1983-85 BB-KALEVALA III

6.8.83 la         Nurmes, Bomba-talo, Kalevala -sarjan esitys JBB
                    - Pepa Päivinen ja KF solisteina
"Linnut puuhun laulamahan, rastahat iloitsemahan"- jazzinkin tahdissa

"Ilpo Saastamoinen osoitti, kuinka uljas tulos voidaan saada yhdistämällä kansanmusiikkia ja jazzia." näin kirjoitti kriitikko Lauri Karvonen Jyväskylän talvessa 29.1.1983 kantaesitetystä [!], Ilpo Saastamoisen säveltämästä ja johtamasta "Kalevala-sarjasta". Bomban Juhlaviikoilla "Kalevala-sarjan" esittää 6.8.1983 myöhäisillan konsertissa JYVÄSKYLÄN BIG BAND. Konsertin johtaa säveltäjä Ilpo Saastamoinen ja solisteina ovat Kalle Fält, laulu ja Pertti Päivinen, saksofoni.

ILPO SAASTAMOINEN aloitti ammattiuransa vuonna 1966 ja kuuluu Bomban Juhlaviikkojen toisen muusikko/säveltäjänimen Seppo Paakkunaisen tavoin vanhaa ja uutta musiikkia uraauurtavalla tavalla yhdistäneisiin taiteilijoihimme. Hän on ollut mukana monissa eturivin kokoonpanoissa (esim. Piirpauke), esiintynyt useissa eri maissa, ollut luomassa suomalaisen kevyen musiikin koulutusta sekä alan järjestöjen perustaja- ja luottamusjäsenenä turvaamassa suomalaisten muusikoiden työskentelymahdollisuuksia.

Mahtavan "Kalevala-sarjan" säveltäminen kuuluu Ilpo Saastamoisen viimeisimpiin saavutuksiin. Aivan Pielisen rannassa sijaitseva Bomban kesäteatteri luo vaikuttavan taustan tälle seitsenosaiselle sävelteokselle, jonka osat on otsikoitu Kalevalan ensimmäisten runojen mukaisesti: Maailman synty, Sotkan muna, Väinämöisen synty, Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato. "Siit' alkoi salot silota, metsät mielin kasvaella: Lehti puuhun, ruoho maahan, linnut puuhun laulamahan, rastahat iloitsemahan, käki päällä kukkumahan. Kasvoi maahan marjanvarret, kukat kultaiset keolle, ruohot kasvoi kaikenlaiset, monenmuotoiset sikesi."
[Sama kirjoittaja kuin Karjalan maan arvostelussa?]

 

> 9.8.83         Karjalan Maa (Joensuu - Kepu) - Big Band kajautti Kalevala-sarjan
Kalevala on innoittanut monia taiteentekijöitä uusiin, vaativiin suorituksiin. Niin myös Ilpo "Ilja'' Saastamoista, joka innostui säveltämään seitsenosaisen Kalevala-sarjan vuosina 1979-80.

Piirpaukessa mukana soittava Ilpo on johtanut Big Band'ia Kalevala-sarjan merkeissä aiemmin mm. 1980 syksyllä Kajaanissa ja tänä vuonna Jyväskylän Talvessa. Uudesta konsertista Ilpo Saastamoinen ei osannut tarkkaa ajankohtaa vielä sanoa; Helsingin Juhlaviikkojen kanssa on kyllä alustavasti jo keskusteltu, siellä soittavasta yhtyeestä ei ole vielä tietoa, hän kertoi.

Myöhään lauantai-iltana pidetty konsertti tarjosi Kalevalaistunnelmia kesäteatterin upeissa kulisseissa - takana siintävä Pielinen loi lisäksi oman tunnelmansa. Yli kaksikymmentä soittajaa sisältävä Big Band, solisteinaan Kalle Fält, laulu ja Pertti Päivinen, huilu ja saksofoni, viihdytti jazz-diggareita yli puolentoista tunnin konsertilla.

Jyväskylän Talvessa esiintyneellä Big Band'illa oli apunaan kapellimestarinsa Ilpo Saastamoisen pastellitöitä ja Kainuun korpimaisema -valokuvia dioina seinälle heijastettuna [!]. Dioja oli noin 250 kappaletta luomassa Kalevalaishenkeä.

Lisäksi Ilpo Saastamoinen kertoi, kysyttäessä onko hänellä jatkoa Kalevalaistekstiin sävellyksiin, että aihe on kyllä pohjaton, töitä sen kanssa riittäisi.

Nurmeksessa kuultiin puolentoista runon pätkä, mistä Ilpo on itse jaotellut seitsemän osaa: Maailman synty, Sotkan muna, Väinämöisen synty, Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato. ''Siit' alkoi salot silota, metsät mielin kasvaella: lehti puuhun, ruoho maahan, linnut puuhun laulamahan, rastahat iloitsernahan, käki päällä kukkumahan. Kasvoi maahan marjanvarret, kukat kultaiset keolle, ruohot kasvoi kaikenlaiset, monenmuotoiset sikesi."

 

9.8.83                  Ylä-Karjala (Nurmes):
Kalevala-sarja iltakonserttina - Jyväskylä Big Band esiintyi kesäteatterissa
Bomban juhlaviikkojen tuomana esiintyi Jyväskylän Big Band Bomban kesäteatterissa lauantai-iltana esittäen Ilpo Saastamoisen säveltämän Kalevala-sarjan. Säveltäjä johti Big Bandia konsertissa.

Kalevala-sarja on tehty puolestatoista runosta Kalevalasta, joista Ilpo Saastamoinen on itse jaksotellut seitsemän eri osaa: Maailman synty, Sotkan muna, Väinämöisen synty, Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato.

Illan solisteina olivat Kalle Fält laulu ja Pertti Päivinen, saksofoni ja huilu. Jyväskylän Big Bandissa oli 24 soittajaa ja kyllä nämä ammattilaiset saivat yhdistetyn kansanmusiikin ja jazzin soimaan muhkeasti kesäteatterissa.

Tällä kokoonpanolla Kalevala-sarja on esitetty aikaisemmin Jyväskylän Talvessa helmikuun lopulla, kantaesityksensä sarjan alkuosa sai -79 ja loppuosa -80 Kajaanin Big Bandin esittämänä.

Kalevala-sarjaan kuuluu lisäksi kahdensadan viidenkymmenen diakuvan sarja, joista pääosa on kuvattu Kainuussa, mutta joukossa on kuvia myös Israelista, Intiasta ja 70 pastellityötä. Kesäteatterissa ei valitettavasti ollut mahdollisuutta toteuttaa kuvien näyttöä.

Säveltäjä Ilpo Saastamoinen totesi konsertin jälkeen ilman viileyden ja kuuluvaisuuden olleen ongelmina esityksen aikana. Seuraavasta esiintymisestä hän ei pystynyt kertomaan mitään varmaa, Helsingin juhlaviikoista on kuitenkin neuvoteltu.

 

31.8.83 Iisalmen Sanomat - Nadja Nowak:  Jazzahtavan kalevalainen Kalle Fält

... Kalle Fältistä on monenlaista mielikuvaa. Joskus 70-luvulla hän oli TV:n musiikkiohjelmistakin tuttu - joku jaksanee muistaa vuoden -75 ja kappaleen Kouluun kouluun. Näinä aikoina koulukehoitukset ovat vaihtuneet huikeisiin Kalevala-tulkintoihin Ilpo Saastamoisen Jazz-Kalevalassa. Siinähän Kalle Fält tulkitsee huimalla laulullaan ja herkällä huilullaan Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa...

... Yhteistyö keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kanssa ei ainakaan kirjoitushommien takia keskeydy, sillä suunnitelmissa on mm. koulukonsertteja. Unohtaa ei myöskään pidä lähestyvää Kalevalan juhlavuotta -85, johon jazz-Kalevalan joukkue on rynnistämässä täysillä mukaan...

