1971-72 Popmuusikot II

Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry:n toimintakertomus ensimmäiseltä toimintavuodelta 1970.

Yleistä

Maamme musiikkielämässä tapahtui vuoden 1970:n kuluessa uudelleen järjestäytymistä, mikä. koski lähinnä ammattimuusikoita, jotka perustivat kaksi yhdistystä, mitkä yhdessä edellisenä vuotena perustetunyhdistyksen kanssa muodostivat uuden ammatillisen katto-organisaation Musiikkialan Ammatti-yhdistysten Federaatio ry:n. Maassamme ennestään vaikuttanut liitto ei ollut jäsenenä ammatillisissa keskusjärjestöissä, eikä se ollut osoittanut kiinnostusta federaation jäsenyhdistysten jäsenistön asioiden hoitamisesta. Tätä oli yritetty useaan otteeseen huonolla menestyksellä huolimatta siitä, että parannusta yrittäneet olivat kyseessä olevan liiton jäseniä. Tällaisesta tuloksia tuottamattomasta yrityksestä mainittakoon Meeri Peimola-Yletyisen tammikuussa laatima ravintolamuusikoita koskeva PM, jonka seurauksena sen laatija joutui niin sanotulle "mustalle listalle". Ko. muusikkoryhmän hyväksi ei tapahtunut mitään, vaikka PM:ssä oli sitä varten parantavat ehdotukset annettu. Muusikoita koskevat sosiaaliset ja ammatilliset edut olivat laiminlyötyjä huolimatta yleisten lakien ja asetusten kehittymisestä ja niiden edellytyksestä, että parannusten tulisi koskea kaikkia työtä tekeviä.

Lisäksi ulkomaiset muusikot miehittivät yhä enenevässä määrin kaikki soittopaikat, kotimaisten joutuessa seuraamaan sivusta tätä kehitystä. Tämä ulkolaistulva lisäksi polki palkat alas, joiden suhteen ei tapahtunut normaalia kehittymistä huolimatta siitä, että maassa oli korkean noususuhdanteen aika taloudellisen kehityksen suhteen. Edellä on valotettu muutamia perussyitä, jotka johtivat federaation muodostamiseen.

 

Perustamista valmistelevat toimenpiteet.

Laivamuusikot ry:n perustavassa kokouksessa keskusteltiin mahdollisuudesta luoda uusi ammatillinen katto-organisaatio muusikoille. Yhdistyksen kokous valtuutti johtokunnan tutkimaan mahdollisuutta muodostaa kyseessä oleva organisaatio. Laivamuusikoiden puheenjohtaja Tomi Byysing oli kesäkuun alkupäivinä yhteydessä Meeri Peimola-Yletyiseen. Tämän yhteydenpidon tuloksena kokoontui joukko ravintoloissa toimivia muusikoita tutustumaan Meeri Peimola-Yletyisen PM:ään ja keskustelemaan mahdollisuudesta saada aikaan yhteys hoitamaan ravintola-muusikkojen asioita. Myös tässä kokouksessa todettiin katto-organisaation tarpeellisuus. Samaan aikaan pj. Tomi Byysing oli yhteydessä Popmuusikot ry:n pj. Ilpo Saastamoiseen, missä yhteydessä selvitettiin syntynyt tilanne ja tiedusteltiin mahdollisuutta saada edellä mainittu yhdistys kolmantena mukaan.

Maanantaina kesäkuun 29 päivänä oli kokous ravintola Kirjan kabinetissa, jossa päätettiin neuvottelupäivien koolle kutsumisesta. Tässä kokouksessa oli myös läsnä tarkastaja J. Hyötylänmäki. Päivien valmistelijoiksi nimitettiin Tomi Byysing ja Kalevi Heinämaa. Neuvottelupäivät olivat heinäkuun 13-14. päivinä Helsingin Työväenyhdistyksen talolla, jossa olivat Pop-, Laiva- ja perusteilla olevan Ravintola-muusikkojen edustajat. Neuvottelupäivien puheenjohtajana toimi Tomi Byysing ja sihteerinä Kalevi Heinämaa. Päivillä selvitettiin organisaatiota, työehtosopimusta, epäkohtia muusikkojen kohdalla, tulevanorganisaation ja yhdistysten suhteita, rahoituskysymyksiä, perustettiin toimikunta valmistelemaan organisaatiota ja annettiin lausuma. Valmisteleva toimikunta vieraili tarkastaja Juha Hyötylänmäen johdolla SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläisen luona selvittämässä muusikkojen järjestäytymiskysymystä. Valmistelevan toimikunnan neuvoteltua SAK:n lakiasiain-osastolla varatuomari Paavo J. Paavolan kanssa, tultiin federaatioluontoiseen katto-organisaatioajatukseen erotukseksi liitosta, jollainen maassamme jo ennestään on.

 

Perustaminen

Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry. perustettiin Helsingin Työväen-yhdistyksen talolla katto-organisaatioksi Suomen muusikoille elokuun 31 päivänä -70. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tomi Byysing ja sihteerinä Kalevi Heinämaa. Kukin yhdistys oli nimennyt perustavaan edustajakokoukseen kuusi (6) edustajaa, jotka hyväksyivät federaation säännöt, suorittivat federaation puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten vaalit, valtuuttivat hallituksen toimimaan muusikkojen yleisten oikeudellisten-, palkka-, sosiaalisten- ja ammatillisten etujen puolesta. Edelleen kokous hyväksyi julkilausuman kokouksen jälkeen olevaa tiedotus-tilaisuutta varten, mihin oli kutsuttu julkisen sananedustajia informaation eri kanavien alueilta.

 

Federaation hallitus:

Federaation puheenjohtaja: Tomi Byysing

varap.johtajat: Ilpo Saastamoinen, Kaj Kahlberg Veikko Byysing

Varsinaiset jäsenet:
Seppo Paakkunainen Matti Sarapaltio Jussi Raittinen Teuvo Seppälä Rainer Sjöblom, K. Heimola Meeri Peimola-Yletyinen Raimo Kinnunen, Per-Erik Nelin

Varajäsenet:
M. Vesala  R. Wallenius  L. Kähkönen  M. Runne  Y. Honkanen  K. Viitamäki

 

Myöhemmin järjestäytyessään valitsi hallitus federaation sihteeriksi Jussi Raittisen ja taloudenhoitajaksi Per-Erik Nelinin. Hallituksen sihteeriksi kutsuttiin K. Heinämaa.

Hallitus kokoontui vuoden 1970:n aikana 5 kertaa.

Federaation työjaosto on tämän vuoden puolella kokoontunut kerran ja ulkolaisjaosto 7 kertaa.  Tämän vuoden puolella tähän mennessä hallitus on kokoontunut 3 kertaa.

 

Valmistelevat kokoukset ja perustamista valmisteleva toimikunta.

Kokouksessa 29.6.1970 (Kirjan kabinetissa) olivat läsnä:
Tomi Byysing puheenjohtajana... mm. tarkastaja Juha Hyötylänmäki

Ilpo Saastamoinen - Teuvo Seppälä - Jussi Raittinen - Meeri Peimola-Yletyinen - Kalevi Viitamäki
- sihteerinä Kalevi Heinämaa

 

Neuvottelupäivillä 13-14.7.1970 (Työväentalo) olivat läsnä:
tarkast. Juha Hyötylänmäki - siht. Kalevi Heinämaa- pj. Tomi Byysing - Veikko Byysing - Teuvo Seppälä - Jussi Raittinen - Kaj Kahlberg - Matti Sarapaltio - Per-Erik Nelin - Meeri Peimola-Yletyinen - Kalevi Viitamäki -
A. Jakoila - Ilpo Saastamoinen - Rainer Sjöblom - Markku Harstela

Federaation perustavaa edustajakokousta valmisteleva toimikunta kokoontui 6 x.
Läsnä olivat: Tomi Byysing (6 ) Ilpo Saastamoinen (5) Veikko Byysing (4) Rainer Sjöblom (3) Raimo Kinnunen (3) Per-Erik Nelin (3) Meeri Peimola-Yletyinen (2) Teuvo Seppälä (2) Jussi Raittinen (2) Kalevi  Heinämaa (6).

SAK:n ja MAF:n välillä käytyjen neuvottelujen tuloksena päädyttiin ratkaisuun, että kukin yhdistys liittyy työympäristöä lähinnä olevaan ammattiliittoon, jolloin ravintolamuusikot liittyvät osastona Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liitto ry:hyn ja Popmuusikot liittyvät Teknisten ja Erikoisammattien Liitto ry:hyn. Nämä molemmat liittymiset tapahtuivat 1.11.1970. Laivamuusikot liittyivät Suomen Merimies-Unioni ry:hyn yhdistysten perustavassa kokouksessa Turussa 15.4.1970.

