1979 BB-KALEVALA I
Tähän liittyy myös kotisivullani pikkukuvina oleva pastellikuvasarja, jonka tein noina vuosina sävellystyön lomassa ja osin sen jälkeen. En ole ennättänyt laittaa kuvien nimiä mukaan, joten katsoja saa arvata kuviin liittyvät tekstit Kalevalan alkurunoista alkaen "...Yksin meillä yöt tulevat..." -tekstillä.)
ILPO SAASTAMOINEN: K A L E V A L A - S A R J A
I OSA ("SYNTY" 1979):
- Maailman synty
- Sotkan muna
- Väinämöisen synty
II OSA ("ISO TAMMI" 1980)
- Sampsa Pellervoinen
- Tammen kasvu
- Vaskinen mies
- Tammen kaato
Teksti: Kalevala. Kesto: 1h 20 min. Sävelletty 1979-80.
Kokoonpano: 5 sax (2 fl, 2 el, ob), 3 trb + b.trb/tba, 4 tpl 4 comp. - Kantaesitys: Kajaani Big Band - Cond. IS
Solistit: Kalle Fält - laulu, Pentti Lahti - saksofonit, bcl, fl,
KALEVALA-SARJAN SISÄLLÖSTÄ (1985?)
Toimiessani Kajaanin Big Bandin kapellimestarina sain kaupungilta tehtäväkseni säveltää jotain Kalevala-aiheista kesän -79 juhlaviikoille. Perehtyessäni aiheeseen lähinnä kirjallisuutta lukemalla tapasin syksyllä -78 maalaisemännän*, jonka lauluja olin nuotintanut useamman vuoden ajan - hän ei itse ymmärtänyt nuoteista mitään. Tavatessamme hän kertoi olleensa kauan aikaa vaikeuksissa muutaman sävelen kanssa, jotka itsepintaisesti olivat soineet hänen korvissaan - jopa niin paljon, että hän oli kerran kysynyt lääkäriltäkin neuvoa päästäkseen irti noista äänistä. Tarina päättyi siten, että hiljattain hän oli aamulla herännyt siihen, kun jokin sisäinen ohje NÄYTTI hänelle, miten nuo sävelet kirjoitetaan nuottiviivastolle. Nyt hänellä oli lappunen mukanaan, joten tarkistin välittömästi, mitä viivastolle oli kirjoitettu. hämmästyin alennusmerkin paikkaa, joka oli poikkeavasti a-sävelen kohdalla. Soitettuani hänelle eri mahdollisuudet sanoi hän alennetun a:n olevan oikein. Hän jätti paperilapun minulle toivoen että keksisin sille jotain käyttöä.
* Enni Seppänen Puolangalta, joka oli käynyt jopa lääkärissä, koska tietty sävelsarja soi hänellä jatkuvasti päässä. Hän oli omine konsteineen kirjoittanut tuon sävelsarjan paperille muistiin. Eräänä päivänä hän kiikutti sen minulle. Kiinnitin siihen huomiota, koska G-avaimella varustetulla viivastolla oli yksi alennusmerkki etumerkintänä As-sävelen kohdalla. Lappu on minulla papereissani tallessa. Se muodostaa koko Kalevala-sarjani perusteeman. (IS 29.05.2010)
Seuraavana keväänä kuukausien kuluttua tajusin yhtäkkiä paperilappusessa olevan juuri sellaisen teeman (G-G-G-G-As-As-H-H-H-C...), jolla voisin kuvata Kalevalan maailman syntyä. Ryhdyin välittömästi työhön: kahden viikon kuluttua olin iltaisin ja viikonvaihteissa säveltänyt koko 1 h 20 min pitkän teoksen teemat sointuineen. Muotorakennekaan ei juuri muuttunut myöhemmin seuraavan sovitusprosessin aikana. Sovittaminen big bandille ja kahdelle solistille vaatikin sitten kyllä kuukausia ja taas kuukausia.
Ensimmäinen osa "Synty" esitettiin kesällä l979 ja toinen osa "Iso Tammi" kesällä 1980. Jyväskylä Big Band esitti teoksen Jyväskylän Talven avajaiskonserttina 1983 ja Uuden Musiikin Orkesteri (UMO) Koulu-TV:n ja radion yhteislähetyksenä Kalevalan juhlavuonna 1985 uusintoineen (vain II-osa kuvanauhoitettiin) Kalle Fältin ja Pentti Lahden toimiessa solisteina (vocal & saxes). Pohjantien Big Band (Kuopio) esitti teoksen vielä 1992.
Kalevala-sarja on huomiota osakseen saanut big band -sävellys. Syynä lienee kansalliseepoksemme käyttö tekstimateriaalina - ensimmäisen kerran big band -kokoonpanolle, teoksen mammuttimainen kesto, runsas puupuhaltimien käyttö (oboe jne.), kansanmusiikkiaineiston hyödyntäminen jopa gruusialaisen musiikin soinnutusperiaatteita myöten yhdistyneenä free jazz -elementteihin, big band -musiikissa epätavallinen kaanonien ja päällekkäis-teemojen käyttö yhdessä perusteemojen kehittelyn ja muuntelun kanssa sekä ehkä lopuksi tietoinen pyrkimys em. keinoin irtautua perinteisestä länsimaisesta big band -jazztraditiosta kansallisen omaleimaisuuden esille tuomiseksi.
Teos on läpisävelletty siinä mielessä, että identtisiä kertauksia ei ole. Seuraavassa muotoanalyysissa isot kirjaimet viittaavat kunkin osan teema-aineiston sukulaisuus-suhteisiin, numerot variaatioihin ja pienet kirjaimet sukulaisuuteen muiden osien teema-aineiston kanssa. Täysin toistumattomia teemoja ovat ainoastaan IIB, IIC, IIIF, IV intro ja V C.
- Roomalainen numero osoittaa, mistä osasta on kysymys. Pienet kirjaimet kertovat, mistä osan isosta kirjaimesta on kysymys. Esim. Iac tarkoittaa IA:n (g-g-g-g-ab-ab-h-h-h-c) sekä IC:n (Cm > Cmaj) esiintymistä (muunnelmana)
[Tietojärjestys: Osan nimi - kesto - sävellajisuhteet - tahtilajit - tempo]
S Y N T Y
I Maailman synty (17'45)
C-/C, Bb-, A-/A. 12/8 (3/4, 4/4) Hidas.
A Cm: G-Ab-H-C
Ba solosax (+ IA) > TUTTI
Ca vocal: IA (+ IA) / / Cm > C - välike / IA -välike
Da vocal + trioliteema / IA -välike (in C maj)
C1ad vocal IA + trioliteema (in C minr)
Ed vocal + trioliteeman variaatio
E1 sax-improvisaatio
Fad vocal + IA -variaatio / vocal (D-variaatio) + sax-tp -tausta
F1 sax. + piano solos (Bbm > A 3x)
E2cd vocal (trioliteeman variointi) / Cm > C -variointi (Amin)
C2a IA -var. - + Cmin > Cmaj -tausta (in Cmin)
D1c vocal + trioliteeman variointi / Cmin > Cmaj -var. (Amin > Amaj)
G vocal (in A)
H Loppurukous (A > Cmin)
H1 Loppurukous (orchestra)
II Sotkan muna (12'05)
C-, B-/D. 3/2+2/2, 4/4, 3/4, 5/4, 12/8, Free.
