1974-75 Kevyen musiikin koulutus V

MAF-sound N:o 6???, 1974, s.5 "Sekalaista" - KOULUTUS
Kuluneena keväänä MAF lähetti yhdessä Suomen Jazzliiton kanssa opetusministeriölle kirjelmän, jossa ehdotettiin säätiön perustamista ammattiin johtavan pop/jazzkoulutuksen alullesaattamiseksi. Säveltaidetoimikunnan lausunto puolsi säätiön perustamista laajapohjaisena, mutta siirsi käytännön jatkotoimenpiteet pöydälle, koska Oulunkylän Pop jazz-musiikkiopisto oli tähän mennessä jättänyt ammattikoulutukseen tähtäävän 3-vuotissuunnitelman opetusministeriöön. Koska opisto ei lukuisista tarjouksista huolimatta ole osoittanut kiinnostusta yhteistyöhön ammattijärjestömme kanssa, on MAF aloittanut osaltaan jatkotoimen-piteet koulutuksen saattamiseksi järjestykseen - varsinkin kun Oulunkylän opiston 3-vuotissuunnitelma on ammattikoulutuksen osalta täysin keskeneräinen, oppi-vaatimustasoltaan vain harrastajakoulutuspuitteet täyttävä ja näin ollen jopa vaarana koko pop/jazzmusiikin kehitykselle.
Ilpo Saastamoinen

 

> Teksti: Mikko Haljoki, Kuvat: Seppo Saves (Päiväämätön - VIP-lehti?):
"Tonavan aallot vastavirtaan" (Kalevi Viitamäen ja Ilpo Saastamoisen kokemuksia ja mielipiteitä keikkamuusikon sosiaaliturvasta. (4s.)

 

23.5.1974 to Helsingin Sanomat (Ks. valokuva-albumi)         
Seppo Heikinheimo: "Popin ja jazzin koulutus kahdenlaisessa ristivedossa"
(Kuva: "Seija ja Klaus Järvinen, Oulunkylän pop/jazz-opiston vetäjät, ovat joutuneet omassa leirissään kiistakapuloiksi.")

Kauan vireillä olleet suunnitelmat pop/jazz -musiikin koulutuksen järjestämiseksi ovat tällä hetkellä ratkaisevassa valmisteluvaiheessa. Alan omissa piireissä keskustellaan jopa kärttyisään sävyyn siitä, pitäisikö ammatillinen opetus keskittää jo olemassa olevaan Oulunkylän opistoon vai olisiko perustettava uusi säätiö tarkoitusta varten. Konserttimusiikin edustajien taholta kuuluu samanaikaisesti ääniä, joiden mukaan "kevyen" sektorin koulutustarvetta olisi suuresti liioiteltu.

Asiassa tapahtuneesta uudemmasta kirjeenvaihdosta tärkein paperi on varmaankin kirjelmä, jonka ovat allekirjoittaneet Pop-muusikot ry, Suomen jazzliitto ry. sekä Musiikkialan ammattiyhdistysten federaatio, MAF eli arkipäiväisessä kielenkäytössä tavallisimmin"mafia".

Järjestöt viittaavat opetusministeriön vuonna 1972 asettamaan työryhmään, joka totesi alan koulutuksen pikaisen järjestämisen tarpeelliseksi ja laati suunnitelmat opetusohjelmasta. Valtion säveltaidetoimikunta on periaatteessa yhtynyt tämän työryhmän esityksiin. Myös Sibelius-Akatemia on suhtautunut periaatteessa myönteisesti alan koulutuksen järjestämiseen, mutta katsonut, että se ei voi ottaa päävastuuta siitä.

Järjestöt toteavat, että Sibelius-Akatemiaa lukuunottamatta musiikkioppilaitokset jotka yleensä keskittyvät konserttimusiikin opetukseen ovat kehittyneet kuntien voimakkaan tuen ansiosta. Tämän johdosta ne eivät ole kiinnostuneita valta-kunnallisen erikoisoppilaitoksen perustamiseen.

Lopuksi järjestöt esittävät, että opetusministeriö ryhtyisi toimiin pop- ja jazzmusiikin koulutussäätiön perustamiseksi jo ennen kuin parhaillaan toimiva musiikinopetus-toimikunta mahdollisesti tekee asiaa koskevia esityksiä.

Säveltaidetoimikunta totesi tämän kirjelmän johdosta toukokuun alussa, että alan koulutuksen järjestäminen on ensiarvoisen tärkeä ja kiireellinen kysymys. Toimikunta katsoi, että säätiön perustamiseen ja rahoitukseen tarvittaisiin myös Teostoa, Gramexia, Yleisradiota, kaupallista levyteollisuutta ja alan muita työnantajia.

Uudemman kerran säveltaidetoimikunta käsitteli kysymystä tämän viikon tiistaina, jolloin sille selostivat alan koulutusnäkymiä Oulunkylän pop/jazz -opiston vetäjät, musiikinopettajat Seija ja Klaus Järvinen.

Ristivetoa omassa leirissä
Tähän asti asiat olivat sujuneet pop/jazz -sektorilla hyvässä yhteisymmärryksessä, mutta viime aikoina on alkanut ilmaantua rajuakin ristivetoa siitä, voidaanko alan ammattikoulutusta uskoa Oulunkylän opiston huostaan vai ei.

Opiston johtaja Klaus Järvinen on laatinut opistolle toimintasuunnitelman kolmivuotiskaudeksi syksystä 1974 kevääseen 1977. Suunnitelman tärkein tavoite on todistuksenanto-oikeus  ammattiin johtavalta jatkokurssilta sekä opiston saaminen lakisääteisen valtionavun piiriin, mikä puolestaan vaatii jonkinlaisten pätevyys-vaatimusten luomista myös tämän alan opettajille. Suunnitelmiin sisältyy se, että opistoon perustetaan tarvittava määrä lehtorin, yp. ja ap. opettajan toimia.

Opetusministeriön v. 1972 asettamaa työryhmää vetänyt muusikko Ilpo Saastamoinen, joka on valtion säveltaidetoimikunnan jäsen, katsoo puolestaan, että Oulunkylän opistosta ei ole nykyisellään ammattioppilaitokseksi.

"Tähän tarkoitukseen opiston opetusohjelma on minun mielestäni liian vaatimaton; verrattuna työryhmämme tekemiin tavoitteisiin se jää noin puoleen väliin. Tämä on toisaalta ymmärrettävääkin, sillä toimiihan tämä paljon hyvää työtä tehnyt opisto vain iltapäivisin Oulunkylän yhteiskoulun suojissa. Juuri tästä syystä olisi kuitenkin perustettava uusi opisto; ammattiopiston on toimittava koko päivä täydellä teholla", muusikko Saastamoinen totesi.

Tampereella 29 halukasta         
Oman lisänsä asiasta käytävään keskusteluun on heittänyt Tampereen musiikki-opiston johtaja, dos. Eero Nallinmaa, joka on Aamulehdessä julkaisemassaan puheenvuorossa selostanut tutkimusta, jonka tamperelainen "Väliaikainen pop/jazztoimikunta" teki.

Tämän tutkimuksen tulokset olivat hämmästyttävät. Kolmessa tamperelaisessa sanomalehdessä julkaistiin kaksipalstainen ilmoitus, jossa pyydettiin pop/jazz -opiston perustamista haluavia henkilöitä ilmoittautumaan toimikunnalle.

Vastauksia tuli kaikkiaan 29. Tämä on mitätön määrä siihen nähden, että Tampereen kahdessa musiikkiopistossa on ollut yhteensä 1 650 oppilasta; jos kaikki halukkaat olisi voitu sijoittaa, heitä olisi ollut noin 2000.

Tämän johdosta dos. Nallinmaa tekee seuraavan johtopäätöksen:
"Vaikka pop /jazz -opiston koemerkinnän vastausten pienuutta voidaan selitellä, herää joka tapauksessa kysymys, eikö lukujen huikea ero vaadi tarkistamaan käsityksiä aktiivisen, siis itse soittavan tai laulavan musiikkinuorison harrastuksen pääasiallisesta suuntautumisesta."

Omana ehdotuksenaan Nallinmaa esittää, että koulutusta ryhtyisi Tampereella järjestämään jazzkerho Break. Lopuksi hän viittaa maist. Pekka Gronowin kanssa HS:ssä aikanaan käymäänsä keskusteluun. Gronow valitti tällöin, että konsertti-musiikin edustajat eivät halua tehdä mitään uusien musiikin alueitten aseman parantamiseksi. Nallinmaa katsoo opistonsa tutkimuslaitoksen teettämän tutkimuksen olevan tällainen kädenojennus: siitä sopisi alan asiantuntijoiden alkaa, koska vastaukset ovat vapaasti käytettävissä.

