1972-74 DOPPLERIN ILMIÖ
DOPPLERIN ILMIÖ 1972-74
[Ennen otsikkona olevaa nimeä oli useita pikkuyhtyekokeiluja, joissa kokeiltiin jo samaa musiikkiaineistoa kuin sittemmin Dopplerin Ilmiössä. Tällaisena voidaan pitää koulukonsertti-trioa IS - Ilkka Willman - Esko Rosnell (Tapani "Nappi" Ikonen tuuraajana). Tästä syystä mukaan on otettu noiden esiasteiden historia.
Mm. Hgin kaupunginorkesterin lyömäsoittaja Jomppa Lahtinen oli mukana vibrafonissa jo Paronin nimellä kulkevassa kokoonpanossa XHOL-yhtyeen konsertissa Helsingissä, vaikka Dopplerin Ilmiö -nimikkeellä Jomppa ehti olemaan vain parilla keikalla. Päällekkäisyydet kaupunginorkesterin esiintymisten kanssa estivät häntä asettumasta pysyvästi yhtyeen jäseneksi. Jompan soittoa ei valitettavasti löydy nauhatallenteilta, koska sellainen nauha saattoi olla niiden joukossa, jotka varastettiin lentokoneesta Moskova-Tbilisi -lennollani maaliskuussa 1983.
Ilkka Willman puolestaan ei voinut lähteä Dopplerin Ilmiön mukana Kuubaan 1973, jolloin Pekka Sarmanto tuli hänen tilalleen pysyvästi. Kuubassa oli vahvistuksena myös Esko Linnavalli pianossa sekä Otto Donner trumpetissa, koska säestimme siellä myös Arja Saionmaata. Kuuban jälkeen pianossa oli vakinaisesti Olli Ahvenlahti (joka joskus - mm. 31.8.74 - korvasi Paronia). Teimmehän myös opetustyötä Kajaanin pop/jazzleirillä, jolloin pianistin mukanaolo oli itsestään selvää.
Laulusolistia jouduimme harkitsemaan, koska singlen saaminen markkinoille ei ollut mahdollista ilman laulusolistia, joksi valikoitui Frank Robson. Single tehtiinkin hänen sävellyksistään, jotka olivat kaikkea muuta kuin Dopplerin alulle panemaa maailmanmusiikki-ilmiötä. Tuo linjan sekavuus täydentyi kun allekirjoittanut päätti lähteä 1974 syksyllä Kajaanin Big Bandin kapellimestariksi ja Dopplerin Ilmiö lakkasi olemasta. Yhtyekokoonpanolta jäi kuitenkin useita nauhatallenteita muistuttamaan maailmanmusiikin ensi askeleista Suomessa.
Tätä traditiota alkoi sitten lämmitellä Piirpauke, jonka perustaja Sakari Kukko oli ollut mm. Heikki Sarmannon johtamalla Sibelius-Akatemissa aloitetulla jazzopetuslinjalla, jossa IS toimi yhtyesoiton opettajana käyttäen materiaalina mm. gruusialaista kansanlaulua 'Guruli zari'.
Tuuraajina Dopplerissa olivat eri vaiheissa mm. Harri Saksala (FR), Tapani Tamminen (IW), Heikki Virtanen (IW), Esko Linnavalli (OA)]
Kalenteri- ja päiväkirjamerkintöjä:
1972:
23.1. klo 13 Ilkka Willmanin ja Esko Rosnellin kanssa I palaveri
10-13.2. Koulukonserttiharjoitukset klo 11- (päivittäin)