A(Iad) 5/2 -kansanmusateema - osittain kaanonina (in C min)
- aineksia ID -teemasta IA -taustan kanssa
B vocal + orchestra / Free-välike
C hidas vocal-teema + II folk-teematausta
D(Ic) hidas II vocal-teema + fl-obligato (in D-Hm) / Cmin > Cmaj -välike 12/8
D1 D-var., ¾ - nopea
D2(Ic) D-var. hidas - Cmin > C maj -välike 12/8
D3 D-var. - nopea ¾
III Väinämöisen synty (8'35)
C-, A, F/F-. 12/8, 3/4, 4/4, 5/4.Nopea.
INTRO (Ia) IA -variaatio
A(Iac) vocal: IA + IA -tausta (in C min) / Cmin > C-välike
B(Ig) IG-variaatio (in A)
C(Ih) IH -variaatio 5/4 (in A)
C1(Ih) IH -variaatio 5/4 (in A)
5x D(Ie) 4/4 up-tempo (vocal + solo-sax) (IE -variaatio?) (in Fm)
2x D1(Ie) up-tempo -variaatio + sax solo
2x E 1/8 -teema in ¾ + purkaus (Fmin > Fmaj)
F hidas (in Gb)
E1 1/8 -teeman variaatio
A1(Iac) vocal: IA -variaatio / IA (orch) + Cmin > C maj -teema
I S O T A M M I
IV Sampsa Pellervoinen (7'20)
D-/D, G-. 4/4, 5/4. Medium.
INTRO-A-B-A1-C-c1-c2-B1-c2 -B1-A2-C2-B1-A1-B1-A1
=
A (1-2-3-4) synkopoitu latin-feel (orch) ~ INTRO
B1 III folk-teema 5/4 (in Dmin > D maj) (3xA)
B2 uusi teema 4/4 (~ B) (in D)
B3 = B1 -variaatio - 5/4 (A-var.) (in D)
C1-2 IV folk-teemavar., 4/4 (2x C) (in Gmin)
C3 IV folk-teemavar., 4/4 (C1) (in Gmin)
C4 Edellisen vastateema (D) (~ C2) (in D maj)
C5 (= B- tai B2 -kontrasti) hidas
C6 C4 -variaatio (sax solo) (C2 -var.)
C7 C5 -variaatio (sax solo) (B -kontrasti)
C8 B1 -variaatio (A-var.)
C9 uusi teema - C6 -soinnutus (C2 -var.)
C10 C5 -variaatio (B -kontrasti)
D1 B1 -variaatio - A-teeman var.
D2 B2 -variaatio - B-teeman var.
D3 B1 -variaatio - A-teeman var.
V Tammen kasvu (10')
G-, C/A- (epäselvät merkinnät). - 8/8(332), 6/4(polyr.), 4/4, ¾, 5/4
INTRO dr-intro + teema
A vocal-teema + intro
A1 vocal-teema
3xA2 sax-solo (A-soinnut)
B 6/4 teema
B1-B2-B3 (= 3x) 6/4 teema (kaanon)
C hidas lopuke
D hidas vocal + oboe/flute -kaanon
D1 sax solo - D:n soinnut
E(IVab) IV B1 -var. / IV B2 - var.
D2 Nopea. (D-variaatio)
VI Vaskinen mies (8')
F-, C, B-. 4/4, 6/4 Nopea.
A V - intron variaatio
A1 V - intron variaatio
A2 (V intro) V - intron variaatio
2x B nopea vocal-teema + sax. solo
B1 B-variaatio
C(a) hidas vocal-teema + A-tausta
B2 B-variaatio
C1 C-variaatio + A-tausta
B3 Medium B-variaatio
B4 nopea B-variaatio
VII Tammen kaato (12'10)
E-, polyton., C-/C. 4/4, ¾ Hidas.
A(Ib) vocal + IB -tausta
B(Ib) IB .tutti-variaatio & free teemat
Cc(Iace2f ) IF(?) -var. (~ IIA) + IE2 -var. > Cmin > Cmaj -lopuke
D hidas vocal-teema
(2x) D1-D2 vocal + sax/cl solo
D3 vocal - medium
A1(Ib) A-teema + IB-tausta - 3-kertaisena kaanonina > FADE
-----
KALEVALAN LUONNOSTELUA
I Alussa oli tyhjyys (aineen alkutyyppi)
II Ikuinen elämän lähde >
III Eri tasojen värähtely (toisen värähtelytason rytmi ei häiritse toista)
IV Värähtelyssä voimakeskuksia - "Jumalat"
V Yksi "jumalista" - ihminen
VI Spiraalimainen nousu (vanhat kuihtuvat ja kuolevat, uudet vanhojen tilalle)
VII Aika - Kronos-hirviö, joka syö sikiönsä
VIII Syklinen prosessi muotoutuu KOSMOKSEKSI, joka on muuttumattomien voimien aiheuttama
muuntumisprosessi - värähtely muodosta toiseen
- Yhtäläisyydet maailmankaikkeuden ja ihmisen kehityksen välillä
- Ikitieto ~ Viisauden teema - Väinämöinen ~ Tieto
JOHDANTO
I LUOMISKERTOMUS: "Yksin meillä yöt tulevat, yksin päivät valkenevat."
- Ykseys
- Olemassaolon tutkimaton pimeys - aaltoileva valtameri
- Ajatus luo valon aine-yöhön
- Ukko Ylijumala - valtava tapahtuma - kolmiyhteinen voima
- Elämän kirjasta luetaan syysiteisyys
- tähtinovan kehkeytyminen rakennelmaksi
"PÄIVISTÄ VANHIN"
A
II Ilmatar-emo - Aatteilun ilmentäjä:
"...Olipa impi ilman tyttö, kave luonnotar korea.
Piti viikkoista pyhyyttä, iän kaiken impeyttä
ilman pitkillä pihoilla, tasaisilla tantereilla."
- "Jop on astuiksen alemma, laskeusi lainehille
meren selvälle selälle, ulapallen aukeallen.
- Tuuli neittä tuuitteli, aalto impeä ajeli
ympäri meren sinisen lakkapäien lainehien."
III Aatteen aineellistuminen.
"Vuotta seitsemän satoa, yheksän uroon (?) ikeä."
- "Sotka suora lintu lenteä lekuttelevi
etsien pesän sijoa."
ILMATTAREN POLVI
- "Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa:
kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen."
- (Maapallomme elää rautakautta)
- Ilmatar liikahtaa - munat murskautuvat ja värähtely alkaa - leviää kaikkialle.
- "Ei munat mutahan joua, sirpaleet veen sekahan...
- Munasen alanen puoli alaiseksi maaemäksi
munasen yläinen puoli yläiseksi taivahaksi."
- Luonnottaren luomistyö:
- "Kussa kättä käännähytti, siihen niemet siivoeli..."
Ihmiskunnan synty kolmannella kierroksella.
B "Puuton niemi/mantere, sanaton saari"... Shhh...
- Sampsa poika pikkarainen käy maita kylvämähän.
- Yksi puu on kylvämättä - Jumalan tammi.
- Puu versoi "lemmen lehtiä".
