1971-72 Kevyen musiikin koulutus III

24.8.71 ti         Uusi Suomi - Tku: Vorotkin juhlivat Ruissalossa - Autoja, telttoja ja rahaa vietiin rock-yleisöltä.

- Päiväämätön: POP-seminaarissa puhuttiin salaliitosta - muusikoista.

- Päiväämätön: Rock-ajatuksia Sibelius-museossa.
Ruisrockin alkuvauhti otettiin Sibelius-museon sisätiloissa perjantaiaamuna klo 10, jolloin innokkaimmat popmusiikin harrastajat ahtautuivat seminaarihuoneeseen täyttäen sen viimeistä lattiapaikkaa myöten. Ilpo Saastamoinen ja Klaus Järvinen pohtivat popmuusikon asemaa ja arvostusta Suomessa, minkä jälkeen englantilainen Tony Palmer laajensi aiheen kansainväliselle         tasolle valottaen popmusiikin ja tiedotusvälineiden kipeitä suhteita.

Musiikinopettaja Klaus Järvinen oli sitä mieltä, että popmuusikon heikko arvostus johtuu hänen heikosta koulutuksestaan. Niinpä Järvinen esittikin ensisijaisena parannuskeinona sekä muusikoiden että heidän opettajiensa mahdollisimman pikaisen koulutuksen, sillä popmuusikon arvostus voi nousta vasta hänen ammatti-taitonsa myötä.

Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio MAF:n varapuheenjohtaja Ilpo Saastamoinen väitti puolestaan, että muusikon ammatin arvostus riippuu ensi-sijaisesti sen taloudellisesta turvallisuudesta. Hän piti muusikkojen eläke-vakuutuksen, vuosiloma- ja ylityökorvausten järjestämistä erittäin tärkeinä samoin kuin työnantajien saamista valvonnan alaisiksi välttämättömänä. Saastamoinen painotti edelleen, että muusikoiden sosiaalinen asema voi parantua vain järjestäytymisen avullä.

Kriitikko, kirjailija, ohjaaja ja Cambridgen opettajp Tony Palmer määritteli esitelmässään pop- musiikin uuden kulttuurimuodon kansainväliseksi kieleksi ja rajasi termin käsittämään vain popin musiikillisia huippuilmiöitä, jolloin se on ymmärrettävä lähinnä vähemmistön musiikiksi. Tätä heijastaa Palmerin paradoksaaliselta tuntuva lausahdus: "Mitä musiikillisempaa pop on, sitä vähemmän populaaria se on." Erotettuaan täten popmusiikin populaarista listamusiikista Palmer pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi tiedotusvälineet eivät juuri lainkaan huomaa edistyksellistä poppia, josta Palme käyttää termiä "parempi musiikki". Ja hän päätyy siihen, että popmusiikin heijastaman elämänasenteen arvostukset poikkeavat niin voimakkaasti yleisistä, että enemmistön ajattelutapaa on suojeltava näiden haitallisilta vaikutuksilta.

Esitelmänsä päätteeksi Tony Palmer näytti ohjaamansa elokuvan All My Loving, jossa tunnetut popmuusikot kuten Paul McCartney, Frank Zappa, Pete Townsend, Eric Burdon ja Donovan esittivät ajatuksiaan popmusiikista, sen tehtävästä ja omasta asemastaan sen kentässä.

Niille jotka eivät vielä tämän nelituntisen seminaarin jälkeen tunteneet itseään täysin valmiiksi siirtymään Ruissalon nurmelle koko illan kestävää ulkokonserttia kuuntelemaan pyöri kaupungin elokuvateatterissa virikkeeksi Tony Palmerin elokuva Creamin jäähyväiskonsertista.

 

28.8.71 Keskisuomalainen - Kari Kallio: Popmuusikon asema seminaarin aiheena
Ulkomaisia asiantuntijoita edusti englantilainen kriitikko, Tony Palmer, joka alustuksessaan väitti mm., että tiedotusvälineiden kesken on salaliitto, jonka kohteena on pop-musiikki. Niiden suhtautuminen ei ole kuulemma vain välin-pitämätön, vaan jopa vihamielinen. Syyksi Palmer kertoi sen, että tiedotusvälineet pelkäävät sitä, mitä pop-musiikki edustaa. Pop-musiikin juuret voidaan nähdä negro spirituaaleissa, joiden sisältö ja lähtökohta oli varsin poliittinen. Vielä tänäänkin pop-musiikki liittyy paljolti politiikkaan, minkä seikan tiedotusvälineet myös yleensä laiminlyövät - väitti Tony Palmer.

Musiikinopettaja Klaus Järvisen alustus käsitteli mm. kevyen musiikin koulutusta: "Räikeimpiä epäkohtia koulutuksessa on täydellinen pop-, jazz- ja tanssimusiikin opetuksen puuttuminen. Tämän alan muusikot ovat musiikkinsa itse oppineet kansanpelimanniperiaatteen mukaisesti. Ei ole siis ihme, että hyviä ns. kevyen musiikin soittajia löytyy vain kourallinen. Se koulutus, mitä Suomessa voi saada on irrallisten kurssien varassa ja niitäkin on järjestetty vain rumpaleille ja kitaristeille. Kuinka voidaan puhua muusikon aseman parantamisesta, jos tasoa ei edes yritetä kohottaa. Koulutus on ennen kaikkea kiinni uskalluksesta, eikä tosin opettajiakaan ole. Olisi yritettävä kouluttaa opettajia nimenomaan maaseudun muusikoista  jatkuvan kurssitoiminnan avulla, ja musiikkiopistot kautta maan olisi saatava ottamaan pop-, jazz- ja tanssimusiikki opetusohjelmaansa. Koulutuksesta on lopultakin kaikki kiinni - totesi Klaus Järvinen lopuksi.

Alustusten jälkeen keskustelun aloitti Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry:n (MAF:n) puheenjohtaja, Tomi Byysing, joka painotti erikoisesti sitä, että valtio-valtaa on painostettava, jos halutaan saada korjausta tilanteeseen. Jussi Raittinen Pop-muusikot ry:stä sanoi pop-muusikoita tähän asti sorretun juuri viihdemusiikin vanhempien edustajien ja tietysti klassisen musiikin soittajien taholta, ja että pop-muusikoita on pidetty lähinnä vain diletantteina.

Raimo Wikström, Suomen Muusikkojen liitosta vastasi Järvisen syytöksiin sanoen kaikenlaisen kurssitoiminnan olevan kiinni vain rahasta. Yleismies M. A. Numminen, tällä kertaa mukana levytuottajan ominaisuudessa totesi ammatin arvostuksen mittana tavallisen kansan keskuudessa olevan vain raha, eikä mikään muu.

Jukka Rautiainen tamperelaisbändistä, Alvari Tuohitorvesta väitti nykyisin vallitsevan selvän kahtiajaon: hesalaiset ja ne muut. Hesalaiset saavat levytykset, radio ja tv "puffaa" heitä, samoin maamme luvattoman heikkotasoinen pop-lehdistö.

SOSIAALISET EDUT PUUTTUVAT        
Seminaarin kolmannessa alustuksessa Ilpo Saastamoinen kiinnitti huomiota pop-muusikon sosiaaliseen turvattomuuteen. Pelkkä koulutuksen järjestäminen ei riitä, jos sosiaalinen turva on muilla aloilla niin paljon parempi, että potentiaaliset kyvyt eivät lähde hankkimaan musiikkikoulutusta alan nykyisen epävarmuuden vuoksi. Muusikoiden järjestäytyminen on ensiarvoisen tärkeää, ja myös työnantajapuoli -mm. maaseudun keikkajärjestäjät on saatava - kontrollin alle. Toimiin on jo ryhdytty muusikoiden eläkevakuutuksen, vuosiloma-, sunnuntai-, ja ylityökorvausten saattamiseksi asianmukaiselle, tasolle. Samoin on jätetty ehdotus lisäveron tarkastamisesta - sekä SAK:lle että Verohallitukselle, koska muusikon instrumentti ei mitenkään ole ylellisyys- kuin huvitteluvälinekään, vaan muusikon työkalu.        