 

 

 

5.-6.5.84         Oriveden opisto - "Kalevalaisen musiikkiperinteen seminaari" (la-su)

         (Määttälä-Asplund-Kolehmainen-Rausmaa-Knuuttila-Laitinen-Mäkinen)

         5.5. la klo 12.30          IS: "Kalevala innoittajana"

         - Mitä me uskallamme tehdä säilyttääksemme Kalevalan elävänä?

 

 

 

4.8.1984 KSML (?) Pielavesi-Keitele -päivillä Pikeman taidenäyttely:

> Keskisuomalainen - IP: Kalevalan ja unen maa

Pikeman - Pielaveden, Keiteleen ja Maaningan kuvataideyhdistyksen - kesänäyttely sisältää muutaman piristävän poikkeuksen yleisestä harrastelijatasosta: Juha-Pekka Pärnäsen surrealistiset öljymaalaukset ovat kuin kuvauksia unimaailmasta ja muusikko Ilpo Saastamoinen puolestaan kuvaa pastellitöillä Kalevalaa.

...Mielenkiintoisia ovat myös keiteleläisen muusikko-säveltäjä Ilpo Saastamoisen pastellityöt "Keksi polven veen emosen", "Tuli sotka suora lintu" ja "Se oli synty Väinämöisen Ilmattaren emosta". Ne kuuluvat 70 työtä sisältävään kokoelmaan, joka syntyi nelisen vuotta sitten Ilpo Saastamoisen säveltäessä Kalevala-sarjaansa.

 

22.7.84 Iisalmen Sanomat  - KM: Pikeman näyttelyssä kiinnostavia töitä.

...Säveltäjä-muusikko Ilpo Saastamoinen on mukana kolmella modernisti käsitellyllä Kalevala-aiheella...Näyttely on ollut jo esillä Maaningalla, jossa sen jurytti Pauli Martikainen.

 

Kirje Matti Varikselle: 30.10.84 > Ks. PÄIVÄKIRJA-osa        

 

02.11.         84         - Entäpä, jos Kalevala onkin ennustus, jonka varhaiset runolaulajat ovat sanelleet? Kali-Yuga... Rauta-aika... Iso tammi... Jospa sitä pitääkin lukea takaperin, alkaen lapsen synnystä...

 

4.11.84         - Lukenut Matti Varikselta lahjaksi saamani W. Angervon Kalevalaisten esi-isiemme usko sekä Haavion Väinämöinen.

 

6.11.84         ‹ Erik Gullman: Väinämöinen.

 

5.12.84 Iisalmen sanomat: Kalevalan juhlavuonna Ylä-Savossa:

Muistomerkkejä runonlaulajille ja -kerääjille

... Pielavedellä juhlavuoden tapahtumiin kuuluu "Unohtuneet musiikkikulttuurit"

-seminaari, jossa tulevat esille Kalevala-aiheiden käyttö improvisoidussa musiikissa sekä suomalais-ugrilaiset musiikki-kulttuurit.

Keväämmällä Pielavedellä kuullaan myös yksi kantaesitys, Ilpo Saastamoisen mies-kuorosävellys "Antero Vipunen". Kantaesitys on osa Pielaveden mieskuoron 30-v.-juhlakonsertin ohjelmistoa.

 

- Pielavedellä Reijo Wileniusta kuuntelemassa 23.1.85

[Esitelmä: "Kalevala ja henkinen kasvu" - 27.1.85 su Iisalmen Sanomat

- Kalervo Manninen: Kalevala, kansanrunoutemme tiivistelmä (ref.)]

 

> 27.1.85         Iisalmen Sanomat - Rauni Paananen:

(Katkelma > Isot henkilöhaastattelut 81-89) "Kansanmusiikilta haaste läntiselle nykymusiikille"

(Kuvateksti I: - Jokainen aikakausi voi lähestyä kansalliseepostamme omalla tavallaan, sanoo sävellyksissään taidemusiikin ja kevyen musiikin rajaa onnistuneesti hämärtänyt Ilpo Saastamoinen. Laajan orkesterisarjansa lisäksi hän on säveltänyt Kalevala-aiheen myös mm. mieskuorolle. "Antero Vipusen" kantaesittää Pielaveden mieskuoro huhtikuussa.

Kuvateksti II: Iisalmelainen musiikin monitoimimies Kalle Fält on Saastamoisen Kalevala-sarjan laulusolisti UMO:n konsertissa. Tekstin edetessä tammen kaatumiseen tulee musiikissa regressio, 24 melodiaa palauttavat mieleen eletyn elämän moninaisuutta.)

Kalevalan juhlavuosi on nostanut monella tavalla esille myös kansanmusiikki-kulttuureja ja vanhoja kansansoittimia. Jo vuosikausia niiden parissa on viihtynyt keiteleläinen Ilpo Saastamoinen, muusikko, säveltäjä ja kirjailija. Hänen mielestään viime aikoina herännyt harrastajien kiinnostuminen ei suinkaan ole mikään vähäteltävä muoti-ilmiö, vaan vakavasti otettava yritys paneutua meidän omaan suomalais-ugrilaiseen menneisyyteemme.

...Kalevala-sarjaa UMO:n esittämänä

Ilpo Saastamoisen mittavaa sävellystä, Kalevala-sarjaa kuullaan kevään kuluessa, Kalevalan päivän tienoilla radiosta ja televisiosta. Koulutelevision lähetyksiin sopii sävellyksen toinen osa, Iso tammi, mutta Radio 2 äänittää koko teoksen alusta loppuun saakka. Äänitys tehdään UMO:n kanssa samassa studiokonsertissa, jonka Saastamoinen itse johtaa. Solisteina ovat Kalle Fält ja Pentti Lahti, kuten Jyväskylässäkin, missä esitys sai osakseen laajaa huomiota.

Sävellystyö sai alkunsa Kajaanin kulttuurilautakunnan pyydettyä sävellystä kesän 1979 Sana ja Sävel -tapahtumaan. - Sävellyksen oli alunperin tarkoitus olla paljon lyhyempi, mutta se alkoi kasvaa käsissä. Sävelsin silloin myös toisen osan - tai se syntyi, en oikeastaan voinut muuta kuin seurata miten pitkä siitä tulee. Se ei tavallaan ollut hallussani enää vaan oli pakko kirjoittaa mitä tuli. Ensimmäinen osa esitettiin Kajaanissa kyseisenä kesänä; Saastamoinen sanoo.

Kuulijalle Saastamoisen Kalevala-sarja tuo kansalliseepoksen sisällön nautittavan lähelle. Sävellyksen sanoitus alkaa Kalevalan ensimmäisestä, luomista kuvaavasta runosta, ja päättyy toisen runon Kokko-tarinan alkuun.

Kalevala-aiheet ovat kautta vuosisadan olleet ns. klassisten säveltäjien yksin-oikeutena, ehkä joitakin teatteritulkintoja lukuun ottamatta. Saastamoisen mielestä nekin ovat olleet melko traditionaalisia. Uutta nykyaikaa kuvastava lähestymistapa hänen mielestään on vasta Rauta-ajassa.

- Rauta-aika on oire siitä, että eeposta voidaan lähestyä niin monella tavalla kuin on aikakausiakin jolloin sitä tulkitaan. Tässä minun hommassani on pyrkimys vähän samaan.

Jyväskylän konsertissa esitykseen liittyi lähes 250 diakuvaa Ilpo Saastamoisen Kalevala-aiheisista noin 70 pastellityöstä, joissa taiteilija surrealistista lähestymis-tapaa käyttäen tutustuttaa katsojansa Kalevalan maailmaan. Alkuperäistyöt ovat edelleen Keiteleellä, ja toimivat hyvin esim. kuvataidenäyttelynä. Syksyllä 1980 kyseinen näyttely oli esillä Kostamuksessa, ja muutamia töitä on ollut myös Pikeman näyttelyssä...

 

17.2.85         Saarijärvi, Hotelli Menninkäinen (Eeva Oravuo): Suom.ugr. al. Musa

         Opettajat Raija Saarela ja Ilpo Saastamoinen

         (17.2.85 su 9-11: Suomalais-ugrilaisen kielialueen musiikki,

         - klo 13-14.30  Kalevala säveltäjän näkökulmasta (& 16.2. seminaari?)

