1960-1970 Popmuusikot I

SML- (SUOMEN MUUSIKKOJEN LIITTO)
POPMUUSIKOT - (POPMUUSIKOT RY. > VIIHDEMUUSIKOT RY. > FREE LANCE MUUSIKOT RY.)
MAF (musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio ry.)
1969-2013 (historiakatkelmia omista asiakirjamapeista)

 

Päiväkirja (PK) & Kalenterini:

28.9.60         Ilmoittautuminen Muusikkojen liiton jäseneksi?

7.11.60         Muusikkojen Liiton kokous Jyväskylän Teatteri-ravintolassa.
[Mahdollisesti minut hyväksyttiin silloin (tai 12.12.60?) SML:n Jyväskylän alaosaston jäseneksi.]

12.12.60         - Jyväskylän muusikkojen pikkujoulu. [JKKY-] jazzkvartettikeikka.
PK: Maanantai-iltana [12.12.60] soitimme kvartetilla Muusikkojen liiton pikkujouluissa - siis asiantuntijayleisölle. Hyvin meni, muuten melko rauhalliset juhlat. Ainostaan Jukka [Manner] loi sinne lämmintä tunnelmaa... Lauloimme klo 24 jälkeen joululauluja kolmiäänisesti ja ihmiset taputtivat.

> 15.12.61         Muusikkojen kokous [pikkujoulu?] Tirrassa klo 13. [kvartettikeikka]

 

Jyväskylässä 16.5.1961. Kiertokirje Jyväskylän Muusikot ry:n jäsenille.
(Postitettu 29.5.1961 muusikko Ilpo Saastamoiselle, Siljonkuja 1 C, Jyväskylä)

Koska 7.5.61 pidetyssä jäsenkokouksessa oli vähän läsnäolijoita, päätettiin lähettää kiertokirje kokouksen tärkeimmistä päätöksistä yhdistyksen jäsenille...

5.§         "Todettiin, että on oikein ja kohtuullista, että yhtyeiden laulusolistit liittyisivät liittoon, koska heillä on käytännössä samat edut kuin SML:n jäsenillä. Päätettiin, että laulusolistien on liityttävä osastoon 1.6.1961."...

6.§         "Päätettiin että alimmaistariffit alittavat mainoshintailmoittelut kielletään. Mikäli tällaista tulevaisuudessa tapahtuu tähän syyllistyneet erotetaan osastosta."

8.§         "Päätettiin pitää voimassa edelleen kahden viikon peruutusaika."

13.§        "Päätettiin muuttaa alimmaistariffit seuraaviksi:

         1)         Jyväskylän kaupunki + maalaiskunta:
                     alin palkkio 4 tunnin soitosta ennen klo 24 mk 2500:- (+ 1000:-???)  yhtyettä kohti

         2)         Maaseutu alle 70 km: samoin ehdoin         3000:-

         3)         Maaseutu yli 70 km: samoin ehdoin          3500:-

- Mikäli yhtyeen kotikunta on joku muu kuin kaupunki tai maalaiskunta, koskee 1) yhtyeen kotikuntaa".
- Huom! Palkkio jatkoajalta on entinen: jokaiselta alkavalta puolelta tunnilta ennen klo 24 mk 400:- henkeä kohti, sama jälkeen klo 24 mk 600:- henkeä kohti.

15.§         "Todettiin, että eräät yhtyeet eivät ole noudattaneet Liiton määräyksiä taukojen pidosta. Päätettiin, että 4 tunnin soitossa täytyy pitää vähintäin 3 taukoa á 15 min."

16.§         "Päätettiin asettaa tarkkailija, joka valtuutetaan valtakirjalla tarkkailemaan sitä, että osastomme jäsenet noudattavat annettuja määräyksiä alimmaistariffien, taukojen ja esiintymisen suhteen."

Lopuksi huomautettakoon, että johtokunta toivoo osaston jäsenten vilkkaammin osallistuvan osaston kokouksiin, ei vähiten sen vuoksi, että siitä on jäsenille itselleen hyötyä.

Muusikkoterveisin                  JYVÄSKYLÄN MUUSIKOT r.y.

[17.6.2012: Jyväskylän muusikkojen kirje osoittaa, että keikkamuusikoiden asemaan oli jo tuolloin paneuduttu vakavammin kuin konsanaan tänä päivänä, mikä asiaintila on häpeäksi koko nykyiselle muusikkojen ammattijärjestötoiminnalle.]

 

Päiväkirja: Viihdemuusikot ry:n jäseneksi 1.10.66 Helsingissä.

[> Ks. myös: Kevyen musiikin koulutus, Soulset, Karelia jne. Niissä ilmenee käydyt esikeskustelut näistä asioista. Ks. myös Jussi Raittisen lehdistössä esitetyt muistelmat näistä asioista.]

1969:

Muusikkolehti  (R. Wikström?) - syksy 1969:
Nuorten popmuusikoiden jääminen liiton ulkopuolelle on jonkin aikaa ollut erityisesti Viihdemuusikkojen johtokunnan keskustelun ja huolen aiheena. Heikko järjestäytyminen on aina uhka koko ammattikunnalle. Erinäisiä keinoja ehdittiin jo pohtia, kun asiat alkoivatkin edistyä omia aikojaan. Suomen Jazzliiton toimihenkilö Ilpo Saastamoinen, joka on työskennellyt nuorten poppareiden yhdysmiehenä ja ohjaajana, välitti heidän sanomansa. He tuntevat suurta kiinnostusta sellaista liittoa kohtaan, joka voisi toimia heidän työtaistelujärjestönään.

SML:n [Suomen Muusikkojen Liiton] toimihenkilöt ovat neuvotelleet Saastamoisen ja Paakkunaisen kanssa mahdollisen uuden poppari-alaosaston perustamisesta. Nykyiset alaosastot eivät nauti isommasti popmuusikoiden luottamusta. Tämän ovat vanhemmat muusikot varmasti osittain itse aiheuttaneet ylimielisellä suhtautumisellaan jälkikasvua kohtaan. Uuden osaston perustaminen ei ehkä ole organisatorisesti tehokkain ratkaisu, mutta vallitsevat ja osittain oikeutetut asenteet huomioon ottaen se lienee ainoa tapa saada liittoon myös nuoria tuoreita ajatuksia. Jos nämä kaavailut johtavat toimenpiteisiin, tulee uusi alaosasto vaikuttamaan välittömästi Viihdemuusikoiden asemaan. Toivottavasti tämä tilanteen muutos ei kuitenkaan johda alaosastojen väliseen holtittomaan kilpailuun, sillä se ei voi olla muusikoiden etujen mukaista. Ammattijärjestö ei saa olla itsetarkoitus.

 

POPMUUSIKOT
Tämän nimen sai 15. 12. 69 Natsalla perustettu yhdistys, jonka päämääränä on popmusiikin ja popmuusikkojen aseman parantaminen.

 

17.12.69         Savo: Pop-muusikkojen ammattiyhdistys

17.12.69         Ilta-Sanomat s.8 - Eino Leino (+ Paronin kuva):
Nyt tulee julki, kuka on hyvä manageri, kuka ei. Pop-muusikkojen yhdistys syntyi työtaisteluaseeksi. (Ks. myös Seura 14.1.70 sekä 9 muuta lehtijuttua!)