Olisi tehtävä selvä ero myös puoliammattimaisten ja ammattimaisten muusikoiden kesken. Sivutoimiset muusikot polkevat tuntuvasti tasoa. He tyytyvät vaatimatto-mampaan osaamiseen. Riittää, kun pystytään käymään keikoilla.

Syntyi keskustelua siitä, kumpi on ensin järjestettävä, koulutus vai taloudellinen ja sosiaalinen turva. Etenkin ravintolamuusikkojen kohdalla todettiin koulutus äärimmäisen kiireelliseksi ulkomaisen muusikkovirran tyrehdyttämiseksi. Yleisön joukosta tullut puheenvuoro kiinnitti huomiota koulutuksen kokonaisratkaisuihin ja muistutti tulevasta peruskoulusta. Klaus Järvinen totesi tähän, että Suomessa tehdään nyt sama virhe, jota Ruotsissa parhaillaan yritetään korjata: laiminlyödään taideaineet koulu-uudistuksen yhteydessä.

Muusikon sosiaalisen aseman parantaminen merkitsee todennäköisesti ulkomaisten yrittäjien vähenemistä, jolloin esiin astuu kotimaisten muusikoiden koulutus-kysymys. Tällä hetkellä sitä selvittelee MAF laajakantoisessa tutkimuksessaan alan koulutuksen aikaansaamiseksi. Näyttää siis todella siltä, että tulevaisuudessa muusikot eivät enää sleepaa, vaan ovat mukana ajan rytmissä.
KARI KALLIO

 

Päiväämätön: Bjarne: Seminarium kring popmusikerna inledde rockfestivalen
(AU) Den andra intornationella rockfestivalen inleddes inofficiellt på fredagsmorgonen med ett seminarium kring popmusiken och dess utövare. Ett hundratal ungdomar hade samlats till Sibeliusmuseets - stora auditorium för att följa med seminariet. Som inledare fungerade musiklärare Klaus Järvinen, som representerade musikutbildningen och Ilpo Saastamoinen som representerade  yrkesmusikerna.        

Den andra inledaren popmusikern Ilpo Saastamoinen konstaterade att MAF, federationen av fackföreningar inom musikbranschen, hårt driver på att musikeryrkets anseende skall höjas. En orsak till det låga anseendet är att man fortfarande betraktar musikern mer som en människa som utövar en hobby än ett yrke och att lönenivån allmänt sett är låg i branschen. Vissa toppnamn förtjänar visserligen mycket bra, men den stora massan av amatörmnusiker på landet har inte en lönenivå att skryta med. Den här olägenheten kunde uphjälpas genom att musikerna organiserar sig, fortsatte Saastamoinen, och nämnde som ett alternativ MAF. Först då kunde musikerna också få de sociala förmåner som andra yrkesgrupper åtnjuter.

 

ILMOITUS
Pidän syyslukukauden kestävän luentosarjan POPMUSIIKISTA maanantaisin klo 10-12 Musiikkitieteen laitoksella. Ensimmäinen luento on 20.9. 71. Luentosarjan tenttiminen korvaa Sandbladin kirjan "Popmusik" cum laude-vaatimusten kohdasta 8. Popmusiikin historian ohella luentosarja sivuaa myös jazzin sekä improvisoinnin ongelmia tyylianalyysien avulla.
Ilpo Saastamoinen tilapäinen luennoitsija

 

29.9.71         Etelä-Suomen Sanomat - C-r:
Viihdekonsertti kahteen kertaan - Kevyen musiikin asema selvästi muuttumassa.
(Kuvateksti: Nacke Johansson kapellimestarina - ja kappaleiden sovittajana- on tuttu hahmo Lahden kaupunginorkesterin viihdekonserteissa. Tällä kertaa vierailee Johanssonin... lisäksi kitaristina Ilpo Saastamoinen, joka kuuluu mm. kansan-musiikkiamme uudelleenviljelevän popyhtye Karelian 'kalevalaiseen' joukkoon.)

- Minä olen jo aikaisemmin kertonut, kuinka Lahteen on aina hauska tulla tekemään konserttia viihteelle myönteisen soittokunnan kanssa, minua ei siis kannata haastatella...
Näin tokaisi tämäniltaisen kaksoisviihdekonsertin johtaja Nacke J o h a n s s o n eilen harjoitusten lomassa. - Haastatelkaa mieluummin Ilpo Saastamoista; hän on nuori hyvä popmuusikko, soittaa kitaraa tässä konsertissa.
Eikä kapellimestari antanut vihjettään turhaan - Saastamoisella olisi ollut paljonkin sanottavaa suomalaisen viihteen, popin ja yleensä suomalaisen musiikin tilanteesta. Mutta itse asiassa kumpikin illan nimekkäistä vierailijoista olivat yksimielisiä eräistä tärkeistä asioista, jotka koskevat viihteen, popin ja jazzin arvostusta, muusikon sosiaalista asemaa, koulutusta.         

- On hieno asia, että sinfoniaorkesterikin soittaa poppia, jos asiaan paneudutaan kunnolla, siten, ettei soittajille jää turhauttavaksi vaikutelmaksi: tämä nyt on sitä himphamppua. Jotain tällaistahan koettiin jälleen Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä.
[> Oliko se Panulan johtama Hgin kaup.ork:n konsertti + T. Kansa 13.5.71?]

Ilpo Saastamoinen - yksi Karelia-yhtyeen tunnustusta saaneista jäsenistä - uskoo, että kunnallisessa systeemissä lähinnä musiikkilautakunnat tai vastaavat elimet usein vähättelevät jonkin viihdekonsertin järjestämistä. Tällainen vähentää myös soittajien keskuudessa tämäntyyppisen musisoinnin arvostusta.
- Onneksi Lahdessa ei suhtauduta tällä tavoin. Täällä on oikein mukavasti asennoituva orkesteri, joka tekee tosissaan työtä, huomauttaa Nacke Johansson väliin.

- Joka tapauksessa on erittäin positiivista, että kaksi kovin pitkälle toisistaan etääntynyttä musiikin lajia voivat tällä tavoin päästä kosketuksiin toistensa kanssa, toteaa Ilpo Saastamoinen. Mutta kun kysymyksessä on suuri orkesteri, nimenomaan sinfoniaorkesteri, sovitukset muodostavat aina melkoisen ongelman, ja kovin pitkälle ei popin suuntaan voida mennä.

Saastamoisen mielestä olisi kuitenkin mahdollista päästä tuloksiin järjestämällä siten, että jokin popbändi soittaa sinfoniaorkesterin solistina. Ns. suuressa maailmassa vedetään suuria yleisöjoukkoja mukaan tällaisiin konsertteihin, ja usein liikutaan hyvinkin huipputasolla. Vaikka tulokset eivät ehkä niin ehdottomia olisikaan, joka tapauksessa näinkin voitaisiin lähentää kahta erityyppistä musiikkia ja yleisöä.