 

7.2.85 ke Iisalmen Sanomat: Saastamoista ja Virkkiä uusintoina (Irtoleike)

Keiteleläisen Ilpo Saastamoisen säveltämästä Kalevala-sarjasta on radiossa jo kuultu ensimmäinen osa, Synty. Se uusitaan perjantaina yleisohjelmassa klo 20.50.

Sarjan toinen osa, koulutelevision ja radion yhteislähetyksenä eilen kuultu Iso tammi uusitaan myös perjantaina, mutta vain televisiossa klo 12.25.

Esiintyjänä on UMO, solisteinaan iisalmelainen Kalle Fält (laulu) sekä Pentti Lahti (saksofoni).

 

21.2.85 to PieKei: Saastamoisen Iso Tammi televisiossa ja radiossa

(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen esiintyy kapellimestarina tässä esiintymisasussa. Vaatekappale jäljittelee shamaanin pukua. Myös konsertin solistit tullaan näkemään saman tapaisissa asuissa.)

Uuden Musiikin Orkesteri, UMO esittää tiistaina 26. päivänä helmikuuuta koulu-television lähetyksessä Ilpo Saastamoisen säveltämän Kalevala-sarjan Iso Tammi. Lähetys nähdään 1-kanavalla kello 10.10 sekä uusintana saman viikon perjantaina kello 12.25. Ohjelma kuullaan samanaikaisesti radiossa. Kapellimestarina on säveltäjä itse. Solisteina ovat Kalle Fält lauluja Pentti Lahti saksofoni.

Tiistain ja perjantain koulutelevision ja radion yhteislähetyksenä kuullaan Saastamoisen Kalevala-teoksen teoksen jälkimmäinen osa. Esitys sisältää osat: Sampsa Pellervoinen, Tammen Kasvu, Vaskinen Mies sekä Tammen Kaato. Radio lähettää teoksen alkuosan jo maanantaina 25. päivänä helmikuuta rinnakkais-ohjelmassa kello 12.50, jolloin kuullaan sarjan osat Maailman Synty, Sotkan Muna ja Väinämöisen Synty. Sama kuullaan uusintana radion yleisohjelmassa perjantaina 1. päivänä maaliskuuta kello 20.50. Televisiossa ja radiossa kuultavien esitysten pituudet ovat 40 minuuttia.

Ilpo Saastamoisen Kalevala- sarjan ensiesitys kuultiin runsas vuosi sitten Jyväskylän yliopiston juhlasalissa. Tuolloin esittäjä oli Jyväskylä Big Band,  solisteina Kalle Fält ja Pentti Lahti.

 

21.2.85 to Savon Sanomat (Irtoleike > Lehtiartikkelit 67-90):

Monto, Äkkijyrkkä, Saastamoinen - Kolme vuoden apurahaa Kuopion läänissä

Kun kiireinen peruskoulun opettaja ja muusikko sai tietää myönnetystä apurahasta, oli juuri päättynyt kahden viikon tiivis työrupeama. Koulutelevisio oli kuvataltioinut yhdessä radion kanssa Saastamoisen kaksiosaisen, kansalliseepoksen puolitoista ensimmäistä runoa käsittävän Kalevala-sarjan. Sävellys syntyi vuosina 1979-80. Ensi viikolla nähtävässä televisioesityksessä soittaa saksofonistisolistina Pentti Lahti ja laulusolisti on Kalle Fält. Esityksen soittajisto on UMO eli Uuden Musiikin Orkesteri.

 

 

22.2.85 pe         Warkauden lehti: Omaperäinen Pohjantahti luo perinteestä uutta

... Viimeisin suururakka on Kalevala-sarjan valmistuminen, joka kuullaan ensi viikolla radiossa sekä televisiossa.

- Kalevala-sarja oli mielenkiintoinen haaste. Se vaati laajaa perehtymistä kalevalaiseen kirjallisuuteen sekä suomalaiseen kansanperinteeseen yleensä. Kun kalevalainen maailma alkoi hahmottua yksityiskohtaisesti, pääsi Kalevala-sarjan synty liikkeelle, Ilpo kertoo sarjan syntyvaiheista.

 

Iso Tammi

Kalevala-sarjan tekstit ovat suoraan Kalevalan toisesta runosta, jossa Väinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään.

"Joka ilta kasvaa yön tammi levittäen tumman oksistonsa maailman peitoksi. Päivä päivältä kasvaa hengen pimeys levittäen rakkaudettoman synkkyytensä heikon lepattavan järjen valon ylle rakkaudettomassa maailmassa. Joka aamu tulee vaskinen olematon mies täynnä kalpeaa kajastuksen hohdetta - kasvaen lopulta niin suureksi ettei sitä enää erota. Antaa ihmisille pienen mahdollisuuden etsiä tietoa päivän ajan, koska tietoa ei osata etsiä yöllä."

Tässä ote Ilpon Kalevala-sarjasta, jonka hän sävelsi vuosina 79-80 laulusolisteille, saxofonisolistille ja big bandille.

Teoksen esittävät Uuden Musiikin Orkesteri UMO solisteinaan Kalle Fält, laulu ja Pentti Lahti, saxofoni. Teoksen johtaa säveltäjä.

Esityksen ensimmäinen osa on kuultavissa radion rinnakkaisohjelmassa 25.2. klo 12.50 ja yleisohjelmassa 1.3. klo 20.50. Toinen osa esitetään koulu-TV:ssä tiistaina 26.2. klo 10.10 ja perjantaina 1.3. klo 12.25.

 

24.2.85 su         Keitele klo 13 - Kalevala-juhla kirkonkylän ala-asteella

         - Ilona Saastamoinen: Konevitsan kirkonkellot (kantele)

         - IS: "Väinämöisen soitto" - 9.lk

26.2.85 ti Iisalmen Sanomat: Sammon tarinaa katseltiin Keiteleellä (Irtoleike)

...Juhlan päätösnumerona nähtiin ja kuultiin Ilpo Saastamoisen säveltämä, sovittama ja johtama Väinämöisen soitto. Esitykseen osallistuivat 9. luokan oppilaat. Väkeä juhlassa oli n. 400 henkeä. - KMK -

> 28.2.85 to PieKei: Keiteleen Kalevala-juhla koulunuorison voimannäyttö

(Kuvateksti: Väinämöisen laulun kantaesittäjät Ilpo Saastamoinen, Timo Nykänen, Heikki Jalkanen ja Eero Siekkinen. Kuvasta puuttuu huilisti Kirsi Kuusela.)

Kalevalan 150-vuotisuuden yleisötilaisuuksista ensimmäinen Keiteleellä pidettiin sunnuntaina kirkonkylän ala-asteella koululais- ja opettajavoimin. Esiintyjäkaarti koostui ala-asteiden sekä yläasteen oppilaista. Parituntisen ohjelman runko oli kalevalaisen runon laulantaa ja lausuntaa. Koko talven kestäneet ohjelma-harjoitukset oli otettu tosissaan ja tämä näkyi tilaisuuden sujuvuutena kaikin osin.

Juhlan musiikki ja runot noudattelivat Kalevalan perinteisiä tekstejä mutta sisälsivät myös kalevalamittaan puettua tekstiä nykyajasta. Kirkonkylän näytelmäkerhon pitkä näytelmä Sammon tarina oli ala-asteen oppilaiden nautittava näyttö koko talvi-sydämen kestäneestä näytelmäharjoittelusta. Sammon tarinan ohjanneen opettaja Helka Oittisen saarnat, kukkaset olivat vaatimaton kiitos uurastuksesta oppilaiden harrastustoiminnan hyväksi.

Sivukylien koululaiset toivat juhlaan oman panoksensa runsain runo- ja laulu-esityksin. Mukana oli Leppäselän, Kummunkylän ja Pohjois-Keiteleen oppilaita. Kulvemäki ja Hamula olivat jostain syystä pistäneet kynttilänsä vakan alle.

