1986-92 BB-KALEVALA IV

1986:

Päiväämätön - Rondo 1/1986 - Lauri Otonkoski: Kaikki Kalevala-musiikista
...Eero Hämeenniemi ei halunnut tehdä jatkajaa pitkään Väinön soitto -sarjaan (Madetoja, Eero Ojanen, Ilpo Saastamoinen, Aulis Sallinen) vaan tuloksena oli pelkkä Soitto.

17.4.86 PieKei: Ilpo Saastamoinen Kalevalaseuraan
Keiteleläinen Ilpo Saastamoinen on kutsuttu valtakunnallisen Kalevala-seuran jäseneksi. Seura päätti asiasta Kalevalanpäivänä 28. helmikuuta pitämässään vuosi-kokouksessa. Seura on perustettu vuonna 1919, ja sen tarkoituksena on suomalaisen kansanrunouden kerääminen, tutkiminen ja taiteellisen käytön edistäminen.

 

22.4.86 ti Iisalmen Sanomat: Saastamoiselle kutsu Kalevala-seuran jäseneksi
(Kuvateksti: Kalevalan lisäksi myös unohtuneet musiikkikulttuurit kuuluvat Ilpo Saastamoisen mielenkiinnon kohteisiin. Keskustelukumppanina Kalevalaseuran varapuheenjohtaja, prof. Pertti Virtaranta.) (> Ks. 16.3.85 kuva!)

Kansallisten tieteiden ja taiteiden edistäjä ja perustutkimuksen vaalija, Kalevala-seura, on kutsunut seuran uudeksi jäseneksi keiteleläisen Ilpo Saastamoisen.

Seuran sihteeri, tutkija Marjatta Jauhiainen sanoo seulaa tiukaksi.
- Tullakseen kutsutuksi pitää olla erittäin ansioitunut. Seurassa on kaikkiaan vain noin 300 jäsentä ulkomaiset mukaan luettuina. Tavallisia jäseniä on vain 112.

Marjatta Jauhiainen kertoi seuran tavallisten jäsenten määrän karttuneen tänä vuonna kaikkiaan yhdeksällä henkilöllä, joista säveltäjä Ilpo Saastamoinen on yksi.

Toiset tänä vuonna kutsutut uudet jäsenet ovat lehtori Aili Flint Yhdysvalloista, lehtori Sirkka-Liisa Hahmo Hollannista, kulttuurisihteeri Pertti Lampi ja taiteilija Björn Landström Helsingistä, opettaja Benjam Myllyselkä Imatralta, maisteri Ursula Ojanen Madridista, intendentti Heikki Riikonen Joensuusta ja lehtori Päivi Schot-Saikku Alankomaista.

Saastamoisen lisäksi uusista jäsenistä on Ylä-Savossa työskennellyt myös Benjam Myllyselkä. Hän toimi aiemmin opettajana Varpaisjärvellä.

Kalevalaseuran kutsu merkitsee jäsenille tunnustusta heidän ansioistaan sillä kansallisella työalalla, joka seuran sääntöjen mukaan kuuluu sen ohjelmaan. Kutsun seura esittää siinä vakaumuksessa, että kutsun vastaanottaja sitoutuu kannattamaan ja edistämään seuran pyrkimyksiä.

Kalevalaseuran johtokunnan puheenjohtajana toimii arkitonhoitaja Pekka Laaksonen ja varapuheenjohtajina professorit Pertti Virtaranta ja Hannes Sihvo. Seura julkaisee teemakohtaisia vuosikirjoja sekä jakaa vuosittain Kekrinpäivän aattona tunnustus-palkinnon, hakemuksetta.

Jäseneksi kutsun vastaanottanut Ilpo Saastamoinen sanoo arvostavansa kutsua, pitävänsä sitä merkittävänä huomionosoituksena.

Kalevala on ollut osa Ilpo Saastamoisen elämää jo kauan. Intensiivisemmin hän on ollut eepoksen kanssa tekemisissä 70-luvulta. Vuonna 1979 esitettiin hänen Kalevala-sarjansa ensimmäinen osa. Jyväskylän Talvessa Kalevala soi 1983 Big band -musiikkina ja Kalevalan juhlavuonna radio esitti 2-osaisen teoksen kokonaisuudessaan, televisio teoksen toisen osan.

Laajan orkesterisarjansa lisäksi Saastamoinen on säveltänyt Kalevala-aiheen myös mm. mieskuorolle. "Antero Vipusen" kantaesitti Pielaveden mieskuoro huhtikuussa vuosi sitten.

 

Lokakuu 1986 - Muusikko N:o 10 - Jussi Raittinen: (> Pohjantahti-posterit)
... Minuun voimakkaimmin vaikuttanut big bandin kuuntelukokemus tapahtui marraskuussa -79 Jazzpäivien yhteydessä kun Kajaanin Big Band kantaesitti Ilpo Saastamoisen Kalevalan ensimmäiseen runoon säveltämän teoksen Synty...

 

> Päiväämätön: Kalevalan juhlavuoden palkinnot jaossa:
Tunnustusta paikallisen kulttuurin edistämisestä.
...Kuvaamataide: Nils-Aslak Valkeapää, Enontekiöstä
Niilo Hyttinen Puolangalta
Musiikin alalta: Ilpo Saastamoinen Keiteleeltä
Esa Ronimus Ristijärveltä

 

30.4.1992
(Pohjantien BB:n  Kalevala-esityksestä - Pirjo Nenola, Iisalmen sanomat 30.4.1992, s.8.)
’Sävellyksen pohjaksi valittu teksti (Kalevalan 1 1/2 ensimmäistä runoa) on siksi väkevää ja monia ovia aukovaa, ettei ole ihme, kuinka laajaan musiikilliseen (kontrollissa säilyvään) ilotulitukseen se on säveltäjän inspiroinut. Saastamoinen hallitsee suvereenisti musiikin kielen, mutta pystyy yhtä suvereenisti heittäytymään shamaanin lailla johonkin toiseen olevaisuuteen... Saastamoisen Kalevala on sävellyksenä moni-ilmeinen, puhutteleva ja vaikea. Kalevalassa on jopa sinfonisia aineksia... Kalevalassa on hyvinkin viihteellisiä osia, jotka hetkessä muuttuvat äärimmäistä keskittymistä vaativaksi vaikeaksi taidemusiikiksi. Saastamoinen hallitsee dramatiikan käytön... Sävellys on siksi mielenkiintoinen, että sen soisi tulevan esille säännöllisin väliajoin. Se opettaa yhtä hyvin kuulijoita kuin soittajiakin.’

 

 

PÄIVÄKIRJA:

Syyskuu 1978         Valokuva-albumi; "...Samalla kulttuurilautakunta päätti esittää, että kapellimestari Ilpo Saastamoiselta tilattaisiin 1500 markan korvausta vastaan Kalevalaan pohjautuva sävellystyö, jonka kantaesitys olisi ensi kesänä [1979] "Sana ja sävel" -tapahtumassa."

18.5.79         Olen säveltänyt Kalevalaa ja käynyt Pudasjärvellä keikalla. Kirjoitusprosessi on samaa kuin säveltäminen, jopa piirtäminen. (Kuvia)

31.5.79       - Pakertaa valtavan Kalevala-sävellyksen kimpussa.

5.7.79         - Yli kuukausi yhden ainoan sävellyksen kimpussa. Maanantaina 2.7. oli Kalevala-sarjan I osan kantaesitys; 40 minuuttia pitkä biisi, joka sai aika kovan vastaanoton. Toisen osan sävelsin myös - sovitus valmistunee syksyksi. TIEDÄN MITÄ TEEN. Tämä teos ei olisi voinut syntyä muualla. Enni Seppänen antoi minulle nuo neljä säveltä ja Unski Rissanen näki valoilmiön taivaalla juuri ennen konsertin alkua... Tiedän mitä teen. Pystyn pitämään muodon kasassa.