Menossa hyvään suuntaan
Keskustelu sivuaa myös muusikon ammattiin liittyviä koulutuksellisia ja sosiaalisia kysymyksiä, jotka meillä odottavat korjausta nimenomaan kevyen musiikin alalla. Koulutus on kokonaan järjestämättä, samoin olisi päästävä työehtosopimuksiin, jotka koskevat myös ravintolamuusikoita ja koko ns. keikkatoimintaa.

Ilpo Saastamoisen arvion mukaan asiat ovat kehittymässä hyvään suuntaan. Mitä koulutukseen tulee, jo sillä on merkitystä, että musiikin opettajiksi valmistuvat osallistuvat lyhyille pop- ja jazzmusiikin kursseille.

Juuri musiikin opettajien tietous on tärkeä asia. Ilmeisesti olosuhteet ovat kehittyneet sellaisiksi, etteivät opettajat enää kestä sitä tilannetta, etteivät he tiedä mitään musiikista, joka merkitsee paljon heidän oppilailleen.

Saastamoisen tietojen mukaan Sibelius-akatemiankin oppilaskunnan piirissä puuhataan jonkinlaista poporkesteria.
- Näin on hyvä. Koulutuksen tietä nousee taso, ja tason kohoamisen myötä kohoaa musiikin arvostus. Tosin meillä jo nytkin on kaikilla musiikin aloilla päästy melko hyviin saavutuksiin, ja on saatu kansainvälistä tunnustustakin. Mutta olisi todella päästävä siihen, että musikaalisesti lahjakkaat, pätevät ihmiset todella pysyisivät alalla ja keskittyisivät siihen opiskelematta samalla esim. ekonomiksi helpomman ja turvatumman leivän toivossa.

Tähän niin Saastamoisen kuin  Johanssoninkin mielestä tärkeään tavoitteeseen tuskin päästään, ellei alan palkkausta, työaikajärjestelyjä ym. sosiaalisia etuja saada järjestetyksi nykyistä paremmalle kannalle kiinteine, koko alaa sitovine sopimuksineen.

Kaksi konserttia
Illan konsertin ohjelmassa olevat kappaleet ovat kaikki Nacke Johanssonin sovittamia. Itse puolestaan hän pitää merkittävimpinä uusia sovituksiaan, kahta suosittua elokuvasävelmää, Frans Waxmanin Peyton Place-teema ja Francis Lain - Carl Sigmanin Love Story sekä Jeff Christien Yellow River.

Konserttiohjelma soitetaan kahteen kertaan, sillä yleisön osoittaman kiinnostuksen vuoksi on voitu järjestää ylimääräinen konsertti klo 18. - C-r.

 

18.10.71         STTK-kokous Tampereella

19.10.71 - Aamulehti - valokuva:
KANSANMUSIIKKIA TAMPEREELLE? Valtion säveltaidetoimikunta kävi maanantaina Tampereella pitämässä kokouksensa ja tutustumassa kaupunkiin. Kokouksen ohjelman keskeinen kohta oli toimikunnan esitys opetusministeriölle. Siinä suositetaan kansanmusiikin professuurin perustamista Tampereen yliopistoon. Lisäksi toimikunta keskusteli valtion musiikkituen jakamisesta merkitykseltään paikallisten ja alueellisten orkesterien kesken. Kokouksessa oli läsnä kolmea jäsentä lukuunottamatta koko toimikunta: ens. rivi vas. Pekka Gronow, Oiva Hilden, Kauko Kuosma (puh.joht), Martti Lohikoski, toinen rivi vas. Olavi Pesonen, Vili Pullinen, Ilpo Saastamoinen, Pentti Yrttimaa ja takana Risto Kivelä (siht.). Vierailupäivän ohjelmassa oli käynti Näsinneulassa, kaupungin tarjoama päivällinen sekä Tampereen Oopperan ensi-ilta Konsuli.

19.10.71         - Kansan lehti - valokuva STK:n kokouksesta Tampereella

 

25.10.71         Savon Sanomat: Pop- ja jazzseminaari Varkaudessa - Kevyen musiikin koulutus maassamme järjestämättä

 

Taidetoimikuntien neuvottelutilaisuus Aulangolla 20.-21.11.1971

A-MUISTIO:

- Pop/jazzkoulutuksen tarve, harrastuksen herättäminen koulussa.

- Radion/TV:n vastuu maan KOKO / KOKO maan musiikkielämästä.

- Kevyen musiikin työpaikkojen - ei soittajien puute

- Vakanssit musiikkiteatterissa, läänien pop/jazz-alueorkesterit

- Pop/jazzkoulukonsertit

- Musiikinopettajien pop/jazzkurssitoiminta

- Läänien toimenpiteet: apurahajärjestelmä, levykirjastot, opetus

- Koulutus nyt ja huomenna: musiikkiopistot

- Taiteellinen taso / palkkaus

 

B-MUISTIO:

20.-21.11.71  Valtion säveltaidetoimikunta H:linnassa Aulangolla kokouksessa.
                    21.11. klo 13 "Musiikkileirit ja kurssit" (Pesonen, Yrttimaa, Saastamoinen)

1)         Oopperaharrastuksen herättäminen koulussa / Oopperan tarve

2)         Pop/jazzharrastuksen herättäminen koulussa / pop/jazzkoulutuksen tarve

3)         Pop/jazz/käyttömusiikkialalla työpaikkojen/soittajien puute

4)         Pop/jazz-vakanssit musiikkiteatterissa

5)         Läänien pop/jazzalueorkesterit

6)         Pop/jazz-ohjelmisto lasille ja nuorille sopivaksi?

7)         Pop/jazz-koulukonsertit

8)         Musiikinopettajien Pop/jazz-kurssitoiminta

9)         Läänien toimenpiteet: levykirjastot + kirjallisuus & apurahajärjestelmä

10)         Koulutus nyt/huomenna - korkealuokkainen opetus

 

20.-21.11.71 "Musiikkielämän keskeiset kysymykset esillä Aulangolla" (mikä lehti?)
              - valtion säveltaidetoimikunnan ja läänien taidetoimikuntien edustajien neuvottelutilaisuus Aulangolla 

 

13.12.71 ma  Kulttis - Popmuusikot ry:n Popskabat - Karelia (Heikki Hiekkala, org.)
             > 14.12.71 ti Ilta-Sanomat: Tuli miehiä Torniosta
             > Hufvudstadsbladet (?) - Av Christer Herlin

 

Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaatio ry:n toimintakertomus vuodelta 1971.
... suoritettiin hallituksen uudelleen valinta jäljellä olevaksi toimikaudeksi seuraavasti:
a) hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tomi Byysing
b) hallituksen kahdeksi varapuheenjohtajaksi Per-Erik Nelin ja Ilpo Saastamoinen

 

27.-30.12.71 TV-1 -harj. (27-28.12.) + nauh. (29-30.12) Oulunkylä (Klasu Järvinen)

> 31.12.71    Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä
                  "Lomalla ei laiskotella - Nuoret muusikot Oulunkylän leirillä"
                & 1/1972 Muusikko - Julius Heikkilä: Nuorten pop/jazzleiri

 

1972:         

5.1.72    Paronille klo 18 (koulutussuunnitelman teko)
         + 15.1. la klo 12, 19-20.1., 30.1., 12.3. jne;
            30.3. Kolmen vuoden mus.koulutuskurssi oltava selvänä.

27.1.72  Paroni, IS ja Klaus Järvinen; koulutussuunnitelmakokous > 18.3.72

 

Muistilappu joskus 14.2.72 jälkeen (päiväämätön):

1)         Apurahamahdollisuudet

Työolosuhteet (sivuammatit yms.)

