Taidemietteet XV 1989-95
11.12.1989 Kesä on mennyt. Syksy on mennyt. Talvi... Olen kolmen viikon ajan kuunnellut maailmanmusiikkia etsien yhteyksiä runolauluumme. Löytänyt useita satoja samankaltaisia lauluja ja soitteita. Löytänyt lisäksi yhteyksiä Uuden Guinean ja Wayapien, Papuan ja baskien, Australian ja eskimoiden välillä. Olen löytänyt laulureitit!!! Olen varma, että teoria samankaltaisten sävelmien satunnaisesta syntymisestä toisistaan riippumatta on vain puoli totuutta. Se sijaan näen koko sen panoraaman, miten ihmiset ovat vaeltaneet ja sekoittuneet esihistoriallisena aikana. Ja lauluissa he ovat säilyttäneet perimänsä. Musiikki on yhtä pätevä perimän paljastaja kuin geenit. Kaikki uusi luodaan vain vanhan pohjalta! Olenko vihdoinkin löytänyt elämäntehtävän itselleni?
- Päiväys 1989???Jouni Koskimäki: Natura: suite for alto saxophone and big band (10.12.1989)
(JOKO Records JOKOLP 001). (kirjoittamani levyesite)
1970-luvulla nousi maassamme ensimmäisen kerran esille muusikkosukupolvi, jolla oli ollut mahdollisuus opiskella taidemusiikin ja nykymusiikin ohella myös jazzia, rockia ja etnisiä musiikkikulttuureja. Tuon kehityksen tulokset näkyvät tämän päivän fuusiomusiikkina, joka alkuhapuilun jälkeen on jo täysipainoista kamaa niin teknisesti kuin rakenteellisestikin.
Saman sukupolven aikana on käynnistynyt toinenkin merkittävä muutosprosessi. Helsinki-keskeisyyden sijasta korkeatasoista musiikkia tehdään nyt ympäri maata. Siellä täällä nousee vähitellen esiin idealisteja, jotka kykenevät uhmaamaan musiikin perinteisten tukijärjestelmien valta-asemaa "syrjäisestä" asemastaan piittaamatta.
Tällainen idealisti sisäisestä pakosta on myös säveltäjä-muusikko-opettaja Jouni Koskimäki, jolla on taustanaan fil.kand. -tutkinto musiikkitiede pääaineenaan, klassisen kitaran opinnot konservatoriossa sekä lukuisia kansainvälisiä jazzkursseja sekä nykymusiikin säveltäjäseminaareja. Niinpä hän toimii kouluttajana Jyväskylän yliopistossa ja musiikkikoulussa kuin kansanmusiikin valtakunnallisena ohjaajanakin - mandoliinin opetustyötä unohtamatta. Samalla tavoin hänen sävellystuotantonsa ulottuu kamari- ja teatterimusiikista yhtä lailla kansanmusiikkiin kuin big band -teoksiinkin. Viimemainittua näkökulmaa edustaa tämänkertainen NATURA -sarjan levytys Jyväskylän maineikkaan big bandin myötävaikutuksella.
NATURA on Jyväskylän big bandin tilaustyö, joka kantaesitettiin Jyväskylän Talven sävellyskonsertissa 1986. Sarjan toinen alaotsikko "Story of musical life in Jyväskylä" sopii erinomaisesti kuvaamaan niitä vaikutteita, joista jyväskyläläiset ovat ammentaneet uusia ulottuvuuksia soittoonsa; tunnetaanhan tämä kaupunki esimerkiksi eräänlaisena kuubalaismusiikin suomalaisena kehtona.
Kahden viimeisen vuosikymmenen musiikin paikallishistoria esittäytyy NATURAssa tiivistetyssä tasapainoisessa muodossa. Klassisen musiikin, jazzin ja rockelementtien lisäksi tätä historiaa kuvaa myös mahtava soitinvalikoima: big band -soittimiston rinnalle lisätyt kuubalaiset lyömäsoitimet, mandoliini, tenoribanjo, tres-kitara, piccolotrumpetti, tuuba jne. muodostavat 45 soittimen valikoiman. Niiden avulla on mahdollista saavuttaa pikakatsaus perinteestä uuteen, järjestyksestä kaaokseen - ainutlaatuisen mahtava kehittely, joka mykistää kuulijan 8.osassa "Ihan pilvee/Totally nuts". Sen kaltaista ei suomalaisessa big band -musiikissa ole aikaisemmin koettu.
NATURA on kunnianosoitus jyväskyläläisille muusikoille, joiden erinomaisesta yhteistyöstä nousee esille niin Markku Rinta-Pollarin saksofonisoolot kuin Raimo Väyrysen kaiken koossapitävä lyömäsoitintyöskentely apunaan Juhani Syrjälän, Petri Toiviaisen, Pekka Törmäsen ja monien muiden luova panos.
NATURA on merkittävä virstapylväs, jonka saavuttaminen antaa voimia suomalaisen musiikin uusille valloitusretkille maailman musiikin tuntemattomilla poluilla.
Ilpo Saastamoinen
11.12.89 - Olen kolmen viikon ajan kuunnellut maailmanmusiikkia etsien yhteyksiä ("kalevalaiseen") runolauluumme. Löytänyt useita satoja samankaltaisia lauluja ja soitteita. Löytänyt lisäksi yhteyksiä Uuden Guinean ja Wayapi-intiaanien, Papuan ja baskien sekä Australian ja eskimoiden välillä! Olen löytänyt laulureitit (Song lines)!
Olen varma, että teoria samankaltaisten sävelmien satunnaisesta syntymisestä - toisistaan riippumatta - on vain puoli totuutta. Sen sijaan näen koko sen panoraaman, miten ihmiset ovat vaeltaneet ja sekoittuneet esihistoriallisena aikana. Ja lauluissa he ovat säilyttäneet perimänsä! kaikki uusi luodaan vain vanhan pohjalta! Olenko vihdoin löytänyt elämäntehtävän itselleni?
1990:
06.01.1990 - Ylikansallinen massaviihde korostaa kaikkien ihmisten keskinäistä veljeyttä ja ykseyttä. Juuri siksikö asiantuntijat pitävät sitä niin vaarallisena? Nuoriso tajuaa musiikin - tuon yhdistävän tekijän - positiiviset puolet. Mutta kansallisen kulttuurin (9.7.09: so. itse-identiteetin) vartijat näkevät siinä suurimman mahdollisen vaaran:
Vaara on vain siinä, onko tuosta musiikista kadonnut luovuus vaiko ei. Houkutteleeko se kuulijaa omaehtoiseen luovuuteen, tanssiin, vai passivoiko se kuulijaa, alistaako se häntä. Tämä on ainoa massakulttuurin peruskysymys. Jos musiikki passivoi, se yhdenmukaistaa lopullisesti. Jos se aktivoi, niin se tuottaa väistämättä ennen pitkää alueellista erilaisuutta, omaehtoisuutta.
08.01.90 - Timo Leisiö oli kirjoittanut mielenkiintoisen esipuheen 'Keiteleen oudompi nuottikirja' -kirjaani. paluumatkalla Tampereelta tajusin, että "kalevalainen runolaulumme" on teema..., joka eri kansojen kautta tutkiskelee läpi kaiken sen, mitä siitä itsestään voisi kehittyä. On lähes käsittämätöntä, kuinka monilla tavoilla tuo teema-aineisto voi muuntua. Ja sama muuntumisen tarve ilmenee myös yksityisen laulun tasolla - sen eri esityskertoina. Tuo laulun muuntelu kuvaa itse elämää. Musiikki on ihmisen peili...
Ja sitten toisaalta on perinne, joka täsmällisen samankaltaisena siirtyy sukupolvelta toiselle. Yhtä tarkasti kuin äskettäin kuolleen nimi annetaan sellaisenaan vasta-syntyneelle, kaikki nimet ovat joskus merkinneet jotain. Ehkä oman nimemme merkityssisältö löytyy aina jostain muusta kielestä, jossa sanan merkitys on jäänyt 'loukkuun' (= muistiin).