Luultavasti huominen Hesari kertoo jotain tuosta sävellyksestä Julius Heikkilän (kirjoittamassa) muodossa.

 

5.7.79          Ks. 'Minun Kalevalani' - erillinen dokumentti: (Kajaani 1979-80 & Keitele 1980-15.01.85)
(Julkaistu Pelimanni-lehdissä N:o 2 & 3 1985)

21.7.79      - Kalevala-teokseni (177 nuottilehteä) sai erinomaiset arvostelut. Kävimme Hannun ja Ilkan kanssa Sallassa ja Jaurujoella. Kävelyä 120 km, ja tammukoitakin tuli. Huomenna täytän 37 vuotta.

 
21.8.79      - Minun olisi sävellettävä "Tumma"-runo...

14.11.79    - Valtakunnalliset jazzpäivät ovat ohi. Kalevala-teos sai jälleen hyvät arvostelut. Niilekselän Elsa muisti minua uusilla teksteillä. Kunpa pääsisin irti kapellimestarin työstä. Pitäisi kirjoittaa, maalata, säveltää...

20.12.79        Kalevalan levytys ei näytä aivan ylivoimaiselta...

29.12.79        aamulla klo 02.20         - Joe ja Christina Davidow kävivät ja mentiin sitten Valjulkselle. Teatteriväkeä, Ulla (Tapaninen) mukaan luettuna, kyseli Väinämöisen laulusta. Kalevalastakin sain taas palautetta.

6.2.80         - Kummallista, miksi juuri kaksi äärimmäisyyttä musiikissa tulevat olemaan tulevien sukupolvien mielenkiinnon kohteena: suurimmat sävelteokset (jotkut niistä, ehkäpä "Kalevala") JA TOISAALTA tämän päivän "alkeellinen" kansanmusiikki... Edellistä nykypäivä ei ymmärrä, mutta jälkimmäistä se halveksii. Se mikä nyt on suosiossa, kuolee puolestaan valtaosaltaan pois - mahdollisesti ikiajoiksi... Mikä laki tässä piilee?

16.04.80 - Orkestroin kiihkolla Kalevalan toista osaa.

2.5.80 klo 03.30

Ei ole enää yhtään tahtia sävellettävänä

Kalevala-sarjan toista osaa.

Kaikki on kirjoitettu.

Tammi on kaadettu

ja sävelet ovat pölähtäneet tiehensä maailman tuuliin

mustien neulaspöheikköjen syvistä kätköistä.

(Jne. > Ks. 80-82 RUNOT III)

17.5.80 - Eilen lopetin Kalevalan stemmojen kirjoittamisen. Oikea käsi vapisee silloin tällöin ylirasituksesta. Eilen piirsin 30 Kalevalan 1-2 runoon liittyvää kuvaa ja tänään olen alkanut maalata niitä pastelleilla. Tämä kirottu luominen, joka ei lopu koskaan. Niin monta vuotta pelkkää itseensä imemistä ja sitten... kaikki ulos. Lähes vuosi on kulunut siitä, kun maalasin ensimmäiset Kalevala-kuvat ja nyt niitä on kymmenittäin. Olisi aika purkautua kuorestaan ja antaa mennä... Nyt ei kirjoittaminen suju, on ilmaistava nämä jutut muuten.
- Toisin sanoen hän tarkoitti samaa...

1.7.80          Kalevala II:n kantaesitys Kajaanissa klo 22 (työloma päättyy avajaisiin)

20.10.80    - Keiteleellä odottaa Luotola ja marraskuisessa Kajaanissa Kalevala.

21.12.80    - Olen saanut ensi vuodeksi jälleen puolivuotisen taiteilija-apurahan sekä LUSES:ilta 15000 mk Kalevalan levytysprojektiin... Kirjoittaminen väsyttää - haluaisin piirtää ja säveltää.
[Ps. Produktio ei toteutunut, joten apuraha peruuntui.]

14.1.82          > Tutkielmia kansanmusiikista I: Paimensoittimista kisällilauluun.
- Niin kuin viisijakoisen Kalevala-tekstin runolaulajat... Vetovuoro vaihtuu, koska laulajia on kaksi. Lepovuorossa oleva on kuin UNESSA, jolloin aikaa hänen osaltaan ei ole... Input-vaihe, jollaista täydellisen meditaation sanotaan olevan. Aika lakkaa olemasta siltä osin kuin energianvaihto pienenee! Output-vaihe on aina energiaa vaativampaa kuin input.

10.2.82         - Elämä hymyilee vaihteen vuoksi. Olen jättänyt kolme Kalevala-taulua Suomen Taiteilijaseuran näyttelyyn tarjolle. Kulttuuritalon big band on lupautunut harjoittelemaan Kalevalan kesäkuun alussa... Jyväskylän Talven kanssa tulen neuvottelemaan mahdollisesta Kalevalan esityksestä 1983.

21.2.82         - Kalevalatöitäni ei kelpuutettu Helsingin näyttelyyn.

11.06.82         Kalevala-apuraha on peruutettu.
[Koska en pystynyt toteuttamaan sitä (= levytystä) rahoituksellisesti.]

2.2.1983       - Kalevala I-II esitettiin Jyväskylän Talvessa 29.1.1983 (Jyväskylän Big Band, Pentti Lahti, Kalle Fält). Sai muhkeat arvostelut.

Loppukesä -83 Iisalmen Sanomat - Nadja Nowak:  Jazzahtavan kalevalainen Kalle Fält
"Haluan liikkua miljoonissa vuosissa ja tässä ajassa samaan aikaan", pohtii Kalle Fält. Hän on uusi iisalmelainen, jota oloissamme voisi nimittää kulttuuripersoonaksi - muta älkäämme silti karsinoiko häntä uudeksi kulttuurivirkamieheksi.

Kalle Fältistä on monenlaista mielikuvaa. Joskus 70-luvulla hän oli TV:n musiikkiohjelmistakin tuttu - joku jaksanee muistaa vuoden -75 ja kappaleen Kouluun kouluun. Näinä aikoina koulukehotukset ovat vaihtuneet huikeisiin Kalevala-tulkintoihin Ilpo Saastamoisen Jazz-Kalevalassa. Siinähän Kalle Fält tulkitsee huimalla laulullaan ja herkällä huilullaan Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa.

Mutta mielikuvat vaihtuvat todellisuudeksi. Nyt Kalle Fält on siirtynyt esiintymis-lavalta iisalmelaiseen rasvankäryiseen baariin. Kalevalaiset vaatteet ovat vaihtuneet pikkutakkiin ja uusiin kiilteleviin saappaisiin, joista Kalle on syystäkin ylpeä. Kahvin virvoittelemana alkaa loitsiintua elämäntarinaa tästä ja menneestä hetkestä.

Pudasjärven poika Helsingissä
Levottoman Suomenmatkaajan taival alkoi Pudasjärveltä. Paikkakunnan värikkäässä elämässä sivusivat toisiaan pohjoisen mahtitekijät kommunismi ja lestadiolaisuus, jotka varmaan olivat avartamassa pikku-Kallen silmiä suvaitsevaisuuteen. Vähitellen hän alkoi iän karttuessa hivuttautua kohti etelää. Taakse jäi luonto Pudasjärvineen, Ouluineen ja monine muine paikkakuntineen, sillä Kalle Fältin oli lähdettävä Helsinkiin. Häneen oli syttynyt musiikin kipinä, ja koska kaikki kallistuu Helsingin suuntaan, oli muusikon elämään etsittävä ytyä Helsingistä asti. Mitä Pudasjärven pojalle ruuhka-Suomi kivikasvoineen saattoi tarjota? Musiikkia ja työtä ainakin riitti, sillä Kallen kokeilunhalu vei oman yhtyeen kanssa niin rock- kuin jazz-musiikkiinkin.