Harjoitusolosuhteet (-paikat, terveydelliset olosuhteet)

Palkkaustaso

Opintokustannukset ja -aika sekä -mahdollisuudet (so. Varallisuus)

Soittimien yms. hankinta (soitinpankki?)

Sosiaaliset edut, vapaa-aika, eläke, vuosilomat, terveydenhoito

Oikeusturva

Ulkomaalaiskysymys

Järjestäytyminen

Ammattilainen/amatööri vastakkainasettelu - sivutoimisten muusikkojen määrä

 

2)         Musiikin koulutustarpeen selvittely

3)         Alueellinen/valtakunnallinen orkesteri- ja konserttitoiminta

4)         valtakunnallinen orkesteri- ja konserttitoiminta - varuskuntasoittokunnat

5)         Asennoituminen taiteeseen musiikin osalta

6)         Soitinpankki

7)         Musiikin julkaisutoiminta

8)         Selvitys musiikin apurahojen jakautumisesta aloittain/alueittain/kielellisesti

 

TOINEN LUOKITTELU:

1)         Ooppera- ja sinfoniaorkesterit sekä teatteriorkesterit

         - Armeija, poliisi

         - Teosto, Gramex (tekijänoikeudet)

         A)      Radio ja TV

                  Levytystoiminta

                  Ravintolamuusikot

                  Keikkamuusikot

                  Koulukonsertit

         B)      Solistit, laulusolistit

                  Äänenharjoittajat, äänenjohtajat, säestäjät

                  Tilapäiskonsertit

                  Mainos- ja teatterinauhat

                  Filmimusiikki

2)               Sovittajapalkkiot:        
                  Armeija, poliisi - Teosto, Gramex (tekijänoikeudet)

                  Radio, TV, teatterit, ooppera

                  Levytys

                  Tilapäistyöt esim. keikkabändeille, konserttisovitukset

                  Filmi- ja mainosfilmimusiikki

3)               Kapellimestarit:  Radio, TV, sinf.orkesterit,

                  levytys, filmi- ja mainosmusiikki

                  teatteri, ooppera, konsertit

                  Kuoronjohtajat

4)               Säveltäjät: Radio, TV, levyt & Teosto ja Gramex

                  sinfoniaorkesterit, ooppera, teatteri, mainos, tilapäistilaukset

5)               Opettajat:  Eri koulutustasot - koulut, opistot, kurssit, leirit, yliopistot, Sibis

                  Kuukausipalkka - tilapäistyöt, yksityisopettajat

6)               Sanoittajat, kääntäjät

7)               Kuorot ja soittokunnat, big bandit

8)               Amatöörit

9)               Kirkkomuusikot, kanttorit, urkurit, kirkkokuorot

10)             Manageripalkkiot

11)             Musiikintutkijat

12)             Kriitikot, muusikot - esitelmät yms.

13)             Nuotinkirjoittajat

14)             Soitinteollisuus, nuottikustantamot, soitinkorjaajat.

 

23.2.1972         Uusimaa (Porvoo) "15 vaan ei 17" - Avainasemassa
Popmuusikot r.y:n puheenjohtaja Ilpo Saastamoinen on tunnettu nimi mm. Soulsetin ja Karelian kitaristina sekä sovittajana ja studiomuusikkona. Hän on myös valtion säveltaidetoimikunnan jäsen ja hän on suorittanut mum. kand. arvosanan Helsingin yliopistossa pääaineenaan musiikkitiede.
Tällä hetkellä Ilpolla on myös koulukonserttitrio, joka päivisin pitää popkonsertteja eri oppilaitoksissa.

Onko oikein, että määrärahoja jaettaessa eritellään muusikoita heidän edustamansa musiikkisuuntauksen perusteella ja jos tämä olisikin periaatteessa oikein, niin jaetaanko potti oikeudenmukaisella tavalla?
- Mielestäni tuo erittely on ainakin nykyisellään täysin pielessä. Pelkästään huvivero tuottaa suurin piirtein jo sen rahan, joka käytetään klassisen musiikin tukemiseen. Kuitenkin huvivero kerätään sellaisilta paikoilta, joissa ei soiteta klassista musiikkia. Uudet musiikisuuntaukset, kuten esimerkiksi pop ja jazz ovat kuitenkin jääneet pahasti jälkeen, samoin kansanmusiikki. Esimerkkinä voidaan mainita, että Sibelius-akatemia ja Kansallisooppera saavat molemmat vuosittain noin 3,5 miljoonaa valtionavustusta. Jazz- ja popmuusikoille ei sensijaan jaeta vuodessa kuin noin 50 000 markkaa yhteensä.

Antaako koulujen musiikkiopetus tarpeeksi tasaveroista tietoa eri musiikki-suuntauksista?
- Ei anna, eikä siirtyminen peruskouluunkaan tunnu tuovan parannusta, sillä musiikkitunteja vähennetään. Varsinkin pop- ja jazzmusiikki ovat jääneet pahasti jälkeen. Johtunee siitä, etteivät musiikin opettajatkaan yleensä ymmärrä kaiken-laatuista musiikkia, koska sitä ei ole otettu huomioon heitä koulutettaessa.

Levitetäänkö popmusiikista tarpeeksi informaatiota?
- Ei. Mielestäni mm koululaitoksen tulisi huolehtia informaatiosta, sillä oppilaathan ovat yleensä kiinnostuneet pop- ja jazzkulttuurista. Myös opettajia tulisi informoida paremmin nykyaikaisista musiikkikulttuureista.

Miten toivoisit että popmuusikkojen koulutus järjestettäisiin?
- Valtion säveltaidetoimikunta myönsi viime keväänä kohdeapurahan, jonka avulla tulisi tutkia kevyen alan muusikoiden koulutusta. Apurahan tuella tehty komitea-mietintö valmistuu maaliskuuhun mennessä ja siinä ehdotetaan mm pop- ja jazz-instituutin perustamista. Komiteaan kuuluvat Paroni Paakkunainen, Edward Vesala, Klaus Järvinen ja minä (myöhemmin kutsuttuna). Mietintöön sisältyy täydellinen opetusohjelma eri instrumenteille.

Kannatatko erityisen pop-professuurin perustamista johonkin yliopistoon tai Sibelius-akatemiaan?
- Kyllä. Tiedontarve nykymusiikista on valtava. Olen itse luennoinut popmusiikin historiasta Helsingin yliopistossa, ja kolmisenkymmentä opiskelijaa suoritti loppututkinnon luentosarjani perusteella, joten kiinnostusta on siinä missä tiedon tarvettakin. Musiikinopettajia koulutettaessa olisi popmusiikin tuntemusta myös lisättävä Sibelius-akatemiaankin olisi mielestäni välttämätöntä saada erityinen popmusiikin opettaja.

Koska luulet että Suomeen saadaan kevyen musiikin korkeampi oppilaitos?
- Viimeistään vuonna 1974, joskaan ei vielä korkeakouluasteelle. Sekä SAKn, STKn että Liiketyönantajan keskusliitosta on ilmoitettu, että oppilaitoksen perustaminen olisi hyvin tarpeellinen. Ensisijaisesti olisi hoidettava ravintola-muusikoiden koulutus, sillä maassamme on tällä hetkellä noin 500 ravintola-muusikon vajaus, jota on helpotettu ulkomaisella työvoimalla.

Miten olet itse saanut musiikkikoulutuksesi?
- Olen ottanut kaksi kitaratuntia Ivan Putilinilta. Sain myös jonkinverran lisätietoja valmistuessani kansakoulunopettajaksi ja olen suorittanut hum.kand. loppututkinnon, jossa pääaineenani oli musiikkitiede.