 

PR ja vierailut

MAF:n ollessa uusi organisaatio maamme ammatillisesti järjestäytyneiden muusikkojen keskuudessa, joutui se suorittamaan tiedotustoimintaa jäsenistölle, pyrkien selvittämään lähinnä pitkän tähtäimen tarkoitusta ja toimintaa sen hyväksi. Samasta syystä suoritettiin joukko vierailuja, joiden yhteydessä selvitettiin erilaisille virallisille elimille ja henkilöille MAF:n tavoitteita ja pyrkimyksiä.

Opetusministeriössä hallitusneuvos Närvän luona kävivät Meeri Peimola-Yletyinen, Tomi Byysing ja Ilpo Saastamoinen.

Työvoimaministeriössä hallitussihteeri Koskisen luona kävivät Tomi Byysing, Meeri Peimola-Yletyinen, Veikko Byysing, Jussi Raittinen ja Rainer Sjöblom. Eläketurvakeskuksessa johtaja Vihtori Rantasen luona kävivät Teknisten ja Erikoisammattien Liiton puh. joht. K. Kanninen, Tomi Byysing, Jussi Raittinen, Matti Sarapaltio, Meeri Peimola-Yletyinen ja Rainer Sjöblom. Työvoimaministeriössä kansliapäällikkö Keijo Liinamaan luona kävivät selvittämässä sen hetkistä tilannetta 2.4.1971 Tomi Byysing, Veikko Byysing ja Kalevi Viitamäki.

Myöskin ylitarkastaja Helanderin luona Työvoimaministeriössä kävivät Tomi Byysing ja Kalevi Heinämaa.
Osastopäällikkö Quickin luona Työvoimaministeriössä kävi Tomi Byysing.
Helsingin kaupungin ylipormestari Auran luona kävivät Meeri Peimola-Yletyinen ja Kalevi Heinämaa.

Kaikki edellä mainitut vierailut olivat tärkeitä ja avasivat samalla kanavia federaatiolle sen erilaisissa tavoitteissa.

Eri yhteyksissä on herännyt. kysymys, miksi federaatio ei toimi yhteistoiminnassa Suomen Muusikkojen Liiton kanssa. Tähän voidaan todeta, että federaation perustaneet yhdistykset ovat kaikki ammattiliittojen jäsenosastoja ja sitä tietä keskusjärjestön Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliiton (SAK) jäsen. Suomen Muusikkojen Liitto on niin sanottu "villi  liitto", ts. se ei ole ammatillisesti järjestäytynyt. Tämän takia sillä ei ole sellaista voimaa takanaan mitä federaatiolla. Tämä on federaation puitteissa moneen kertaan todettu asia ja se on samalla vastaus, miksi federaatio ei ole katsonut tarpeelliseksi ruveta yhteistoimintaan "vanhan" liiton kanssa. Federaation tiedotuskanavina ovat olleet julkiset tiedotusvälineet, sanoma-lehdistö, radio, tv ja jäsenyhdistysten ammattiliittojen lehdet ja kiertokirjeet.

 

Työsopimukset

Laivamuusikot valmistelivat työsopimusluonnoksen kevään kuluessa, mikä Suomen Merimies-Unionin toimesta jätettiin Merenkulun Työnantajaliittoon. Kesälomien jälkeen sopimuksesta ei kuulunut mitään tiedusteluista huolimatta. Syksyllä tuli ilmoitus, että laivamuusikot eivät ole järjestäytyneet ja eivät ole Unionin jäseniä. Tämän johdosta Unioni määräsi tämän vuoden alussa laivoilla toimivat muusikot järjestäytymään 100%:sti joko liittymällä laivamuusikoihin tai Unioniin, sekä määritteli muusikoiden sopimuksen syntymisen yhdeksi työrauhan ehdoksi. Nämä asiat antoivat pontta neuvotteluille, jotka ratkaisivat sopimuksen syntymisen 14.4.1971. Tämä päivä oli päivää vaille laivamuusikoiden yksivuotispäivää.

Ravintolamuusikot laativat syksyn mittaan työehtosopimusluonnoksen, mikä on toimitettu Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton toimesta Liiketyönantajain Keskusliittoon (LK). Täällä on vedottu v. 1954 tehtyyn sopimukseen SML:n ja LK:n välillä, jota ei tiettävästi ole sen jälkeen mitenkään uusittu.

Popmuusikot alkoivat laatia marras-joulukuun vaihteessa omaa työehtosopimus-luonnostaan. Heillä oli ensimmäinen neuvottelukosketus Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton kanssa 15.12.1970. Myöhemmin tämän vuoden helmikuussa neuvottelut katkaistiin, koska todettiin, että vastapuolen edustajilla ei ollut neuvotteluoikeutta. Liioin ei vastapuoli kuulunut mihinkään työmarkkinajärjestöön, eikä liioin heidän järjestönsä kattanut kuin osan huvijärjestäjistä. Näin ollen joutui tämä työehtosopimusluonnos uuteen kierteeseen. Mihinkä tulokseen se johtaa, sen näemme tulevaisuudessa.

 

Sosiaaliset kysymykset.

Nämä asiat ovat muusikkojen kohdalla maassamme suurimmalta osalta laiminlyödyt. Esim. eläketurvavakuusmaksut ovat kokonaan poissa. Luonnollisesti tällainen tilanne aiheuttaa federaatiolle paljon työtä, kun täytyy saada muusikoille jo yksinomaan lakisääteisiä etuisuuksia. Kesäloma-, sunnuntaityö-, ylityö- ja matineakorvausten on todettu olevan vieras käsite. Kun kukaan ei ole suorittanut muusikon sosiaali-turvamaksuja, ovat veroviranomaiset suorittaneet jälkiverotusta. Edelleen on todettu, että muusikolla ei ole mahdollisuutta sairastaa, mikä on useimmiten tietänyt

työpaikan menettämistä ilman minkäänlaista lakisääteistä sairasvakuutusta ja -lomaa. Federaatio on pyrkinyt siihen, että muusikoiden sosiaaliturvamaksut suoritetaan normaalia käytäntöä noudattaen, jolloin on mahdollisuus nauttia sen suomista eduista. Samalla tämä asia tuo ammatillista varmuutta yhtenä tärkeänä renkaana, ts. muusikko uskaltaa ryhtyä ammattilaiseksi, koska ammatissa on samat lakisääteiset edut kuin muissa ammateissa.

 

Koulutuksesta.

Varman ammatin perusedellytyksiä ovat hyvät mahdollisuudet perus- ja jatkokoulutukseen. Koulutuskysymys on kokonaisuudessaan jätetty toistaiseksi hoitamatta, huolimatta että asia on tiedostettu usealla taholla. Asiasta on paljon puhuttu ja kirjoitettu, mutta varsinaiset toimenpiteet asian hyväksi ovat jääneet. Federaatiossa on asiaa tutkittu ja päädytty tulokseen, että on saatava tarpeita vastaava musiikkiopisto.

Musiikkiopiston perustaminen vaatii tarkkaa asian selvittämistä ja sen jälkeen tarkkaa suunnittelua. Federaation taholta on jo lähdetty selvittämän asiaa Ilpo Saastamoisen johdolla. Pääkysymyksinä ovat luonnollisesti seuraavat asiat: Onko maassamme saatavana tällä hetkellä tarpeeksi pätevää opetusta?

Kuinka kauan kestää, kun opettajat koulutetaan, että he tosiaankin täyttävät heille asetetut vaatimukset. Ko. asiaa varten on käännytty asiantuntijoiden puoleen ja pyydetty heiltä lausunnot yhdenmukaista kaavaketta käyttäen. Lausunnot ovat pyydetty seuraavilta henkilöiltä:         

Leena Joki, Erkki Salmenhaara, Lasse Mårtensson, Inkeri Simola-Isaksson,        
Erkki Pohjola, Kari Rydman, Klaus Järvinen, Erik Tawaststjärna, Urpo Jokinen,
Jorma Panula, Liisa Tenkku, Matti Rautio.

MAF:n hallitus on tehnyt suunnitelman rahoituksen järjestämiseksi siten, että opetusministeriöön tullaan jättämään 1972 tammikuun aikana musiikkiopiston vuosibudjetti, sekä samalla tarkka selvitys kaikista muista musiikkiopistoa koskevista asioista.

 

Työnvälityksestä.

Muusikkojen työnvälitystä hoitavat tällä hetkellä työvoimaviranomaiset ja lukuisa määrä ohjelmatoimistoja. Federaatio pyrkii selvittämään ko. asian siten, että muusikkotyövoimaa ei käytetä väärin ohjelmatoimistojen taholta. Välityspalkkiot saadaan kohtuullisiksi ja valtion työnvälitystä kehitetään. Päätarkoituksena on työnvälityksen kehittäminen niin, että kysynnän ja tarjonnan laki kitkattomasti kohtaavat toisensa. Federaation puitteissa on selvitetty suhdetta ohjelmatoimistoihin ja tultu tulokseen, että ohjelmatoimistoja työnvälittäjinä tullaan tarvitsemaan. Ottaen huomioon työnantajan aseman, on kohtuutonta vaatia, että yksinäinen ravintola tai huvipaikka lähtee yksin hakemaan ulkomaista orkesteria tai muita taiteilijoita.

