1977 Kajaanin Big Band VIII
Kajaani 5.1.197
Herra
Tasavallan Presidentti
Jouduttuani äskettäin yksityiskohtaisesti selvittämään Oulun lääninhallitukselle lähettämässäni verovalituksessa sen seikan, miksi konserteissa käynti on muusikolle ammattitaidon ylläpitämisen kannalta tärkeää ja miksi sähkölaskut täällä pohjoisessa ovat luonnollisesti suuremmat kuin Helsingissä, päätin samalla kirjoittaa myös Teille.
Näinä vaikeina aikoina ei eläminen ns. kevyen musiikin edustajana ole helppoa - ei edes täällä Kainuussa, vaikka syntyperältäni pielaveteläisenä olenkin sopeutunut suhteellisen helposti ns. syrjäseutujen oloihin:
Puolalaiset muusikot ovat vieneet noin 20 vuoden aikana maastamme vähintään saman määrän valuuttaa kuin se, mihin vuodenvaihteen tienoilla julkisuudessa talouspuolella kiinnitettiin huomiota.
Kevyen musiikin soittajakoulutus on edelleen rempallaan kuin vanhan riihen ovi. Vanhuudenhöperyydestä tuskin on kysymys, koska opetustoiminta ei vielä ole päässyt kapaloistaankaan - kiitos parin eri ministeriön kitsauden tässä takavuosina.
Kulttuuri, joka on leikistä syntynyt ja kehittynyt elää edelleen kansalaisten pelihimon varassa, sillä valtiovarain-ministeriö ei ole ikinä ollut kiinnostunut sijoittamaan henkimaailman pankkiin. Lottopotin viikoittaiset päävoittajat saavat vuodessa lähes saman määrän rahaa kuin koko taiteen edistämistuki (v. -75: 64,7 miljoonaa). Yksi päävoittaja saa kerralla enemmän rahaa kuin koko kotimainen elokuva, Suomen kansallis-teatteri tai maamme kaupunginorkesterit. Tästä on totisesti tasa-arvo ja demokratia kaukana, varsinkin kun on kyse rahasummista, jotka ovat jo aivan jotain muuta kuin mökin eläjälle onnenpotkun tuoma äkkilähtö taloudellisesta ahdingosta.
Jos tarkoitus on todella ratkaista hajasijoitusongelmat kylvämällä kapitaalia päävoittojen avulla ERITYISEN HUOLELLISESTI VARMISTAUTUMALLA (kalliin lottokoneen avulla) SIITÄ, ETTEI SIJOITUSKOHTEIDEN VALINNASSA OLE PÄÄTÄ EIKÄ HÄNTÄÄ, niin menetelmä tuntuu samalta kuin jos menisi puoli metriä leveälle ja kymmenen senttiä syvälle yli kaksimetrisen läpipääsemättömän pajukon reunustamalle tammukkapurolle pimeänä yönä, panisi silmät kiinni ja - huh - antaisi virvelin viuhahtaa...
Pannessaan säätiölahjoitukset verolle valtiovarainministeriö varmisti sen, että opetusministeriön kontrolloima ja rahallisesti tukema Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö jää ilman TEOSTON sille tulevaisuudessa varaamaa 800 000 markkaa (josta summasta virtaa nyt puolet ulkomaisille säveltäjille), Voineekohan edes opetusministeriö lahjoittaa ko. säätiölle yli 100 000 mk:n summaa ilman verotusta?
Kajaanin Big Band, jonka kapellimestarina toimin, sai -76 valtionapua alueorkesteritoimintaan 72000 mk. Tuntuu pilalta, kun menemme Iisalmeen tai Ouluun konsertoimaan (ei-tanssittavalla ohjelmistolla) paikallisten opiskelija-järjestöjen pyynnöstä, niin paikallinen lakinsa jo lukenut Instituutio - poliisilaitos - toimii Rooman keisarin tavoin panemalla lapset ja aikuiset maksamaan huviveroa. Kun minä ja jonkun paikkakunnan poliisimestari keskustelemme taiteen ja viihteen erojen hiuksenhienosta problematiikasta, niin arvaako Herra Tasavallan Presidentti - huomioiden minunkin kuusivuotisen jäsenyyteni valtion säveltaidetoimikunnassa -kummanko asiantuntemus siinä painaa. Koska olen pitkätukkainen, niin aina tuntuu että minua on jymäytetty.
Ei ole aina helppoa Kajaanissakaan; Kun valtuustossa oli valittavana joko pää- tai sivutoimiseen kvartettiin pohjautuva Kajaanin Big Bandin budjetti, niin tiukan taloudellisen ajattelutavan omaava oikeisto pääasiallisesti kannatti nettomenoiltaan kalliimpaa ratkaisua - sivutoimien säilyttämistä ennallaan. Nähtävästi päätoimisella yhtyeellä olisi saatu liikaa myyntituloja ja julkisuutta (2 1/2 vuoden aikana n. 60 palstametriä päivälehdistössä) konservatiivisen musiikkipolitiikan kannalta katsottuna. Varat päätoimien perustamiseksi kyllä lopulta myönnettiin, mutta
lopullisesta toimien perustamispäätöksestä ei ole tietoakaan. Sitä paitsi täällä käydään Helsingistä saakka ihmettelemässä, että kuinka ihmeessä Kajaani suostui ottamaan vastaan big band -kokeilun. Jotkut paikalliset musiikkiekspertit puhuvat huhujen mukaan big bandin tarvitsevan syaniidia...
Ei ole helppoa muusikoilla apurahojenkaan suhteen. Koska muusikot ovat loppujen lopuksi ne, jotka oman alansa taiteen tekevät esittämällä sen, niin opetusministeriö on katsonut työnjaon olevan välttämätöntä kenttätyön ja taidehallinnon välillä.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhtään ainoata muusikkojäsentä ja sitä kautta asiantuntemusta ei enää tarvita valtion säveltaidetoimikunnassa. Toivottavasti historia toistaa vielä kerran itseään osoittamalla että suurin osa elävää kulttuuria on syntynyt nimenomaan vastapainoksi yhteiskunnan ns. korkeakulttuurille - ankeissa oloissa.
Ei siis ihme, jos suomalainen ravintolamuusikko onkin hiljaisessa sielussaan kiinnostunut jazzista - sorrettujen neekereiden musiikista - onhan hän todellisuudessa suomalaisen ohjelmatoimiston, ravintolamanagerityönvälittäjän orja (ihmeellistä kyllä - ilman työvelvollisuutta mutta ilman palkkaakin, koska ulkolaiset hoitavat itse raskaan työn - soittavat). Näin on kotimainen työvoima valtiovallan erityisessä suojeluksessa - se pakotetaan vaihtamaan ammattia, vaikka se olisi valmis kohtuukorvausta vastaan soittamaan tänään Inarissa huomenna Imatralla ja ylihuomenna Yyterissä.
Tässähän niitä huolia oli. Kirjoitin niistä kaiken varalta. Jos nimittäin suuret huolet eivät jonain hetkenä täytä Herra Tasavallan Presidentin päätä kokonaan, niin aukot täytyy tilkitä. Ellei näin tehdä, pääsee joku huoleton ajatus livahtamaan tietoisuuteen, ja seurauksena on tietysti kahdenlaisten ajatusten vertailusta johtuva masennus joka lamauttaa toimintatarmoa, Viimeksi mainittuahan Herra Presidentillä näyttää olevan vaikka musiikkikysymyksiin asti.
Lopuksi totean, että Kainuunkin korvissa on vielä tallella useita myllyjen jäänteitä. Paikoin niiden ympäriltä tuskin enää löytää muuta kuin rippeet potentiaalisesta kasvavasta kirjepaperista, mutta niiden alta tammukoita kyllä. Sietäisi käydä kurkistamassa. Kainuun kulttuurista saanen lähettää samalla esimerkkinä "Saunapiian polkan" Hyrynsalmelta LP-levyn muodossa. Ehkä olette jopa kuulleet alkuperäissävelmän joskus muinoin.
Valitettavasti koko Kajaanin Big Band ei esiinny tällä levyllä, mutta olemme luonnollisesti valmiita esiintymään Herra Tasavallan Presidentille vaikkapa itsenäisyyspäivän tansseissa linnassa. Mehän olemme valtionapua nauttiva alueorkesteri, joten osa esiintymis- ja matkakuluista saadaan peitetyksi tällä avustuksella. Tällöin tilaisuuden järjestäjä - valtiovalta - itse asiassa säästää...