Olet itse Suomen Popmuusikot ry:n johtomiehiä. Onko mielestäsi oikein, että muusikot järjestäytyvät edustamansa musiikkisuuntauksen mukaisesti?
- On. Eri järjestöt johtuvat siitä, että meillä on työnantajia, joiden kanssa tulevaisuudessa tehdään työehtosopimukset. Popmuusikot ry. kuuluu SAK:n Teknisten Erikoisammattien liittoon, Ravintolamuusikot ry Hotelli- ja ravintola-henkilökunnan liittoon ja Laivamuusikot Suomen Merimiesunioniin. Meillä on kuitenkin yhteinen katto-organisaatio, "Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio".

Onko muusikko päävastuussa esittämänsä musiikin sanomasta?
- On. Valitessaan ohjelmistoonsa kappaleita, joissa esitetään esimerkiksi poliittisia kannanottoja, ottaa muusikko itsekin poliittista kantaa. Jos hän tarjoaa pelkkää viihdettä, jota poliitikotkin tarvitsevat työnsä ohella, on sekin eräänlainen kannanotto, josta muusikko on vastuussa sitä esittäessään. (*)

Onko popmuusikko pelkästään itseään ilmaiseva taiteilija, vai voidaanko häntä verrata esimerkiksi palveluelinkeinojen työntekijöihin?
- Kyllä ja ei. Etsiessään uutta musiikkia hänellä saattaa olla kommunikaatio-vaikeuksia yleisönsä kanssa, mutta esim. tanssikeikoilla hän on eräänlainen yleisön palvelija.

Mitä popmusiikki oikeastaan on?
- Nykyisen pop-kulttuurin ilmaisukeino. Musiikillisesti se on jatkoa afro-amerikkalaiselle musiikille, ehkä eniten bluesiin pohjautuvana, jossa on vivahteita eri musiikkikulttuureista.

(* Tämä pätee vain puoliksi, sillä kuulijan korvien väli on lopullinen hahmottaja.)

 

2/1972         RONDON POPPALSTA (Oma juttu) > Omia lehtijuttuja 70-l.
Katkelma: Ilpo Saastamoinen:
Pop-jazzmusiikin koulutussuunnitelma on kuluneena talvena ollut eräs sen alan laajamittaisimmista työkohteista. Kysymys on Paroni Paakkunaisen johdolla toimivasta työryhmästä, joka viime vuonna sai opetusministeriön kohdeapurahan niiden suunnitelmien kehittelemiseen, jotka Ilpo Saunio esitti tutkimuksessaan jazzin asemasta ja koulutuksesta Suomessa.

Paronin työryhmä on keskittynyt soitinopetussuunnitelman laatimiseen ammattimuusikoiksi aikoville pop-, jazz-, keikka-, ravintola- ja studiomuusikoille, so. koko kevyen musiikin sektorille (joka edelleenkin on niin raskasta ja vaikeatajuista monelle klassista musiikkia ainoana oikeana pitävälle ihmiselle). Suunnitelma valmistuu maaliskuun loppuun mennessä. Sen jälkeen tulevatkin eteen koulutuksen organisointikysymykset. Päämääränä on sellaisen musiikkiopiston perustaminen, joka tulee erikoistumaan em. musiikinalojen koulutukseen. Sana "perustaminen" tarkoittaa tässä yhteydessä myös mahdollisuutta kehittää tällainen erikoismusiikki-opisto jostain jo olemassa olevasta musiikkiopistosta.

Yleisesti tunnettua on maassamme vallitseva yli 500 ulkolaisen ravintolamuusikon tulva. Tästä syystä ovat niin SAK kuin LK:kin kiinnostuneita ravintolamuusikoiden ammattikoulutuksen pikaisesta aloittamisesta. Aika on kypsä kevyen musiikin koulutuksen aloittamiselle. Toivottavasti tuloksia alkaa näkyä. Myöhemmin keväällä Rondo tulee antamaan tarkemman selvityksen ko. koulutussuunnitelman sisällöstä.

Samoihin päämääriin tähtää Koulujen Musiikinopettajat r.y:n jo toisen kerran järjestämä pop/jazzmusiikkileiri 2-13.7. Savonlinnan lähellä olevalla Varparannan metsäopistolla. Tänä vuonna opettajakunta on laajempi ja innostus vähintään yhtä suuri kuin viime kesänäkin. Tietoja antaa Suomen Musiikinopettajain Liiton toimisto.

 

13.3.1972         Ilta-Sanomat
Turun rockfestivaalit loivat kahdessa kesässä niin suuren maineen ja kannattaja-joukon, ettei mikään muu musiikkijuhla Suomessa ole pystynyt sitä ohittamaan huolimatta yhteiskunnan aktiivisesta rahallisesta tuesta. Ruissalon säveljuhlat on julkisuudessa yritetty leimata Ruissalon sauhujuhliksi, jotta vältyttäisiin näkemästä piikkiä maamme muun musiikkikulttuurin verettömässä lihassa.

Kun estetään Ruisrockin toimintamahdollisuudet, poistuu myöskin tilastollinen vihje popmusiikin valtavasta harrastajamäärästä. Jäljelle jäävät vain tilastot klassillisen musiikin suurista harrastajajoukoista. Niissä tilastoissa ei näy sitä nuorisoa, joka jälleen kerran toteaa yhteiskunnan kieltäneen sen olemassaolon ja joka jälleen kerran maksaa vuosittain huviverona valtiolle 30 miljoonaa markkaa, jota vastaava summa sitten lahjoitetaankin klassillisen musiikin koulutukseen, orkesteri- ja taiteilija-toimintaan osoituksena yhteiskunnan kulttuuriystävällisyydestä. Tilastoissa ei näy nuorisoa, joka maksaa 100 miljoonaa pääsylipputuloina vuosittain tanssimisen halusta. Tällä rahalla tuetaan urheilua, jonka ilmapiirille protestilaulun teksti on yleensä ollut vierasta.

Turun kaupunginisien päätös Ruirockin jatkmisesta/lakkauttamisesta tulee olemaan esimerkkitapaus siitä, vallitseeko yhteiskunnassamme musiikkidiktatuuri vaiko musiikkidemokratia. Popmuusikot r.y. toivoo, että Turun päättävien elinten ratkaisu Ruis-rockin tulevaisuudesta ei syventäisi jo ennestään bassolta kajahtavaa kuilua Ruissalon vihreiden ruohokenttien ja kaupungintalon ikääntyneiden kivimuurien välillä.
Popmuusikot r.y:n puolesta
Ilpo Saastamoinen, puh.joht.

18.-19.3.        Haikon kartano
                   - Paronin kanssa koulutustutkimusta tekemässä

21.4.72 pe    Pop/jazzkoulutussuunnitelma valmistui klo 06.
         -  Luovutus op.min. Pentti Holapalle klo 14.30 + lehdistöinfo - Hämis klo 16
        + (Markku?) Jokipiin radio-ohjelma

 

Pop/jazzkoulutussuunnitelma I s.1:  JOHDANTO
Suomessa on jo vuosikausia keskusteltu vakavasti kevyen musiikin koulutus-ongelmista. Mitä moninaisimpia suunnitelmia on tehty asiantilan korjaamiseksi, mutta konkreettiset toimenpiteet ovat supistuneet toimettomuuteen. Jatkuvat kevyen musiikin puolelta kantautuneet soraäänet 1960-luvun massatiedotus-välineissä eivät nähtävästi ole olleet pelkkää.viihdettä, sillä nämä on havaittu karuksi todellisuudeksi, joka on vähitellen tunnustettu kuuluvaksi myös valtion harjoittaman musiikkipolitiikan piiriin.