 

Ulkomaiset muusikot.

Federaatio on kiinnittänyt erittäin suurta huomiota maassamme esiintyviin ulkomaisiin muusikoihin, joita tällä hetkellä on ravintoloissa 70%. Työvoima-viranomaisten toimesta on MAF:lle myönnetty työ- ja oleskelulupa-anomuksia koskeva lausunto-oikeus. MAF on perustanut ulkolaisjaoston, joka käsittelee ja antaa lausunnot ulkolaisiin työlupiin. Lopullisen ratkaisun työlupiin antaa työlupa-toimikunta. SAK:n edustajana ko. toimikunnassa on työntutkimussihteeri Teuvo Honkanen. Ulkolaisjaosto on hyvässä yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja työlupatoimikunnan kanssa ja on pystynyt järjestämään usealle orkesterille työtä. Ulkolaisjaosto pyrkii toimimaan niin, että ensikädessä saataisiin turvattua ammatti-muusikoille työnsaanti.

 

Edustukset.

Federaation edustajana Valtion Säveltaidelautakuntaan on valittu kolmivuotis-kaudeksi 1971-1973 Ilpo Saastamoinen.         

 

Jäsenyhdistykset ja jäsenistö 31.12.1970.

Federaation muodostavat kolme yhdistystä Pop-, Ravintola- ja Laivamuusikot, jotka kaikki ovat rekisteröityjä yhdistyksiä.

Popmuusikkojen jäsenmäärä oli 81

Ravintolamuusikkojen jäsenmäärä oli 55

Laivamuusikkojen jäsenmäärä oli 17

Yhteisjäsenmäärä 31.12.1970 oli 153 henkilöä, mikä on samalla Federaation jäsenmäärä. Tämän vuoden aikana on yhdistysten jäsenmäärä voimakkaasti kasvanut.

 

Federaation toimisto.

Federaation toimisto on Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liiton toimiston yhteydessä, missä on osapäiväpäivystys klo 11-14. Päivystyksestä huolehtii sihteeri Meeri Peimola-Yletyinen. Federaation puheenjohtaja Tomi Byysing on myös tavattavissa päivystysaikaan. Muita toimihenkilöitä tapaa sopimuksen mukaan.

 

 

Jäsenyhdistysten tapahtumia.

Popmuusikot ry.

Yhdistys perustettiin 15.12.1969. Yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen ja sihteeri Jussi Raittinen. Yhdistys oli Suomen Muusikkojen Liiton alaosasto 1.3-1.10.1970 välisen ajan. Yhdistys oli perustamassa MAF:a 31.8.1970, jolloin sen yhdeksi varapuheenjohtajaksi valittiin Ilpo Saastamoinen, hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Seppo Paakkunainen, Matti Sarapaltio ja Jussi Raittinen, sekä varajäseniksi Markku Runne ja Martti Vesala. Yhdistys liittyi osastoksi Teknisten ja Erikoisammattien Liittoon 1.1. 1970 [po. 1971?]. Yhdistys on järjestänyt kaksi mammutti-popkonserttia 27.2. ja 30.11. Jälkimmäisen yhteydessä oli amatööri-popyhtyeitten SM-kilpailut. Yhdistys on tiedostanut voimakkaasti kevyen musiikin koulutus-tarpeen. Yhdistys on käyttänyt tiedotuskanavina Muusikko-, Intro-, Suosikki-, Stump -lehtiä ja kiertokirjeitä. Puheenjohtajana Ilpo Saastamoinen ja sihteeri Jussi Raittinen kuuluvat jäseninä Helsingin Juhlaviikkojen -71 jazz- ja poptoimikuntaan. Yhdistyksen vuosikokous oli 22.2.1971.

 

Laivamuusikot ry.

Yhdistys perustettiin Turussa 15.4.1970, jolloin se liittyi osastona Suomen Merimies-Unioniin. Yhdistyksen puheenjohtaja on Tomi Byysing ja sihteeri Teuvo Seppälä. Yhdistyksen toimesta on toimittu voimakkaasti          federaation syntyyn ja myöhemmin sen hyväksi. Federaation hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Tomi Byysing, varapuheenjohtaja Kaj Kahlberg, varsinaiset jäsenet Teuvo Seppälä, Rainer Sjöblom, Kyösti Heimola sekä jäsenet Reijo Wallenius ja Yrjö Honkanen. Unionin luottamusmiehiä yhdistyksestä ovat Tomi Byysing, Teuvo Seppälä, Rainer Sjöblom ja Kyösti Heimola. Laivamuusikoita koskeva työsopimus neuvoteltiin valmiiksi

14.4.1971, mikä tapahtui päivää vaille yhdistyksen yksivuotispäivää. Yhdistyksen vuosikokous oli 22.2.1971. Yhdistyksen tiedotuskanavana ovat olleet Merimieslehti ja kiertokirjeet.

 

Ravintolamuusikot ry.

Yhdistys perustettiin Helsingissä 27.7.1970. Yhdistyksen puheenjohtajana on Veikko Byysing ja sihteerinä Meeri Peimola-Yletyinen. Yhdistyksen edustajina federaation hallituksessa ovat varapuheenjohtajana Veikko Byysing, varsinaisina jäseninä Meeri Peimola-Yletyinen, Raimo Kinnunen, Per-Erik Nelin, varajäseninä Leo Kähkönen ja Kalevi Viitamäki. Yhdistyksen tiedotuskanavina jäsenistölle ovat olleet ns. "maanantaikokoukset", Ravintolahenkilökuntalehti ja kiertokirjeet. Yhdistys liittyi osastona Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liittoon 1.11.1970. Välittömästi

liittoon liittymisen jälkeen aloitettiin liitossa osapäiväpäivystys. Yhdistyksen toimesta on suoritettu kolme tiedotusretkeä eri paikkakunnille paikallisia muusikoita silmälläpitäen. Yhdistyksen työehtosopimusluonnos on jätetty LK:hon. Vuosikokous oli 15.2.1971.

 

Edellä olleessa lyhyessä katsauksessa itse kunkin yhdistyksen kohdalta voidaan todeta yhdistyksellä olleen erittäin vilkkaan toimintakauden perustamisvaiheen jälkeen. Vilkas toiminta on periaate, jolla saavutetaan tuloksia tehtäessä ammatti-yhdistystyötä. Yhdistykset haluavat kiittää niitä ennakkoluulottomia muusikkoja, jotka ovat myötävaikuttaneet ammattiyhdistysten syntymiseen.

 

Päätössanat.

Federaation ensimmäisenä toimintavuotena edettiin toiminnassa asioiden kehittämiseksi sen perustavassa kokouksessa määrätyllä tavalla. Muutaman muusikon rohkeasta ajatuksesta toimia muusikkojen hyväksi syntyi virta, joka vastustamattomasti vyöryy uomassaan eteenpäin. Todettakoon tässä kaiken työn federaation puitteissa tapahtuneen vapaaehtoisin voimin, josta hallitus haluaa kiittää kaikkia henkilöitä ja jäseniä, jotka ovat myötäauttaneet sitä useimmiten sen hyvin vaikeassa työssä. Lisäksi federaation hallitus haluaa kiittää omasta ja jäsen-yhdistystensä puolesta liittojen puheenjohtajia Yrjö Karisalmea, Olavi Keitelettä ja Kalervo Kannista heidän myötämielisyydestään ja tuestaan federaatiota ja yhdistyksiä sekä sitä kautta muusikkoja kohtaan. Lisäksi hallitus haluaa kiittää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:tä, työvoimaministeriötä ja sisä- asiainministeriötä.

Tämän toimintakertomuksen puitteissa on pyritty selvittämään federaation toimintaa, sen pyrkimyksiä ja tavoitteita aina perustamisvaiheesta

allekirjoituspäivään asti. Monet tavoitteista vaativat uhrautuvaa työtä.

Päämäärät, jotka ovat asetettu, ovat tavoittelemisen arvoisia. Siksi federaation hallitus tuleekin väsymättömästi työskentelemään niiden hyväksi.

Helsingissä 24.5.1971.
Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio r.y. - Hallitus: Tomi Byysing, Ilpo Saastamoinen, Kaj Kahlberg, Veikko Byysing, Meeri Peimola-Yletyinen, Per-Erik Nelin, Raimo Kinnunen, Teuvo Seppälä, Rainer Sjöblom, Kyösti Heimola, Seppo Paakkunainen, Matti Sarapaltio, Jussi Raittinen

 

1971:      

2.1.1971 la         Helsingin Sanomat: Viihdemuusikot pyrkivät ensi kertaa sopimuksiin.
...Erik Leinonen LK:sta kertoo, että työntekijäin esitys on annettu työnantajaliittoon, mutta kannanottoja ei ole vielä ehditty esittää. Alan aikaisempi sopimus on Muusikkojen liiton kanssa tehty vuonna 1954. Sitä ei Leiposen mukaan ole uudistettu enää vuosikausiin.