Pop-muusikot ovat perustaneet ammattiyhdistyksensä. He lupaavat voimistua. He lupaavat yhdistyksensä nimissä ajaa eläke- ja vuosiloma-asiaa alallaan ja heittävät esiin jopa työtaistelun mahdollisuuden.

Miten kaikki lupaukset toteutetaan, siihen ei kukaan maanantaiyöhön jatkuneessa kokouksessa pystynyt vastaamaan. Yhdistyksen puheenjohtaja helmikuun vuosikokoukseen saakka, Ilpo Saastamoinen - entinen kansakoulunopettaja ja muusikko nykyään - puhui kuin ulkoministeri: - Tulemme tekemään kaikkemme näiden vaikeiden kysymysten ratkaisemiseksi parhaalla mahdollisella tavalla.

Pop-muusikot-yhdistyksen kokouksessa Natsalla melkein kuuli ruosteisen raskaan rautaoven auetessaan narahtavan. Ratkaisevasti ovea raotettiin, mutta sen takaa paljastui vain alan kaaosmainen sekamelska managerikysymyksineen, eläke- ja vuosilomaprobleemoineen. Siellä irvistivät huviverot ja kilometriset tarinat siitä, miten vähän alaa arvostetaan.

Yhdistyksen nimeksi tuli Popmuusikot. Se liittyy uutena alaosastona Suomen muusikkojen liittoon, jossa ennestään on 18 osastoa. Muusikkojen liitossa on nyt noin 1.800 jäsentä. Popmuusikkojen yhdistykseen uskotaan heti alkuunsa saatavan parisataa jäsentä eri puolilta maata.

Yhdistyksen väliaikaiseksi puheenjohtajaksi helmikuun vuosikokoukseen saakka tuli valituksi Ilpo Saastamoinen ja varapuheenjohtajaksi "Paroni" Paakkunainen. Sihteerinä, rahastonhoitajana ja tiedotusmiehenä toimii Jussi Raittinen.

Ongelmien viidakko
Perustava kokous soljui läpi tupakansavuisen Natsan varsin epävirallisesti. Kokouksesta ei saanut kuvaa, että vajaat sata mukana ollutta olisivat kovinkaan vakavasti suhtautuneet isoon asiaan. Vasta lehdistötilaisuudessa huomattiin, että ajettavia asioita riittää. Vasta siellä koki itsensä tyytyväiseksi siitä, ettei ole oppinut soittamaan, niin ohdakkeiseksi osoittautui muusikon tie.

Saastamoinen lupaili yhdistyksen selvittävän, ketkä managerit tässä maassa ovat yhdistyksen suosiossa ja ketkä eivät. Hän tunnusti, että erimielisyyksiä managerien kanssa saattaa syntyä, kun "hyvien managerien" luettelo alkaa hahmottua.

Yhdistys välittäjänä
Puheenjohtaja Saastamoinen sanoi pyrittävän siihen, että teinihippojen järjestäjiä informoitaisiin Teinilehden välityksellä. Popmuusikkojen yhdistys julkaisisi lehdessä niiden orkesterien nimiä, jotka kuuluvat yhdistykseen. Samalla ilmoitettaisiin orkesterien managerien nimet, joihin järjestäjät voisivat ottaa yhteyttä.

- Tarkoitus ei ole romuttaa tai yhdellä eleellä pudottaa kilvasta pois nyt jo toimivia managereita. Tarjoamme vain omaa välittäjän vaihtoehtoamme, sanoi Saastamoinen. Hän sanoi yhdistyksen pyrkimyksenä olevan hankkia yhdistykseen sekä amatööri- että ammattiorkestereita.

Rajanveto näiden välillä on vaikea. Yksi mahdollisuus - jota ilmeisesti toteutamme - on, että amatöörejä ovat koululaiset, jotka koulutyönsä ohella käyvät keikoilla, Ammattilaisia olisivat, muusikot, jotka musisoivat päätyönään.

Pop-muusikot on houkutusnimi.
Johtokunta antoi ymmärtää, että vaikka yhdistyksen nimi onkin Pop-muusikot, ei ole tarkoitus jättää sivuun jenkka- tai tango-orkestereita.

Tai kuten Paroni Paakkunainen asian naureksien ilmaisi:
- Pop-muusikot on vain houkutusnimi. Yhtä hyvin yhdistyksen nimenä voisi olla vaikkapa Hassis-muusikot. [!!!]

Helmikuun vuosikokouksessa yhdistys ottaa esille myös orkesterien maksutariffit. Yhdistys tahtoo luoda vakiintuneen palkkiojärjestelmän, jota muusikotkin tuntuvat kannattavan. Vielä tässä vaiheessa ei uskota monenkaan nimekkään solistin lähtevän mukaan yhdistykseen. Heillä asiat ovat paremmin: taksat on jotakuinkin määritelty ja työn jatkuvuus tästä päivästä eteenpäin on yleensä pitemmäksi aikaa varma.

Yhdistyksen tulevaisuudensuunnitelmissa on järjestää konsertteja, joissa esiintyvät vain suomalaiset orkesterit, Tällaisia tilaisuuksia ei tähän mennessä ole vuosikausiin uskallettu järjestää.

Pop-muusikot jakavat tiedotusmiehensä välityksellä ja seminaareilla jäsenilleen ammatinharjoittamisen kannalta keskeisiin kysymyksiin liittyvää tietoa. Tarkoitus on marssia myös opetusministeriön ovesta sisään apurahojen anomiseksi ja edelleen koulutuksen aikaansaamiseksi.

- Olemme valmiita omilla toimillamme boikotoimaan Helsingin kaupunkia, jos se ei ota kulttuuripäivilleen pop-musiikkia, jyrisi Saastamoinen.

Takapajun maa
- Missään maassa, ei sitten missään maassa ole tällä alalla niin paljon tietämättömyyttä ja vaikeuksia kuin Suomessa. Tämä on takapajun maa, varsinainen Peräkylä. Täällä kysytään muusikoilta, eikö tämä tee mitään muuta kuin soittaa. Ja jumaliste, me kyllä tienataan useinkin enemmän kuin ekonomit tai merkonomit. Ja me tehdään työtä, joka on rasittavaa sekä henkisesti että ruumiillisesti, puhkui Paroni Paakkunainen.

- Vaikka tässä tilaisuudessa nyt ei näytäkään vielä moni asia ratkaisultaan varmalta, on varmaa ainakin se, että teemme työtä niin että yhdistystä ei nähdä turhaan perustetuksi, sanoi Saastamoinen.

D-tuotanto edelläkävijä
Tällä hetkellä Ilkka Lipsasen johtama D-tuotanto on alallaan uranuurtaja ainakin vuosiloma-asiassa, jota Suomessa ei yleensä ole minkään manageritoimiston piirissä järjestetty.