Kului 12 vuotta ja levy-yhtiöiden kuona muun Helsingin noen kanssa alkoi kerääntyä harteille. Levy-yhtiöiden osto- ja myyntitoiminta pelottaa minua; se on pitkälti lasten hyväksikäyttöä, mietiskelee Kalle. 

Pudasjärven poika palaa reissusta kotiin
Jos tuota Kalle Fältin ansioluetteloa haluaa jatkaa, niin ei pidä unohtaa aikaa Kajaanissa kaupungin kuuluisan Big Bandin kapellimestarina [11/80 . 81]. Tässä virassa viihdyin vain vuoden verran, sula virkamiesasema kapellimestarina ei kiehtonut minua, tulee pontevasti Kallen  suusta. Hänen Big Bandinsa ohjelmistoon kuului pääosin jazzia tai jazzahtaviksi sovitettuja kappaleita, mm. kansanlauluja. Välillä vallinneen yleisökadon takia oli turvauduttava liikemiesten konsteihin: ohjelmistoa oli muutettava kevyemmäksi. Kaikesta huolimatta Kalle Fältistä kuuluu jääneen  suurimmalle osalle kajaanilaisista mukava muisto.

Lyhyt Iisalmessa vietetty aika on käynnistynyt leppoisasti: kesä on mennyt kirjoitellessa ja musiikkia tehdessä. Kallen tarkoituksena on entistä enemmän suuntautua kirjoittamiseen

Tunnustustakin on tullut, sillä jokin aika sitten hän voitti Rovaniemen Kaupungin-teatterin näytelmäkirjoituskilpailun "Lapin vapautusarmeija" -näytelmällään. Se käsittelee mm. huumeongelmia ja Lapin syrjittyä asemaa Mutta Kalle Fältin kynä ei pysähdy pelkästään näytelmiin. Pöytälaatikkoon on useina vuosina syntynyt tekstiä paljon. - Minä pallottelen aiheiden sekamelskaa päässäni ja annan tekstin purkautua. Aiheita olisi lukemattomasti käytettävissä.

Yhteistyö keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kanssa ei ainakaan kirjoitushommien takia keskeydy, sillä suunnitelmissa on mm. koulukonsertteja. Unohtaa ei myöskään pidä lähestyvää Kalevalan juhlavuotta -85, johon jazz-Kalevalan joukkue on rynnistämässä täysillä mukaan.

Tämä monipuolinen Kalle Fält on ehtinyt tehdä ja paljon. Ehtymättömiä aihe-varastoja ruokkinevat lukuisat lukukokemukset, sillä FäIt on lukenut nelivuotiaasta lähtien kaikkea mahdollista. Hän on tutustunut erilaisiin filosofismystisiin suuntauksiin, mm. teosofeihin - ja kasvanut niistä ohi. - Eniten minua kiehtovat Waltarit ja muut kolosseumit, ne ajattomat ajalliset, jotka liikkuvat ajassa kuin ajassa. Minäkin haluan liikkua miljoonissa vuosissa samaan aikaan, toteaa tämä vähän päälle kolmekymppinen Fältin Kalle.
NADJA NOWAK

27.01.1984    - Sain eilen varmistuksen Kalevalan(i) ottamisesta Koulu-TV:n Kalevala-juhlavuoden -85 ohjelmaan. UMO soittaa ja Radio 2 äänittää koko teoksen.

> 23.3.84         Iisalmen Sanomat - Pertti Malinen:  "Kokkelihumalasta Kulkurin valssiin".
... Kun Kulkurin valssi on nyt pyörähtänyt käyntiin, ovat Ilpo Saastamoisen suunnitelmat jo uusissa asioissa. Kalevala on mielenkiinnon kohteena. Ei työ tekevältä lopu sanotaan.

26.04.84         - Kun joku kuulee tarun, palan Kalevalaa ensimmäisen kerran, ei tapahdu mitään. Vasta toisella kerralla hän tekee kytkennän vanhaan tuttuun ja alkaa tarkkailla muuntelua. Jos joku nauttii Kalevalasta jo ensi kerralla, kytkee hän kuulemansa johonkin vastaavaan ennen kuulemaansa taruun. On merkillistä, miten Kalevalan tarut ovat sotkeutuneet toisiinsa: On kuin muutama perusteema (tammi, suo, kolme sanaa jne.), jotka luopuvat kehittymästä vasta sitten, kun kaikki  muunnelmat on käyty läpi.

5.-6.5.84           Oriveden opisto - "Kalevalaisen musiikkiperinteen seminaari" (la-su)
           (Määttälä-Asplund-Kolehmainen-Rausmaa-Knuuttila-Laitinen-Mäkinen)
            5.5. la klo 12.30 IS: "Kalevala innoittajana"
          - Mitä me uskallamme tehdä säilyttääksemme Kalevalan elävänä?

Päiväämätön: 6-7/1984: P-Keitele-päivillä Pikeman taidenäyttely: Säveltäjä-muusikko Ilpo Saastamoinen on mukana kolmella modernisti käsitellyllä Kalevala-aiheella.
         "Tuli sotka suora lintu"
         "Keksi polven veen emosen"
         "Se oli synty Väinämöisen Ilmattaresta emosta"

> Keskisuomalainen - IP: Kalevalan ja unen maa

> Päiväämätön  - KM: Pikeman näyttelyssä kiinnostavia töitä.

30.10.84             Kotona jälleen. Ja sattumien, yhteensattumien paljous hirvittää.

Kirje Matti Varikselle: 30.10.84        
Hyvä Matti!

Olin lentää selälleni hämmästyksestä, kun viime yönä Amsterdamista saapuessani näin lähettämäsi Angervon kirjan. Tänään luin pikaisesti esipuheen alkusivut sekä Vipunen-artikkelin. Jo ne saivat minut vakuuttuneeksi, että käsissäni on nyt suuri aarre, jonka tulen lukemaan huolella. Kalevalan sävellystyöni läksi liikkeelle Ervastista, mutta tämän kirjan aavistelen suuntaamaan minut yhä enemmän säveltämisen taakse, suoraan Vipusen sydämeen. Takana on jo neljännesvuosisadan systemaattisesti edennyt taival, joka näyttää muuttuvan yhä valoisammaksi, mitä enemmän yöt tummuvat täällä Päijänteen pimeämmällä puolella. Länsimaisen tieteellisen maailmankuvan tammi on jo kaadettu, ja lastut alkavat järjestäytyä uudelleen. Niitä vain valitettavasti vielä on sata - kolmen sijasta. Mutta ne vähenevät koko ajan, sitä mukaa kuin alan vakuuttautua siitä, että "tieteellisistä tieteellisin" informaatioteoria johtaa loogisesti syvimpään mystiikkaan, sen ytimeen. Länsimainen peto on voitettava sen omilla aseilla.

Olisi siitä paljonkin puhuttavaa, mutta olen varma, että tulemme vielä tapaamaan näiden seikkojen merkeissä. Johdatusta näyttää olevan niin paljon ilmassa, että välistä oikein hirvittää.

Oman Kalevalani alkuäänillä tervehtien: (g-g-g-g-as-as-h-h-h-c).
Ilpo (Saastamoinen)

2.12.84         - Se, onko jokin kansanmusiikkikulttuuri yksinkertaista, ei kerro mitään siitä, millaisen kulttuuriympäristön projisoitumana se on juuri sellaista kuin se on. Kalevalaisen laulun näennäinen yksinkertaisuus on helposti ymmärrettävissä vastakohtana sanallisen improvisoinnin suurelle informaatioarvolle. Toisaalta instrumentaalimusiikki on latistunut ja rappeutunut sitten jouhikon loistopäivien.