26.1.71         Uusi Suomi: Työehtosopimus kohta Suomen popmuusikoille.

 

SAK:n sana

Suomen Muusikkojen Liitto r.y. (ei ole SAK:n jäsenjärjestö) on äskettäin pitänyt edustajakokouksensa, josta kokouksesta on myöskin julkisuuteen saatettu kannan-ottoja. Kun mainitun liiton edustajakokouksen julkilausumassa puhutaan asioista, jotka eivät pidä aina yhtä liiton käytännön toimintojen kanssa, niin lienee paikallaan näin julkisuudessakin niihin puuttua. Liiton antamassa julkilausumassa sanotaan mm. seuraavaa: "...ulkomaalaisten muusikkojen käyttö tulee jäämään pysyväiseksi. Näin on tapahtunut ravintola-alalla, missä ulkomaalaiset muodostavat enemmistön. Muusikkojen Liitto, joka on yrittänyt estää ulkomaalaisten pääsyn ravintoloihin.

Kun edellä mainittua tekstiä lukee, niin joutuu todella ihmettelemään, että mitä Muusikkojen Liitto todella on tehnyt ulkomaalaisten muusikkojen pääsyn estämiseksi ravintoloihin. Olen ollut tämän vuoden alusta lukien ulkomaalaisille työlupia myöntävän toimikunnan jäsenenä SAK:n edustajana ja yhdessäkään lausunnossa, joka on tullut Muusikkojen Liiton taholta, ei ole tuotu esille sitä, että kotimaisia muusikkoja olisi ollut työttömänä, joten työlupia ei olisi saanut myöntää. Aina tämän mainitun liiton taholta on tullut puoltava lausunto ulkomaalaiselle muusikolle myönnettävään työlupaan nähden. Näin ollen joutuu toteamaan, että Suomen Muusikkojen Liiton taholta olisi aika lopettaa julkisuuteen väärien tietojen välittäminen, koska saamieni erittäin luotettavien tietojen mukaan saman liiton aikaisemmatkin samansuuntaiset väitteet on voitu osoittaa vääriksi virallisilla tilastoilla.

Kotimaisten muusikkojen nähdäkseni kannattaa huomioida se, että ravintola-muusikot ovat osaksi järjestäytyneet Hotelli- ja Ravintolahenkilökunnan Liittoon, joka on SAK:n jäsenjärjestö. Tämän liiton toimenpiteet kotimaisten muusikkojen työllisyyden turvaamiseksi ovat nähdäkseni olleet viime aikoina aivan eri luokkaa kuin mitä Muusikkojen Liitto on tehnyt.
Teuvo HONKANEN SAK:n työntutkimussihteeri

 

Lehtijuttu - kevät 1971:
Merimies-Unioni vaatii muusikoille te-sopimusta. Lainsuojaton ammattikunta saa vihdoinkin oikeuksia.

MERIMIES-UNIONI ryhtyy painokkaasti kiirehtimään tes-neuvotteluja myös laiva-muusikoiden osalta. Nyt Unionin asiamiehille osoitetussa kirjelmässä korostetaan, että laivamuusikot ovat viime vuonna osittain suoraan ja osittain Laivamuusikot r.y:n kautta järjestäytyneet Merimies-unioniin.

MATKUSTAJALAIVAVARUSTAMOT eivät ole kuitenkaan olleet halukkaita tekemään te-sopimusta muusikoiden kanssa ja erillisneuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan.

TÄSTÄ SYYSTÄ Merimies-unioni ja Laivamuusikot r.y. ilmoittavat, että "laivamuusikoiden työehtosopimusasia on kytkeytynyt ulkomaanliikenteen ja erikseen matkustajalaivoja koskeviin pääneuvotteluihin ja näin ollen yhdeksi työrauhaehdoksi".

KÄYTÄNNÖSSÄ tämä merkitsee sitä, että laivavarustamoiden ja erilaisten ohjelma-toimistojen ja agenttien vuosia jatkunut pakoilu muusikoiden tes-asiassa on vihdoin päättymässä.

TÄHÄN asti laivamuusikot ja ravintolamuusikot ovat olleet täysin lainsuojaton ammattikunta. Työnantajat eivät ole suostuneet tes-sopimuksiin. MUTTA muusikot ovat jääneet vaille myös vuosilomakorvauksia, tavallisesti paitsi ylityö- ja sunnuntaikorvauksia ja ilman työeläkkeitä. Mitkään sosiaaliset oikeudet eivät ole tavoittaneet tätä ammattiryhmää.

HÄMÄRÄPERÄISET agentit ja ohjelmatoimistot ovat sanelleet täysin muusikkojen työehdot ja "kapinoitsijat" on jätetty työttömiksi. Orjasopimuksia on tehty häikäilemättä lakia kiertäen.        

LAIVAMUUSIKOT järjestäytyivät viime vuonna Merimies-unioniin ja ravintolamuusikot sekä pop-muusikot muuta tietä SAK:n piiriin... (jatkuu)

 

16.4.71 pe         - Aamulehti (?) Tanssimuusikot pohtivat tilaansa
(Kuvateksti: Muusikkojen ammattiliittojen federaation johtohenkilöt kävivät Tampereella selvittämässä tilannetta viihdettä soittavien muusikoiden työsaralla. Vas. Ilpo Saastamoinen, Tomi Byysing ja Per-Erik Nelin)

 

> HeSa??? Viihdemuusikot toivovat omaa musiikkiopistoa. (Ks. Koulutus)
12.6.71 Savon Sanomat: "Karelialainen" musiikkityöläisten puolestapuhuja
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen, Karelian kitaristi ehti ensimmäisenä julistamaan Wäinämöinen elää -ideaa ja ehti hän ennen esitystä kertoa paljon muutakin.)

Ilpo Saastamoinen on suomen Pop-muusikot ry:n puheenjohtaja, Valtion Säveltaide-toimikunnan toinen [kevyen musiikin] jäsen, popmusiikista laudaturtyötään tekevä opiskelija. Puuha- ja toimiluetteloa voisi jatkaa pitkälle.

Kareliasta "Wäinämöinen elää" -ideoineen ja uudesta suomalaisesta popista, jota Karelia tekee, emme tällä kertaa keskustelleet - sitä paitsi Kareliaa on kuultava.

Ilpo Saastamoinen puhui kahdesta ajankohtaisesta "kuningasajatuksestaan": kolmen eri muusikkoryhmän työehtosopimusten aikaansaamisesta ja ulkomaalaisten muusikkojen "maasta karkottamisesta' ja toisaalta muusikkokoulutuksesta. Molemmat asiat liittyvät toisiinsa ja molemmat ovat paljolti hoitamatta. - Tällä hetkellä tilanne on se, että näillä kolmella muusikkojärjestöllä: pop-, hotelli- ja ravintola- ja laivamuusikoilla on yhteinen katto-organisaatio MAF (Musiikkialan Ammatti-yhdistysten Federaatio), joka on SAK:n alainen.

- Mutta, jatkaa Ilpo Saastamoinen, näistä kolmesta vasta Laivamuusikot ovat työehtosopimusasiansa hoitaneet: Hotelli- ja ravintolamuusikkojen asia saataneen valmiiksi tänä kesänä. Popmuusikkojen "työhuolet" ovat jälkimmäisinä.

Ulkomaalaiset muusikot ovat yksisuuri ongelmakenttä, joka pitää saada järjestykseen. Paitsi että ulkomaalaisia muusikoita on lähes 75 % kaikista maassamme esiintyvistä muusikoista, asiaan liittyy paljon erilaisia negatiivisia lieve-ilmiöitä.
- Kun nämä viikoittain noin 700 ulkomaalaista muusikkoa on saatu "karkotettua", on koulutusasia järjestettävä.

Pop-jazz-musiikkiopiston saaminen suomalaisten muusikkojen koulutuskeskukseksi on suunnitteilla. Asiaa on jo käytännössä tutkittu ja on olemassa työryhmä tutkimassa eri osa-alueita.

Ilpo Saastamoinen ja muut muusikkojen asiaa hoitavat eivät hekään kärsi työn puutteesta - soittaminen ja laulaminen ei leivättä sekään suju.

 

20-21.8.71         Helsingin Sanomat - Turku: Ruis-Rock alkoi sitkeällä jonotuksella.
Popmuusikotkin saatava sosiaaliturvan piiriin. (> Ks. MUSA-koulutus)

 

29.9.71         Etelä-Suomen Sanomat:
Viihdekonsertti kahteen kertaan - Kevyen musiikin asema selvästi muuttumassa.
(Kuvateksti: Nacke Johansson kapellimestarina - ja kappaleiden sovittajana - on tuttu hahmo Lahden kaupunginorkesterin viihdekonserteissa. Tällä kertaa vierailee Johanssonin (oik.) lisäksi kitaristina Ilpo Saastamoinen, joka kuuluu mm. kansan-musiikkiamme uudelleenviljelevän popyhtye Karelian 'kalevalaiseen' joukkoon.)

