1986 ANTERO VIPUNEN II

[13.2.1986 - 21.7.98 ANTERO VIPUNEN II]

> 13.2.86         PieKei: Antero Vipusen läpimurto Nastolassa (2.2.86)
Pielaveden mieslaulajien Kalevala-aiheinen esitys Antero Vipusesta menestyi erinomaisesti Nastolassa. Mieslaulajien sihteeri Heikki Laitinen piti vierailua eräänlaisena läpimurtona koko Suomen tietoisuuteen. Nyt onkin tarkoitus viedä Ilpo Saastamoisen sävellystä edelleen eteenpäin. Seuraava esiintyminen on runsaan viikon kuluttua sunnuntaina savolaisen kulttuurin symposiumissa Siilinjärvellä.

Nastolan esiintymismatkan puuhamiehenä oli Pielavedellä vielä viime vuosi-kymmenellä vaikuttanut Heimo Laakso. Vierailun isäntänä oli Nastolan mieskuoro. Pielaveden mieslaulajat esittivät Vipusen lisäksi Heikki Suvelon ja Ari Virtalan säestyksellä Minä portailla kuuntelen vaiti -laulun sekä Tatu Niskasen sävellyksen ja Aili Toppisen sanoituksen Perämiehen valssi ja Ilkka Kuusiston sovittaman ja Aili Toppisen sanoittaman pielaveteläisen kansansävelmän Tuuren sottiisi. Antero Vipusen solistina oli Jukka Hietaniemi ja säestäjänä Tapani Tunkkari. Kuoroa johti Erkki Näreharju.
...

Antero Vipunen oli katsojille todellinen vetonaula ja yllätti monipuolisuudellaan. Vipunenhan ei toimi pelkästään laululla, vaan antaa ilmettä humoristisilla ja ilmeikkäillä vihellys-, nikottelu- ja kuorsauskohdilla. Pielaveden mieskuoro oli paikallisten kuulijoiden mielestä kaikkea muuta kuin vakavailmeinen ihmislauma. "Heillä oli hauskaa ja ennakkoluuloton huumori, mikä teki esityksestä varsin omalaatuisen".

Nastolan onnistuneen reissun jälkeen Pielaveden mieslaulajille voi povata varsin kiireistä vuodenjatkoa. Uusia esiintymistilaisuuksia on luvassa. Pielaveden mieslaulajat jättivät Nastolan mieslaulajille kutsun saapua esiintymään Pielavedelle. Nastolalaiset nähtäneen Pielavedellä jo lähitulevaisuudessa.

 

Päiväämätön - Yleisöltä:  Antero Vipunen Nastolassa
Entisinä pielaveteläisinä oli meillä täällä Nastolassa harvinainen tilaisuus kuulla Pielaveden "sointia" Pielaveden mieskuoron esittämänä.

Parhaat kiitokset teille käynnistänne.
Uskokaa itseenne ja tehkää edelleen työtä vanhan Väinämöisen sitkeydellä.

Nastolan pielaveteläisten puolesta
Heimo Laakso, Oiva Jaalasti

 

13.2.86         PieKei: Taidetta esillä kirjastossa
(Kuva: Erkki Näreharjun ja Anne Heikkilän maalaus "Suolti suosta uuden laulun...")
Taiteentekijöitä putkahtaa aina silloin tällöin päivänvaloon aivan yllättävästikin. Läheisimpää ystävä- ja tuttavapiiriä lukuun ottamatta tuskin muut pielaveteläiset ovat tienneet Erkki Näreharjun ja Anne Heikkilän kuvataiteellisista harrastuksista ennen kuin he pistivät yllättäen pystyyn oman näyttelyn kirjastossa viime viikon vaihteessa. Näyttely on esillä vielä ensi viikon ajan kirjaston aukioloaikoina.

Erkki Näreharjuhan on kansalaisopiston musiikinopettaja ja hän kertoo harrastaneensa öljyvärimaalausta jo toistakymmentä vuotta. Opastusta hän on hakenut muutamilta kuvataideleireiltä, mutta pääosin homma on edennyt itseopiskelun merkeissä. Harrastus ei ole ollut mitenkään jatkuvaa, vaan välineet hän on kaivanut esille aina silloin kun on tuntenut eniten kaipaavansa vastapainoa leipä-työlle. Maalaus onkin hänen mielestään sopiva työn tasapainottaja, sillä maalatessa muut murheet unohtuvat.

Anne Heikkilä ohjailee päätyökseen seurakunnan päiväkerhoja ja maalausharrastus astui hänen kuvioihinsa vasta vajaa vuosi sitten - Näreharjun Erkin painostuksesta. Annen lempiaiheita ovat muotokuvat, joita hän on jo ehtinyt tuottaa kunnioitettavan määrän. Näyttelyssäkin niitä on esillä kymmenen, ja kaikki vielä ihan malliensa näköisiä! Annelta on myös esillä puhutteleva maalaus Valoa lapselle.

Erkki on keskittynyt maisemien kuvaukseen. Esillä ovat mm. norjalaisaiheiset Hjelmsøy ja Bergön kalasatama sekä talviset kuvat Pielavedeltä ja lakeudelta. Näyttelyn mittavin työ on kuitenkin yhteisvoimin toteutettu "Suolti suosta uuden laulun...", jossa on kuvattuna Pielaveden Mieslaulajat nousemassa suosta ja takana mahtava Väinämöinen Ilpo Saastamoisen hahmossa. Tämä humoristinen työ syntyi Mieslaulajien viime keväisen Antero Vipusen harjoitusten innoittamana.

Erkkiartturi on kuulemma valmis luopumaankin töistään, mikäli ne joitakin kiinnostavat. Raha ei niinkään häntä kiinnosta, vaan vaihdossa käyvät erilaiset kesämökillä tarvittavat luontaistuotteet - vaikkapa lehmänp.....

 

23.2.86  Kuopion lääni opistopiirin kulttuuripäivät.  "Savolaisuus - maakuntakulttuurin tila ja tulevaisuus"
            Siilinjärvi - Pielaveden Mieskuoro: Antero Vipunen (Symposiumin alussa)
          - Johtajaksi merkitty Erkki Näreharju, mutta todennäk. sen johdin minä. (?)

 

27.4.86    Keitele - Pielaveden Mieskuoro: Antero Vipunen

> 30.4.86 PieKei - Timo-Heikki: "Vipunen vieraili"
(Kuvateksti: Muikeita ilmeitä ja esityksen jälkeen. Tyytyväisyyttä luettavissa Tapani Tunkkarin, Jukka Hietaniemen, Erkki Näreharjun ja Ilpo Saastamoisen ja koko kuoron kasvoilta. Kiitoskukkaset ojensi kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Sirpa Tyni.)

Kuorolauluja kevät kuuluvat erottamattomasti yhteen. Kuoro tuo kevään, kevät toi kuoron - Pielaveden Mieslaulajat Keiteleelle sunnuntaina. Erkki Näreharjun johtama kuoro aukoi ääniään muutamalla suomalaisella laululla. Mieleen jäi pontevasti tulkittu Villiruusu. Saundi oli muhkea, voimaa piisasi, yleisön jalka vipatti.

Sitten poukahti Ilpo Saastamoisen mojova shamaanirumpu. Itse "shamaani" oli vetänyt ylleen kummannäköiset vetimet; esiintymisasunsa poronsarvineen päivineen. Ilpo esitteli säveltämänsä teoksen Antero Vipusen. Ilpo pohdiskeli mikä mies Vipunen oli ja oliko mies ensinkään. Mikä voisi olla tämän päivän Antero Vipunen, kaiken tiedon haltija? Vaikkapa tietokone, Ilpo vastasi.

Tämän jälkeen meikäläinen tipahti kärryiltä ja epäilen, että muille samoin. Ilpo näet ryhtyi tarkoituksella senlaatuiseen vipus-filosofointiin, että valaistuminen edellyttäisi ehkä muutaman iltapuhteen Ilpon kotona. No ei se mitään, kuoro astui lavalle ja aloitti tämän valtakunnan erikoisimman esityksen.

Kun kolmekymmentä ukkoa kuorsaa, sihisee, suhisee, puhisee, viheltää, örisee, mörisee, on kerta kaikkiaan sellainen, ettei yleisön pokka enää pidä. Eivät pysyneet kuorolaistenkaan naamat perinteisillä peruslukemilla, vaan perusilme oli virnottava savolaishymy. Kuoro teki työnsä iloisesti, ilo tarttui yleisöön, jota oli muuten paikalla poikkeuksellisesti kolme kourallista.