21.1.85         - Kalevala-kuukausi lähestyy. Kirjoitan nuotteja, kirjoitan artikkeleita, mietimme shamaaniasuja ja suomalais-ugrilaista musiikkia. Mikä tästä vuodesta tulee?
[3.6.2011: Tämä on ensimmäinen päiväkirjamaininta Pohjantahti-yhtyeen toiminnan aloittamisesta. Ilmeisesti käsissäni on Uno Harvan "Altain suvun uskonto".]

10.2.85         - Tulin eilen yhdeksän päivää kestäneeltä Kalevalan TV/Radionauhoituksesta (Pena, Kalle + UMO). Olen täysin sekaisin ylirasituksesta. Tässä nauhoituksessa on paikoitellen jotain omituista hohtoa - erityisesti I osassa, jossa on tuulahdus tuonpuoleisesta - niin yksinkertaista musiikkia kuin se onkin.

28.2.1985          - Finlandia-talolla Kalevalan 150-vuotisjuhlaan kutsuttuna. Toiseksi viimeisellä penkkirivillä. Rauhallinen paikka. Ei tarvitse kurotella taakseen. On hätkähdyttävää huomata, miten niin monet suomalaiset ovat ansainneet tulla kutsutuksi juhlaan, kun ajattelee Kalevalan asemaa julkisuudessa viime vuosikymmeninä. Toisaalta ymmärrän, etteivät hekään tiedä minun tekemisistäni senkään vertaa. Kokonainen salillinen väärinymmärrettyjä neroja, jotka koettavat rakentaa tätä yhteiskuntaa yhä enemmän irti Kalevalasta. Kuinka moni meistä on lukenut sen läpi? Eräskin äiti näytti tyttärelleen Kalevalan ensipainosta lasikaapissa ja sanoi: "Tiedätkö, että antikvariaatissa tuollainen kirja maksaa 8000 markkaa." Olin jo aikeissa sanoa: "Eikä sekään vielä takaa, että siitä ymmärtäisi jotain". Maltoin kutienkin mieleni - olinhan itsekin tänään ostanut Lahdessa antikvariaatista kirjoja halvalla.

- Kaikilla on ankara kiire. Pelkkiä muodollisia kohteliaisuuksia, koska on niin monta tärkeää henkilöä tervehdittävänä. Kunhan tästä juhlat pääsevät vauhtiin, lähden väliajalla Vanhalle keikalle - shamaaniasu päälle puettuna. Yhtye on Pohjantahti ja jäsenet Jublat, Arbat ja Otšir Bö.

- Porilaisten marssi Koivistolle.

- Uotinen tanssi konekiväärin säestyksellä.

- Yksi nainen puhui itkuisella äänellä juhlapuvussa. Niinhän naiset usein tekevät.

- Historian kulussa pirstoutunut kokonaisuus? Kalevalako?

- Presidentti sanoi: Mahti ei mene maan rakohon, vaikka mahtajat menevät.

- Ei se siitä, miksi sellainen tulisi. (?)

- Sitten tuli muutama hullu näyttämölle.

2.3.85 - lauantai-ilta.
- Äidin runosta [> "Minä laulan lapselleni" maaliskuussa 1985] selvisi, että vaarini on pohtinut ison tammen kaatoa. Anoa ihminen itseni lisäksi, kenen tiedän pitäneen sitä ongelmana. Panee todella miettimään. Ps. Onhan niitä tutkimuksia...

5.3.85 ti  Keitele - Kalevala-esitelmä ala-asteella klo 18.30 (nauhoitus?)
            - IS esittelee kirjallista ja musiikillista tuotantoaan

2.4.1985 - kirje Erik Tawaststjernalle: ...Paneuduin hieman oman materiaalini pohjalta tuohon esittämääsi kysymykseen huipputehon puuttumisesta kalevalaisessa lauluperinteessämme...
1) On olemassa välimuoto diatonisen resitatiivin ja "kalevalaisen" laulun välillä. Se on kertosäkeen muodossa etenevä ja tiukan rakenteen omaava, mutta huipputeho EI muodosta siinä merkittävää osaa...

22.4.85         ...Hän [Tawaststjerna] oli valmis hyväksymään (=? muuttamaan mielipiteensä) "kevyen" musiikin vakavista päämääristä kuunnellessaan Kalevala-sävellystäni. Kysyi, onko Seppo Heikinheimo jo arvostellut ko. teoksen!!!

5.2.86 (Hesarille Haurun kirja-arvostelun yhteydessä kommentteja)
- Mistä Sibelius löysi pitkät teemansa? Kalevalan painetusta runosävelliitteestä, jota hän toimitti? (Vrt. 17/4 -teema) Kuuliko hän Itkosen lieriöitä?

01.03.1986  - Minut valittanee Kalevala-seuran jäseneksi.

 

22.2.1987   - Kalevalanpäivänä menen noutamaan Hesasta Kalevalavuoden juhlamitalia ja 27.2. tulee ulos Koulu-TV:stä Pohjantahdin Kansat soittavat -ohjelma.

2.3.87        - Helsingissä hakemassa Kalevala-juhlavuoden toimikunnan pronssimitalia - jo toinen samanlainen.

 

29.3.89         Pariisi: Soiree de Musiques Finno-Ougriennes
                 - Trio Pohjantahti de Keitele & Chorale Tolv'anat de l'Université de Joensuu

Le directeur du trio, M. Ilpo Saastamoinen, est compositeur et musicologue, qui enseigne la musique au lycée de Keitele, Finlande centrale, Il a dirigé le premier grand orchestre communal de jazz, Kajaani Big Band, en Finlande septentrionale. En 1985 il créa le Trio Pohjantahti, qui obtint vite un grand succès dans tout le pays. Parmi ses compositions, il faut mentionner une série intitulée "Le Kalevala" (Kalevala est le nom de l'épopée nationale finlandaise) et "La Fête de l'ours"...

9.12.89         Helsinki, KSL (Etnosoi-radioseminaari) (HeSa 5.12.89)
                 - Suom.ugril. Musiikkiseminaari - Etnosoi-festivaali 7-10.12.89
       (14-16) IS: suomal.-ugrilaisia piirteitä etnisissä kulttuureissa

[3.1.2013:Kyseessä on seminaari, jossa puhuin kalevalaisen melodiatyypin levinneisyydestä globaalisti. Ilkka Kolehmainen käytti kasvot punaisena keskustelupuheenvuoron, jossa hän ilmoitti minun yrittävän mitätöidä koko suomalaisen kansanmusiikintutkimuksen. En löydä litterointiani tuosta esitelmästä, vaikka olen varma sen litteroimisesta nauhalta.]

9.12.89 Esitelmä kalevalaisesta melodiikasta globaalisti tarkasteltuna KMKL:n seminaari Helsingissä
          (EtnoSoi -päivien yhteydessä)
           Uusittu kirjoitus JaSeSoi:lle nimellä: 
           Runolaulu maailman musiikissa - Kalevalaisen lauluperinteen improvisoitu näkökulma. April 2005
           23.8.2012:Olen litteroinut tuon esitelmän. Sen pitäisi olla tallennettuna.