Kunnioittaen: Ilpo Saastamoinen,
verovelvollinen kapellimestari Kajaanin kaupungista
Ps. Kirje on todellisuudessa kirjoitettu päivämäärän mukaisesti, mutta sen lähettäminen on viivästynyt. Nimittäin täällä kävi helmikuussa taas "herroja Helsingistä" Helsingin Sanomien musiikkikriitikon persoonassa (tunnettu noin kymmenen vuoden ajan kaiken kevyen musiikin aktiivina vihollisena) kirjoittaen näkemyksensä tueksi viitisentoista väärää asiatietoa sisältävän katsauksen sinfoniaorkesterin tarpeellisuudesta Kajaanin Big Bandin tilalle. Siitäkös tuli vettä myllyyn kun paikallisetkin voimat innostuivat todistamaan. No - uhataanhan Porin jazzjuhlienkin valtionapu jättää väliin tänä vuonna.
Kajaani 12.4.1977
[Ps. puolen vuoden sisällä = 31.5.77 sain presidentin kanslian ko. asioita koskevat lausunnot valtiovarain- ja opetusministeriöltä, jotka eivät kommentoineet mitään ehdotuksia parannuksiksi.]
13. & 15.1.77 Tukholma - Ailun konsertit (Kulturhuset) (12-16.1.77)
"Jazz-kvartetten består av Seppo Paakkunainen, Ilja Saastamoinen, Teppo Hauta Aho och Esko
Rosnell och kommer från Finland. De är kända jazzmusiker både Finland och i utlandet."
(Bertil Lövgreniltä tilattiin KBB:lle sarja big bandille.
Tavattu myös Tuomas Haapala - Vargavinterin basisti. Ks. myös 5.11.76)
6.2.77 Suomussalmi (IS) KULTTUURINEUVOTTELUPÄIVÄT ÄMMÄNSAARESSA > Omia lehtijuttuja
Suomussalmen kulttuurilautakunnan toimesta järjestettiin 6.2.77 yhteinen neuvottelutilaisuus Kainuun kulttuurityöntekijöille. Paikalla oli osanottajia useiden kuntien kulttuurilautakunnista, Kainuun Maakuntaliitosta, Kainuun SNS-piirijärjestöstä sekä Oulun läänin taidetoimikunnasta. Aluksi Suomussalmen kulttuurilautakunnan sihteeri Kauko Heikurainen kartoitti Kainuun kulttuuri-lautakuntien yhteistyömahdollisuuksia ja tavoitteita. Kuhmon kulttuurisihteeri Toivo Mikkolan käsiteltyä kulttuurisihteerin työkenttää Kainuussa kertoi Kainuun Maakuntaliiton puheenjohtaja Usko Hakala Kalevala-juhlien suunnittelun nykyvaiheesta. Olavi Moilanen Maakuntaliitosta selosti lopuksi kulttuurilautakuntien jäsenille 11-12.3. Paltamossa pidettävän koulutustilaisuuden sisältöä.
Eniten keskustelua herättivät kysymykset maakunnallisten tapahtumien sijoittamisesta lomittain ja kulttuurikalenterin sekä kaikkia taiteen aloja sisältävän kulttuurijulkaisun toimittamisesta. Yksimielisesti todettiin, että päällekkäisyydet maakunnan juhlien aikataulun suunnittelussa on tulevaisuudessa vältettävä. Kulttuurilautakuntien edustajien tulisi kokoontua kaksi kertaa vuodessa sopimaan mm. järjestettävien maakunnallisten tilaisuuksien aikataulusta, joka sitten julkaistaisiin kulttuurikalenterin muodossa. Valtakunnallista ja kansainvälistä mainontaa varten tarvittaisiin itse asiassa myös kahden vuoden pitkän tähtäyksen juhla-aikataulukko.
Kokous päätti lähettää kirjelmän Kainuun Maakuntaliitolle sekä Kainuun kulttuuri-lautakunnille, että nämä ryhtyisivät toimenpiteisiin kulttuuriyhteistyön koordinoimiseksi kahden vuoden tähtäyksellä sekä kulttuuri-kalenterin toimittamiseksi. Edelleen kiirehditään vähintään kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän kulttuurijulkaisun aikaansaamista, joka myös liittyisi kulttuurilautakuntien edustajien yhteiskokouksien tehtäviin.
Keskusteluja käytiin em. lisäksi myös mahdollisuuksista tilatataide-esityksiä kiertueluonteisena useaan Kainuun kuntaan matka- yms. kustannusten säästämiseksi. Tässä yhteydessä selostivat Kainuun SN-piirijärjestön edustaja neuvostoliittolaisten taiteilijoiden vierailumahdollisuuksia sekä Kajaanin big bandin edustaja oman maakunnan taiteilijoiden huomioimista tilauksia tehtäessä.
Kokouksen päätössanoissa todettiinkin yhteistyön lisäämisen suuri merkitys kulttuurin alalla. (IS)
16.2.77 Kajaanin Big Bandin jazzkonsertti Kajaanin Kauppaoppilaitoksen juhlasalissa klo 19.30. Johtaa Ilpo Saastamoinen (> Heikinheimon arvostelu)
Ohjelma: ILPO SAASTAMOINEN - TRAD Kainuun kujeet
Sävellys tehtiin keväällä 1976 MTV:n ohjelmaa varten. Teemoina on käytetty alussa fanfaarinomaista sävelmää Paltamosta, jonka jälkeen tulee pari samantyyppistä hidasta laulua Sotkamosta. Basso esittelee vielä kuhmolaisen 3/4 -teeman hitaana beat-tyyppisenä kuviona, jonka jälkeen seuraa kitarasoolo säestyksenään Suomussalmelta peräisin olevat 12/8 -tahdinmittaiset Kokon ja Kalastajan laulut sekä niiden muunnelmat ennen siirtymistä sotkamolaisteemojen loppukertaukseen.
KAJ BACKLUND No Comments
Tämä on kolmeosainen beat-tyyppinen sarja. I osan tahtilaji on 8/4 runsain synkoopein varustettuna, II osassa vuorottelevat 5/4 ja 6/4 sekä III osassa 4/4 hitaana beat-rytminä, joka välillä palaa I osan 8/4 -teemaan ja 12/8 -tahtilajin kautta lopuksi palauttaa I osan teeman alkuperäisessä tempossa.
HEIKKI SARMANTO Albright
HEIKKI SARMANTO Our Latin Friends
Molemmat Sarmannon sävellykset ovat teknisesti vaativia nopeatempoisia jazz-teoksia. Jälkimmäinen sävellys on taltioitu 1976 myös LP -levylle Uuden Musiikin Orkesterin eli UMO:n toimesta kotimaisin huipputason soittajavoimin.
- väliaika -
JAN GARBAREK Sarja Big Bandille
> 20.2.1977 su Helsingin Sanomat - Seppo Heikinheimo:
"Musiikin asemasotaa Kajaanissa - Big band vai sinfoniaorkesteri" (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> Kajaani 24.2.1977 - Kirjeeni Helsingin Sanomille (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 25.2.77 Kajaani [HeSa julkaisi sen vasta 28.2.77!] IS: Big band vai sinfoniaorkesteri Kajaaniin?
- 26.2.77 Kajaanin Kuohu
> 27.2.1977 Kajaani (lähettämäni kirje Helsingin Postikonttoriin) (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 28.2.77 HS - Seppo Heikinheimo: (Vastaus lehden samassa numerossa) (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> Helmikuu 1977? - KÄSINKIRJOITETTU MUISTIO (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> maaliskuussa -77 (- julkaistu Muusikko-lehdessä, ss. 14-15)
Kysymyksiä, jotka Seppo Heikinheimo jätti Kajaanissa tekemättä.