Ulla Kahisalon ohjaama kirkonkylän ala-asteen musiikkikerho toivotti salintäyteisen, arviolta 300-henkisen yleisön tervetulleeksi vanhalla kalevalaisella laululla, Kalevalainen vieraan tervehdys. Kalevalaisia säkeitä esittivät Leppäselän, Kummun-kylän ja Pohjois-Keiteleen oppilaat.

Anna- Liisa Huttunen oli ohjannut yläasteen yhdeksäsluokkalaisten laulukuvaelman Suomalainen rapsodia. Esitys koostui tunnetuista kansanlauluista, joissa tunnelmat vaihtuivat hauskasta ilonpidosta haikeuteen.

Leppäselän lasten esitykset on ohjannut Irene Rutonen, Kummunkylän koululaisia esiintymään on harjoittanut Helga Tabell. Pohjois-Keiteleen nousevaa nuorisoa Kalevalaan on luotsannut Terttu Tolonen.

 

 

Väinämöisen soiton kantaesitys

...Yleisön innostuneiden suosionosoitusten saattelemana saapastelivat juhlan päätösnumeron esittäjät estraadille. Ilpo Saastamoinen omaperäisessä shamaani-puvussaan marssitti yleisön eteen Timo Nykäsen bassokitaroineen, Heikki Jalkasen kitaroineen ja Eero Siekkisen noitarumpuineen ja Kirsi Kuuselan huiluineen. Yläasteelta koottu 16 tytön "enkeli-kuoro" ryhmittyi bändin taakse. Maestro itse soitti kitaraa.

Väinämöisen soitto kuultiin sunnuntaina kantaesityksenä.

         Kalevala-juhlan aineellisesta puolesta oli lähtenyt huolehtimaan kunta. Se järjesti kuljetuksen kirkolle kaikilta juhlaan osallistuvilta         kyläkunnilta. Väliajalla hörpättiin kunnan jauhoista keitetyt kahvit.

Juhlan järjestelytoimikunnan puheenjohtaja opettaja Jaakko Huhta toivoi tilaisuuden päätyttyä keiteleläisen yleisön ottavan innolla vastaan tulevatkin Kalevala-aiheiset yleisötilaisuudet Keiteleellä.  (> Ks. PieKei 28.2.85: Kansanmusiikkiseminaarissa kalevalainen sävelmaailma)

 

25.2.85 Savon Sanomat: Synty- Kalevala

Synty on ensimmäinen osa Ilpo Saastamoisen säveltämästä Kalevala-sarjasta laulu-solisteille, saxofonisteille ja big bandille. Teoksen toinen osa, 'Iso Tammi', esitetään tiistaina 26.2. klo 10.10 yhteislähetyksenä radion rinnakkaisohjelmassa ja koulutelevisiossa. Sen esittävät Uuden Musiikin orkesteri, Kalle Fält, laulu, ja Pentti Lahti, saxofoni. Esitykset johtaa säveltäjä itse.

Kalevala-sävellysteoksen lähtökohtana on ollut mm. suurmuotorakenteen kokeilu  big bandilla. Teoksen sointuajattelussa Saastamoinen kertoo hakeneensa lähtö-kohtia enemmän mm. gruusialaisesta laulumusiikista kuin perinteisestä jazz-soinnuttelusta.

Monine improvisointikohtineen 'Synty' ja 'Iso Tammi' lähestyvät Kalevalaa uudesta näkökulmasta, mutta on kuitenkin muistettava, että kalevalainen runolaulu kulki ihmiseltä ihmiselle perinteenä ja sekin perustui suurelta osin improvisoinnille ja vapaalle fantasian käytölle.

Saastamoinen sävelsi Kalevala-sarjansa vuosina 1979-1980. Hän perehtyi kalevalaiseen kirjallisuuteen ja suomalaiseen kansanperinteeseen. Hän kertoo uppoutuneensa työhönsä niin, että se alkoi hahmottua yksityiskohtaisiksi kuviksi. Sävelteoksen ohessa syntyikin Kalevalan innoittamana proosarunoutta sekä maalauksia.

- Radion rinnakkaisohjelma klo 12.50.

 

25.2.85 Uusi Suomi: Kalevalaa big bandille

Synty ja Iso Tammi - ne on Ilpo Saastamoinen valinnut Kalevalasta oman musiikillisen mielikuvituksensa lähtökohdiksi ja tehnyt niistä sävellykset.

- Rinnakkaisohjelma klo 12.50 Synty. Uuden Musiikin Orkesteri esittää ensimmäisen osan IS:n sävellyksestä Kalevala.

26.2. ti Koulutelevision ja radion rinnakkaisohjelman yhteislähetys klo 10.10. Iso Tammi. (25.2.85 US

 

25.2.85 Ilta-Sanomat: Kalevala soi uudesti nähtynä

Ro klo 12.50         Kalevalan juhlaviikko jatkuu komeasti Ilpo Saastamoisen säveltämällä Kalevala-sarjalla, joka kuullaan kahtena osana, ensimmäinen, Synty, tänään ja toinen, Iso Tammi, huomenna.

Kalevala-sarja on tehty laulusolistille, saxofonistille ja big bandille. Saastamoinen sävelsi sen vuosina 1979-1980. Kalevalaan ja kansanperinteeseemme perin juurin

perehtyessään Saastamoinen innostui siitä niin, että sävelteoksen ohessa syntyi myös proosarunoutta, jopa maalauksia.

Ilpo Saastamoinenhan on kajaanilainen [!] säveltäjä ja sieltä on myös sarjan solisti Kalle Fält. Hän on tuttu mies 70-luvulta jazzmuusikkona ja -laulajana.. Hän soitti Jormas-yhtyeessä saksofonistina. Kalevala-sarjan tulkinnassa saksofonia soittaa Pentti Lahti. Orkesterina on Uuden Musiikin Orkesteri, jota johtaa säveltäjä itse.

Toinen osa Iso Tammi kuullaan yhteislähetyksenä Koulu-Tv:ssä ja radion rinnakkaisohjelmassa tiistaina klo 10.10.

Koulu-TV:n ja radion yhteislähetykset Kalevala-viikolla uusintoineen

- Uuden Musiikin orkesteri UMO

 

25.2.1985 Helsingin Sanomat - Lauri Karvonen:

Kalevalaa big bandille - UMO esittää Ilpo Saastamoisen sävelteoksen

ro tänään 12.50 (> Ks. jpg.: TV-Kalevala HS-25.2.85.jpg)

Ilpo Saastamoisen säveltämästä Kalevala-sarjasta kuullaan tänään sen ensimmäinen osa, Synty. Esitys uusitaan perjantaina yleisohjelmassa 20.50.

Sarjan toinen osa, Iso tammi, nähdään ja kuullaan huomenna kello 10.10 Koulu-television ja radion yhteislähetyksenä. Se puolestaan uusitaan perjantaina, mutta vain televisiossa, 12.25.

- Saastamoisen runsaasti yli tunnin kestävä suurteos on kunnianhimoisimpia sävellyksiä, mitä meillä big bandille on koskaan kirjoitettu.

Kalevalaiseen ja yleensä kansanperinteeseemme perinpohjin tutustunut säveltäjä on monta kertaa aikaisemminkin kunnostautunut ennakkoluulottomana kansanmusiikki-, jazz- ja rock-ainesten yhteensulattajana. Suurimuotoisuudessaan Kalevala-sarja kuitenkin poikkeaa aikaisemmista teoksista.

Sen tekstipohjana on Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa, joiden tekstin tulkitsee laulaja Kalle Fält. Tapahtumat käsittelevät siis maailman syntyä, Sampsa Pellervoista ja tämän kylvämää tammea sekä lopuksi suureksi uhaksi kasvaneen tammen kaatoa.

Säveltäjän mukaan sarjasta noin puolet on kirjoitettu jazzinomaisesti, loppu on enimmäkseen kansanmusiikkiperäistä. Myös klassisen musiikin sovituksellisia kikkoja on käytetty hyväksi, kuten myös tekijän omintakeisia ratkaisuja, joille malleja ei ole.