- Minä olen jo aikaisemmin kertonut, kuinka Lahteen on aina hauska tulla tekemään konserttia viihteelle myönteisen soittokunnan kanssa, minua ei siis kannata haastatella...

Näin tokaisi tämäniltaisen kaksoisviihdekonsertin johtaja Nacke J o h a n s s o n eilen harjoitusten lomassa. - Haastatelkaa mieluummin Ilpo Saastamoista; hän on nuori hyvä popmuusikko, soittaa kitaraa tässä konsertissa.

Eikä kapellimestari antanut vihjettään turhaan - Saastamoisella olisi ollut paljonkin sanottavaa suomalaisen viihteen, popin ja yleensä suomalaisen musiikin tilanteesta. Mutta itse asiassa kumpikin illan nimekkäistä vierailijoista olivat yksimielisiä eräistä tärkeistä asioista, jotka koskevat viihteen, popin ja jazzin arvostusta, muusikon sosiaalista asemaa, koulutusta.

 

6.10.71         Uusi Suomi: Kotimaisia orkestereita on edelleen työttöminä
- MAF syyttää ohjelmatoimistoja

Työlupalautakunnan tulisi eräiden ulkomaisten ravintolaorkesterien työlupa-anomuksia käsitellessään Musiikkialan federaation (MAF) ulkomaalaisjaoston mielestä kiinnittää huomiota kotimaisiin työttömiin orkestereihin.

Ohjelmatoimistot eivät MAF:n mielestä anna ravintoloille riittävästi tietoja kotimaisesta muusikkotyövoimasta ja ravintoloitsijat joutuvat tekemään ratkaisunsa orkestereiden kohdalla puutteellisin tiedoin.

MAF:n ulkomaisjaosto ilmoittaa joutuneensa viivyttelemään ulkomaisia orkestereita koskevien lausuntojen antamisessa, koska järjestö on halunnut antaa ohjelma-toimistoille mahdollisuuden työsopimuksien tekemiseen kotimaisten orkestereiden kanssa. Vasta tämän jälkeen jaosto on valmis kiirehtimään lausuntojen antamista viranomaisille. Asia koskee tällä hetkellä neljää maassamme työskentelevää ulkomaista orkesteria.

 

5.12.71 Finlandia-talon avajaiset: Paronin Nunnu-sarjan esitys
- Kirje Finlandia-talon johtajille [mahd. Kirjoitettu H. Sarmannolla 7.12.71]:

Liittyen 5.12.71 Finlandia-talossa pidetyn kevyen musiikin konsertin järjestelyihin pyydän siellä soittaneiden jazzmuusikkojen näkökulmasta katsottuna esittää seuraaavat organisaatiopuutteet - toivoen samalla, että tulevaisuudessa ko. asiat voitaisiin etukäteen järjestää joustavammin jazz/popmusiikin vaatimat erityistoimenpiteet huomioon ottaen:

1)         Esiintyjiä ja orkestereiden kapellimestareita ei oltu informoitu konsertista tapahtuvasta suorasta radioinnista, joten kyseisen asian palkkioista neuvoteltaessa kului kallista harjoitusaikaa, mikä vaikutti häiritsevästi muusikkojen työskentelyyn. Kenelle asian informointi kuului?

2)         Talon henkilökunta (vahtimestarit yms.) ei tuntenut (suurta) kiinnostusta muusikoiden ohjaamiseksi instrumentteineen näyttämölle harjoitusajan alussa (lukuunottamatta näyttämöhissin käyttäjää). Myös soittimia pois hakiessaan muusikot myöhemmin saivat osakseen kylmäkiskoista kohtelua.

3)         Klassien (musiikin) orkesterien tuolit, nuottitelineet yms. välineet piti muusikoiden itsensä kapellimestari mukaanlukien kantaa pois. Talon henkilökunta ei olut kiinnostunut asiantilan korjaamisesta.

4)         Ovimiehet eivät päästäneet esiintyjiä salin puolelle kuuntelemaan toisten yhtyeiden esityksiä. Mitään esiintyjäkortteja ei oltu jaettu.

5)         Näyttämöllä ei ollut paikalla henkilöä, joka olisi tiennyt sähkökoskettimien sijainnit ja sen, olivatko näyttämöllä olevat sähkökoskettimet sopivia vahvistinlaitteille (himmentimet yms huomioiden).

- Lisäksi huomautamme erikoisesti 5.12. konserttijärjestelyihin liittyvistä seuraavista asioista:

6)         Näyttää siltä, että konserttiin oli kutsuttu vain aniharvoja pop/jazz/kevyen musiikin edustajia huolimatta Popmuusikot ry:n sihteerin Jussi Raittisen antamasta noin 150 nimeä käsittävästä "merkkihenkilöiden" listasta.

7)         Vaikka tilaisuuden esiintyjille oli ilmoitettu konsertin jälkeen pidettävästä kaupungin vastaanotosta, eivät muusikot saaneet edes olutpulloa, koska heillä ei ollut mitään pääsylippua tai esiintymiskorttia.

8)         Monet esiintyjät olisivat halunneet kuunnella myös varsinaista avajaiskonserttia. Miksi yhtään afro-amerikkalaisen musiikin edustajaa ei oltu kutsuttu ensi-iltaan? Suomessa on mm. useita kansainvälisesti tunnettuja jazzmuusikkoja.

9)         Ei "paukkujen" toivossa mutta periaatteellisista syistä alamme muusikot ihmettelevät sitä, että viihdemusiikin konsertti kokonaisuutena herätti eräänlaisen "kastijakotunnelman" verrattuna varsinaiseen avajaiskonserttiin liittyneisiin järjestely- ja tarjoilumahdollisuuksiin.

Toivomme, että saisimme kirjallisen vastauksen mahdollisista toimenpiteistänne takeeksi siitä, että järjestelypuoli toimii (varsinkin 1-5 kohdissa) tulevaisuudessa järjestettävissä jazz/popkonserteissa, sikäli kuin niitä - saamiemme ennakkotietojen mukaan (tuskin) - lähimmän vuoden sisällä yleensä järjestetään. Samalla toivomme, että tämä ymmärrettäisiin rakentavana kritiikkinä kaikinpuolisen yhteistoiminnan sujumiseksi myös tulevaisuudessa.

 

Kaikilta ko. konsertissa esiintyneiltä yhtyeiltä tehtäväksi saaneina:
Paroni Paakkunainen
Heikki Sarmanto
Ilpo Saastamoinen

[2.4.12: Ps. Paroni on luvannut tuoda Bengt Bromsin ja Finlandia-talon (+Jyrkiäinen) kirjalliset vastineet skannattavaksi viikon kuluttua pääsiäisen jälkeen tänne Jyväskylään. En ole vielä nähnyt niitä. Ps. 23.4.13 Olen saanut ne silloin valokopioina. > "Kirjeitä 70-l."]

 

29.12.1971 / 221 Finlandia-talo Musiikkilautakunnalle

Musiikkilautakunnan lähettämän Heikki Sarmannon, Seppo Paakkunaisen ja Ilpo Saastamoisen 8.12.1971 päivätyn kirjeen johdosta esitän seuraavat huomiot, jotka perustuvat 5.12.1971 pidetyn Finlandia-talon avajaiskonsertti II:n valmisteluihin, joihin osallistuin, ja saamiini raportteihin. Sairauden takia en voinut olla läsnä konsertissa.

Avajaiskonsertti II (viihdekonsertti) pidettiin ajankohtana, jolloin Finlandia-talon vakinainen ja osittain tilapäinenkin henkilökunta parin viikon ajan oli ollut yli-, yö- ja viikonlopputyössä suorittaessaan valmisteluja 2.12. ja 5.12. pidettäviä avajais-konsertteja varten (organisatooriset ja teknilliset järjestelyt, TV:n
ja radion sekä lehdistön hoitaminen, liikennejärjestelyt, kutsuvieraiden sijoittaminen, ulkomaisten vieraiden ohjelman suunnittelu ja toteuttaminen ym.). Avajaistilaisuuksien välisinä päivinä Finlandia-talossa oli orkesteriharjoituksia, minkä lisäksi talossa tehtiin suuri TV-ohjelma, jossa Radion sinfoniaorkesteri esiintyi. Näitä olosuhteita ajatellen lienee ymmärrettävää, että henkilökunnan suorituskyky oli erittäin kovalla koetuksella, mikä on saattanut heijastua hermopaineesta johtuvana vissinä kireytenä. Tilannetta oli avajaiskonsertti II:n osalta omiaan pahentamaan eräiden viihde-muusikkojen piittaamattomuus sovituista ajoista ja epäystävällinen suhtautuminen henkilökuntaan. Muusikkojen oli 5.12. ilmoitettu saapuvan
harjoitukseen klo 13.30. Finlandia-talon ja muu paikalla ollut henkilökunta joutui kuitenkin odottamaan esiintyjiä n. klo 16.00 asti,
mikä tietenkin oli omiaan luomaan epäedullista mielialaa ja samalla aiheuttamaan huomattavia turhia kustannuksia. Eräät viihdemuusikot saapuivat konserttiin erittäin myöhään, jolloin kaupunginorkesterin vahtimestareihin - järjestelyistä suuren konserttisalin lavalla huolehtivat KO:n eikä Finlandia-talon vahtimestarit - kohdistunut hermopaine muodostui turhan suureksi. Kun instrumentit haettiin pois 6.12., oli eräs viihdemuusikoista Finlandia-talon hallintokerroksen eteisessä huutanut ja kiroillut tavalla, joka oli ollut erittäin piinallinen mainitussa tilassa toimivalle keskuksen hoitajalle.