- Taivaisiin kätketyt juuret -
näkymättömän alkuaineen elollisuuden alku - TUNTEMATTOMASTA
- Elämän puun hedelmän maistaminen
- Lehtien suhinasta kuului jumalan puhe...
- Materialistinen ainetammi peitti taivaan ja maan.
- "Päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta".
- "Ikävä inehmon olla".
- Seitsenkautinen kierrossuunnitelma tammen kaadossa.
- Kolme kaatotyötä > tammen luhistuminen (Tuli tuiski kirveen terästä.)
- "Tyven työnnytti itähän, latvan laski luotehesen,
lehvät suurehen suvehen, oksat puolin pohjoisehen..."
- "Kenpä siitä oksan otti, se otti ikuisen onnen..."
- Pääsi päivyt paistamahan, pääsi kuut kumottamahan...
- Kehitys saa uuden sysäyksen: "Lehti puuhun, ruoho maahan..."
- Vehnän viljely, hran kylvö:
- "Mannun eukko, maan emäntä..."- linnuille laulupuu.
[Toteutumattomia jaksoja:]
POHJAN NEITO
"Tuo oli kaunis Pohjan neiti..."
- Avaruuden äärettömässä hiljaisuudessa kuuluu
vain sukkulan heittojen yhtämittainen sopusointuinen surina.
- Tähtitaivaan katselu ja kuu...
- Neitsyt - Paha ei vielä ollut ilmentynyt maailmaan.
- Pohjan neito ~ kuujumalatar = Afrodite - naimisiin sepän kanssa
- Rakkauden vastakohta = Viha
- Pohjan neito = agitaattori (Väinämöinen, Ilmarinen, Kaukomieli)
- muuttuu porvarisvaimoksi (kiven leipään leipominen)
- joutuu petojen raadeltavaksi
- rappeutuminen - moni kakku päältä kaunis...
- Pohjan neidon korvike: Kultainen vasikka
- "Kielti vanha Väinämöinen kullalle kumartamasta, hopealle horjumasta."
JOUKAHAINEN
- Pohjan/yön lapsi /poika.
AINO: "Miten on mieli miekkosien - autuaallisten ajatus?"
- Pohjan neidon ehdot Väinämöiselle:
"Ei tuoni sanoja anna, mana mahtia jakele."
I INFORMAATIOTEORIA:
- INPUT - OUTPUT - MUISTI
- Kaikkeus muodostuneena itsesäätelysysteemeistä
- Absoluuttisen todellisuuden harha
- Suhteellinen todellisuus: kivi - kasvi - ihminen
- Tiedon entropiapyrkimys
II INPUT:
- 1-0 -järjestelmä (Newton, Arkhimedes; Hahmot! Kuva!)
- Kansanmusiikkiesimerkit - näennäis-yksinkertaisuus
- Ylisuuri informaatio - Valkea kohona - Hiljaisuus
- Näennäiseriarvoisuus: 1) Huomiokyvyn keskittäminen atomiin/galaksiin
- Merkityksellinen todellisuus - unenomaisuus
2) Kokemuskenttien samansuuruisuus = Vertailukelvottomuus
III OUTPUT: Lönnrotin tulkinta yksipuolinen
- Entropiapyrkimyksestä johtuva variointi (esimerkit + Sfinksi)
Kansanrunous = Kansanmusiikki/Yhteiset tutkimusmenetelmät
- Laulun/runon variointi
- Yksityisten runoilijoiden periytyvä ketju
- Variointi subjektiivisen arvioinnin apuna
- Ei mitään alkurunoa, uutta auringon alla > Maailman jatkuva, toistuva synty
- Ei mitään negentrooppista loppupäämäärää, muotoa
- Oma Kalevala-tulkintani: Symbolitulkinta, teosofia, etiikka, alkuperäiskansat
- Tammi - Lastut - Marjatta - Joukahainen - Sortovalta - Kristinusko
- Väinämöisen paluu (Ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa - Kronos-muna
- Laulun/runon ikä sen moniselitteisyydessä:
- Kaikki inhimillinen syntyy - elää - kuolee - niin runo kuin laulu tai kuva...
IV MUISTI
- Nordkapp; Äärettömästi lyhenevien askelten päässä oleva tyhjyys
- Kolme todellisuuden tasoa: Näkyvä - ajateltava - yliluonnollinen
- Niiden entropiapyrkimys: Kalevala onkin totta?
(Analogia; Troia; Manala; Tuonela, Vipunen)
- Todellisuus ja mielikuvitus täyttävät kokemuskentän samanarvoisesti
- Analogiamaailma linkkinä ja absoluuttisen ajan poistajana.
- Kalevalan elämä päättyy tarpeettomana, kun yksi perusoivallus selittää sen täysin.
Olemme tuon ajan kynnyksellä. Vähemmän analyysia, enemmän elämää. Kalevala ei aukea meille
ulkoa käsin.
- Taiteen kieli, satu, tulee todellisuudeksi.
Kiinnostukseni herääminen Kalevalatarustoon suomalaisen kansanmusiikin pohjalta.
- Eino Leino -sävellyskonsertti 1978: Väinämöisen laulu
- Kalevala -sävellystilaus 1978-79 talvikaudella ja siitä alkanut maailman synnyn pohdinta
(Ervasti: Kalevalan avain)
- Informaatioteorian omaksuminen koko elämän synnyn, olevaisen synnyn perustaksi. > Uuspanteismi
I (Input) Yksinkertainen musiikki informaatioteorian kannalta
II (Output) Entropiapyrkimys - oma Kalevalatulkintani (Ei mitään uutta...)
III (Muisti) - toinen todellisuus; ajatus, analogiamaailma, näkymätön maailma
- Sisältö - muoto?
- Todellisuus - mielikuvitus (uni)
- Fyysinen - henkinen
- Suuren ja pienen yhtäläiset mahdollisuudet täyttää huomiokyky ja ajatusmaailma: Tammen kasvu... Samanlaisen teon mahdollisuudet olla suuria ja pieniä - jopa olemattomia - riippumatta siitä, että teko täyttää joka kerta koko ajatusmaailmamme.
(Ei päivämäärää eikä vuotta:)
ANALYYSI:
- Entäpä jos taru Väinämöisestä onkin totta? (vrt. taru Troijasta jne.)
- Jos kansanrunomme arvo tunnustetaan,
niin miksi kansanmusiikkimme olisi ollut "heikompilaatuista"?
- Kalevala henkisen kehityksen symbolina - teosofia.
- Kalevalan yhteydet yleismaailmallisiin myytteihin:
- Manalassa, Tuonelassa ja Vipusessa käynti toisen todellisuuden e(k)soteerisinä vertauskuvina
(revontulet?)
- Maailman jatkuva synty
- Ei pelkästään rajattu Kalevala vaan loitsut jne., so. koko kansanrunoutemme.
- Kalevala taikavoimana sortovaltaa vastaan!
- Marjatan poika - Joukahaisen uusi personoituma.
- Lastut - tammen synty
- Väinämöisen paluu (...kun ei kuuta, aurinkoa eikä ilmaista iloa...)
- Nordkapp + kolme todellisuuden tasoa (ja niiden entropia).
- Mikä on todellisuus?
- MUUNTELUTEKNIIKKA (vrt. kansanlaulujen variointi)
- Entropiapyrkimys varioinnin takana
- Vaskinen mies tammen kaatajana - kristinusko!
