1988 KARHUNPEIJAISET III

27.1.88 Savon Sanomat - Jorma Hänninen: Kansanmusiikkiseminaarin aiheena Saastamoisen suurteos Karhunpeijaiset [4-6.3.]
Vuosittain Pielaveden - Keiteleen alueella toistuvavaltakunnallinen kansan-musiikkiseminaari, Unohdetut musiikkikulttuurit, keskittyy tänä vuonna säveltäjä Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -suurteoksen aihepiiriin. Seminaarin pitopaikaksi on tänä talvena valittu Keitele, Saastamoisen kotikunta. 4.-6. päivinä maaliskuuta pidettävässä seminaarissa on mukana Karhunpeijais-sävellyksen lisäksi paljon alkuperäistä musiikkia, joka vastaa mm. samojedien ja muiden pohjoisten arktisten kansojen musiikkia, kertoi Saastamoinen.

Musiikkikulttuuriseminaarissa ovat mukana ensi elokuun 5. päivänä maakunta-juhlan yhteydessä Pielavedellä pidettävän konsertin kuorot. Luonnollisesti kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita seminaariin.

Seminaari on ilmeisesti ainoa kerta, jolloin mukana olevilla kuoroilla on mahdollisuus harjoitella taustat soittavan yhtyeen kanssa. Yhtyeeseen kuuluvat seminaarissa opettajina toimivat Pekka Nylund, Kalle Fält ja Ilpo Saastamoinen.

- Karhunpeijaiset -teos on yhdistetty seminaariin lähinnä siksi, että se on musiikillisesti hyvin lähellä Siperian alueen perinteisiä musiikkikulttuureja. Se kuuluu tuon otsikon puitteisiin, vaikka on sävelletty teos eikä puhtaasti kansan-musiikkia, kertoi Saastamoinen.

- Karhunpeijaisten runkona on 2-3-jakoisen rytmin risteytys, joka on myös koko ugrilaisen musiikin runko. Siksi Karhunpeijaisten laulajat pyritään kouluttamaan tähän totaalisesti uuteen asiaan musiikissa, jolle ei ole länsimaista vastinetta, jatkoi Saastamoinen.

Karhunpeijais-teoksen esityksen alkuperäiseksi johtajaksi ryhtyneen Erkki Näre-harjun siirryttyä terveydellisistä syistä syrjään, on konsertin johtajan paikka edelleen avoinna. Harjoitukset johtaa säveltäjä Saastamoinen, mutta yhtyeessä soittavana hän ei voi itse olla kuoro-osuuksien johdossa.

Saastamoisen mukaan johtajaa on vaikea löytää, sillä maassamme on vain harvoja tämänlaatuiseen musiikkiin perehtyneitä kuoronjohtajia. (> Ks. 6.3.88 Iisalmen Sanomien maininta Sakari Seppälästä!)

Toinen ongelma on esityksen lapsikuoron rakentaminen. Sitä ei ole saatu kootuksi johtajan puuttuessa. Tosin sopraanot voisivat korvata nuorten osuuden, ellei lapsikuoroa saada, toteaa Saastamoinen.

Karhunpeijaisten harjoitusvaiheessa on alkuperäisten kuorolaisten lukumäärä jonkun verran pudonnut ilmeisesti teoksen vaativuuden ja tiheiden harjoitus-kertojen vuoksi. Esityksessä tulee olemaan mukana kuitenkin yli 50 laulajan kuoro jo ilman koululaisia, lupaa Saastamoinen.

- On tarkoitus, että Karhunpeijais-esityksestä luodaan perinne ja esitykselle rakennetaan myöhemmin myös koreografia. Jälleen on kysymys tekijästä ja tarvittavasta ajasta. Näin piti tehdä jo ensiesitykseen, mutta lyhyt valmistusaika ei ole sallinut sitä.

Musiikkikulttuuriseminaarin järjestäjänä on Suomen Kansanmusiikkiliiton lisäksi Pielaveden - Keiteleen kansalaisopisto. Sen rehtori Raimo Niskanen totesi Karhunpeijais-esityksen maakuntajuhlassa keskeiseksi taidetapahtumaksi. Näin se niveltyy erikoisesti parhaillaan menossa olevaan Elävä maaseutu -kampanjaan. Niskasen mielestä myös naapurikunnat olisi saatava hereille, niin että Karhunpeijais-esityksestä muodostuisi todella maakunnallinen tapaus.
JORMA HÄNNINEN

 

27.1.88 ke Iisalmen Sanomat - MH (=Markus Huovinen):
Saastamoisen Karhunpeijaiset seminaarin teema (Irtoleike)
(Kuvateksti: Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarin keskeisiä kouluttajia löytyy Pohjantahti-yhtyeestä: Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund.)

Suomen kansanmusiikkiliiton sekä Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston järjestämän Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarin tämän vuoden teemaksi on valittu Ilpo Saastamoisen suurteos Karhunpeijaiset. Seminaari pidetään 4.-6. maaliskuuta Keiteleellä.

Seminaari keskittyy laulumusiikkiin ja siinä yritetään yhdistää Karhunpeijais-idea ja perinteinen seminaari-tapahtuma. Yli 50 pielavetisen ja keiteleläisen laulajan harjoitteleman Karhunpeijaisteoksen myötä seminaariin odotetaan tänä vuonna edellisiä enemmän paikallisia osanottajia. Tähän asti osanottajat ovat olleet pääasiassa Pielaveden ja Keiteleen ulkopuolelta.

Opettajina seminaarissa ovat Ilpo Saastamoisen lisäksi muut Pohjantahti -yhtyeen jäsenet eli Pekka Nylund ja Kalle Fält. Yhtyehän on mukana myös Karhunpeijais-esityksessä.

Neljäs opettaja on vielä järjestäjien ongelmana, sillä siihen osaan tulee Karhunpeijaiset -esityksen johtaja, jota ei ole vielä kyetty löytämään Erkki Näreharjun tilalle.

Karhunpeijais-teos sopii Ilpo Saastamoisen mukaan hyvin unohtuneiden musiikkikulttuurien seminaariin. Nyt keskitytään samojedien ja arktisten kansojen musiikkiin, jota myös Karhunpeijaiset edustaa. Siperian alueen perinteiselle musiikille tyypillistä on kaksi- ja kolmijakoisten rytmien risteytys, jota länsimaisessa musiikissa ei esiinny.

Saastamoinen pitää tämänvuotista seminaaria ainutlaatuisena tilaisuutena niin Karhunpeijaisten laulajille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

- Kuorolaisille tarjoutuu ehkä ainut kerta talven aikana harjoitella bändin kanssa ja muille tarjolla on tilaisuus päästä tutuksi shamaanien musiikkiin. Osanottajia odotetaan entiseen tapaan muualtakin. Seminaariin ei tule ilmeisesti liittymään tänä vuonna mitään konserttia.
-MH

 

28.1 (-2?).88 PieKei: Musiikkikulttuuriseminaari tutkailee Karhunpeijaisia
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen joutuu nyt kantamaan päävastuun säveltämänsä Karhunpeijaisten esityskuntoon valmistumisesta.)

Unohtuneet musiikkikulttuurit -kansanmusiikkiseminaari [V] järjestetään tänä vuonna todennäköisesti Keiteleellä Keiteleenrannan tiloissa 4.-6. 3. Seminaarin ohjelmassa on nyt keskeisesti esillä Ilpo Saastamoisen musiikkiteos Karhun-peijaiset, joka säveltäjän mielestä sopii hyvin myös seminaarin aiheeksi, koska sen sisältö edustaa vanhaa, osittain jo kadonnutta alkuperäismusiikkia.

Seminaariin uskotaan nyt saatavan aikaisempaa enemmän myös paikallisia osanottajia, koska aihe on varsin läheinen. Tämän Suomen Kansanmusiikki-liiton ja kansalaisopiston yhdessä järjestämän seminaarin vetäjänä on aikaisempien vuosien tapaan Ilpo Saastamoinen Keiteleeltä ja apuopettajiksi tulevat aikaisemmista seminaareista tutut muusikot Kalle Fält ja Pekka Nylund. Ilpo Saastamoisella lisättynä kolmikko muodostaa Pohjantahti -yhtyeen, joka säestää Karhunpeijaisten esityksen. Tämä onkin ensimmäinen kerta, kun Karhunpeijaisia voidaan harjoitella säestyksen kera. Yhtye on tosin soittanut säestysosat nauhalle, jota voidaan käyttää apuna harjoituksissa.