Asenteet ovat lieventyneet
Kokonaisuutena ottaen voidaan konserttimusiikin ja pop/jazz -sektorin edustajien aikaisempien vastakohtaisuuksien sanoa jossain määrin lieventyneen. Aikaisemmin melko penseä valtion säveltaidetoimikunta - jota tosin tällä kertaa on manipuloitu huomattavasti erilaiseksi kuin aikaisemmin - pitää alati koulutuksen järjestämistä tärkeänä ja kiireellisenä tehtävänä. Dos. Eero Nallinmaa, joka aikaisemmin ilmoitti, että kevyen sektorin edustajien sopisi joskus nähdä itsekin vaivaa alansa koulutuksen järjestämiseksi, koska näin ovat ennen tehneet tavallisetkin musiikkiopistot, on nyt ryhtynyt myönteisiin toimiin, vaikka tulos onkin jäänyt laihaksi - tuskin kovin suureksi suruksi Nallinmaalle.

Myös Sibelius-Akatemian kanta on rehtorin vaihdoksen mukana muuttunut. Edellinen rehtori Taneli Kuusisto puhui popin harrastajista rinnastamalla heitä musiikin likalätäköihin, mutta nykyinen rehtori Veikko Helasvuo suhtautuu asiaan liberaalimmin: nuotti kuin nuotti, kunhan soitetaan oikein, on hänen kantansa. Tätä nykyä monet pop/jazz -sektorin nimimiehistä ovatkin jo Sibelius-Akatemian opettajina.

Kiistaa alaa ammattioppilaitoksen perustamisesta on pidettävä lähinnä pop/jazz -sektorin sisäisenä pyykinpesuna. Yleisesti ottaen on merkittävämpää, että asenteet ovat puolin ja toisin hieman leppyneet: aikaisempien vihollisleirien edustajat istuvat jopa samoissa toimikunnissa ja puhuvat muutenkin keskenään.

Epäluuloisimmat "raskaan musiikin" miehet ovat tosin väittäneet, että kevyen sektorin miehet ovat liikkeellä ketunhäntä kainalossa tai Troijan puuhevoseen piiloutuneena. Myönteisen suhtautumisen pontimena tällä taholla pidetään taas toivetta siitä, että popin ja jazzin harrastajat nuotteja oppiessaan tulisivat vastaan-ottavaisiksi myös konserttimusiikille. Popin ja jazzin edustajat puolestaan vetoavat laajaan kuulijakuntaansa ja vaativat sillä perusteella itselleen osuutta musiikin koulutukseen suunnattavista julkisista varoista.

Tässä vaiheessa olisi laajempi kartoitus todellisesta koulutustarpeesta epäilemättä paikallaan; Tampereen tuloksia ei voine yleistää, vaikka ne ovatkin melko oireelliset. Musiikinopetustoimikunnan välimietintöä odotetaan tässäkin suhteessa suurella kiinnostuksella.
SEPPO HEIKINHEIMO

 

11-14.6.+17-20.6.74  SNK/Kotkaliitto (NKK): Kitaraleiri, VV-O., Tampere/Ylöjärvi

> Demari - Eila Järvinen: Sinäkin opit sen - kitaransoiton.
         > Kitarain viikko VVO-opistolla (> Ks. myös "Kitarakirja")
Voionmaan opiston kurssikesässä on parhaillaan menossa ensi torstaina päättyvä kitaransoittajien kurssi. Viikko alkoi todellisessa kesäsäässä opiston kauniissa maisemasa ja väki vaikutti tyytyväiseltä voidessaan etsiä sointuja, vihreällä nurmikolla lintujen säestyksellä. Kurssin ovat järjestäneet SNK ja NKK ja sen "vetäjänä" toimii taiteilija Ilpo Saastamoinen. Hän kertoi, että kurssin tarkoituksena on kouluttaa nuorten järjestöille säestystaitoisia mm. lauluryhmien vetäjiä. Pääpaino opetuksessa on siis säestystaidon kehittämisessä. Mukana on tänä vuonna parikymmenpäisessä joukossa useita aloittelijoitakin. Eri tasoa olevat soittajat on jaettu ryhmiin joita opetetaan kunkin edellytyksistä lähtien taas viikon mittaan.

(Baski pappi) BALLADI JYTÄÄVILLE HIRVILLE

1: Tuli taloon iso Ilja

kitaraansa soitellen

päätti näyttää meille taidot

veti kompin rautaisen

2: Oli Stiku Helsingistä

verkkahousut jalassaan

näytti soinnun synnyinjuuret

partakarvat tutisten

3: Tuli myöskin Ritu-tyttö

grillas nahan punaiseks

soitti meille rankan svengin

tummat rillit nenällään

4: Täyttä vaskee koko jätkä

rakas kulta Halinen

kaskut kertoi, vitsit väänti

mahan sisään vetäen

5: Kiitos teille, koko jengi

tämän teiltä opimme

tuku tuku, taka taka

zinga zanga ------------äh!

 

30.6. - 11.7.74   Kajaanin pop/jazzleiri: Ilja Saastamoinen, Seppo Paakkunainen,
                        Reino Laine, Olli Ahvenlahti, Pekka Sarmanto, Mike Koskinen         
                       (sijaiset? Teppo Hauta-aho tai Heikki "Häkä" Virtanen)

 

4.7.74                  PieKei sanomat - VP:
Paroni Paakkunainen ja muita poppareita Keiteleen maisemissa sunnuntain tienoissa
(Kuvateksti: I: Kajaaniin lähdössä oik. Paroni, Olli Ahvenlahti, Ilpo Saastamoinen, Reino Laine ja Mike Koskinen.
II: Näitä instrumentteja soitettiin kaloja narratessa, mutta Ahti oli "parooni" valta-kunnassaan eikä ollut anteliaalla tuulella. Löytynmyllyn lohet sen sijaan olivat enemmänkin narrattavia. Ilpo ja Paroni "lähtöselvityksessä".)

Jos joku kirjoittaa vieraskirjaasi pelkästään nimen Paroni, ilman lainausmerkkejä tai muita kommervenkkejä ja ilman sukunimeä, taidatko tietää, kenestä on kysymys? Näissä main tunnetaan muutamia "parooneja", mutta ne ovat leikkimielisiä nimityksiä mahtavaeleisistä varakkaista isäntämiehistä. Minkälainen on tämä Paroni, joka kirjoittaa nimekseen vain Paroni?

Nuorimmat ja aikaansa seuraavat ipanat ovat jo arvanneet, kenestä on kysymys: tietysti Paroni Paakkunaisesta, jonka porvarillinen nimi on suosittu suomalainen pojan nimi Seppo, ja jonka tuntevat kaikki kevyemmän musiikin harrastajat ja nuorten kautta vanhemmatkin. Minkälainen on Paroni? Rauhallinen, ystävällinen, avomielinen, altis. Tosin hän sanoo olevansa ailahtelevainen, mutta kuka muusikko sitä ei olisi?

Paroni (30) pyörähti Keiteleen maisemissa sunnuntain [30.6.] seutuun. Seurueeseen kuului maan tunnetuimpiin muusikkoihin kuuluvia henkilöitä. He olivat matkalla opettamaan musiikin salaisuuksia Kajaanin Rytmimuusikoiden järjestämään pop-jazz-seminaariin Kuurnan koululle. Seminaari alkoi 30. 6. ja päättyy 11. 7. Kurssia johtaa Ilpo Saastamoinen (31). joka samalla ohjaa kitaran soittamista. Kurssille on ilmoittautunut viitisenkymmentä nuorta.

Olli Ahvenlahti (24) opettaa pianon- ja urkujensoittoa. Reino Laine (27) rumpujen ja lyömäsoittimien käsittelyä ja Mike Koskinen (28) trumpetin soittoa. Paroni itse taitaa olla kovin monien soitinten tuttu. Ei ole ihmekään, jos musikaalisuus on läheistä: isä-pappa toimii kansanmuusikkona Kerimäellä ja äidin kahdeksanpäinen sisarusjoukko on soitellut ja laulellut eri yhteyksissä.

Paronilla on pari terhakkaa tenavaa. Heistä hän kertoo isän ylpeydellä ja sydämen lämmöllä. Riikamaria (7) soittelee pianoa täysin omasta halustaan parisen tuntia päivässä, sommittelee pieniä sävelmiä ja sanoo omat varmat mielipiteensä jopa isä-Paronillekin. Nikopetri tajuaa rytmin varpaissaan. On siinä äiti-paronittarella pesue!