- Runon ikä sen moniselitteisyydessä
- Yksityisten runoilijoiden periytyvä ketju "yhteiskunnan" syntynä.
- Ei puhdasta alkurunoa eikä lopullista muotoa!
- Kronos - muna -assosiaatiot: Hologrammi, kloonaus jne.
- Mikä tahansa lähtökohta voi paljastaa maailmankaikkeuden salaisuudet!
ESITETEKSTI 1979
"Sana ja Sävel"-tapahtumaan sisältyy myös Kajaanin Big Bandin konsertti [2.7.1979], jossa esitetään kantaesityksenä Ilpo Saastamoisen sävellysteos "Kalevalasarja I", joka pohjautuu Kalevalan ensimmäiseen runoon. Sävellys on Heikki Sarmannon "The New Hope's Mass"-teoksen ohella eräs laajamuotoisimmista suomalaisista big bandille kirjoitetuista vokaaliteoksista.
Sävellyksen tekstiosuuden tulkitsee Kalle Fält, joka on tänä vuonna esiintynyt paljon mm. Porin Big Bandin solistina. Muiden esiintymisten ja levytysten ohella hän on Fyrkka-lauluyhtyeen kanssa vieraillut mm. Hollannissa ja Ruotsissa.
Saksofonisoolot esittää Pentti Lahti, joka soittaa vakituisesti UMO:ssa ja Linkolan oktetissa, samoin Tapiola Big Bandissa. Näissä merkeissä hän on vieraillut mm. USA:ssa ja Englannissa sekä esiintynyt Oslossa EBU:n konsertissa Suomen edustajana.
Konsertti alkaa Kruununpuodinmäellä (sateen sattuessa Kauppaoppilaitoksella) maanantaina klo 20.00 ja sen johtaa säveltäjä itse.
ARVOSTELUJA YMS.:
Syyskuu 1978: "...Samalla kulttuurilautakunta päätti esittää, että kapellimestari Ilpo Saastamoiselta tilattaisiin 1500 markan korvausta vastaan Kalevalaan pohjautuva sävellystyö, jonka kantaesitys olisi ensi kesänä [1979] "Sana ja sävel" -tapahtumassa."
Lehtikuva? Sävellystyö tapahtui pääasiassa huhtikuussa 1979... (?)
2.7.79 ma - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Saastamoinen Kalevalasta: Töitä tiedossa ainakin pariksi vuosikymmeneksi
(Kuvateksti: - Suurin urakka sävellystyössä oli puhtaaksikirjoitus, sanoo Ilpo Saastamoinen ja kertoo, että varsinainen säveltäminen tapahtui huhtikuussa.)
Kalevalassa on neljäkymmentä runoa ja olen ajatellut säveltää niitä kaksi vuodessa. Siinähän sitä on säveltäjänhommia pariksikymmeneksi vuodeksi, tuumaili Big Bandin kapellimestari Ilpo Saastamoinen vastavalmistuneen sävellyksensä soidessa harjoitusnauhalta.
Saastamoinen on säveltänyt Kalevalan ensimmäisen runon Big Bandille ja se kuullaan Sana ja Sävel -festivaaleilla kantaesityksenä maanantaina.
Lauluosuudet konsertissa hoitaa Kalle F ä l t ja saksofonistina kuullaan Pentti L a h t e a solistisissa tehtävissä.
Kalevalan ensimmäinen runo käsittelee syntymistä ja koko teoksen nimenä on "Synty". Siihen kuuluu kolme osaa, joista sitten muodostuu koko sävellys ja osat ovat "Maailman synty", "Sotkamon muna" ja "Väinämöisen synty".
Kapellimestari Saastamoinen pitää sävellystään tähänastisten kansamusiikki-kokeilujensa summana.
- Sävellys pohjautuu kansanmusiikkiin, olen käyttänyt sävelaiheita, jotka ovat minulle muotoutuneet kansanmusiikista, mutta mitään suoria lainauksia ei "Synnystä" löydy.
"Synnyn" yhteispituus on lähes tunti ja vielä hieman keskeneräiseltä harjoitus-nauhalta kuultuna sävellys vaikutti erittäin kiinnostavalle. Lauluosuudet ja koko big bandin musiikilliset osat nivoutuivat hyvin kokonaisuudeksi ja Saastamoisen työ erityyppisen big band -materiaalin käytössä tulee sävellyksestä selvästi ilmi.
Vuodet big bandin parissa ovat saaneet orkesterin potentiaalin selväksi ja isolle orkesterille voi säveltää myös laulettua musiikkia. Kalevalan kakkosrunoon, jota olen jo kaavaillut olen hieman ajatellut jousia mukaan, koska ne toisivat musiikkiin keveyttä.
- Olin ajatellut "Syntyyn" myös syntetisaattoreita, mutta jouduin luopumaan ajatuksesta lähinnä siksi, että mukana on jo kaksi vierailevaa solistia. Säveltämisessä on otettava myös budjetti huomioon, totesi Saastamoinen.
- Mielessäni oli sävelmän saksofoni- ja huilusolistiksi jo sävellysvaiheessa Juhani A a l t o n e n, mutta hänen sairastuttuaan jouduin tekemään muutoksen suunnitelmiin ja puhallinsolistina tulee toimimaan Pentti Lahti.
Lauluosuudet "Synnyssä" hoitelee Kalle Fält, kevyen musiikin ammattilainen joka on työskennellyt ennenkin big bandin kanssa. Fälthän on tehnyt mm. soololevyn, jossa hän laulaa jazzsävelmiä big bandin säestyksellä.
[10.11.2013: Jossain alkuvaiheessa olin ajatellut solistiksi Vesa-Matti Loiria, mutta jostain syystä suunnitelma raukesi.]
- Big Bandin valmistautumista sävellyksen esittämiseen ovat hieman haitanneet varuskuntasoittokunnan kesälomat, mutta ristikkäisillä harjoituksilla on tilanne kuitenkin pysynyt hallinnassa, totesi säveltäjä.
- Suurin urakka säveltämistyössä oli sen puhtaaksikirjoituksessa. Varsinainen sävellystyö tapahtui huhtikuussa ja siihen menivät yöt ja viikonloput melko tarkkaan. Hommaa oli tehtävä normaalin harjoitus- ja konserttitoiminnan ohessa.
- Sävellyksen sovittaminen ja puhtaaksikirjoitus vei sitten toukokuun lähes kokonaan.
Big bandin rumpalin Jouni Kestin sairasloman aikana hänen paikkansa täyttää kuopiolainen Jussi Tegelman, jonka meriitteihin kuuluu mm. suomalaisen edistyksellisen pop-musiikin persoonallisimpiin yhtyeisiin kuuluva Finnforest.
Saastamoisen sävellystyö jatkuu ja syksyn jazz-päiville hän on kaavaillut Kalevalan toista runoa ja luonnollisesti normaali big band toiminta jatkuu kunhan lomat on pidetty. Ennen kesälomaansa Big Band konsertoi vielä ensi keskiviikkona ja silloin on solistina Jussi R a i t t i n e n.