D-tuotanto maksaa vuoden alusta työntekijöilleen kuukausipalkkaa, kun järjestelmää tähän saakka on toimistossa toteutettu vain osittain. Kaikki työntekijät pitävät kuu-kauden pituisen  vuosilomansa ensi syksynä porrastettuna niin,  että työt eivät kärsi.
EINO LEINO

 

18.12.69         Uusi Suomi: Pop-muusikot järjestäytyvät

 

Muusikkolehti - joulu/tammikuu 1969-70:  Ilpo Saastamoinen: POPMUUSIKOT

Tämän nimen sai 15. 12. 69 Natsalla perustettu yhdistys, jonka päämääränä on popmusiikin ja popmuusikkojen aseman parantaminen. Käytännössä yhdistys tulee toimimaan Muusikkojen Liiton alaosastona ja siis tiiviissä yhteistoiminnassa niin Viihdemuusikkojen kuin muidenkin alaosastojen kanssa. Nuorten poppareiden vieraantuminen Muusikkojen Liitosta on jo vuosikausia kestänyt tosiasia, johon vastaperustettu yhdistyksemme toivottavasti tuo tuntuvan parannuksen, sillä yhteenliittyminen on alallamme tapahtuvan edistyksen perusedellytys. Soittaminen on yksi niitä harvoja asioita, joiden piirissä amatöörivoimilla on erittäin tärkeä osuus, ja siksi yhdistyksemme pyrkii huomioimaan myös harrastelijabändien mukaan saamisen mm. mahdollisen jäsenmaksuporrastuksen avulla. On selvää, että mitä täydellisemmin saamme KAIKKI soittajat mukaan yhdistys- ja liittotoimintaan, niin sitä paremmin pystymme toimimaan jopa painostusryhmänä soittajien aseman parantamiseksi.

Toimintamme todelliset mahdollisuudet tulemme näkemään helmikuun lopulla pidettävässä suuressa valtakunnallisessa vuosikokouksessa, johon tulee edustajia kaikista Suomen tärkeimmistä popkaupungeista. Tässä kokouksessa selvinnee toimintamme kannatuksen laajuus. Tulemme pohtimaan mm. managerikysymystä sekä mahdollisuuksia parantaa muusikoiden oikeusturvaa. Samassa yhteydessä järjestetään mammuttikonsertti, jossa esiintyvät kotimaiset alan nimibändit.

Jos emme NYT pysty saamaan aikaan joukko-yhteenliittymistä, niin seuraava mahdollisuus saattaa siirtyä vuosia eteenpäin. Niin kauan kuin popparit eivät kuulu liittoon, olemme kaikki voimattomia minimipaikka-, oikeusturva-, manageri- yms. kysymyksissä. Kaikki Helsingin ammattipopyhtyeet ovat useiden amatööribändien ohella tukemassa yhdistystä. Aika on kypsä popmuusikoiden kohdalta. Ovatko vanhemmat muusikot valmiita keskustelemaan paikkakuntansa popyhtyeiden kanssa, kertomaan heille tilanteesta ja täten nopeuttamaan kehityskulkua? Teoreettinen myötätunto ei riitä. Tarvitsemme käytännön tekoja.

Yhteisen edun vuoksi vetoaisin kaikkiin Muusikkojen Liiton alaosastojen toimi-henkilöihin, puheenjohtajiin ja sihteereihin, jotta nämä keräisivät ympäristönsä popyhtyeiden nimiä ja osoitteita sekä lähettäisivät tiedot Muusikkojen Liittoon. Samoin toivoisin jokaisen yhtyeen keikkamatkoillaan levittävän tietoa popmuusikkojen yhdistyksestä esim. kutsumalla mahdollisesti paikalla olevia popmuusikoita väliajalla juttelemaan orkesterihuoneeseen, keräämällä yhtyeiden nimet ja osoitteet sekä lähettämällä tiedot Muusikkojen Liittoon. Lisätietoja saa kaikilta helsinkiläisiltä popmuusikoilta, Muusikkojen Liitosta, Paroni Paakkunaiselta, Jussi Raittiselta tai allekirjoittaneelta.

Ilpo Saastamoinen
Popmuusikkojen yhdistyksen pj.

 

 

1970:

14.1.70         Seura N:o 2: Popmuusikot järjestäytyvät (N-klubin merkitys)
...järjestö nimeltä Popmuusikot. Ajatuksen alkuunpanijoina on ollut joukko vakavasti työhönsä suhtautuvia maineikkaita nuoria muusikkoja, Paakkunaisen lisäksi mm. Ilpo Saastamoinen, Jussi Raittinen ja Edward Vesala.

Perustettu yhdistys liittyy alaosastona Suomen Muusikkojen Liittoon. Samalla toivotaan perustamisen antavan virikkeen popmuusikkojen koko valtakunnalliseen järjestäytymiseen. Siihen olisi aihetta, sillä se takaisi pitävän pohjan ryhdyttäessä järjestelemään popmuusikkojen työolosuhteita ja oikeusturvaa.

Popmuusikot -ammattiyhdistyksen perustavassa kokouksessa joulukuussa Helsingissä valittiin vasta yhdistyksen väliaikaiset toimihenkilöt. Heidän tehtävänään on valmistella yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita, jotka esitetään hyväksyttäväksi helmikuussa pidettävässä valtakunnallisessa kokouksessa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Ilpo Saastamoinen, varapuheenjohtajaksi Seppo Paakkunainen sekä sihteeri-rahastonhoitajaksi Jussi Raittinen.

Johtokunnan jäseniksi taas Hasse Walli, Hannu Salakka, Aarne Rusanen ja Edward Vesala sekä varajäseniksi Matti Sarapaltio ja Julius Heikkilä.
Yhdistyksen tuore puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen piti perustamistilaisuutta melko lupaavana alkuna popmuusikkojen järjestäytymiselle.
Heti ensimmäisenä iltana oli jäseniksi ilmoittautunut 120 henkilöä. Lopullisen jäsenmäärän hän uskoi kohoavan lähes 400:aan.

Saastamoisen mukaan yhdistyksen keskeisin pyrkimys on jäsenten oikeusturvan parantaminen. Tässä mielessä on paljon kohua herättänyt managerikysymys keskeinen. Samoin on suhteet ohjelmatoimistoihin saatettava asialliselle pohjalle. Periaatteidensa toteuttamiseksi on yhdistys varautunut jopa työtaistelutoimen-piteisiin. Lisäksi ryhtyy yhdistys jakamaan jäsenilleen ammatinharjoittamisen kannalta keskeisiin kysymyksiin liittyvää informaatiota järjestämällä mm. kursseja ja seminaareja. Edelleen on tavoitteena popmusiikin arvostuksen lisääminen yhteis-kunnassa, koulutuksen edistäminen sekä toiminta, jonka avulla popmusiikille saataisiin yhteiskunnalta taloudellista tukea ja muusikoille apurahoja  sekä stipendejä.

 

Päiväämätön: Pop-muusikot ryhdistäytyivät ja yhdistäytyivät.

Päiväämätön 3/70 - Mauri Helenius: Popmuusikot järjestäytyvät 
- Tähän asti popmuusikon ainoa sosiaalinen etu on ollut viidentoista minuutin tauko, kärjisti - eikä sitä kovin paljon tarvinnut tehdäkään - Jussi Raittinen kertoessaan vastaperustetusta Popmuusikkojen yhdistyksestä ja sen päämääristä. Sen vakaana aikomuksena on ryhtyä ajamaan popmuusikkojen yhteisiä asioita, joiden tila ei millään muotoa ole läheskään niin ruusuinen kuin sinisilmäinen ihailija mielellään uskoo. Yhtenä päämääränä konkreettisten ja materialististen päämäärien lisäksi onkin saada yleisö käsittämään, että soittaminen on työ ja ammatti.