Karhunpeijaiset valmistuu ajoissa
Erkki Näreharjun muutettua pois paikkakunnalta, on Ilpo Saastamoinen jatkanut Karhunpeijaisten harjoituttamista kuorolaisille. Naiset ja miehet ovat kokoontuneet kerran viikossa harjoituksiin erikseen ja suunnilleen kerran kuukaudessa on yhteisharjoitus.

Monista vaikeuksista huolimatta Karhunpeijaiset valmistuu esityskuntoon määräajassa ja teos esitetään ensimmäisen kerran valtakunnallisten kotiseutu-päivien yhteydessä Pielaveden liikuntahallissa 5.8., vakuuttaa Ilpo Saastamoinen.

Hänen mukaansa alkuperäisistä kaavailuista on eräiltä osin jouduttu hieman tinkimään. Mm. laulujen moniäänisyyttä on jouduttu karsimaan. Myöskään laulajajoukko ei tule olemaan niin suuri kuin alunperin ajateltiin. Kuorolaisia on esityksessä mukana runsaat 50, mikä Saastamoisen mukaan on vielä ihan riittävä määrä. Näyttämöllinen puolikin joudutaan karsimaan esityksestä pois, koska sellaista ei millään ehditä enää saada mukaan.

Avoimia asioita Ilpo Saastamoisen mukaan ovat vielä mm. kuoron johtaja esityksessä sekä koululaiskuoron rakentaminen, mutta hän vaikuttaa kaiken järjestyvän ajallaan.

Koska Karhunpeijaisten harjoituksissa joudutaan tekemään valtava työ, ajatuksena on, että sen esityksestä tehtäisiin vuosittain Pielavedellä toistuva tapahtuma. Esitystä pyritään tarjoamaan myös televisiolle ja radiolle. Ainakin televisioesitykseen jouduttaisiin suunnittelemaan myös näyttämöllinen puoli.

30.01.88.         - Torstai-iltana Allin 50-vuotisjuhlailta Jyväskylässä... minä esitin mm. Karhunpeijaiskatkelman.

31.1.88 su Iisalmen Sanomat - Markus Huovinen:
Kuoronjohtajaa kaivataan - Karhunpeijaiset toteutuu silti (Irtoleike)
(Kuvateksti I: Ilpo Saastamoinen urakoi harjoittaessaan säveltämäänsä Karhunpeijaisia esityskuntoon.
Kuvateksti II: Raimo Niskanen toivoo Karhunpeijaisista pysyvää kesä-tapahtumaa Pielavedelle.)

Ilpo Saastamoisen mittava sävellys Karhunpeijaiset on Pielavedellä ja Keiteleellä parhaillaan ankaran harjoittelun alla. Kantaesitys on 5. elokuuta Pielaveden liikuntahallissa. Kuoronjohtajan puuttumisesta huolimatta noin kolmetuntinen teos on valmistumassa esityskuntoon.

Karhunpeijaisten säveltäjä-sanoittaja Ilpo Saastamoinen vetää pielavetisten ja keiteleläisten laulajien muodostamaa kuoroa. Harjoituksia on viikoittain nais- ja miesäänien harjoitellessa erikseen. Yhteisharjoituksia pidetään kerran kuussa. Talven aikana kuorosta on karsiutunut väkeä, mutta vieläkin mukana on yli 50 laulajan joukko, josta suurkuoro muodostuu.

Suuri ongelma on ollut kuoronjohtajan puuttuminen suurkuoroa vuonna 1987 johtaneen Erkki Näreharjun muutettua pois Pielavedeltä. Karhunpeijaisten vetäjä Ilpo Saastamoinen kertoo kuoronjohtajaa etsityn tiiviisti.  

On suuri ongelma, että vielä ei ole tietoa siitä, kuka tulee johtamaan esitystä. Kahta, kolmea ihmistä on kyselty, mutta ketään ei ole vielä saatu. Jos johtajaa ei löydy läheltä. Ilmeisesti hänet on sitten tuotettava kauempaa. Näihin musiikki-muotoihin perehtyneitä ihmistä ei täällä päin ole, toteaa Saastamoinen.

Toinen ongelma Saastamoisen mukaan on koululaiskuoron puuttuminen. - Tätä varten tarvittaisiin suurkuoron lisäksi myös koululaiskuoro, jonka rakentaminen ei ainakaan vielä ole onnistunut. Tosin se ei ole pakollinen, sillä sopraanot pystyvät hoitamaan koululaiskuoron osuudet.

Arktisten kansojen musiikkiin pohjautuva Karhunpeijaiset on ongelmista huolimatta kuitenkin toteutumassa. Partituuri valmistui syyskuussa, joten varsinainen sävellystyö on valmis. Kuorostemmat ovat valmistuneet marras-kuussa; keskeneräisiä ovat vain muutamat bändistemmat. Kantaesityksessä karsitaan pois jotain moniäänisyydestä, joten teoksen esittämisessä on haasteita jatkossakin.

Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston rehtori Raimo Niskanen pitää Karhun-peijaisia sopivana tapahtumana Elävä Maaseutu -kampanjaan. Kantaesityshän on juuri valtakunnallisten kotiseutupäivien aikaan.

- Töitä on tehty paljon ja asia on herättänyt huomiota laajalti. Vaikutus on kolmijakoinen. Omien kuntien lisäksi myös naapurikunnat olisi saatava heräämään asialle. Kolmanneksi on tietenkin ammattilaiset valtakunnallisesti, Niskanen toteaa. Hänen mukaansa näin suuri teos on harvinainen Suomessa. Niskanen arvioi, että kyseessä on varmasti kotiseutupäivien kiinnostavin kulttuuritapahtuma.

Pielaveden liikuntahalliin odotetaankin kolmituntiseen kantaesitykseen lähes tuhatta katsojaa. Esityksen läpiviemiseen menee koko perjantai-ilta yötunneille saakka, sillä kolmituntinen esitys vaatii kaksi väliaikaa.

Kantaesityksestä suunnitellaan todella mahtavaa tapahtumaa. Hengen ravinnon lisäksi tauoilla on mahdollisesti tarjolla tynnyriolutta tai sahtia. Lupa-hakemuksiin on suhtauduttu myötämielisesti.

Raimo Niskanen toivoo Karhunpeijaisista pysyvää kesätapahtumaa Pielavedelle. Kantaesitykseen on vuosien myötä mahdollisuus lisätä uusia aineksia, jotka tuovat uutta mielenkiintoa. Ilpo Saastamoinen toteaa, ettei esimerkiksi koreografian suunnittelu kantaesitykseen ole mahdollista, vaan sen valmistuminen vie ainakin vuoden.
- Kantaesityksen taustanauhan perusteella voi seuraavaksi kesäksi rakentaa koreografian. Tässä vaiheessa en vielä päästä ketään tekemään sitä, Saastamoinen huomauttaa.         

Karhunpeijais-teoksen katkelmia on jo esitetty. Torstaina Saastamoinen itse esitti Jyväskylässä runo- ja lauluillassa sävellykseen sisältyvää Karhutaivas-osuutta.         

Esityksessä on Saastamoisen mukaan aineksia, jotka voivat suggeroida ihmisiä. Teos sisältää loitsintaa, jonka pitäisi toimia tavanomaisesti, mutta jonkinlainen vaara suggestiosta on olemassa, sillä shamaani-rummutus altistaa ihmisen.         
- Nollainformaatiota sisältävät elementit todella suggeroivat ihmistä, Saastamoinen vakuuttaa.

Mielenkiintoinen Karhunpeijaiset -kantaesitys on siis reilun puolen vuoden kuluttua. Nyt harjoitukset käyvät taustanauhojen avulla. Ennen kantaesitystä on loppuharjoitukset, jotka kestävät viisi päivää.

- Silloin harjoittelemme joka ilta, ja samalla ehkä taltioimme sävellystä osa kerrallaan nauhalle, Saastamoinen kertoo.