17.-24.1.1990 Saamelaismusiikin äänityksiä (> Ks. "1973-2013 Saamen musiikki"):
Murmansk (18. & 23.1.), Lovozero (22.1.)
- Lovozeron laulujuhlat - kaksi konserttia, TV-haastattelu
I matka Kuolaan - Jaakko Gauriloff + IS & Mikk Sarv, joka liittyi seurueeseen so. tuli vastaan Virosta Nellimön raja-asemalle Neuvostoliiton puolella. Matkasta ei ole varsinaista päiväkirjaa, ainoastaan osoitekirja-muistiinpanot sekä kasetit, jotka äänitettiin Lovozerossa sekä värivalokuvat. Lovozerossa oli 22.1. yhteinen juhlailta, jossa Jaakko ja minä esiinnyimme. Esitin elämäni ensimmäisen improvisoidun leuddin Jaakko Sverloffin käyttämällä melodialla, jonka tekstinä improvisoin kuvauksen matkastamme Rovaniemeltä Lovozeroon.
Matkalla tapasimme Muurmanskissa (jossa yövyimme) mm. Anna Prahovan sekä ainakin menomatkalla meitä oli saattamassa Ekaterina Korkina, joka oli matkaoppaamme Lovozerossa. Oma Ford-farmarini jäi pysäköitynä hotellimme eteen Muurmanskiin kovaan pakkaseen, sillä matka Lovozeroon tehtiin talviyössä mustalla Volgalla. Syynä tähän oli se, että matkan varrella ohitimme lukuisia tuntureiden huipuilta näkyviä ohjusasemia, joiden kuvaaminen oli matkan aikana tietenkin kielletty. Vastaanotto Lovozerossa oli juhlallinen, koska Jaakko oli ensimmäinen suomalainen koltta, joka vieraili kildiniläisten luona.
11.- 28.2. 1990 Pohjantahti Nicaraguassa (Ks. erillinen dokumentti)
(kenttä-äänityksiä, konsertteja; paluu J:kylään 1.3.90)
3.3.90 - Epäbalanssi antamisen ja saamisen välillä alkaa kahden yksilön välillä ja päätyy yhteiskunnassa hallitsijan ja hallittavien väliseen epätasapainoon. Vuorovaikutus on kuin leudd-soolo. Kaksi asiaa on aina pyrkimässä tasapainoa kohti. Molemmilla on oma säännöstönsä, jota varioidaan epäsäännöllisesti. Variointi määräytyy ympäristön muutoksista - ja mielen...
17.3.1990 (Katkelma Seinäjoen rytmimusiikin koulutusseminaarissa pidetystä esitelmästä.
Litterointi Vesa Kurkelan) Ilpo Saastamoinen: Improvisointi ja kulttuurin voima
(> Ks. "Improvisointi" -dokumentti)
21.3.1990 > Kulottajantie 8 Jkl.
Seinäjoen instituuttiseminaari meni hienosti. Minua haastateltiin TV-uutisissa ja sain valtavan hyvää arvostusta Vesa Kurkelalta, Veltto Virtaselta, Suikalta, Raija Nummijärveltä (Vaasan läänin taidetoimikunnan sihteeri), Pekka Nissilältä ja Jakke Leivolta.
... lauantaina lähden Helsinkiin Okay Temizin kiertueohjelmaa harjoittelemaan. Toivon itselleni ja muille hyvää elämää.
10.04.90, klo 13.50 - Helsingistä palattua.
- Elän elämäni niitä harvoja päiviä, jolloin olen ollut täysin kykenemätön mihinkään työhön. En odota mitään muuta kuin tulevaa kolmen viikon työputkea Eestissä, Tadzikistanissa ja Fär-saarilla.
18.-21.4.90 Saamelaismusiikkiviikko Tallinnassa ja Tartossa (esitelmä) & J. Gauriloff
- Ene V:n tapaaminen, tavattu myös Katrin Korkina Kuolasta. (+ Rüütel ym.)
22.-30.4.90 Dushanbe (Tadzikistan) etnomusikologi- ja kulttuurikongressi:
[Amsterdamin Composer's Workshopissa aikoinaan tapaamani säveltäjä Sergei Belimov Leningradista oli järjestänyt tämän kutsun kongressiin. Minulla ei olut varsinaista virallista esitelmää, vaikka olinkin "virallinen" osallistuja. Iltaisin oli ulkonaliikkumiskielto. Tankit jyrisivät kaduilla yöaikaan. Me olimme hotellissa. Teimme excursion Buharaan ja Samarkandiin, joista otin hienoja valokuvia. C-kasetit ovat vielä nyt 21.8.2011 digitoimatta.]
27.04.90 - Dushanben lentokentällä matkalla Samarkandiin.
- Päivät vierivät hirvittävällä nopeudella. Kymmenittäin uusia merkittäviä tuttavuuksia mm. ihastuttavan He Gjangin kanssa. Olen pitänyt kutsut jo kahtena iltana peräkkäin. Ensin oli A. Czekanowska sekä toinen puolalainen, HeGjang, D Jahangia (?) Azerbaidzanista, Jürgen Elsner ja kenties muitakin edellisten lisäksi (?). Eilen illalla puolestaan valtava joukko; Sergei B. Abraham, Hannoverin arkeologi, Bek (?) ja Asia sekä heidän ystävänsä Kazahstanista, muusikot, jotka esittivät uskomattoman ohjelman. Nauhoitimme todella hienot esitykset neljälle nauhurille. Sitä paisi HeGjang esitti lähes tunnin demonstraation korealaisesta laulusta uskomattomalla taidolla. Huoneessa oli parhaimmillaan n. 15-20 ihmistä. Tarjosin Camparia ja vodkaa. Matka on ylittänyt kaikki odotukseni. Olin varma, että yhteistyö jatkuu usean ihmisen kanssa tavalla tai toisella.
- Ja nyt kone starttaa unelmien Samarkandiin. Lauloin itsekin toissa iltana joikuja, eilen illalla tuvalaista kurkkulaulua sekä leudd-kiitoslaulun läsnäolijoille. Leudd alkaa sujua yhä paremmin ja paremmin. Mutta kazahien esitys oli silti uskomaton.
- Konsertit: Kaksi ensimmäistä iltaa tadzikistanilaista, eilen illalla iranilasta ja tänä iltana ties mitä. En ole varma, onko minulla esitelmää lainkaan, mutta ei sillä väliä.
Olen kuullut fenno-ugrilaista runolaulua tällä päivittäin - jopa koraania laulavalta sokealta katulaulajalta. Tänä aamuna heräsin ulkokovaäänisten kalevalamelodiaan!
Henkilöitä:
- Prof. Dr. Jalaluddin Siddigui, Head Department of Contemporary History of Afghanistan, Faculty of History and Philosophy, Kabul University, Kabul, Afghanistan (Tapasin Samarkandin ravintolassa).
- A. Wahab Madadi, Kabul, Afghanistan (Local folk music specialist, Head of Afghan Music Association).
- Irene Daviluk, Warsaw, Poland
- Agajanian (Agadzanian) Sergei, USSSR, Erevan, (House of composers)
- Dr. Dietrich HuFF (Hull?) Berlin - Denbhes (?) Archeologisches Institut, Teheran?
01.05.90 - Vantaan lentoasemalla koneessa lähdössä Kööpenhaminan kautta Fär-saarille.
[2.-8.5. Pohjantahti Färsaarilla (konsertti 3.5. Pohjola-talossa). Hakassiassa, Abakanissa 27.9. – 2.10.89 tapaamamme Christian Blak oli järjestänyt tämän vierailun. Olimme Pohjantahdilla säestäneet shamaanitanssin voimin Christianin omaa konserttiesitystä Hakassiassa ja hän viehättyi musiikistamme.]