Esityksen tärkein ja kantavin solisti on Kalle Fältin ohella Pentti Lahti, jonka ilmaisu on erinomaisen selkeää ja tunnevoimaista, olipa soittimena sitten tenori-, sopraano- tai baritonisaksofoni tahi bassoklarinetti.

Solistien tärkeys korostuu, sillä häpeällisen vähäisen harjoittelun vuoksi UMO ei yltänyt oppimiskäyrällä vielä nyanssoinnin asteelle ja ilmaisu on teoksen loppupuolella muutenkin hiukan hataraa. Toisaalta kuitenkin juuri ko. Tammen Kaato -jaksossa kuullaan hienoimmat orkesterisävyt ja vaikuttavimmat hartaat melodiat.

Televisioitavassa osassa ohjaaja Erkki Ilo operoi taitavasti miltei koko ajan lähi-kuvilla, itse asiassa orkesteria ei nähdä kertaakaan kokonaisena. Joukkoon on lisäksi miksattu henkeen sopivia historiallisia valokuvia, joista osa on I.K. Inhan ja Samuli Paulaharjun ottamia.

 

 

25.2.85 ma         Kalevala - Radio (12.50-13.30)

26.2. ti         Kalevala - Koulu-TV (+ radiouusinta) klo 10.10 - 10.55

> 1.3.85 pe klo 12.25 - 13.05 Kalevala - Koulu-TV (uusinta)

 

KOULU-TV: Iso tammi - Kalevalan juhlavuoden ohjelmia

Ilpo Saastamoisen säveltämä studiokonsertti... peruskoulun yläasteelle ja lukioon.

esittäjä: Uuden Musiikin Orkesteri, solistit: Kalle Fält (laulu) ja Pentti Lahti (saksofoni), Tuottaja Erkki Ilo - ohjelman saa nauhoittaa

 

"Tammi kuoli kello viisi iltapäivällä

kun ihminen niisti korvelta nenän, tukki koskien korvat,

laastaroi verkkonsa salmien suihin,

järvien selkään, karikkojen kupeisiin,

sokaisi virtsallaan lähteiden silmät,

puuteroi myrkyillään teiden posket,

leikkasi napaseudun naavaiset nuorat,

tallasi rikki kissankäpälät, kurjenpolvet ja kuolleenkourat,

katkoi kaarlenvaltikat ja sananjalat, söi ketunleivät ja linnunmarjat,

makasi karhunsammalen, sammutti metsätähden tuikkeen...."

 

"Joka ilta kasvaa yön tammi

levittäen tumman oksistonsa maailman peitoksi.

Päivä päivältä kasvaa hengen pimeys

levittäen rakkaudettoman synkkyytensä

heikon lepattavan järjen valon ylle rakkaudettomassa maailmassa.

Joka aamu tulee vaskinen olematon mies

täynnä kalpeaa kajastuksen hohdetta -

kasvaen lopulta niin suureksi ettei sitä enää erota.

Antaa ihmisille pienen mahdollisuuden etsiä tietoa päivän ajan,

koska tietoa ei osata etsiä yöllä."  

 

Iso Tammi on toinen osa Ilpo Saastamoisen säveltämästä Kalevala-sarjasta laulu-solistille, saxofonisolistille ja big bandille. Teoksen esittävät Uuden Musiikin Orkesteri UMO solisteinaan Kalle Fält, laulu ja Pentti Lahti, saxofoni. Teoksen johtaa säveltäjä. Yhteislähetys TV 1:n kanssa.

Ilpo Saastamoinen sävelsi Kalevala-sarjansa vuosina 1979-80 perehdyttyään sitä ennen kalevalaiseen kirjallisuuteen sekä suomalaiseen kansanperinteeseen yleensä. Säveltäjä itse kertoo uppoutuneensa työhön niin, että kalevalainen maailma alkoi hahmottua yksityiskohtaiseksi kuvaksi. Tästä tuloksena syntyi sävellyksen ohessa mm. yli 50 Kalevala-aiheista pastellityötä sekä Kalevalan inspiroimaa proosa-runoutta, josta yllä oleva näyte.

 

Ohjelmassa kuultavan Kalevala-sarjan toisen osan teksti on suoraan Kalevalan toisesta runosta, jossa Väinämöinen nousee puuttomalle maalle ja saattaa Sampsa Pellervoisen puita kylvämään. Sampsa kylvää mm. tammen, joka kuitenkin vasta uudelleen istutettuna kasvaa ja leviää yli koko maan ja estää lehvillänsä kuun ja auringon näkymästä. Pieni mies nousee merestä, kaataa tammen, jolloin kuu ja aurinko pääsevät taas näkyviin.

Teoksen musiikillisena lähtökohtana on ollut mm. suurmuotorakenteen kokeilu big bändillä. Nyt kuultavan osan kestohan on noin 40 minuuttia, ja big bandilla on enimmäkseen totuttu kuulemaan lyhyehköjä jazzahtavia kappaleita. Sen sijaan teoksen sointuajattelussa Saastamoinen kertoo hakeneensa lähtökohtia enemmän mm. gruusialaisesta laulumusiikista kuin perinteisestä jazz-soinnuttelusta.

Big band -saundeineen ja monine improvisointiosuuksineen Iso Tammi lähestyy Kalevalaa uudesta näkökulmasta, mutta on muistettava, että kalevalainen runolaulu suusta suuhun kansanperinteenä eläessään perustui sekin suurelta osin improvisoinnille ja vapaalle fantasian käytölle.

Teoksen filosofiasta puhuttaessa Ilpo Saastamoinen kysyy, missä tänä päivänä on se iso tammi, joka varjostaa elämäämme, ja kuka sen oikein kaataisi...  

 

Kalevalan juhlavuoden merkeissä yläasteen ja lukion oppilailla on mahdollisuus seurata sekä radiosta (vain tiistaina) että televisiosta Ilpo Saastamoisen kansallis-eepoksemme (sen toisen runon) innoittamana säveltämää studiokonserttia. Sävellys kuuluu ns. Kalevala-sarjaan, joka esitettiin ensimmäisen kerran noin vuosi sitten Työväen kulttuuritapahtumassa, XV:ssä Jyväskylän Talvessa. Sen osat ovat Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato. Jazz-pohjaisen konsertin johtaa säveltäjä.

Ks. ohjelman esittelyä myös Kouluohjelmat/Musiikki 1/1985 -lehdestä.

 

 

26.2.85 Helsingin Sanomat: Kalevalaa sävelin ja kuvin

26.2.85 Savon Sanomat (Kuva: Synty ja Iso Tammi ovat IS:n Kalevala-sarjan osat, jotka on sävelletty big bandille. Iso Tammi esitetään koulutelevision ja radion yhteislähetyksenä rinnakkaisohjelmassa tiistaina 26.2. klo 10.10.)

 

Päiväämätön: Viikon [25.2. - 3.3.] musiikkiannissa kiinnittyy huomio sanaan Kalevala. Mitään ei tapahdu, ellei se jotenkin liity Kalevalan 150-vuotisjuhliin. Ei siinä mitään vikaa ole, mutta siinä on, että suurin osa musiikkiohjelmista kuulostaa mitättömältä pannukakulta television surkean äänentoiston ansiosta.

TI KOULU-TV 10.10-10.55 TV I ISO TAMMI

Ilpo Saastamoisen Kalevala-sävellys UMO-orkesterin toteuttamana tuo piristävän poikkeuksen kansalliseepoksemme sävelellisten kuulokuvien ilmaisukenttään. Nyt on edetty jo sävellyksen toiseen osaan, mutta vielä ehtii mukaan juoneen.

Pentti Lahden saksofonisoolot ja Kalle Fältin lauluosuudet antavat näyttöä Kalevalan väkevyydestä. Esitys on kuultavissa yhteislähetyksenä ro:ssa ja uusintana pe 12.25-13.10 TV 1. Kapellimestarina esiintyy säveltäjä.