Viihdemuusikoilla oli tilaisuus esiintymiskorokkeelta seurata eri yhtyeiden esityksiä. Sanomattakin lienee selvää, että vahtimestarit toimivat oikein, kun eivät päästäneet esiintyjiä täyteen saliin.

On erittäin valitettavaa, ettei lippujen jakelu kevyen musiikin edustajille näytä onnistuneen. Kapellimestari Panulan kanssa olin puhelimitse sopinut siitä, että taiteilija Kuoppamäelle lähetetään 60-100 lippua jaettavaksi viihde- ja muun kevyen musiikin säveltäjille ja esittäjille. Lähetetty lippumäärä lienee ollut lähes 100 kpl. Kutsuttavien valinnan piti tapahtua kaupunginorkesterin toimistossa olevien luetteloiden perusteella.

Avauskonsertti II:n jälkeinen tarjoilu oli tarkoitettu kaikille talossa konsertin johdosta oleville. On valitettavaa, jos tässä suhteessa tapahtui laiminlyöntejä tarjoiluhenkilökunnan taholta.

Lopuksi on huomautettava, että avajaiskonsertti II oli tarkoitettu Helsingin kaupungin suhdetoiminta-tilaisuudeksi kaupungin nuorison suuntaan. Haluttiin herättää nuorisossa kiinnostusta Finlandia-taloa kohtaan ja osoittaa että myös nuoret helsinkiläiset ovat vastaisuudessakin tervetulleita Finlandia-taloon sekä että talossa mahdollisuuksien rajoissa pyritään järjestämään myös nuorisolle tarkoitettua ohjelmaa. Viihdekonsertin päävieraina olivatkin näin ollen juuri "tavalliset" helsinkiläisnuoret. On aihetta ihmetellä herrojen Sarmannon, Paakkunaisen ja Saastamoisen asennetta, kun he "kastijakotunnelmasta" puhuen näkevät tällaisen tilaisuuden avajaiskonsertti I:tä alempiarvoisena. Kyseisten tunnettujen ja tunnustettujen viihdemuusikoiden odottaisi suhtautuvan suuremmalla arvonannolla kaupungin laajoihin nuorisopiireihin. Finlandia-talon kannalta on joka tapauksessa ollut miellyttävää ja rohkaisevaa, että talo on nuorisopiireiltä saanut tunnustusta avajaiskonsertti II:n järjestämisestä ja että nuoriso nähtävästi on ollut tyytyväistä tilaisuuden ohjelmaan, johon muiden ohella herrat Sarmanto, Paakkunainen ja Saastamoinen ansokkaasti myötävaikuttivat.

Bengt Broms
Finlandia-talon johtaja

17.1.1972
Viite:      S.Paakkunaisen ym. Finlandia-talotn 2. avajaiskonserttia koskeva kirje.
Musiikkilautakunnalle
Seppo Paakkunaisen, Ilpo Saastamoisen ja Heikki Sarmannon kirjeen 8.12.1971 johdosta esitän kunrioittavasti seuraavaa:

Yleistä

Esitys Finlandia-talon toisesta, nuorisolle tarkoitetusta avajaiskonsertista tuli musiikkilautakunnan, tarkemmin sen pj. Veikko Lopin taholta. Tilaisuuden järjesti kaupunginhallituksen konsertti- ja kongressitalojaosto, joka yksin vastasi kutsujen jakamisesta sekä konsertin ja siihen liittyneen tarjoilun järjestelyistä. Jaosto pyysi aikanaan musilk:n apua "konsertin ohjelmiston suunnittelussa", mitä sille annettiinkin. Avajaisten lähestyessä kävi ilmeiseksi, että muunkinlainen apu oli tarpeen. Ohjelman kiteydyttyä vihdoin lopulliseen asuunsa valtuutettiin alle-kirjoittanut - joskaan se samoin kuin monet muutkaan konsertin järjestelyyn liittyneet
seikat eivät lainkaan kuuluneet virkasäännön mukaisiin tehtäviini - laatimaan esiintyjien kanssa käytyihin neuvotteluihin perustuvat sopimukset, jotka aikanaan valmistuivat. Että konsertti edes kohtuullisesti olisi pystytty viemään läpi pyrin varsinaisten virkatehtävieni sallimissa rajoissa auttamaan sen järjestelyissä, joihin kuuluivat mm. huolehtiminen käsiohjelman tekstistä, sen painatuksesta ja harjoitusten valvonta. On selvää, että näinkin monitahoinen tilaisuus vaatii oman, vain siihen keskittyvän produsenttinsa, mikä mahd. tulevissa tapauksissa on syytä ottaa huomioon.
         

Kirjeen johdosta

1) Mainitut esiintyjäsopimukset oli Cumulusta lukuunottamatta jo tehty ennenkuin lopullisesti varmistui, kumpi Radion musiikkitoimituksista radioinnista tulisi huolehtimaan. Tästä syystä radiointia ei ollut sisällytetty esiintyjäsopimuksiin. Vedoten aikaisempiin kokemuksiini ja tv:n musiikkitoimituksissa noudatettuun käytäntöön katson, että radioinnin suorittajan on hyvissä ajoin, tarvittaessa sopimus-teitse varmistettava radiointioikeudet ja niihin liittyvät taloudelliset velvoitteet, muista ohjelmallisista yksityiskohdista puhumattakaan. Produsenttia aina tarvitaan.

Vastaavanlaisten mahd. tulevien tapaustenkin varalta todettakoon, että tiliteknisistä syistä johtuen musilk:lla ei ole mahdollisuutta noudattaa Yleisradion yleensä soveltamaa käytäntöä, jonka mukaan musilk suorittaisi esiintyjille radiointi-korvauksen ja saisi puolestaan siitä kokonaiskorvauksen Yleisradiolta. Radiointia lienee sikälikin tarpeetonta sisällyttää sopimuksiin, että Yleisradio ei ehkä lainkaan ole kiinnostunut tilaisuuksien radioinnista. On valitettavaa ja tuloksen kannalta haitallista, että neuvottelu asiasta jää viime tinkaan. Myönnän
toki, että oma osuuteni radioinnista informoimisessa olisi voinut olla suurempikin.

2) Viittaan Finlandia-talon johtajan vastineeseen.

3) Saamani selonteon ja omien havaintojeni mukaan kaupunginorkesterin kaksi vahtimestaria tekivät osaltaan voitavansa lavajärjestelyjen hyväksi, joskin tarkkaan ottaen vain kaupunginorkesteriin liittyvät järjestelyt koskevat heitä. Lavan tyhjentämisestä kokonaan kahden alkunumeron jälkeen luovuttiin liiaksi aikaa vievänä. Monien kokoonpanoltaan erilaisten esittäjistöjen takia konsertti oli järjestelyiltään hankalimpia.

4-9) Viittaan Finlandia-talon johtajan vastineeseen.
Konserttien käytännöllisistä järjestelyistä muiden kuin orkesterikonserttien osalta vastaa viime kädessä Finlandia-talo, joka antanee tietoja mahd. tulevista toimen-piteistään. Totean kuitenkin, että esiintyjien on syytä yksityiskohtaisesti, tarvittaessa piirroksin ja mielellään riittävän ajoissa informoida järjestäjiä teknisistä ym. toiveistaan ja tarpeistaan. Paikan päällä ei yleensä enää ole mahdollisuutta suuriin järjestelyihin. Tähdennän myös tarkoitukseen varattujen harjoitusaikojen tehokasta hyväksikäyttöä, mahd. puutteet voidaan tuolloin havaita ja esitykseen mennessä korjata.

Lopuksi toteaisin vielä, että suorittettujen arvolaskelmien perusteella näyttää valitettavasti varsin toden-näköiseltä, että musilk pystyy v:n 1972 kuluessa järjestämään vain sellaisia soolo-,kamarmusiikki-, pop-, jazz- ja kansanmusiikki-konsertteja, jotka eivät aiheuta juuri lainkaan esiintyjäkustannuksia (mahd. yhteis-työssä järjestöjen tai yhteisöjen kanssa) ja tuolloinkin enintään 2-4 tilaisuutta. Tämä johtuu lähinnä Finlandia-talossa
järjestettävistä tilaisuukista perittävistä vahtimestari-ja naulakkohenkilökuntakorvauksista, joista musilk ei ollut tietoinen talousarviota laatiessaan ja siihen määrärahaa muita kuin orkesterikonsertteja varten.