Pielavetisillä ja keiteleläisillä laulajilla on haastava aika edessään. Haasteiden edessä on myös Pohjantahti-yhtye, joka on yksi tärkeä esityksen elementti. Suurimpien haasteiden edessä kuitenkin lienee Karhunpeijaisten säveltäjä-sanoittaja Ilpo Saastamoinen, joka nyt huolehtii projektista myös kuoron edessä. Lisäksi Ilpo vielä kuuluu itse Pohjantahti -yhtyeeseen, joten soittamisen puolellakin on riittävästi tehtävää.
Markus Huovinen

 

6.2.1988 la Iisalmen Sanomat: Läänin taidetoimikunnalta 509 000 markkaa
- Työskentelyapurahoissa kolme yksivuotista
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen Keiteleeltä työstää yksivuotisensa turvin mm. Karhunpeijaisia.)

Keiteleen Ilpo Saastamoisella on parhaillaan työn alla hänen elämänsä suurin taiteellinen projekti, Karhunpeijaiset, mikä on hänen säveltämänsä ja sanoittamansa. Arktisten kansojen musiikkiin pohjautuva Karhunpeijaiset saa kantaesityksensä 5. elokuuta Pielavedellä. Ankarat harjoittelut ovat parhaillaan käynnissä.

Hamulan ala-asteella opettajana työskentelevä Saastamoinen pyrkii hoitamaan kevät-kaudella taiteellisen urakkansa lyhyempien virkavapauksien turvin ja jatkamaan sitä koulutyön päätyttyä. Helmikuussa hän on mukana myös Oriental Wind-yhtyeen kiertueella, johon nyt tulee mukaan myös toinen suomalainen. Byrokratian hidastettua lyömäsoitinarsenaalista vastanneen turkkilaissyntyisen Arto Tuncboyacin työluvan saantia hänen tilallaan soittaa Pekka Nylund.

Keiteleen koululautakunta on tilannut Saastamoiselta kuntakohtaiseen musiikin opetussuunnitelmaan liittyvää oppimateriaalia, ja maaliskuussa hän opettaa Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa, joka keskittyy laulumusiikkiin ja jossa pyritään yhdistämään Karhunpeijaiset -idea perinteiseen seminaari-tapahtumaan.

 

6.2.1988 la Savon Sanomat: Kuopion läänin taidetoimikunta jakoi apurahat
- Lampio, Mattila ja Saastamoinen yksivuotiselle 

 

Päiväämätön - Iisalmen Sanomat - MH (=Markus Huovinen):
Saastamoisen Karhunpeijaiset seminaarin teema
Suomen kansanmusiikkiliiton sekä Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston järjestämän Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarin tämän vuoden teemaksi on valittu Ilpo Saastamoisen suurteos Karhunpeijaiset. Seminaari pidetään 4.-6. maaliskuuta Keiteleellä.

Seminaari keskittyy laulumusiikkiin ja siinä yritetään yhdistää Karhunpeijais-idea ja perinteinen seminaaritapahtuma. Yli 50 pielavetisen ja keiteleläisen laulajan harjoitteleman Karhunpeijais-teoksen myötä seminaariin odotetaan tänä vuonna edellisiä enemmän paikallisia osanottajia. Tähän asti osanottajat ovat olleet pääasiassa Pielaveden ja Keiteleen ulkopuolelta.

Opettajina seminaarissa ovat Ilpo Saastamoisen lisäksi muut Pohjantahti -yhtyeen jäsenet eli Pekka Nylund ja Kalle Fält. Yhtyehän on mukana myös Karhunpeijais-esityksessä.

Neljäs opettaja on vielä järjestäjien ongelmana, sillä siihen osaan tulee Karhunpeijaiset -esityksen johtaja, jota ei ole vielä kyetty löytämään Erkki Näreharjun tilalle. (> Ks. 6.3.88 Iisalmen Sanomien maininta Sakari Seppälästä!)

Karhunpeijais-teos sopii Ilpo Saastamoisen mukaan hyvin unohtuneiden musiikkikulttuurien seminaariin. Nyt keskitytään samojedien ja arktisten kansojen musiikkiin, jota myös Karhunpeijaiset edustaa. Siperian alueen perinteiselle musiikille tyypillistä on kaksi- ja kolmijakoisten rytmien risteytys, jota länsimaisessa musiikissa ei esiinny.

Saastamoinen pitää tämänvuotista seminaaria ainutlaatuisena tilaisuutena niin Karhunpeijaisten laulajille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Kuorolaisille tarjoutuu ehkä ainut kerta talven aikana harjoitella bändin kanssa ja muille tarjolla on tilaisuus päästä tutuksi shamaanien musiikkiin. Osanottajia odotetaan entiseen tapaan muualtakin. Seminaariin ei tule ilmeisesti liittymään tänä vuonna mitään konserttia.        
MH (=Markus Huovinen)

II Päiväämätön - IS - MH (= Markus Huovinen)?:  Arktisten kansojen musiikki Keiteleen seminaariin.

6.2.1988 la Iisalmen Sanomat: Läänin taidetoimikunnalta...
- Työskentelyapurahoissa kolme yksivuotista
Keiteleen Ilpo Saastamoisella on parhaillaan työn alla hänen elämänsä suurin taiteellinen projekti, Karhunpeijaiset, mikä on hänen säveltämänsä ja sanoittamansa. Arktisten kansojen musiikkiin pohjautuva Karhunpeijaiset saa kantaesityksensä 5. elokuuta Pielavedellä. Ankarat harjoittelut ovat parhaillaan käynnissä...

... Keiteleen koululautakunta on tilannut Saastamoiselta kuntakohtaiseen musiikin opetussuunnitelmaan liittyvää oppimateriaalia, ja maaliskuussa hän opettaa Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa, joka keskittyy laulumusiikkiin ja jossa pyritään yhdistämään Karhunpeijaiset -idea perinteiseen seminaaritapahtumaa

11.2.88 to Iisalmen Sanomat: Sakari Seppälä johtaa Karhunpeijaiset
Ilpo Saastamoisen suurteos Karhunpeijaiset on ollut jonkin aikaa vailla kuoron-johtajaa. Nyt kuoronjohtajaksi on saatu Iisalmen musiikkikoulun rehtori Sakari Seppälä, joka tulee johtamaan Karhunpeijaisten kantaesitystä elokuussa.

Seppälä johtaa suurkuoroa noin kerran kuukaudessa tapahtuvissa yhteisharjoituksissa, ja hän toimii myös neljäntenä opettajana Pohjantahti -yhtyeen jäsenten lisäksi Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa.
Varsinaisia Karhunpeijaisten viikkoharjoituksia johtaa edelleen Ilpo Saastamoinen.

Päiväämätön: Seppälä johtaa Karhunpeijaiset
Pielavedellä elokuun 5. päivänä ensiesityksensä saavan Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -sävelteoksen tulee johtamaan Iisalmen musiikkikoulun rehtori Sakari Seppälä. Hän tulee myös olemaan mukana kerran kuukaudessa pidettävien 50 laulajan suurkuoron yhteisharjoituksissa. Harjoitukset johtaa varsinaisesti säveltäjä Ilpo Saastamoinen itse. Seppälä tulee opettajaksi myös 4.-6.3. Keiteleellä pidettävään Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaariin, jonka pääaiheena on juuri Karhunpeijaisten edustamat musiikki-muodot.

15.2.88 Karhunpeijaistoimikunnan kokous

16.02.88        - Otan taas virkavapaata kirjoittaakseni Karhunpeijaisten bändistemmoja.
                      [16.3.2013: A. K. sijaisenani]

24.2.87 ke Iisalmen Sanomat - Eero Mähönen:  Kuopion läänin taidepalkinto VB-kolmikolle 
...Yksivuotisen apurahan (48 000 mk) työskentelyyn erityisesti primitiivisen musiikin alueella sai säveltaiteen puolella mm. Keiteleen Ilpo Saastamoinen...

 

26.2.88 ke Iisalmen Sanomat - MH:  Arktisten kansojen musiikki Keiteleen seminaariin
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen suunnitteleman seminaarin oppimateriaalina käytetään hänen omaa kuoroteostaan, joka perustuu arktisten kansojen shamanistiseen musiikkiin.)

Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaari järjestetään tänä vuonna Siperian arktisten kansojen musiikin tahtiin. Suomen Kansanmusiikkiliiton, Vapaan Sivistystoiminnan Liiton Opintokeskuksen ja Pielaveden ja Keiteleen kansalais-opiston järjestämä seminaari pidetään 4.-6. maaliskuuta Keiteleellä Keiteleen-rannan loma- ja kurssikeskuksessa.