05.05.90 Tórshavn (pääkaupunki) - lauantai. - Soitettu samoille 5-6 ihmiselle jo monta konserttia.
6.5.90 - Sunnuntaiaamu.
Eilen illalla kansantanssi-ilta. Ensimmäisen kerran meillä oli yleisöä riittämiin - parituhatta ihmistä. Tietenkään emme soittaneet omaa musiikkiamme vaan autoimme Kristiania ja Sharonia kansantanssisävelmissä akustisilla soittimilla. Tarjottiin meille vodkaakin ja bailut kestivät kolmeen saakka suuressa urheiluhallissa. Kuuden tunnin unen jälkeen on aurinkoinen aamu. Mieltä on hieman rauhoitettu turhasta hosumisesta. Ilo on sen sijaan katsella tuon musikanttiperheen työskentelyä nuorimman lapsensa kanssa.
Päiväämätön 1990 - Mikael Wiik - Levyarvostelut s. 51-52???
KONSTAN JÄLKELÄISET
...Yksikään arvostelija ei ole ikinä täysin objektiivinen. Se ei kerta kaikkiaan kuulu homman luonteeseen. Arvostelijan laukoessa painavia mielipiteitään lukijan on hyvä muistaa, että ne kaikesta huolimatta ovat vain mielipiteitä eivätkä yleispäteviä kiveen kaiverrettuja totuuksia. Niin sivistynyttä ja kaikkitietävää kriitikkoa ei olekaan, ettei hänellä olisi esim. ennakkoluuloja, jotka värittävät kaikki hänen mielipiteensä. Ne ovat siellä vuosien kokemuksen inhimillisenä vastapainona ja tekevät kaikista kriitikoista silti pohjimmiltaan tykkääjiä, jotka välillä voivat olla täysin hakoteillä. Tämä pätee Haurusta Heikinheimoon ja minuun.
...Aina välillä sitä joskus oppii jotain ja niin on yksi ennakkoluulo vähemmän painolastina...
02.06.90 Seinäjoen rytmimusiikkiseminaari (Mikk Sarv, Ene Viidang)
(Seinäjoen Rytmi-instituutti) "Rytmi-instituutin kohokohtia"
03.-06.06.90 - Etno-Improvisointikurssi Kaustisella (Mikk Sarv, Ene Viidang). - Improvisointikurssi on alkamassa. Ene ja Mikk tulivat eilen Seinäjoelle. Kuuntelimme illan world music'ia ja yöllä ajoimme sitten tänne (Kaustiselle).
- Olen kuitenkin koettanut keskittyä alkavaan kurssiin. Yritän panna itseni likoon koko pituudelta. Minun on uskallettava, jotta muutkin uskaltaisivat.
- Voisivatko ihmiset kurssin lopussa laulaa toisistaan? Toivon saavani voimia vetää tämä, eräs elämäni tärkeimpiä kursseja - läpi.
- Elek Bartha, Dept. of Etnographics, L. Kossuth University, Debrecen, Hungary.
- Kari Lunnas / Visiokonsult, Rovaniemi (Peru/Mongolia)
- Ole Holmberg, Ruots. YLE, Espoo
- Houria Aïchi, Créteil, France (Marokkolainen laulajatar)
6.6.90 - Käyty Seinäjoella Provinssirockissa maailmanmusiikkiseminaarissa. Mikk (Sarv) ja Ene tulivat sinne lauantai-iltana. Kuuntelimme intialaisia, kiinalaisia ja L. Shankaria/Ala Rakhaa ja yöllä ajoimme Kaustiselle. Sunnuntaina alkoi improvisaatiokurssi - paras kurssi elämässäni.
Keskiviikkona läksimme Enen kanssa Tromsøn saamelaismusiikkikongressiin. Oulusta [otimme kyytiin Niina Lavosen Petroskoista, joka palasi myös mukanamme Kvænangsfjordin ja Kautokeinon kautta Suomeen. Hän piti esitelmän karjalaisista joiuista.]
7.-10.6.90 - Tromsø, saamelaismusiikkikongressi (Ene, Niina Lavonen)
Ánte Mihkkal Gaup, Guovdageaidnu.
26.06.90 Ene lähti Tallinnaan. Olemme olleet Seinäjoella, Kaustisella, Kolarissa, Tromsøssa, Kvænangsfjell'illa, Altassa [Ene kävi padolla asti], Jyväskylän kesässä, Joensuun Maailmat kohtaavat -juhlilla, Saunaniemessä, Kajaanissa ja Kainuun kalapuroilla juhannuksena...
20.9.90 - Heinäkuussa kiersimme yhteensä 4000 km. Suomea, kun ensin tulin Mikiä, Marjua (Sarv, Mikin vaimo) ja Eneä vastaan Ivaloon (heidän turjan-saamelaisen musiikin äänitysmatkaltaan Lovozerosta).
29.-31.10.90 Tarto - Folk Belief -kongressi (esitelmä shamaanimusiikista ym.)
’Arctic folk music as a healing power’ - ss.125-127
in: Traditional Folk Belief today, Estonian Academy of Sciencies 1990, Tartu
1991:
07.01.1991 Tallinna - Helsinki / Georg Ots
- Symmetria on tulos useasta päällekkäisestä eri pituisesta sarjallisuudesta.
Vrt. 2-3-5 -jakoisten iskusarjojen päällekkäisyydestä syntyvä 30-symmetria.
- Harvinaisuus on informaation mitta. Jos vertaamme muuntelua sekä sävelmässä että tekstissä, voimme merkitä "poikkeuksille" prosentuaalisen esiintymistiheyden antamat painoarvoluvut ja katsoa, muodostavatko samanaikaisten muuntujien SUMMAT jonkinlaisen balanssin sävelmän alusta loppuun edetessä, vai syntyykö "aaltoilua"...
Mitkä ovat tällöin perusyksiköitä? Painoarvot voisivat olla tällöin yksinkertaisia kokonaislukuja - esim. sävelmäpoikkeukset + -merkkisiä ja tekstipoikkeukset - -merkkisiä (yhden tahdin sisällä?) Mitä harvinaisempi poikkeus, sitä suurempi kokonaisluku (esim. asteikossa 1-5, jolloin "sääntö" - n. 50% tapauksista - saa painoarvon "1" ja harvinaisin poikkeus painoarvon "5".)
13.02.91 - Tallinkilla
- Olin viime yönä hengittänyt katkonaisesti. Uneni oli se, että Ingrid Rüütel ehdotti musiikkitutkimukseni tekemistä hänen laitokselleen. Sanoin leikillisesti sitä painajaisuneksi.
17.2.1991 - illalla.
- Niin - kävin tänään Kaija V:n luona. Hän sanoi minusta lähteneen Karhunpeijaisten aikoihin punaista säteilyä, kun sen sijaan se on nykyisin sinistä. Ja se oli kuulemma hyvän merkki. Punainen merkitsi sielunvoimien reservien käyttämistä ja sininen sitä, että suhtaudun rauhallisesti vaikeuksiinkin.
04.03.91 - Tallinnan linja-autoasemalla.
- Lauantaina oli konsertti Wimme Saaren kanssa Taideteollisessa korkeakoulussa ja sitten heimo Lappalaisen luona yötä.
...Velho-oopperan sävellys on alkutekijöissään.
25.03.91 - Jälleen Georg Otsilla matkalla Tallinnaan.
- Pidän esitelmiä ja Keiteleen oudompi nuottikirja on vihdoin ilmestynyt (18.3.). Esitelmissä suomalais-ugrilaisen musiikin alkuperästä olen kritisoinut neitseellisen synnyn teoriaa, jonka mukaan samat musiikilliset ilmiöt keksitään toisista riippumatta eri puolilla maapalloa. Uskon yhteiseen alkusyntyyn ja informaation hajoamiseen.
15.04.91 - Lentokoneessa matkalla Frankfurtin kautta Pariisiin Pohjantahdin keikalle [16.4. Pohjantahti Suomi-Instituutissa Pariisissa]. Viikko sitten oli Jyväskylässä etnisen musiikin analyysiseminaari.