Paakkunainen tunnetaan kymmenen vuoden ajalta omaperäisenä ja ahkerana muusikkona. Keiteleellä vieraillut ryhmä on soitellut yhdessä mm. Paroonin Unisono-yhtyeessä sekä Saastamoisen Dopplerin ilmiö -yhtyeessä. Vm. esiintyy Viitasaaren Sisävesi- päivillä 6. 7.

Mainittakoon, että mainituilta yhtyeiltä ilmestyy LP-levyt syksyn aikana. Unisono-yhtyeen levy sisältää yhtyeen jäsenten omia sävellyksiä ja Dopplerin ilmiön levy koostuu Saastamoisen sovittamista ulkomaalaisista kansansävelmistä. Ilpo Saastamoiselta ilmestyy niinikään syksyn kuluessa kitaransoiton oppikirja, josta tulee tärkeä opas kyseiselle alalle ja joka poistaa vallinneen puutteen kitaransoiton harrastajilta.

Minkälaiseksi muodostuu Paroonin musiikki iän tuoman ajan jälkeen?
"Se on ihmisläheistä modernia musiikkia, ei liian abstraktista, jottei se jää vieraaksi suurelle yleisölle. Kansanmusiikki liittyy siihen, se on kansasta lähtenyttä, sille tuttua ja perinteistä. Pyrin... (Leike loppuu...)

 

8.7.74                  Kainuun sanomat (Unto Torniainen): "Kuurnan koululla jytää"

7/1974 - Musa - Unto Torniainen: "Poppia ja jazzia opiskeltiin Kajaanissa"
...Maanläheisen ja kansanomaisen ympäristön innoittamana kurssin opettajat soittivat kappaleen "Jo Karjalan kunnailla..."sellaisella tunteella ja taidolla, että paikalla olleet kuulijat olivat kertakaikkiaan otettuja, kuten sanonta kuuluu. Paikalla oli muutamia vanhempia henkilöitä, jotka varmaan kuulivat jazzia luonnossa ensimmäistä kertaa elämänsä aikana ja nimenomaan "Jo Karjalan..." esitys vetosi heihin todella syvästi. "Voi sitä näköjään tämänkin laulun soittaa noin ja se oli tosiaan hieno esitys", oli erään paikkakuntalaisen isännän toteamus.

Ensi kesän toiminnasta juuri seurantalon onnistuneen konsertin jälkeen keskusteltaessa Paroni ja kumppanit lupasivat viedä jazzia yhä enemmän maaseudulle. Vieläkö tämän jälkeen joku väittää että maamme huippupop- ja jazzmuusikot aliarvioisivat maaseutuväestöä.

 

Kainuun Sanomat ?.7.1974 - Ilja Saastamoinen: "Opetusta on vielä kehitettävä"
Ilja Saastamoinen on muusikko, joka muusikon työnsä ohella on tehnyt ehkä eniten maamme kevyen musiikin koulutuksen ja ammattiyhdistystoiminnan eteen. Erilaisten komiteoiden jäsenenä ja aktiivisena musiikkipolitiikkona hän on toiminnallaan edesauttanut kevyen musiikin koulutuskysymysten käytännöllistä edistymistä.

Ilja Saastamoinen on tunnettu terävistä ja kiihkottomista mielipiteistään erilaisissa kevyen musiikin asemaa koskevissa lausunnoissaan. Opetuksen lomassa Ilja kertoili kevyen musiikin tilanteesta tämän päivän Suomessa:

"Tällaiset kymmenen päivän kurssit eivät poista kevyen musiikin saralla vallitsevaa koulutuspulaa. Lähinnä kurssit toimivat virikkeiden antajina nuorelle soittaja-kunnalle. Tärkeintä lienee näiden kurssien antama innostus itseopiskeluun ja hakeutumiseen jatkamaan musiikkiopintoja. Luonnollisesti pyrimme käyttämään opetusmetodeja niin, että opiskelija voi toteuttaa opintojaan myös esim. kotioloissa."

"Alueorkesteritoiminta antaa uusia mahdollisuuksia kehittää nimenomaan kevyen musiikin opiskelua maaseudulla. Ammattimuusikot voisivat antaa opetusta esimerkiksi musiikki- tai kansalaisopistoissa."

"Kun Kajaaniinkin tulee alueorkesteri, se ilmeisesti tulee osaltaan helpottamaan hieman koulutustilannetta Kainuussa."         

Helsingissähän tai tarkemmin sanoen Oulunkylässä päästäneen syksyllä entistä tehokkaammin jatkamaan kevyen musiikin koulutusta. Syksyllä ilmeisesti perustetaan säätiö, jonka avulla Oulunkylän pop-jazz -musiikkiopisto tulee toimimaan entistä laajemmin.

"Oulunkylässä on opetettu pari vuotta pop-musiikkia ja näin on saatu opettaja-kunnalle rutiinia ja metodeja, jotta se voisi yhä tehokkaammin edistää kevyen musiikin opetustoimintaa. Muutama vuosi sitten oli ongelmana juuri kouluttajien puute."

"Paitsi koulutuspuolella olemme edistyneet huomattavasti kevyen musiikin alueella nimenomaan ammattiyhdistystasolla. Ravintolamuusikkojen työehtosopimus oli ensimmäinen askel. Laivamuusikot saavat myös pian omansa."

"Keikkarintamalla työt aloitetaan vielä tämän vuoden puolella. Vaikka kenttä on äärimmäisen laaja ja hajanainen, tarkoitus on saada koko maan muusikkokantaa käsittävä sopimus aikaan."

"Lisäksi kannattaa mainita ohjelmatoimistoja ja managereita koskeva laki, joka astuu voimaan syksyllä. Laissa määritellään tarkkaan ohjelmatoimistojen asema ja jokainen ohjelmavälitystä harjoittava joutuu hakemaan luvan toiminnalleen. Näin saadaan toivottavasti jotain selvyyttä tällä hetkellä varsin sekavaan manageri-kysymykseen. Kentällähän muusikot ovat lähes kokonaan vailla minkäänlaista oikeusturvaa. Muusikko on aivan ohjelmatoimiston tai managerin armoilla."

 

7/1974 - MUSA - Unto Torniainen: Poppia ja jazzia opiskeltiin Kajaanissa
Popin ja jazzin koulutus on tunnetusti vielä lapsenkengissä tässä maassa. Tilannetta on pyritty lievittämään erilaisilla kursseilla, joita järjestetään lähinnä kesäaikaan eri puolilla Suomea. Kajaanilla on kursien järjestämisessä jo vankat perinteet, ensimmäiset kurssit järjestettiin jo viisi vuotta sitten. Tänä vuonna vastasi kurssin järjestämisestä paikallinen muusikkoyhdistys, Kajaanin Seudun Rytmimuusikot yhdessä Kajaanin Maalaiskunnan Kansalaisopiston kanssa.

Kurssit pidettiin Kajaanin Maalaiskunnassa Kuurnan koululla 30. 6.-10.-7. 1974. Opettajina toimivat Ilja Saastamoinen, Seppo "Paroni" Paakkunainen, Reino Laine, Olli Ahvenlahti, Mike Koskinen, Teppo Hauta-Aho ja Heikki "Häkä" Virtanen.

Kajaanin Seudun Rytmimuusikkojen puheenjohtaja opettaja/keikkamuusikko Hannu S o v e l i u s on koko yhdistyksen toiminnan ajan ollut puuhamiehenä järjestämässä kevyen musiikin koulutusta Kajaaniin. Yhdistys on järjestänyt myös erillisiä muutaman päivän kursseja, joissa joku Kajaanissa käymässä ollut muusikko on antanut lähinnä yhdessä instrumentissa koulutusta.

Kajaanin Maalaiskunnan Kansalaisopisto ja lähinnä sen edistyksellinen rehtori Matti V ä i s ä n e n on edesauttanut kurssien onnistumista ratkaisevasti. Hän on kahtena vuonna tarjonnut Kansalaisopiston auttavan käden Rytmimuusikoille ja täten luonut opetuksen pysyttämisen niin korkeatasoisena, kuin se tänäkin kesänä oli.

Soveliuksen mukaan juuri Kansalaisopiston mukaantulo on antanut intoa ja mahdollisuuden lähteä kehittämään kursseja niin, että ne antavat mahdollisimman tarkoituksenmukaista koulutusta juuri popin ja jazzin alueelta.

