita joidenkin soittajien selvä arastelu. Varsinkin sähköpianoa soittaneen Erkki Hyvösen otteisiin olisi kaivannut enemmän rotevuutta. Mutta suurin osa konsertin puutteista voidaan panna harjoituskertojen vähyyteen ja siihen epävarmuuden tilaan, jossa Big Band tällä hetkellä toimii. Lisäksi kannattaa mainita, että kokoonpanolla on ollut aivan viime aikoina muutamia miehistönvaihdoksia, jotka ovat vaikuttaneet. Esimerkiksi pasuunasektiossa soittaa kaksi käyrätorvea, jotka ovat huomattavasti kankeampia soitettavia kuin vetopasuunat.

Konsertti osoitti kuitenkin taas kerran, että puheet Big Band -musiikin "heppoisuudesta" tai "halpahintaisesta renkutuksesta" ovat mahdollisimman kaukana totuudesta. Big Band on kokoonpano, joka toimivimmillaan pystyy luomaan vaikuttavaa ja soinnillista rikasta uutta musiikkia.
UNTO TORNIAINEN

18-19.12.76         Kainuun Sanomat - IS: Vielä Big Bandin joulukonsertista
Muutamia pikku huomautuksia perjantain [17,12] Kainuun Sanomissa olleeseen Unto Torniaisen musiikkiarvosteluun:

1) Sävellyksessä "Albright" ei ole lainkaan tahtilajin muutoksia, vaikka Torniainen niin väittää. Sen sijaan siinä on tempomuutoksia, mikä on kokonaan toinen asia.

2) Garbarekin sarjan II osan teeman sanominen lyhyeksi on kummastuttavaa, kun selvästikin se on ajallisesti koko sarjan pisin. Osan tahtilaji on 6/4. Sitä paitsi tempo -sana osoittaa nopeutta, joten ei voida puhua 6/8 temposta.

3) Sarjan III osassa ei liikuta yksinkertaisemmissa tahtilajeissa niin kuin Torniainen väittää, sillä sen melodian runkona on 2/4 ja 3/4 tahtilajien epäsäännöllinen vuorottelu. Osan tahtilajiyhdistelmä oli siis koko sarjan vaikein, ellei oteta huomioon rubaatto-osia. On kokonaan toinen asia, jos hitaammin soitetut tahtilajit kuulostavat helpommilta.

4) Saman osan big band -sointia arvostelija sanoi "kaikin puolin tyylikkääksi". Ei ole makuasioihin puuttumista, jos totean, että osa oli epävireisin kaikista. Tämä johtuu osittain osan epätavallisen virhealttiista sointujen hajoituksesta.

5) Pasuunasektiossa ei Torniaisen väitteestä huolimatta ole kahta käyrätorvea. Toinen hänen käyrätorveksi arvelemansa, soitin on nimittäin tuuba ja sen tuntee mm. huomattavasti suuremmasta koosta. Soittimien välisen suuren eron voi todeta esim. Pohjola-Cederlöfin "Musiikin maailma" -koulukirjan kuvasta sivulla 25. Käyrätorven kankeudesta vetopasuunaan verrattuna rohkenen tietysti olla eri mieltä, mutta sehän lieneekin jo makuasioita, joista en yleensäkään käy kovin totiseen väittelyyn Unskin kanssa.

Takertumistani Torniaisen arvostelun virheisiin voidaan tietysti pitää hammasten kiristelynä minuun kohdistetusta negatiivisesta kritiikistä. Tärkeämpää minusta on kuitenkin se, että niistä asioista, joista yleensä voidaan kirjoittaa totuudenmukaisesti, kirjoitetaan todella oikein.