- Keiteleen oudompi nuottikirja on julkaistu. Musiikin suunnan erikoisnumero on ilmestynyt ja artikkeleita pitäisi kirjoittaa lisää. Saa nähdä, kuinka tämä elämä alkaa menemään. Kesällä kutsu Vladivostokiin udegeja äänittämään sekä sitten Hanti-Mansinskiin (-92?). Velho-ooppera ei ole vielä edes alullaan.
07.05.91 - Hahmo on jonkin maailman raja. Ulospäin se on yksi, sisäisesti monta. Jos piirteitä, tunnusmerkkejä on esim. viisi, niin on olemassa niiden ihmisten joukko, jotka eivät hyväksy hahmolle entistä nimeä, jos yksikin niistä ominaisuuksista puuttuu. Sitten on niiden ihmisten joukko, jotka hyväksyvät hahmolle sen entisen nimen, jos yksikin noista viidestä ominaisuudesta on jäljellä.
19.06.91 - keskiviikko. Tallinkilla tulossa Helsingin satamaan.
- Velho-ooppera ei ole edes alussa.
- Juhannus on tulossa ja ylihuomenna on esiintyminen Hesassa Jaakon ja Wimmen kanssa (21.6. UNESCO:n Maailman terv.kasv.päivät - Wimme Saari, Jaakko Gauriloff).
26.07.91 - perjantai Põltsamaalla
- Valmistaudun lähtemään Krasnyi Yariin Vladivostokin lähelle [udegeja äänittämään Heno Sarvin ja Novosibirskista Juri Sheikinin kanssa]. (Ks. dokumentti)
- Ps. Skaala tms. Ei ole musiikin peruselementti. Musiikin perusta on jokin - mikä tahansa - 1/0 -systeemi, joka siis sisältää säännön ja poikkeuksen. Vasta tällainen prosessi on musiikin pienin perusyksikkö... elävän musiikin...
29.07.1991 Novosibirsk > Ks. Udeget 1991 -dokumentti
01.08.91 Habarovsk
05.08.91 - Olimme nauhoittaneet lähes 70 laulua 5-6 eri kansallisuudelta. Kylässä oli itse asiassa neljä kulttuuria: Udeget, kiinalaiset, mandshuurialaiset ja venäläiset. Kahden päivän saalis oli siis loistava - ainakin seitsemän tuntia nauhaa sisältäen kaksi shamaanirituaalia.
07.08.91 - (Udeget-) Matkan anti?
Emme löytäneet puhtaita "joikaajia" (jollaisia olin erään Melodija-LP:n perusteella lähtenyt etsimään), mutta sen sijaan kulttuurit täynnä kalevalamelodiikkaa, lauluja jotka Heno tunnisti eestiläisiksi. Hei jee -laulu - josta saamelaiset (Seurujärvi?) löysivät tekemistä koskevia kieltoja - kuulemma kertoi ohjeista naimisiin meneville: "Ei saa tehdä näin..." mutta nähtävästi eri paikoissa kuin missä luulimme niiden olevan.
09.08.91 Tallink (Tallinn-Helsinki): Matkakuvaus & runo 2.8. - 7.8.91
Rummun hiljainen kumu polvistuneen shamaanin sylissä.
Näkymätön, salattu maisema,
silmin näkemättömän sokean naisen eteen avartuva maisema,
jossa henget nuuhkivat sulotuoksuista suokorte-suitsusavua.
Laulun valitukselta tuntuva kutsu, vyökellojen helinä
ja ihmisten piiri näkymättömän piirin aitauksessa.
On vain tuli, tuli liedellä, liekki päässä, valkea sydämessä
ja jokin vanha joka ei sittenkään vielä ole kuollut pois.
Jokin ikivanha tämän mustan yön keskellä ja ilo -
ilo sydämessä, päässä tulenliekeissä, tanssissa
ja taikarummun kumisevissa lyönneissä,
ilo henkien esiin kutsumisessa, ilo silmien sisäisissä maisemissa.
Oi tuli: Vie suokortesavusi kutsu esi-isille!
Kerro, kuinka käännymme olevaisen ja olemattoman puoleen
(tällä maalla, tähän aikaan, nyt juuri näiden ihmisten toimesta),
kutsumme sitä ja toivotamme iloa ja rauhaa;
rauhallista savua, rauhallista laulua, rauhallista rummun kutsukuminaa.
Oi olematon - käännä kasvosi puoleemme ja anna meille rauha.
Sinä kaksipuolinen, jonka voima on siinä, missä se ei ole (näkyvissä).
Niin kuin musiikki on siinä, missä se ei ole ja kuitenkin on.
Niin kuin tyhjyys täyttyy väistämättömällä varmuudella.
Niin kuin ihminen kohtaa sen,
mitä ei ole vielä kohdannut (= tiennyt kohtaavansa).
Ja se mikä on jo kohdattu, on jollain kummallisella tavalla
aina sen jälkeen poissa, koska on aina läsnä.
(Ja jos ei olisi poissa, ei voisi puhua kohtaamisesta,
sillä kohtaamisen toisessa päässä on tuleminen, toisessa poistuminen.)
Missä on nyt tämä, tällä hetkellä, josta minä nyt kirjoitan
liikkuvan laivan pöydän ääressä?
Onko se poissa, mutta kuitenkin paikalla?
Onko tämä muisto sittenkin - kohtaamisen sijasta yhtä matkaa kulkemista?
Missä on se jokikansa, joka osaa lymytä rantaruohikossa
niin kuin karhu tai tiikeri lymyää saalistaessaan. Tai hirvi.
Tai kauris, joka paetessaan piiloutuu saalistajaltaan.
Jos minä olen, niin sitä ei ole. Jos se on, niin minua ei ole
niin kuin nyt on (- ainakin vähän).
Kuitenkin kaikki mahdollinen on läsnä samalla kertaa
jollain ihmeellisellä, niin ihmeellisellä tavalla,
niin kuin niin ihmeellisellä tavalla me kaikki olimme,
ainakin olemme mahdollisesti olleet yhdessä samalla kertaa
saman joen varrella, samassa yössä, saman rummun kuminan suojassa,
samalla tavalla iloiten, samalla lailla tanssien, samalla tavalla
tulen henkeä, veden henkeä, ilman henkeä ja esi-isien henkiä muistaen,'
niille leipää, vodkaa ja rakkautta uhraten.
Niin - samalla tavalla - kukkii ihmisen sydän:
kuin tuuli joka huojuttaa joen varjoisan kaltaan osmankäämivartta.
Niin - samalla tavalla - kutsuu teleskooppi-tuohitorvi oman kaikunsa esiin
yli viidakkoisten kukkuloiden, pitkin jokiuomaa,
hiljaisen kylänraitin toiseen päähän.
Kun toinen näkee ja toinen kuulee,
niin kaikkeuskin alkaa soida.
27.08.91 ... minä yritän säveltää Velho-oopperaa, joka on kuin tervan juontia. En meinaa päästä alkuun.
- Teimme Jaakko Gauriloffin levytaustat (Nummi-Pusulassa, Rauni Liukon koululla?). Kalle on nyt - sairausoireiden vuoksi - poissa Pohjantahdin soolokuvioista. Uralistikkojen kongressi oli viimeinen pisara. Artsi Piispanen on nyt se soittaja, jonka kanssa alamme työskennellä.
13.11.91 - Leif Carlsonin luennolla arabialaisesta musiikista. ...sävellän siinä ohessa Velho-oopperaa ja teen muita kotitöitä...
1992:
16.01.1992 - Musiikki abstraktisena pelinä, jonka ennalta-arvattavuus voi rakentua itse tilanteesta. Ulkomusiikilliset assosiaatiot vastaavat kielen sisältöä. Sanan ja sen merkityksen liimautuminen toisiinsa tapahtuu kokemuksessa. "Teeman" ja sen tunnesisällön liimautuminen tapahtuu vain kokemuksessa.