Joitakin popin ja jazzin alueita on jo alettu nimittää taiteiksi, mikä helpottaa niiden esilleottamista koulutus- ja valtionapuasioista keskusteltaessa. Toisin on tilanne ravintolamusiikin kohdalla, josta kertoo seuraava katkelma SAK:n ja LK:n työvoimaministeriölle 1.11.1971 jättämstä kirjelmästä: "...Koska ravintolamuusikkojen koulutusta ei maassamme ole järjestetty, ei meillä ole vuosikausiin ollut ravintoloissa esiintymään kelpoisia suomalaisia muusikoita riittävästi. Tästä on ollut seurauksena että suuri osa kaikista ravintoloissamme tällä hetkellä työskentelevistä muusikoista on ulkomaisia..."

Se, että suomalaiset muusikot eivät ole viihtyneet ravintoloissa, ei johdu pelkästä koulutuksen puutteesta, sillä onhan maassamme useita kansainvälistä arvostusta saaneita laulajia ja muusikoita. Hiljaisten ulkolaisten muusikoiden vielä vaiteliaammat managerit ovat olleet "pakotettuja" käyttämään tätä ulkomaista ravintolamuusikkokuntaa kotimaisten         soittajien osoittauduttua "rikolliseksi, ammattitaidottomaksi ja työtävieroksuvaksi ainekseksi", jonka "suhteettoman suuret palkkavaatimukset" ovat johtaneet ohjelmatoimistot ulkomailta yksipuolisesti tuottavan kulttuurivaihdon tielle. Tämän kulttuurivaihdon suomalainen anti rajoittuu noin 10 miljoonaan markkaan, joka vuosittain siirtyy ulkomaille. Jos suomalaiset popbändit soittavat lujaa tullakseen kuulluiksi ja ravintolamuusikot pitävät ääntä alansa epäkohdista, niin ulkolaisille muusikoille oikeusturvakäsite on tarkoin varjeltu ammattisalaisuus ja työsopimus kuin Eleusiin mysteeri, jonka tärkein sisältö on vain kuiskaamalla kerrottua.

 

Pop/jazzkoulutussuunnitelma I s.72:
MUSIIKKIESTETIIKKA
Tämän osan sisältö liittyy pop/jazzkriitikkokoulutusta esittelevään kohtaan. Kuitenkin tämän katsotaan oleellisesti liittyväksi normaaliin muusikkokoulutus-ohjelmaan, jossa pohditaan kritiikin periaatteita muusikon kannalta katsottuna. Päähuomio tulisi kiinnittää ainakin relatiivisiin arvoteorioihin sekä eri musiikkityylien erilaisiin, esteettisiin kriteereihin, kauneuskäsitteen suhteellisuuteen, pop/jazzmusiikin erityispiirteisiin ja em. seikkojen huomioimiseen kritiikissä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä erilaisten sosiaaliryhmien käsityksiin hyvästä ja huonosta musiikista, esteettisten käsitysten oppimisprosessista ja opettamisesta edelleenkin vertailemalla absoluuttisia ja suhteellisia arvokäsitteitä. Koulutuksen tarkoituksena on oppia ymmärtämään erilaisia arvomaailmoja, niiden oikeutusta sekä jäykkien ennakkoasenteiden syitä, seurauksia, poistamismahdollisuuksia ja -menetelmiä.

 

Teoreettinen pohjatieto (esimerkkejä):

-         esteettinen objekti, sen ominaisuudet ja vaikutukset

-         metaforat ja symbolit, kuvat ja myytit

-         muodon ja sisällön suhde

-         esteettinen arvo: objektiiviset, affektiiviset, geneettiset teoriat, kauneusteoria,
          psykologinen teoria, instrumentalistinen arvoteoria

-         historismi ja ei-historismi: biografinen ja vertaileva metodi, impressionistinen metodi,
          venäläinen formalismi

-         uuskritiikki: autonomiateoria, struktuuriteoriat

-         sosiologiset metodit, näkökulmateoriat, psykogiset  metodit

-         marxilainen estetiikka

-         tämän päivän pop/jazzkritiikin tila (ks. kriitikkokoulutus)

 

Pop/jazzkoulutussuunnitelma I s.95:  Peruskoulun musiikinopetusta koskevia mietteitä:

-         Maininta pop/jazzinopetuksesta opetussuunnitelmissa on turha koska vastaavaa opetusta ei ole annettu riittävästi opettajavalmistuslaitoksissa.

-         Pop/jazzmusiikki ei ole väliaste parempaan musiikkiin, vaan se on oma musiikillinen maailmansa, jossa eksyy helposti jos suunnistaa klassillisen musiikin kompassilla.

-         Se mikä kuulostaa hyvältä musiikilta on sillä hetkellä oppilaalle absoluuttisesti parasta musiikkia. On pelkästään etsivän probleema löytää myöhemmin jotain vielä parempaa.

-         Koulun on otettava kantaa pop/jazziin. Se on opetusainesta kertakäyttöisenäkin siinä missä muukin ikuinen musiikki.

-         Kertakäyttömusiikkiin soveltunee hyvin ahistoriallinen opetustapa, so. liikkeellelähteminen meitä ympäröivästä musiikista.

-         Musiikkiluokka ei ole sen tarpeettomampi koululle kuin urheilukenttä. Fyysinen ja henkinen rasitus ovat yhtä vaikeita kestää varsinkin jos motiivina on kilpailumentaliteetti.

-         Luovan musiikin ja ilmaisun opetus (improvisointi) olisi aloitettava mahdollisimman varhaisella asteella, jos aiotaan opettaa sitä ennenkuin oppilaat oppivat sen pop/jazzin harrastuksen kautta koulun ulkopuolella.

-         Ilmaisukyvyltään "huonoa" oppilasta ei kiinnosta kilpailu "hyvästä" ilmaisusta.

 

21.4.1972 pe          - ILTA-SANOMAT - TOMMI LIUHALA
Ainutlaatuinen mietintö - Pop- ja jazzopistoa kaavaillaan Helsinkiin

Blueskitaran pro. Parkerin approbatur. Sähköbasson diplomi. Fonitohtori.
Outoja termejä, outoja asioita. Tuollaisenaan nuo käsitteet tuskin koskaan tulevat käytäntöön. Osoittavatpa kuitenkin, että tältäkin pohjalta voi asioista puhua.         

Noiden termien sisältämä ajatus astuu tänään kuitenkin paljon lähemmäs toteutumistaan. Popin ja jazzin koulutussuunnitelman opetusministeriön apurahan turvin valmistanut toimikunta jättää työnsä opetusministeri Pentti Holapalle.

Kyseessä on ainutlaatuinen urakka. Ilmeisesti ainutlaatuinen koko maailmassa. Ei edes rytmimusiikkiin erikoistuneissa oppilaitoksissa muualla ole luotu julkistettavan mietinnön kaltaista paksua teosta. Ansio työstä kuuluu Ilpo Saastamoiselle ja Paroni Paakkunaiselle, jotka ovat joukon tuen turvin saattaneet työnsä vihdoin päätökseen.

Tutkimuksen tarkoituksena on ollut "antaa sisältö niille pop- jazzkoulutusmuodoille, joita keskusjärjestöt, alan muut järjestöt ja organisaatiot yhdessä valtion ministeriöiden ja hallitusten kanssa tulevat toteuttamaan".