- Vaikein mitä Suomessa on, vakuutti Paroni Paakkunainen hiukan haastavasti. Jussi kertoi, että liiton aikaansaamiseen on suuresti vaikuttanut Natsalla toimiva N-Clubi, josta on kuluneen vuoden aikana tullut popammattilaisten ja materiaalisten pää- [?] on syntynyt hyvä yhteishenki ja kaveruus. - Ennen popmuusikot tahtoivat suhtautua toisiinsa vähän niin kuin kyräillen, nyt ei enää, sanoi Jussi.
Kuva: Mauri Helenius

Perustamismaljaa juovat puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen ja sihteeri Jussi Raittinen

 

Päiväämätön - Timo Järvenpää: Popmuusikot yhdistäytyivät (Teiniliitto-yhteistyö)

Päiväämätön irtoleike (1/1970?): Pop parempaan päin
Suomi on maailman huonoin musiikkimaa. Tämän tokaisi Paroni Paakkunainen tuohtuneena popmuusikkojen ammattiyhdistyksen perustamistilaisuudessa. Sanojensa vakuudeksi hän pyysi vertailemaan muusikkojemme työmahdollisuuksia muiden maiden vastaavaan tilanteeseen. Samat ongelmat ilmenevät myös levymarkkinoilla, alan apurahajärjestelmässä, koulutustilanteessa jne. Tilanne näyttää synkältä.

Pahimmin ovat tilanteesta joutuneet kärsimään popmuusikot. Heidän musiikkinsa on ilmiönä melko tuore, ja näin ollen tämän ryhmän edustajat ovat alansa nuorinta esiintyjäkuntaa. Nuorten ongelmia taas tässä maassa harvoin selvästi tiedostetaan.

Tilannetta korjaamaan perustettiin popmuusikoille oma ammattijärjestö nimeltä Popmuusikot. Ajatuksen alkuunpanijoina on ollut joukko vakavasti työhönsä suhtautuvia maineikkaita nuoria muusikkoja, Paakkunaisen lisäksi mm. Ilpo Saastamoinen, Jussi Raittinen ja Edward Vesala.

Perustettu yhdistys liittyy alaosastona Suomen Muusikkojen Liittoon. Samalla toivotaan perustamisen antavan virikkeen popmuusikkojen koko valtakunnalliseen järjestäytymiseen. Siihen olisi aihetta, sillä se takaisi pitävän pohjan ryhdyttäessä järjestelemään popmuusikkojen työolosuhteita ja oikeusturvaa.

Popmuusikot-ammattiyhdistyksen perustavassa kokouksessa joulukuussa Helsingissä valittiin vasta yhdistyksen väliaikaiset toimihenkilöt. Heidän tehtävänään on valmistella yhdistyksen toimintaan liittyviä asioita, jotka esitetään hyväksyttäväksi helmikuussa pidettävässä valtakunnallisessa kokouksessa.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Ilpo Saastamoinen, varapuheenjohtajaksi Seppo Paakkunainen sekä sihteeri- rahastonhoitajaksi Jussi Raittinen. Johtokunnan jäseniksi taas tulivat          Hasse Walli, Hannu Salakka, Aarne Rusanen ja Edward Vesala sekä varajäseniksi Matti Sarapaltio ja Julius Heikkilä.

Yhdistyksen tuore puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen piti perustamistilaisuutta melko lupaavana alkuna popmuusikkojen järjestäytymiselle.

 

SOUNDI 3 / 1980 ss. 58-60 Jussi Raittinen (?):
Komppikitaristi kiittää - Jussin eepoksen vihon viimeinen osa
...Meillä on Popmuusikot ry:n ja European Musicin välinen työsopimus. Kundit saavat siinä lauantaisin 80 mk käteen ja viikolla 50 mk ja joskus jopa 30 rahaa. Eivät olleet suuria tienestit tuolloin. Popmuusikot muuten solmivat ensimmäisen työehto-sopimuksen nimenomaan Europea Musicin kanssa joskus loppusyksystä -69.

 

> 1970 helmikuussa - Ilta-Sanomat? - POPMUUSIKON HUVIT - IS:n haastattelu

 

27.2.70 pe         Kulttis klo 12-17 & Konsertti klo 18-24 (Popmuusikot ry., Apollo jne.)

> 27.2.70         POP soi yöhön asti.

> 27.2.70         Popviikko pahimmillaan

> 27.2.70         Ilta-Sanomat - Eikka (Eino Leino):  Pop-muusikkojen ilta ei jättänyt ketään kylmäksi.
                    + Puheenjohtajana yhä Ilpo Saastamoinen

6.3.70 APU? (KUVATEKSTI:) Popkonsertin popyleisöä: Stina Nässling, Mikko Kuoppamäki, popmuusikoiden yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen.

 

(Joskus 24.8.70:)
1.3.1970         SAK, Teknisten ja Erikoisammattien liitto 3/1973

IS: Jäsenkirja N:o  20001: < Jäsen Suomen Muusikkojen Liitossa / Popmuusikot r.y.

 

11.3.70 Uusi Suomi: Viihdemuusikot (Irtoleike):  Viihteen edustajia syrjitty apurahoissa
Viihdemuusikot ry on jättänyt opetusministeriölle kirjelmän, jossa arvostellaan valtion apurahat jakanutta Valtion säveltaidetoimikuntaa siitä, ettei viihde- ja jazz-musiikin edustajia ole riittävästi otettu huomioon apurahoja jaettaessa. Kirjelmän sisältö on seuraava:

Maassamme on - noin 2.200 ammattimuusikkoa. Näistä noin 1.000 toimii erilaisissa viihde-, jazz-, pop- jne. musiikin tehtävissä.

Valtion säveltaidetoimikunta on hiljattain jakanut valtion apurahat esittäville sävel-taiteilijoille. Yhdistyksemme on suurella hämmästyksellä todennut, että 22 apurahan saajan joukossa ei ole ainoatakaan viihde-, jazz- tai popmusiikin edustajaa. Koska käsityksemme mukaan myös tällä alalla on monia taiteellisesti päteviä muusikoita, joita on ollut hakijoitten  joukossa, katsomme toimikunnan toimineen yksipuolisesti apurahojen jaossa. Tämä ilmeisesti johtuu siitä, että kyseisten alojen asiantuntemus ei ole toimikunnassa riittävästi edustettuna.

Pyydämme kunnioittavasti opetusministeriötä ryhtymään sellaisiin toimenpiteisiin, että tulevaisuudessa apurahat jaettaisiin tasapuolisemmin musiikin eri aloille.

[1.11.13: Kenen ihmeessä laatima teksti?]

 

> INTRO(?) - Jussi Raittinen: Vuosijuhla

> Kevät (Muusikko-lehti 4/5?) 1970  - Popkierros

+ (Päiväämätön)   Vastuuttomat managerit boikottiin

> 16.6.70   Julkilausuma Popmuusikoilta (kohdeapurahoista)

> 11.7.70 Aamulehti: IS:n vastine Timo Palmin Oratoriopanelia koskevaan kirjoitukseen. ...Popmuusikot r.y:n puolesta Ilpo Saastamoinen (> Omia lehtijuttuja)

 

30.6.70 klo 02.40   - Tulin juuri Muusikkojen ammattiliiton kokouksesta, joka alkoi eilen klo 16.

 

IS: BÄNDIJUTTU (70-l. - päiväämätön)
Ratkaisevatko keikat suosion?

1)         Usein on niin, että bändi on parhaimmillaan keikalla, jossa on suora kontakti kuuntelijoihin. Samaa ei voida sanoa studio-olosuhteista.