Osanottajia tämän kesän kursseille oli reilu kolmekymmentä, ja opetus tapahtui ähinnä ryhmäopiskeluna. Oppilaat saivat oppia popin ja jazzin soittamisessa, aina teorian alkeista sovittamiseen ja säveltämiseen asti. Oppilaiden mielestä päivien parasta antia oli opettajien johdolla suoritettu nk. "workshop-työskentely".

         "Workshop-työssä" perustettiin oppilaista kokoonpanoja, jotka sitten opettajan johdolla hioivat esityskuntoon pari kolme kappaletta. Osa kappaleista "tehtiin" nuoteista ja osa jopa sovitettiin ryhmätyönä, jonkun tunnetun tai tuntemattoman biisin pohjalta. Loppukonsertti osoitti, että oppilaat olivat nähneet tämän työmuodon erittäin mielekkääksi, sillä esitykset olivat kokonaisuutena varsin miellyttävää kuultavaa.         

Kurssien ohjelmassa oli musiikin opiskelun lisäksi luentoja ja jamsession tilaisuuksia. Luennoilla "pedagogit" kertoilivat oppilaille ja paikalla olleille musiikinystäville popin ja jazzin historiaa ja samalla opettajien kokoonpano esitti kulloinkin tilanteeseen sopivia näytteitä. Luennoilta jäi hauskana mieleen Iljan, Paronin, Häkän, Reiskan, Ollin ja Miken esittämä "Rock Around The Clock", jossa Paroni ja Häkä soittivat rokkia selällään. Luennot saivat hyvän vastaanoton ja ensi vuonna tätä  toimintaa tullaan laajentamaan.

Koulutuspäivien jamit pidettiin kajaanilaisessa ravintolassa nimeltä Kuukkeli ja siellä sai diskomusiikkia tavallisesti kuunteleva kansa kuulla "pedagogien" jammausta.

Historiallinen loppukonsertti
Koulutuspäivien komea päätös pidettiin Koutaniemen Nuorisoseurantalolla. Talo sijaitsee viisitoista kilometriä Kajaanista ja varmaa on, että pienen seurantalon seinä kuulivat ensimmäistä kertaa jazzmusiikkia. Kun paikalla ollut pieni mutta sitäkin innostuneempi väki lämpeni, muodostui tilaisuudesta erittäin "kovafiiliksinen".

Laineen Reiskakin suorastaan hyppi innosta konsertin jälkeen ja kommentti muillakin soittajilla ja yleisöllä oli: "Timangi meininki". Maanläheisen ja kansan-omaisen ympäristön innoittamana kurssin opettajat soittivat kappaleen "Jo Karjalan kunnailla..." sellaisella tunteella ja taidolla, että paikalla olleet kuulijat olivat kertakaikkiaan otettuja, kuten sanonta kuuluu. Paikalla oli muutamia vanhempia henkilöitä, jotka varmaan kuulivat jazzia luonnossa ensimmäistä kertaa elämänsä aikana ja nimenomaan "Jo Karjalan..." esitys vetosi heihin todella syvästi. "Voi sitä näköjään tämänkin laulun soittaa noin ja se oli tosiaan hieno esitys", oli erään paikkakuntalaisen isännän toteamus.

Ensi kesän toiminnasta juuri seurantalon onnistuneen konsertin jälkeen keskusteltaessa Paroni ja kumppanit lupasivat viedä jazzia yhä enemmän maaseudulle. Vieläkö tämän jälkeen joku väittää että maamme huippupop- ja jazzmuusikot aliarvioisivat maaseutuväestöä.

Konsertin jälkeen pidetyssä opettajien ja järjestäjien neuvottelussa käsiteltiin lähinnä tämän kesän kurssin tapahtumia ja nimenomaan ensi vuoden kursseja. Kurssin opettajat ja järjestäjät lupasivat yhteen ääneen yhä kehittää Kajaanin kursseja ja Ahvenlahden Olli jopa ehdotteli Kajaanista popin ja jazzin koulutuskeskusta Pohjois-Suomeen.

Yhteinen kommentti kursseista sekä oppilailla, opettajilla että järjestäjillä oli: "Ensi vuonna opiskellaan. taas poppia ja jazzia Kajjjaaanissa."

 

Pop/jazzmusiikkileiri (ennakkoilmoitus keväällä -74)  19.-31.7.1974 Itä-Savon metsäkoulu, Varparanta
Leirille voidaan ottaa 65 osanottajaa. Pyrkijöillä on oltava auttava nuotinluku- ja improvisointitaito. Osallistujista muodostetaan 1-2 beat-brassband-tyyppistä orkesteria ja pieniä yhtyeitä. Yksityisopetuksen lisäksi annetaan ohjausta improvisoinnissa, alkeis- ja jatkoteoriassa ja popmusiikin sovitustekniikassa.

Leirin opettajat:

Klaus Järvinen                 saksofoni, klarinetti, big band

Seppo Paakkunainen        saksofoni, huilu, yhtyeet

Ilpo Saastamoinen          sähkökitara, yhtyeet

Kaj Backlund                  trumpetti, teoreettiset aineet

Juhani Aalto                   pasuuna

Pekka Sarmanto             basso

Paul Fagerlund               piano ja sähköurut

Kauko Saari                   rummut ja muut lyömäsoittimet

Seija Järvinen                 alkeisteoria

Järjestäjä                       Pop/jazzopisto

Leirin johtaja                   Klaus Järvinen

Leirin emäntä                  Seija Järvinen

 

19.7. - 31.7.         Savonlinnan pop/jazzleirin päätöskonsertti 30.7.74
            IS:          Bändit IV (Horace Silver: Horace's tune & Billy Cobham: Le Lis
                          Bändi V: Bachianas Cubanas & Chick Corea: Spain

 

31.7.74?         M. Paunu : Poppia kaksi tuntia
Varparannan pop/jazz leirin konsertti [30.7.1974] Savonniemen yhteislyseolla alkoi yllättävästi: yleisön seasta eri puolilta salia alkoi kuulua jotain metelin tapaista, joka vähitellen hahmottui rytmiseksi sykkeeksi...

Useiden eritasoisten yhtyeiden esityksistä jäivät positiivisimpina mieleen viidentenä soittaneen bändin Bachianas Cubanas. Se oli ehkä paras yhteissoitoltaan svengaava bändi. Heillä oli avustajana Arto Koski, joka teki esityksestä mitä erilailsimpia rytmisoittimia käsitellen niin riemukkaan, että yleisökin tempautui välillä mukaan kättentaputuksin.... M. Paunu

 

> IS:n Kajaaniin muutto 10/74

6.10.74         s.15 US: Muusikkojen liitto jakoi avustuksia.

Päiväämätön  Lokakuu -74? - Kansan Uutiset - H. V-ri (Hilkka Vuori)
Kuvateksti: Kulttuuritalossa toimii kitarakoulu, jonka keskeisenä tehtävänä on antaa lisäkoulutusta kansandemokraattisten ja muiden edistyksellisten järjestöjen piirissiä toimivien lukuisten ohjelmaryhmien säestäjille. Samalla myös Kulttuuritalon oman big bandin kitaristit voivat täällä saada lisätaitoa maan pätevimpiin kuuluvalta opettajalta Ilja Saastamoiselta (etualalla selin). Taustalla näkyy Kulttuuritalon musiikkijohtaja Marjatta Meritähti ilmeisen tyytyväisenä kitarakurssin väkimenestyksen.

 

19.11.74 ti         Uusi Suomi - L.L.: Kevyen musiikin koulutusongelmia kartoitetaan.
Kevyen musiikin koulutus on teemana seminaarissa, jonka Suomen Muusikkojen Liitto ja Elokuva- ja viihdesäveltäjät r.y. (Elvis) järjestävät keskiviikkona Helsingissä. Seminaarissa pohditaan, miksi koulutusta olisi annettava, millaista sen tulisi olla, kenelle sitä tulisi antaa ja missä koulutuksen olisi tapahduttava.

Seminaari alkaa Laulumiesten juhlasalissa klo 9.30. Alustajiksi ja mukaan paneeli- ja yleiskeskusteluun on kutsuttu joukko alan asiantuntijoita, mutta jokainen asiasta kiinnostunut on tervetullut mukaan kuuntelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä koulutuskysymyksestä.