Silti tutkimuksen merkitys ja hyöty ei rajoitu ainoastaan alan koulutusongelmien parissa puuhaavien piiriin. Sellaisenaan tuo parisensataa sivua täyttävä mietintö toimii jopa lähdeteoksena muutenkin alasta kiinnostuneille. Ensimmäistä kertaa pop- ja jazzmusiikkiin liittyvät seikat ja ilmiöt on koottu yhtenäisenä esityksenä kansien väliin. Suuren osan mietinnöstä täyttää esimerkiksi mahtava äänilevy-, artisti- ja kirjallisuusluettelo.

***

Ensisijaisiksi toimenpiteiksi alan koulutuksen kehittämistä ajatellen toimikunta ehdottaa seuraavia asioita:

A) ravintolamuusikoiden jatkokoulutuskurssien järjestäminen
B) pop/jazzopettajien ja lehtoreiden muodollinen tehtäviin pätevöittäminen erityistoimenpiteillä
C) Valtion asettaman komitean saaminen laatimaan taloudelliset ja rakenteelliset yms. suunnitelmat tutkimuksen keskeisimmästä päämäärästä, erityisestä, pääasiallisesti valtion ylläpitämästä pop/jazzopistosta, johon tulisi kehittää alan ammattiopetus, kirjasto sekä tutkimustoiminnan suunnittelu opistoon liittyvän pop/jazzinstituutin muodossa.

Pop/jazzopiston perustamisesta toimikunta esittää kolme eri vaihtoehtoa. Mahdollisia ovat erillinen opisto, opetus Sibelius-Akatemian yhteydessä tai toiminta jonkun vanhan opiston yhteydessä omana osastonaan. Toimikunnan mietintö esittää melko valmiin suunnitelman tuon opiston opetusohjelmaksi oppiaineineen ja viikkotuntimäärineen.

Opetettavia aineita ovat mietinnön mukaan mm. pääsoitin ja sivusoitin, musiikin-historia, teoria erilaisilla kursseilla, yleiset ammatilliset asiat jne. Erikoistumis-vaiheessa tulevat mukaan erilaiset seminaarit: filmimusiikki-, studiotekniikka-, sovittaja-, säveltäjä- yms. seminaarit.                             

Myöskään kriitikoita ja sanoittajia ei ole unohdettu. Heillekin löytyy suunnitelmasta oma tutkintonsa.

Perusopiskelualka on noin neljä vuotta, jonka jälkeen oppilas saa pop/jazzmuusikon päästötodistuksen.

***

Tietysti tuo mietintö on vasta suunnitelma. Sellaisenaan se ei vielä ole tae käytännön toimenpiteistä. Monet mietinnön esittämät ideat kohtaavat varmasti toteutumistaan ennen suuria vaikeuksia. Onhan tunnettua, että tämän alan koulutuskysymystä ei usein haluta nähdä niin vaikeana mitä se todellisuudessa ja todistettavasti on.

Mutta varmasti työ siirtää ratkaisevasti lähemmäksi monia asioita. Se on laajuudessaan ja perusteellisuudessaan niin vakuuttava, että jo siitä syystä monen luulisi muuttavan näkemyksiään.
TOMMI LIUHALA

 

22.4.72         Uusi Suomi:  Kevyen musiikin koulutuksesta laadittu suunnitelma valmis.

 

23.4.72         Iisalmen Sanomat: Pop- ja jazzopisto (Irtoleike)
Maassamme todettua jazz- pop- ja viihdemusiikin huomattavaa koulutustarvetta tyydyttämään ehdotetaan nelivuotisen pop- ja jazzopiston perustamista. Sen yhteyteen ehdotetaan lisäksi instituuttia alan         tutkimusta varten.
Tämä ehdotus sisältyy äskettäin valmistuneeneen jazz-, pop- ja viihdemusiikin koulutusta käsittelevään suunnitelmaan. Perjantaina tämä suunnitelma jätettiin opetusministeri Pentti Holapalle

 

24.4.72           Helsingin Sanomat: Kevyen musiikin koulua ehdotetaan

Päiväys?          SosDem/Risto Hannula: Popin ja jazzin opetus tarvitsee oman opistonsa

Päiväys?          Hotelli- ja ravintolalehti: Pop/jazzmusiikista koulutussuunnitelma

Päiväys?          Seura - Popstop - Eero Nokela: Pop/Jazzopisto perustettava!

Päiväys?          Katso - AKW: Poppia oppimaan! Suunnitelma on, opisto puuttuu.

 

26.4.72 ke Savon Sanomat: Jazzkonsertti Iisalmessa
Harvalukuiselle iisalmelaisyleisölle sai soittaa "Ilja" Saastamoisen jazztrio tiistai-iltana [25.4.ti] Ylä-Savon yhteislyseolla järjestetyssä konsertissa. Maestron lisäksi yhtyeessä soittivat Esko Rosnell ja Ilkka Willman. Heidän ohjelmistonsa sisälsi nykyaikaista pop-jazzia. Samana iltana Ilja Saastamoinen piti koulutustilaisuuden yläsavolaisille kevyen musiikin harrastajille.

 

12.5.72 Seura (s.54) - Popstop - Eero Nokela: Pop/Jazz-opisto perustettava!
(Kuvatekstit: Paroni Paakkunainen - Edward Vesala - Ilpo Saastamoinen)
Kohta nähdään miten ministeri Pentti Holappa on reagoinut siihen kun Ilpo Saastamoinen sanoi hänelle:
- Sovitaanko, että valtiovalta perustaa Pop- ja jazzopiston ja muusikot unohtavat menneet?

Työryhmä Ilpo Saastamoinen, Klaus Järvinen, Edward Vesala, Parooni Paakkunainen kävi luovuttamassa pop- ja jazzmusiikin koulutussuunnitelman ministeri Holapalle jonkinlainen gloorian sädekehä päänsä yläpuolella. Ja kyllä siihen on syytäkin, onhan ryhmän työ todella uraauurtavaa Se on ryhmän, jota voi melkoisen asiantuntevaksi sanoa, käsitys pop/jazz-politiikasta tällä hetkellä Suomessa.

Koulutussuunnitelma on mahtavan näköinen monisteopus, sivuja siinä on kuin koulukirjassa ikään. Siinä todetaan, että jazz-, ja viihdemusiikin alalla meillä on erittäin huomattavaa koulutustarvetta. Ehdotettu opisto antaisi nelivuotisen opiskeluajan puitteissa oppia muusikoille, sovittajille, kapellimestareille ja opettajille, jotka opettavat sitten edelleen. Selvitykseen liittyy myös ehdotus opiston opinto-ohjelmaksi ja kurssivaatimuksiksi. Samaan yhteyteen tulisi lisäksi jazz- ja popinstituutti alan tutkimista varten.

Kuulostaa hienolta. Että nyt alettaisiin oikein kouluttaa, tutkia ja sillai. Mutta kyllä on herraisä syytäkin. Kiireellisenä kuten on esitetty, meille pitäisi saada ravintolamuusikoiden koulutusta, jotta täällä nyt olevat 500-700 ulkomaista muusikkoa voitaisiin korvata kotimaisilla. Sääli tietysti noita meihin ystävystyneitä muusikoita, mutta joskushan tilanteen on parannuttava.

Työryhmän mielestä jazz- ja popmusiikin osuutta on lisäksi huomattavasti lisättävä kaikessa musiikin-opetuksessa esikoulusta Sibelius-Akatemiaan saakka. Myös peruskoulunopettajien ja musiikinopettajien olisi tunnettava riittävästi tätä musiikin aluetta, eihän hommasts muuten mitään tule.