2)         Usein suosion ratkaisevat mainiot asiantuntevat nuortenlehtemme ja PR-miehet, joilla on omat intressinsä tehdä laulajasta tai bändistä tähtiä. Joka tapauksessa hyvä yleisö on usein parempi kiitos kuin ylistävinkään arvostelu jossain nuortenlehdessä.

3)         Toisaalta yhtye voi olla erittäin hyvä, mutta esim. viime talvena useat huippubändimme ovat poteneet keikkapulaa. Syistä siihen on monia.

Millaista on olla keikalla Peräkylässä?

Popparit haluavat olla itsenäisiä, riippumattomia. He ovat ylpeitä vapaudestaan - siitä, että esim. pukeutuminen on heidän oma asiansa - ei kenenkään muun. Tästä syystä monet suvaitsemattomat ihmiset katsovat heitä karsaasti, mutta samalla kuitenkin tiedottomasti kadehtien. He pitävät popsoittajia diivailevina ja toisaalta popparit pukeutuvat ja käyttäytyvät juuri ärsyttääkseen näitä vanhoillisia ihmisiä.

Monimutkaisempi kysymys sen sijaan on itse musiikki. On selvää, että varsinkin jokainen nuori yhtye haluaa esittää parastaan. Käytännössä tämä merkitsee halua soittaa popmusiikkia, joka on lähinnä sydäntä ja jota bändi on harjoitellut eniten. Nyt kuitenkin tanssiyleisö saattaa olla eri-ikäistä; toiset rakastavat tangoa yli kaiken, kun taas toiset haluavat pelkkää jee jeetä. Käytännössä tämä pulma on ratkennut siten, että popbändit soittavat tanssipaikalla vain 1-2 tunnin ohjelman, joka on pelkkää poppia - pitipä yleisö siitä tai ei. Koko illan bändillä on tietysti suuremmat vaikeudet musiikin valinnassa: joudutaan ottamaan huomioon koko yleisö, ja niin joudutaan musiikin tasossa antamaan periksi kaupallisuudelle. Tämä on mielestäni huono ratkaisu, vaikka se onkin ainoa mahdollinen ratkaisu monille bändeille. Kun musiikki alkaa olla mekaanista työtä, on parasta lopettaa soittaminen tai harjoitella niin hyväksi, että voi soittaa sitä musiikkia, mitä itse haluaa.

 

27.7.70         KV: "Ravintolamuusikot perustivat oman ammattiyhdistyksen." (KV = Kalevi Viitamäki)

 

8/1970, VIP-lehti ss. 50-54 - Mikko Haljoki:  "Kohta repeää - sanovat muusikot"
            Muusikkoliitto repeää - uusi ammattiliitto

KUKA ON TYÖNANTAJA?
Eräs viehättävä puoli erityisesti tanssipaikkojen välitystoiminnassa on se, että verottajien suuntaan agentit ovat esiintyneet välittäjinä eivätkä missään tapauksessa halua itseään nimitettävän työnantajiksi, koska heidän silloin pitäisi maksaa valtiolle työnantajan sosiaaliturvamaksuja yms. Kuitenkin he käyttäytyvät työnantajina - erottavat, siirtävät, määräävät muusikkoja täysin siten, kuin nämä olisivat palkattuja työntekijöitä.

Tämä on eräs niistä asioista, jotka ovat saaneet muusikot hurjiksi, furioso. He haluavat modulaatiota eli sävellajin vaihdosta. Ilpo Saastamoinen joka tunnetaan SOULSETIN suurilta päiviltä ehkä parhaiten ja Tomi Byysing, joka edustaa laiva-muusikoita, kertoivat kootuista murheistaan luettelon, joka ei naurata. Luettelo kuulostaa tällaiselta:

- ONKO OIKEIN, että työnantajat eivät maksa meille vuosilomakorvausta, vaikka olemme heidän palveluksessaan?

- ONKO OIKEIN, että olemme tavallisesti vähemmän kuin neljä kuukautta saman työnantajan palveluksessa, jotta heidän ei tarvitsisi maksaa eläkemaksujamme?

ONKO OIKEIN, että kymmenen vuotta ansiotaso on säilynyt samana, ja että osaa bruttopalkkiosta on alettu nimittää vuosilomakorvaukseksi?

- ONKO OIKEIN, että orkesteri myydään managerilta toiselle, jolloin orkesteri saa esim. kolmasosan tanssipaikan maksamasta kokonaispalkkiosta?

- ONKO OIKEIN, että maksamme työnantajiksi itseään nimittävien managereitten verot ja että he saavat "välityspalkkionsa" siitä osasta, joka on verovapaata kulujen korvauksia, matkakuluja, muusikoiden päivärahoja, mainoskuluja yms?

- ONKO OIKEIN, että muusikon sanan- ja mielipiteenvapautta rajoitetaan työsuhteen lopettamisen uhalla?

Lista sisälsi kolmisenkymmentä muutakin kohtaa, jossa muusikot tuntevat tulleensa karmeasti kohdelluiksi. Tavallinen yleisö on kuullut hirmujuttuja muutaman huippusolistin perimistä palkkioista ja uskoo, että muusikot tienaavat loistavasti! Yksi DANNY, IRWIN, KATRI-HELENA ovat tosiaan eri tuloluokassa kuin ne tuhat muusikkoa!

 

24.8.70         MAF:in perustaminen [-ryhmäpäätös]

27.8.70         Popmuusikkojen ero SML:sta

> "Pop-muusikot perustavat ammattiliiton"

> "Muusikot järjestäytyivät - SAK:n vahva tuki takana

> Hufvudstadsbladet - Solbritt Stenberg: "Popmusikernas tålamod tryter: Vi måste få arbetsavtal"

> Muusikoilla tekeillä uusi ammattiyhdistys (?)

 

31.8.1970 ma MAF:n perustaminen

 

> Demari (1.9.70):  Aimo Massinen: Perustava kokous eilen: Muusikkoliitto SAK:n jäseneksi

> Ravintolamuusikot järjestäytyvät - työnantajaa etsitään

> KV: Manageri ei kelpaa: Musiikkialan ammattiliitto etsii todellista työnantajaa

- Muusikot järjestäytyivät - SAK:n vahva tuki takana.

 

1.9.70 ti Uusi Suomi:  Muusikot perustivat uuden yhdistyksen - Työnantajaa etsitään:

Musiikkialan ammattiliittojen federaatio (MAF) perustettiin eilen Helsingissä. Perustajina olivat Laivamuusikot ry., pop.muusikot ry. sekä Ravintolamuusikot ry. Federaation julkilausumassa todetaan, että se pyrkii edistämään muusikoiden ja näihin verrattavien esittävän taiteen alaa harjoittavien henkilöiden ammatillista järjestäytymistä.