Seminaarissa perehdytään tänä vuonna erityisesti samojedien laulumusiikkiin ja rytmeihin. Ilpo Saastamoisen suunnitteleman seminaarin oppimateriaalina käytetään hänen omaa kuoroteostaan "Karhunpeijaiset", joka on arktisten kansojen ja erityisesti suomalais-ugrilaisten shamanistiseen musiikkiin perustuva sinfoninen säestyksellinen kuoroteos.

Saastamoisen lisäksi muina opettajina toimivat Pohjantahti -yhtyeen jäsenet Kalle Fält ja Pekka Nylund sekä Ylä-Savon musiikkikoulun rehtori Sakari Seppälä.

Seminaari soveltuu niin soittajille kuin laulajillekin sekä musiikin opiskelijoille ja opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oudoista rytmeistä ja äänenkäyttö-tavoista. Erityisesti tämänvuotista seminaaria suositellaan laulajille ja perus-joukkona seminaarissa ovatkin juuri "Karhunpeijaisia" harjoittelevat pielavetiset ja keiteleläiset laulajat.

Tiivisohjelmainen seminaari alkaa perjantaina klo 16.00. Lauantaina työskennellään klo 9.00-20.00 välinen aika ja vielä sunnuntaina tehdään täysi päivä seminaarin päättyessä noin klo 16.00. Ohjelmaan kuuluu niin teoriaa kuin käytännön harjoituksiakin. - MH.

 

4.3. - 6.3.88    V Unohtuneet Musiikkikulttuurit -seminaari
                     (Siperia; Karhunpeijaiset) (Juha Janhunen - hakassien musiikki)

Kansanmusiikkiseminaari UNOHTUNEET MUSIIKKIKULTTUURIT  -  KEITELE 4.3. - 6.3.1988
Suomen Kansanmusiikkiliitto, Vapaan Sivistystoiminnan Liiton Opintokeskus ja Pielaveden-Keiteleen kansalaisopisto järjestävät jälleen Keiteleellä seminaarin "Unohtuneet musiikkikulttuurit". Seminaarin aiheena on tänä vuonna Siperian arktisten kansojen, erityisesti samojedien, laulumusiikki ja rytmit.

Kurssin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Ilpo Saastamoinen. Muina opettajina toimivat Kalle Fält, Pekka Nylund ja Sakari Seppälä. Kurssin oppimateriaalina käytetään mm. Ilpo Saastamoisen kuoroteosta "Karhunpeijaiset" (arktisten kansojen ja erityisesti suomalais-ugrilaisten shamanistiseen musiikkiin perustuva sinfoninen säestyksellinen kuoroteos).

Mukaan voi varata soittimia (ei kuitenkaan välttämätöntä) musisoimis-harjoituksia varten. Kurssi soveltuu niin soittajille, laulajille, musiikin opiskelijoille kuin opettajillekin, jotka ovat kiinnostuneita oudoista rytmeistä ja äänenkäyttötavoista. Tänä vuonna kurssia voi erityisesti suositella laulajille. Seminaarin pääpaino on ryhmätyöharjoituksissa.

SEMINAARIN OHJELMA:
Pe 4.3. klo   15.30 - 16.00         Ilmoittautuminen         

                  16.00 - 17.00         Seminaarin avaus ja aiheen alustus.

                  17.00 - 20.00         Rytmiharjoituksia

                  Iltapala

La 5.3.        klo 8.00 Aamiainen

                  9.00 Luento arktisista rytmistä

                  10.00 Rytmiharjoituksia

                  12.00 Lounas

                  13.00 Luento kuorotyöskentelystä

                  14.00 Kuoroharjoituksia

                  16.00 Kahvitauko

                  17.00 Kuoroharjoituksia

                  Iltapala

 

Su 6.3.        klo 8.00 -9.00 Aamiainen

                  9.00 - 10.00 Orkesterin ja kuoron yhteistyö/alustus

                  10.00 - 12.00 Ryhmäharjoituksia

                  12.00 - 13.00 Lounas

13.00-14.00 Harjoitusten tiivistelmä, esitelmä

                  14.00 -16.00 Ryhmäesitysten yhteenveto, seminaarin päätös

 

6.3.88 su Iisalmen Sanomat - Seppo Heikkilä: Unohtuneista musiikki-kulttuureista unohtumattomia - Karhun tarina Pielaveden seminaarissa
(Kuvateksti I: Karhunpeijaiset, 110 partituurisivua on Unohtuneet musiikki-kulttuurit -seminaarin työstettävänä. Sakari Seppälä hioo seminaarilaisten kanssa laulurytmiä: "TULI - noutajat mereltä."
Kuvateksti II: IS vastasi jälleen kansanmusiikkiseminaarin toteutuksesta.
Kuvateksti II: Kalle Fält, Samuli Saastamoinen, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen säestivät ja Sakari Seppälä johti Karhunpeijaisten harjoitusta.)

Ilpo Saastamoisen kuoroteos Karhunpeijaiset on Unohtuneet musiikkikulttuurit -kansanmusiikkiseminaarin aiheena Pielavedellä. Seminaari alkoi perjantaina (4.3.88) ja päättyy tänään sunnuntaina.

Tämänkinvuotisen kurssin järjestäjinä ovat Kansanmusiikkiliitto, Vapaan Sivistystoiminnan Liiton Opintokeskus ja kansalaisopisto. Vetäjänä on Ilpo Saastamoinen apuvoiminaan Kalle Fält ja Pekka Nylund Pohjantahti -yhtyeestä sekä Ylä-Savon musiikkikoulun rehtori Sakari Seppälä ja säveltäjän poika Samuli Saastamoinen.

Pielaveden ja Keiteleen laulajat ovat käyneet elokuussa esitettävästä jättikuoro-kappaleestaan perusteellisemmin läpi noin puolet. Teos sopiikin hyvin kansan-musiikkiseminaariin. Palautettakoon mieliin, että sen nimikkeeksi käy "arktisten kansojen ja erityisesti suomalais-ugrilaisten shamanistiseen musiikkiin perustuva sinfoninen säestyksellinen kuoroteos."

Sävelmää on harjoiteltu seminaarissa hyvin tiiviisti koko porukalla ja stemmaharjoituksina. Ne kymmenet, jotka ovat viikonlopun tapahtumaan päässeet, ovat suhtautuneet harjoituksiin vapautuneen innokkaasti. Hanke tulee joka tapauksessa onnistumaan. Rehtori Seppälä tulee johtamaan Peijaisten esityksen. Säestäjiä ja muita apuvoimia on Ilpo Saastamoisen takataskussa lisääkin.

Tämänkertaiseen seminaariin ei ollut saapunut osallistujia Pielaveden ja Keiteleen ulkopuolelta vetovoimia lukuun ottamatta. Kunhan Karhu on kerran kaadettu ja maine leviää kauemmaksi mahdollisesti TV-nauhoituksenkin mukana, musiikkiseminaarille voi povata hyvää tulevaisuutta.
SEPPO HEIKKILÄ

K: 7.3. - 10.3.88 Keiteleellä Karhunpeijaisten demonauhan äänitys
                        (Kari Hakala, PN, KF, IS)

 

10.3.88 to Pie-Kei: Seminaari oli peijaisten harjoitus (Irtoleike)
(Kuvateksti: Peijaisten harjoituksissa Kalle Fält huilu, Samuli Saastamoinen, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen kitara. Taustalla kuoroa johtava Sakari Seppälä.)

Vuosittain järjestettävä Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaari keskittyi tänä vuonna yhden asian ympärille. Kun asia on iso, niin hyvin ymmärtää, että seminaari kannattaa pyhittää sille kokonaan, nimittäin Karhunpeijaisille. Tuon nimisen musiikkiteoksen valmistuminen nytkähti taas muutaman pykälän eteenpäin viime viikonvaihteessa, kun Pielaveden ja Keiteleen kuorolaiset harjoittelivat ensi elokuussa esitettävää Ilpo Saastamoisen teosta kolmena päivänä.
Seminaari piti alunperin pitää Keiteleellä, mutta sattuneista syistä se siirrettiin viime hetkellä Pielavedelle.