> 1.3.77 Helsingin Sanomat - Pekka Gronow: Keskustelua: Kainuun big band (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 3.3.77 Kainuun Sanomat - em.: Kajaanin Big Band väittelyn aiheeksi
(Kuvateksti: - Ilmeisesti näistä asioista tullaan vielä puhumaan pitkään ja hartaasti myös valtakunnallisella tasolla, arvelee Kajaanin Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen. Hän toivoo myös asiallisen keskustelun selvittävän ilmapiiriä.) (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 3.3.77 Helsingin Sanomat - Musiikkialan järjestöt:
Kevyttä ja vakavaa musiikkia tuettava molempia (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 04.03.1977 Kirje (Lähettäjä - Postikonttori Helsinki) (> Ks. Heikinheimo-mappi)
> 4.3.77 Kainuun Sanomat (> Ks. Heikinheimo-mappi)
Big Band -keskustelu johti julkilausumaan (joka julkaistiin mm. HS:ssa 3.3.77)
> (Päiväämätön) Helmi-maaliskuussa 1977: Kajaanin kulttuurilautakunnalle
Koska on ilmennyt epäselvyyksiä siinä, voinko kirjoittaa lehtiin vastineita Kajaanin Big Bandin asioita koskeviin kirjoituksiin omalla nimelläni yksityishenkilönä, so. kulttuurilautakunnan edustajan tarkastamatta ennakolta kirjoituksen tai vastineen sisältöä (perusteena se, että minut yksityishenkilönäkin helposti samaistetaan Big Bandin viralliseksi edustajaksi), ehdotan, että kulttuurilautakunta hyväksyisi seuraavan ohjesäännön:
OHJESÄÄNTÖ (Päiväämätön luonnos)
Kajaanin Big Bandin asioita koskevien lehtivastineiden kirjoittamisesta.
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja pyytää - asian niin vaatiessa - kulttuurisihteeriä laatimaan vastineen, jonka asiatiedot hän tarvittaessa tarkistaa Big Bandin kapelli-mestarilta (tai pyytää tätä hankkimaan ko. tiedot). Jos kulttuurisihteeri on estynyt vastinetta laatimaan, voi puheenjohtaja kehottaa kapellimestaria tekemään sen toimensa puolesta - kuitenkin niin, että kirjoituksen aiheena olevat asiat sovitaan etukäteen ja puheenjohtaja tai sihteeri tarkastavat tekstin sisällön sekä sanavalinnan ennen lehteen lähettämistä. Kirjoituksen loppuun tulee lisäksi joko kulttuuri-lautakunnan tai Kajaanin Big Bandin nimi sekä allekirjoitus. Viimemainittua ei tarvita, mikäli kulttuurilautakunnan taholta tekstin sisältöä on olennaisesti muutettu tai korjattu. Tämä ohjesääntö ei estä tekemästä kahta vastinetta molempien elinten nimissä. Ohjesäännön katsotaan täten tekevän kapellimestarin henkilökohtaiset vastineet tarpeettomiksi, sillä kapellimestarin katsotaan Big Band -asioita lehtivastineissa käsitellessään olevan pikemminkin toimenhaltija kuin yksityishenkilö.
Kajaani ...../..... 1977 Ilpo Saastamoinen, kapellimestari
3.3.77 to Tavastia, Helsinki (Mainos: Tänään jazzeissa paljon puhutun
Kajaanin Big bandin yhtye: Ilja Saastamoinen,
Timothy Ferchen Tapani Leskinen, Hannu Sovelius, Kari Hynninen
> 3.3.77 Kainuun Sanomat: Big Bandin pikkuyhtye Helsinkiin
Kajaanin Big Bandin pikkuyhtye lähti keskiviikkoiltana 5-miehisellä kokoon-panolla esiintymismatkalle Helsinkiin. Matkalla on tarkoitus esitellä Big Bandin musiikillista linjaa.
Yhtye esiintyy torstai-iltana Tavastia-klubilla, missä he soittavat Ilpo Saastamoisen sovittaman musiikin elokuvaan "Kylä" sekä musiikkia TV-ohjelmasta "Unta ja näläkeä". Lisänä on aineistoa Saastamoisen LP-levyltä "Joutsenen juju".
Lauantaina yhtye esiintyy Vanhan ylioppilastalon kulttuurikeskuksessa. Siellä yhtye soittaa mm. Optatus-sarjan.
5.3.77 Helsingin Sanomat - Lauri Karvonen: Kainuun juju
Kajaanin Big Bandin kvintetti Tavastia-Klubilla.
Arvokasta alueorkesterikokeilua suorittanut Kajaanin Big Band on viime päivinä ollut tiuskeanpuoleisen keskustelun kohteena ja taas kerran on herätelty henkiin vastakkaisasetelmaa vakava musiikki - kevyt musiikki. Aivan turhaan. Vakavan puolella on sävelletty niin paljon kevyttä ja päinvastoin, että tällaiset nimitykset ovat menettäneet merkityksensä. Musiikki tulisi nähdä kokonaisuutena ja jokin Kajaanin Big Band siinä ilahduttavana skaalan laajentajana. Se on ainakin oma-leimainen orkesteri, käyttäessään materiaalina hyvin paljon meikäläistä kansan-musiikkia, joiden sovittamisesta pop- ja jazzmuotoon kapellimestari Ilpo Saastamoisella on entuudestaan runsaasti kokemusta.
Tavastia-Klubin torstaijazzeissa emme valitettavasti nähneet Kajaanin Big Bandia mutta kylläkin siitä irrotetun kvintetin. Ilpo Saastamoinen (sähkökitara), Hannu Sovelius'(saksofonit, huilu), Tapani Leskinen (trumpetti), Timothy Ferchen (vibrafoni, rummut) ja Kari Hynninen (sähköbasso antoivat näytteitä suomalais-kansallisesta popjazzlinjasta.
Linja on hyvä. Meidän kansanmusiikistamme näyttää löytyvän yllin kyllin kiehtovia teemoja, joita jo sinänsä kuuntelee mielellään. Kun sitten vielä sovituksellisin keinoin tästä saadaan jonkinlaista teeman jännittävää kehittelyä aikaan sopivan improvisaation höystämänä, niin siinä on jo tarpeeksi aineksia pieneen taide-nautintoon. Kun vain vielä solistit olisivat eteviä nimenomaan improvisoinnissa, niin kaikki olisi hienosti.
Mutta juuri tässä vaikeimmassa asiassa, improvisoinnissa, ilmeni tällä kertaa puutteita. Tosin siihen ei aina juuri ollut mahdollisuuksiakaan, koska monet esitykset olivat niin valmiiksi sovitettuja, että muusikoilla oli täysi työ nuottien seuraamisessa eri tahtilajien pyörteissä.
Siksi musiikki ei aina kuulostanut niin vapautuneelta (tai svengaavalta) kuin olisin suonut. Poikkeuksiakin toki oli. Franseesi Optatus-sarjasta oli mainio viehättävän teeman moninkertaisine veivaamisineen (iskut vuoroin oikein vuoroin nurin), mistä suorasukaisemman improvisaatiojakson jälkeen palattiin teemaan. Instrumenttiyhdistelmä haitareineen (Leskinen), vibrafoneineen ja huiluineen oli todella kauniisti soiva.
Mainio oli myös hitaan monotonisesti jauhava harras "Taivaanvuohen laulu", missä Saastamoinen kitkutteli hänen kalevalaiseen tyyliinsä niin hyvin sopivaa virsi-kannelta, ja kehtolaulu "Luuli, luuli lasta", missä Saastamoisen kaiukkaat kitara-akordit vibrafonin ja helistimien säestäminä tuottivat kauniin heleän, raukean soundin, joka sitten suoraan komppiin siirryttäessä sai vetävämmän ja tiiviimmän sävyn puhaltimien osallistuessa omalla tyynellä kuviollaan soittoon. Tässä myös Saastamoinen räväytti hyvän kitarasoolon sopivan irtonaisesti liikkuneen kompin ylle.
Kansanmusiikin käyttäminen popissa ja jazzissa on suorastaan muotia nykyään ja voi olla, että tähän suuntaukseen. vähitellen kyllästytäänkin. Saastamoinen ei kuitenkaan ole keikkunut muodin mukana, vaan hän on juuri niitä pioneereja Vesalan ja Paakkunaisen ohella, jotka koko tyylin tässä maassa käynnistivät. Suomalaisen musiikin ja meidän musiikin harrastajien onneksi.
LAURI KARVONEN
5.3.77 la Vanha ylioppilastalo, Helsinki KBB-yhtye
> 5.3.77 Helsingin Sanomat: Kajaanin Big Band konsertoi klo 15 Vanhan ylioppilastalon juhlasalissa. Yhtye soittaa mm. Optatus-sarjan, joka perustuu Ahti Sonnisen ja Erkki Ala-Könnin kansanpelimanni Optatus Raatikaiselta v. 1947-55 tallennettuun musiikkiin. Liput maksavat 7 mk. Soittimiin kuuluvat mm. virsikannel, säestyssitra ja autoharppu.