Uuden muusikoiden ammattijärjestön, joka siis nyt tulee          toimimaan Suomen Muusikkojen Liiton rinnakkaisjärjestönä, perustamispäätöksen taustana on tarve järjestää mainittujen alojen muusikoiden työolot ajanmukaisiksi. Asia numero yksi on sellaisen työehtosopimuksen aikaansaaminen, joka takaa muusikoille lain-mukaiset ylityö- ja vuosilomakorvaukset sekä eläketurvan. Tästä seuraa, että muusikkojen on löydettävä todellinen työnantajansa. Ravintolamuusikoiden tapauksessa se tulisi olemaan hotelli- ja ravintola-alan työnantajat ja tässä mielessä

Ravintolamuusikot ry. käy neuvotteluja Hotelli- ja ravintolahenkilökunnan liiton kanssa. Laivamuusikot ry. kuuluu Suomen Merimiesunionin kautta SAK :n

jäsenyyteen ja Popmuusikot ry. on käynyt alustavia neuvotteluja SAK:n kanssa liittymisestä perusteilla olevaan federaatioon. Laivamuusikot pyrkii saamaan työsopimuksen aikaan varustamojen kanssa, Popmuusikoiden kohdalla on tilanne pulmallisempi keikkaluontoisen työn vuoksi. Työehtosopimuksessa pyritään kuitenkin määrittelemään huvitilaisuuksien järjestäjien (nuorisoseurat, urheilu-järjestöt, managerit) asema ja vastuu muusikoidentyönantajana.

Uusi federaatio aikoo toimia myös mm. seuraavien kysymysten ratkaisemiseksi:  

- ulkomaalaiskysymys; federaation yhteyteen perustetaan ulkomaalaisosasto, joka valvoo ulkomaisten muusikoiden työskentelyä mainituilla aloilla; mainittakoon, että ravintola-alan muusikoista 60 prosenttia on ulkomaisia

- työnvälitys; neuvotteluja työvoimaministeriön kanssa valtion osuuden lisäämisestä välityskysymyksissä

- koulutus; federaatio pyrkii järjestämään koulutustilaisuuksia ja vaikuttamaan päätöksentekijöihin musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen laajentamiseksi myös näitä aloja koskevaksi

- valvonta; federaatio valvoo alan työpaikkojen jakoa ja pyrkii estämään "villien" muusikoiden tuloa alalle.

Federaation puheenjohtajaksi valittiin muusikko Tomi Byysing ja varapuheen-johtajiksi Ilpo Saastamoinen, Kay Kahlberg ja Veikko Byysing.

 

(päiväämätön) MAF-MUISTIO

1)         Mikä on MAF?

2)         Miksi kaksi järjestöä? V: TES:n puuttuminen, sosiaaliturvan puuttuminen

            laiva-, ravintola- ja keikka-alueilla.

         - SML:n voimattomuus

         - Työympäristö-liittoperiaate SAK:ssa

3A)       Koulutuspuutteet

            3.1.- Puutteita ei ole, koska ei ole koulutusta
         - Koulutusta ei ole, koska (ko. musiikki) ei ole taidetta
         - Taidetta ei (ole), koska osa musiikista on populaaria
         - Popmusiikki on musiikkikulttuuria vasta vanhetessaan kansanmusiikiksi.

           3.2. - MAF on pakotettu ratkaisemaan koulutuskysymys (rinnan) muusikon työllisyyden
           ja sosiaalisen aseman parantuessa.

           3.3. - Valtion velvoitteet, koska jokin keskusjärjestö maksaa huviveroja 3 milj. mk. vuodessa,
           mutta ulkomaan valuuttaa ulos 10 milj. mk (v.1970) (muusikkopalkkioina?)

           3.4. - Kohdeapuraha instrumentaalikoulutuksen suunnitteluun
         - valtion säveltaidetoimikunta,
         - kurssitoiminta,
         - oma pop/jazz/tanssimusiikkiopisto?

3B)        Sosiaaliset puutteet?

         -   TES:n puuttuminen (paitsi merellä Laivamuusikot ry:llä)

         a) Minimipalkat

         b) Ylityökorvaukset

         c) Vapaapäiväkorvaukset

         d) Vuosilomakorvaukset

         e) Eläketurva

         f) Oikeusturva

         g) Pistevero (Soitin on työkalu, ei huvitteluväline)

4)         Ulkolaiskysymys

         - Ravintolat 60-70%. N. 570 ulkolaista kk:ssa - kesällä tuntuvasti enemmän.

         - Kenttä - lisääntymistä havaittu

         - Sinfoniaorkesterit - merkkejä ilmaantunut - yli 100 muusikon tarve (!)

         - Ohjelma-apu Oy.: 70 ulkomaista bändiä = 350 ulk. muusikkoa

         - Vuosibudjetti 3 milj. mk, osakepääoma 2000 mk.

         - Soittajapalkat esim. 1000 mk/kk. - so. "vakavarainen" mies/puhelin -periaate.

         - Ihmistyövoima on siis kauppatavarana.

         - Perusteluna suomalaisten orkesterien arvostelu

5)         Vastuu:         Järjestöt.
         - Epäkohdat poistetaan TE-sopimuksilla ja järjestöjen & valtio valvonnalla.

 

Lokakuu 1970         Muusikko (-lehden artikkelini vastauksena Raimo Vikströmin MAF:ia kritisoivaan kirjoitukseen)

IS: HIIPIJÖIDEN PUHEENVUORO
Edellisessä Muusikkolehdessä oli käytetty kaksi puheenvuoroa muusikkojen järjestöllisestä hajoamisesta. Ehkäpä muutama asialliseksi tarkoitettu kommentti on paikallaan valottamaan toisen osapuolen käsityksiä tapahtuneesta.  

1)         Ensinnäkin kiinnittäisin huomiota em. kirjoitusten sananvalintaan. Silloin kun puhutaan "piilosilla olosta, hiipimisestä, sylkykupista tai kerskumisesta", herää kysymys siitä, ovatko tunteet sittenkin päässeet vaikuttamaan tekstisisältöön.

Vikström vastaa Saastamoiselle: Yritän seuraavassa kohta kohdalta vastata Ilpo Saastamoisen kirjoitukseen. Ikävä kyllä kovin laajat vastaukset eivät tilan puutteen takia ole nyt mahdollisia.

1-3)          (vastaamatta)

 

2)         Vikströmin väitteeseen "syyttelemisessä ei ole sanoja säästetty" vastaisin omasta puolestani nimenomaan säästäneeni sanoja pyrkiessäni ilmaisemaan mielipiteeni asiallisesti. Tällaisessa tapauksessa olisi siis passiivimuodon sijasta parempi määritellä henkilöt, joita asia koskee.

 

3)         Yhteyksiä Muusikkojen Liittoon olen henkilökohtaisesti yrittänyt solmia. Ehdotukseeni tulla keskustelemaan Viihdemuusikot ry:n tiedotustilaisuuteen sain Raimo Vikströmiltä epäsuoran kieltävän vastauksen. Poissaoloamme ihmeteltiin ko. kokouksessa. Tämä on sikäli valitettavaa, että monet SML:n jäsenet ovat kiinnostuneita kuulemaan asiasta hieman enemmän kuin mitä Muusikkolehdessä on kirjoitettu.

 

4)          Vikström puhuu "merkillisistä suunnitelmista ja puheista, joilla uudet järjestöt pyrkivät saavuttamaan muusikkojen kannatusta". Näyttää siltä, että olemme nytkin todella puhuneet liikaa. Mitä tehdä, kun toisaalta meitä syytetään salamyhkäisyydestä? Tosiasia lienee, että muusikkojen kannatus tulee vasta sen jälkeen, kun on saatu jotain todellista aikaan. Toivon että Federaatiota ei tulla syyttämään siitä, että jäsenistön keruu on ollut sen päätehtävä. Uskoisin että tällä alalla on tärkeämpiäkin kysymyksiä ratkottavana.