Kuoro ottaa esityksen eräässä vaiheessa jalat alleen ja lähtee yleisönsä joukkoon. Kuoro ja yleisö tervehtivät salissa, vaihtoivat ajatuksia kevääntulosta, lumien sulamisesta. Kerrottiin viimeiset kuulumiset ja kuoro palasi paikoilleen. Tällainen suora kosketus esiintyjän ja kuulijan välillä on Ilpo Saastamoisen uudelleen henkiin herättämä idea. Joskus muinaisina aikoina savupirtissä esiintyjä ja kuulija kokivat ehkä samantapaisen kontaktin.         
Parikymmenminuuttisen Vipusen jälkeen Erkki laulatti kokeeksi kuorollaan Love Storyn teeman. Hiomattomanakin se oli nätti rakkaustarina.                           
Timo-Heikki

 

> 30.4.86 PieKei - Yleisönosasto
KIITOS Ilpo Saastamoinen, Erkki Näreharju ja Pielaveden Mieslaulajat.
Esityksenne oli SUURENMOINEN! KIITOS
Keiteleen Kulttuurilautakunta. Marja Saastamoinen

 

Päiväämätön (1986?): PieKei - Seppo Heikkilä:
Pielavedellä ja Keiteleellä 20 vuotta - Opisto saattaa ihmiset yhteen
(Kuvateksti: Antero Vipusta esittäessään Pielaveden Mieslaulajat muuntuivat rohdinpaitaiseksi Kalevan kansaksi säveltäjän Ilpo Saastamoisen johtaessa esitystä tietäjän asussa. Nyt Saastamoisen suunnitelmiin kuuluu uuden suurteoksen säveltäminen, jonka esityksestä vastaavat aikanaan kaikki alueen kuorot. > 30.4.85)

Saastamoiselta uusi suurteos
Musiikinopettaja Erkki Näreharju kertoo suhtautumisen musiikkiin olevan Piela-vedellä ja Keiteleellä myönteistä. Kiitokset siitä kuuluvat kunnille ja opistolle. Ihmiset ovat olleet aktiivisesti mukana.

- Kansalaisopiston merkitys varsinkin maaseudun musiikkielämään on melkoinen. Ainakin 70 % musiikkitapahtumista on tekemisissä kansalais- ja työväenopistojen kanssa. Ilman opistoja ei sivukylillä olisi kuoroja eikä aikuisilla olisi juurikaan mahdollisuutta päästä mukaan musiikinopetukseen.

Näreharju sanoo opiston olleen luomassa uraauurtavaa musiikkia. Tässä voi mainita Ilpo Saastamoisen sävellystyön 'Antero Vipunen' mieskuorolle. Tätä uudentyyppistä musiikkia edustaa myös suunnitteilla oleva suurteos samalta säveltäjältä. Siihen osallistuisivat kaikki Pielaveden ja Keiteleen kuorot.

 

25.9.1986 to Savon Sanomat: Pielaveden Mieslaulajille vilkas toimintavuosi
Pielaveden Mieslaulajien vuosikokouksessa päätettiin ottaa kuoron ohjelmistoon ensi kesäkuussa Oulussa olevat Sulasolin soitto- ja laulujuhlat siten, että kuoro osallistuu kilpailusarjaan. Mieskuoroliiton perusmerkkien suoritusta jatketaan. Kuoro laulaa mm. itsenäisyyspäiväjuhlassa sekä Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksissa. Kuoro saa vieraakseen Nastolan mieskuoron. Kaksi vuotta ohjelmistossa ollut "Antero Vipunen" lauletaan ainakin Kiuruvedellä. Lisäksi on tiedossa, että säveltäjä Ilpo Saastamoiselta on tulossa suurimuotoinen sekakuoroteos, jonka esittämiseen myös Pielaveden Mieslaulajat osallistuvat.

 

2.10.86 PieKei II: Mieskuorolle uusi kuoroteos Saastamoiselta (> Ks. Karhunpeijaiset)
Ilpo Saastamoiselta on Pielaveden Mieslaulajille tulossa uusi suurimuotoinen kuoroteos, jonka harjoittelemiseen ja esittämiseen kuoro aikoo paneutua heti nuotit saatuaan, todettiin Mieslaulajien vuosikokouksessa. Kuoron lähiajan ja ensi vuoden toimintaohjelmaan sisältyy esiintymiset mm. itsenäisyyspäivä-juhlassa ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudessa sekä pyydettäessä muissakin tilaisuuksissa.

Nastolan mieskuoro tekee vastavierailun Pielavedelle ja Pielaveden Mieslaulajat puolestaan vierailevat Antero Vipusella Kiuruvedellä. Samoin osallistutaan Sulasolin laulujuhlille Oulussa kilpailusarjassa sekä käydään Mieskuoroliiton perusmerkkien suoritukseen toden teolla. Suunniteltu matka Petroskoihin sen sijaan ei toteutune vielä kuluvana kautena, koska tarjonta sinne on runsasta.

 

Kevät -90  Tampere Film festival  -  "Dokumenteissa etsitään suomalaista menneisyyttä"

Vaisua Kalevalaa
Lasse Naukkarisen Keskeneräinen Sampo jäljitti suomalaista perinneshamanismia, kalevalaisuuden maisemaa, Ainon ja Kullervon maata...
... Sampo jäi tälläkin kertaa kovin keskeneräiseksi, tosin esim. kuvia Pohjantähti-yhtyeen keikalta olisi toivonut hieman enemmän, nyt näkymät katkaistiin jo siinä vaiheessa, kun yhtye vasta verrytteli performanssiaan.

 


4.9.96 PieKei: Mieslaulajat yhteistyössä Vesannon kuoron kanssa
Pielaveden mieslaulajat alkaa harjoitella ensi talven ohjelmistoaan. Kuoro aikoo tänä vuonna tehdä myös yhteistyötä Vesannon kuoron kanssa. Kuorot pitävät yhteis-harjoituksia ja -esiintymisiä.

Ensimmäinen kokoontuminen Mieslaulajilla on 10. 9. klo 18.30 Ristintuvalla. Ohjelmistoon kuoro aikoo tänä vuonna ottaa Ilpo Saastamoisen kuoroteoksen Antero Vipunen. Siinä kuorolaiset pääsevät harjoittelemaan erilaisia elementtejä: äänissä laulamista, puhekuoroa, ääniefektejä, liikuntaa sekä solistiosuuksia. Ohjelmistoon on tarkoitus ottaa myös uudempaa viihteellistä musiikkia. Mieslaulajia johtaa kanttori Juhani Matsi.

Mukaan toimintaan laulajien puheenjohtaja Toivo Tikkanen odottaa sekä entisiä että uusia laulajia. Vaikka kuoron nimi onkin  Pielaveden Mieslaulajat, mukaan otetaan mielellään uusia jäseniä myös Keiteleeltä Sekä nuoret että vanhat uudet laulajat ovat tervetulleita.

Pielaveden Mieslaulajat haluaisi suunnata esiintymismatkojaan myös ulkomaille. Suunnitteilla ovat esiintymismatkat Eurooppaan, joita varten kuoro aikoo hakea EU-kulttuuriavustuksia.

 

12.2.97 PieKei:  Pielaveden ja Vesannon mieslaulajat asialla
Antero Vipunen kuullaan heinäkuussa kaksi kertaa.
Ilpo Saastamoisen kuoroteos Antero Vipunen esitetään noin kymmenen vuoden tauon jälkeen ensi heinäkuussa kaksi kertaa. Pielaveden Mieslaulajat saavat tuekseen teoksen esittämisessä Vesannon Mieslaulajat. Laulajia projektiin tulee yhteensä noin neljäkymmentä.

Teoksen tulee johtamaan kuopiolainen kanttori Jussi Karpansalo, joka viime lauantain harjoituksissa luonnehti teosta rytmillisesti haastavaksi, jopa hauskaksikin kuoroteokseksi joka ei jätä kuulijoitakaan kylmäksi. Välillä kuoro yskii, röyhtäilee, tikuttaa rytmiä, takoo alasinta ja kuiskii. Jo harjoitteluvaiheessa on tullut esille teoksen vaativa erilaisuus. Kuorolaiselle, joka on tottunut laulamaan mirri   kaulassa hyvässä järjestyksessä ja totisena kuin viilipytty, on niin sanottu irrottelu outoa.

Yhteisharjoituksia on pidetty syksystä lähtien. Idean isä on Erkki Näreharju, joka tuntee molemmat kuorot. Solistit löytyvät kuoron omista riveistä. Soitinryhmä on tarkoitus koota alan ammattilaisista.

Teos esitetään 13.7. Pielavedellä ja 2.7. Vesannolla, todennäköisesti ulkoilmaesityksenä...

 

Päiväämätön: Taidetoimikunta avusti
Kuopion läänin taidetoimikunta on myöntänyt Pielaveden ja Vesannon mieslaulajille 5000 markan avustuksen yhteistyöprojekti Antero Vipusen kustannuksiin.

 

KUOROTEOS ANTERO VIPUNEN
Säveltänyt ja sovittanut Ilpo Saastamoinen Teksti Sirkka-Anneli Martikainen
YHTEISTYÖPROJEKTI 1996-1998
TOTEUTTAJAT:    VESANNON MIESKUORO RY         
                           PIELAVEDEN MIESLAULAJAT RY
Teoksen johtaa Vesannon Mieskuoron kuoronjohtaja Jussi Karpansalo, Kuopiosta.