=
Suomalais-ugrilainen kansanmusiikki - seminaari suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista 
Paikka: KSL, Kotkankatu 9, Helsinki
Aika: lauantai 9.12.1989 Ohjelma
12.00-13.30 Ingrid Rüütel(Viro): Virolainen kansanmusiikki
Igor Tönurist(Viro):Kantele
Timo Leisiö/ Jarkko Niemi: Arktiset kulttuurit
14.00-16.00 Ilpo Saastamoinen: Suomalais-ugrilaisia piirteitä etnisissä kulttuureissa. Keskustelu

Lauantai 9.12.89 klo 14.00-16.00 Radiokahvila, KSL, Kotkankatu 9, 3. kerros. Kahvilakeskustelu suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista. Ingrid Rüütel ja Igor Tönurist ovat alan asiantuntijoina Virosta. Suomalaisina keskustelijoina ovat Ilpo Saastamoinen, Heikki Laitinen, Timo Leisiö ja Jarkko Niemi. Kuultavana on lisäksi näytteitä suomalais-ugrilaisen musiikin piirteistä, joita on löydettävissä muiden kulttuurien musiikista. Keskustelua voi seurata myös suorana lähetyksenä LÄHIÖRADION taajuudelta 100,3 Mhz.

 

Päiväämätön 1989 - Päivi Utriainen: Etnosoi! keräsi nuorta yleisöä
Helsingissä 7. - 10.12. pidetyt Etnosoi! -festivaalit täytti Studio Juliuksen ja Itä-keskuksen Monitoimitalon nuorekkaalla älykköyleisöllä. Esiintyjinä oli sekä maailmanmusiikkiryhmiä että suomalaisia nykykansanmusiikki-ryhmiä.
......
Etnosointien pääjärjestäjä Kansanmusiikin keskusliitto [!] järjesti myös seminaarin festivaaliviikonloppuna suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista. Ingrid Rüütel kertoi virolaisesta musiikkiperinteestä ja sen tyypittelystä ääninäyttein. Jarkko Niemi kertoi omakohtaisia kokemuksia vierailustaan uralilaisten suomalais-ugrilaisten kansojen luona. Heidän erittäin huono kulttuurillinen ja kielellinen tila herätti sympatioita, mutta heidän kulttuurillinen herääminen saattaa osittain olla jo liian myöhäistä. Ajatuksia ja keskustelua herättäneen seminaarin päätti Ilpo Saastamoisen alustus etnisissä kulttuureissa ilmenevistä suomalais-ugrilaisista piirteistä.

11.12.89 - Olen kolmen viikon ajan kuunnellut maailmanmusiikkia etsien yhteyksiä ("kalevalaiseen") runolauluumme. Löytänyt useita satoja samankaltaisia lauluja ja soitteita. Löytänyt lisäksi yhteyksiä Uuden Guinean ja Wayapi-intiaanien, Papuan ja baskien sekä Australian ja eskimoiden välillä! Olen löytänyt laulureitit (Song lines)!

Olen varma, että teoria samankaltaisten sävelmien satunnaisesta syntymisestä - toisistaan riippumatta - on vain puoli totuutta. Sen sijaan näen koko sen panoraaman, miten ihmiset ovat vaeltaneet ja sekoittuneet esihistoriallisena aikana. Ja lauluissa he ovat säilyttäneet perimänsä! kaikki uusi luodaan vain vanhan pohjalta! Olenko vihdoin löytänyt elämäntehtävän itselleni?

 

3.1.1990         Kirje Valter Ojakääriltä koskien Kalevalan esittämismahdollisuuksia Virossa.

08.01.90 - Timo Leisiö oli kirjoittanut mielenkiintoisen esipuheen 'Keiteleen oudompi nuottikirja' -kirjaani. paluumatkalla Tampereelta tajusin, että "kalevalainen runolaulumme" on teema 040 (?), joka eri kansojen kautta tutkiskelee läpi kaiken sen, mitä siitä itsestään voisi kehittyä. On lähes käsittämätöntä, kuinka monilla tavoilla tuo teema-aineisto voi muuntua. Ja sama muuntumisen tarve ilmenee myös yksityisen laulun tasolla - sen eri esityskertoina. Tuo laulun muuntelu kuvaa itse elämää. Musiikki on ihmisen peili...

15.2.90         Pie-Kei: Ilpo Saastamoinen televisiossa tiistaina (20.2.90)
(Kuvateksti: Musiikkimies ja ajattelija kiireestä kantapäähän.)

Kaksi vuosikymmentä on kulunut siitä, kun nuori opettaja Ilpo Saastamoinen tunnettiin neekerirytmeistään Soulsetissä ja Popmuusikot ry:n ensimmäisenä puheenjohtajana. Säveltäjä Saastamoinen on sen jälkeen uppoutunut yhä syvemmälle etnisen musiikin kansainväliseen tutkimukseen. Esiintymisiä maailmalla on tiheään.

Ensi tiistaina TV-2:ssa kello 18.45 esitettävässä Kuopion aluestudion ohjelmassa Pohjantahti-yhtye esittää laulun Saastamoisen uusimmasta kuoroteoksesta Karhun-peijaiset ja Ilpo itse kertoo, mitä popmuusikosta tuli isona. (Karhunpeijaiset)

Ohjelmassa Ilpo Saastamoinen kuvailee, missä ja kuinka suunnattoman kaukana musiikkimme juuret ovat. Sen tutkiminen on ihmisiän mittainen tehtävä ja lopullinen löytäminen ehkä vieläkin vaikeampaa. Tutkijalta se vaatii vanhojen uskomusten ja sopeutumien romuttamista - lähtöä matkalle tuntemattomaan.

Ilpo Saastamoinen uskalsi tämän tehdä. Löysi matkaltaan musiikin uuden estetiikan ja lukuisia vastaamattomia kysymyksiä:

Pielavedellä ja Keiteleellä Ilpo Saastamoinen tunnetaan monitaitoisena musiikki-miehenä. Ja lähes yhtä tunnettu hän on myös maailmalla - ainakin sitten kun ja jos hän saa mittavan elämäntyönsä valmiiksi.

 

20.2.90 Klo 10.10-10.45 TV1: Koulu-TV-1 "Iso Tammi" (> uusinta 23.2.90)
         - UMO-orkesteri esittää Ilpo Saastamoisen teoksesta Kalevala toisen osan.
       (> I kerta UMO es. 26.2.85 ti & 1.3.85: Kalevala - Koulu-TV)
10.10-10.45 Koulu-TV: Iso tammi. UMO-orkesteri esittää Ilpo Saastamoisen teoksesta Kalevala toisen osan. Osat ovat Sampsa Pellervoinen, Tammen kasvu, Vaskinen mies ja Tammen kaato. Teoksen solisteina Kalle Fält (laulu) ja Pentti Lahti (saksofoni), kapellimestarina Ilpo Saastamoinen. Toimittaja Erkki Ilo. Yhteistuotanto Radion viihdeosaston kanssa.

 

22.2.90 to PeKei: Ilpon Iso Tammi kaatuu huomenna televisiossa
Ilpo Saastamoisen sävelteos Iso Tammi esitetään uusintana television ykkösverkossa Koulu-TV: ssa perjantaina kello 12.25 alkaen. Teos on nähty aiemminkin televisiossa, viimeksi viikon alussa tiistaina. Saastamoisen teoksen esittää UMO.

 

23.2.90 12.25-13.03 Koulu-TV 1: Iso tammi. (uusinta > 20.2.90)
            UMO-orkesteri esittää Ilpo Saastamoisen teoksesta Kalevala toisen osan.

 

Kevät -90         Tampere Film festival - "Dokumenteissa etsitään suomalaista menneisyyttä"

Vaisua Kalevalaa
Lasse Naukkarisen Keskeneräinen Sampo jäljitti suomalaista perinneshamanismia, kalevalaisuuden maisemaa, Ainon ja Kullervon maata. Pohjana oli aikoinaan Kangasniemellä järjestetty Aino-tapahtuma sekä mm. Joensuun ja Helsingin kaupunginteattereiden Kalevala-sovitukset ja Seela Sellan tulkitsema Paavo Haavikon kirjoittama Rauta-ajan Kullervo.