V: 4)          Liikaa on kai ajoittain puhuttu päätellen niistä tosi huimista suunnitelmista, joista olen saanut kuulla. Salamyhkäisyydellä taas tarkoitan federaation suhtautumista liittoon. Muusikkojen kannatukseen nähden olen Saastamoisen kanssa samaa mieltä. Jotkut ilmeisesti syyttävät Muusikkojen liittoa pelkästään jäsenien ja jäsenmaksujen kerääjäksi. Syytös on tietenkin perätön. Alallamme on toki paljon tärkeämpääkin tehtävää.

 

5)          Työvoimaministeriön lausuntoon palaan sitten kun uudistuksia on tullut.

V: 5) Siispä odotamme.

 

6)          Merimiesunionin ja Laivamuusikkojen välisestä suhteesta totean, että tarvittava merityöaikalain muutos on jo vireillä, jotta laki vastaisi voimassaolevaa käytäntöä. Lähinnä minua kiinnostaa tietää, millainen työehtosopimus Laiva-muusikoille tulee. Olen kuullut, että siitä olisi tulossa paras mitä tässä maassa on musiikkialalla koskaan aikaansaatu.

V: 6) Merityöaikalaki, jolla kaiketi on melko vähän tekemistä järjestöjen välisissä suhteissa, on todellakin muutosvaiheessa. Nykyisellään lain 1 pykälän mukaan muun muassa muusikot eivät kuulu laivaväkeen eivätkä siis myöskään lain piiriin, mikä oikeastaan vastaa aika hyvin voimassa olevaa käytäntöä. Laivamuusikkojen työehtosopimus kiinnostaa meitä kaikkia. Väite parhaasta sopimuksesta - sopimustahan ei vielä ole olemassakaan - on melko kova ja osoittaa nähdäkseni, ettei musiikkialan työehtosopimuksia tunneta.

 

7) En tiedä, onko Federaation organisaatiolla vastinetta sen enempää länsi- kuin itämaissakaan. Lähtökohtanamme on muusikon kytkeminen myös työ-ympäristöönsä. Organisaation ainutlaatuisuus ei välttämättä merkitse, että se olisi huono organisaatio.

V: 7) Omaksuttu lähtökohta vaatisi monia eri nimisiä muusikkojärjestöjä lisää. Muualla menee parhaiten siellä, missä muusikot keskittävät voimansa yhteen. Siellä taas, missä on useampia eri muusikkojärjestöjä niin kuin esim. Länsi-Saksassa, Ranskassa ja Italiassa, menee yleensä          huonosti. Ainutlaatuinen organisaatio ei tietenkään ole välttämättä sen enempää hyvä kuin huonokaan. Muusikkojärjestöistä puheen ollen MAF edustaa ainutlaatuista organisaatiota.

 

8)          Mitä Vikström tarkoittaa lauseilla: "Muusikoille riittää oma liitto. Musiikki on teollisuudenala sinänsä."?

V: ???

 

9)          Vikströmin mukaan olemme puhuneet tuhansien joukkoeroamisesta. Toimittajien vastuun nykyisestä tasosta ovat ikävänä esimerkkinä haastattelu-nauhojen mielivaltaiset, ehkä erehdyksessä tapahtuneet leikkaukset, sekä Julius Heikkilän viime lehden artikkeli, jossa hän kertoo haastatelleensa Ravintolamuusikot ry:n puheenjohtajaa Veikko Byysingiä ja saaneensa kuulla, että Laivamuusikot ry:n päätösvaltainen johtokunta muodostuu kahdesta laivamuusikosta ja kahdesta Unionin edustajasta. En tiedä, missä toimittaja Heikkilälle lainaamani kynä silloin oli, kun haastateltava Federaation puheenjohtaja Tomi Byysing esitteli itsensä, ja kun Heikkilälle kerrottiin, että Laivamuusikkojen johtokuntaan kuuluu vähintään neljä laivamuusikkoa eikä yhtään Unionin edustajaa.

V: 9) Olen lukenut lehtiä. Uskon, etteivät kokemuksemme toimittajista puolin ja toisin ole yksin myönteisiä. Julius Heikkilä on ilmoittanut perustaneensa kirjoituksensa haastattelutilaisuudessa tehtyihin muistiinpanoihin. Juliuksen puolustukseksi on muutoin ilman sarvia ja hampaita sanottava, että identtisten kaksosten toisistaan erottaminen saattaa olla perin hankalaa. Byysingin veljesten etunimissä erehtyminen on kovin inhimillistä. Eikö totta?

 

10)          Popmuusikot ry:ssä on tällä hetkellä noin sata maksanutta jäsentä sekä noin kaksisataa liittynyttä, joiden jäsenmaksuasiat eivät vielä ole kunnossa. (Toisaalta monet Liitosta aikaisemmin eronneet ovat kiinnostuneita Federaatiosta. Mitkä muuten ovat eroamistilastot viimeisten kymmenen vuoden ajalta?) Jäsenmaksu-kysymys on eräänlainen kehä siinä mielessä, että monet muusikot eivät halua kuulua johonkin yhdistykseen pelkästään kuulumisen vuoksi. Popmuusikot ry:llä ei ole ollut mahdollisuuksia SML:ään kuulumisensa aikana todella huolehtia jäsenistönsä ammatillisista eduista, joten minulla ei olisi ajan mittaan ollut muuta mahdollisuutta kuin erota puheenjohtajan tehtävistä tai löytää ratkaisu, jonka uskoin palvelevan jäsenistön etuja.

V: Olen puhunut Popmuusikot r.y:n jäsenmäärästä ennen 1.10.1970. Sellaiset, joiden jäsenmaksuasiat eivät ole kunnossa, eivät yleensä ole ammattijärjestön jäseniä. Tuskin Popmuusikoissakaan. Puhuminen niistä kahdesta sadasta on sen vuoksi turhaa. Nehän ovat olleet siellä alusta lähtien ja näyttää, että tulevat olemaankin. En todella ymmärrä, miten Popmuusikkojen puolivuotinen pikavisiitti Muusikkojen liitossa on voinut olla esteenä yhdistyksen toiminnassa. Päinvastoin voidaan kohtuudella sanoa Popmuusikkojen saaneen osakseen varsin suopeata kohtelua liiton taholta.

 

11)          On ihmeellistä että Janne Hakulinen valittaa muusikkojen hajaantumisilmiötä. Onko niin, että Hakuliselle nimenomaan olisi ollut edullista SML:n pysyminen sellaisena kuin se on ollut tähän saakka. (Mistä muuten johtuu että juuri SML ja managerit ovat ensimmäisinä yrittäneet tarttua Laivamuusikkojen ja Merimies-unionin väliseen suhteeseen? Ehkä tässäkin asiassa olisi pitänyt liikkua "sukat jalassa" (Onni Gideonin termiä lainataksemme.) Federaatiolla ei ole mitään syytä yrittää kaataa SML:ää. Tärkeämpi tehtävä on huolehtia siitä, etteivät ainakaan työnantajat tai managerit voi käyttää syntynyttä tilannetta hyväkseen. Jos kilpailua on, niin en näkisi mitään pahaa pienessä kilpailussa siitä, miten saada muusikoille paremmat ja turvallisemmat työolosuhteet. Voin taata, ettemme pyri huonompiin työehtosopimuksiin kuin mitä nykyiset voimassaolevat sopimukset ovat. Toisaalta odotamme solidaarisuutta Liitolta silloin kun omalta osaltamme yritämme asioita parantaa.