Karhunpeijaisteoksen harjoittelu oli samalla kuorojen ja säestävän bändin, Pohjantahdin stemmojen harjoittelua. Teoksen vaikeita kohtia hangattiin uudelleen ja uudelleen. Laulajat ja säestäjät joutuvat näköjään koville, sillä homma ei ole helpontuntuinen. Saastamoisen rytmikuviot ovat täysin tavallisuudesta poikkeavia.

Seminaarin opettajina olivat tutut kasvot, Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält ja Pekka Nylund. Uutena kasvona ja ensimmäistä kertaa harjoituksissa oli Iisalmen musiikkikoulun rehtori Sakari Seppälä. Hänen kontollaan tulee olemaan jatkossakin kuorojen ja bändin yhteensovittaminen. Mukana säestäjänä oli myös Samuli Ilpon poika Saastamoinen kitaroineen.  

15.03.88           - Nauhoitimme viime viikolla Karhunpeijaiset loppuun. Uskomattoman kova urakka. Nauhoituksen jälkeen menimme syömään Puikkariin. Lasku yli 400 mk... Väsymys Karhunpeijaisista, väsymys koulusta ja väsymys ihmissuhteisiin kuuluvista väärinymmärtämisistä.

17.3.88 Savon Sanomat:
Sakari Seppälän nimi on liittynyt useisiin kulttuuritapahtumiin Ylä-Savossa. Heti kautensa alussa hän sävelsi Aho-päiville pienoisoopperan Yksin, joka kantaesitettiin vuonna 1982. Hän on säveltänyt Iisalmen Teatterille näyttämö-musiikin Panuun ja Säätieteilijään, hän sävelsi musiikin myös Aho-päivillä kantaesitettyyn Rauhan erakkoon.

Seppälä sovitti iisalmelaisille kolme Pokelan satuoopperaa, teki musiikin Iisalmen Kameran pariin poikkitaiteelliseen näyttelyyn.

Iisalmen Musiikinystävien puheenjohtajana hän viritti jazz-toiminnan, joka on päässyt hyvään vauhtiin. Nyt hän ohjaa Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiskuoroa Keiteleellä ja on muusikkona toukokuuksi Iisalmessa valmistuvassa Tapionlinnassa.

7.4.88      - ...minulla on kuorostemmojen nauhoitustyö edelleen kesken.

19.04.88  - Peijaisten kuoro- ja bändikasetit on rakennettu ja kopioin niitä parhaillaan.

Päiväämätön - 4/88 - PieKei: Mieslaulajilla kevättä rinnassa
Pielaveden mieslaulajat tuovat eloa lumiseen kevääseen kajauttamalla perinteiset vappulaulut Restentin rappusilta. Puolenpäivän aikaan esitettävä laulutervehdys sisältää myös sikermän Karhunpeijaisista. Lauluryhmää johtaa Ilpo Saastamoinen.

Kortti: Vapputervehdyksemme maestrolle Pielaveden Mieslaulajat ry.
H. Tikkanen - Heikki Laitinen

11.05.88         Kirjoitan nuotteja silloin kuin ehdin.

11.5.88 ke      Savon Sanomat: Keitele muistaa säveltäjäänsä -
Karhunpeijaisille ei myönnetty pääsylipputakuuta
Keiteleen kunnanhallitus teki maanantai-iltana kielteisen päätöksen 10 000 markan suuruisesta anomuksesta, joka koski ensi elokuussa valtakunnallisilla kotiseutupäivillä esitettävää Karhunpeijaiset -musiikkiteoksen pääsylippu-takuuta.

Kunnanhallitus päätti palata Karhunpeijaistoimikunnan hakemukseen mahdollisesti esityksen jälkeen, jos kolmetuntinen esitys tuottaa tappiota. Toimikunnan laatimassa talousarviossa on 28 000 markan lisärahoitustarve, jonka  täyttämistä on esitetty Pielaveden ja Keiteleen kunnille. Pielaveden kunnanhallitus ei ole vielä ottanut kantaa asiaan.

Karhunpeijaiset on säveltänyt keiteleläinen säveltäjä Ilpo Saastamoinen. Esityksessä on mukana lähes sata kuorolaista sekä yhtye. Teos on toimikunnan mukaan sävelletty tilaustyönä Pielaveden ja Keiteleen kuntien aloitteesta. Se esitetään Pielavedellä 5.8.

Anomuksen johdosta on Keiteleen kunnan taholta oltu yhteydessä anojiin, jolloin on todettu, että rahoituksen osalta suurimpana epävarmuustekijänä on se, paljonko kuulijoita esitykseen tulee eli paljonko pääsylipputuloja saadaan. Keiteleen kunnan osuus mahdollisesta nettotappiosta olisi 35 prosenttia eli enintään 10 000 markkaa.

 

12.5.88 to Savon Sanomat:  Pielavesi antaa takuut - Olut kuuluu karhunpeijaisiin
Pielaveden kunnanhallitus päätti keskiviikkona myöntyä Karhunpeijais-toimikunnan anomukseen saada 18 000 markan suuruinen takuu kunnalta karhunpeijaisesitysten lipputulojen mahdollisen vajauksen peittämiseksi.

Karhunpeijaisesitys tapahtuu Pielaveden liikuntahallissa 5.8. alkaen klo 20.

Samalla kunnanhallitus puoltaa karhunpeijaistoimikunnan esitystä oluen tarjoilusta juhlayleisölle esityksen väliajoilla sekä puolen tunnin ajan esityksen jälkeen. Anniskelupaikkana on liikuntahallin välittömässä läheisyydessä oleva juhla-alue. Anomuksen on tehnyt toimikunnan kanssa yhteistyössä Nilakanpirtit Ky sekä ravintola Torpanpoika. Olutasia liittyy oleellisesti karhunpeijaisesitykseen.  

Kunnanhallitus päätti edelleen luovuttaa veloituksetta kunnan retkeilymajan 1.-4.8. kymmenelle hengelle sekä 5.-6.8. kokonaisuudessaan karhunpeijais-toiminnan kutsuvieraiden, avustajien sekä tilaisuuteen muuten vaikuttavien henkilöiden käyttöön.

18.5.88         Osat XII-XIII valmiina (kuorostemmatko?)

22.05.88       Kirjoitan Karhunpeijaisten stemmoja ja istutimme kukkasiemeniä pihamaalle.

31.5.888 ti Iisalmen Sanomat - Pirjo Nenola:  Edessä vapaus, takana vastuu (Irtoleike)
(Kuvateksti: Katse tulevaisuuteen: rehtori Sakari Seppälä on heittäytymässä vapaaksi taiteilijaksi juurillaan Pohjois-Hämeessä.)
...Aivan kokonaan Seppälä ei vielä Ylä-Savoa jätä. Loppukesällä hän on mukana Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaisissa suurkuoron johtajana Pohjantahti -yhtyeen rinnalla.

4.6.88 Kainuun Sanomat (?): Taidetapahtuma Kajaanissa
... Pohjanlahti-yhtye esittää suomalais-ugrilaisesta musiikista kumpuavaa Karhunpeijaismusiikkia kahdessa torikonsertissa 27. ja 28. 6. Musiikki on Ilpo Saastamoisen säveltämää.

10.6.88 Iisalmen Sanomat - Veikko Huttunen:
Ylä-Savon kotiseutupäivät tarkoitettu koko kansalle. Päivät alkuun kaskenpoltolla
Varsinaiset kotiseutupäivät alkavat perjantaina 5. elokuuta Kiuruveden maatalousoppilaitoksella Hingunniemellä kaskenpoltolla ja kahveilla ojan-pientareella...

Pielavedellä on klo 20 alkaen Ilpo Saastamoisen säveltämä musiikkiteos Karhunpeijaiset.
Saastamoinen kertoi Iisalmessa, että Karhunpeijaiset on teos joka pyrkii vahvistamaan maaseutuväestön omaa identiteettiä. Kuorossa on noin 100 laulajaa Keiteleeltä ja Pielavedeltä. Musiikin hoitaa Pohjantahti -yhtye. Saastamoinen kertoi sävellyksen merkityksestä itselleen:

Karhunpeijaiset on elämäni tärkein sävellystyö. Pituutta sävellyksellä on noin kolme tuntia. Saastamoinen sanoo omistavansa teoksen ihmisille, siinä määrin kuin he kykenevät ottamaan sen vastaan...