Viran puolesta
Reijo Jyrkiäinen
intendentti 

 

13.12.71 ma Kulttis - Popmuusikot ry:n Popskabat - Karelia (Heikki Hiekkala, org.)

 

Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry:n toimintakertomus vuodelta 1971.

Vuoden mittaan kävi ilmeiseksi, että MAF:n sääntöjä oli syytä oikaista. Nimenomaan jäsenyhdistysten hallituksessa olevien jäsenten määrää päätettiin pudottaa 4:stä 2:teen. Samalla pudotettaisiin varapuheenjohtajien määrää 3:sta 2:een. Koska lisäksi säännöissä oli ilmeinen ristiriita jäsenmaksujen suhteen, päätettiin näiden edellä mainittujen syidenvuoksi kutsua koolle MAF:n ylimääräinen edustaja-kokous, mikä samalla olisi informaatiotilaisuus jäsenkunnalle.

Ylimääräinen edustajakokous kokoontui Messuravintolan kabinetissa marraskuun 16 päivänä v. 1971 alkaen klo 12.00. Kokouksen puheenjohtajana toimi Tomi Byysing ja sihteerinä Kalevi Heinämaa. Kokouksen yhteydessä tutustuttiin Liiketyönantajain Keskusliitto ry:n ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö ry:n yhteiseen kirjelmään Työvoimaministeriölle, missä käsiteltiin ravintolamuusikoiden työn-välitysepäkohtien korjaamista. Federaation jäsenyhdistysten allekirjoittamien valtakirjojen perusteella hyväksyttiin kokousedustajiksi Laivamuusikot ry:stä 5 edustajaa, Ravintolamuusikot ry:stä 6 edustajaa, sekä Popmuusikot ry:stä 8 edustajaa, mikä yhteensä tekee 19 edustajaa.

Kokouksessa käsiteltiin Per-Erik Nelinin laatima sääntöjen muutosesitys, joka koski federaation sääntöjen 5 §:ää (liittymis- ja jäsenmaksut) 10 §:ää (varsinaisessa edustajakokouksessa käsiteltävät asiat) ja 11 §:ää (federaation hallitus).

Edellä esitetyt muutosesitykset hyväksyttiin, minkä perusteella päätettiin sääntöjen 19 §:n mukaan purkaa federaation perustavassa edustajakokouksessa tehdyt federaation hallitusta koskevat vaalipäätökset ja että federaation hallituksen jäsenet ovat uutta hallitusta valittaessa edustajakokouksen käytettävissä ja uuteen hallitukseen valittavissa.

Sääntöjen muuttamisen ja federaation hallitusta koskevan perustavan edustaja-kokouksen vaalipäätöksen purkamisen vuoksi suoritettiin hallituksen uudelleen valinta jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavasti:

a) hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tomi Byysing

b) hallituksen kahdeksi varapuheenjohtajaksi Per-Erik Nelin ja Ilpo Saastamoinen

c) hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin: Matti Sarapaltio, Taisto Puurtinen,
Kaj Kahlberg, Juhani Raittinen, Raimo Kinnunen, Reijo Wallenius

d) hallituksen varajäseniksi valittiin: Juhani Reponen, Keijo Antikainen,
Teuvo Seppälä, Antero Jakoila, Meeri Peimola-Yletyinen, Kyösti Heimola

Edelleen kokous käsitteli ja hyväksyi federaation rahastonhoitajan Per-Erik Nelinin laatiman 5-kohtaisen esityksen federaation jäsenmaksuista ja taloudesta.

Ylimääräinen edustajakokous päättyi klo 14.15, mutta niin sanottu "jälkikokous" istui sen jälkeen pitkään ja hartaasti.

Valittu uusi hallitus kokouksessaan valitsi sihteeriksi Jussi Raittisen. Ulkolaisvaliokunnan kokoonpanoksi tuli: puh. joht.. Tomi Byysing,
jäseniksi Per-Erik Nelin, Matti Sarapaltio, Veikko Byysing sekä esittelijäksi Meeri Peimola-Yletyinen.

 

 

1972:

- MAF SOUND N:o 1, helmikuu1972 (1. numero)  -  Puheenjohtajien puheenvuorot

POPMUUSIKOT r.y.

Tämä rintama on ollut jo kauan suhteellisen hiljaa itsestään. Puolustukseksi voidaan kuitenkin sanoa, että esim. keikkamuusikoiden työehtosopimuksen aikaan-saamiseksi on välttämätöntä ensin odottaa managereiden asemaa koskevan lain valmistumista. MAF:n puitteissa olemme todenneet, että voimat eivät riitä laiva-, ravintola- ja pop-muusikoiden työehtosopimusten ym. asioiden samanaikaiseen läpiviemiseen. Tästä syystä vuosi 1971 käytettiin pääasiassa ravintolamuusikko- ja ulkomaalaiskysymyksen järjestelyyn. Edellä mainittujen asioiden tullessa kuntoon tämän vuoden aikana aloitamme keskitetyin voimin selvittää keikka-alan sopimusten aikaansaamista. Vuosiloma-, eläke-, vakuutus- ja verotuskysymykset tullaan ratkaisemaan samassa klimpissä muiden muusikkoyhtymien kanssa, ja tarkoitus on jo tämän kevään aikana aloittaa uudelta pohjalta neuvottelut Suomen Huvijärjestäjien kanssa. Em. järjestön todettiin vuosi sitten olevan liian pieni valtakunnallisen työehtosopimuksen solmimiseksi, joten asiaa piti kypsytellä uudelta pohjalta. Teknisten ja Erikoisammattien Liiton kanssa olemme jo sopineet uusista toimintasuunnitelmista.

Toiminta on ollut vaikeaa myöskin kroonisen rahapulan vuoksi. Tähän tuonee korjauksen uusi jäsenmaksuperintätapa, mahdollisesti Postipankin kautta. Tämä tulee selvittämään tilanteen jäsenmaksunsa maksamatta jättäneiden nimellisjäsenten kohdalta.

Toinen suuri työ on ollut alan koulutuksen järjestäminen. Maaliskuun loppuun mennessä on määrä valmistua koulutussuunnitelma, jonka laatimista on johtanut "Paroni" Paakkunainen. Siinä hahmotellaan koko pop/jazz/tanssimusiikkikoulutus, alkaen kuukauden kurssista ja päättyen 3-vuotiseen opiskeluun omassa, tähän musiikkiin erikoistuneessa musiikkiopistossa. Allekirjoittanut on ajanut tätä asiaa eteenpäin myös valtion säveltaidetoimikunnassa parhaansa mukaan.

Popmuusikkojen vuosikokouksessa (28. 2. 1972) tullaan todennäköisesti muuttamaan johtokunnan kokoonpanoa puheenjohtajaa myöten, jotta saataisiin hieman enemmän työnjakoa ja sitä tietä nopeammin lopputuloksia. Nykyisellään työpaine on kasvanut liian suureksi liian harvojen henkilöiden kohdalla. Olemme yhteisesti päättäneet saattaa keikkamuusikoiden aseman kuntoon, ja sen tulemme myös tekemään.

Mitä suurempi maksava jäsenistö on, sitä nopeammin pääsemme selville vesille myös keikkamuusikkojen kohdalla.

Ilpo Saastamoinen
Popmuusikot ry:n puheenjohtaja

 

28.2.72         - MAF SOUND - Jussi Raittinen:  Popmuusikot ry:n vuosikokous Natsalla klo 16

Popmuusikot r.y :n vuosikokous pidettiin 28. 2. 1972 Helsingissä Natsalla eli N-clubilla. Kokous, johon kenties ajankohdan epäsuotuisuuden vuoksi oli saapunut melkein pelkästään helsinkiläisiä muusikoita, sujui yksimielisessä ja rakentavassa hengessä. Kokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen sekä sihteerinä Antero Jakoila. Läsnä oli myös MAF:n väkivahva joukkue tuomassa Federaation terveiset Veikko Byysingin johdolla.

Kokouksen alkuosan täyttivät normaalit vuosikokousasiat, joista tärkein lienee yhdistyksen uuden hallituksen valinta. Valinnan tulokset ovat seuraavat: Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin jo kolmanneksi toimikaudeksi Ilpo Saastamoinen, varapuheenjohtajaksi Matti Sarapaltio, sihteeriksi Jussi Reponen, rahastonhoitajaksi Antero Jakoila; hallituksen varsinaisiksi jäseniksi Jussi Raittinen, Harri Saksala ja Ari Valtonen sekä hallituksen varajäseniksi Pertti Willberg ja Markku Runne. Kokouksen loppuosassa kuultiin puheenjohtaja Saastamoisen katsaus kuluneen vuoden toimintatapahtumista. Lopuksi pitkään virinneessä yleiskeskustelussa käsiteltiin mm. kokopäivätoimisten toimihenkilöiden palkkaamista yhdistyksen palvelukseen, muusikoiden verotuksen saattamista realistiselle pohjalle, apurahojen hakuilmoitusten informoimista jäsenistölle entistä tehokkaammin, nuorisolehtiä, päivälehtien musiikkiarvostelun jakautumista jyrkkiin leireihin pop-jazz kontra klassinen musiikki, Turun pop- ja Porin jazzfestivaalien esiintyjien minimitariffia sekä näiden tilaisuuksien ulkomaisten ja kotimaisten esiintyjien jakaumaa.