Naukkarisen kokonaisuudesta muodostui palapeli vailla vangitsevuutta, sillä kovin hengettömältä vaikutti varsinkin Kangasniemellä kuvattu osuus. Naukkarisen kamera oli kyllä kiitettävässä liikkeessä lävitse koko dokumentin, mutta tiivistyksiä jäi kaipaamaan. Seela Sellan monologijaksoissa oli hetkittäistä tunnelmallista syventymistä, sen sijaan modernimmat, punkvaikutteiset Kalevalatulkinnat hukkuivat omaan hedelmättömyyteensä ja hieman West Side Story -tyyppisiin lavaste- ja liikeratkaisuihin. Sampo jäi tälläkin kertaa kovin keskeneräiseksi, tosin esim. kuvia Pohjantähti-yhtyeen keikalta olisi toivonut hieman enemmän, nyt näkymät katkaistiin jo siinä vaiheessa, kun yhtye vasta verrytteli performanssiaan.

 

27.04.90   Dushanben lentokentällä matkalla Samarkandiin.
Olen kuullut finno-ugrilaista runolaulua tällä päivittäin - jopa koraania laulavalta sokealta katulaulajalta. Tänä aamuna heräsin ulkokovaäänisten kalevalamelodiaan!

 

5.7.90       Juankosken sanomat:
Ilpo Saastamoinen: Läntinen musiikki häipyy, maailmanmusiikki tulee
Tähän asti suomalaisessa rokissa on oltu tiukasti kiinni läntisissä, afro-amerikkalaisissa vaikutteissa, mutta kolmen viime vuoden ajan on ollut nousemassa uusi tulokas, maailmanmusiikki. Se yhdistää rokin ja kansanmusiikin keinot. Tulevaisuudessa etniset musiikkikulttuurit valtaavat yhä enemmän alaa rokin parissa. Perinteinen blues ja jazz häipyvät, kun tilalle tulee nimenomaan Pohjois-Afrikan kansanmusiikista vaikutteensa saanut maailmanmusiikki.

Tällaisia tulevaisuuden näkyjä musiikin taivaalle viittoili muusikko Ilpo Saastamoinen viime viikolla [25.6.] Juankoskella. Hän vieraili bändileirillä puhumassa nuorille leiriläisille improvisaatiosta, joka liki tyystin puuttuu länsimaisesta taidemusiikista. Se on kuulunut kuitenkin kiinteästi esimerkiksi suomalais-ugrilaiseen kansanmusiikkiin, kuten runonlauluun, itkuvirsiin ja joikuun.

- Laulukirjoissa on valmiiksi tehtyä, toistettua musiikkia. Olemme oppineet suhtautumaan välinpitämättömästi menneeseen musiikkiimme, joka oli luovaa. Oma itäinen musiikkiperinteemme on kadonnut täysin noin sata vuotta sitten. Vielä siitä tosin yritetään kertoa koulussa Kalevalanpäivänä ja lauletaan vaka vanha Väinämöistä. Meidän pitäisikin huomata, mitä meidän vähättelemässämme ja hylkäämässämme musiikissa on löydettävissä. Silloin voisimme lännen jäljittelyn sijasta tehdä suomalais-ugrilaista rokkia, Ilpo Saastamoinen uumoili.

- Suomalais-ugrilainen runonlaulu ei kuitenkaan ole mikään ainoalaatuinen ilmiö. Olemme yksi haara ikivanhasta musiikista, joka on kehittynyt Keski-Aasiassa [?] ja levinnyt ympäri maailmaa. Siten meikäläiset teemat ovat kuultavissa esimerkiksi nykyisessä Algerian rai-musiikissa, joka on nopeasti leviävä discomusiikin muoto.

- Ainoastaan kansalliselta pohjalta syntyvä musiikki voi kiinnostaa muitakin, myös ulkomaalaisia. Etninen pohja tuo uuden, omalaatuisen tavan tehdä musiikkia. Jos vain matkitaan muita ja kilpaillaan siinä, ollaan vaikeuksissa, sillä kilpailu on kova, tähdensi Ilpo Saastamoinen.

Jyväskyläläinen free lancer -muusikko Ilpo Saastamoinen on vieraillut Ruukki Rockissa joka kesä. "Lähes kaikkea" musiikin saralla tekevä ammattilainen on erikoistunut tutkimaan maailman kaikkien kulttuurien primitiivistä musiikkia.
- "Primitiivistä" lainausmerkeissä, sillä se musiikki on näennäis-yksinkertaista, naurahti Ilpo.

 

07.08.91 - (Udeget-) Matkan anti?
Emme löytäneet puhtaita "joikaajia" (jollaisia olin erään Melodija-LP:n perusteella lähtenyt etsimään), mutta sen sijaan kulttuurit täynnä kalevalamelodiikkaa, lauluja jotka Heno tunnisti eestiläisiksi. Hei jee -laulu - josta saamelaiset (Seurujärvi?) löysivät tekemistä koskevia kieltoja - kuulemma kertoi ohjeista naimisiin meneville: "Ei saa tehdä näin..." mutta nähtävästi eri paikoissa kuin missä luulimme niiden olevan.

 

1992:

19.1.92      Pohjantien big bandin Kalevala-harjoitukset klo 12 Kuopiossa.
             & 22.3. klo 12, 12.4. klo 12, 26.4. klo 12, 27.4. klo 17 > 28.4. konsertti.

26.1.92 su Savon Sanomat - Katariina Pikkarainen:
Suomalais-ugrilainen kulttuurimenneisyys innoittaa Ilpo Saastamoista -
Pohjantien Big Band esittää Kalevalaa jazziksi
(Kuvateksti: TAPIO HARTIKAINEN - kuva

Ilpo Saastamoinen johtaa Pohjantien Big Bandiä tiistaina 28.4. säveltämänsä Kalevala-teoksen esityksessä Kuopion musiikkikeskuksessa. Bandin oma johtaja Hannu Koponen (hahmo etualalla) soittaa esityksessä orkesterinsa fonisektiossa.)

Pohjantien Big Band esittää tiistaina 28.4. klo 19 Kuopion musiikkikeskuksen konserttisalissa Ilpo Saastamoisen Kalevala-teoksen. Musiikin johdosta esityksessä vastaa säveltäjä itse. Pohjantieläisten oma kouluttaja johtaja Hannu Koponen astuu konsertissa omiensa joukkoon fonisektioon.

Ilpo Saastamoisen soivan Kalevalan syntyhistoria palautuu 1970-luvun loppu-puolelle.
- Tuolloin Kajaanin kulttuurilautakunta tilasi minulta kesän 1979 Sanaan ja Säveleen pienen big band -teoksen. Ryhdyin etsimään kaikkea mahdollista suomalais-ugrilaista, siis meidän itäistä kulttuuritaustaamme, ja kalevalaista mytologiaa käsittelevää kirjallisuutta. Vuoden ajan minä vain luin ja luin teketättä tilaustyön eteen mitään muuta, Ilpo Saastamoinen pohjustaa.

Mutta sitten alkoi soida. Itse asiassa, kirjoitin teoksen teemat ja soinnut alusta loppuun saakka kahdessa viikossa. Varsinainen ammattityö, eli sovittaminen, veikin sitten seuraavat puoli-toista vuotta. Tuloksena oli tunti kaksikymmentä minuuttia kestävä seitsenosainen teos jazzorkesterille, soolopuhaltajalle ja vokalistille. Kajaanissa teoksesta ensi-esitettiin aikanaan vain kolme ensimmäistä osaa [-79]. Kuopiossa Kalevala kuullaan kokonaisuudessaan.