Tilanne oli harras kun suunnitelmaa selostettiin. Ilpo Saastamoinen kertoi ääni väristen ministerin kanssa käydystä keskustelusta. Nyt on vuosi aikaa laatia tarkastettu toimintaohjelma ja aikaisintaan vuoden 1974 budjettiin saadaan rahaa koulutustoirninnan aloittamiseksi. Mutta sitä ennen olisi saatava käyntiin ainakin ravintolamuusikoiden koulutuskursseja jotka on suunniteltu kuukauden mittaisiksi.

Monta ongelmaa on vielä ratkaistava ennen kuin opisto ja instituutti pääsevät tehokkaasti toimimaan. Sitä ennen voivat kaikki harrastelijat tarkistaa harrasteensa vakavuuden, esimerkiksi. Muutaman vuoden päästä kun muusikko titteliä saavat käyttää entistä harvemmat Todella sen ansaitsevat nimittäin.

 

29.5.72         Opetusministeriön (Holappa) asettama työryhmä
         > luovutus 30.10.72 (7 sivua)
         > (30.5.1973) Orkesterikomitean mietintö

 

Esimerkkiviikot 23-24:

         30.5. ti  klo 18 Smolna(?),

         1.6.  klo 16     MAF-toimisto,

         5.6. klo 9        Rauhankatu, Tekn.liitto klo 12 + MAF, Vanha klo 16.30,

         6.6. klo 10      op.neuvos Olli Närvä,

         7.6. klo 17      Jazzliitto (Central),

         8.6. klo 16      Säveltaidetoimikunta (STTK) 

 

Kesäkuu: MAF-Sound: Ilpo Saastamoinen:  Pop- ja jazzmusiikin koulutussuunnitelma valmistunut
Jazz-, pop- ja viihdemusiikin koulutusta Suomessa käsittelevä suunnitelma on valmistunut. Sen on laatinut taiteen keskustoimikunnan myöntämän apurahan turvin työryhmä, johon kuuluvat Ilpo Saastamoinen, Seppo Paakkunainen ja Klaus Järvinen.

Suunnitelmassa todetaan Ilpo Saunion aikaisempaan selvitykseen viitaten, että maassamme on jazz-, pop- ja viihdemusiikin alalla erittäin huomattavaa koulutus-tarvetta. Tilanteen korjaamiseksi työryhmä ehdottaa perustettavaksi pop- ja jazzopiston, jossa nelivuotisen opiskeluajan puitteissa koulutettaisiin muusikoita, sovittajia, kapellimestareita ja opettajia jazz-, pop- ja viihdemusiikin alalle. Selvitykseen liittyy laaja ehdotus opiston opinto-ohjelmaksi ja kurssivaatimuksiksi. Opiston yhteyteen ehdotetaan lisäksi perustettavaksi jazz- ja popinstituutti alan tutkimusta varten. Koska opetus joudutaan aloittamaan tyhjästä, alalla ei ole muodollisesti päteviä opettajavoimia. Opiston tuleville opettajille olisi järjestettävä apurahoja ulkomaisia opintomatkoja varten ja musiikkiopistoja koskevaa asetusta tarkistettava opettajien pätevyysvaatimusten osalta.

Tämän lisäksi työryhmä pitää erityisen kiireellisenä ravintolamuusikoiden koulutusta, jotta maassamme olevat 500-700 ulkomaista muusikkoa voitaisiin korvata kotimaisilla.

Työryhmän mielestä jazz- ja popmusiikin osuutta on lisäksi huomattavasti lisättävä kaikessa musiikinopetuksessa esikoulusta Sibelius-Akatemiaan saakka. Erityistä huomiota työryhmä kiinnittää siihen, että tulevien peruskoulunopettajien ja musiikinopettajien olisi tunnettava riittävästi tätä musiikin aluetta, jotta he voisivat menestyksellisesti toimia nuorison parissa.

Työryhmä kävi 21. 4. luovuttamassa pop- ja jazzmusiikin koulutussuunnitelman opetusministeri Pentti Holapalle. Ryhmän tarkoituksena on nyt kerätä suunnitelmasta lausuntoja, jonka jälkeen siitä laaditaan tarkistettu painos.

 

APU 1972 (Päiväämätön toukokuu -72?) - Eikan pumppu - Eino Leino:
Haudattua Kareliaa myydään Japanissa
Onnittelut, Parooni Paakkunainen ja Edward Vesala!         

Samat herrat olivat muuten työryhmässä, joka opetusministeriön apurahan turvin teki suunnitelman pop- ja jazz-musiikin koulutuksen aloittamiseksi Suomessa. Ryhmässä oli erikoisasiantuntijana Ilpo Saastamoinen ja työssä mukana myös musiikinopettaja Klaus Järvinen. Suunnitelmasta tuli yli satasivuinen moniste, ja se jätettiin mm. kulttuuriministeri Pentti Holapalle. Hän ainakin ymmärsi musikanttien yskän ja huomasi, että yskä on todella paha. Nyt pitäisi vain toivoa, että koulutus-suunnitelmaan suhtauduttaisiin vakavasti. Syytä nimittäin on.

Suomessa on tuhatkunta tanssipaikkaa, jotka saavat pääsylipputuloja noin sata miljoonaa vuodessa. Tästä maksetaan huviveroina valtiolle 30 miljoonaa markkaa. Siitä sitten noin 15 miljoonalla markalla tuetaan maan taidemusiikkikulttuuria - unohtaen se 'roska', josta rahaa itse asiassa on saatu.

Jo tämä pieni poiminta poikien paksusta mietinnöstä antaa ymmärtää, miksi pop- ja jazz-muusikot ovat valtiolle katkeria ja että he tahtovat aikaansaada maahan myös alan päteviä koulutusmahdollisuuksia…

 

Päiväämätön: Koulutussuunnitelma kiinnostaa ulkomaita
Kevättalvella valmistunut suunnitelma pop/jazzmusiikin koulutuksen järjestämisestä tähtää tämän musiikkialueen koulutuksen järjestämiseen peruskoulusta lähtien. Klaus Järvinen oli mukana suunnitelmaa laadittaessa. Hän sanoi että siinä on peruskoulun lisäksi otettu huomioon musiikkiopistot sekä musiikinopettajien ja peruskoulun-opettajien valmistuslaitokset.

Suunnitelman tarkoituksena kiinnittää huomiota kevyen musiikin harrastajien kouluttamiseen, mikä nykyisellään on varsin vähäistä. Sen sijaan klassillisen musiikin kohdalla opetuksen puutetta ei koeta. Suunnitelma on Järvisen mukaan ainutlaatuinen koko Euroopassa. Tästä on osoituksena mm. se että esimerkiksi Sveitsi ja Saksa ovat tunteneet suurta mielenkiintoa siihen.

Suunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella. Tämän jälkeen sen laatijat pyrkivät saamaan varoja, jotta se voidaan painattaa sekä kääntää englannin kielelle. Suunnitelman perimmäisenä tarkoituksena on saada pop- ja jazzmusiikin koulutus viimeinkin käyntiin Suomessa. Koulutus on järjestettävä alusta alkaen, sillä oikeastaan ei ole olemassa mitään vanhaa perustaa, mille se voidaan rakentaa. Järvinen sanoi, että ensimmäiseksi tarvitaan jonkinlaisia pikakursseja.

Kipeimmin kaipaavat koulutusta ravintolamuusikot. Heidän asemansa on kaikkein vaikein. Suomessa arvostetaan ulkomaalaisia muusikoita aivan liikaa, joten he vievät työtilaisuuksia suomalaisilta muusikoilta ja polkevat samalla palkkatasoa.

[Jatkuu osassa IV:] 18.6.72 su Lapin Kansa - S. S.: Maan paras jazzkaarti Rovaniemellä