(> Ks. 12.3. Ennekari & 16.3. IS)
3/1977 RONDO - Julkilausuma (> Ks. Heikinheimo-mappi)
Helsingissä maaliskuun 2. päivänä 1977
Elokuva- ja viihdesäveltäjät ry
Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio ry
Pori jazz -66 ry
Suomen jazzliitto ry
Suomen muusikkojen liitto ry
Uuden musiikin orkesteri UMO
6.3.77 KAJAANIN BIG BAND
Keskustelu Kajaanin big band -toiminnasta jatkuu. Puheenvuoroja käyttävät tällä kertaa Kajaanin konservatorion yksinlaulun lehtori, dipl. laulaja Rauno Keltanen sekä Kajaanin konserttiyhdistyksen puheenjohtaja, fil.lis. Kimmo Wihervaara. (> Ks. Heikinheimo-mappi)
10.3.77 Kainuun Sanomat - Hermanni (Päätoim. Otso Kukkonen?): Soitannosta (> Ks. Heikinheimo-mappi)
11.3.77 - Helsingin Sanomat - Pekka Gronow: Big band, musiikin lätäkkö vai ei
Kajaanin big band kiihdyttää yhä mieliä; RaunoKeltasen ja Kimmo Wihervaaran keskustelupuheenvuoroihin vastaa tällä kertaa Työväen Sivistysliitonkulttuurisihteeri PekkaGronow. (> Ks. Heikinheimo-mappi)
12.3.77 Kainuun Sanomat - yleisönosasto: Big Bandin puolesta (> Ks. Heikinheimo-mappi)
12.3.77 Demari - Risto Ennekari: Vieraita Kajaanista, vaan ei koko Big Band.
Konserttimusiikin arvostelija vastaan big band, konservatorio vastaan big band, big band vastaan sinfoniaorkesteri, konserttikannatusyhdistys vastaan big band ja kaiken keskellä hämmentyneenä varuskuntasoittokunta. Kaikki tämä paikkakunnalla, jossa musiikin ja yleensä kulttuurin osuus elämän menosta on melko pieni. Tämä on kulttuurikeskustelua vuonna 1977.
Julkiset kulttuurimäärärahat ovat huvenneet. Mielet ovat kireällä. Tilannetta kuvastaa parhaiten se keskustelu, jota nyt on muutaman viikon sisällä käyty Helsingin Sanomissa Kajaanin Big Bandin ympärillä.
Musiikki eri muodoissaan saa julkista rahoitustukea opetusministeriön kautta. Taannoin valmistuneessa alueorkesterikomitean mietinnössä ja sen mukaisesti kokeilutoimintaa suunniteltaessa konserttimusiikin ja kevyemmän musiikin orkesterien kokeilu alkoi sulassa sovussa. Yllättäen väliin tullut niukkuuden aikakausi on jakanut musiikin kentän taisteleviksi tahoiksi.
Viime lauantaina piti sitten helsinkiläisille tarjoutua mahdollisuus tutustua kiistakirjoituksissa esillä olleen Kajaanin Big Bandin musiikkiin ja toimintaan HYY:n kulttuurikeskuksessa. Näin ainakin olisi ilmoittelusta päätellen odottanut.
Kukapa, paitsi lähes ammattimaisesti kevyen musiikin kanssa tekemisissä oleva, olisi älynnyt, että Kajaanin Big Bandin yhtyekonsertin nimellä kulkeva tilaisuus ei tuonutkaan pääkaupunkiin ao. big bandia vaan viisimiehisen pikkuyhtyeen, jonka kajaanilaisuus lisäksi osoittautui hyvin helsinkiläispainotteiseksi.
Ilmoittelu oli siis jokseenkin harhaanjohtavaa. Ja kuitenkin juuri nyt olisi ollut tärkeää ja taktisesti oikein esitellä paljon puhuttu Kajaanin Big Band myös täällä lähellä päätöksentekijöitä.
Helsinkiläis-kajaanilainen kvintetti (Ilpo Saastamoinen kitara, virsikannel, autoharppu jne., Timothy Ferchen vibrafoni ja lyömäsoittimet, Kari Hynninen basso, Tapani Leskinen trumpetti ja haitari sekä Hannu Sovelius saksofonit ja huilu) oli rakentanut ohjelmistonsa Ahti Sonnisen ja Erkki Ala-Könnin kansanpelimanni Optatus Raatikaiselta tallentaman sarjan varaan. Sarja esitettiin viime kesänä Kaustisella alkuperäisessä muodossaan; nyt puheena oleva esitys on Ilpo Saastamoisen popjazzvaikutteinen sovitus siitä.
Konsertin yleisömäärä, vain nelisenkymmentä kuulijaa, todistaa vakuuttavan masentavasti, että helsinkiläiset on piloille hemmoteltu kaikenlaisella kulttuuri-annilla. Näinkään tuoreisiin ja erikoislaatuisiin tilaisuuksiin ei riitä väkeä. Sääli.
Optatus-sarja muodostui lämminhenkiseksi rakkaudentunnustukseksi suomalaiselle kansanmusiikkiperinteelle kokonaisuudessaan. Saastamoisen sovitustyön tuloksena sarja on saanut lisäkseen tuoreilla ajatuksilla ja paikoitellen joltisenkin raikulilla meiningillä ryyditetyn iloisen yleismusiikin sävyn. Kaiken kaikkiaan kuulijan mielenkiinto säilyi herpaantumatta koko kahden tunnin soitannon ajan.
Erinomaista siis, mutta valitettavasti ei suinkaan itse Kajaanin Big Bandin näyttö. Sitä nyt jäämme odottamaan.
RISTO ENNEKARI
16.3.77 Sosiaalidemokraatti IS: Vuorosana / Tervetuloa Kajaaniin
Kuvateksti: Nyt keskustellaan Kajaanin big bandista ja sen yhtyeen Helsingin-vierailusta -kuvassa big bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen.
"Tervetuloa Kajaaniin" Koska seuraan nykyisin erityisen tarkkana, mitä Kajaanin big band -toiminnasta kirjoitetaan, tekisin mielelläni pari "oikaisua" Risto Ennekarin viikonvaihde-Demarin(12.3.77) kirjoitukseen.
On totta, että alueorkesterikokeilu alkoi melko sovinnollisessa ilmapiirissä. Suhde oli tuolloin: 6 alueorkesteria, 2 big bandia, 1 kansanmusiikkiyhtye ja lääninkvartetti. Mietinnön jälkeisinä vuosina kokeiluun on liitetty yksi alueorkesteri (Kouvola-Kotka), kokeiluoikeutta on anonut kaksi orkesteria (Pori, Savonlinna) sekä kokeilua suorittaa läänien taidetoimikuntien tukemana useita - nähdäkseni etupäässä ns. klassista musiikkia soittavia orkestereita. On siis olemassa suurta painetta alkuperäisen - musiikinlajeihin perustuvan - suhteen muuttamiseksi - ja kaikki tietysti pop-, jazz- ja kansanmusiikin tappioksi. Viimeaikaiset lehdistökirjoitukset ja kannanotot osoittavat, että ainakin pop/jazzalue pyritään joidenkin tahojen toimesta pyyhkimään pois - huolimatta siitä, että ainakin osa tämän alan orkesteritoiminnasta lienee koko aluekokeilun menestyksekkäintä.
On totta, että Kajaanin Big Bandin ja Kajaanin Big Bandin yhtyeen nimet sekoitetaan joskus toisiinsa. Yhtyeen henkilömäärän muuttumisen vuoksi kokeilu-aikana (3-6 soittajaa) emme ole päättäneet täsmällisemmästä nimestä, joten pyrimme mahdollisimman tarkkaan etukäteen informoimaan järjestäjiä tarkasta kokoon-panosta. Helsingin-konserttien yhteydessä (joita muuten oli kaksi - eri ohjelmistolla) tiedotimme järjestäjille mm. nimilistan soittajista, joiden nimet julkaistiinkin HeSa:ssa 3.3. olleessa ilmoituksessa. Toisaalta luulisin ainakin tämän alan parissa liikkuvien ihmisten muistavan, että "big band" yleensä käsitetään suurehkoksi kokoonpanoksi ja "yhtye" pieneksi.