Liki puolitoista tuntia musiikkia puolestatoista Kalevala-runosta
Saastamoisen Kalevala-sävellyksen tekstinä on Kalevalan puolitoista ensimmäistä runoa: Maailman synnystä Tammen kaatoon.

- Lukiessani tekstejä teoksen muoto alkoi tuntua itsestään selvältä. Teemat hahmottuivat omien itsenäisten tarinoiden pohjalle: kuten Väinämöisen synty, Sotkan muna, Sampsa Pellervoinen, Vaskinen mies...

Kalevalaiset myyttiset tarinat, niiden hahmot ja symboliikka ovat olleet sävelkuvia herättäviä: teksti ja musiikki kulkevat käsi kädessä.
- Ainoastaan Maailman synnyssä on aika pitkä tunnelmaa luova ja lataava orkesterijohdanto. Samoin Tammen kaadossa, jonka tarkoituksella kirjoitin Surumarssiksi. Ja tarkoituksella siksi, että tämän päivän maailma pistää miettimään, oliko sittenkään niin hyvä asia, että tammi kaadettiin? säveltäjä kysyy.

Big bandista löytyvät oikeat tehot Kalevalaan
Saastamoisen mukaan big band on juuri oikea Kalevalan instrumentiksi. Siitä saa irti tarvittavat tehot.

- Jos vaikka kykenisinkin, en haluaisi kirjoittaa sinfoniaorkesterille, sillä se on aivan liian sidoksissa länsimaiseen kulttuuriin, suomalais-ugrilaiseen menneisyyteen hakeutunut säveltäjä perustelee.

Kalevalan solisteina esiintyvät Kalle Fält (laulu) ja Pentti Lahti (puupuhaltimet), jotka olivat solisteina jo teoksen ensiesityksessä. Tähän mennessä Kalevalan ovat esittäneet Kajaanin Big Band, Jyväskylän Big Band sekä Uuden Musiikin Orkesteri UMO, joka teki siitä TV- ja radionauhoituksenkin.

Mutta myös ensimmäiseen yhteistyökosketukseen Hannu Koposen johtaman Pohjan-tien Big Bandin kanssa säveltäjä on tyytyväinen. Jopa siinä määrin, että haaveilee teoksen taltioinnista tällä kokoonpanolla.

Ilpo Saastamoinen on asunut viimeiset kolme vuotta Jyväskylässä. Sieltä käsin hän operoi edelleen monijuonteisella free lancerin urallaan: luennoiden, tutkimus-matkaillen, musisoiden ja säveltäen. Luennointi keskittää hänet tällä hetkellä Jyväskylän yliopistoon ja Sibelius-Akatemiaan. Kenttätutkimusmatkat vievät etäämmälle:

- Olin tässä kuukausi sitten Venäjällä äänittämässä itä-hantien - meidän kieli-sukulaistemme - musiikkia tuolla Surgutin kaupungin eteläpuolella Ob-joen varrella. Tuloksena oli satakunta äänitettä. Toukokuun lopulla tarkoitukseni on lähteä Venäjälle uudelleen, mutta tällä kertaa Kama- ja Vjatka-jokien välimaastoon tutustumaan udmurttien eli votjakkien musiikkiin, hän selvittää.

Kolarin tilaama Velho-ooppera valmistuu elokuuksi 1993
Musiikillinen yhteistyö Pohjantahti-yhtyeen kanssa on viime vuosina suuntautunut enenevässä määrin saamelaismusiikkiin. Saamelaiskulttuuriin liittyy myös Saastamoisen sävellystyön alla oleva musiikkidraamallinen suurhanke: Kolarin kunnan tilauksesta hän on jo parin vuoden ajan työstänyt Velho-oopperaa.

- Velho on ooppera lainausmerkeissä. Kysymys on kokonaiskestoltaan noin puoli-toistatuntisesta kuoroteoksesta, jossa on mukana sikäläinen kuoro, Pohjantahti -yhtye sekä mahdollisesti myös saamelaissolisteja. Tarina käsittelee tietysti Lapin luontoa ja ihmistä, Ilpo Saastamoinen kiteyttää libretosta.

Velho saa kantaesityksensä elokuussa 1993 Äkäslompolossa Pyhätunturin juurella. Ulkoilmaesityksen ohjaa Kansallisoopperasta Keijo Kupiainen, jonka käden jälki on ollut nähtävillä muiden muassa Ilmajoen suurten oopperaproduktioiden toteutuksessa.
KATARIINA PIKKARAINEN

2/92 Tammikuu - Ilta-Savo - Jussi Soininen: Kalevalaa Kuopiossa Ilpo Saastamoisen tahdittamana
(Kuva: Hannu Miettinen: Ilpo Saastamoinen ja Hannu Koponen yhteispotretissa ennen Kuopion ensi-iltaa.)

Mitä olikaan alussa? Sana? Vai oliko sentään jotakin muuta kauan ennen kuin sana tuli lihaksi ja ihminen alkoi sanojaan käyttää - vallanpitoon ja sotiin soveliaasti. Alussa saattoikin olla Musiikki, kuten Eeva-Liisa Manner asian oivalsi. Musiikki ja hiljaisuus.

Oli kuinka oli, sekä Sana, että Musiikki ovat tulleet jäädäkseen osaksi meidän perimäämme, osaksi kulttuuriperintäämme. Ajassa voimme mennä eteen- ja taaksepäin etsimään syntyjä syviä, sanan ja musiikin piilotajuisia lähteitä: löytämään runouden ja perimätiedon melodian ja melodioiden poljentojen runouden. Ymmärtämään tämän ykseyden, kuten vaistomaisesti oivallamme sen lukiessamme kansalliseepostamme "Kalevalaa", sen alkurunoja Väinämöisen synnystä, Tammesta, joka "päivän peitti paistamasta, kuuhuen kumottamasta" ja joka lopulta tulee vaskisen miehen kaatamaksi.

Edellä mainitut Kalevalan alkurunoissa kerrotut myytit ovat olleet säveltäjä, muusikko Ilpo Saastamoisen aiheena Kalevala-sarjalleen, joka valmistui vv. 1979-80 kaksiosaiseksi kokonaisuudeksi - Sanan ja Sävelen omapoljentoiseksi yhdisteeksi. Ilpo Saastamoinen kävi Pohjantien Big Bandin ja sen johtajan Hannu Koposen luona maaliskuun lopulla valmistamassa porukkaa tulevaan: Kalevala-sarjan esitykseen Kuopion musiikkiopistolla, 28.4. Tutkailimme Ilpon ja Hannun kanssa produktion syntyjä syviä.

Idea "Kalevalan" tuottamisesta Pohjantien Big Bandin avulla tuli pari vuotta sitten Hannu Koposen ja Pentti Lahden keskinäisen keskustelun tuloksena. Mitä sanoikseen virkkikään Pohjantien maestro Hannu Koponen Saastamoisen "Kalevalasta":

- Ilpon teos sisältää hirveän kauniita teemoja, pitkiä melodiajaksoja. Se on tyystin toisenlaista kuin esim. amerikkalainen Big Band -musiikki, joka kyllä on teknisesti hiottua, mutta siitä puuttuu se sytyttävä melodia.