Kiitokset joka tapauksessa konserttiarvostelusta ja hyvää jatkoa tärkeälle toiminnallesi. Juuri saaduista päätoimista päätellen se ei ole ollut turhaa.
Ilpo Saastamoinen

 

20-21.12.76? Kainuun Sanomat - Tahtilajit, tempot ja tuubat 
Kiitokset kapellimestari Ilpo Saastamoiselle kirjoituksesta, joka koski Big Bandin joulukonsertin arvosteluani. Haksahdukseni tempo- ja tahtilajiasioissa oli tietysti valitettava, mutta joskus käsitteitä käytetään synonyymeinä ja siitä haksahdus. Paroni Paakkunaisen "Nunnu" Jazz-LP:n kannessa kappaleen "Joikujuttu" yhteydessä puhutaan mm. seuraavaa: "Joikuja Lapista alkaen 5/4 temposta". Levyllä muuten soittaa kitaraa Ilpo Saastamoinen.

En kuunnellut Garbarekin jazz-sarjaa sekuntikello kädessä ja kun kapellimestarin soolo venyi ja venyi jäi mielikuvakseni teeman lyhyys.

Ja sitten tuohon tuuba-juttuun. Takarivin soittajista ei saliin näkynyt kerta kaikkiaan mitään ja mielikuva kahdesta käyrätorvesta syntyi keskustelusta, jossa Saastamoinen valitteli pasuunasektionsa miehistövaihdoksia.         

Muut kirjoituksesi kohdat ovat luettavissa makuasioihin, joista en mielelläni lähde väittelemään Iljan kanssa. Kiitos korjauksista kuitenkin ja nyt kun Big Band on saanut vakansseja voinemme katsoa taas mielenkiinnolla vuoteen -77. Sillä minun käsittääkseni toimimme sektoreillamme rytmimusiikin edistämisen puolesta.
Unto Torniainen

> Päiväämätön: Kainuun Sanomat: Kainuulaista musiikkia:
...Jouko Blombergin ohjelmassa "Jouluaattoaamuna" kuullaan musiikkina Kajaanin Big Bandin pikkuyhtyeen jouluisia sävelmiä. Blomberg kertoi valinneensa ohjelmansa musiikiksi Pikkuyhtyeen tulkinnat joulusävelmistä siksi, että niissä on vanhoihin sävelmiin saatu uutta ilmettä... Ohjelma alkaa kello 7.05 Radion rinnakkais-ohjelmassa.

 

1977:

KAJAANIN BIG BANDIN TIEDOTE 1977
Kajaanin Big Band kiittää vuoden 1976 yhteistyöstä ja toivoo sen jatkumista myönteisissä merkeissä myös kuluvana vuonna.

V.1976 esiintyi Big Band kotimaassa 20 kertaa ja yhtye 18 kertaa, aluekonsertteja näistä oli 20, eli hieman yli puolet, joista mainittakoon Kainuun ulkopuolella olevat kunnat: Oulu, Pyhäsalmi, Keitele, Iisalmi, Lieksa, Kaustinen, Kuusamo, Oulainen, Vieremä, Taivalkoski ja Rovaniemi. Tämän lisäksi yhtye edusti Kainuuta ja sanalla maatamme heinäkuussa Donin Rostovissa ja Moskovassa sekä marraskuussa Tukholmassa pohjoismaisilla kansanmusiikkifestivaaleilla. Radio-ohjelmia on ollut viisi ja TV-ohjelmia neljä. Ulkomaiset esiintymiset huomioonottaen on yhteinen kuulijamäärä ollut n. 20 000.

Pääosin suomalaista musiikkia sisältävän ohjelmiston tärkein uutuus oli norjalaisen Jan Garbarekin Jazzsarjan (n. 40 min) maailmankantaesitys joulukuussa Kajaanissa.

Vuoden 1977 tärkein muutos toiminnassa tulee olemaan mahdollinen päätoimisen kvartetin perustaminen 1.8.77 alkaen. Tämä mahdollistaisi myös koulukonserttien tekemisen päivisin ja siten kustannuksia säästävät kiertueet.