- Meiltä on pyydetty monesti konsertteihin solisteiksi laulajia, joiden käyttö kieltämättä toisi lisää yleisöä ja tietyllä tavalla keventäisi ohjelmistoamme. Ongelmana on vain sovitusmateriaalin puuttuminen. Suomessa ei tällä hetkellä ole yhtään laulusolistia, jolla olisi nuotistomateriaalia Big bandille esimeriksi tunnin konserttia varten.
- Nuottibudjettimme on tällä hetkellä vielä niin pieni, ettei ole mahdollisuuksia yhtä konserttia varten teettää sovituksia. Heti kun joku solisti ilmoittaa, että häneltä löytyy materiaali, otamme mielellämme laulua big band -konsertteihin.
- Jussi Raittinen teki suurtyön kaivaessaan sovituksia ties mistä ja silti joudun tässä sävellyskonserttikiireessä muuttelemaan sovituksia orkesterillemme sopivaksi.
Näin kapellimestari Saastamoinen odotteli ilmeisen jännittyneenä millaisen vastaan-oton hänen uusin ja tähänastisista suurimuotoisin sävellystyönsä tulee saamaan.
UNTO TORNIAINEN
Sana ja sävel tänään
Kirkkotilaisuus Kajaanin kirkossa ja Kajaanin Big Bandin konsertti, jossa Ilpo S a a s t a m o i s e n Kalevala-aiheisen sävellyksen kantaesitys, ovat tänään maanantaina 2.7. Sana ja sävel -tapahtuman päätilaisuudet.
Kello 13 on Eino Leino -talossa Lausujain liiton satutapahtuman toinen osa.
Kello 18 alkaa kirkkotilaisuus Kajaanin kirkossa. Siinä puhuu Vuoden puhuja, arkkipiispa Mikko J u v a. Lisäksi esiintyvät Veikko Sinisalo, Aino-Maija Tikkanen ja Eeva-Kaarina Volanen. Uruissa on Eero M i k k o n e n.
Kello 20 alkaa Big Bandin konsertti Kruununpuodinmäellä.
Kansan Uutiset 1-2.7.79? - Pertti Timonen: Musiikin alkulähteillä
(Kuvateksti: Ilja Saastamoinen)
Rauhatonna vaelteli Elias Lönnrotin haamu viime keväänä Kajaanin hyisissä viimoissa. Joskus öisin, joskus päivin se vaelsi Sammonkatu 2:n asuntoon. Niskaan puhallellen se kurkki pianonsa ääressä istuvan säveltäjä-kapellimestari Ilpo "Ilja" Saastamoisen olan yli ja ihmetteli, mitä mies oikein viivastolle kirjoitteleekaan.
Sävelsihän Saastamoinen Elias-vainaan Kalevalan ensimmäistä runoa kevyen musiikin vokaaliteokseksi big bandille. Ja varsin jazzahtavaan tapaan.
- Tuntuivatko Eliaksen puhaltelut niskassasi, Ilja Saastamoinen?
- En huomannut. Mutta Kalevalan teksti avautui minulle aivan uudella tavalla. Löysin uusia näkökulmia. Mielenkiintoinen ja haastava työ. Kun sain ensimmäisen runon valmiiksi, tuli samassa puuskassa toinenkin sävellettyä. Se on vielä sovittamatta.
Ilpo Saastamoisen lapsuusajat kuluivat Pielavedellä, koulu käytiin Viitasaarella. Jyväskylän yliopistosta valmistuttiin opettajaksi. Musiikki ja jatko-opinnot veivät Helsinkiin vuonna -66. Tuli hum. kandin paperit aineyhdistelmällä musiikkitiede, estetiikka ja teoreettinen filosofia.
Opiskelut rahoitettiin musiikilla. Radiokuorossa tuli lauletuksi kolme vuotta, 200 mk/kk. Soulset, Paroni Paakkunaisen ja Eetu Vesalan kanssa, syntyi 68.
Alkulähteille
Kansanmusiikkiin hän kiinnostui uudelleen Ravi Shankarin vierailtua Helsingissä. Myös suvussa oli taustaa. Isoisä äidinpuolelta, tunnettu pelimanni Optatus Raatikainen, on hyödyttänyt kansanmusiikkiarkistojamme yli 200 nuotinnoksella.
- Ja sitten syntyi Karelia 1971. Se syntyi halusta kokeilla, mitä kansanmusiikista irtoaa. Hyödynsimme mm. vaarini kappaleita. Silloin jotkin yhtyeet pyrkivät lähentämään poppia ja klassista.
En kokenut sitä kovinkaan mielekkääksi. Halusimme mennä alkulähteille, kansanmusiikkiin.
- Sekä popissa että kansanmusiikissa on improvisaatioon perustuvia aineksia. Suomalaisessa vähemmän. Se sai minut kiinnostumaan muiden kansojen musiikista.
Balkanin kansojen, Neuvostoliiton kansojen, joiden kansanmusiikkia minulla on nyt yli 200 levyä, n. 60 kansan musiikkia.
- Vähitellen kasvoi myös kansanmusiikki-innostukseni filosofinen, katsomuksellinen tausta: jos me haluamme tehdä suomalaista musiikkia, meillä on oltava tuntuma vanhaan, kansan musiikkiin. Sen pitää toimia haasteena myös kevyen musiikin tekijöille. Meidän on pakko suojella identiteettiämme ylikansallisten viihdeyhtiöiden vyörytystä vastaan. Ja muiden kansojen musiikki vain auttaa sisäistämään omaamme, avaa uusia näkökulmia.
Kimmoke Santa Clarassa
- Miksi lähdit Kajaaniin? Pasilan pohjoispuolelle on moni luova kyky haihtunut.
- Olimme Dopplerin Ilmiön - bändini ennen tänne muuttoa - kanssa Kuubassa. Santa Clarassa, siis periferiassa, kuuntelin aivan hurmaattista big bandia, 30 soittajaa, oikeastaan parasta mitä reissulla kuulin. Sain tietää että heidän lisäkseen kaupunki ylläpitää sinfoniaorkesteria. Samoihin aikoihin istuin orkesteri-komiteassa - kannattamassa big band -idean kokeilua alueorkesterina. Kaiken lisäksi olin kaikenlaisten luottamustehtävien ylirasittama. Kun pääsin Kajaaniin, sävelsin ensimmäisenä talvena enemmän kuin kaikkina Helsingin-vuosina yhteensä.
Iljan mielestä jokaisessa maaseutukaupungissa pitäisi olla sinfonista musiikkia soittavan orkesterin lisäksi kvartetti-kvintetti, sekstetti-pohjainen kevyen musiikin orkesteri. Se ei ole kallis verrattuna muihin kunnallisiin laitoksiin. Se toimisi runkona isommalle bändille, kouluttaisi muusikkoja, veisi listojen ulkopuolella olevaa kevyttä musiikkia koululaisille, kiertäisi maakuntaa. Sosiaalista tilausta tällaiselle on. Sen on Kainuun kokeilu osoittanut.
- Joskus vain harmittaa tämä kunnallinen byrokratia, mutta sitä kai ei voi välttää. Tuntuu turhauttavalta tapella joistain matkarahamarkoista puolitoista vuotta.
Neuvotella ja neuvotella.
25 vuoden urakka
Leikillään Ilja laskee, että jos kaksi runoa Kalevalasta säveltäisi vuodessa, saisi koko kirjan sävellettyä 25:ssä vuodessa.