V: 11) Sekä ammattiyhdysmiehenä että suhteessaan muusikkoihin Janne Hakulinen on vanha tekijä. Siksi kai hänen nimensä on nytkin vedetty esiin. Hakulisen lausuman vilpittömyydestä saa jokainen ajatella mitä haluaa. Hakulisella on kokemuksia sekä ammatillisen että poliittisen järjestötoiminnan rakoilemisesta ja sen seurauksista, mikä on syytä muistaa hänestä puhuttaessa. Tarkistamalla lähteitään Saastamoinen voi sitä paitsi todeta Hakulisen äskettäin todenneen, että liiton tulisi kuulua SAK:n piiriin.

On hauska kuulla, ettei federaatiolla ole mitään syytä yrittää kaataa Muusikkojen liittoa. Ei pitäisi ollakaan. Muusikkojen on hyvä tietää tämä. Kun nyt federaatio odottaa liitolta solidaarisuutta, on liitolla oikeus odottaa samaa federaatiolta. Ilmeisesti Ilpo Saastamoinen uskoo niin kuin itsekin uskon muusikkojen keskinäisen nahistelun hyödyttävän eniten muita kuin muusikkoja. Omasta puolestani toivoisin, federaation konkretisoivan solidaarisuustoivomuksensa ja esittävän sen liiton hallitukselle, mikäli arvellaan siitä olevan hyötyä ammattikunnalle.

 

l2)          Mitä Vikström tarkoittaa sanoessaan muusikkojen ongelmien olevan "koneessa ja purkissa"?

V: ???

 

l3)         Julius Heikkilä ei onneksi kuulu SML:n "päällikkötasoon", joten hänen antamansa harhauttavat tiedot eivät aseta huonoon valoon johtoporrasta. Puuttuisin kuitenkin vielä hänen mainintaansa SML:n yksinoikeudesta neuvotella hallinnollisten elinten kanssa. Federaatiolta ei ole tähän mennessä torjuttu yhtään neuvottelutarjousta minkään hallinnollisen elimen toimesta (kiitos "valaskalojen"). Emme myöskään ole jättäneet tilaisuutta käyttämättä. Toimistotiloja meillä ei ikävä kyllä vielä ole, koska olemme käyttäneet aikamme työehto-, manageri-, verotus-, koulutus-, työnvälitys-, oikeusturva-, ulkomaalais- ja sosiaalisten kysymysten ratkaisujen etsimiseen.

V: 13) Muusikkojen liiton toimintaa jonkin aikaa läheltä seuranneena sanoisin, että federaation toimintaohjelma tuntuu kovin kotoiselta.

 

14)          Heikkilän Katrama-sitaattiin toteaisin lopuksi, että muusikot pitävät ymmärtääkseni edelleenkin yhtä. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että SML on tehnyt työehtosopimukset vain osalle heistä.

Raja-aidat katuvat vasta silloin kun tasa-arvoisuus on saavutettu. Jääköön tämä viimeiseksi kritiikikseni SML:ää kohtaan. Olisihan kuitenkin outoa, jos Federaatio olisi perustettu ylistämään SML:n saavutuksia. Pikkunäpertelyn sijasta toivoisin keskustelun jatkuvan sitä mukaa, kun todellisia parannuksia on puolelta taikka toiselta saatu aikaan.

MAF:n puolesta Ilpo Saastamoinen

V: 14) Liitto on tehnyt koko joukon työehtosopimuksia. Niihin kuuluu sellaisia, jotka todellakin koskevat vain osaa jäsenistöstä esim. Radio-orkesteria. Toisaalta esim. radio-, televisio- ja levysopimukset koskevat kaikkia tällaista työtä tekeviä jäseniä. Saastamoinen kyllä tietää, miten juuri popmuusikot ovat suhtautuneet esim. levysopimukseen.

Voimme todellakin syystä lopettaa pikkunäpertelyn. Keskustelua sen sijaan tulemme varmaankin jatkamaan.

Tasa-arvoisuudesta vielä. Olkoon siitä liiton puolelta osoituksena ne pyrkimykset, aika, vaiva ynnä muu, mikä käytettiin Popmuusikot -nimisen yhdistyksen pystyttämiseen. Mikäli Popmuusikoilla on aihetta tuntea itsensä syrjityiksi, ei syrjijöihin ole syytä lukea Muusikkojen liittoa.

Raimo Vikström

 

11.11.70         Varkaus - Duunarin taidepäivät (SS 5.11.70): (Ei kirjallista esitelmää!)
         Esitelmä (Mus.kirjasto ke): Musiikkipolitiikka popmusiikin näkökulmasta.

> 13.11.70 Savon Sanomat: Ilpo Saastamoinen Duunarin taidepäivillä
Keskiviikkoillan ohjelmassa Duunarin taidepäivillä oli muusikko Ilpo Saastamoisen esitelmäpopmusiikista, jota seurasi 50-päinen nuorekas osanottaja-joukko. > Ks. Pop/jazzkoulutus

 

30.11.70         Popmuusikot ry. - SM-kilpailu klo 19.30 - Soitti mm. "Johtokunta"

Helsingin Sanomat - Helena Ylänen:  Porvoolaistrio miellytti eniten popkisojen raatia
(Markku Runne, Seppo Paakkunainen, Ilpo Saastamoinen, Edward Vesala, Pekka Pöyry, Jukka Tolonen)
...Illan huuli oli Johtokunta, jossa eturivin popmuusikkomme soittivat ja lauloivat suomeksi Twilight Timen, Kuinka paljon rakkautta ja Olet kohtaloni.

 

1.12.70 ti         Ilta-Sanomat - Kevyesti: "...Rock solui virtana popyhtyeitten kilvassa"

- Suosikki: Hellevi Jussila:
Popin SM - vuoden pelleily. - Pop-muusikkomme elävät kuin Martat yhdistyksissään!

- Ilta-Sanomat: Pentti Kemppainen:  Pop pop - Popin nuoret mestarit - Huippujen katselmus
...Johtokuntayhtye oli kokoonpantu Popmuusikot ry:n johtokunnasta. Kaverit eivät olleet harjoitelleet yhtään ja siksi koko esitys meni läskiksi. He lauloivat ikivihreitä, kun hämärtää... ja yleisöllä oli hauskaa.

 

(Päiväämätön - 1969 syksyllä - Rondo-lehdestä?)

IS:         Season of the popwitch

PS. Tänä syksynä on suunniteltu popmuusikoiden omaa osastoa muusikkojen liittoon. Järjestäytyminen alalla on välttämättömyys edes
minimaalisen oikeusturvan saamiseksi työasioissa: Toivottavasti tästä kehittyy myös monipuolisemman musiikkipolitiikan edistämiseksi toimiva painostusryhmä. Alustavat keskustelut on jo
käyty, ja toimikunta valittu valmistelemaan
osaston perustamiskokousta. Tulos nähdään
mahdollisesti tammikuussa pidettävässä valtakunnallisessa pop-soittajien kokouksessa. Popliitosta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Paroni Paakkunaiseen, allekirjoittaneeseen tai
Muusikkojen liittoon. (Liitosta sekä omasta popmusiikki-koulutustyöstäni kirjoitan toiste
lisää.)

Ilpo Saastamoinen

 

[JATKUU OSASSA II:]

Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry:n toimintakertomus ensimmäiseltä toimintavuodelta 1970.