 

10.6.88 Kainuun Sanomat: Elävä maaseutu esillä  -  Kotiseutupäivät ympäri Ylä-Savoa.        
Järjestyksessään 40. kotiseutupäivät järjestetään tänä vuonna Ylä-Savossa, eri puolilla seutua. Päivät ovat valtakunnalliset ja niihin saapuu kotiseutuaktiiveja ja kylätoimikuntien ihmisiä eri puolilta maata...

... "Tässä kansallisen kulttuurin tapahtumassa", kuten kotiseutuliiton toiminnan-johtaja Markku Tanner päiviä mainosti, "esitellään laajasti yläsavolaista kulttuuria ja tehdään sitä."

... Erikoisuudet houkuttavat osallistumaan
Merkillisin päivien aikana järjestettävä tapahtuma on Karhunpeijaiset Pielavedellä, jossa esitetään kolmetuntinen Ilpo Saastamoisen sävellys kuorolle ja Pohjantahti-yhtyeelle.

Teos perustuu suomalais-ugrilaisten ja arktisten kansojen musiikkiin ja runouteen.

"Siinä irtaudutaan normaalista kuorolaulusta ja länsimaisesta tahtilajista ja vaihdetaan ne arktisten kansojen laulutapoihin ja kaksi- ja kolmijakoisten rytmikuvioiden epäsäännöllisyyteen," kertoo Saastamoinen teoksestaan, jota hän pitää tärkeimpänä sävellystyönään.

Kainuulaiset saavat teoksesta vähän esimakua kesäkuun loppupuolella järjestettävässä ulkoilmakonsertissa, jossa Pohjantahti-yhtye esiintyy. Konsertti kuuluu osana Kulttuurin Kaukametsä -seminaariin...

K: 13.-16.6.88             Karhunpeijaiset - bändiharjoitusviikko Keiteleellä
                        (12.6. Pekka J:kylästä 16.15)

27-28.6.88 ma-ti klo 20 Kajaani, Raatihuoneen tori  - Pohjantahti -          Karhunpeijaiset-katkelmia

2.7.88   - Paljon on taas tullut tehtyä. Karhunpeijaiskonsertit [Katkelmia - Pohjantahti] Kajaanissa 27-28.6. ja musiikkileiri Juankoskella 27.6. - 1.7.  [- Kantaesityshän oli Pielavedellä vasta 5.8.!]

Hyvinkäällä 5.7.1988
Ilpo Saastamoinen, karhu-mies
Tapasimme Kajaanissa ohimennen, et ehkä muista. Olen M:n S:n naisista se, joka (toisen silmin nähtynä ehkä) valokuvasin esiintymistänne, ostin Karhunpeijaisten tekstisi ja istuin Kalle Fältiä vastapäätä. Mutta sisälläni tapahtui enemmän, kosketus, virta.

Molempina iltoina soittaessanne istuin välillä syrjässä yksin. En ajatellut mitään. En kuunnellut teitä analysoiden, en sanoja ja sävelkulkuja ajatellen. Kuitenkin kuulin, ja nyt jälkeenpäin ajatellen kuulin vain teidät. En edes liikennettä.

Katsoin raatihuoneen tornia pitkin taivaaseen, tornista ylemmäs, vain taivaaseen (ja "sattumalta" saapuneeseen lokkiin). Kaikki tuntui olevan siinä hetkessä, kaikki ajat ja kaikki paikat. Vaikka maapallon tietämättömästä alusta lähtien olemme tehneet jatkuvaa avaruusmatkaa, jossa näkyvä taivas on ajan ja tilan muuttumista, taivas näyttäytyy silti ihmiselle pysyvänä, ikiaikaisena ja yhdistävänä, niin että sen alla, siihen katsoessa voi tuntea kaikkeuden samanaikaisen läsnäolon. Olin taivaan alla, taivaassa, rytmissä, yksin, kaikki - hetken.

En kuullut niinä iltoina karhun tarinaa. Vain irralliset säkeet läpäisivät tajuntani. Mutta joissain kohdin ne siten, irrallisinakin, nostattivat yhtaikaa hien ja vilun, olivat enemmän kuin kykenin ottamaan vastaan.

Konsertteja edeltävänä tai niiden välisenä yönä näin unen. Kohtasin siinä oman hahmoni - ruumiillisen itseni näköisen, mutta aineettoman. Hahmon nimi oli "kausaaliruumis". Aineellinen hahmoni katsoi sitä ja oli syvästi hämmentynyt. Sitten tuli uneen kummini. "Raija, Raisa, etkö ole tiennyt, että sinussa on nuo molemmat hahmot? Ne ovat jokaisella, mutta sitä toista ei usein itse näe - vain ehkä kerran, pari elämässä", kummini sanoi. Mutta hän oli aina nähnyt  molemmat hahmoni.

Herättyäni pidin "kausaaliruumis"-sanaa järjettömänä, eihän sellaista käsitettä ole. Vasta jälkeen päin ymmärsin viestin: tietoista minua ei voi olla ilman tuota toista hahmoa, ja "kausaaliruumis" puolestaan mukautuu aineelliseen ilmentymääni. Vain yhdessä, riippuvuussuhteessa toisiimme olemme "minä".

Miksi kerroin tämän? Siksi että se oli Johdanto karhun kohtaamiselle.

Karhunpeijaisten tekstin saatuani aioin lukea runot heti alusta loppuun. En kyennyt. Ensimmäinen ja toinen runo imivät kaiken voimani, en pystynyt enempään, en uskaltanut. Alkusynnyn tuuliajo velloi vielä minussa. Tyhjyyden tiivistyminen huimasi. Järkytyin hahmon kiinteytymisestä, itsen ja olemisen tajuamisesta, katseen kohtaamisesta. En päässyt pidemmälle.

Nyt olen lukenut tekstin loppuun. Ajatuksessani ajan polkupyörällä

pois kaupungista, menen maantieltä syrjään, menen maaten angervojen, horsmien ja apiloiden sekaan, luen karhusta uudelleen ja uudelleen, joka säkeen monta kertaa. Sitten luen vielä pelkkää alkusuota ja karhutaivasta ja annan kyynelten tulla jos ne tulevat. Itken jotakin kaipausta tietämättä mitä se on. Tämän retken teen vielä siinäkin todellisuudessa, jossa tarvitsen molemmat hahmoni.

Kerron vielä yhden tuntemuksen: Näytin tekstin eräälle tutulle, sellaiselle, jonka arvelin saavan siihen kosketuksen. Meni pieleen. Hän selaili sivuja kaikki-tietävästi, totesi nopeasti teoksen mielenkiintoiseksi, vaan ei uppoutunut yhteenkään säkeeseen, ei yhteenkään ajatukseen. Tunsin loukatuiksi sekä runot että itseni, ja vedin vihkon hiljaa takaisin. Sitten illalla aloitin Elisabeth Heichin kirjan Vihkimys, ja sen saatesanoissa Voitto Viro kirjoittaa: "Kirjojen tiet ihmisten tykö - ja vielä suunnattomasti lähemmäksi: hänen sisimpäänsä - ovat merkilliset, aivan samoin kuin jokaisen tien ja jokaisen polun kutsu on syvästi hämmästyttävä, ja niin kuin koko kaikkeus, koko universumi, kaikki mittaamattomat meille tavoittamattomat universumit - koko Olevaisuus."

On riittävästi hämmästelemistä ja ilon aihetta siinä, että jokin koskettaa minua - sitä tuttuani kutsuu toinen polku.
Kiitos että olet mennyt niin syvälle ja sen taakse.

Terveisin
R. H.

4.-17.7.88         Tytöt Keiteleellä Peijaisharjoituksissa.

8.7.88 pe Iisalmen Sanomat (-SH = Seppo Heikkinen?):
Karhunpeijaiset lähestyvät Pielavedellä: Suurteos teetättää töitä
(Kuvatekstit: I - Ilpo Saastamoisen kädessä on Alkusuo-hahmotelma, josta tulee toteutus suurelle kankaalle esityspaikalle.
II: Karhunpeijaisjuliste on Pielaveden lukion oppilaan Juha Korhosen käsialaa.)

Karhunpeijaisten, säestyksellisen kuoroteoksen, harjoitukset etenevät Piela-vedelle keskittyen aikataulun mukaisesti. Esityshän on Valtakunnallisten kotiseutupäivien yhteydessä Pielaveden liikuntahallissa 5. elokuuta kello 20.