- Pirkko Moisalan luento (16.-17.1.?) Herndonista, Merriamista (-64), Lomaxista, Seegeristä, Blackingista jne.:
Ei ole yhtä universaalia kieltä, on useampia erilaisia musiikkeja. (Useita sivuja muistiinpanoja luennosta.)
17.01.92 - Komputaatiomalliteoria unohtaa affektiiviset kokemukset sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen, Moisala ei taida ymmärtää tätä (ainakaan luennon perusteella).
01.03.92 Junassa Helsinki - Moskova - matkalla Hanti-Mansinskiin.
Enen äiti pääsi lopulta - lupakommellusten jälkeen - tulemaan Jyväskylään siksi ajaksi, kun olen itse Uralin takana - toivottavasti karhunpeijaisia seuraamassa.
[1.3.-13.3.92 Hantit -expeditio (IS & Jarkko Niemi)
(Surgutin alue: 4.-9 & 12.3. Russkinskie, 10.-11.3. Ugut) - 68 äänitettä
17.3. Kuopio (Lääninkoulutus) - Luovan impron kurssi
3.-5.4. Kolarin I Velho-harjoitusmatka
10.4. Juri Sheikin Jyväskylän yliopistolla
28.4. Pohjantien Big Band (Kuopio): Kalevala-sarja + taidenäyttely
8.5. Lahti – jokin Karhunpeijaisiin liittyvä keikka
14.-26.5. Viro
1.-3.6. Tampere, Pispalan sottiisi (Siepakat & Satu Niiranen)
'Ounasvaaran suuri susi' & 'Kaiken takana on jotain'
5.-9.6. Joensuun laulujuhlat: Outokumpu, 9.6. Joensuu
(Inga Juuso, Wimme Saari, Pohjantahti)
9.6. 1992 Hanti-, Setukais- ja Udmurt-kuoron äänitteet
16.6. Helsinki - Saame-kongressi – ja –konsertti
17.-23.6. Viro
25.-28.6. Alavus – bändikurssi (& Miljoonasade)]
Maaliskuu - kesäkuu 1992 - ei päiväkirjamerkintöjä!
27.07.92 - Maanantai - 50-vuotispäivät ovat ohi!
Täytin 50 v. 22.07. Saunaniemessä yli 30 sukulaista. Juhlakonsertti ja julistenäyttely oli 25.7. Keiteleen yläasteella (tallenne), läsnä n. 200 kuulijaa ja sitten Saunaniemessä n. 50 vierasta jatkoilla.
14.11.92 - Musiikki ei ole osa kulttuuria. Kulttuuri on nykyhetken ympäristö, johon musiikki ilmestyy syvyyssuunnasta!
- Kulttuuria objektiivisena ei ole olemassa siten, että joku yleisöstä edustaisi "kulttuuria". Yleisönä on muusikoita, kuvaajia, kirjoittajia, urheilijoita jne. Jokaisella on oma subjektiivinen syvyystaustansa. Kulttuuri ei hallitse musiikkia. Musiikki ei ole "kulttuuri" -luokan jäsen!
- Musiikkitieteellinen kirjoitus on informaatiota. Se ei siis voi olla objektiivisesti hyvää tai huonoa. Musiikkitieteellinen esitys on verrattavissa sävellykseen tai sen esitykseen!
1993:
26.03.1993 - En tiedä, pitäisikö lopettaa tieteenharjoitus. Minä en elä sillä, ellen suorita tutkintoja.
Jos suoritan tutkintoja, ei riitä aikaa perheelle, koska osa ajasta on käytettävä leivän hankkimiseen.
Pe 27.8.93 20.30 - 23.00 Velho-oopperan ensi-ilta Velhoniemessä
19.10.1993 MATKALLA JUNASSA MORDVAAN.
Sillä ihmiset kuolevat,
mutta matkalla olo on ikuista...
ja musiikki...
1994:
23.—25.4.94 - I Kola-Saami –projektin kokous Jyväskylässä (Ola Graff, Marju Sarv, Ene Viidang, IS + KK)
+ 25.4. Katrin Korkinan vierailu Jkl:n yliopistossa (90')
24.4.94 I had a telephone call with Uuttu-Kalle. He told, that we have some knowledge, that the others don't have. So we compose together the next opera "Riekko".
26-27.4.94 Ostin nauhurin Sony WM-DC6 sekä AKG D190 -mikrofoniparin Studio Fox Oy:ltä.
29.05.94 - Yksin Jyväskylässä nuotinnoksia tekemässä... Tein maaliskuussa FK-tutkinnon ja nyt nuotinnan Kuolan saamelaista materiaalia... Joikasin (= esitin Ingor Antte Ailu Gaupin tekemän joiun) Heimon (Lappalainen) arkun ääressä.
19.6.94 [Kirjeestä Olalle] …I have bought also my own Mac LC 475 computer with Encore notating program...
3.-13.8.94 Tromsøn yliopiston 4-vuotinen Kola Sámi Musical Tradition -projekti
- I matka: Ylä-Tuloma, Padun, Tuloma, Loparskaja, Lovozero, Olenegorsk
(150 nuotinnettua kolttalaulua)
28.09.94 klo 00.15.
Kesä on mennyt. Niin vähän kirjoittamista, koska eläminen vie kaiken ajan. Tulin juuri Kannuksesta kurssinpidosta - impro-opetusta opettajille, yksilöidentiteetin kasvatusneuvoja. Elokuun kaksi ekaa viikkoa Kuolassa kenttätyömatkalla Enen ja toisten kanssa. Sitten kaksi viikkoa Velho-oopperaa ja nyt kaksi suurta sävellystilausta: Riekko ja Tulinuoli. Ensi vuonna kahdeksan kuukautta Kuolan-projektin työssä ilman taiteilija-apurahaa.
- Taas yksin Jyväskylässä töitä tekemässä: Muistiinpanojen etsiminen Ulla Remekselle Karhunpeijaiset-gradun valmistamiseksi uskontotieteelliselle tiedekunnalla Pentikäisen johdolla Helsingissä. Pitäisi opetella tietokoneen käyttö sävellyksiä ja lisensiaatintyötä varten.
- Pitäisi tehdä niin hyvä sävellys, että olisi aikaa päiväkirjojen editoimiseen vaikkapa romaanin muotoon.
- Voi, kunpa kykenisin tekemään kunnon sävellykset. Ensin on nuotinnettava Kuolan materiaali.
23.11.94 - Jyväskylä - (XXX: s.120>)
Uskomatonta! Maanantaina viime viikolla viimeinen Riekon teemaidea paperille ja nyt keskiviikkona viimeinen Tulinuolen teemaidea paperille. Jälkimmäisen teko kesti vain viikon! On kyllä todettava, että käytin paljon vanhoja 70-luvun laulusävellyksiäni apuna. Mutta niitä ei muutoin esitettäisi julkisesti. Miksei siis uusilla sanoilla, kunhan vain pääsevät esille. Olen käyttänyt molemmissa näiden vuosien aikana kertynyttä kansanmusiikkiaineistoa, mutta "so what?" Ne muuttavat paljon muotoaan. Olennaista on, että tunnen kokonaisuuksiin sisältyvän tunteita, jotka ihmiset tulevat aistimaan.
Tromsøn projekti etenee hyvin. Olen aikataulusta edellä, joten työn suhteen olen parhaassa elämäni kunnossa. Pari viikkoa täällä Jyväskylässä ja sitten taas Eestiin perheen luo. Enelläkin on mahdollisuus tehdä työtä Kuolan projektin hyväksi.
- Ensi viikolla tutustun MIDI-laitteistoon, koska minun on hankittava se tuota pikaa aloittaakseni kahden musiikkiteatteripartituurin nuotintamisen koneelle.