PROJEKTIN TAVOITE: Tavoitteenamme on tuoda esille suomalaista kansan-runoutta ja sen erilaisia esittämisen muotoja kalevalaiseen runouteen perustuvan teoksen avulla, kehittää projektiin osallistuvien kuorojen ilmaisua tavanomaisesta mieskuorolaulusta poiketen. Maaseutukuorojen yhteistyöllä haetaan esiintymisiin voimaa, tulkintaa ja näyttävyyttä. Useampivuotisen projektin avulla totutetaan laulajia tavoitteelliseen työskentelyyn.

Tulevina vuosina viemme suomalaista kulttuuriperinnettä myös Keski-Eurooppaan, jossa on kasvavaa kiinnostusta esiin. Kalevalaa kohtaan.

Yleistä teoksesta:
"Antero Vipusen" tekstin pohjana on Kalevalassakin esiintyvä kertomus Väinämöisen veneenrakentamisesta "ilman käden koskematta", eli pelkän laulun mahdilla. Pursi syntyykin, mutta jää puuttumaan kolmea sanaa, joita Väinämöinen ei saa mieleensä ja joita ilman venettä ei saa vesille. Neuvoja kysellessään hän saa kuulla, että nuo sanat voi saada vain tietäjä Antero Vipuselta. Monien vaiheitten jälkeen puuttuvat sanat veneenrakennustyömaalle saadaan ja venonen valmistuu.

Kuoroteos kestää n. neljäkymmentä minuuttia ja sisältää mieskuorolaulua eri kokoonpanoissa, solistien ja säestäjien esityksiä. Mukana on myös näyttämöllisiä kohtauksia. Puvustus on myös teoksen hengen mukainen.

Toteuttamistapa: 
Kuorot ovat sopineet yhteisprojektin toteuttamisesta keväällä 1996 ja aloittaneet teoksen harjoittelun syksyllä kauden alkaessa. Kuorot toimivat kansalaisopistojen piireinä ja johtajien palkkiot pääosaan harjoituksista maksetaan niiden toimesta. Laulajia on mukana n. 40.Yhteisharjoituksia kuoroilla on 10 kertaa vuoroin vieraissa periaatteella. Jussi Karpansalo harjoittaa myös Pielaveden Mieslaulajia erikseen muutamia kertoja. Säestäjänä toimii kansanmusiikkiyhtye Pohjantahti, säveltäjän johdolla.

Esitykset:
Projektin tässä vaiheessa on esitykset sovittu seuraavasti: Vesannolla 11.10.-97 ja Pielavedellä 12.10.-97. Jatkossa teosta esitetään alustavan sopimuksen mukaan 07.12.1997 Iisalmen kulttuurikeskuksessa ja Helsingissä keväällä 1998. Viimemainitun osalta ajankohdat ja paikat ovat avoinna. Myöhemmin tarkoituksena on vierailla Hollannissa Rotterdamissa paikallisen mieskuoron vieraana ja esityksiä voi olla myös muissa kohteissa Keski-Euroopassa saman matkan aikana.

Suomi 80-vuotta:
"Antero Vipusella" haluamme tuoda panoksemme juhlavuoden tapahtumiin niin kotiseudulla kuin kotimaassakin ja haemme parhaillaan yhteistyökumppaneita sopivien esiintymistilaisuuksien järjestämisessä ja markkinoinnissa.
ROHKEASTI SUOMALAISENA!

 

31.8.97 Iisalmen Sanomat s.8 - Pertti Malinen: Tunturioopperoiden säveltäjä Ilpo Saastamoisen Käärme-oopperassa on elämä tämän päivän Lapissa

Antero Vipunen uudelleen Pielavedelle
Ilpo Saastamoisen tie mystisten musiikkidraamojen pariin alkoi Pielaveden-Keiteleen vuosina. Ensin syntyi teos Antero Vipusesta, legendaarisesta sissistä ja karhunkaatajasta [Martti Kitunen???]. Sitten tuli jo suurempi kokonaisuus Karhunpeijaiset, jossa Saastamoinen oli jo luonnon mystiikan alueella.

Tulevana syksynä Pielaveden ja Vesannon mieskuorot valmistavat Saastamoisen ohjauksessa jälleen Antero Vipusen yhteistuotantonaan. Pielavedellä aikoinaan esitettyyn versioon nähden nyt esitettävä poikkeaa vain siinä, että Pohjantahti-yhtye on mukana trio-kokoonpanossa.
Antero Vipunen esitetään Pielaveden lisäksi myös Vesannolla.

 

10.9.97 Savon Sanomat - Vesanto, Annamari Juusela:
Vesannolla tehdään harrastajaoopperaa - Laulajia ja toteuttajia etsitään

... Antero Vipusen syysesitys
Kalevala-teemaa pohjustetaan jo tänä syksynä. Lokakuun 11. päivä Vesannolla kuullaan Ilpo Saastamoisen säveltämä kuoroteos Antero Vipunen. Teoksessa Väinämöinen lähtee etsimään Antero Vipusen vatsasta kolmea sanaa, jolla saisi rakentamansa veneen valmiiksi. Kuoroteos kuullaan Pielavedellä 12.10. Vesannon Mieskuoroa ja Pielaveden Mieslaulajia johtaa Jussi Karpansalo. Mukana on myös Ilpo Saastamoisen Pohjantahti-yhtye.

 

24.9.97 PieKei: Esitys Pielavedellä 12. 10.  -  Antero Vipunen kahden kuoron voimin
Ilpo Saastamoisen Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhla-konserttiin vuonna 1985 säveltämä ja sanoitukseltaan pääosin Kalevalasta peräisin oleva mittava kuoroteos Antero Vipunen esitetään uudelleen Pielaveden Mieslaulajista ja Vesannon Mieskuorosta koostuvan noin viidenkymmenen laulajan yhteisin voimin Vesannolla sunnuntaina 11.10. ja seuraavana päivänä 12.10. Pielavedellä Suojalassa kello 18 ja 20 alkavissa konserteissa. Kuoroja johtaa Jussi Karpansalo Kuopiosta ja esityksissä avustaa Pohjantahti-yhtye Ilpo Saastamoisen johdolla.

Pielaveden Mieslaulajien puheenjohtaja Toivo Tikkasen mukaan teosta on harjoiteltu yhdessä noin puolentoista vuoden ajan, vuoroin täällä Pielavedellä ja Vesannolla. Viime viikonvaihteessa kuorot olivat viimeistelemässä esitystään Valamon luostarissa Heinävedellä. Pienten kuorojen yhteistyöllä haetaan esiintymisiin voimaa ja syvyyttä.

Koska kyseessä on tavanomaisesta mieskuoroesityksistä poikkeava suuritöinen teos, sitä tullaan esittämään muuallakin. Iisalmen kulttuurikeskuksessa teos esitetään 7. 12. ja tämän lisäksi se esitetään ainakin Kuopiossa ja Helsingissä, ajankohdat ovat vielä avoinna: Keväällä 1998 kuorot vierailevat Hollannissa Rotterdamin paikallisen mieskuoron vieraana ja esityksiä voi olla saman matkan aikana myös muissa kohteissa Keski-Euroopassa.

- Haluamme Antero Vipusella tuoda panoksemme itsenäisyytemme juhlavuoden tapahtumiin. Edustaahan Kalevala hyvin keskeisesti suomalaista kulttuuriperintöä, Tikkanen sanoo.

Antero Vipusen tekstin pohjana on Kalevalassakin esiintyvä kertomus Väinämöisen veneen rakentamisesta "ilman käden koskematta", eli pelkän laulun mahdilla. Pursi syntyykin, mutta jää puuttumaan kolme sanaa, joita Väinämöinen ei saa mieleensä ja joita ilman venettä ei saa vesille. Neuvoja kysellessään hän saa kuulla, että nuo sanat voi saada vain tietäjä Antero Vipuselta. Monien vaiheitten jälkeen puuttuvat sanat veneenrakennustyömaalle saadaan ja venonen valmistuu.

Tekstin on alkuperäisistä kansanrunokeräelmistä koostanut Sirkka-Anneli Martikainen.

 

25.9.97 Iisalmen Sanomat: Antero Vipunen Pielavedellä
Pielaveden Mieslaulajat ja Vesannon Mieskuoro yhteisesittävät Ilpo Saastamoisen säveltämän ja pääosin Kalevalaan sanoituksessaan pohjaavan kuoroteoksen Antero Vipusen Pielavedellä ja Vesannolla. Pielaveden esitykset ovat 12. lokakuuta kello 18 ja 20 Suojalassa.

Kuoroteos esitetään myös Iisalmen Kulttuurikeskuksessa 7. joulukuuta. Lisäksi Antero Vipunen on menossa Kuopioon, Helsinkiin sekä kevättalvella Keski-Eurooppaan.

Kuorot ovat työstäneet Antero Vipusta puolentoista vuoden ajan. Kuoroja johtaa Jussi Karpansalo Kuopiosta. Avustajana on Ilpo Saastamoinen Pohjantahti-yhtyeineen. Saastamoinen sävelsi kuoroteoksen vuonna 1985 Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhlakonserttiin.