Todettakoon myös, että "yhtye" -sana on meille melko merkitsevä, sillä esim. v. -76 se esiintyi yhteensä 18 kertaa - yhtä usein kuin big band, mutta täysin eri ohjelmistolla.
Helsinki-keskeisyys on ongelma sinänsä. Mielestäni ei pitäisi leimata Kajaanin Big Bandin yhtyettä helsinkiläiseksi silloin kun (jos Risto et tätä tiennyt) ko. soittajat ovat vähintään 2 1/2 v. asuneet Kajaanissa tai Paltamossa, eikä yksikään maksa veroa Helsinkiin. Eihän kukaan korosta sitä, että Helsingin kaupunginorkesterin soittajista valtaosa lienee kotoisin Helsingin ulkopuolelta. Sen sijaan konserttiemme eräs tarkoitus oli esitellä musiikkiamme myös pääkaupungin muusikoille, jotta heitä hakeutuisi Kajaaniin päätointen mahdollisesti avautuessa kuluvana vuonna.
Helsingin-vierailumme ei siis ollut taktikointia lehdistöjupakkaan liittyen. Se oli luonnollisesti sovittu jo aikaisemmin, emmekä missään tapauksessa olisi voineet - mm. muiden työsuhteiden takia - irrottaa koko orkesteria tuolle matkalle. Kajaanin ja opetusministeriön kannalta olisi ilman muuta edullisempaa, että vaikkapa yksi päätöksentekijä tai kriitikko (edellytyksenä ko. musiikinalan tuntemus) matkustaisi Kajaaniin kuin että lähes 20 soittajaa tulisi Helsinkiin. Koska pyynnöstämme huolimatta ainoakaan pääkaupunkilaislehti ei lähettänyt arvostelijaansa joulukuussa tapahtuneeseen Jan Garbarekin jazzsarjan maailmankantaesitykseen, teimme kompromissin lähettämällä yhtyeen tuolle 600 km:n matkalle.
Optatus-sarja esitettiin Kaustisella samassa muodossa kuin nyt - siis melko varovaisen pop/jazzvaikutteisesti sovitettuna. Ei kylläkään täydellisenä kuten nyt Vanhalla. Kainuulaiseen kansanmusiikkiin perustuva Tavastian konsertti oli huomattavasti enemmän pop/jazzvaikutteinen.
Niin mukavaa kuin oli kuulla, että pidit Risto konsertistamme, niin melkein yhtä masentavalta kuulostaa, että aiot jäädä meitä Helsinkiin odottamaan, vaikka on kysymys valtakunnallisesta lehdestä. Tervetuloa Kajaaniin!
ILPO SAASTAMOINEN
Vastaukseksi:
Kuulun big band -musiikin kannattajiin ja siksi valitan, etteivät kajaanilaiset käytännön vaikeuksien uhallakin vierailleet suuremmalla joukolla. Uskon edelleen että koko big bandin esiintyminen olisi tässä tilanteessa ollut taktisestikin oikea PR-toimenpide. Kiitos kutsusta, tulen. Terveiseni ja kannustukseni
RISTO ENNEKARI
- Päiväämätön - huhtikuu -77 - MUSA - Juhani Kansi: Jujumiehet Tavastialla
Suomalaisesta kansanmusiikista puhuttaessa yhdistetään siihen nykyisin usein Ilpo Saastamoisen nimi. Iljan merkitys piileekin juuri suomalaisen kansankulttuurin tunnetuksi tekemisessä. Iljahan on jo vuosien ajan vaalinut suomalaista musiikkiperinnettä. Ei sovi myöskään unohtaa hänen tekemäänsä kitarakirjaa, jossa popin ja jazzin lisäksi käsiteltiin myös kansanmusiikkia. Iljan rakkaus ei rajoitu yksinomaan perinteiseen suomalaiseen musiikkiin, vaan hän kunnioittaa kotoista kulttuuriamme myös pukeutumisellaan. Iljan Jukolan-aikainen esiintymisasu virittikin meidät 3.3. Helsingin Tavastia klubille saapuneet musiikinystävät sopivan aitoon tunnelmaan. Kyseessä oli nimittäin Kajaanin paljon puhutun big bandin yhtyeen klubikonsertti ja illan musiikki oli tietysti modernia kansanmelodioihin pohjautuvaa pop-jazzia.
On hieno ja arvokas asia, että suomalaista kansanmusiikkia esitetään näinkin vakituisesti tänä ylikansallisen massakulttuurin aikakautena. Sävelletään uutta musiikkia ja sovitetaan uudelleen vanhoja kansanteemoja. Idea on hyvä, mutta toteutus ei tällä kertaa valitettavasti ollut täysin onnistunut. Suurin syy tähän oli bändin kokoonpanossa ja välillä liian irtonaisissa sovituksissa. Ilja kyllä komppasi kitarallaan vankasti ja terävästi ja oli oikeastaan ainoa, joka uskaltautui improvisaatioissaan hieman vapaammille linjoille.
Puhaltajat Tapani Leskinen ja Hannu Sovelius ovat ehdottomasti taitavia muusikoita, mutta heidän sooloistaan jäi puuttumaan "se jokin". Kokoonpano klikkasi lähinnä basistin ja rumpalin kohdalla. Kari Hynninen näytti soittavan jokaisen sävelen suoraan nuoteista ja varmaankin juuri siksi hänen bassottelunsa oli kuivahkoa ja fiiliksetöntä. Tällainen musiikki vaatisi vauhdikkaamman ja vähemmän aran lähestysmistavan kuin Hynnisellä. Lyömäsoittaja Timothy Ferchen soitti kauniisti vibrafoniaan, mutta rumpujen käsittely ei ollut yhtä varmaa. Kun sama mies hoitaa rumpujen lisäksi muitakin soittimia, jäi joistakin nopeista kappaleista uupumaan vankka rytminen perusta.
Musiikki oli kaikesta huolimatta mielenkiintoista kuunneltavaa. Iljan soittama virsi-kannel, jonka virittämiseen tarvittiin muuten kahden miehen voimat, oli vaikuttava soitin. Hanuri, samoin kuin kirkas huilu loivat mukavaa tunnelmaa. Teemat kulkivat kitaran, trumpetin ja altto- tai sopraanosaksofonin kuljettamina yksin, unisonossa tai eräänlaisina kontrapunkti-sovituksina. Erilaisin soitinyhdistelmin luotiin sekä iloista että surullista tunnelmaa. Sovitukset olisivat vain voineet olla hieman selkeämpiä ja tukevampia.
Illan parasta antia olivat nopeat kappaleet. "Kiljanderin polska" ja "Saunapiian polkka" menivät niin kovaa, että niitä kuunnellessa nousi fiilis heti korkealle. Vanha kehtolaulu "Luuli luuli lasta" oli ehkä modernein Iljan sovituksista vahvasti kaiutettuine kitarasooloineen. Iljan lp:n "Joutsenen Juju" (LRLP 177) nimikappale on monipuolinen ja kivasti sovitettu kansanteemakokoelma, jolle trio-kokoonpano ei kuitenkaan tehnyt oikeutta. Tim Ferchen oli jälleen vibrafonin ääressä, joten biisiä levyllä hyvin tukenut rumpukomppi puuttui. Illan aloittanut sikermä "Kainuun kujeet" oli muuten mukavaa musiikkia, mutta saa tässä hiukan satikutia liian irtonaisen ja sekavan sovituksensa vuoksi.
Kainuun poikien musiikilliset kujeilut eivät tällä kertaa olleet odotuksien mukaisia, mutta silti pystyi Kainuun big bandin yhtye tarjoamaan mielenkiintoisen ja poikkeuksellisen kuunteluelämyksen, mistä annan kyllä täydet pisteet Ilpo Saastamoiselle, joka on tämän Suomen ainoan kunnallisen big bandin ja siitä lohkaistun yhtyeen vetäjä. Toivottavasti vain yhtyeen 5.3. Vanhalla ylioppilastalolla esittämä kansanmusiikkiin pohjautuva Optatus-teos veti enemmän kuulijoita kuin tämä klubikonsertti. Tavastia oli nimittäin tällä kertaa vain noin puolillaan yleisöä.
Juhani Kansi
Päiväämätön - Hesalaisten muusikkojen julkilausumaluonnos (ei julkaistu):
Kajaanin big band -kysymyksestä: (> Ks. Heikinheimo-mappi)
Jussi Aalto, Markku Johansson, Esko Linnavalli, Pentti Lahti, Seppo Paakkunainen, Pekka Pöyry, Eero Koivistoinen, Simo Salminen, Heikki Sarmanto, Pekka Sarmanto, Jukka Tolonen, Esko Rosnell, Tapani Tamminen, Seppo Rannikko, Matti Koskiala.