4.12.1994 - Jälleen Jyväskylässä töissä... Perhe on Põltsamaalla, jossa ehkä vietämme joulun. Riekon ja Tulinuolen teemat suurin piirtein selvillä ja elämä suht.koht. raiteillaan.
- Jokin musiikkiseminaari Jyväskylässä tai sitten muistiinpanoja Tallinnan seminaarista.
[Joka tapauksessa ennen 27.03.1995]
1) Ilman analyysia transkriptiosta ei ole apua.
2) Analyysi tarvitsee filosofian: Mitä minä etsin tästä nuotinnuksesta?
3) Eräs ensi askeleista on: Onko tämä toistuvaa vai onko tämä improvisoitu?
1995:
K: vuoden 1995 aikana viimeistään olin hankkinut Encore-nuotinnusohjeman Macintosh-tietokoneeseeni
27.03.95 - Valaiden lauluissa on INTRO, joka edustaa muistiainesta.
5.4.95 - Meillä ei ole totuutta, meillä on vain assosiaatioiden ketju. Niin kuin kansanmusiikissa ei ole vain yhtä perusteemaa, on vain sen ympärillä kiertäväen teemojen ketju. Jos perusteema löytyy, musta aukko nielee sen toiseen todellisuuteen.
- Mänkiä (saamen menninkäiset) on maallinen pikku joukko so. taivaallinen sävelten ykseysvirta.
Saks. Mängd = ihmisjoukko; Engl. many 'paljon'.
> - Mänkiminen = maallinen (tanssi) joukko, ilo; Mängd > MASS > mess???
Maallinen soitto, leikki muuttuu taivaalliseksi vakavuudeksi. Joukkojen paljous... ilo
- Annetaan 2 tai 3 säveltä ja kurssilaisten on kehitettävä siitä oma ketjulaulu.
- Kellon kieli = taivaallinen häpy ja sen musiikki - poron kello.
6.4.95 PK: s.100 - Kaksiulotteinen todellisuus on VAJAA todellisuus, jonka esiintyminen johtaa kolmannen todellisuuden, henkimaailman, sisäisen hahmottamisen syntymiseen.
- Shamaanirummussa on vain 1- kaksiulotteisuus, joka imee kolmanteen.
- Kahdessa soinnussa (I-IV) on dualistinen vajaaulotteisuus, joka vaatii kolmannen soinnun tullakseen yksiselitteiseksi todellisuudeksi (I-IV-V = kolmiyhteinen). Kolmas todellisuus on KIINTOPISTE JOKA MÄÄRITTELEE asian yksiselitteisesti. Se on TAIVAS (I aste) - MAA (IV aste), joka hallitsee, kunnes V aste (henki?) määrittelee I asteen perussäveleksi. Muussa tapauksessa kolmas sointu muuttaa: I > V; IV - I ja uusi sointu on bI: so. C (I) - F (IV) > F (I) - Bb (IV) - C (V)
Tämä dualistinen kaksijakoisuus tulee vasta kolmiyhteis... Sama pätee hahmopsykologian harhakuviin.
Siis I: IV = 5 kpl ½-sävelaskelia > jaettuna kahdella tarkoittaa (kaksi kertaa alennettua) bb III astetta tai kaksi kertaa korotettua II astetta.
I:V = 7 kpl ½ -sävelaskelia 7:5 = 1,4
(C) I - (F) IV (intervallisuhde)
V aste - PERUSSÄVEL (jos F)
(I) (C) - (V) (G)
(perussävel) (V aste)
C F - G (Diabolus in musica - Fis)
- Kun paholaisen nuorallatanssi päättyy, on se ratkaissut, kumpi todellisuus (C-kuninkuus vai F- kuninkuus) voittaa.
- "Diabolous in Musica" on fraktaaliteorian butterfly-perhosilmiö. Se, joka on tasapainottavalla nuorallatanssijan pääosan kahden kuningasehdokkaan välillä, on todellinen valtias - JOS päätös on sen. Emme tiedä, koska emme tiedä kuninkaan voimia. Se voi kaatua joko oikealle tai vasemmalle. Kun perhonen Kiinassa räpäyttää siipiään, niin USA:ssa nousee hirmumyrsky... Tämä ilmiö on taiteilussa F:n ja G:n välillä (2 x puolisävelaskel). Pieninkin liike Fis:sällä tai alajohtosävelessä (H vai Bb?) heittää hahmotuksen uusille urille.
Länsimainen maailmankuva on kaksiulotteinen. Siksi se on sokea, vaikka se näkee ja kuulee ja kokee kolmiulotteisesti. Länsimainen ihminen on itse paholainen, pelle, jonka nuorallatanssi kääntää universumin onneen tai tuhoon! Se pitäisi alistua auringolle (sol ~ sielu), eikä kääntyä FA:ksi, koska se haluaa silloin itse hallita ja muuttua saatanaksi (FA:han) saadessaan olla kaiken keskellä. Jos maa (Fis-diabolus-kiirastuli) korottaa itsensä G:ksi, se hyväksyy DO:n so. kahden (dos) kuninkuuden ja saa onnen. Maan kiirastuli on FIS; lieskat, dis = ero(ttua)...
- Jos FIS taipuu manalan mahtiin (= F), se hallitsee, mutta yöpuolen voimilla. Ja se jää yksin. Siksi se merkitsee KUOLEMAN valtaa. FA-raot???; H = HADES
s.105: C = DO; siis ei sol
D = RE
E = MI > F:n "sitoja"
F = FA (Fa ottaa vallan)
G = SOL = AURINKO (alistaa vallan kahdelle C = DO)
A = LA = alla "kaksosten" - II perussävel
B = BAABEK; erottaja; Belsebub, Beetlehem
H = SI = sitoja; SIION; C:n vihollinen/veli - feminiininen molli ilman maj7:ää.
- BII-FLAT (tasanko-alennettu) ~ "alinen mehiläinen (bee)", manalaan ajettu mehiläinen, joka herättää kuolleet....
C-D = "nähdä-sinut"
D-E = de-eus, deos, dos ~ kaksi do:ta
E-F = Efesos, eutanasia, euforia, evankelista, evenkit, evoluuto, etu
F-G = ??? grey zone
G-A = Gabriel, galilealainen, kala!!!
A-H = Ahjo-ahaa-aavistus
H-C = Hoosianna - O-Sanna -riemuhuuto sijalla; Anna! -pyyntö
- IS-pääte (ylennysmerkki?) ylentää ulkoisesti, maallisesti ja alentaa henkisesti, koska F siirtyy AINA C:n ALA-puolelle perussäveleksi.
"A" = tulevaisuus, oivallus, "sanan valo"; Au -kulta; aurinko laskeutuu maaloveen.
- "Alhaalla" ei ole paha, vaan kiertokulun välttämätön yöpuoli. Ei ole kahta todellisuutta vaan se tarvitsee tukipisteen, MAAILMAA-KATSOVAN MIES-ISÄN!
> s.107-109 DO-RE-MI-FA-SOL-LA-SI-DO -tavujen luonnehdinta:
- Do-re ~ door 'ovi' > Est. 'kaunis; tore'; Thor
- Re-mi (x) ~ sekoittaa uudelleen (järjestys)
- Mi-fa ~ "Minun isäni" (min far); pappani, faarao, Fahn; Fatikaani; Fatah-kohtalo
- Fa-sol ~ phase-vaihe; aaltoliike; fariseus; paja - baju-kehtolaulu
> isän (fa) ja auringon taistelu; Fa-isä tavoittelee auringonvaloa
> mi < fa (pieni) & fa > sol (suuri)
- Sil-la = Laulun virta (naisellinen) auringosta meren emoksi, kun ei tyydy minuun/itseensä.
- La-si 'helisevä-särkyvä' ~ ti-tu-du 'sinä': La-ti = lakaista tie, antaa (las) valmistaa tie Herran (dos) laskea-tulla.