4.10.97 Savon Sanomat - Kulttuuri s.3: Ilpo Saastamoinen Käärmeen kimpussa
Vesannolla ja Pielavedellä ensi viikonloppuna nähtävä kuoroteos Antero Vipunen on liikuttanut tekijänsä tuttuihin maisemiin. Ilpo Saastamoinen tuo Pohjantahti -yhtyeensä Vesannon Mieskuoron ja Pielaveden Mieslaulajien tueksi näiden paneutuessa kalevalaiseen suurteokseen Jussi Karpansalon johdolla. Ilpo Saastamoinen on viettänyt kiireistä syksyä, Velho ja Riekko -oopperat ovat takana-päin, nyt kädet täyttää ooppera Käärme. > s. 19

 

4.10.97 Savon Sanomat - Heinävesi, Kari-Pekka Issakainen (teksti & kuva):  Antero Vipunen soi uudelleen

Pielaveden ja Vesannon mieskuorot saavat Pohjantahti-yhtyeen säestäjäkseen
(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen ja Pohjantahti-orkesteri säestää Pielaveden Mieslaulajien ja Vesannon Mieskuoron esittämää Antero Vipusta. Säveltäjä Saastamoisen mielestä teos istuu paremmin nykyaikaan, koska uusi sukupolvi on ennakkoluulottomampaa. Kantaesityksen aikoihin vuonna 1985 siihen suhtauduttiin nuivasti, koska se oli sille aikakaudelle liian moderni.

Kantaesityksensä Ilpo Saastamoisen säveltämä Antero Vipunen sai jo vuonna 1985.Tämän myös Kalevalassa esiintyvän tarinan on kansanrunokeräelmistä koostanut Sirkka-Anneli Martikainen.

Nyt Antero Vipunen tulee taas ja entistä komeampana. Pielaveden Mieslaulajat ja Vesannon Mieskuoro ovat tarttuneet innolla teokseen, jota esitetään ensimmäisen kerran yhtyeen säestämänä. Säestyksestä vastaa itse säveltäjä, eli Ilpo Saastamoinen Pohjantahti-orkestereineen.

Musiikillinen johto on Jussi Karpansalon käsissä. Hänen mukaan Antero Vipunen on iso teos, jota voidaan tehdä myös harrastajaporukalla.
- Tarkoituksenamme on tuoda mieskuorolauluun lisää huumoria, vahvistaa Jussi Karpansalo. Mieskuoroihin perinteisesti liitetty juhlallisuus on kitketty pois, rusetit on heitetty kaulasta pois ja laulajilla on ollut parturikielto jo pitkään.

Myös säveltäjä Ilpo Saastamoinen on tyytyväinen Vipusen uuteen tulemiseen. Hänen mielestään teos istuu paremmin nykyiselle aikakaudelle.
- Vipunen oli ensimmäisen kerran vuonna 1985 liian moderni ja siihen suhtauduttiin nuivasti. Nyt tekijät ovat jo eri sukupolvea ja suhtautuminen on ennakko-luulottomampaa, Saastamoinen vakuuttaa.

 

Kansanomainen laulutapa käy suomalaiselle miehelle
Eri maiden kansanmusiikin säveltäjänä ja etnomusiikin tuntijana tunnettu Ilpo Saastamoisen mukaan myös Antero Vipusessa on paljon etnisiä vaikutteita esi-merkiksi saamelaisuudesta ja Intiasta.

- Tämä on hyvin globaalinen teos, tiivistää hän kokonaisuutta.

Pielaveden Mieslaulajat ja Vesannon Mieskuoro ovat pitäneet tähän mennessä parikymmentä yhteisharjoitusta. Kahden kuoron yhteensovittaminen käy työstä, mutta se on Jussi Karpansalon mukaan onnistunut ajan kanssa hyvin. Yleensä yhteisharjoitukset on pyritty pitämään poissa suuren yleisön ilmoilta, ja pari viikkoa sitten joukko harjoitteli Valamon luostarissa Heinävedellä. Lauluteknisesti kuorojen harjoittaminen ei ole tuottanut ongelmia.

- Kansanomainen laulutapa soveltuu helposti suomalaisen miehen suuhun, Karpansalo toteaa.
- Lisäksi tässä teoksessa on mahdollisuus improvisointiin ja siihen annetaan paljon tilaa. Mielestäni tällaiselle tyylille on tällä hetkellä tilausta, uskoo Ilpo Saastamoinen.

Pian Antero Vipunen saa ensi-iltansa Vesanto-hallissa. Aikaa ei ole enää paljon, mutta kuorojen ja yhtyeen yhteen sulauttamisessa joudutaan vielä tekemään töitä.

- Nyt haemme vielä yhteistä tempoa. Toisaalta tällainen teos ei ole koskaan valmis sillä se elää ja muuttuu koko ajan Jussi Karpansalo muistuttaa.

Käärme-oopperan säveltäminen käynnissä
Ilpo Saastamoinen myöntää,  että hänellä on ollut ja tulee olemaan hyvin työn-täyteinen ja kiireinen syksy. Vasta äsken päättyi Lapissa Riekko-oopperan esitykset, joita näki yhteensä 16 000 ihmistä.

Nyt työn alla on Käärme-oopperan säveltäminen. Samalla se on trilogian kolmas osa, koska Velho- ja Riekko-oopperat on jo tehty. Ensi-iltansa Käärme-ooppera saa Lapissa vuonna 1999. Lisäksi Ilpo Saastamoisella on menossa Kuolan saamelaisten lauluperinteen kartoittaminen ja nuotitus, joka loppuu tänä vuonna.

Antero Vipunen: Sävellys Ilpo Saastamoinen, teksti Sirkka-Anneli Martikainen, musiikin johto Jussi Karpansalo, säestys Pohjantahti-yhtye, esittäjät Pielaveden Mieslaulajat ja Vesannon mieskuoro solistinaan [Hannu Toikkanen? IS: Kalle Fält] Ensi-ilta 11.10.1997 Vesannon Vesanto-hallissa klo 19. Pielavedellä sunnuntaina 12.10.

 

8.10.97 PieKei: Antero Vipusesta kaksi peräkkäistä konserttia
(Kuvateksti: Ensimmäisessä  Antero Vipusen esityksessä vuonna 1985 oli solistina Jukka Hietaniemi.)
Ilpo Saastamoisen mittava kuoroteos Antero Vipunen kuullaan Pielavedellä Suojalassa ensi sunnuntai-iltana kello 18 ja 20 pidettävissä konserteissa. Sävel-teoksen esittävät Pielaveden Mieslaulajista ja Vesannon Mieskuorosta koostuva noin viidenkymmenen laulajan suurkuoro. Kuoron solistina on Kalle Fält. Esityksessä avustaa Pohjantahti-yhtye Ilpo Saastamoisen johdolla.

Antero Vipunen on Ilpo Saastamoisen Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhla-konserttiin vuonna 1985 säveltämä teos, jonka tekstin on Kalevalan alkuperäisistä kansanrunokeräelmistä koostanut Sirkka-Anneli Martikainen.

Esityksen juoni on sellainen, että Pohjan neittä kosiessaan Väinämöinen saa Pohjan Akalta tehtäväkseen rakentaa veneen ilman vasaraa ja nauloja "ilman käden koskematta" - pelkästään laulun mahdilla. Veneen ollessa valmistumaisillaan Väinämöinen huomaa tiedoistaan puuttuvan kolme sanaa, joita ilman pursi ei valmistuisi. Käy ilmi, että nuo sanat olisi haettava suurelta tietäjältä, shamaani Antero Vipuselta.

Vaarallisella ja moniaiheisella matkallaan Väinämöinen vihdoinkin löytää loitsuissaan uneksivan Antero Vipusen ja herättää hänet laulamalla. Puuttuvia sanoja perätessään Väinämöinen joutuu Vipusen vatsaan, suoraan tietopankkiin, jossa harhaillessaan hän kuulee mitä ihmeellisimpiä asioita. Väinämöinen pystyttää Vipusen vatsaan pajan, jossa hän ei lopeta takomistaan ennen kuin Vipunen lopulta antaa nuo puuttuvat sanat. Sanat saatuaan Väinämöinen tunkee terässauvan Antero Vipusen suuhun. Kun tämä ei pysty puremana keihästä poikki, sylkäisee hän Väinämöisen suustaan ulos. Näin Väinämöinen on puijannut vanhaa tietoniekkaa ja laulaa kotiin palattuaan veneen valmiiksi.

Antero Vipunen ei ole perinteistä kuoromusiikkia, vaan esitykseen sisältyy myös puhe-elementtejä, liikehdintää ja erilaisia ääniefektejä. Pohjantahti-yhtyeen säestys tukee osaltaan esitystä.

 

ESITE:  Antero Vipunen - KALEVALAINEN MUSIIKKINÄYTELMÄ

"Vaka vanha Wäinämöinen

sanoilla teki venettä, lato purtta laulamalla,

käen sormin sovittamatta, käsivarsin kääntämättä."

... "Mistä nyt sanoja saanen, kusta kuhtunen lukuja?"

"Oiskos saaha sanoja tuolta,

suusta Antero Wipusen,

vatsasta varaväkevän?"