 

26.2.85         Vaasa - Terve Ilpo!

Hyvä Ilpo Saastamoinen

UMO uljas soittokunta

Te sen teitte taitavasti

Mieleiseksi jazzi kansan

Säilyi sävy vanhan Väinön

Ilo Ilpo veitikkaisen

Kauan kesti kuulostella

Vaan piti vanha sananparsi

Odottavan onkeen kala tulevi

Vonkale vailla vertaa

Tuumii poika Pohjanmaalta

Polvelta Suomiäidin

Rumpuveikko varsinainen

Ystävä iänikuinen

Kosken akan komia poika.

Arto (Koski)

 

28.2.85 PieKei: Kansanmusiikkiseminaarissa kalevalainen sävelmaailma (Irtoleike)

Kansanmusiikkiseminaari "unohtuneet musiikkikulttuurit" toteutetaan tänä vuonna Kalevalan 150-vuotisjuhlan sävyttämänä. Kurssipaikkakunta on Pielavesi ja ajankohta 15.- 17. maaliskuuta. Seminaarissa tutustutaan lähinnä kalevalaisen sävelmaailman sovellutuksiin improvisoidussa musiikissa. Tutustumisen kohteena on myös suomalais-ugrilainen musiikki laajemmin.

Aiheita lähestytään luentojen, soivien esimerkkien sekä runsaiden käytännön harjoitusten myötä. Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua ohjelman toteutukseen paitsi kuunnellen, myös soittaen, laulaen ja muutoin äännähdellen. Asiasisältönsä puolesta seminaari soveltuu yhtä hyvin muusikoille, tutkijoille, musiikin opiskelijoille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Asiantuntijoina ja käytännön harjoitusten ohjaajina toimivat muusikot Ilpo Saastamoinen, joka on myös kurssin johtaja, Kalle Fält, Pekka Nylund ja Rauno Nieminen. Vierailevina luennoitsijoina esiintyvät professori Pertti Virtaranta ja tutkija Ilpo Saunio.

Opetus tapahtuu Pielaveden peruskoulun yläasteella. Majoitus on järjestetty koulun oppilasasuntolaan. Seminaariin mahtuu mukaan noin kolmisenkymmentä oppilasta. Lisätietoja kurssista saa kansalaisopiston toimistosta. Seminaari alkaa perjantaina 15. päivänä maaliskuuta kello 15 ja päättyy sunnuntaina 17. päivänä kello 15.

 

28.2.85 to         Pohjantahti - Hki, Vanha klo 20 (Sambo-karnevaalit - Pohjantahti)

         & Finlandia-talon Kalevala-juhla (tiedonjulk. apur.)

 

1.3.85 TV 1 klo 12.25 - 13.10 Koulu-TV: Iso Tammi (UMO, toim. Erkki Ilo

1.3.85 klo 20.50 - 21.30 Radion Yleisohjelma: Synty

 

5.3.85                  Keitele - Kalevala-esitelmä ala-asteella klo 18.30 (nauhoitus?)

         - IS esittelee kirjallista ja musiikillista tuotantoaan

 

6.3.85 ke Iisalmen Sanomat: Pielavedellä kalevalaiseen sävelmaailmaan

(Kuvateksti: Kalevaisen sävelmaailman sovellutuksiin sekä suomalais-ugrilaiseen musiikkiin laajemmin johdattelee mm. Ilpo Saastamoinen, joka on myös kurssinjohtaja. > Ks. myös: "Ud 1984 Keiteleellä.jpg")

Kansanmusiikkiseminaari Unohtuneet musiikkikulttuurit toteutetaan Pielavedellä Kalevalan riemuvuoden merkeissä. Seminaarin järjestää Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto sekä Suomen Kansanmusiikkiliitto 15.-17. maaliskuuta.

Näiden kahden päivän aikana on tarkoitus tutustua lähinnä kalevalaisen sävel-maailman sovellutuksiin improvisoidussa musiikissa sekä suomalais-ugrilaiseen musiikkiin laajemmin.

Aiheita aiotaan lähestyä luentojen, soivien esimerkkien sekä runsaiden käytännön harjoitusten myötä.

Kurssilaisilla on mahdollisuus osallistua ohjelman toteutukseen paitsi kuunnellen, myös soittaen, laulaen ym. äännähdellen. Asiasisältönsä suhteen seminaari soveltuu yhtä hyvin muusikoille, tutkijoille, musiikinopiskelijoille kuin muillekin asiasta kiinnostuneille.

Asiantuntijoina ja käytännön harjoitusten ohjaajina toimivat muusikot Ilpo Saastamoinen, joka on kurssin johtaja, sekä Kalle Fält, Pekka Nylund ja Rauno Nieminen. Vierailevina luennoitsijoina toimivat professori Pertti Virtaranta ja tutkija Ilpo Saunio.

 

14.3.85 PieKei (Lehti-ilmoitus):

KALEVALA-JUHLA SU 17.3. klo 19.00 yläasteella

... Kuorolaulua - Pielaveden mieslaulajat; Erkki Näreharju

...Mieslaulajat esittävät Erkki Näreharjun johdolla alkuosan Ilpo Saastamoisen sävelteoksesta Antero Vipunen...

 

Ks. myös:

15.-17.3.85         Pielavesi; II Unohtuneet Musiikkikulttuurit -seminaari

         (Virtaranta-Saunio) - suomalais-ugrilainen musiikki - suunnittelu ja johto

         17.3.86 su klo 19 Keiteleen yläaste  - Pohjantahti-konsertti

         > Pohjantahti + MUSA-koulutus

17.3.85 Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen: Itkuvirsi elävää perinnettä Karjalassa

> Ks. Pohjantahti-posterit

> 19.3.85 Iisalmen Sanomat - (Pielavesi) Pertti Malinen:

Unohtuneet musiikkikulttuurit päätökseen > Ks. Pohjantahti-posterit jne.

 

13.4.85 la         Kajaanin Kansalaisopisto - IS - musiikkiesitelmä klo 13:

         - "Kalevalainen maailma ja ugrilainen musiikki"

 

16.4.-85 Äänekoski (Kirje K. V:lta)

Ilpo Saastamoinen!

Saa kera sanelemahan kiitoskirjettä Sinulle.

Ilmaisen ylevät kiitokset

saamastani suuresta

sävelistä korehista

kuulusta kultaisesta.

Liekö itse Väinämöinen

sulosoinnut soinnutteli

loihti sinut suoltamahan

laatuvirttä laulamaan.

En ole ennen moista kuullut

en ilmoisna ikänä

kuuna kullan valkeana.

Jo kävi ilo ilolle

riemu rinnalle remahti

noin suloista soittoa

Kalevalan kaunihimman.

Vielä kiitos veikkoseni

Tästä lahjasta suuresta

kasvata taitosi suureksi

kuningasten kunniaksi

Valtojen iki-iloksi.

 

Terveisin K. V.

 

24.5.85 Jyväskylä

Tervehdys Ilpo Saastamoinen

Ajattelusi on merkinnyt minulle paljon. Merkillistä tämä ajatusten kohtaaminen. Tai luonnollista tietenkin.

En ole tiennyt olevani niin musikaalinen kuin havaitsin nyt verratessani omia kokemuksiani musiikistasi - josta en ollut aikaisemmin kuullut - lukemiini arvosteluihin.

Luin tekstejäsi J. N:n kanssa, joka oli täällä seminaarissa. Ilahduttavaa.

Eletään ja tuetaan toisiamme olemassaolollamme.

A. K.

 

- Vaikkei Kalevala-vuosi muuta olisi tuottanut kuin teoksenne Suuri Tammi, olisi kaikki kannattanut ... Se on LOISTAVA.

(A. K, Jyväskylä - kirje säveltäjälle kev. -85)

 

Hesari 1985 - Lauri Karvonen: Kalevalaa ja Ellingtonia.

Sarmanto osoitti, että Kalevalaa voi käsitellä rohkeastikin. Kyllä afro-amerikkalainen pohja ryyditettynä Pohjolan kaiuilla on vallan hyvä lähestymistapa, kuten Ilpo Saastamoinenkin omalla Kalevala-teoksellaan on osoittanut...