- Sävelen ylennys ja alennus on myös henkistä laatua ja vain tässä henkisessä muodossaan se on universumin eli maailman-kuvan vipuvarsi, ei siis fyysisessä muodossa. Maailmankaikkeus ei siirry, se on - mutta tajunnassa sen kaleidoskooppi järjestyy uudelleen. Säveltä (asteikkoa) siis kierrätetään itsensä ja satelliittiensa ympäri.
do ~ Thor
re ~ Rex, Ra; purra erehtyä; uudelleen-arvioida
mi ~ pieni mi-ni ~ minä
fa ~ va = lähteä, mennä pois; vainooja; war; father; vapaus,poissa-olo
sol ~ solo (yksin)
do-mi-sol; kaksin-minä-henki > ajattomuus
la ~ '(sävelten)laine; antaa, lepo'
ti ~ sinun (kanssasi), sinulle
- FA on siis fallos > fall > sävelen lankeemus ansaan, lankeaminen loveen.
LAS = IRTI; PHALLOS = irtoava fallos = VAL-LO-TUS, PALLO, yö-veli-vastakohta...
7.4.95 IRTOLAPPUJA:
PK: s.129 - Kuolan soitin TUOHI = ven. kora (kara), Kola:
- ulvova vihellysääni: "köer", kõer
- PK: s.130 PAJUPILLI oli Väinämöisen soitin! Sillä hän lumosi eläimet ja linnut. Siksi paju oli pyhä puu... Henki (= tuli) - tuuli (= ilma) - vesi - maa - alue (lääni) - joka soi (= D = soida) - (KAIKUEN) = PAJUPILLI
[En ymmärrä enää!]
PK Ketchuan Munaa kusipadassa = (suom.) 'rakkautta riemukukkulalla" ei ole osoitus erityisestä sukulaisuudesta vaan päinvastoin edustaa ääripistettä, jota kauemmas kieli ei voi enää mennä.
- Voisiko musiikissa olla sama ilmiö? Mitä Kalevalamelodiikka SIELLÄ tarkoittaa?
8.4.95 - Ihmiset näyttelevät aamusta iltaan työssään ennalta suunnitellun käsikirjoituksen mukaan. Teatterinäytelmiä he katsovat nähdäkseen aavistuksen elävästä elämästä, so. jumalallisen kosketuksen.
(Katrin Korkina vierailemassa Jyväskylässä 11.4.95 saakka - keskustelujen tuloksia:)
lpKld šereda = riekon (kurkkunikama-) maracas
lpKld šummer(j) = Kuolan shamaanirumpu (vain suullisen perimätiedon mukaan).
ven. šum 'hälinä, meteli'
Rykov kirjoitti saamelaisten mahdollisista yhteyksistä sumereihin.
- Arkangelin saamit ennen vallankumousta - vielä ehkä sama laulutyyli löytyy alueelta kuin yhdessä Vepsän kylässä, jossa laulutyyli sama, mutta Arkangelin - Karjalan festivaalit 80-luvun lopussa Kizin saarella - laulutyyli...
- Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan-soitin on saamelaisilla kuin "kottikärryt" (???), Kysymyksessä on hakassien chathan, josta nimi on lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) - so. kolistelulauta (Est.Lokkulaud), soiva puu. >? Touch + sang ~ koskettaa-laulaa' (???)
~ Vrt. nivhien hatšand -kapulat ja hakassien chathand -kielisoitin!
- Piessj 'soittotuohi' (Kildininsaame), joka njurke 'viheltää' kuin pajupilli. Pajupillejä käytettiin erilaisia - eri metsästystapojen ja -kohteiden mukaan.
Ven. golos 'ääni' >? COLOSSEUM ~ KOLOSSI ~ KOLOSSAALINEN
- Voronje-kylä on tuhottu neljästi. Ruts = '(yleensä) vieraat ihmiset' ~ tshuudit
- Dualistinen musiikki on sellaista, ettei kuulija heti tiedä, kuunnellako päivä- vai yöpuolta, koska hän ei erota, kumi on kumpi. Tällainen on esim. "ykkösen paikka". Kansanmusiikkikulttuurien vaikutus on siinä, että niillä on vähintään kaksi tukipistettä, kun me sen sijaan etsimme niistä vain toista.
[30.1.14: Yleensä sanaetymologia-pohdiskelut ovat kotisivullani vasta vaiheessa kaksi.]
09.04.95 - "Laulettu viisaus" (visa = sång) oli Pasific'in ihmisten venematkojen kartta.
- Sanojen rinki on sanojen saari, sanaton saari. Sana-Don -saari virtaa, se soi, ei puhu. Siksi soitto on feminiinistä. Se tehoaa paremmin naisiin, jotka alkavat cry ~ X-ray -säteillä, mennä lament-lamaan...
13.04.95 - Kiirastorstai:
- Vanha musiikki on säännötöntä. Se on kuin kaloja täynnä oleva verkko. Ei voida sanoa, mikä kaloista on 'se oikea', sillä 'kalalla olemiseen' liittyy monenlaisuus, monimuotoisuus. Tämä monimuotoisuus pyrkii musiikissa esille aina, kun siihen vain on mahdollisuus. Melodiavariaatiot ovat eri kokoisia kaloja. Verkko on itse sääntö. Verkon säännöstö on sumea. Verkon kokeminen on säännöstön tarkistusta (ja päivitystä?). Voimme siis puhua laulujen verkostosta.
Yksisäkeisyys = 'porkkanarivi'
Kaksisäkeisyys = 'Pähkinän kuori ja pähkinä, perunan kuori ja peruna, herneen palot ja herneet'
Kolmisäkeisyys = 'Peuran nahka, liha ja veri',
Nelisäkeisyys = '(lisäksi) luut'
Monisäkeisyys = 'Sipuli, kaalikerä'; Joko sisältä ulos tai ulkoa sisälle.
18.4.95 - Taide ja hulluus kulkevat rinta rinnan, koska molemmat liikkuvat, uivat assosiaatiomaailmassa. Niiltä puuttuu tietoisen minän selkäranka. Niiden ei tarvitse välittää arkipäivän informaatiota.
- TAIDE (yö - vasen - seksi) - USKONTO (taistelu - oikea - leipä). Taidesodat ja leipäyöt ovat harvinaisuuksia.
20.4.95 - Musiikki on kuin kieli. Uusi soitin (?) hyväksytään käyttöön vain sitten, kun JO on olemassa jokin äänimaailma, mitä musiikki voi kuvata. Näin ollen:
- Saksofonista tuli suosittu vasta höyrylaivojen aikakaudella.
- Sähkökitara olisi aloittanut voittokulkunsa jo viime vuosisadan puolella, koska satamien ja terästehtaiden, romuttamoiden yms. Äänet JO olivat olemassa. Tarvittiin kuitenkin pommikoneet äänineen, ennen kuin tie oli valmistettu Herralle. Jimi Hendrixin saapua.
20.4.95 Menomatkalla Tornioon.
- Suurin informaatio on tahtiviivojen jälkeen. Se on monimutkaisin, tärkein ja opitaan viimeiseksi. Se on luuranko. Jälkiruoka on lopussa. Se on viihdettä, 0-informaatiota, joka pienenee loppua kohden. Mitä lähempänä lauseen loppua ollaan, sitä ennalta-arvattavampaa loppu on (ääretön muuttuu nollaksi).
- Kahden erilaisen nuotinnuksen avulla löydämme musiikin luurangon, so. pelisäännöt. Vertailemalla niitä pääsemme kaksijakoisuuden sydämeen.
+ Eestin saamel.levyllä on shamanistista kromaattista musiikkia. Se on itse asiassa yleinen Lovozeron melodiatyyppi. Äkkinäiset katkot ovat tyypillisiä shamaanimusiikille. ("Pajan ruotšla...", "šuur seite..." ?)
- Sanalla on 9 henkeä. Elämä vain piilotetaan. Sverloffin leudd on eest.-saamilevyllä loppupuolella.
- Onko meillä riitasointuihin perustuvaa SÄVEL-terapiaa?