Päiväämätön: Koti-Kajaani: Mitä mies-laulajille kuuluu?
Kiitos kysymästä, tällaistakin kuuluu: Iltana muutamana olemme tavalliseen tapaan totisen työn touhussa, menossa on Beethovenin Fidelion Vankikuoro, ja pääsemme juuri kohtaan" - ja synkkä yö kun jäi vankilaan - ", kun valot sammuvat. Syylliseksi epäillään ensin a) paikallista musiikkiarvostelijaa, b) Big Bandin salaista agenttia, mutta vähitellen totuus kirkastuu: Olemme sähkölakon uhreja, Jorma Reinin pitkä käsivarsi...
16.3.77 ke Kajaani - yhtyekonsertti - "Optatus tänään" (> Ks. Optatus -mappi)
Kajaanin Big Bandin yhtye esittää tänään keskiviikkona Kajaanin kauppaoppi-laitoksella uusintana Optatus-sarjan, joka kantaesitettiin Kaustisten kansanmusiikki-festivaaleilla viime kesänä. Konsertti alkaa kello 19...
...Pari viikkoa sitten tämä ohjelma esitettiin Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla ja esitys sai osakseen kehuvat arvostelut.
17.3.77 Koti-Kajaani - Einari: Naurettavia erehdyksiä (> Ks. Heikinheimo-mappi)
19.3.77 Paroni Paakkunaisen kirje: Järvenpää 03.19. 1977
Kajaanin alue big bandille (> Ks. Heikinheimo-mappi)
24.3.77 Koti-Kajaani - Yleisöltä: "Naurettavia erehdyksiä"
Kaikella kunnioituksella: Ilpo Saastamoinen (> Ks. Heikinheimo-mappi)
Päiväämätön - Blues News? - Matti Laipio: Turha riita (> Ks. Heikinheimo-mappi)
27.3.77 Kansan Uutiset - Arto Pajukallio:
Kajaanin Big Band avaa omaa vakoaan musiikkielämässä
ILPO "Ilja" SAASTAMOINEN on vuosien mittaan monasti kunnostautunut niin muusikkona kuin vaikuttajahahmonakin. Hän oli perustamassa Pop-muusikot ry:tä, hän on laatinut laajan pop/jazzkoulutussuunnitelman, luennoinut Helsingin yli-opistossa ja opettanut Sibelius-Akatemiassa, sekä ollut jäsenenä Valtion Säveltaide-toimikunnassa ja alueorkesterikomiteassa. Kritiikin kannukset Saastamoinen on saanut musiikkitoiminnastaan ja Valtion tiedonjulkistamispalkinnon toissa vuonna ilmestyneestä Kitarakirjastaan.
Kajaanin Big Band on tämän kevättalven keskusteltu, kiistelty ja kiitelty soitinyhtye maassamme.
Tämä jo 1950-luvun lopulta juurensa juontava yhtye on toiminut muutaman viime vuoden ajan Kainuun alueorkesterina, mikä ei ole ollut kaikille piireille mieleen. Ennen kaikkea tämä alueorkesterikokeilu on joutunut Helsingin Sanomien musiikkitoimituksen ankaran hyökkäyksen kohteeksi, joka on täytynyt suorittaa - kun tosiasiat eivät ole antaneet myöten - myös vääristellyin perustein. Ei ole ihme, että kuusi musiikkialan järjestöä on julkilausumassaan paheksunut jyrkästi yhä jatkuvaa musiikin eri alojen eriarvoisuutta ja musiikkituen epätasaisuutta.
KAJAANIN BIG BAND suoritti äskettäin vierailun Helsingissä ja tässä yhteydessä sen kapellimestari Ilpo Saastamoinen kertoi yhtyeen vaiheista ja syistä, jotka ovat aiheuttaneet hyökkäilyn sitä vastaan.
KAJAANIN BIG BANDIN historia juontaa alkunsa jo 1950-luvun lopulta, mutta varsinainen Big Band syntyi harrastelijavoimin vajaa vuosikymmen sitten. Orkesterikomitean vielä istuessa sai Kajaanin kulttuurilautakunta vuoden 1972 lopulla kaupunginhallitukselta valtuudet valmistella ja ehdottaa opetusministeriölle big band -tyyppisen alueorkesterikokeilun aloittamista. Myönteisen päätöksen jälkeen yhtyeen toiminta siirrettiin kulttuurilautakunnan alaiseksi, ja Kajaanin Big Band aloitti toimintansa kunnallisena alueorkesterina syyskuun alussa 1974. Tuolloin kiinnitettiin yhtyeeseen kaksi sivutoimista muusikkoa (basisti ja lyömäsoittaja), ja päätoimisena kapellimestarina aloitti pian sen jälkeen Ilpo Saastamoinen.
Vuosi 1975 oli Big Bandin ensimmäinen täysi toimintavuosi, valtionapua saatiin kaiken kaikkiaan 65 000 mk ja soittajille pystyttiin maksamaan jo palkkaa. Sinä vuonna oli esiintymisiä yhteensä 47, joista 31 Kajaanin ulkopuolella, ja toiminta-alueeksi hahmottui Rovaniemi-Helsinki ja Raahe-Joensuu. Näin laaja toiminta johtui siitä, että alueorkesterikokeiluun kuuluu vakinaisesti seitsemän sinfoniaorkesteria, joilla kullakin on omat alueensa, mutta nk. kevyen musiikin puolella on Kajaanin Big Band ainoa kunnallinen kokeilu. Pori Big Band on toinen tämän linjan kokeiluorkestereita, ja se saa valtionapua, mutta se ei toimi kunnallisena orkesterina, mikä ratkaisevasti vaikuttaisi sen toimintakapasiteettiin. Kolmatta muun kuin klassisen musiikin kokeiluohjelmaa toteutetaan Pohjanmaalla, jossa tuetaan yhteisesti useita kansanmusiikkiyhtyeitä, jotka nekään eivät ole kunnallisia.
Pienten yhtyeiden mahdollisuudet
VIIME VUONNA esiintyi Kajaanin Big Band kotimaassa 20 ja pienempi yhtye 18 kertaa, minkä lisäksi yhtye esiintyi Donin Rostovissa ja Moskovassa sekä Tukholmassa pohjoismaisilla kansanmusiikkifestivaaleilla. Opetusministeriölle joulukuussa jätetyssä tutkielmassa Ilpo Saastamoinen korostaa, että suurmuodoissaan ei alueorkesterikokeilu ole onnistunut. 60-henkinen sinfoniaorkesteri pystyy 50000-60 000 markan valtionavulla korkeintaan kahteenkymmeneen konserttiin vuodessa, yleensä huomattavasti alle; Oulun kaupunginorkesterin kohdalla esimerkiksi konserttien määrä oli viime vuonna, seitsemän, parhaimmillaan Jyväskylässä päästiin pariinkymmeneen konserttiin.
Saastamoinen onkin esittänyt, että alueorkestereiden kohdalla huomioitaisiin pikku-yhtyeiden mahdollisuudet hoitaa aluetoimintaa. Kun viisi miestä menee jonnekin, se on paljon halvempaa ja he voivat esiintyä esimerkiksi koulujen veistosaleissa, kuten Kajaanin Big Bandin yhtye on tehnyt. Näin pystytään kouluissa, työmailla, tehtaissa ja muualla tavoittamaan yleisö, jolla ei ole muuten mitään mahdollisuuksia matkustaa satojen kilometrien päähän. Alueorkesterikomitea ehdottikin, että pien-yhtyetoiminnan tukemiseen varattaisiin erikseen oma summansa, jollaista ei löydy nykyään opetusministeriön budjetista. Vielä ei tätä ole valtion budjetissa hyväksytty.
Mitä "monipuolisuus" vaatii
HYÖKKÄYKSISSÄ, Kajaanin ja Porin kokeiluja vastaan valitetaan yksipuolisesti sitä, ettei Satakunnassa ja Kainuussa ole sinfoniaorkesteria ja "monipuolisuuden nimessä" vaaditaan ennemmin niitä. Sen sijaan ei hyökkääjiä lainkaan huolestuta se, että kaikkialla muualla tuetaan kunnallisella tasolla vain klassista musiikkia. Muun muassa näihin asioihin kiinnitettiin huomiota kannanotossa, jonka alle-kirjoittivat Elokuva- ja viihdesäveltäjät ry., Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio ry., Pori Jazz -66 ry., Suomen Jazzliitto ry., Suomen muusikkojen liitto ry. ja UMO, uuden musiikin orkesteri.