- Toukokuussa [-91] pidettiin Kalevalan tiimoilta ensimmäiset harjoitukset. Ilpon teos on jatkoa Pohjantien aiemmille, suomalaisista säveltäjistä ammentaneille sävellyskonserteille: tuttuja ovat olleet mm. Jukka Linkolan ja Eero Koivistoisen sävellykset Big Bandille. Kalevala on musiikkia, jota ei ole helppo luonnehtia mihinkään tutuista musiikin peruskategorioista kuuluvaksi. En pysty määrittelemään, mitä musiikkia tämä on: mikä tässä kiehtovassa teoksessa on klassista tai kevyttä, kansanmusiikkia tai jazzia, mikä taas latinoa.-? Pohjantien Big Bandille homma on helkutin hyvää koulutusta: bandissa ei ole totuttu tällaisiin tahtilajien muutoksiin. Teos on meille haaste.

Kalevala on sävelletty ja sovitettu juuri Pohjantien kaltaisille Big Bandeille. Sitä ovat esittäneet mm. Kajaanin Big Band ja UMO - ammattilaisuudestaan huolimatta UMO "kaikkein huonoiten", kuten Ilpo Saastamoinen asian ilmaisee omasta harrastaja-soittajia kunnioittavasta perspektiivistään. Annetaanpa Ilpo Saastamoisen itsensä kertoa teoksestaan olennaisimmat poljennot:
- Tämän teoksen synnylle teksti on ollut oleellinen: dramaattisuus tulee suoraan tekstistä. Luin vuoden ajan asiaan liittyvää kirjallisuutta ja kiinnostukseni suomalais-ugrilaisiin kansoihin alkoi tuon työn myötä.

- Kalevalassa annetaan ymmärtää, että kuun ja auringon peittävän tammen kaataminen oli hyvä teko. Vaskista miestä ei teoksessa mitenkään kritisoitu. Kuitenkin jos Tammen kaatoa vertaa nykypäivään, sademetsien tuhoon voidaan myös kysyä perustellusti, ovatko katastrofit seurausta tammen kaadosta? Miten olisi käynyt, jos tammi olisi saanut jäädä pystyyn?

Minkälainen maailma siitä olisi syntynyt? Tässä esim. teksti ja melodia ovat risti-riidassa: melodiassa on surumielisyyttä tammen kaadosta, ei iloa.
- Tein Kalevala-sarjaan liittyvät teemat nopeasti, puolessatoista viikossa. Melodian ja soinnut ensin. Homman sovittaminen kestikin sitten kymmenen kertaa puolitoista viikkoa: paljon työtä ja käsityönäpertelyä. Teoksen sävellysprosessi ei ollut minulle mitenkään poikkeuksellinen. Sävellän teemat nopeasti: niiden työstäminen on sitten pitkäaikainen prosessi: Jälkikäteen on lähes mahdotonta muuttaa mitään.

- On peräti valitettavaa, että Big Band -musiikin tekemiseen ei useinkaan paneuduta huolellisesti. Kuitenkaan Big Band musiikki ei saa olla mitä tahansa: sen on oltava sellaista, että kuulijat jaksavat sitä kuunnella puolentoistakin tunnin ajan. Säveltäessäni näen sen jonkun tason näkyinä: joka aamu herätessäni olen työstänyt asiaa eteenpäin. Näiden näkyjen perusteella syntyivät Kalevala-aiheiset pastellityöt, jotka tiiviisti liittyvät teoksen tematiikkaan. Big Band musiikin kautta pystytään hyvin tuomaan esille "Kalevalan" teemat. Viisijakoisuus on selkeästi Kalevalan tahtilaji. Teoksella on siis ainakin jossakin määrin kalevalainen melodiikka.

Pohjantien Big Bandin lisäksi Ilpo Saastamoisen teoksen vakiovoimiin kuuluvat Kalle Fält - laulu - ja Pentti Lahti - saksofonit. Orkesterissa soivat mm. trumpetit, tuubat, saksofonit (kaikkia viisi ), sekä huilu, oboe, klarinetti. Joten perästäpäin kuuluu - ja tasokkaan nyanssoidusti, ovathan asialla tekijämiehet. Ja kettumaisen kokenut Big Band johtajineen.
Teksti: Jussi Soininen Kuva: Hannu Miettinen

 

23.4.92 PieKei: Saastamoisen Kalevala-teos Kuopiossa
Keiteleläissyntyisen Ilpo Saastamoisen säveltämä ja vuonna 80-ensiesityksen Kajaanissa saanut Kalevala-teos esitetään Kuopion Musiikkikeskuksessa tiistaina 28.4. alkaen kello 19.

Teoksen esittää kuopiolainen Pohjantien Big Band johtajanaan säveltäjä itse. Solisteina ovat Kalle Fält laulu ja Pentti Lahti puupuhaltimet.

Kalevala-teosta on esitetty tähän mennessä vain muutaman kerran. Kajaanin ensiesityksen jälkeen teos kuultiin vuonna 1983 säveltäjän nykyisessä asuin-kaupungissa Jyväskylässä. Tämän jälkeen teos nähtiin ja kuultiin televisiossa UMO:n esittämänä.

Ilpo Saastamoisen Kalevala-teos on kaksiosainen. Ensimmäinen osa sisältää Maailman synnyn, Sotkan munan ja Väinämöisen synnyn. Toinen osa kostuu Sampsa Pellervoisesta, Tammen kasvusta, Vaskisesta miehestä ja Tammen kaadosta.

 

26.4.92 Iisalmen Sanomat: Ilpo Saastamoisen Kalevala Kuopioon
(Kuvateksti I: Pohjantien Big Band on ottanut vastaan saman Kalevala-haasteen johon Kajaanin ja Jyväskylän Bid Bandit vastasivat jo aiemmin. Kuva harjoituksista.
Kuvateksti II: Kalle Fält pitää kuulijan tarkkaavaisena äänenkäytöllään.)

Mikäli aiempaan palautteeseen on uskominen, on tiistaina Kuopion musiikki-keskukseen tuleville luvassa huikea kokemus Pohjantien Big Bandin esittäessä Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarjan.

Orkesteria johtaa keiteleläissyntyinen säveltäjä itse, ja solisteina ovat Kalle Fält (laulu) ja Pentti Lahti (puupuhaltimet).

Saastamoisen Kaleva on parituntinen kahteen osaan jaettu teos. Siinä kerrotaan Maailman synnystä, Sotkan munasta, Väinämöisen synnystä, Sampsa Pellervoisesta sekä Tammen kasvusta, Vaskisesta miehestä ja Tammen kaadosta.

Musiikki on jazzahtavaa, osa siitä perustuu kansanmusiikkiin. Sävellys luo uusia näkyjä kansalliseepokseemme, ja osoittaa, ettei ikivanhaa runoutta kannata jättää museoitumaan.

Kajaanin ensiesityksen jälkeen Kalevala-sarjaa on esitetty vain muutaman kerran. Vuonna 1983 se kuultiin Jyväskylän Talvessa Jyväskylän Big Bandin esittämänä. Silloinkin solisteina olivat Fält ja Lahti. Myöhemmin teos televisioitiin UMO:n esittämänä.

Ilpo (Ilja) Saastamoinen asuu nykyisin Jyväskylässä. Uutta uteliaisuutta Kalevalaan hän synnytti luomalla osan teostaan Keiteleellä. Hänen mielestään jokainen aika-kausi voisi lähestyä kansalliseepostamme omalla tavallaan. Laajan orkesterisarjansa lisäksi Saastamoinen on säveltänyt Kalevala-aiheen myös mm. mieskuorolle.
Kalevala-sarja soi 28.4. musiikkikeskuksessa klo 19 alkaen.

 

28.4.92         Pohjantien Big Band (Kuopio): Kalevala-sarja + taidenäyttelyni
                   (ks. 18.8. 91 & 19.1.92) (Ks. Kuvaesite)

[Jatkuu osassa V:]

30.4.92 Iisalmen Sanomat - Pirjo Nenola:
Maailman syntymyytti sai musiikillisen tulkinnan - Vaikeakin on helppoa, jos on kyky hallussa