 

ERILAINEN KUOROKONSERTTI!
Vesannon Mieskuoro, Pielaveden Mieslaulajat sekä Pohjantahti-yhtye ovat Suomen 80-vuotisjuhlan kunniaksi valmistaneet kalevalaiseen tekstiin perustuvan Ilpo Saastamoisen säveltämän kuoroteoksen Antero Wipunen.

Teos on ainutlaatuinen sekoitus kalevalaista kansanperinnettä, mieskuorojen yhteis-laulua, jazz-sävytteistä orkesteria sekä rohkeasti toteutettua valaistusta, lavastusta ja esiintyjien perinnepukujen kavalkaadia.

Kysymyksessä ei ole pelkkä kuoroteos, vaan tunteisiin voimakkaasti vetoava musiikkinäytelmä.

Savon Sanomat 14.10.97 Annmari Juusela: Jos meissä naisissa asuisi se nyt esiinpuhuttu susinainen, niin kyllä olisi puolet katsojista nostanut nenänsä kuuta kohti yhtyäkseen sen metsästä löytyneen urossuden kutsuun..."

 

ESITE: IS: Antero Vipunen
Antero Vipusen tekstin on alkuperäisistä kansanrunokeräelmistä koostanut Sirkka-Anneli Martikainen. Tämän myös Kalevalassa esiintyvän tarinan sisältö on lyhykäisesti seuraava:

Pohjan Neittä kosiessaan Väinämöinen saa Pohjan Akalta tehtäväkseen rakentaa veneen ilman vasaraa jo nauloja ilman käden koskematta" - pelkästään laulun mahdilla.

Veneen ollessa valmistumaisillaan Väinämöinen huomaa tiedoistaan puuttuvan kolme sanaa, joita ilman pursi ei valmistuisi. Käy ilmi, että nuo sanat olisi haettava suurelta tietäjältä, shamaani Antero Vipuselta.

Vaaralliseen matkaan Vipusta tapaamaan Väinämöinen tarvitsee Seppo Ilmarisen takomat rautaiset shamaanipuvun varusteet. Monen päivän matka kulkee "miesten miekkojen teriä, naisten neulojen neniä", missä öisen metsän pimeyskin välillä yllättää.

Ensimmäiseksi Väinämöinen tapaa Vipusen akan, joka kertoo Anteron lojuvan loitsuissaan tiedottomana. Vipusen poika sanoo isänsä olleen tuossa tilassa jo viikon - niin kauan, että puut ovat jo juurtuneet Vipusen kulmaluille.

Mettä keittelevä Tapion tytär neuvoo sanojen löytyvän Vipusen kielen alta, tämän vatsasta.

Väinämöinen löytääkin loitsuissaan uneksivan Antero Vipusen ja herättää hänet laulamalla. Vipunen valittaa kykenemättömyyttään, jolloin Väinämöinen leikkaa "pajupehkot piältä parran".

Vipusen väittäessä sydämensä vielä olevan kiven kirjavan sisässä, hyppää Väinämöinen Vipusen suuhun ja sitä tietä vaan pohjaan asti, suoraan tietopankkiin, jossa harhaillessaan hän kuulee mitä ihmeellisempiä asioita - onhan kysymyksessä kaiken tiedon omaava taitaja.

Vipusen valittaessa karvasta makua on Väinämöisellä vähintään yhtä vaivalloiset oltavat, kunnes hän keksii pystyttää pajan Vipusen vatsaan. Hän takoo siellä Vipusen voivotellessa meltoraudalla päällystetyn seipään.

Väinämöinen ei lopeta takomistaan ennen kuin Vipunen lopulta antaa puuttuvat kolme sanaa tunkeilijasta eroon päästäkseen. Sanat saatuaan Väinämöinen tunkee terässauvan Antero Vipusen suuhun. Kun tämä ei pysty puremaan keihästä poikki, sylkäisee hän Väinämöisen suustaan ulos.

Näin Väinämöinen on puijannut vanhaa tietoniekkaa ja laulaa kotiin palattuaan veneen valmiiksi.
Työ on tehty!
Ilpo Saastamoinen

 

14.10.97 ti Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen:
Ilpo Saastamoisen Antero Vipunen on monitasoinen kulttuurispektaakkeli
Ilpo Saastamoisen säveltämä Antero Vipunen, teksti Sirkka-Anneli Martikainen. Pielaveden Suojalassa 12.10. 1997 Vesannon ja Pielaveden mieskuorot sekä Pohjantahti-yhtye johtajana Jussi Karpansalo. Väinämöisen roolissa Kalle Fält
(Kuvateksti I: Väinämöinen ei tästä parane!
Kuvateksti II: Vesannon ja Pielaveden mieskuorot, Pohjantahti-yhtye ovat tehneet enemmän kuin kuoroteoksen. Antero Vipusessa on aineksia kantaatiksi ja suomalaiseksi musikaaliksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kulttuuriteemaan liittyen.)

- Mikä oikeastaan on Ilpo Saastamoisen säveltämä musiikkispektaakkeli Antero Vipunen. Teoksessa säveltäjä on varannut esityskoneistolle tilaa erilaisille ilmaisu-keinoille. Teos voisi olla kantaatti kolmelle mieskuorolle, popyhtyeelle ja mies-solistille Väinämöisen veneen teosta. Se voisi olla yhtälailla Kalevala-aiheinen suomalainen eksperimentaalinen musikaali.

Teoksessa musiikki on kuitenkin juonta johdatteleva ja kaiken koossapitävä elementti. Se on ajattelun aihetta ja elämyksiä antava kokonaisuus.

Antero Vipunen kantaesitettiin 1985 Pielavedellä mieskuoron 30-vuotisjuhla-konsertissa. Nyt vuosien tauon jälkeen teos sai aivan uudenlaiset mitat ja ulottuvuuden. Sen esittivät viikonvaihteessa Vesannolla ja Pielavedellä Vesannon Mieskuoro, Pielaveden Mieslaulajat ja Pohjantahti-yhtye Jussi Karpansalon johdolla. Väinämöisen roolin lauloi iisalmelainen musiikin monitoimimies Kalle Fält.

Sävelaiheiltaan teos ei rakennu mittavista tai intervalleiltaan vaikeista teemoista. Teoksen melodisen monimutkaisuuden tunnun luo saastamoismainen polyfonia, joka kätkee sisälleen stemmojen ohella myös eloisan rytmisen kirjon. Rytmiikaltaan teos vaatiikin esittäjiltä erikoisen suurta tarkkaavaisuutta ja täsmällisyyttä, mitä kuoro-osuuksissa ei vielä viimeistellysti ollut.

Kun edellä esitettyihin sekoituksiin lisätään vielä kaikkea mahdollista äänenkäyttöä kuorolaulusta ihmisen onomatopoeettisimpiin ääniin, ollaan jo sisällä mielen-kiintoisessa ääniympäristössä. Sävyjä maustaa vielä yhtyeen kitaroiden ja kosketin-soittimen sähköisin keinoin tuotetut efektit. Näistä sekoittuen esitys oli parhaimmillaan ja pahimmillaan, riippuen kuinka ennakkoluuloton kokijana uskalsi olla.

On teoksessa toki perinteistä harmonista kuorolauluakin. Parhaimmillaan mieskuoro-maisuus tulee kuuluviin voimakkaissa unisonoissa ja ryhdikkäissä hokemissa. Improvisoinnilla on myös ilmaisussa sijansa, ja jokainen saa toteuttaa itseään juuri omimmalla äänellään varsinaisena "porinakuorona".

Kuoron puvustus ja lavastus olivat teoksen kokonaisuutta täydentäviä ja valoilla on omamagiansa tunnelmia synnyteltäessä. 

Shamanistinen Kalle Fält
Teoksen juonessa vaka vanha Väinämöinen joutuu hakemaan veneen tekoon tarvittavat kolme puuttuvaa sanaa suurelta tietäjältä Antero Vipuselta. Väinämöinen joutuu "uppoutumaan" Vipusen vatsaan, joka on sitten kaiken tiedon pankkina. Löytyneekö parempaa tyyppiä ilmeikkään ja shamanistisen Väinämöisen esittäjäksi kuin Kalle Fält.

Fält hallitsee äänenkäyttönsä rajuista ja karheista kurkkuäänistä soinnillisesti komeasti kajahtavan baritonin täyteläiseen forteen. Pielaveden konserttitilan huomioiden olisi hänen volyyminsa riittänyt ilman mikrofonin käyttöäkin. Vahvistus jättää oman sävynsä aina tulkintaan.

Fältin ilmaisuasteikko ei ole vain äänenkäytössä, vaan hänellä on tällaisten roolien tekeminen kuin toinen luonto. Koko hänen persoonansa on yhtä ja samaa Väinämöistä - tai sitten luontaisinta Kalle Fälttiä. Fältin Väinämöinen piti yllä teoksen draamallista jännitettä alusta aina loppukohtauksen valmista venettä esittelevään suureen tietäjään.