22.4.95 - Pelkkä sanojen käyttö ei ole niiden merkitys, sillä käyttö TAITEESSA on laajempi ja laajentaa käyttöä. So. testaa maaperää. Taide on tiedustelija, joka kokeilee, onko uudella maaperällä elinmahdollisuuksia. Taidetta on siis kaikki, minkä kokeileva puoli ulottuu yli arkielämän keskiverron.
- Sanat kulkevat kuin pajatus/lallatustavut tai melodiafraasit.
22.04.95 - Taidemietteet II (lisäys)
- Myös joikusävelmät tulisi kyetä palauttamaan muutamaan perusmalliin, joiden muuntelua valtaosa on. Perinteen "luu" on opittava "lihassa" sisälle jo tunkeutuneena.
- Sanoilla on oma "luunsa". Puulla on yksi tai useampia juuria. Ehkä tahtilajit ilmaisevat joko juurien tai sarvien monimuotoisuutta. Itse luuranko on ehkä naamioitunut melodioiden pehmeyteen. Tai sitten rytmiikka on "luut" ja melodia "lihat". Ehkä luita ja lihoja on molemmissa. So. teemaidea ja sen muunnelmat; melodia ja rytmi.
26.04.95 Teresa, Terttu
- Jokaisella sävelnimellä on kolme eri merkitystä. Onko ne kaikki keksitty vai puuttuuko puolet so. suom.ugrilainen yöpuolisko?
- Ja millainen vene minun pitäisi rakentaa? Sana-NAULAT (nael) ovat, mutta vene puuttuu. Mihin minulla on matka? Mihin Väinämöisen piti lähteä? Elämän merellekö?
1) Väinämöisen laulu
2) Maailman synty
3) Antero Vipunen
4) Kaikukeihäs
5) Karhunpeijaiset
6) Velho
7) Tulinuoli
8) Riekko
9) Käärme?
Mitä vielä? Pohjantahti-Piirpauke-Karelia???
27.04.95 - Sanasymmetria voi olla vain vuoristojen tuotetta. Sitä ei ole keksitty aavikolla, viidakossa eikä merellä. Mitä siellä on keksitty? TAIVAS ja MAA. Vuoristo on Paratiisin käärme.
28.4.1995 - Ilpon päivä.- tähtitaivas klo 00.15
- Myös sävelien on oltava jaettavissa 2:n ja 3:n ryhmiin, jotta saamme IDUn esille. Kahdesta kaksijakoisesta voi tulla yksi kolmijakoinen, mikäli ensimmäinen loppuu samaan, mistä toinen aloittaa.
- Voi olla, että koko 2-3 -rytmisysteemi romuttuu moniselitteisyyden takia. Tällöin saa SYKLI suuremman merkityksen, koska se ilmaisee yksiselitteisesti jakson pituuden. Ellei jokin teema-aihe katoa kesken esityksen.
- Est. viiside-ga 'laulujen kanssa' Miten laulun avulla päästään viiteen, kun h ei ole edes asteikon 5. sävel. R. Visa 'näyttää, osoittaa'.
30.04.1995 Vapunaatto.
- Improkansanmusiikin tietyllä melodialla on kaksi muotoa: maskuliininen selkäranka, so. ne melodiapiirteet, jotka löytyvät kaikista esimerkeistä, so. maskuliininen/feminiininen perinne.
Toinen muoto on kaikki ne variaatiot, niiden koko kirjo, joka liittyy lihaksi tuon luurangon ympärille. Jotka muodostavat kentän napaluurangon ympärille. So. tappi ja pyörä-kiekko.
- Musica africana: Lundu on afrikkalainen rituaalilaulu, jota lauletaan kehässä.
2.5.95 - Muodostuuko tietty musiikkikulttuuri M-F-N -pohjaisesta kokonaisuudesta? Yksi johtaa, toinen on seuralainen (fem.), kolmas on välittävä tekijä, joka aiheuttaa hyppäyksen ylisestä aliseen? Verkon silmän neljäs tekijä on yhteys naapurikulttuureihin so. ulkomusiikilliset tai ulkonäköön perustuvat assosiaatiot. Viides tie on verkon silmän läpimeneminen.
3.5.95 - Sanat nousevat ja laskevat kuin sävelet. Nousu tarkoittaa siirtymistä kirjaimistossa loppua kohti. Lasku on paluuta aakkoston alkuun. Nousu ja lasku ovat myös ajallisia ilmiöitä. Nousu on nykyhetken lähestymistä menneisyydestä ja lasku on paluuta juurille. Jos lasku on alussa, tarkoittaa se tulevan siirtymistä nykyhetkeen. Ja nousu paluuta "ohuuteen", so. ilmaan, so. tulevaisuuteen. "Korkeus" on siis kaksiselitteinen asia: 1) maallinen ja taivaallinen, 2) materiaalinen - henkinen ja 3) nykyinen tuleva-mennyt.
- Sarjallisuus ja symmetrisyys ovat avioliitossa.
- Myös musiikki muuttuu joko ulkonäöltään tai sisällöltään. Miten voin tunnistaa kaksi musiikkia sisällöltään samaksi, vaikka ulkonäkö olisikin erilainen? Kuinka monta erilaista alkusiementä on olemassa. Kolmeko? Vaiko kaksi toisiinsa sidoksissa olevaa vastakohtaa?
- Miten duuri uppoutuu molliin? Miten sävelet nousevat ja laskevat?
6.5.95 - Joseph Campbell: The masks of God; Primitive mythology (s.71): Throughout the higher mythologies there is abundant evidence of dualistic systems of imagery.
- Musiikissakin saattaa olla duaalinen teema-asettelu. Näkymä ulkoa sisälle ja sisältä ulos. Miten se ilmenee?
26.07.1995 Tulinuoli on periaatteessa tehty. Riekon orkestrointi alullaan... Mutta nyt tappelen tietokoneohjelmien kanssa. Energia menee musiikin tekemiseen.
15.8.1995 - Fennougristikongressi päättyi tänään ja Ene matkusti eestiläisten kanssa bussilla Eestiin. On rätti olo. Puhelimet soivat ja pitäisi saada Riekon demokasetti Kupiaiselle tämän kuun loppuun mennessä. Virtaranta kiitteli ihmisille avuliaisuuttani. Lupasin nuotintaa hänen karjalaisitkujaan lisää. Pakko nyt aloittaa Riekon kanssa. Kari Hakala tulee huomenna tänne ja sitten torstaina lähdemme Äkäslompoloon.
02.10.95 Jätin Riekon viimeiset partituurit Äkäslompolossa lauantaina (30.09.95). Itkien liikutuksesta. Itku alkoi jo autossa Tornion ja Kolarin välillä kuunnellessani "Voi minun karhuni" demoversiota kasetilta. Kolme ekaa laulua työstin loppukuntoon jo perjantaina ajaessani autolla Jyväskylä-Tornio -väliä.
- Velho oli menestys. Noin 7000 ihmistä. Näin purolla joutsenen noin neljän metrin päästä, kun se lähti pää jalkojen välissä hiipimään pakoon mätäsuomia pitkin.
- Kuolan matka oli raskas. Ene ja minä näimme neljä hyljettä Teriberkassa ollessamme "vankeina" paikallisessa hotellissa kahdeksan tuntia, (koska meiltä puuttuivat viralliset vierailuluvat tällä sotilasalueella. Murmanskista saapunut upseeri kuitenkin myönsi meille jopa erikoisoikeuden palata Suomeen myöhemmin Sallan puolisuljetun raja-aseman kautta.) Kävimme myös Joonassa.
- Siitä lähtien olen säveltänyt Riekkoa, viikon Eestissä ja viikon täällä Jyväskylässä. Tulinuoli on jo lähes valmis (~ 50 min.). Riekko on jo nyt 1h 50min, mikä tekee noin 200 partituurisivua.
[Jatkuu osassa XVI: 20.11.95]