Jussi Raittinen
Popmuusikkojen sihteeri

 

2/1972         RONDON POPPALSTA (Oma juttu) > Omia lehtijuttuja 70-l.
Katkelma: Ilpo Saastamoinen:

Pop-jazzmusiikin koulutussuunnitelma on kuluneena talvena ollut eräs sen alan laajamittaisimmista työkohteista. Kysymys on Paroni Paakkunaisen johdolla toimivasta työryhmästä, joka viime vuonna sai opetusministeriön kohdeapurahan niiden suunnitelmien kehittelemiseen, jotka Ilpo Saunio esitti tutkimuksessaan jazzin asemasta ja koulutuksesta Suomessa.

Paronin työryhmä on keskittynyt soitinopetussuunnitelman laatimiseen ammattimuusikoiksi aikoville pop-, jazz-, keikka-, ravintola- ja studiomuusikoille, so. koko kevyen musiikin sektorille (joka edelleenkin on niin raskasta ja vaikeatajuista monelle klassista musiikkia ainoana oikeana pitävälle ihmiselle). Suunnitelma valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen tulevatkin eteen koulutuksen organisointikysymykset. Päämääränä on sellaisen musiikkiopiston perustaminen, joka tulee erikoistumaan em. musiikinalojen koulutukseen. Sana "perustaminen" tarkoittaa tässä yhteydessä myös mahdollisuutta kehittää tällainen erikoismusiikki-opisto jostain jo olemassa olevasta musiikkiopistosta.

Yleisesti tunnettua on maassamme vallitseva yli 500 ulkolaisen ravintolamuusikon tulva. Tästä syystä ovat niin SAK kuin LK:kin kiinnostuneita ravintolamuusikoiden ammattikoulutuksen pikaisesta aloittamisesta. Aika on kypsä kevyen musiikin koulutuksen aloittamiselle. Toivottavasti tuloksia alkaa näkyä. Myöhemmin keväällä Rondo tulee antamaan tarkemman selvityksen ko. koulutussuunnitelman sisällöstä.

Samoihin päämääriin tähtää Koulujen Musiikinopettajat r.y:n jo toisen kerran järjestämä pop/jazzmusiikkileiri 2-13.7. Savonlinnan lähellä olevalla Varparannan metsäopistolla. Tänä vuonna opettajakunta on laajempi ja innostus vähintään yhtä suuri kuin viime kesänäkin. Tietoja antaa Suomen Musiikinopettajain Liiton toimisto.

 

Huhtikuu 1972?         Ilta-Sanomat: "Turun Rockjuhlista poliittinen kysymys"
Turun rockfestivaaleista on tehty väkisin myös poliittinen kysymys. Lisäksi on tarpeettomasti kauhisteltu, kuka sellaisia uskaltaa enää järjestää, sanoo Turun soitannollisen Seuran sihteeri, fil. maisteri Ilpo Tolvas.

- Soitannollisen seuran hallitusta on väitetty liian vasemmistolaiseksi. Ne huhut haluan tappaa kokonaan. Siitä ei ole kyse. Koko hallituksen yhdeksästä jäsenestä valtaosa on oikeistolaisia tai ns. puolueettomia.

- Olemme nyt alistuneet siihen, että mitään ei voida tehdä. Uskoimme, että kaupunginhallituksen aikaisempi myönteinen kanta olisi pitänyt. Mutta se ei pitänyt.

Asia otetaan nyt uudelleen käsiteltäväksi kaupunginvaltuustossa ensi maanantaina.

- Nyt on kysymys siitä voidaanko rockjuhlia pitää vai ei. Jos rockjuhlia ei pidetä, silloin  ei saada musiikkijuhlille taloudellistakaan tukea. Kaupungin ja opetus-ministeriön taloudellinen tuki on myönnetty musiikkijuhlille kokonaisuudessaan, siis myös rockjuhlille. Jos rockfestivaaleja ei ole mukana, ei taloudellista tukeakaan saada. Rock-juhliin halutaan nyt kaataa koko yritys.

- Kaikki tehdyt sopimukset on nyt rikottava ja se aiheuttaa huomattavat vahingon-korvaukset. Monet yhtyeet ja solistit ovat joutuneet odottamaan liian kauan lopullista päätöstä.

Haluan korostaa, että ensi kesänä rockjuhlat olisi järjestetty kokonaan uudella tavalla, vain kahdeksi päiväksi. On myönnettävä että rockjuhliin kohdistettu kritiikki on ollut osittain oikeutettua, mutta ensi kesäksi olisi tullut lukuisia parannuksia.

Hemmetin paha asia
- Kyllä toi lopetus on todella hemmetin paha asia. Turku on alkanut tulla musiikki-elämän  muotoihin mukaan esittämällä näyttöjä, joihin Helsinki ei ole pystynyt. Siellä on harrastettu näitä asioita, joten juhlien lopettaminen on ihmeellistä. Toisaalta rockjuhlien pienentäminen ei ehkä olisi pahitteeksi. Tuossa laajuudessaan ne menivät hieman hakoteille. Näin muusikko Ilpo Saastamoinen.

Painetta Kaustisiin
Toimittaja Ilpo Saunion mukaan Turun rockjuhlien loppuminen poistaa maamme musiikkikuvasta varsin pitkäksi aikaa renkaan, jossa on voitu saada esiin taiteellisia saavutuksia osoittavaa poppia ja afro-amerikkalaista kansanmusiikkia.

- Luultavasti moneen vuoteen ei tule vastaavia tilalle. Ehkä muutamia pienyrittäjiä, jotka tuovat kesällä pari bändiä. Selvä seuraus lienee myös, että Kaustisen kansanmusiikkijuhlat joutuvat ottamaan ohjelmistoonsa ehkä bluesia tai intialaista musiikkia entisten tyylien rinnalle.

 

27.3.72         Ilta-Sanomat: Julkilausuma
Turun rockfestivaalit loivat kahdessa kesässä niin suuren maineen, ettei mikään muu musiikkijuhla ole pystynyt sitä ohittamaan huolimatta yhteiskunnan aktiivisesta rahallisesta tuesta. Ruissalon säveljuhlat on julkisuudessa yritetty leimata Ruissalon sauhujuhliksi, jotta vältyttäisiin näkemästä piikkiä maamme musiikkikulttuurin verettömässä lihassa.

Kun estetään Ruisrockin toimintamahdollisuudet, poistuu myöskin tilastollinen vihje popmusiikin valtavasta harrastajamäärästä. Jäljelle jäävät vain tilastot klassisen musiikin suurista harrastajajoukoista. Niissä tilastoissa ei näy sitä nuorisoa, joka jälleen kerran toteaa yhteiskunnan kieltäneen sen olemassaolon ja joka jälleen kerran maksaa vuosittain huviverona valtiolle 30 miljoonaa markkaa, jota vastaava summa sitten lahjoitetaankin klassisen musiikin koulutukseen, orkesteri- ja taiteilija-toimintaan osoituksena yhteiskunnan kulttuuriystävällisyydestä. Tilastoissa ei näy nuorisoa, joka maksaa 100 miljoonaa pääsylipputuloja vuosittain tanssimisen halusta. Tällä rahalla tuetaan urheilua, jonka ilmapiirille protestilaulun teksti on yleensä ollut vierasta.

Turun kaupunginisien päätös Ruisrockin jatkumisesta/lakkauttamisesta tulee olemaan esimerkkitapaus siitä vallitseeko yhteiskunnassamme musiikkidiktatuuri vai musiikkidemokratia. Popmuusikot r.y. toivoo että Turun päättävien elinten ratkaisu

Ruis-rockista ei syventäisi ennestäänkin bassolta kajahtavaa kuilua Ruissalon vihreiden ruohokenttien ja kaupungintalon ikääntyneiden kivimuurien välillä.

Popmuusikot r.y:n puolesta
Ilpo Saastamoinen, puheenjohtaja

 

21.4.72         Pop/jazzkoulutussuunnitelma valmistui klo 06.
                   - Luovutus op.min. Pentti Holapalle klo 14.30 + lehdistöinfo - Hämis klo 16

 

Päiväämätön?          Yleisönosastokirjoitus Olavi Virran saamasta taiteilijaeläkkeestä -
Patosaaren Antti: Opetusministeriö myönsi eläkkeen