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen, joka vetää harjoituksia, ei osaa edes laskea työ-tuntiensa määrää. Jonkinlaisen käsityksen hänen teoksestaan saa, kun lasketaan sen sisältävän yli puoli miljoonaa nuottia tai kirjainta. Nuotti- tai tekstirivejä on yli 15 000, tekstit pelkästään muodostaisivat vajaan 200-sivuisen kirjan. Lisäksi homma on kirjoitettu moneen kertaan. Kun lasketaan yhteen kuoronuotit, partituurit, solistien, bändin ja avustajien stemmat, sivumääräksi saadaan noin 700.

Harjoituksia runsaasti
Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston kuorolaisten osallistuminen harjoituksiin on aktiivista. Viime maanantain helleiltana mukana oli 50 laulajaa. Näin siitäkin huolimatta, että eräillä kertyy harjoitusmatkaa 120 km yli kaksituntisen harjoituksen lisäksi.

Ilpo Saastamoinen toteaa töitä tehtävän monella taholla. Karhunpeijais-toimikunta on kokoontunut keskimäärin kerran kuussa. Mielenkiinnolla hän odottaa Tuula Penttisen ja Hellevi Ikäläisen suunnittelemia pukuja ja lavasteita. - Puhukoon sitten ensi-ilta puolestaan, hän sanoo maaseudun itseidentiteettiä toivottavasti kohottavasta esityksestä.

Tässä vaiheessa ollaan hiomassa moniäänisiä paikkoja. Elokuussa on kokonaisuuden vuoro. Heinäkuun viimeisenä päivänä alkavat sitten joka-päiväiset harjoitukset. Ongelmana on, etteivät kuoronjohtaja Sakari Seppälä, laulajat ja soittajat pääse yhteisharjoituksiin riittävän usein. Kaikki kuitenkin harjoittelevat kasettien avulla. Bändin osalta esitettiin Kajaanissa teoksesta noin tunnin kooste Maaseudun Sivistysliiton järjestämänä. Lopullisessa esityksessä on mukana 60-70 henkilöä.

Täyttä salia odotetaan
Toivottavasti sali on täynnä ensi-illassa. Kuuntelijoita odotetaan myös muilta paikkakunnilta. Kutsuja on lähtenyt runsaasti, kertoo Ilpo Saastamoinen. Kotiseutupäiville on ennakkoilmoittautujia paljon. Kalixlaisia on Peijaisiin tulossa 30.

Saastamoinen sanoo tämän ajan olevan sopivan esitykselle. Mm. Lennart Meri on menossa Neuvostoliittoon TV 2:n toimesta kuvaamaan karhunpeijais-perinteitä, nyt kun rituaalit ovat vetämässä viimeisiään. Kappaleen erikoisuudesta hän valistaa, että se on suunnattu tavalliselle ihmiselle enemmän kuin fakkiutuneelle spesialistille, jonka on vaikea päästä irti kaavoistaan.

Karhunpeijaisten pääsylippuja, joka sisältää koko tekstin, on jo myynnissä mm. Pielaveden ja Keiteleen rahalaitoksissa. Teksti on saanut ennakkoon kiitettäviä lausuntoja. Se sisältää valitettavasti painovirheitä aika lailla. Saastamoinen mainitsee mm. otsikon Tumma kuolema, jonka pitäisi olla Tumman kuolema. Tässä yhteydessä hän ei malta olla harmittelematta tapahtumaan suunnitellun oluenmyynnin ympärille kehittynyttä oikeusjuttua.

Entä tulevaisuus?
- Mitään varmaa ei kappaleen tulevaisuudesta voida sanoa. Olisi kuitenkin mieletöntä jättää tällainen produktio yhteen kertaan. Toivottavasti se herättää perinteiset kuoroihmiset näkemään, millaista kuorolaulu voisi olla, on Ilpo Saastamoisen toive. Esim. yksiäänisyys ei ole Saastamoisen mukaan alkeellista. Hänen opettamansa rytmit ja niekkulaulutekniikka olkoot siitä esimerkkejä. Moniäänisyys pääsee oikeuksiinsa yksiäänisyyden rinnalla.

Karhun tarina 13-osainen
"Tämä teos on omistettu Ihmiselle - siinä määrin kuin hän ottaa sen sanoman vastaan - samoin kuin teoksen pohjana oleva kansojen musiikki ja runous on omistettu myös minulle - siinä määrin kuin olen kyennyt ottamaan tuon sanoman vastaan. Halua ei ole puuttunut..." Näin kirjoittaa Saastamoinen teoksensa omistuskirjoituksessa Keiteleen Saunaniemessä 27.9.1987.

Karhunpeijaiset koostuu seuraavista osista:
Karhun synty, jossa ovat osat Alkusynty, Alkusuo ja karhun henki sekä Karhun synty.
Karhun elämässä ja kuolemassa ovat osat Äidin surma, Isän surma, Marjanpoimijoiden pelottelu, Tumma-pojan kuolema, Kouvon kuolema ja Kuljetus juhlakylään.  
Karhunpeijaiset -osaan kuuluvat Kouvon häät, Matka Aliseen, Matka Yliseen ja Karhutaivas.

Karhunpeijaiset:
Teksti ja sävellys: Ilpo Saastamoinen 1986-88. Kesto n. 3 tuntia 15 min.

Esittäjät: Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston yhdistetyt kuorot avustajineen sekä Pohjantahti -yhtye; Kalle Fält, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen avustajinaan Samuli, Ilona ja Elina Saastamoinen ja Kaija Rytkönen.
Solistit: Kalle Fält ja Jukka Hietaniemi
Kuoron johto: Sakari Seppälä
Kuorojen harjoitus: Ilpo Saastamoinen, Erkki Näreharju ja Sakari Seppälä
Lavastus ja vaatteiden suunnittelu: Tuula Penttinen ja Hellevi Ikäläinen

"Miksi kasvaisi marja-aukio yksin Tumman äidille?

Miksi kypsyisi mesikkapientare vain häntä varten?

Marjankeruuaikaan odotan rannan kuivassa kenkäheinikossa.

Pitkässä kylässä sanoo nainen kylän vaimoille:

Nyt mennään mansikka-aholle, vatukka-aholle vakkoinemme!"

(Kohdasta Marjanpoimijoiden pelottelu) (-SH.)

25.7.88 ma         E. sairastui.

28.7.88 to PeKei: Peijaisiin talja Kanadasta
Pielaveteläisten ja keiteleläisten suururakan, kolmen tunnin pituisen kuoroteoksen Karhunpeijaisten ensiesityksen valmistelut ovat hyvällä mallilla. Pääosaa näyttelevä karhuntaljakin on jo saapunut Pielavedelle vaellusmailtaan Kanadasta.

Millainen on tämän karhuntaljan tarina, lavastuksia järjestävä Hellevi Ikäläinen?

- Oli melkoinen työ yleensä saada käyttöömme karhuntalja. Sen etsiminen oli melkoista hakuammuntaa. Soittelin lähikaupunkien teattereihin, Kuopioon, Varkauteen, MTV:lle, ja vihdoin Kajaanin teatterin puvustaja tiesi neuvoa minulle metsästäjän, jolta saattaisi löytyä karhunkin talja.

Kajaanilainen Eino Miinin osoittautui henkilöksi, joka on laajalti metsästellyt, Kanadassakin useana vuonna peräkkäin. Hän on Kajaanin riistanhoito-yhdistyksen vuoden 1988 riistamies ja erityisesti kiinnostunut karhuista. Hän rekonstruoi ja koristeli Kanadasta metsästämänsä mustakarhun nimenomaan Karhunpeijaisia varten, ja talja noudettiin lainaksi. viikko sitten lauantaina Pielavedelle Ikäläiselle.

Miinin pitää eräreissujensa kohokohtana vaiheikasta mustakarhujahtia Kanadassa, juuri kyseisen karhun metsästystä. Rintaan tähdätty luoti muutti oksasta suuntaa ja haavoitti karhua. Miinin lähti seuraamaan haavoitettua eläintä tietäen, että se jää eloon, joka ehtii ensin.