KOKEILUOIKEUS annettiin aikoinaan kuudelle sinfoniaorkesterille ja kahdelle big bandille, minkä jälkeen sinfoniaorkesterien lukumäärä on noussut yhdellä ja läänien taidetoimikunnat tukevat kolmea, neljää sinfoniaorkesteria aluekokeiluna oman lääninsä piirissä mutta popjazz-musiikin alue on täsmälleen se mikä alussa on määritelty, se ei ole kasvanut yhtään, toteaa Saastamoinen.
Hyökkäyksen halpoja keinoja
OVATKO HYÖKKÄÄJÄT huolissaan Kajaanin toiminnasta vai pelätäänkö omien elinehtojen puolesta? Toiminta on vielä kaukana mistään epäillyistä "miljoona-budjeteista". Kajaani on pystynyt niin alueellisesti kuin määrällisesti mitä laajimpaan toimintaan, sitä ei pystytä kiistämään, vaikka esim. Kajaanin Big Bandin yleisö-lukuja on vääristelty tai luultu niitä harhaanjohtavasti liioitellun. "Taiteellisessa mielessä" on esitetty mm. seuraavaa: "Suurin osa soitantoa on täyttä puppua, joka ei kuulu jazziin eikä varsinaisenpopmusiikinkaan piiriin" - "todellista äänisaastetta siis" (Kimmo Wihervaara, HS).
SUURTA BIG BANDIA en ikävä kyllä ole kuullut, mutta sen ohjelmiston säveltäjä-nimet - mm. Sarmanto, Backlund, Paakkunainen, Chydenius, Jan Garbarek - eivät oikein anna perustetta em. väitteelle. Kenties vaihtoehtokonsertit "Viihdettä vanhemmille (Rauno Lehtinen ym. kotimaista), "Musaa moneen makuun" (seka-konsertti nuorille ja vanhoille) sekä kevyehkö "Pop/jazzkonsertti"(mm. Beatles -sävelmiä) ovat em. arvion taustana. Siinäkin tapauksessa tuomio on harhaan-johtavan totaalinen.
Vaihtoehto massakulttuurille
KAKSI KONSERTTIA Helsingissä äskettäin pitänyt pienyhtye ei ainakaan tarjonnut mitään musiikillisesti ala-arvoista - totta sen sijaan on yhtyeen eräänlainen väliin-putoajan asema, se kun ei tarjoa aivan sitä mitä kaikki odottavat. Se nimenomaan tarjoaa vaihtoehtoa sille länsimaiselle ylikansalliselle musiikkimonopolille ja massa-kulttuurille, jonka takana tuskin Kajaanin vastustajatkaan seisovat. Puutteista pienyhtyeen esityksissä on lähinnä todettava toisinaan horjuneet improvisointi-osuudet, jotka nimenomaan Tavastian-konsertissa vaivasivat.
MUUTEN EN KYLLÄ pahaa sanaa mene sanomaan. Molemmat ohjelmistot olivat kokonaisuudessaan kansanmusiikkiperäisiä ja Saastamoisen sovittamia tai uudelleen säveltämiä. Yhtye on poikkeuksellisen monipuolinen ja muuntautumiskykyinen kiitos laajan soitinvalikoiman (Saastamoinen: Kitara, virsikannel, autoharppu, Kari Hynninen: Sähköbasso, Timothy Ferchen Rummut, lyömäsoittimet, vibrafoni, säestyssitra, Tapani Leskine n Trumpetti, hanuri, Hannu Sovelius: Saksofonit, huilu, lyömäsoittimet) tarjoamien ja tarkkaan hyväksi käytettyjen soitinnus-mahdollisuuksineen.
Yhtyeen soitto oli volyymin puolesta niin hiljainen (kenties liiaksikin!), ettei varmasti kukaan vanhempi modernin sähköisen musiikin kovaäänisyyttä aristeleva kuulija tuosta lainkaan häiriinny. Minimissä pidetty volyymi vei osan nyansseista, mutta kokonaissointi on puhdas ja korvalle mieluisa, erityisesti kun Ferchen keskittyi
lähinnä vibrafoniin eikä rumpuihin koskettu moneen otteeseen lainkaan.
Musiikki oli tavallaan vaikeata (paikoitellen eri soittimet kulkivat samaan aikaan kolmessa eri tahtilajissa), mutta silti helppoa omaksua ja kuunnella, mielenkiintoista ja rikasta soittoa. Vanhalla esitetty Optatus-sarja (Ahti Sonnisen ja Erkki Ala-Könnin Pielavedellä kansanpelimanni Optatus Raatikaiselta vv. 1947-55 tallentamaa musiikkia) tanssi ja pyörähteli kerrassaan nautittavin kääntein, josta toivoisi mahdollisimman monien pääsevän osaksi - ikävä kyllä vain konsertin mainonta jäi yhden pienen ilmoituksen varaan ja sali valitettavan tyhjäksi, joskin yleisö encoreineen suhtautui esitykseen sitäkin lämpimämmin..
TÄLLÄ HETKELLÄ kaikki soittajat on kiinnitetty Kajaanin Big Bandiin avustaja-palkkioperusteella, joten kevätkausi tulee olemaan hiljainen. Uusia ohjelmistojakaan ei päästä harjoittelemaan odoteltaessa kaupunginvaltuuston päätöstä päätoimien perustamisesta ilmeisesti elokuun alusta. Tällöin yhtye pystyisi myös päivä-toimintaan, mikä mahdollistaisi nuo konsertit kouluissa, työmailla ja laitoksissa.
Koska kyseessä on kunnallinen, valtionapua saava orkesteri, se uskaltaa lähteä tarjoamaan vastapainoa massakulttuurille ja musiikkia, jota voivat kuunnella nuoret ja vanhat jopa samaan aikaan. Tässä yhtye myös onnistuu. Huolimatta taiteen epävarmasta asemasta ja äskettäisistä hyökkäyksistä suhtautuu Ilpo Saastamoinen tulevaisuuteen luottavasti. Näytöt puolesta ovat vahvat eikä työtahtia ole tarkoitus hellittää tuotaessa kansan musiikkia kansan itsensä pariin.
ARTO PAJUKALLIO
29.3.77 Keskisuomalainen - Jii Hoo: Ettei aivan turhaksi menisi Pirkon ja Klasun hommat
...Lehtien pikku-uutisten lainaukset ovat ehdottomasti liian helppoa ohjelman runkomateriaalia, henkilökohtaista-palstalla irvailu on jo kulunut vitsi kuten myös savolaishuumorilla ratsastaminen.
Uutisina kaupungeista kerrottiin, että Jyväskylässä puuhataan Suomi-laivan ostoa ja että Kajaanissa kohutaan sinfonia- ja bändimusiikin valtavista eroista. Jossain välissä tuli kuultua sekin, että Pirkon aviomies on tupo-mies.
Nämä kaikki esimerkkeinä vanhentuneista "huulista" eli että Pirkko ja Klasu kulkevat lehtitietouden jäljessä, ja kun pitäisi kulkea edellä kun kerran radiossa istutaan...
Jii hoo
21.4.77 Kansan Tahto - Kari Selinheimo: Kajaanin teatteri on kunnallistettava (> Ks. H-heimo-mappi)
24.4.77 Muistio Kajaanin kulttuurikokouksesta.:
Kajaanissa pidettiin sunnuntaina 24.4.77 kulttuurilautakunnan järjestämänä kamarimusiikin suunnitteluseminaari, jossa pohdittiin pienimuotoisen ammattimaisen kamarimusiikkiyhtyeen toimintamallia ajatellen pikkukaupunkeja ja erityisesti Kajaania.
Seminaarin avasi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Martti Kinnunen. Hän totesi kulttuurin kärsivän ensimmäiseksi lamakautena, mutta toivotti parhainta menestystä uusien ideoiden luomisessa kamarimusiikin ikivihreällä kukkaisniityllä.