Kalevala ollaan löytämässä uudelleen. Sitä osoittavat Haavikko-Holmbergin Rauta-aika, yhtä hyvin myös Saastamoisen säveltämä alkuruno. Myös Seitsemän veljestä sytytti uudelleen kun se tutkittiin ja tulkittiin ajan vaatimalla tavalla teatterissa. Ehkä eräänä päivänä kuulemme farkkukansan kadulla vislaavan Kalevalaa. Silloin varmaan Lönnrotin haamu murahtaisi tyytyväisenä kammiossaan: Voi näitä suomalaisia.
Ilja Saastamoiselle toivotamme kalaonnea Jaurujoelle, Lokan altaan taakse.
PERTTI TIMONEN
2.7.79 Sakari Jankko:
Tämä syntyi Kajaanissa
Kalevalan kaupungissa
Saastamoinen nuotit laati
Soittajilta paljon vaati
Kalevalan runomitta
Jazziin suostui vastuksitta
Kansa tuota kuulosteli
Vanha sana jälleen eli
Kruununpuodinmäki raikui
Fältin ääni kauas kaikui
Orkesteri pohjolainen
Suuri soitto kainulainen
Isosti illassa kajosi
Auvoisassa auringossa
Ensi kerran maailmassa
Kansan korvihin kajahti.
Hyvin huiskoi Saastamoinen
Partaurho, pirulainen
Nuotintaja, sävelherra,
Sisupussi, ikiäijä.
Ja pasunat parasta pagisi
Saksofoonit sopotteli
Trumpetistit taitoen yleni
Rummut riemulla rutisi
Kontran kontolla kovasti
Paljon oli, van osasi
Pian on pianon sooloakin
Mukana oivasti kitarakin
Niin sävelet oivasti kisasi
Tutti, forte, fortissimo
Huilusoolo espressivo
Tenori sonori sopivi
Saksofoni satuttavi
Päivä paistoi ilta ehti
Väinämö vaivalla elosi
Suomen suuri taitoniekka
Näin tuli uutena tutuksi
Kaveriksi kansalaisten
Nuoren, vanhan, keskielon
Kenties poisti jatsipelon
Orjalainen, arjalainen,
Kamalainen kajanilainen
Aatostansa oikaisihe
Toisenlaiseksi muotoilihe
Niin tuli uutehen tasohon
Parempaisehen olohon
Tämä ol' tekona Saastamoisen
Sietäjän iänikuisen
Ja soittojoukon oivallisen
ikimuistoisten ihmisten.
4.7.79 Kaleva/musiikki - Ulla Leppänen: SYNTY -TEOKSEN KANTAESITYS
Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarja I on laajamuotoinen big bandille kirjoitettu vokaaliteos. Maanantaisessa konsertissa säveltäjä itse johti teoksensa. Solisteina olivat Pentti L a h t i, saksofoni ja huilu (UMO) ja Kalle
F ä l t, laulu.
Teoksen kantaesitykseen Kruununpuodinmäelle oli saapunut runsas ja kiinnostunut yleisö. Konsertti oli saanut liikkeelle niin vanhat kuin nuoret. Tunnelma oli jännittynyt ja odottava jo ennen esityksen alkua.
Ilpo Saastamoinen on kapellimestarina sympaattinen. Hän tuntee orkesterinsa ja on hyvin selvillä sen voimavaroista. Kapellimestari ja big band tuntuvat omaavan samanlaisen musiikillisen käsityskyvyn. Illan esitystä hallitsi syvä tunnelataus koko teoksen ajan.
Saastamoisen sävellys rakentuu Kalevalan ensimmäisen runon säkeille. Teos on kolmiosainen. Ensimmäinen osa on Maailman synty, toinen Sotkan muna ja kolmas Väinämöisen synty. Kalle Fältin tulkitsema teksti on suoraan Kalevalasta.
Kapellimestarin varmuus ja muusikkojen korkeatasoisuus takasivat hienon illan. Ensimmäinen osa Synty-teoksesta alkoi hiljaa.
Lahden saksofoni ja Leskisen sordinoitu trumpetti sooloilivat yhdessä hienosti. Muu orkesteri alkoi hiljalleen heräillä ja kuulijalle tuli tunne siitä, että jotakin todella syntyy. Myös toisessa osassa Sotkan munien särkyminen saatiin aikaan musiikillisin keinoin. Kalevalainen runomitta sykki läpi teoksen kaikissa musiikin elementeissä.
Sävellyksen ajan sieltä täältä tulvineet kansanlauluaihelmat aikaansaivat melankolisen, tutun tunteen. Pakostakin tuli ajatelleeksi, että tällaiselta kaiken synnyn on täytynyt kuuluakin, tätähän se luonnollisesti onkin.
Teoksen muoto on hallittu, Soitinnus on tasapainoista. Saastamoinen käyttelee bassoa itsenäisenä rytmis-melodisena solosoittimena. Basisti selvisi illasta mahtavasti.
Kajaanin big bandille tämä teos sopii varmasti jo kapellimestari- säveltäjän ja orkesterin pitkän yhteistyönkin takia. Bändi pysyi koossa rytmisistä ja erityyppisten jazz-materiaalien vaihtelusta huolimatta. Teoksen kokonaiskesto on miltei tunti ja se vaatii muusikoilta koko ajan herpaantumatonta otetta. Orkesteri pysyi tehtäviensä tasalla, yleensä sisääntulot onnistuivat ja soundi oli korkeatasoista.
Puhallinsolisti Pentti Lahti loihti sekä saksofonista että huilusta todella erilaisia sointivärejä. Musisoinnissa oli virtuositeettiä. Kalle Fältin tulkinta oli suoraviivaisen voimakas. Ainoa, mitä jäi kaipaamaan oli ilmeikkyys, joka varmasti tulee uusien esityskertojen myötä.
Ilja Saastamoinen on tehnyt ainutlaatuista työtä. Kalevalan toisen runon pohjalle lupailtua teosta voi vain innolla odottaa. Keskiviikon konsertti luo varmasti vielä monipuolisemman kuvan Saastamoisen ja big bandin yhteistyöstä. Mutta maanantai-illasta vielä - siitä ruusu Iljan käteen.
ULLA LEPPÄNEN
4.7.1979 ke Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: "Saastamoisen Kalevala-sävellys upea elämys"
Ilpo Saastamoisen teos "Synty" sai kantaesityksensä aurinkoisella Kruununpuodin-mäellä maanantai-iltana. Kalevalan ensimmäiseen runoon pohjautuvaa teosta oli saapunut kuulemaan puolisen tuhatta ihmistä ja vierailevina solisteina kuultiin Kalle Fältiä ja Pentti Lahtea.
Saastamoisen sävellyksen osat ovat "Maailman synty", "Sotkan muna" ja "Väinämöisen synty". Teoksen kokonaiskesto oli noin 55 minuuttia.
Kalevalaisen runomitan ja jazz-vaikutteisen musiikin yhdistäminen voi tuntua alussa uskalletulle ja idean toimivuudesta voidaan olla tietysti montaakin mieltä. Ilpo Saastamoinen oli kuitenkin onnistunut erinomaisesti, ja laulu- ja musiikkiosuudet nitoutuivat saumatta toisiinsa.