Pohjantahti-yhtyeessä musisoivat Pekka Nylund, kitara; teoksen säveltäjä Ilpo Saastamoinen, bassokitara ja Arto Piispanen, kosketinsoitin. Jokainen sai teoksen aikana oman solistisen osansa ja eritoten ihastelin Piispasen työskentelyä oman soittimensa kanssa.

Teoksen johtanut Jussi Karpansalo antoi työskentelystään varsin vaatimattoman kuvan, vaikka eritoten juuri kuoron rytmiset ja dynaamiset liikkeet olivat hänen "hyppysissään"

Antero Vipunen tullaan näkemään, kuulemaan ja kokemaan vielä loppuvuoden kuluessa täällä Iisalmessa. Kuorot konsertoivat yhdessä Iisalmen Kalevalakuoron kanssa.
PERTTI MALINEN

 

14.10.97 ti Savon Sanomat - Vesanto, Annamari Juusela: Antero Vipunen kuuluu Suomen juhlavuoteen
Antero Vipunen Vesannon Vesanto-hallissa lauantaina. Jussi Karpansalon johtamat Vesannon Mieskuoro, Pielaveden Mieslaulajat ja Pohjantahti-yhtye. Väinämöisenä Kalle Fält.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden tunnus koristaa Antero Vipusen ohjelmalehtisen kantta. Merkkiä käyttämään oikeutettujen joukosta tämä äkkipäätään piskuiselta tuntuva projekti nousee ohi monen suuremman juhlavuosijuhlan.

Vesannon Mieskuoro, Pielaveden Mieslaulajat, Ilpo Saastamoinen Pohjantahti -yhtyeineen ja solisti, Kalle Fält toteuttavat Jussi Karpansalon johdolla kalevalaista kansanperinnettä niin että geeniperimässä tuntuu. Siinä suomalaisen lettipää-sinisilmänaisen geeniperimässä, jonne ovat koodinsa laskeneet sisukkuus ja kestävyys vuosisadat sitten. Ilpo Saastamoisen säveltämä, Sirkka-Liisa Martikaisen Kalevalan pohjalta sanoittama Antero Vipunen nähtiin viikonloppuna Vesannolla ja Pielavedellä. Joulukuussa esitys on kutsuttu Iisalmeen. Toivottavasti se kutsutaan vielä monelle, monelle muullekin paikkakunnalle.

Ilpo Saastamoisen musiikki nousee kalevalaisesta runomitasta. Kuvailevista elementeistä. Puhtaasta neliäänisestä mieskuorolaulusta. Huumorista. Kun neljään osaan jaetut  reilut kolmekymmentä miestä toteuttaa tämän kaiken, ei voi kuin ihailla.

Kalle Fält riehuu lavalla karismaattisena Väinämöisenä shamaanirumpuineen. Jos joku siitä pahastuu, hän pahastuu koko suomalaisesta historiasta, mytologiasta, jota ei kieltämällä karkuun pääse. Afrikkalainen rumpu olisi vähintäänkin omituinen ikiaikaisen lavastuksen keskellä.

Sisä-Savon kansalaisopiston työryhmät ovat Marja- Liisa Husson ja Nils Hedlundin johdolla valmistaneet perinnepukujen kavalkadin virsuineen päivineen. Koko tarinan alku ja juuri, Väinämöisen vene on lavalla tähtenä muiden joukossa. Orkesterilla on asianmukaiset oravannahat päällä. Valaistus, puupökkelötelineet, taustat... Kokonaisuuden viimeistelty miettiminen ja sen rohkea toteuttaminen ovat ehdottomasti koko siihen käytetyn vaivan arvoiset.

Myös kuorojen aika ei ole mennyt hukkaan monimutkaisten rytmisten rakenteiden opettelemisessa. Vuorokuorojen iskut tulevat ilmoille napakasti äänellisiä maailmoja rakennellen. Aänitehosteissa nuo mainiot miehet ovat kerrassaan hulvattomia. Suomalainen ikimetsä herää eloon miesten suista, samoin sepän paja. Ja jokainen voi arvata kaikki ne erilaiset äänet, mitä vatsassa ja vatsasta voi kuulua. Väinämöis-raukka joutuu nimittäin suuren shamaanin, Antero Vipusen vatsaan yrittäessään saada tältä kolmea sanaa veneensä valmiiksi saattamiseen.

Jos meissä naisissa asuisi se nyt esiin puhuttu susinainen, niin kyllä olisi puolet katsojista nostanut nenänsä kuuta kohti yhtyäkseen sen metsästä löytyneen urossuden kutsuun... Kaikkia esityksen jujuja on turha paljastaa. Poimikoot katselijat ja kuulijat yksityiskohtia sieto- ja hoksaamiskykynsä mukaan. Hauskat yksityiskohdat eivät runsaudessaankaan syö toisiaan.

Jos Savon kaskeaminen asuinmaaksi on aikoinaan vaatinut sisua, nyt sitä vaatii itsensä alttiiksi antaminen. Jokainen Antero Vipusen toteuttaja on ansainnut hatunnoston rohkeudesta, harjoittelusisukkuudesta ja suomalaisen miehen mielen monipuolisesta esille tuonnista.

 

15.10.97 PieKei: Antero Vipusella onnistunut paluu
(Kansikuvateksti: Kalle Fältistä ei Väinämöinen parane.)
Ilpo Saastamoisen kuoroteoksen Antero Vipusen "uusi tuleminen" yli kahden vuosikymmenen tauon jälkeen onnistui jopa yli odotusten muutoin paitsi kuulija-kunnan lukumäärän suhteen Pielavedellä.

Pielavedellä sunnuntai-iltana pidetyssä kahdessa konsertissa oli ainoastaan vajaat sata kuulijaa. Vesannolla lauantai-iltana pidetyssä ensi-illassa oli sentään kuulijoita kaksi ja puoli sataa henkeä.

Vesannon Mieskuoron ja Pielaveden Mieslaulajien yhteisprojektina toteutettu, Suomen 80-vuotisjuhlavuodelle omistettu kuoroteoksen esitys on saanut lehdistössä hyvät arvostelut. - Enemmän sivulla 4.

s.4 Antero Vipunen kiinnosti heikosti pielaveteläisiä
(Kuvateksti: Pohjantahti-yhtyettä johti itse säveltäjä Ilpo Saastamoinen (edessä keskellä).. Kitaraa soitti Pekka Nylund ja kosketinsoittimessa taituroi Arto Piispanen.)

Antero Vipusen "toinen tuleminen" tapahtui huomattavasti komeammissa ulkoisissakin puitteissa, kuin tämän Ilpo Saastamoisen sävellyksen ensimmäinen esitys yli kaksikymmentä vuotta sitten Pielaveden Mieslaulajien 30-vuotisjuhla- konsertissa. Kun teos esitettiin nyt kahden kuoron voimin, yhteensä noin viisi-kymmentä laulajaa, sekä Ilpo Saastamoisen johtaman Pohjantahti-yhtyeen tukemana, musiikillisestikin esitys kohosi ensimmäistä esitystä huomattavasti korkeammalle.

Teoksen johtanut Jussi Karpansalo oli hakenut esitykseen monia uusiakin elementtejä, jotka tekivät esityksestä jopa hauskan. Esityksestä huokunut hurtti huumori takasi sen, että kolme varttia hujahti hetkessä esitystä seuratessa. - Hulluahan tämä on, mutta kun on leikkiin ryhtynyt, se on kestettävä, oli erään laulajan kommentti yleisön keskuuteen suuntautuneella "sanojen etsintämatkalla".

Antero Vipunen ei ole perinteistä kuoromusiikkia, vaan eräänlainen spektaakkeli, jossa on runsaasti mukana myös näyttämöllistä materiaalia. Väinämöisen osan laulaneen Kalle Fältin äänessä oli rooliin hyvin sopivaa särmää. Esitystä tukenut Pohjantahti-yhtye intoutui välillä jopa villeihin jazz-kuvioihin. Ajoittain säestyksen volyymi peitti alleen laulajien sanatkin, vaikka toisaalta niiden seuraaminen oli esityksen luonteesta johtuen muutenkin vaikeaa. Sanat olivatkin tärkeitä ainoastaan Väinämöiselle, jonka, tuli pelkästään laulun mahdilla rakentaa vene. Tämän tehtävän hän oli saanut Pohjan Akalta Pohjan Neittä kosiessaan. Sopivien sanojen etsintä-matkat muodostaakin esityksen rungon, ja lopulta puuttuvat sanat löytyvätkin - tietäjä Vipusen vatsasta.

Antero Vipunen on kahden kuoron, Vesannon Mieskuoron ja Pielaveden Mies-laulajien yhteinen onnistunut voimannäyte, jonka pielaveteläiset noteerasivat jopa hävettävän heikosti. Kahdessa sunnuntai-illan esityksessä oli yhteensä ainoastaan vajaat sata kuulijaa. Vesannolla, asukasluvultaan puolta pienemmässä kunnassa, lauantai-iltana pidetyssä ensiesityksessä oli noin kaksi ja puolisataa kuulijaa.

Tien toisella puolella samanaikaisesti pidetty lentopallon liigaottelu lienee ollut useimmalle pielaveteläiselle houkuttelevampi vaihtoehto.