Kulttuurisihteeri Sakari Jankko totesi, että Kajaanin resurssien mukaista musiikkipoliittista linjaa luotaessa voidaan käyttää hyväksi muden kokemuksia ja välttäen virheitä. Varoja on vähän, joten kannattaa maksaa vain korkeasta laadusta.
Varsinaisista alustajista ensimmäisenä loi Suomen Kulttuurirahaston yliasiamies, tohtori Erkki Salonen, katsauksen kaupunkien yleiseen kulttuuripolitiikkaan. Laaja harrastajataidetta korostava monenlaisia mielipiteitä herättänyt alustus sisälsi esimerkkejä läänintaiteilijajärjestelmän kritiikistä lähtien aina perhelauluiltojen yhteisopetuksen kautta toteamukseen, että Kajaani tahtonee tehdä omaleimaista kulttuuripolitiikkaa, jossa huokuu Kainuun kulttuuri.
Kuopion musiikkiopiston rehtori Pentti Karjalainen kuvasi lähinnä Kuopion kaupunginorkesterin tilaa: 30:n soittajan budjetti on lähes 1,4 milj. mk. Viime vuonna tehtiin 81 esiintymistä, joista maakunnassa 12. Jousisoittajapula koetaan jatkuvana haittana.
Kamarimusiikin ansiokas lähetti, tämänkin seminaarin ideoitsijana sellotaiteilija Seppo Kimanen totesi melko kiistattomasti alustuksessaan suomalaisten suuruudenhulluuden sinfoniaorkestereihin, joita ei kuitenkaan pystytä ylläpitämään täysilukuisina korkeatasoisuudesta puhumattakaan. Nykyisestä irvikuvasta päästän irti vain lähtemällä liikkeelle pienyhtyeiden rakentamisessa kaupunkeihimme joustavina, kustannuksiltaan pieninä yksikkönä. Vain tällöin voidaan kilpailla tuotetun musiikin laadusta kansallisella tasolla. Jotta saataisiin korkeatasoiset soittajat, ei heidän työhönsä tulisi liittää opetusvelvollisuutta, ja palkkauksen tulisi olla riittävä ensiluokkaiset soittajat huomioiden. Tällaisen toiminnan PR-arvosta hän mainitsi esimerkkinä Kajaanin Big Bandin yhtyeineen.
Pianotaiteilija Ralf Gothoni korosti viimeisenä alustajana taiteellisen laadun tärkeyttä musiikin vaikeimmassa, korkeimmassa muodossa - kamarimusiikissa, jotta se saavuttaisi laajan varauksettoman kannatuksen.
Aamupäivän yleiskeskustelun aloitti Konserttiyhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Wihervaara esittämällä, että kvartetin sijalle kaupunki ostaisi joka esiintymistä varten kamariyhtyeen. Gothonin sanottua tämän olevan järjetön ajatus ryhdyttiin pohtimaan erilaisia mahdollisuuksia kamariyhtyeen toimintamuodoista keskustelun rönsyillessä opetuskysymyksistä kuorokantaatteihin, oopperaan ja jousiorkesteriin saakka piittaamatta siitä, mitä pikkukaupunkien resursseista jo alustuksissa todettiin.
Iltapäivän aikana seminaari pohti kamariyhtyemallien taloutta, ohjelmistoa ja toimenkuvaa.
27.4.77 ke Kainuun Sanomat: Big Bandille ei vielä äänenjohtajia
"Big Band tehnyt Kajaania tunnetuksi"
Heti Big Bandin äänenjohtajista käydyn keskustelun aluksi ehätti valtuutettu Kauko K a r j a l a i n e n (kesk), esittämään toimien perustamisen hylkäämistä. Karjalaisen mielestä rahat tarvitaan kipeämmin monien pahojen epäkohtien, kuten työttömyyden ja asuntopulan korjaamiseen.
Esko Piippo katsoi, että Karjalaisen esitys kuuluu samaan sarjaan kuin Helsingin lehtien Big Bandin vastainen kirjoittelu. Piippo korosti Big Bandin työtä Kajaanin tunnetuksi tekemisessä ja varoitti, että konserttien määrä tulee laskemaan yhtyeen resurssipulan vuoksi ellei toimia perusteta.
Heikki Korhonen (kok) sanoi, että toimet tulisivat merkittävästi lisäämään kaupungin menoja. Korhonen piti toimien palkkaluokkaa liian korkeana. Y 24 palkkaluokassa kuukausipalkka on noin 2.600 markkaa.
Vastustavissa puheenvuoroissa tarkasteltiin kulttuuripolitiikkaa laajemminkin. Heino Hiltusen (kesk) mielestä näyttää siltä, että mitä enemmän rahaa kulttuuriin, käytetään, sitä enemmän ollaan vaatimassa. - Tästä eteenpäin ei mennä tuumaakaan ellei asioita ryhdytä selvittämään perinpohjin, Hiltunen sanoi.
Esko Piippo veti takaisin esityksensä asian pöydälle jättämisestä mutta Olavi Salmenkivi ehätti tekemään pöydällepanoesityksen uudestaan. Asia jäi pöydälle määrä vähemmistöllä äänin 27-21 (kaksi tyhjää).
27.4.77 ke Kauppaoppilaitos - KBB:n konsertti "Ikivihreitä jazz- ja popsävelmiä"
28.4.to Kuhmo, peruskoulun ala-aste - KBB
28.4.77 to Koti-Kajaani - Valtuusto: Ei perheneuvontakeskusta eikä soittajia
EI ÄÄNENJOHTAJIA
Ei tullut myöskään Kajaanin Big Bandille uusia äänenjohtajia. Esityslistalla oli puhallinsoittajien, bassonsoittajien ja lyömäsoittajien äänenjohtajan toimien perustaminen.
Tunteilla ja vakaumuksella puhuttiin vasemmiston taholla näitten toimien tarpeellisuudesta. Toimet jäivät pöydälle. Ei sosialistit äänin 21-27, 2 tyhjää yksi poissa.
SDP edustajan mukaan "on kaupungilta kulttuuriteko jättää perustamatta toimet" kuten yleiskeskustelussa hän asian ilmaisi.
Nykyisellään Big Bandin pikkuyhtye ei pysty toimimaan täysitehoisesti. Kun ei ole riittävästi vakituisia soittajia ei ole myöskään esiintymisiä ja sitä kautta saatavia tuloja tällä maineikkaalla yhtyeellä.
Maakuntaliiton aloitteesta perustetulla Big Bandilla ei näytä olevan tulevaisuutta nykyisillä näkymillä.
Vastustavat valtuutetut vetosivat suuriin palkkausmenoihin Y 24. Valtiolta olisi avustus 50 prosenttia, mutta ei käynyt.
> 27.4.77 Kainuun Sanomat: Big Band konsertoi
Kajaanin Big Band konsertoi keskiviikkona 27. huhtikuuta Kajaanissa Kajaanin kauppaoppilaitoksen juhlasalissa. Konsertti alkaa kello 19. Torstaina Big Band konsertoi Kuhmossa peruskoulun ala-asteella.
Tämänkertainen Kajaanin Big Bandin konsertti on jälleen uutta ohjelmistoa sisältäen useita ikivihreitä jazz-sävellyksiä. Alkuosan tunnetuimmat teokset lienevät Glenn Millerin orkesterin tunnetuksi tekemät "Moonlight Serenade" ja "American Patrol". Kevyestä puolesta mainittakoon uudelleen henkiin herännyt "Let's twist again".
Loppupuolen sävellysten soolo-osuuksista vastaa tällä kertaa pääasiassa kapellimestari, Mukana ovat mm, kaksi A.C. Jobimin bossa novaa "Meditation" ja "Corcovado", Victor Youngin "Stella by starlight", Jerome Kernin "All the things you are" sekä päätösnumerona Benny Golsonin tekemä sävellys "I remember Clifford" edesmenneen trumpetisti Clifford Brownin muistoksi - eräs kauneimpia jazz-balladeja. Suomalaista ison orkesterin jazzia edustaa Ossi Malinen.
27.4.77 ke Kauppaoppilaitos - KBB:n konsertti "Ikivihreitä jazz- ja popsävelmiä"
Glenn Miller: Kuutamoserenadi, American Patrol
Let's twist again
A.C. Jobim: Maditation, Corcovado
Victor Young: Stella by starlight
Jerome Kern: All the things you are
Benny Golson: I remember Clifford
Ossi Malinen (?)
28.4.77 to Kuhmo, peruskoulun ala-aste - KBB
[Jatkuu osassa IX]