"Maailman synty" alkoi hiljaisella, lähinnä yhden sävelen pitkään ääneen pohjautuvalla introlla, johon sitten pikkuhiljaa kupliva kitara ja huilut yhtyivät, jolloin Pentti L a h d e n tenorisaksofoni pääsi aloittamaan ensimmäisen vaikuttavan teeman.
Hienosta ja asteettain nousevasta alusta päästiin sitten käyntiin ja ensimmäisten lauluosuuksien jälkeen voitiin todeta, että Saastamoinen oli tehnyt oikean valinnan laulusolistin suhteen.
Kalle Fältin laulussa on voimaa ja hän oli tutustunut myös tekstisisältöön ja hänen tulkinnoissaan oli teoksen vaatimaa sisäistä näkemystä mukana. Kapellimestari Saastamoinen oli puhaltanut myös Big Bandiin pontta ja sen soitto oli purevaa ja vaikeistakin osuuksista kokoonpano selvisi kunnialla. Musiikki oli polveilevaa ja rytmisesti kiintoisaa kuultavaa.
Saastamoisen maalaamat sektioteemat soolojen alle toivat teokseen syvyyttä ja jazzillisuudestaan huolimatta oli sävellyksessä kansanmusiikinomainen perusvire.
Teoksen toinen osa "Sotkan muna" oli melodisilta ratkaisuiltaan sen hienoin, ja Kalle Fältin ja Pentti Lahden soolo-osuudet olivat, jos mahdollista, ensimmäistäkin osaa vakuuttavampia.
Munan särkymistä kuvaava "free-jakso" ja sitä seurannut kaunis kertova osuus oli koko sävellyksen huippukohta.
"Väinämöisen synty" oli musiikillisesti sävellyksen vaikein. Siinäkin orkesteri pysyi hyvin koossa, ja esitys säilytti, lähes rikkeettömän kokonaisilmeensä loppuun saakka.
Kokonaisuutena ajatellen "Synty" on vaikuttava ja sykähdyttävä kokemus, jolle lienee mahdoton löytää vertailukohtaa suomalaisen kevyen musiikin historiassa.
Ja se, että teos on syntynyt Kajaanissa ja esitettiin pääosiltaan kajaanilaisin voimin, antaa aiheen olla iloisia ja ylpeitä.
Meillä on työtä pelkäämätön kapellimestari ja haasteita vastaanottava orkesteri, joka Kruununpuodinmäellä antoi vakuuttavan näytteen siitä, mihin big band -tyyppinen kokoonpano pystyy.
Ilpo Saastamoinen ja Big Band tekivät työtä, josta suurennuslasilla olisi voinut löytää pientä huomauttamista, mutta kokonaisuus sävellyksellisesti ja esityksellisesti oli niin voimakasta ja upeaa musiikkia, että hiustenhalkomiseen on turha mennä.
Kalle Fältin ja Pentti Lahden lisäksi solistisesti kunnostautuivat Hannu Sovelius, Tapani Leskinen, Ari Väänänen, Markku Peimola ja Ari Kataja. Esityksen rytmisestä koossapysymisestä kuuluu osa kunniasta myös erinomaisesti vaikeat rytmiset karikot pujotelleelle rumpalille, Jussi Tegelmanille.
Kapellimestarin leikillinen letkautus 20 vuoden sävellysurakasta alkoi komeasti ja jäämme odottelemaan jatkoa kiinnostuneena.
UNTO TORNIAINEN
5.7.79 Kansan Uutiset - Pertti Timonen: Pahan käden kahle
Kalevalaa jatsin tapaan
Kapellimestari Ilja S a a s t a m o i n e n big bandeineen osoitti maanantai-iltana, että Kainuun alueorkesterikokeiluun satsatut yhteiskunnan rahat eivät ole menneet kaivoon. Kajaanin kulttuurilautakunta tilasi häneltä viime syksynä Kalevala-aiheisen sävellyksen ja niin lähti vanha idea kypsymään. Tulos kuultiin Kruununpuodinmäen ulkoilmakonsertissa.
Saastamoinen on säveltänyt Kalevalan ensimmäisestä runosta kevyen musiikin vokaaliteoksen big bandille, joka merkittävästi laajentaa käsitystämme tämän orkesterin ja musiikin alueesta. Synty -niminen teos jakaantuu kolmeen osaan, Maailman synty, Sotkan muna ja Väinämöisen synty. Sävellys pohjautuu kansanmusiikkiin; sen sävelaiheisiin, mutta mitään suoria lainauksia siitä ei löydy.
Saastamoisen sävellystyö on todellinen merkkipaalu suomalaisen kevyen musiikin historiassa. Toivoa sopii, että ne laitokset, joilla on valta, voima tai edes jotain mahdollisuuksia, toisivat tämän teoksen kuuluviin muuallakin maassa. Kajaanissa sen toteutuksessa avustivat Kajaanin big bandia Pentti L a h t i, huilu & saksofoni ja Kalle Fält, laulu.
5.7.1979 Kajaani "Minun Kalevalani" -artikkeli (+ 29.10.79 (jatko)
> Pelimanni 2 "Minun Kalevalani"
& Pelimanni 3 "Iso Tammi" 1985 (Keitele 15.1.85)
6.-7.7.79 pe Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Runon käsi jazzin kainaloon
Ilpo Saastamoisen säveltämä kolmiosainen Kalevala-sarja esitettynä Kajaanin Kruununpuodin mäeltä. Esittäjinä Kajaanin Big Band johtajanaan säveltäjä. Solisteina Kalle FäIt, laulu, sekä Pentti Lahti, huilu ja tenorisaksofoni. Kalevala-sarja sisältyy Kajaanin Sana ja Sävel -tapahtumaan.
Viime vuosina ovat yhä useammat jazzsäveltäjät olleet kiinnostuneet musiikin kirjoittamisesta tekstiin tai tanssien siivitteeksi. Heikki Sarmanto on kotimaisista esimerkeistä tällä haavaa kaikkein huomattavin ja ajankohtaisin, koska hänen säveltämänsä New Hope Jazz Mass on juuri esitetty toistamiseen Amerikassa, tällä kertaa New Yorkissa pidetyssä Newportin jazzfestivaalissa.
Toisella suunnalla on jazzleirissä herännyt myös huomattavan voimakas kiinnostus maan omaa sanaa ja säveltä kohtaan. Karelia-yhtye oli yksi hiljalleen viriävistä kiinnostuksen aiheista kotimaiseen kenttään kuluvan vuosikymmenen alussa. Joitakin vuosia myöhemmin oli pianisti ja säveltäjä Eero Ojanen jo saanut valmiiksi, esityskuntoon ja lopulta levyalbumilleen neliosaisen Kalevala-kantaatin Väinämöisen soitto, joka on kirjoitettu neljälle laulavalle sooloäänelle ja jazzyhtyeelle.
Ilpo Saastamoinen, kitaristi, musiikkipedagogi, Suomessa ainutlaatuisen Kajaanin kunnallisen jazzyhtyeen johtaja ja nyttemmin viime kädessä suuriin kokonaisuuksiin tähtäävä jazz-säveltäjä, on ollut kiinnostunut oman maansa tarjoamista musiikki- ja lauluperinteestä jo iät ja ajat. Jo huomattavasti ennen työkauttaan mm. Karelia -yhtyeen rivistössä.