Alustajina ja paneelikeskustelijoina ovat mukana Arthur Fuhrman (SML ja Elvis), Henrik-Otto Donner (Valtion säveltaidetoimikunta), Veikko Helasvuo (Sibelius-Akatemia), Klaus Järvinen (Oulunkylän Pop/jazzopisto), Ilpo Saastamoinen (Popmuusikot), Risto Tanner (Tampereen musiikkiopiston oppilaat) ja Eino Virtanen (Oulunkylän opiston opettaja); Puheenjohtajana toimii Jorma Taivainen (SML),

SÄVELKILPAILU
Elvis, SML ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö järjestävät big band -sävellys-kilpailun. Isojen orkestereiden toiminta on viime vuosina vilkastunut huomattavasti ja uusia orkestereita on perustettu eri puolille maata. Yhteistä kaikille on ollut sopivan harjoitusmateriaalin puute. Koska isossa orkesterissa soittaminen on tärkeä ja tehokas opetus- ja koulutusmuoto, sitä pyritään kaikin tavoin edistämään. Kilpailun avulla on tarkoitus löytää sellaisia valmiiksi sovitettuja big-band-sävellyksiä, joita esimerkiksi nuoriso-orkesterit voivat harjoitella ja esittää.

Kilpailuaika on helmikuun loppuun ja tulokset julistetaan kevään kuluessa. Tuomariston muodostavat Arthur Fuhrman, Kaj Backlund ja Jarmo Sermilä. Kilpailussa jaetaan yksi 15000 mk:n ensipalkinto sekä neljä 650 mk:n lunastuspalkintoa. (L.L.)

 

Päivämätön (Demari? - JV:): Seminaari pohtii kevyen musiikin koulutustarvetta

21.11.74     (US - Kulttuuri s.3)
                 "Säätiö ajamaan kevyen musiikin koulutusta - Tukea valtiolta ja järjestöiltä"

 

22.11.74 pe HeSa:  "Koulutusseminaarin ehdotus: Säätiö kevyen musiikin tueksi"
Oulunkylän jazz- ja popopiston taustaa olisi laajennettava kannatusyhdistyksestä laajapohjaiseksi säätiöksi, jossa valtion ohella edustettuina olisivat kaikki kevyen musiikin koulutuksesta huolta tuntevat järjestöt ja laitokset.

Näin totesi kevyen musiikin koulutuskysymyksiä pohtinut seminaari ja päätti pyytää valtion säveltoimikuntaa asettamaan elimen tutkimaan säätiön perustamista.

Suomen muusikkojen liiton ja Elokuva- ja viihdesäveltäjien järjestämä seminaari oli arvovaltaisuudessaan ja laajapohjaisuudessaan varsin edustava. Oikeastaan vain opetusministeriön edustajan jääminen pois tilaisuudesta koettiin puutteena.

Eino Virtanen totesi, että musiikin perusopetusta antavat nykyään Sibelius-Akatemia, Helsingin Yliopisto, musiikkiopistot, eräät koulut, työväen- ja kansan-opistot - joten valmiita koulutusorganisaatioita on olemassa. Oulunkylän opisto on kuitenkin ainoa, joka on suuntautunut kevyeen musiikkiin. Opetuksen tulisi Virtasen mielestä olla aluksi perusmusikaalista koulutusta eli eri instrumenttien hallintaa sekä tiettyä teoreettista puolta, joka myös antaisi historiallista perspektiiviä. Liian aikainen erikoistuminen ei olisi suotavaa, sillä tällöin tehtäisiin alemman asteen kansalaisia, joilla ei olisi mahdollisuuksia jatkoon. Tehdäänkö taiteilijoita vai työntekijöitä?

Siinä ydinkysymys. Eli koulutetaanko rajoittuneita muusikoita kaupan tarpeisiin vai annetaanko heille luovan ihmisen mahdollisuus ja tilaisuus sen jälkeen erikoistua kevyen musiikin eri alueille.

Rehtori Veikko Helasvuo huomautti, että ns. kevyen musiikin ja ns. vakavan musiikin opetustavoitteiden eroa ei ole syytä liioitella. Mitä enemmän edistystä jazz- ja poppuolella tapahtuu, sitä enemmän tämänkin alan muusikot tarvitsevat syventävää peruskoulutusta. Näytteenä Sibelius-Akatemian hyödyllisyydestä Helasvuo esitti pitkähkön luettelon kevyen musiikin tunnetuista hahmoista (Malmstenista Toloseen), jotka ovat opiskelleet ko. laitoksessa.

Ja Sibelius-Akatemiassakin on sentään oma jazz-studionsa, mikä on enemmän kuin useissa muissa Euroopan musiikkikorkeakouluissa. Kööpenhaminassa jazzopetusta ei ole lainkaan ja Tukholmassakin vain yksityisten rahoittamana.

Oulunkylän jazz- ja popopiston rehtori Klaus Järvinen valitteli, että ulkoapäin esitetään opiston kehittämistä, vaikka sitä koko ajan on kehitetty. Kaksi ja puoli vuotta toimittuaan Oulunkylän opisto on nyt tosiasia, jota ei voida kiertää. Oppilaita on tällä hetkellä 380 ja opettajia 30. Valtionapu tälle vuodelle 80000,- ja kaupungin 30000,-.

Ilpo Saastamoista turhautti se, että seminaarissa pohdittiin aika paljon sellaisia kysymyksiä, jotka on jo aikaisemmin pohdittu. Hän viittasi Ilpo Saunion tutkimukseen (katsaus jazzopetukseen muualla Euroopassa), Pop-jazz-koulutus-suunnitelmaan sekä opetusministeriön asettaman pop- jazztyöryhmän muistioon. Saastamoisen mielestä pitäisi nyt keskittyä todella käytännön kysymyksiin, jollaisena hän näki mm. Oulunkylän opiston taustaorganisaation (nyt kannatusyhdistys) säätiöimiskysymyksen, johon olisi saatava mukaan eri musiikki- ja kulttuurijärjestöt. Opettajien pätevyysvaatimuksista - joka nyt on todellinen pulma (Helasvuo: "Musiikkiopistolaki onnettomasti formuloitu") - Saastamoinen totesi asetuksen muutoksen olevan vireillä. Sen toteuduttua "päteville", mutta muodollisesti epäpäteville opettajille voitaisiin maksaa pätevien palkkaa (Sibelius-Akatemian omassa asetuksessa on jo tällainen takaportti). Prosessi kestää kuitenkin kauan.

Yhtenä mahdollisuutena kevyen musiikin opetuksen järjestämiseksi Saastamoinen näki musiikkiopistojen valtionapuun asetettavan ehdon jazzin ja popin opettamisesta niissä. Tämä ratkaisisi harrastelijakysymyksen. Toisaalta säätiön luominen Oulunkylän opiston taustaksi olisi ajankohtaista, sillä tällöin olisi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa valtioon. Opiston ammattiopiskelussa olisi pikaisesti pyrittävä kokopäiväopiskeluun (vastattava Sibelius-Akatemian tuntimäärää).

Valtion säveltaidetoimikunnan puheenjohtaja Otto Donner mainitsi säveltaide-toimikunnan periaatepäätöksen, jonka mukaan se seuraa jatkuvasti niitä toimia, joiden tarkoituksena on perustaa korkeakoulu ja auttaa tarvittaessa tällaisen perustamisessa. Aloitteiden tulisi kuitenkin tulla kentältä eikä ministeriöstä. Oulunkylän opisto on joka tapauksessa saavuttanut sellaisen muodon ja laajuuden, että se on otettava huomioon. Yleisenä ohjeena Donner suositteli kevyen ja vakavan musiikin vastakkaisasettelun välttämistä. Pikemminkin tulisi etsiä niitä yhteisiä systeemejä, jotka takaisivat opiskelijoille mahdollisimman laajan musiikki-koulutuksen.

Musiikinopiskeljja Risto Tanner kritisoi kärjekkäästi Eero Nallinmaan Tampereella suorittamaa, kevyen musiikin opetustarvetta kartoittavaa "tutkimusta" ja sen perusteella tehtyjä johtopäätöksiä. Opetuksen puutteessa Jazzkerho Break ry. on itse käynnistänyt alan opetuksen.

Säätiö-ajatuksen saatua seminaarin osanottajien varauksettoman kannatuksen, pohdittiin myös alue-big bandin perustamismahdollisuuksia Uudenmaan läänin alueelle, jossa sellaisen tarve on ilmeinen. Järjestöt odottavat nyt opetusministeriön toimia.
LAURI KARVONEN

 

> Päiväämätön lehtijuttu -74 (HeSa?)
- Säveltaidetoimikunta kiirehtii: Säätiö tueksi popin ja jazzin koulutukseen.
Valtion säveltaidetoimikunta kiirehtii pop- ja jazz-koulutuksen järjestämistä maassamme ja pitää sitä ensiarvoisen tärkeänä. Alan järjestöjen tulisi toimikunnan mielestä perustaa pop- ja jazzmusiikin koulutussäätiö ylläpitämään musiikinlajien opetukseen erikoistunutta musiikkiopistoa. Opisto toimisi pääosin valtionavun turvin.