Perjantaina 5.8. talja tulee olemaan kunniapaikalla silkkiruusukkein ja nauhoin koristeltuna uhrilehdossa säestyksellisen kuoroteoksen kolmannessa osassa. Karhu on siinä taljana, mutta kuitenkin läsnä olevana: koko teoshan käsittelee erään karhun elämänkaarta sen omin silmin nähtynä. Karhunpeijaiset -teos alkaa karhun laskeutumisesta maan päälle, jatkuu sen maallisen vaelluksen kuvauksena ja päättyy karhutaivaaseen paluuseen shamaaniloitsinnan saattamana.        

29.07.88         Sain E:lle tuuraajan Karhunpeijaisiin, joten se jännitys on poissa tieltä... Tämä on ollut hyvä ja paha kesä. En ole jaksanut kirjoittaa muuta kuin Peijais-nuotteja.

Päiväämätön (7/1988?) - PieKei: "Kaikki tiet vievät peijaisiin"
Karhunpeijaisten harjoituksissa tiivistyy tunnelma ja tahti: ensiesitys lähestyy. Viimeisellä viikolla ennen ensiesitystä on harjoituksia joka ilta. Sunnuntaina oli kokopäiväharjoitus, jossa samoin kuin tulevissakin harjoituksissa on bändi mukana.

Millaiset ovat tunnelmat, säestyksellisen kuoroteoksen säveltäjä Ilpo Saastamoinen?

- No, tässä yritetään parhaamme. Tämä on sekuntipeliä. Niin - ja perjantaina odotetaan tietenkin yleisökaaosta! Noin seitsemänkymmenen kuorolaisen joukosta kuuluu yksittäinen hilpeä kommentti: "Pane siihen juttuun että KAIKKI TIET VIEVÄT PEIJAISIIN ainakin silloin perjantaina..."

Karhunpeijaiset on siis mittava urakka, joka tosiaan näkyy paikkakuntiemme toiminnassa. Yli kolmen tunnin pituinen kuoroteos toteutetaan pielaveteläisin ja keiteleläisin voimin. Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopiston yhdistetyt kuorot avustajineen sekä Pohjantahti-yhtye ovat teoksen esittäjät. Laulusolisteina ovat Jukka Hietaniemi ja Pohjantahdin Kalle Fält ja kuoroa johtaa Sakari Seppälä. Esiintyjille on suunnitellut vaatteet Tuula Penttinen ja Hellevi Ikäläinen, joiden vastuulla myös lavastus on.

Puvut eivät ole alkuperäisten jäljitelmiä vaan ne on suunniteltu tutustumisen ja oman kokemuksen kautta tavallaan suodattamalla siitä oma käsityksemme, kertoo Tuula Penttinen. - Naisilla on punainen pukuja valkea huivi, miehillähän on Antero Vipusen puku. Jokainen valmistaa pukunsa itse, vastuuntunto kasvaa talkoilla puvustettaessa. Korut on myös suunniteltu tätä tilaisuutta varten.

- Kyllä tämän asian eteen on ollut ja on paljon ihmisiä liikkeellä, läpi talven ja kesän yhteisellä asialla.

Peijaistekstiä runopuhelimessa
Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaisteoksen tekstisisältöä on mahdollista kuulla puhelimen välityksellä perjantaihin puoleen päivään saakka. Runopuhelimessa... on äänessä A. Kantola, joka lukee osat Alkusynty ja Karhun synty.

 

Päiväämätön - PieKei: LINJA-AUTO KARHUNPEIJAISIIN
Pielavedelle lähtee Keiteleen kunnanviraston edestä pe 5.8. klo 19.15. Paluu tilaisuuden päätyttyä. Kulttuuriltk.

2.8.88 Helsingin Sanomat: Peijaiset puhelimessa
Valtakunnallisesta runopuhelimesta kuulee vielä tänään tekstinäytteitä Ilpo Saastamoisen sinfonisesta kuoroteoksesta Karhunpeijaiset. Siinä on palasia suomalais-ugrilaisesta ajatusmaailmasta, tunnelmia tuntemattoman läsnäolosta. Alli Kantola lukee numerossa 92088.

2.8.88 ti Keskisuomalainen: Ilpo Saastamoisen päätyö Pielavedellä -
Karhunpeijaiset on "arktinen sinfonia".
(Kuvateksti: Karhunpeijaisista piti alunperin tulla tunnin, puolen tunnin mittainen, mutta lopullinen versio kestää kolme tuntia 15 minuuttia", Ilpo Saastamoinen kertoo.)

Kuluva vuosikymmen on ollut kalevalaisen ja muinais-suomalaisen musiikin esiinmarssia Suomessa. Yhtenä tämän esiinmarssin huipentumana voidaan pitää Keiteleellä asuvan Ilpo Saastamoisen luomaa, kolme tuntia ja vartin kestävää musiikki- ja runoteosta "Karhunpeijaiset", joka saa ensi-iltansa Pielaveden liikuntahallissa 5. elokuuta kello 20.

"Karhunpeijaiset on syntynyt tilausteoksena Pielaveden ja Keiteleen kuntien aloitteesta. Teoksen valmistaminen on ollut alusta lähtien suuri haaste; tekstien tekeminen kesti vuoden, ja sinä aikana luin pohjaksi viisi tuhatta sivua vogulien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen karhurunoutta. Kirjat ovat vielä olleet lähes kokonaan saksankielisiä, sillä vaikka suomalaiset ovat alaa tutkineet, tutkimustulokset on julkaistu enimmäkseen saksaksi", Ilpo Saastamoinen kertoo.

Ilpo Saastamoinen tunnetaan paitsi taitavana kitaristina, kitarapedagogina, muinaissuomalaisen musiikin spesialistina ja säveltäjänä, myös yhtenä Pohjantahti -yhtyeen jäsenenä. Pohjantahti on Karhunpeijaisissakin mukana, kuorojen ja solistien lisäksi.

"Karhunpeijaiset on muodollisesti yhtenäinen, kyse ei ole mistään laulusarjasta. Perustarina karhun laskeutumisesta maan päälle, vaelluksesta [siellä] ja paluusta shamaaniloitsinnan saattamana karhutaivaaseen tunnetaan monien arktisten kansojen keskuudessa, myös Amerikassa. Musiikillinen puoli, sävelkieli, soinnutus ja rytmitys sisältävät vaikutteita lähes kaikilta arktisilta kansoilta, mm. Japanin ainuilta. Olen käyttänyt myös jazzin soinnutusta."

"Kaiken kaikkiaan Karhunpeijaiset on 'arktinen sinfonia', joka jäänee pää-työkseni. Olen yleensä säveltänyt vähän omiin teksteihini, tämä on paras kokonaan itse tekemäni juttu. Tämän jälkeen ei enää tunne mielenkiintoa isompiin töihin, sellaista "hullun puuhaa" tällaisen urakointi on", Ilpo Saastamoinen naurahtaa.

Karhunpeijaisten teksti valmistui 1,5 vuotta sitten keväällä, minkä jälkeen alkoi sävellystyö. Toistaiseksi on varmaa vain tuo yksi ainoa esitys Pielavedellä, mutta Ilpo Saastamoinen uskoo toisen esityksen toteutuvan viimeistään ensi kesänä, jos vain vastaanotto on hyvä.

"Kyllä tätä tullaan tarjoamaan eri puolille, ilmeisesti myös Jyväskylän Kesään ja Talveen. Talvessahan minulla oli Jyväskylä Big Bandin kanssa Kalevala-ohjelma vuonna 1983. Pohjantahti -yhtyeen kanssa pidämme koulukonsertteja, joissa soitetaan katkelmia myös Karhunpeijaisista."

Tämän säestyksellisen kuoroteoksen valmistamiseksi  esityskuntoon ovat opetusministeriö, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö ja Ylä-Savon kotiseutupäivien organisaatio myöntäneet tukensa. Kuoroina toimivat Pielaveden-Keiteleen kansalaisopiston yhdistetyt kuorot avustajineen, kuoronjohdosta vastaa Sakari Seppälä.

Karhunpeijaisten esitteessä lukee: "Lyhyesti sanottuna Karhunpeijaiset on säveltäjän musiikillinen maailmankuva; yhteenveto menneestä ja nykyisestä, tämän- ja tuonpuolisesta niiden kohtauspaikalla olevan ja olemattoman raja-seudulla, sen sydämessä."

Ennakkoarvioiden mukaan Pielavedellä koetaan jotakin suurta 5. päivä elokuuta...