 

23.7.85 Iisalmen Sanomat (YLÄ-SAVON KYKY 85) - Nadja Nowak:

         "Shamaani Saastamoisella Kalevala on sitä itseään".

 (Kuvateksti:) Kalevalan ei tarvitse olla pelkkää helkyttelyä jostain menneestä. Saastamoinen kumppaneineen on todistanut, mitä kaikkea siitä on ammennettavissa tällekin ajalle.

Kalevalasta ehtymättömästi aineksia ammentaen toteuttaa ideoitaan Keiteleen kyky Ilpo Saastamoinen. Mies, jossa on shamanismia. Hän on yläsavolaisten Kykyjen joukossa harvoja ammattilaisia.

Oletettavasti Kyvyksi valitun tuntevat ainakin häntä äänestäneet. He ovat myös tienneet Saastamoisen ansioista asettaessaan hänet yhdeksän muun yläsavolaisen joukkoon juoksemaan maakunnan Kyky 85 mestaruutta.

Minusta tämä Kyvyksi valitseminen oli aika yllättävää. Paremmuusjärjestykseen asettelu kun muutenkin muistuttaa urheilukilpailua. Mutta lähdin kuitenkin mukaan.

Niinpä on ehkä paikallaan hieman kertoa Saastamoisen meriiteistä. Parhaillaan hän kuumeisesti viimeistelee "Kansat soittavat" kirjaa ja ryhtyy säveltämään musiikkia Kuopion kaupunginteatterin näytelmään.

Saastamoinen on itseoppinut, valtakunnallista tunnustusta saanut muusikko. (Tästä todisteena vuonna 1973 saadut nuorelle taiteilijalle myönnetyt Kritiikin kannukset, jotka nyt tosin ovat pölyisinä kirjahyllyssä.)

 

Kareliasta Pohjantahtiin

Saastamoinen on soittanut Kareliassa Paroni Paakkunaisen ja Edward Vesalan kanssa, kiertänyt pohjolaa Nils Aslak Valkeapään kanssa ja perustanut Dopplerin Ilmiön, konsertoinut sen kanssa Kuubassa saakka. 1980-luvun alussa Saastamoinen soitti kolme vuotta Piirpaukkeessa ja nyt hänellä, Kalle Fältillä sekä Pekka Nylundilla on Pohjantahti-yhtye.

Pohjantahti oli yksi perusteista, jolla Saastamoinen oli arvioitu Keiteleen Kyvyksi. Ja epäilemättä se on ollutkin elähdyttäjä näin surullisen kuuluisana Kalevalan riemuvuonna.

- Pohjantahdin ensimmäinen konsertti oli 22. helmikuuta, yhtyeen isä kertoo. Idea nimittäin syntyi jo vuosi aiemmin unohtuneiden musiikkikulttuureiden seminaarissa.

Helmikuusta lähtien on Pohjantahti kiertänyt ympäri maata, muistuttanut näennäisesti menneistä musiikkikulttuureista, jotka kuitenkin ovat todellisesti olemassa meissä jokaisessa. Sen todistaa Pohjantahdin suosio. Mm. Provinssi-rockissa yhtye houkutteli esitystelttaan eniten yleisöä ja sen rytmiin ovat heittäytyneet niin keski-ikäiset kuin vanhuuseläkkeelläkin olevat.

Mieleen heittyy väkisinkin ajatus, ovatko Saastamoinen ja kumppanit ovelasti hyödyntäneet Kalevalan juhlavuotta yhtyeellään.

- Sikälihän tämä liittyy Kalevalan juhlavuoteen, että aloitimme juuri tämän vuoden helmikuussa, mutta meillä ei ole aikomus lopettaa riemuvuoteen.

 

Vastapainoa Kalevalalle

Siinä unohtuneiden musiikkikulttuureiden seminaaria kokoillessa tuli mieleen Kalevalan juhlavuosi ja halusin tehdä jotain vastapainoa Kalevalalle. Ja se löytyi esikalevalaiselta ajalta, suomalais-ugrilaisten parista. Materiaalin kerääminen olikin isoin urakka, pieni niiden kokoaminen. Vuoden kuluttua seminaarista siis syntyi Pohjantahti.

En ole muuten mikään Pohjantahdin johtaja, sillä hoidan ainoastaan juoksevat asiat kuten keikkojen hankkimisen. Meillä vallitsee musiikissa demokratia, jokainen päättää yhtä paljon.

Kalevalan luomisvoimaisuutta Saastamoinen on todistanut mm. vuonna -80 syntyneellä jazz-Kalevalalla. Muistissa on varmaan myös kuorosävellys Antero Vipusesta, joka sai ensiesityksensä viime keväänä. Mieskuorolle sävelletty teos sai ainakin oman käsitykseni mieskuoromusiikista muuttumaan myönteisemmäksi.

Mutta Vipusta ei ole jätetty vain yhden esityksen varaan. Siitä nimittäin tehdään kuunnelmaa, joka tulee ulos joskus syyskuussa. Kuunnelmassa on roolit neljälle näyttelijälle sekä Pohjantahdille. Ainakin etukäteiskuuntelut lupasivat huimaa kokemusta jonnekin kauas Kalevala-helkyttelystä.

 

Kansalliseepos sitä itseään         

Ehkä Vipunen ja Kalevala yleensäkin muuntuu Saastamoisen käsittelyssä siksi niin mielenkiintoiseksi, että siinä poraudutaan ytimeen. Tai oikeastaan hän ei muunna Kalevalaa vaan löytää sen itsensä. Saastamoinen on löytänyt kalevalaisuudesta ja suomalais-ugrilaisuudesta shamanismia, tietäjyyttä, entisaikojen asian kuin asian parantajaa. Tähän hänellä on tullut mielenkiintoinen näkökulma yleensäkin vanhoihin ja länsimaille vieraisiin kulttuureihin perehtymisellä.         

- Vanhoissa ja vieraissa kulttuureissa on yhteistä se, ettei Eurooppa niitä tunne.         

- Niissä on niin paljon moderneja aineksia, että eurooppalainen nykymusiikki tuntuu melkein käyvän niiden jäljessä.          Yleensäkin meille niin kaukaisilla kulttuureilla, jotka huitaisemme jonnekin epämääräiseen itään, voisi olla sanomista. Saastamoisen mielestä länsimainen kulttuuri on tyhjän edessä ja olisi aika kääntää katse muihin kulttuureihin päin.          Uutta viisautta, itsensä löytämistä voisi olla shamanismissa, entisaikojen loveen vaipujassa, joka on ollut Afrikasta suomalais-ugrilaisiin kulttuureihin. Niiden asettaminen paremmuusjärjestykseen ei Saastamoisen mielestä ole tärkeää.

- Samasta asiastahan ne kertovat eli miten päästä unen tuolle puolen, miten löytää olennaisin. Tätä tärkeää asiaa tietäjä Ilpo ei tuo vain musiikilla vaan myös kirjoittamalla ja maalaamalla.                  

NADJA NOWAK

 

 

27.-30.7.85         Bomba-talo, Nurmes: Kansainvälinen taiteilijasymposium

                  27.7. la Avajaiskonsertti Hyvärilässä - Pohjantahti

                  28.7. su Kalevala-näytös Kalevanhovissa (Shamaaniklinikka?)

                  29.7. Kalevalaesitelmä (musiikki), Karelia nova?

> 27.7.85 la Karjalan maa: Kalevalan kuvittajat koolla Nurmeksessa

         (Avajaispuhe: Paavo Liski)

> 28.7.85 su         Karjalainen:

Kuvataiteilijoiden symposiumi Nurmeksessa - "Kalevalaa ympäri maailmaa"

(Kuvateksti: Kalevala-kuvataiteilijoiden symposium avattiin näyttelytilassa, johon vielä odotettiin neuvostoliittolaisia maalauksia.)

Juhlavuottaan viettävä Suomen kansalliseepos on innoittanut taiteilijoita muuallakin kuin kotimaassaan. Kansainvälinen Kalevala-kuvataiteilijoiden tapaaminen ja näyttely avattiin Nurmeksessa, Hyvärilän kurssikeskuksessa lauantaina.