Onnistuneen lavastuksen Suojalan näyttämölle oli loihtinut Sisä-Savon kansalais-opiston työryhmä Marja-Liisa Husson ja Nils Hedlundin johdolla. Myös puvustus oli heidän käsialaansa.

 

16.10.97 to KTV-Sanomat - P Ä Ä K I R J O I T U S  -  Vesantolaisilla on Vipunen
Vesantolaiset ovat selvästi oma rotunsa. Viimeisin osoitus vahvasta identiteetistä on kuoroteos Antero Vipunen. Yhteishengen, tahdon, osaamisen ja lahjakkuuden merkki.

Ilmeisesti Vesannon maantieteellinen sijainti suhteellisen kaukana "metropoleista" on siunaus omaehtoisen kulttuurin säilymiselle ja synnylle. Henkisen kulttuurin viljely kanssaihmisten kanssa on aina merkki voimasta. Tällainen säkki voi päänsä yhteen lyömällä tehdä mitä haluaa millä tahansa inhimillisen elämän saralla.

Kun vesantolaisten ei tarvitse enää miettiä, keitä he ovat, voivat he keskittyä tekemiseen. Tällaisia ihmisiä tarvitaan nykyään entistä enemmän.

Vesantolaisen ei tarvitsisi väistellä isommillakaan areenoilla. Rintaa röyhistäen vaan kohti uusia haasteita. Kun tiedostaa esi-isien perinnön, on mahdollisuus seista vahvassa etunojassa...

 

16.10.97 to KTV-Sanomat (Karttula-Tervo-Vesanto) - Timo Hokkanen:
Antero Vipusen matkassa vene valmistui
Lähe nyt kanssa laulamahan, saa kera sanelemahan, olivat Vesannon Mieslaulajat taas kerran todenneet ja lyöneet äänensä yhteen Pielaveden Mieslaulajien sekä Pohjantahti-yhtyeen kanssa. Tuloksena oli teos, josta on vaikea kertoa sanoin tai kuvin, vaan joka olisi jokaisen itse koettava.

Antero Vipusen Esittäjät eivät tosin olleet ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, vaan joukossa oli runsaasti niitä, jotka olivat mukana vastaavassa projektissa jo kaksi-toista vuotta sitten. Tuolloin sisällöltään vastaava, mutta ilman säestävää orkesteria toteutettu esitys oli herättänyt yleisössä varsin ristiriitaisia tunteita.

- Siihen aikaan oli vielä vallalla vanha konserttirnuoto, totesi Antero Vipusen musiikin tekijä, säveltäjä Ilpo Saastamoinen.
- Ihmiset tulivat konsertteihin istumaan ja kuuntelemaan, eivät osallistumaan tapahtumaan.

Teoksen toteuttamismuotoa saattoi hyvin kuvata termillä hallittu kaaos. Orkesteri ja kuoro improvisoivat kumpikin osuuksiaan niin, että tuloksena oli sarja toisiinsa lomittuvia ja polveilevia sävelmiä, jotka musiikin johtajan Jussi Karpansalon tiukassa komennossa sitoivat yhteen erilaisiin irrallisiin ääniin ja tehosteisiin tukeutuvia kuvaavia jaksoja.

- Pyrkimyksenä oli tavoittaa eräänlainen tietoinen epävireisyys, tähdensi Saastamoinen.
- Olisi vaikea edes kuvitella tämän teoksen esittäjiksi muita kuin näitä savolaisia maalaisisäntiä. Tähän eivät muut pysty.

Vankkana osoituksena paikallisten kuorojen ammattitaidosta voi todeta sen, että esityksen säröttömässä saumattomuudessa mikään ei paljastanut, että ensimmäiset yhteiset orkesteriharjoitukset oli pidetty vasta kolmisen viikkoa sitten. Vesannon mieskuoron puheenjohtaja Antti Korhonen totesi tapahtuman olleen menestys myös yleisömäärän kannalta.

- Paikalliset yhdistykset ja yritykset ottivat tämän teoksen sydämenasiakseen ja hankkivat runsaasti lippuja jäsenilleen ja työntekijöilleen.

Ennakkomyynti oli Vesannolla ollut puolentoistasataa lippua, ja aivan viimeistä sijaa myöten täysi Vesantohalli todisti, että kulttuuri kiinnostaa.

Kun vielä säiden haltija suosi jättämällä illaksi luvatun sateen yöksi, olivat puitteet kohdallaan näinkin erikoiselle tapahtumalle. Kuten eräs kuoron jäsenistä totesi ilman suosiollisuudesta:
- Tällä kelillä sitä on aina sen verran kröhäinen, ettei edes saa laulettua pilkulleen oikein.

Matka sanojen syntysijoille
Matka sanojen syntysijoille alkoi pimeydestä ja hiljaisuudesta. Pimeyden voitti ensimmäisenä Väinämöinen, jonka shamaanirummun kumina toimi kutsuna muille. Yleisön eteen vaelsivat, hiipivät, samosivat ja ilmestyivät salaperäisesti kuin tyhjästä uroot Savon laulumailta.

Tuttu nimi "Vaka vanha Väinämöinen" jymisi taustalla itämaisen mantran tavoin. Pohjan Neittä kosiessaan

Väinämöinen oli saanut Pohjan Akalta tehtävän rakentaa sanan voimalla veneen. Vain kolme sanaa puuttui, ja ilman niitä tuo savolainen silkolaita olisi vain haaksi Huittisista.
- Mistä sanoja saanen, kusta kutsun runoja, aloitti pitkän matkansa Antero Vipusen vatsaan Väinämöisen osan ansiokkaasti vetänyt Kalle Fält.

Vanhat tutut kalevalaiset alkusoinnut kietoutuivat kuoron hokemiin ja orkesterin ajoittain atonaalisiin improvisointeihin.

Tarina Väinämöisen vaikeasta matkasta Vipusen akan ja Tapion tyttären luota aina metsän kätkössä makaavan Antero Vipusen itsensä luo oli äänikuvitettu mieli-kuvitusta käyttäen. Nuo onomatopoeettiset vyörytykset antoivat oivan kuvan siitä, mihin suomen kieli taipuu kun sen annetaan vapaasti vyöryä. Kuoro porisi välillä iloisesti kuin rokkapata, puhetta kuunnellessa olisivat martta-kerhon syyskokouksen osanottajatkin olleet vihreinä kateudesta.

Vipunen kasvipeitteissä
Vipusen löydettyään Väinämöinen kuori hänet kasvipeitteistään kuin Natura-ohjelmaa säikähtänyt rantatilanomistaja kaavoittamattomat kuusikkonsa.

Vipusen herättelyyn olisivat nousseet kaikki Jaakko Kullasta, jonka tunnussävel vilahti orkesterin esityksessä mukana, aina heinäkuiseen unikekoon.

Rohkeana suomalaisena Väinämöinen sukelsi pohjaa tarkastamatta suoraan Vipusen vatsaan. Äkillinen ylensyönti aiheutti Vipuselle voimakkaita ruuansulatus-vaikeuksia, jotka haittasivat sanojen löytymistä entisestään. Tilannetta ei parantanut se, että Väinämöinen sivuhomminaan pisti pystyyn pajan Vipusen vatsaan.

Tässä vaiheessa myös esiintyjiltä olivat kirjaimellisesti sanat hukassa. Yleisön reaktiot siihen, kun 34 raavasta miestä pyörii ympäri salia penkkirivien välissä jokainen lukien täysin omaa, tilanteeseen liittymätöntä tekstiäkin, jotka vaihtelivat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen aikataulusta marjanviljelijän oppaaseen, olivat jotain näkemisen arvoista.

Loppujen lopuksi sanat kuitenkin löytyivät, ja Väinämöinen suoritti hallitun viiden pisteen laskun Vipusen sylkäistessä karvaan makuisen miehen ulos suustaan. Kaikkea sitä mies tulee tehneeksi vaimoa hankkiessaan, mutta kannattiko se? No, sen jokainen voi itse tarkistaa Kalevalasta.

Noin tunnin mittainen esitys päättyi kuten oli alkanutkin, kaikkialla vallitsi pimeys ja hiljaisuus. Mutta vene oli nyt valmis.

 

21.10.97 JKL
From: Ilpo Saastamoinen
Reply-To: Tuula Penttinen
Hei Tuula. Kiitos viestistäsi. Olin hämmästynyt avatessani sähköpostin, koska [Vipusesityksen] kuva oli siellä valmiina ilman mitään klikkauksia. Minulla on vain harmaasävynäyttö, koska se on suuri (21 tuumaa), mutta kuvan tarkkuus oli erinomainen ja tallennan sen tietysti odottamaan värinäyttöaikakautta ja väritulostinta. Otan ilomielin vastaan lisää niitä. Meillä oli Jyväskylässä juuri etnomusikologiakongressi, joka käsitteli shamanismia. Nyt rupean tekemään Käärmeoopperaa, kunhan saan lisensiaatintyöni valmiiksi joiusta tämän vuoden loppuun mennessä.
Kiitos vielä kerran - lisäkuvia odotellen ja terveiset perheelle. Ilpo

 

Tue, 21 Oct 1997
From: Tuula Penttinen
To: ilpsaas

Hei Ilpo !  Mukava todeta, että yhteys toimii; minulle tuttavat tulevat aina paljon lähemmäksi kun saan sähköpostiyhteyden :-)
Lähetän sinulle kaikki [Vipus-]kuvat levykkeillä (3 levykettä=22 kuvaa) niin ne ovat helpoimmin käytettävissä missä/millä tahansa koneella. Panen ne samaan lähetykseen kun saan ne valokuvat.