Big Band toimii n. 20 miehisellä kokoonpanolla normaalisti läpi vuoden kausien ollessa 17.1. - 29.5. ja 29.8. - 18.12. Muina aikoina voidaan konsertit toteuttaa vain omakustannushintaan ilman valtioavun huomioimista. Loma-aikana tehtäneen mikäli sopimuksiin päästään - vain esiintymiset Kuopio Tanssii ja Soi - päivillä 9.6. ja Porin Jazzfestivaaleilla 15. - 17.7.

Big Bandin aluetoiminnan kiintiö on -77 aikana 7 konserttia. Pikkuyhtyeen (5miestä) aluetoimintaan mahtuu n. 13 konserttia, jonka lisäksi mahdollisesti syksyllä päätoiminen kvartetti voi esiintyä rajattomasti kysynnän mukaan.

Tällä hetkellä kaikki soittajat on kiinnitetty avustajapalkkioperiaatteella päätoimia odotellessa, joten kevätkausi tulee olemaan hiljainen ja myynti rajoitettua. Konsertti-päivät ovat normaalisti keskiviikko ja torstai. Muista päivistä (esim. sunnuntai) on syytä neuvotella riittävän ajoissa...

 

OHJELMISTO:
Kajaanin big bandin päänumerona on kuluvan vuoden aikana aikaisemmin jo mainittu Jan Garbarekin 40 min. kestävä Jazzsarja, joka on saatu pohjoismaisen Nomus-rahaston kautta sävellystilauksena. Samanlainen tilaustyö on ruotsalaisen Bertil Lövgrenin sarja big bandille, joka kantaesitetään Porin Jazz juhlilla heinä-kuussa ja on siis syksyllä Big Bandin vakio-ohjelmistossa. Tämän jazzkonsertin toisella puoliskolla esitetään esim. Kaj Backlundin "No Comments" (20 min) sekä Heikki Sarmannon "Our Latin Friends" ja Albright".

Muina vaihtoehtoina ovat konsertit "Viihdettä vanhemmille" (pääasiassa kotimaista tuotantoa: Rauno Lehtinen, Erik Lindström yms.) "Musaa moneen makuun"(seka-konsertti nuorille ja vanhoille) sekä kevyehkö "Pop/jazzkonsertti" (Beatles-sävelmiä yms.)

Yhtyekonsertit voidaan tehdä kolmella eri ohjelmistolla

I         Tukholman pohjoismaisen kansanmusiikkifestivaalin ohjelma käsittää kapellimestarin sovituksia ja sävellyksiä suomalaisen kansanmusiikkimateriaalin pohjalta. Konsertti sisältää mm. Vanhan Franseesin osia, neliosaisen sarjan Timo Linnasalon Kylä-filmistä (Kuhmolaisen kansanmusiikin pohjalta), musiikkia TV-ohjelmasta Unta ja Näläkeä sekä materiaalia Ilpo Saastamoisen LP:ltä "Joutsenen Juju".

II         Optatus - sarja I-II sisältää Kaustisella 1976 kantaesitetyn ohjelman Pielaveteläisen kansanpelimanni Optatus Raatikaisen ohjelmistosta. Ohjelmassa käytetään mm. virsikannelta, säestyssitraa ja autoharppua.

III         Pop/jazzkonsertti sisältää mm. George Duken sävellyksiä sekä kasakstanilaisen kansanmusiikin pop/jazzsovituksia. Ohjelma valmistuu kevään 1977 aikana.

Yhtyeen kokoonpano: keväällä 1977 Ilpo Saastamoinen - kitarat, Timothy Ferchen - lyömäsoittimet ja vibrafoni, Kari Hynninen - basso, Tapani Leskinen - trumpetti ja hanuri sekä Hannu Sovelius - saksofonit ja huilu.

 

Kajaani 5.1.1977
Herra Tasavallan Presidentti

[Jatkuu osassa VIII]