Näyttelyn ja tapaamisen eräänä tarkoituksena on vertailla Kalevala-tulkintoja ja vaihtaa mielipiteitä suomalaisesta mytologiasta. Ensi torstaihin saakka kestävän symposiumin aikana taiteilijoilla on mahdollisuus valmistaa uusia töitä saatujen vaikutteiden pohjalta.

Bomban juhlaviikkojen mittavin näyttely koostuu seuraavien taiteilijoiden töistä: Johannes Selkälä, Ritva Luukkanen, Ilpo Saastamoinen, Hanna varis, Erkki Pirtola, Patrick Kroboth (Yhdysvallat), Irene Becceril (Meksiko), Archibald Bajorat (Länsi-Saksa), Kamilla Stanclova-Kallayova (Tsekkoslovakia), Miud Mechev (Neuvosto-liitto), Tamara Iufa (Neuvostoliitto) ja Tibor Szervabiusz (Unkari)...

 

> 31.7.85 Pielisen Sanomat - H. Ronkainen & Riitta Widman:

         "Kuvataiteilijat symposiumissa: Rakkaus Kalevalaan yhdistää."

(Kuvateksti: Symposiumin avajaistilaisuudessa olivat läsnä myöhemmin saapuvia neuvostoliittolaisia taiteilijoita Tamara Iufaa ja Miud Mecheviä lukuunottamatta kaikki muut osanottajat. Kuvassa vas. symposiumin puheenjohtaja Seppo Huunonen. Ilpo Saastamoinen... jne.)

...Avajaisten yhteydessä kuultiin myös suomalais-ugrilaiseen kansanmusiikkiin ja shamaaniperinteeseen perehtyneen Pohjantahti-yhtyeen taidoista Hyvärilän vasta valmistuneessa auditoriossa.

> 2.8.85 Karjalan Maa: "Eepoksen kuvitus teki minusta taiteilijan"

> 3.8.85 la Karjalan maa - Riitta Widmann: Bomban symposiumi loppui - Kalevalasta riittää aiheita taiteilijoille

 

1.-4.8.85 Keitele-päivät:

2.8.85 pe Keiteleen yläaste: IS:n Kalevala-aiheinen näyttely (kulttuuriltk pe-su)

> 4.8.85 Savon Sanomat - Jorma Hänninen:"Keitele-päivillä neljä näyttelyä"

         ...Säveltäjä-muusikko Ilpo Saastamoinen on, kuten on aikaisemmin saatu nähdä, lahjakas myös kuvataiteen alalla. Nyt häneltä on nähtävänä 25 työtä käsittävä väripiirrosnäyttely.

Töiden Kalevala-aiheet lienevät paljolti juhlavuoden innoitusta, vaikka kalevalainen maailma eräänä osana myyttistä maailmaa on kiehtonut tekijää jo pitemmän aikaa. On hyvä muistaa, että sama aihepiiri on tullut rikkaana esille ainakin Saastamoisen kuorosävellyksissä.

Väripiirroksissa on omat teemansa. Kunkin mottona on Kalevalan säe, jonka taiteilija on pukenut kuvaksi. Useimmiten vahvasti tyylitellyt työt ilmentävät kansallisromanttista henkeä...

JORMA HÄNNINEN

 

 

> 6.8.85 Iisalmen Sanomat (VP):

Keiteleen näyttelyssä Kalevala-aiheita ja valokuvia

Keiteleen kulttuurilautakunnan toimesta Keitele-päivien ajaksi yläasteen luokkiin kootut kuvataide- ja valokuvanäyttelyt kokosivat runsaasti yleisöä. Tämänkesäinen näyttely oli asettelultaan riittävän väljä, joten jokainen saattoi rauhassa syventyä haluamaansa kohteeseen.

... Tilaa katsojan mielikuville

"Alkoi tammi kallistua, lysmyä rutimoraita". Tämä voisi olla teemana Ilpo Saastamoisen Kalevala-aiheisten taulujen näyttelyllä. Osa Ilpon töistä on Bomba-talon Kalevala-näyttelyssä Nurmeksessa, mutta katseltavaa jäi Keiteleellekin.

Esillä olleet maalaukset on tehty Kalevalan ensimmäisen runon säveltämisen yhteyteen rakennettua diakuvasarjaa varten. Ensiesitys oli Jyväskylässä talvella 1982, nimenä Maailman luominen.

Ilpolla on oma, ehkä hieman "pikassomainen" näkemys taiteesta. Jälki antaa katsojan mielikuvitukselle tilaa ja värien käyttö ihastuttaa. Esillä oli 25 työtä.

Keiteleen kulttuurisihteerin tehtävistä vastaava Matti Tolonen esitteli Ilpo Saastamoisen näyttelyä. Tolonen kertoi, että Bomba-talossa olevat maalaukset saadaan syksyllä nähtäväksi Keiteleen kirjastoon...

VELLAMO PAANANEN

 

18.8.85 su Iisalmen Sanomat - Sami Lukkari: Systeemiin kiinnittymätön

Kalle Fält: Työrauhan löytyminen parasta Iisalmessa

 

 

 

29.11. klo 19.30         Valtionhotellissa Imatran kaupungin vastaanotto Kalevalan juhlavuoden päätössymposiumin johdosta

Kuvaesite: "Nimenomaan soittamisen riemu ja perinteessä olevien koomisten ainesten korostaminen tekee Pohjantahti-yhtyeestä kiinnostavan ja persoonallisen ryhmän."

& 30.11. la         Imatra - Pohjantahti-konsertti Mansikkalan yläaste klo 13-15.30

 

5.12.85 to Iisalmen Sanomat: Kalevalan juhlavuoden palkinnot jaossa: Tunnustusta paikallisen kulttuurin edistämisestä

...Musiikin alalta palkitaan mm... Ilpo Saastamoinen Keiteleeltä... (Irtoleike)

 

6.12.85 Kalevalan juhlavuoden toimikunnan pronssinen mitali Vellamolle ja minulle

         - Keiteleen kunta

> PieKei 12.12.85 (valokuva)

Kuvateksti: Kulttuurin edistämisestä palkittiin Keiteleellä Vellamo Paananen ja Ilpo Saastamoinen.

 

 

> 13.12.85 Savon Sanomat - Jorma Hänninen:

         Musiikki ja sanataide esillä - Perinnekulttuuria Keiteleellä

(Kuvateksti: Vellamo Paananen ja Ilpo Saastamoinen edustavat perinnekulttuuria sekä tallentavina että uutta luovina henkilöinä.)

Keiteleen kunta osoitti itsenäisyyspäivänä jaetut Kalevalan juhlavuoden kulttuuri-palkinnot toimittaja Vellamo Paanaselle ja säveltäjä Ilpo Saastamoiselle. Palkitut ovat, harvinaista kyllä, äiti ja poika. Vaikka heidän kulttuurityönsä sarat ovat erilaiset, sanataide ja musiikki sivuavat silti toisiaan. Kumpikin työskentelee vahvasti perinteen piirissä, myös uutta luoden.

JORMA HÄNNINEN

> Ks. "Isot henkilöhaastattelut 81-89

 

> Savon Sanomat -85: Suomalaisuuden kuva esillä Keiteleen itsenäisyysjuhlassa

... Keiteleen itsenäisyysjuhlassa jaettiin kaksi Kalevala-vuoden tunnustuspalkintoa. On erittäin harvinaista, että samassa kunnassa eri ikäkausia edustavat äiti ja poika palkitaan kumpikin oman alansa toiminnoista. Keiteleen palkitut ovat toimittaja-kirjailija Vellamo Paananen sekä hänen poikansa säveltäjä-muusikko ja kirjailija Ilpo Saastamoinen. Palkinnot luovuttivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja Eino Valta, kulttuurilautakunnan edustaja Sirpa Tyni ja kunnanjohtaja Matti Linna.

[Jatkuu osassa IV:]  1986- BB-KALEVALA