Säätiön perustamiseen ja rahoitukseen tulisi osallistua myös Teoston, Gramexin, Yleisradion, kaupallisen levyteollisuuden ja muiden alan työnantajien, katsoo säveltaidetoimikunta. Säätiö voidaan perustaa määräaikaiseksl, jotta se voitaisiin purkaa, mikäli suunniteilla oleva musiikinopetuksen kokonaisjärjestely mahdollistaa koulutuksen muunlaisen järjestämisen, toteaa toimikunta.

Pop- ja jazzmusiikin ammattikoulutuksen hitaasta kehityksestä huolestuneet Musiikkialan ammattiyhdistysten fedraatio, Popmuusikot ja Suomen jazzliitto esittivät helmikuussa opetusministeriölle koulutussäätiön perustamista. Ongelma tulisi niistä ratkaista väliaikaisesti jo ennen musiikinopetustoimikunnan mahdollisten ehdotusten toteutumista. Pop- ja jazzmusiikin ammatillista pätevyyttä ei tällä hetkellä voi saavuttaa missään oppilaitoksessa maassamme, mainitsivat järjestöt.

Esityksestä opetusministeriölle antamassaan lausunnossa säveltaidetoimikunta sanoo olevansa valmis myötävaikuttamaan säätiön perustamista valmistelevan kokouksen järjestämiseen.

 

1975:

21.2.75  Iisalmen Sanomat: Tanssimuusikot koulutettaviksi.
lisalmelaisille tanssimusiikkia soittaville seuraava viikonvaihde on varsin mielen-kiintoinen, sillä lauantaina alkavien koulutuspäivien pääkouluttajaksi on saatu maan tunnetuimpiin kitaristeihin kuuluva keiteleläissyntyinen kapellimestari Ilpo (Ilja) Saastamoinen Kajaanista. Iisalmen kulttuurilautakunnan myönteinen suhtautuminen mahdollisti sen, että kurssi on osanottajille ilmainen. Tanssimuusikkojen tarkoituksena onkin taata koulutuksen jatkuvuus sekä perustaa paikallinen yhdistys mm. organisoimaan vastaisuudessa alan koulutusta.

Koulutuksen merkityksen tietäen työskenteli kyseisten päivien saamiseksi lisalmeen mm. muusikko Heikki Ahonen jo syksyllä. Yhteisten neuvottelujen jälkeen anottiin kulttuurilautakunnalta rahaa koulutuspäivien järjestämiseen. Lautakunta totesi myös kevyen musiikin tason kohottamisen kuuluvan kulttuuritoiminnan edistämiseen, ja myönsi määrärahan.

Toiseksi kouluttajaksi kurssille tulee kuopiolainen Pekka T u p p u r a i n e n (rummut). Kajaanissa alueorkesteria johtava Ilpo Saastamoinen toivoo tanssi- ja popmusiikkia soittavien lisäksi kurssille myös puhaltimia instrumentteinaan käyttäviä.

Klassiseen musiikkiin ja ajan koulutukseen on tanssimuusikoiden mielestä kiinnitetty moninkertaisesti enemmän huomiota kuin heidän edustamaansa alaan. Koulutuksen puuttellisuus on kuitenkin huomattu myös tanssimusiikin puolella. Iisalmen nuoriso-talossa lauantaina klo 9 alkava kurssi tähtää nimenomaan näiden puutteiden poistamiseen. Lauantaina kurssi kestää klo 16 saakka, ja jatkuu sunnuntaina klo 10-17. Koulutuspäivillä käsitellään rytmiä, soinnutusta, yhteissoittoa, improvisointia ja sovitustyötä.

 

22.2.75         Iisalmi - KBB-yhtyekonsertti Kaupungintalolla klo 19 (?).
                    22-23.2. Tanssimuusikoiden koulutuspäivät (IS & Pekka Tuppurainen)

> 23.2.75      Iisalmen Sanomat: Tanssimuusikot kursseilla
Kevyen musiikin suuresta koulutustarpeesta huolimatta on koulutus jäänyt muihin musiikkilajeihin verrattuna lapsipuolen asemaan. Useimmat nuoret bändimuusikot ovat hankkineet tietoutensa itse, jolloin teoriatietoihin on jäänyt monasti paljon aukkoja.

Näitä aukkoja pyritään paikkaamaan mm. tänä viikonloppuna Iisalmessa järjestettävässä tanssimuusikoiden koulutustilaisuudessa, jossa kouluttajina ovat kapellimestari Ilpo Saastamoinen ja kuopiolainen muusikko Pekka Tuppurainen.

Kapellimestari Saastamoisen, mukaan ulkolaisilla muusikoilla on parempi teoreettinen musiikkikoulutus, mikä on asettanut heidät monesti edelle suomalaisia ravintolaorkestereita valittaessa.
- Yleensä kuitenkin on suomalainen orkesteri vähintään ulkomaalaisen orkesterin luokkaa. Lisäksi kotimaan soittajat tuntevat paremmin kansan musiikkimaun.

Viime vuonna voimaan tullut ravintolasoittajien työehtosopimus on kapellimestari Saastamoisen mukaan luonut suomalaisille muusikoille uudet mahdollisuudet ravintolayhtyeisiin.
- Tällöin myös alan opettajatarve lisääntyy ja kunnallisten kevyen musiikin soittajien saamisesta on jo parempia toiveita. Halvasta ulkolaisesta orkesterisysteemistähän hyötyy Saastamoisen mukaan ainoastaan ohjelmatoimistot.

Tanssimuusikoiden koulutustilaisuudessa on tällä kertaa mukana parikymmentä innostunutta tanssimuusikkoa Iisalmesta.

 

1.-2.3.75         Joensuun pop/jazzleiri (2.3. klo 15-16 jamit)
                      2.3.75 su IS: yleisöesitelmä > Joensuun Popmuusikot r.y. - esite (Ks. kuva)

1-2.3.75(?)      Karjalainen: Uudet virikkeet koulutuspäivien tärkeintä antia.
(Kuvateksti: Kajaanin alueellisen big bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen kouluttaa Pohjois-Karjalan ja Joensuun popkitaristeja tämän viikonvaihteen aikana Joensuussa. Ilpo Saastamoinen on yksi Joensuun Popmuusikot ry:n järjestämien koulutuspäivien opettajista.)

Virikkeiden antamiseen ja innostuksen herättämiseen pyritään Joensuun pop-muusikoiden järjestämillä koulutuspäivillä. Kahden päivän aikana ei ehditä opettaa tai oppia soittotaitoa eikä -tapaa, mutta virikkeitä kahdessakin päivässä voi saada koko joukon.

Joensuun popomuusikoiden hallituksen jäsen Tuomo S a l o h e i m o kertoo, että juuri virikkeissä on koulutuspäivien tärkein anti. Se havaittiin jo kesällä 1973 järjestettyjen koulutuspäivien jälkeen.

Koulutuspäivillä annetaan opetusta pianon-, kitaran-, basson, puhaltimien ja rumpujen soitossa. Opettajiksi on Joensuuhun saatu maan pop- ja jazzmuusikoiden huippunimiä: pianisteja ohjaa Olli Ahvenlahti, kitaransoittajia Ilpo Saastamoinen, basisteja Pekka Sarmanto, puhaltajia Eero Koivistoinen ja rumpaleita Reino Laine.

Tuomo Saloheimo itse opiskelee pianonsoittoa. Opiskelu oli ensimmäisenä koulutuspäivänä uusiin kappaleisiin ja niiden soinnutukseen tutustumista sekä improvisointia. Toisen koulutuspäivän aikana on tarkoitus koota harjoitusorkestereita sekä valmistaa ohjelma illan konserttiin.

Koulutuspäivien opettajat esiintyvät tänään Urheilutalossa järjestettävässä konsertissa. Mikäli harjoitusorkesterit ehtivät saada valmiiksi konserttikelpoisen ohjelman, esiintyvät myös ne tässä konsertissa.

Joensuun popmuusikot ry. on toiminut vireästi hieman yli kolme vuotta. Siihen kuuluu viitisenkymmentä jäsentä, jotka suurimmaksi osaksi ovat popista ja jazzista kiinnostuneita musiikinharrastajia.

Yhdisty on järjestänyt jäsenilleen koulutustilaisuuksia ja konsertteja. Konsertit on toteutettu osaksi paikallisten osaksi muualta tuotettujen muusikoiden voimin.