Lienet nähnyt maakuntalehtien arviot Vipusesta, olivat erinomaiset. Itse pidin esityksestänne siinä määrin, että olisin valmis tutkimaan mahdollisuuksia sen viemiseksi Keski-Eurooppaan. Viitaten siihenkin Jyväskylän samanismi-juttuun ja omiin kokemuksiini belgialaisten kanssa uskon vahvasti, että se olisi menestys Euroopassa kun huolehditaan riittävistä kontakteista yleisöön ennalta. Olemme Matin kanssa Euroopassa kierrellessä usein käyneet kuorojen konserteissa, havaintojemme mukaan esityspaikalla tai edes kuoron tasolla ei näytä olevan vastaavuutta yleisömäärään jos kuoro on vieraileva eikä se ole julkisuudesta ennalta tuttu. Esim hyvätasoinen kamarikuoro Kööpenhaminassa, kuninkaallisessa kirkossa ja kourallinen yleisöä.

Luitko muuten HSsta sen artikkelin Suomi-buumista Lontoossa?
Intoa työhösi toivottelee sinulle Tuula  ja Matti lähettää terveisensä

 

K: 7.12.97 su klo 14   Pohjantahdilla + kuorolla (?) A. Vipunen Iisalmessa
                              (Kultt.keskuksen Säisä-salissa)
                              "Eläköön Suomi! 80-vuotta" -juhlakonsertti
                               Vesannon Mieskuoro, Pielaveden Mieslaulajat, Pohjantahti: Antero Vipunen
                                Iisalmen Kalevalakuoro

 

K: 27.2.98 klo 19 Vesanto, Antero Vipusen esitys
                                      (Pohjantahti, Vesannon mieskuoro + pielavetiset avustajat?)

 - 28.2. klo 20.  Toinen esitys Karttulassa "Matikkayössä" 

 

27.2.98 Savon Sanomat: Oispa Ahti antelias!
(Kuvateksti: Antero Wipunen, kalevalainen musiikkinäytelmä nähdään Talluksen matikkayössä lauantaina.)

Kahdeksas Talluksen matikkayö lähestyy. Pienen Tallusjärven jää Karttulassa notkuu jälleen matikanpyytäjien painosta lauantaina. Viime vuonna Ahti oli kitsas; vain 13 matikkaa kävi pyydykseen. Tänä vuonna voi kaikki olla toisin.

Matikkarieha alkaa klo 15. Matikanpyyntikisa käydään klo 18-21 ja kilpailu-keskuksena on Marjakartano Hussola.

Illan erikoisuutena on kalevalainen musiikkinäytelmä matikkayössä ulkoilma-esityksenä; Antero Wipunen nähdään klo 20.

 

2.3.98 ma Savon Sanomat, Karttula: Matikkaa, Kalevalaa ja tanssia lumilinnassa
(Kuvateksti: Antero Wipunen vei yleisön suomalaisten kansanrunojen mystiseen maailmaan.)

Lunta ja jäätä on kumma kyllä vasta nyt ruvettu hyödyntämään matkailussa ja liike-elämässä. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on runsaasti jäljellä, mutta perinteitäkin alkaa jään päälle synnytetyillä tapahtumilla olla, kuten Karttulan Talluksen matikkayöllä.

Tallusjärven jää oli houkutteli mukaan noin 400 pilkkijää. Talluksen matikkayössä saattoi viettää myös Kalevalan päivää. Talvisen tapahtuman kulttuuriantina tarjoiltiin Ilpo Saastamoisen säveltämä ja Sirkka-Anneli Martikaisen kirjoittama kalevalainen musiikkinäytelmä Antero Wipunen. Vesannon mieskuorosta ja Pielaveden mieslaulajista kootun kuoron oli harjoittanut Jussi Karpansalo.

 

SS 2.3.98 s.15  Karttula, Pirjo Ronkainen:  Matikkaa kannattaa pyytää vaikkei saalista saisikaan.

... Kansanrunoja lumilinnoituksessa
Koko perheen voimin paikalle tulleet Jorma ja Sari Konttinen olivat sitä mieltä, että on mukavaa kun on talvellakin jotakin. Pieni Juho ei vielä osannut sanoa mieli-pidettään, mutta Silja viihtyi jäämäessä. Jorma on ollut jäälläkin, ilman saalista, mutta nyt perhe vietti matikkailtaa lasten ehdoilla.

Lipun hinnalla sai tänä vuonna nähdä Vesannon mieskuoron ja Pielaveden mieslaulajien yhteisesityksenä Antero Wipusen, kalevalaisen musiikkinäytelmän.

Kuopiolaisen kirkkomuusikon Jussi Karpansalon harjoittamat kuorot loihtivat hienosti lavastetun ja puvustetun maagisen esityksen, jota säesti näytelmän säveltäjän Ilpo Saastamoinen Pohjantahti-yhtye. Siinä olivat mukana myös Arto Piispanen ja Pekka Nylund.

Antero Wipusen tekstit on kirjoittanut Sirkka-Anneli Martikainen suomalaisten kansanrunojen pohjalta.

Karpansalo kiitteli säätä, taivaalta ei tällä kertaa satanut mitään. Illan tähtenä ei kuitenkaan markkinoitu mieslaulajia, vaan Kari Salmelaista, joka johdatti pilkkiväen tanssiin Kemin lumilinnaa pienemmässä, mutta Helsingin linnalle melkein vertoja vetävässä lumilinnoituksessa.

 

K: 4.7.98 la         Vesanto (koulu); Antero Vipusen harj. + 20.30 esitys

K: 19.7.98         Sumiainen. Antero Vipusen ulkoilmaesitys klo 13.

> 21.7.98 Sisä-Suomen Lehti - Paula Vertainen:  Mistä sanoja, kusta runoja pohdittiin Wipusessa
- Tämä oli todella erikoista, suorastaan mykistävää, Kauko Sipponen sanoi sumialaisten puolesta sunnuntaina. Vesannon mieskuoron, Pielaveden mieslaulajien ja Pohjantahti-yhtyeen Antero Wipunen esitettiin sunnuntaina Sumiaisten sattumien juhlanäytelmänä. Näytelmä esitettiin nyt yhdeksättä kertaa.
- Mistä myö sanat suahan, kyselivät mieskuorolaiset esityksessään.

Ei ollenkaan vakava näytelmä
Antero Wipunen on sävelletty jo 1985, jolloin se esitettiin pianosäestyksellä.

Nyt Antero Wipunen pidetään vähän aikaa esitystauolla. Ensi talven aikaan esitystä uudistetaan hieman ja ensi kesänä se olisi tarkoitus tallentaa videolle.

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen on tyytyväinen Wipusen uuteen ilmeeseen, jonka mieskuorot ja  Saastamoisen oma yhtye Pohjantahti ovat sille antaneet.
- Tässä ei ole yhtään vakavaa hetkeä kun alun vakavuuskin on tekopyhyyttä. Me saimme ihan parhaat aplodit koululaisilta ja se tuntui erityisen hyvältä, Saastamoinen kertoo.

Ensimmäisten esitysten vastaanotto olikin se seikka joka poisti viimeisetkin epäilykset esiintyjiltä, että kehtaako esityksessä olla mukana.
- Ihmiset ovat kasvaneet kaipaamaan huumoria musiikkiin, myös tämän alan musiikkiin, Vesannon mieskuoron johtaja Jussi Karpansalo sanoo.

Hän on tyytyväinen siihen, että nykysuuntauksena on erikoisten juttujen tekeminen myös mieskuorojen keskuudessa. Onhan tässä monia kynnyksiä ylitetty matkalla, mutta ei mitään saa jos ei riskeeraa, Karpansalo pohtii.

 

PAULA VERTAINEN: Aitoa suomalaista hulluutta
On aina ihana nähdä jos keski-ikäiset suomalaiset miehet irrottelevat selvin päin. Se vain on harvinaista herkkua. Monen tahon yhteistyönä tehty Antero Wipunen nauratti sunnuntaina niin, että sateinen päivä kirkastui hetkeksi.

Tietämättä teoksesta mitään siihen asennoitui aluksi vakavamielisesti Hetken päästä hämmentyi kun ei ollut varma oliko komiikka tahallista. Mutta näytelmän loputtua lähti katsomosta naureksien pois. Ihme meininkiä. Antero Wipunen muistutti  hetkittäin<

Koti » Musiikki » Sävellykset » 1985 ANTERO VIPUNEN » 1986 ANTERO VIPUNEN II