Niinpä kuuntelu ja tutustuminen hänen vastaesitetyn teoksensa partituuriin, osoittaa säveltäjän paneutuneen tehtäväänsä pitkän ajanjakson kuluessa. Muuten eivät Kalevala-sarjassa tehdyt ratkaisut olisikaan tuottaneet sellaista tyylillisesti varmaa jälkeä kuin nyt.
- Sillä vaikka jazz taipuu maailman notkeimpana musiikkina palvelemaan milteipä tekstuuria mitä hyvänsä, panevat suomen kielen taajaan esiintyvät konsonantit aina sävelten tekijät jossain määrin ymmälleen. Kansanmusiikin osuuden Saastamoinen sanoo halunneensa nimenomaan tähän tehtävään ryhtyessään kutistaa mahdollisimman vähiin ja liikkua sen vastapainoksi sitäkin runsaammin jazzilmaisun parissa. Kruununpuodin mäellä nautitut vaikutelmat osoittavat säveltäjän onnistuneen pyrkimyksissään tekemänsä ennakkosuunnitelman mukaan.
Kajaanin kaupunki on keskikesäistä Sana ja Sävel -kulttuuririehaansa varten rakentanut sinänsä oivan lavan Kruununpuodin mäen loivaan kupeeseen, jonka rinne sitä paitsi suo yleisölle runsaasti tilaa ja hyvän näkyväisyyden estraadille, mutta aivan liian pienen suurta orkesteria, solisteja ja kapellimestaria varten. Niinpä Kajaanin Big Band joutui levittäytymään lavan tilan loputtua sen taakse ajetun kuorma-auton lavalle sekä kompin että trumpettisektion osalta - seikka, joka ei varmasti ollut eduksi orkesterin sektioiden keskinäiselle kuuluvuudelle.
Loisteliaat solistit
Siitä huolimatta Kajaanin Bing Band ylti soitossaan laadukkaaseen suoritukseen varsinkin rytmisesti. Sillä teoksen tahtilajien ja tempojen muuttuvuuden takia kankeudet ovat kaiken aikaa väijymässä. Kalevala-sarjan tiukasta rytmisestä ryhdistä onkin suuri kiitos osoitettava rumpali Jussi Tegelmanille, vaikka tämä Kuopiosta lainattu rumpali nyt soitti oikeastaan ensi kertaa suuren jazzorkesterin kanssa.
Suurimman kuorman tulkinnassa kantaa kuitenkin - kapellimestari Saastamoisenkin ohittaen - soololaulaja Kalle Fält. Laulustemma kokonaisuudessaan ei kenties edellytä tekijältään aivan tavattoman suurta tekniikkaa, vaikkakin melodiat liikkuvat huomattavan laajalla alueella ulottuen yläreunastaan kaksiviivaiseen b:hen saakka. Mutta voimia, jopa tulkinnallista karheutta kaivataan sitäkin enemmän. Aivan tämän kuuleman perusteella onkin mahdotonta nimetä toista kotimaista laulajaa, joka näin jazztyyppisen tekstin pystyisi saamaan elämään Fältiä, paremmin. Ehkä sentään Pepe Willberg?
Kalevala-sarjan kolme osaa tarjoaa melko runsaasti soolotilaa myös teoksen toiselle solistille, Pentti Lahdelle, ja hänen huilulleen mutta sitäkin enemmän tenori-saksofonille. Raju tunneperäinen paneutuminen tähän tehtävään on niinikään välttämättömyys.
Ensimmäinen koitos odottaa saksofonisolistia jo teoksen ensi osassa, jossa soolon taustalla soivat ainoastaan puhaltajien akordit läsnä olevan tempon saadessa aivan tarkan hahmon vasta myöhemmin.
Myös Lahdelle tehtävä oli kiistaton voitto ja hieno osoitus hänen nopeasta omaksumiskyvystään, vaikka jokunen pienempi rike vastukseksi sattuikin. Joutuuhan Lahti haasteen eteen melko lyhyellä varoitusajalla Juhani Aaltosen yhtäkkiä sairastuttua.
Merkittävä lisä kotimaiseen suurten jazzorkesterien teosluetteloihin. Tosin Kalevala-sarjaan tullaan myöhemmin kytkemään myös toinen kolmiosainen sarja, jotka yhdessä tulevat muodostamaan miltei kaksituntisen kokonaisuuden. Sen ensiesitys tähtäytyy kuluvan vuoden lokakuun loppupuolelle valtakunnallisille jazzpäiville, jotka tällä kertaa vietetään Kajaanin taideviikon yhteydessä.
JULIUS HEIKKILÄ
6 heinäkuuta 1979 Perjantaina - Kainuun Sanomat - Unto Torniainen: Raittinen ja Big Band Kajaanissa
(Kuvateksti: Jussi Raittinen ja osa Kajaanin Big Bandista konsertoi Kruununpuodin-mäellä keskiviikkona.)
Jussi Raittinen ja osa Kajaanin Big Bandista tarjosivat keskiviikkona Kruunun-puodinmäellä vaihtelevan ja leppoisan puolitoistatuntisen. Yleisöä oli paikalla nelisensataa ja se sai kuulla mainion näytön miten monipuolista Big band -musiikkia saa aikaan puhaltimin vahvistettu Kajaani Kvartetti osaavan laulusolistin kanssa.
Jussi Raittisen ja säestävän kokoonpanon ohjelmisto oli laaja-alainen ja konsertissa liikuttiin joustavasti New Orleans'in rhytm & bluesista jazz-evergreeneihin ja olipa mukana tuhtia rock-musiikkiakin. Konsertti sujui varsin lupsakoissa merkeissä ja Jussin jouheva juontaminen loi Kruununpuodinmäelle viihtyisän tunnelman.
Jussi ja kumppanit aloittivat Orleans-klassikolla "Sea Cruise" ja jatkossa siirryttiin 60-luvun soul-musiikin pariin. "Hold On I'm Coming" oli jo varsin mallikas suoritus.
Iltapäivän hienoin esitys oli pop-klassikoksi luettava "That Lucky Old Sun", jossa Jussi näytti tulkitsijan taitonsa ja Big Bandin muusikot olivat hyvin juonessa mukana.
Konsertin muihin huippuhetkiin on luettava mainiosti svengannut "Muori ei siedä musaa tuvassaan", jämerästi laulettu "You've Lost That Loving Feeling" ja voimakastunnelmainen "Pakoon maailmaa".
Jussi Raittinen hoiti solistinosuutensa tyylikkäästi ja osoitti monipuolisilla tulkinnoillaan hallitsevansa monia pop-musiikin osa-alueita.
Kajaani Kvartetin ja Big Bandin puhaltajistosta kootun ryhmän soitanta oli muutamasta kömmähdyksestä huolimatta varsin mallikasta.
Rankka harjoitusohjelma Ilpo Saastamoisen "Synty"-sävellyksen kimpussa oli tyhjentänyt soittajien takin ja varsinkin sooloista oli puhti kokolailla pois.
Kokonaisuudessaan Jussi ja yhtye tarjosivat kuitenkin mukavaa kuultavaa ja paikalla ollut yleisö palkitsikin esittäjät runsailla aplodeilla.
UNTO TORNIAINEN