Muutaman kerran yhdistys on myös järjestänyt yleisötilaisuuksia, joiden tarkoituksena on ollut tehdä popmusiikkia tunnetuksi Pohjois-Karjalassa sekä lisätä alan harrastustoimintaa.

Yleisötilaisuus kuuluu myös tämän viikonvaihteen koulutuspäivien ohjelmaan: tänään klo 13 kertoo Ilpo Saastamoinen pop- ja jazzmusiikin nykytilasta Euroopassa Vapaaopiston auditoriossa.

 

11.6. - 17.6.75         Siprinteen kitaraleiri (Kotkaliitto - Nuorten Kotkain kurssikeskus)
                              Opettajina Ilpo Saastamoinen, Ilkka Hannula

 

23. - 3.7.75         Palojärven kurssikeskus, Rovaniemi - KSL:n Kitarakurssi
                          Ilpo Saastamoinen ja Kalevi Immonen  (Åke Ahremaa)

3.7.75                  Kansan Tahto: Kansandemokraateille uutta vaaliohjelmaa

Päiväämätön - Kansan Uutiset - Jaakko Mäkinen:  Sääsket pitävät ohjelmakurssilaiset virkeänä.

Päiväämätön - Ahjo / Jaakko Mäkinen: Työväenlaulut saamassa uudenlaista ilmettä -
                     Työpaikkakonsertit tulossa Suomeenkin. > Lehtiartikkeleita 70-l.

4.8. - 14.8.75         Kajaanin pop/jazzleiri:
         6.8.  jamit + 11.8. ma konsertti Sotkamon Rientolassa
         & 13.8. jamit (ke Kuurnan koulu)

Päiväämätön:          Kainuun Sanomat - (kh = Katariina Huusko):
Rytmimuusikot järjestävät konsertteja ja jamsessioneja - Pop/jazzleiri elokuussa

 

- Päiväämätön: Rytmimusiikin päivät mlk:aan
...Kajaanin Seudun Rytmimuusikoille myönnettiin niinikään perinteistä pop/jazz-leiriä varten 3000 markaa.

- Päiväämätön: MAF Sound: Kajaanin musiikkileiri.

- Päiväämätön: Kajaani (AMT): Pop ja jazz alkoi soida Kajaanissa

- Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Katariina Huusko (kh) + 3 lehtikuvaa:
Kurnan koulu alkoi soida poppia ja jazzia.

 

Päiväämätön - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: POP & JAZZ-koulutuspäivät päättyivät (2 valokuvaa)
Kuurnan koululla toista viikkoa jatkuneet pop & jazz-musiikin koulutuspäivät päättyivät torstaina. Keskiviikkoiltana pidetty oppilaskonsertti ja myöhemmin pidetyt jamit olivat viimeiset julkiset tilaisuudet.
Koulutuspäivien antia ja tulevaisuutta pohdittiin vielä päätöspäivänä Ilja Saastamoisen johdolla.

INNOSTAVA LOPPUKONSERTTI
Keskiviikon oppilaskonsertti osoitti ettei oppi ollut valunut hukkaan. Nuoret kurssilaiset yltivät peräti innostaviin musiikkisuorituksiin.

Yhtyesoitto oli ollut yksi kurssin keskeisimmistä opiskelumuodoista. Tulos kuultiin konsertissa, jossa oppilaista muodostetut pikkuyhtyeet antoivat näytteet musiikistaan. Kokoonpanoille oli keksitty  hauskoja nimiä ja esiintyjälistalta löytyivät mm. nimet: Hämyset, Lynkkysuolen pakahtuma, Fiasco, Aistraatti jne. Yhtyeiden musiikki kautta linjan kertoi vakavasta asiaan paneutumisesta.

Musiikki noudatteli kevyitä popjazz -latuja. Mitään "kallonporajytää" ei mikään ryhmä esittänyt. Mieleenpainuvimmat esitykset tarjosi Aistraatti esittämällä verevästi kappaleet "Cantaloupe Island" ja Watermelon Man". Myös Nascitur'iksi ristitty ryhmä svengasi taidolla kappaleeet "What Game Shall We Play Today" ja "Waves".

Konsertti osoitti oppilaiden taidollisen osaamisen nousseen edellisvuosilta. Rytminen ote ja tyylitaju oli soittajilla yllättävän hyvä. Aivan nuorimmatkin soittajat intoutuivat mallikkaisiin suorituksiin.

"ENSI VUONNA JATKETAAN"
Tämän vuoden kurssista suurimman vastuun on kantanut Ilja Saastamoinen. Hänen johdollaan vietiin leiri lävitse ja hänen johdollaan päätettiin myös leiri kritiikki-tilaisuuteen. Kritiikissä pohdittiin kurssin antia ja ennen kaikkea keskusteltiin kurssilaisten toiveista tulevaisuudelle.

Suurin puute leiriläisten mielestä olivat kurssin majoitusongelmat. Tänä vuonnahan ei järjestäjien puolelta ollut järjestetty muuta kuin muutama patja Kuurnan koululle. Kurssilaiset toivoivat täyshoitoleiriä, jossa majoitus ja ruokailu olisi samassa paikassa varsinaisen opiskelun kanssa. Tällöin muodostuisi työskentelystä entistäkin täysipainoisempaa.

Ilja Saastamoisen mielestä kurssi onnistui varsin hyvin. Oppilasmäärä oli noin 50 ja kurssi oli suurin Kajaanissa järjestetyistä. Oppilasjakaumassa oli pientä vinoutumaa, jolle järjestäjät eivät voineet mitään. Kitaristeja oli liian paljon ja puhaltajia liian vähän.

"Innostus ja työnilo on ollut kuitenkin korvaamassa pienet hankaluudet, ja yhteistyöllä on töitä tehty" totesi Ilja yleiskommenttinaan kurssista.

Kajaanilainen Antti  N ä r h i oli ensi kertaa mukana ja hänen kokemuksensa leirin ohjelmasta olivat innostavat. "Työtahti on ollut riittävä ja virikkeitä ja tietoa olen saanut paljon. Henkilökohtaista instrumenttiopetusta olisi kaivannut hieman lisää, muuten olen tyytyväinen leiriin ja sen järjestelyihin. Tulen ensi vuonna varmasti taas mukaan."

VALTAKUNNALLISEKSI LEIRIKSI ENSI VUONNA?
Ilja Saastamoisen mielestä olisi kurssi saatava valtakunnalliseksi mahdollisimman pian. Tällöin järjestäminen olisi huomattavasti helpompaa. Nyt joudumme painiskelemaan rahoituskysymysten kanssa liian paljon. Saamalla leiri valta-kunnalliseksi ja suoraan opetusministeriön tuen piiriin, voisimme entistä paremmin keskittyä kurssin opetusohjelman parantamiseen ja monipuolistamiseen.
UNTO TORNIAINEN

 

13.8.75         Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Kajaanissa kaikaa jazz.
Kajaanilainen musiikkitoiminta kelpaisi malliksi koko maalle, jossa järjestöt monasti vierastavat toisiaan aivan yhteisistä päämääristä huolimatta. Kysymyksessä on musiikkileiri, jossa sekä hanke että toteutus on aikaisemmin ollut miltei yksinomaan Kajaanin seudun rytmimuusikot ry:n niskoilla.

Nyt rintama on leveämpi kuin koskaan aikaisempina viitenä vuotena järjestöllisellä suunnalla Kajaanin kaupungin, Kajaanin maakuntaliiton, Kajaanin maalaiskunnan (kansalaisopistojen kautta) sekä Oulun läänin taidetoimikunnan liittoutuessa yhteen leirin taloudellisiksi tukijoiksi. Myös Musiikkialan ammattijärjestöjen federaation (MAF:n) apu on otettu kiitollisuudella vastaan.

Leirin toimipaikkana on ollut Kuurnan koulu ja opettajiksi on löytynyt kuusikko, jotka sekä instrumentalisteina että pedagogeina tunnetaan ympäri maan: Eero Koivstoisen osalla on saksofonistit, Mike Koskinen vastaa trumpetistien kehityksestä, Olli Ahvenlahti opastaa pianisteja, Pekka Sarmanto kontrabasisteja, Ilja Saastamoincn siirtää tietämystään kitaristeihin, Reino Laineen häärätessä rumpalien parissa.

Oppilaita on kertynyt miltei viisikymmentä kappaletta, suurin osa muualta kuin Kajaanista. Etelärajana ovat osapuilleen Tampereen seudut, pohjoisesta Rova-niemeltä taas on tullut peräti kaksi kokonaista bändiä ratkomaan soittimellisten ongelmien lisäksi myös yhteissoitollisia ja teoreettisia.

Valtakunnallisen leiman ansiosta odotetaankin leirille tulevaisuudessa raha-apua suoraan opetusministeriöltä.
Poikkeuksellisesti tänä kesänä kuuluu urakkaan kaksi oppilaskonserttia. Toinen jo pidetty läpivietiin Sotkamossa, Kuurnan koulussa esitellään kertyneitä taitoja keskiviikkona päättäjäistunnelmissa.
JULIUS HEIKKILÄ

 

4.-14. 8. 1975         KAJAANIN POP/JAZZLEIRI (Taidetoimikuntien lehti)
Kajaanin seudun rytmimuusikot ry. järjesti kuudennen Kajaanin pop/jazzleirin 4.-14. 8. 1975 Kajaanin maalaiskunnan kansalaisopiston kanssa Kuurnan koululla. Kymmenpäiväisen leirin toteutuminen onnistui mm. Kajaanin kaupungin, Kainuun maakuntaliiton, Musiikkialan Ammattiyhdistysten Federaation ja Oulun läänin taidetoimikunnan tuella. Kuluneen kesän leiri osoitti vakuuttavasti sen, että nimenomaan valtakunnallisella tasolla tapahtuvaa pop/jazzmusiikin kesäleiri-toimintaa tarvitaan lisääntyvässä määrin. Kokonaisia yhteyeitä oli Rovaniemeltä (2), Kajaanista, Lieksasta sekä Tampereelta. Yli neljänkymmenen oppilaan osanottajajoukon muut jäsenet tulivat Kajaanin maalaiskunnasta, Kuhmosta, Suomussalmelta, Kemistä, Joensuusta, Korialta, Otanmäestä, Pattijoelta, Nurmeksesta, Taivalkoskelta, Kontiolahdesta, Ristijärveltä ja Pielavedeltä - siis Lappi ja Pohjois-Karjala melko selvästi edustettuina. Syynä leirin valta-kunnalliseen merkitykseen lienevät aikaisempien onnistuneiden leirien tunnetuksi tuleminen sekä maan parasta tasoa edustava opettajakunta: Eero Koivistoinen (saksofonit ja huilut), Mike Koskinen (trumpetti ja pasuuna), Olli Ahvenlahti (piano ja sähköurut), Reino Laine (lyömäsoittimet), Pekka Sarmanto (kontra- ja sähköbasso) sekä Ilpo Saastamoinen (kitarat ja kurssin johto). Soitinopetuksen lisäksi opettajat pitivät luonnollisesti musiikinteoriatunteja (erityisesti sointuteoria, improvisointi, sovitus, synkoopit ja skaalat). Yhtyeharjoitusten lisäksi pidettiin opettajavoimin  demonstraatioita harjoitusmenetelmistä ja jazzsävellysten tulkinnasta.

Leiriin liittyi kaksi jam session -iltaa opettajien toteuttamana sekä Sotkamon taide-yhdistyksen tilaama oppilaskonsertti ja tietenkin leirin päättäjäiskonsertti Kuurnan koululla ilmaistilaisuutena yleisölle.

Suurin probleema leirin järjestämisessä on ollut sopivan paikan löytäminen täysi-hoitoperiaatteeseen pohjautuvalle kurssille. Yhteistyö Kainuun kesäyliopiston kanssa ei tuottanut tuloksia, mutta tulevana kesänä pyritään leiri sijoittamaan Paltamon kansalaisopiston toiminta-alueelle, mikäli sopiva paikka löytyy. Tällöin kustannukset tulevat oppilaille huomattavasti pienemmiksi kuin aikaisemmin. Keskeneräiset neuvottelut Oulun Jazz 20:n kanssa saattavat myös vaikuttaa lopullisiin ratkaisuihin vuoden 1976 pop/jazzleiristä. Oppilaiden alueellisesta jakaantumisesta johtuen tuntuisi luonnolliselta, että leiri saisi rahallisen tukensa joko yhdessä Oulun, Lapin ja Pohjois-Karjalan läänien taidetoimikunnilta, tai siten, että se liitettäisiin ns. valtakunnallisten musiikkileirien joukkoon täyttämään tyhjiötä Pohjois-Suomen pop-jazzmusiikin koulutuksessa, jolloin leiri saisi valtionavustuksensa suoraan opetusministeriöltä.
Ilpo Saastamoinen

 

18.12.75          Koillis-Häme:  "Bändisoitosta kiinnostuneille ohjausta"

20.-21.12.75 (vai 27-28.12?) Keski-Suomen läänin taidetoimikunta:
Keski-suomen kulttuuritoimintakokeilun johtoryhmän järjestämät koulutuspäivät
Jämsänkoskella joulukuussa 1975

22.12.75, s.2 - Keskisuomalainen: "Jämsänkoskella perehdyttiin rytmimusiikkiin"
(Irtokuvateksti: Mestari Ilpo Saastamoinen ja oppilas)

Yko-kaks yks-kaks - kolme.
Kolme kitaraa ja rummut aloittavat - Jämsänkoski Rock soi,
Ohjaajan käsi pystyssä - pää heiluu - rokki katkeaa vaivoin.
Otetaan uudestaan. Yks - kaks...
Ohjaajan pää nyökyttelee - kädet vatkaavat. Menee hyvin.

Ilpo Saastamoisen juuri heijastinkoneelle tushikynällä lonkalta säveltämä rock-kappale täyttää Jämsänkosken Kyöpelin monta kertaa; kolmella kokoonpanolla ja jokainen soittaja vetää soolon vuorollaan.
- Muuta koulutusmuotoa rytmimusiikissa ei ole. Ei musiikkiopistoissa eikä konservatorioissa - vaikka paljon puhutaan. Jäljelle jäävät tällaiset koulutuspäivät ja vähän pitemmät kesäkurssit, sanoo Ilpo Saastamoinen, Suomen ensimmäinen kunnallinen rytmimusikin ammattilainen - Kajaanin Big Bandin kapellimestari.

Itseopiskelu on tie onneen. Pari tuntia päivässä kun naputtelee kamarin nurkassa, niin alkaa tulla tuloksia. Vääristä soittotottumuksista on paha päästä eroon. Aikaa kuluu kaksinkertaisesti - väärä tapa on opittava ensin pois ja sitten oikealle tielle.

Jämsänkoskella lauantaina ja sunnuntaina järjestetty rytmimusiikin koulutustilaisuus on keino tarkastaa, mihin kunkin itseopiskelijan harjoitus on johtanut. Väärät tottumukset huomataan ajoissa ja opitaan uusia taitoja.

Suomessa on Saastamoisen arvion mukaan arviolta kaksi rytmimusiikkiyhtyettä eli bändiä kuntaa kohti. Kokonaismäärä on iso ja koulutus täysin olematon.

Jämsänkoskella järjestetty koulutustilaisuus liittyy osana Keki-Suomen kulttuuri-kokeilun johtoryhmän opetusministeriön aloitteesta ideoimaan rytmimusiikin alueelliseen ohjaustoimintaan. Vastaavia kursseja järjestetään Keski-Suomessa Joutsassa, Keuruulla, Jyväskylän maalaiskunnassa, Saarijärvellä ja Kinnulassa. Ohjaajina maan rytmimusiikin kärkimiehiä.

Jämsänkosken Kyöpelissä nuorta musiikkiväkeä oli noin 25 henkeä. Paikallisina järjestäjinä olivat Jämsän taidelautakunta ja Jämsänkosken kulttuurilautakunta. Elinvoimaisin seudun yhtye on Jämsänkosken koulun nuoriso-orkesteri.

- Saimme osallistujista kolme bändiä. Mukana oli muutamia kehityskelpoisia soittajia. Jotta asia menisi eteenpäin olisi paikkakunnalle perustettava jatkoksi työryhmä perustamaan vaikkapa Jokilaakson rytmimusiikin ystävät ry:tä, sanoo Saastamoinen. Sunnuntaina työryhmää ei vielä syntynyt - kenties osallistujien nuoruuden takia. Saastamoinen pahoittelikin, ettei tehtaan piirissä soittaneita vanhempia harrastajia työesteden takia ollut paikalla.

Rytmimusiikkiyhdistys huolehtisi jatkokoulutuksesta, apurahojen anomisesta, omien konserttien järjestämisestä, omien laitteiden hankinnasta sekä harjoitustilojen järjestämisestä.

23.12.75 - Koillis-Häme
"Yhdistys tulossa? Ensimmäiset läänin tukemat rytmimusiikin kurssit J-koskella" 

[Jatkuu osassa VI: 21.1.76  Kuopio]