15.2. Karkkilan yhteiskoulu 10.35 & Vihdin yht. Koulu 13. (trio)
3.3. Vapaaniemen yhteiskoulu - konsertti 13.30
8.3. Snellmanin koulu klo 12-13 (kons.)
6.4. Hanko klo 12-14.45 - 2 koulukonserttia (triolla)
8-9.4. Vaasa 2 x 9-17 + 8.4. klo 19.30 konsertti
13.4.72 Hanko (Hangö Samlyceum + Hangon yht.lyseo) 12-15
21.4.72 Pop/jazzkoulutussuunnitelma valmistui klo 06. (IS+BP)
- Luovutus op.min. Pentti Holapalle klo 14.30
+ lehdistöinfo - Hämis klo 16
24.4. Deutsche Institutin XHOL -konsertti
+ "Paroni Paakkunaisen yhtye" (vars. Dopplerin esiaste)
25.4.ti Jazztrion Rundiviikko (25-28.4.):
1) Kesälahti, kunnall. keskikoulu
+ Kitee: 2) keskikoulu, 3) yht.lukio
4) Iisalmen tyttölyseo + Ylä-Savon Yhteislyseo - IS -iltakonsertti
26.4.ke 1) Iisalmen keskikoulu, 2) Lapinlahden yhteislukio,
3) Varpaisjärven keskuskoulu (1 t.).
27.4. to 1) Pielaveden yht.k., 2) Tervon kunn.keskik.,
3) Vesanto - kunnall. keskikoulu ja lukio,
4) Viitasaari (Nuorten disco klo 19 Urheilutalossa)
> Hotelli Pihkuri -jamit (S. Nikkasen yhtye)
28.4.pe 1) Klo 10 Suolahti (yht.koulu),
2) klo 12 Äänekoski (yhteiskoulu)
3) klo 15 Äänekosken ammattikoulu
7-12.5.72 IS + IW + Nappi (Tapani) Ikonen (E. Rosnellin tilalla):
7.5. su Laukaa-konsertti klo 16 +Jkl, Sisä-Suomen Osakunta klo 19
8.5.ma 1) Jurvan yht.koulu, 2-3) 2x Seinäjoki (Yht.lyseo), + iltak.
9.5.ti 1-2) Seinäjoki (Marttilan yht.koulu),
3) Alavus (keskikoulu ja lukio),
4) Virrat (iltakeikka - Jouko Ketola)
10.5.ke 1-2) Kuortane, 3) Ähtäri (kunnall. keskikoulu ja lukio)
12.5. (2x) Hyvinkää 9-11 - Sveitsinrinteen yht.koulu
14.9. Tavastia-klubi -keikka (IS-ER-IW)
3.10. Botnia-keikka (Ilja - Esko R. - Ilkka W. - Esko Linnavalli p)
10.11. Liisankatu/Radio / Ilkka Willman klo 16.30-22
12.11. ma Oli jossain lehdessä ilmoitettu Doppler's Phenomenonin jazzkonsertti pidettäväksi jossain kokoonpanolla Paroni, minä Ilkka, Esko ja Jorma Lahtinen (!). Tällainen keikka olisi siten ollut ensimmäinen varsinainen Dopplerin nimellä.
1973:
12.2.73 Natsan keikka (N-klubi - I Dopplerin Ilmiö -keikka ER-IW-IS-BP-JL)
2.3.73 Dopplerin Ilmiö (-nimellä) - harjoitukset (10.30-15)
- Pengerkadun harj.kämpällä TV-haastattelu klo 10.
3.3.73 Tampereen yliopiston yo-kunta - Dopplerin Ilmiö -konsertti
14.3.73 Syncopated Symphony - harjoitukset (Nimi viittaisi kyllä Dopplerin varhaisvaiheeseen,
josta nimestä varmasti oltiin luovuttu jo 4/73 mennessä.)
2.4. ma Hotelli Helsinki (Dopplerin Ilmiö)
IS: Kritiikin Kannukset -keikka
9.-11.4. IS-elg., Paroni-sax., Ilkka Willman-b., Esko Rosnell-dr.
9.4. ma Polvijärvi - 1-2) kunnall. keskik. Klo 10-12
3) Liperi (yht.k.) klo 13.25,
4) Dopplerin iltakonsertti Joensuun kork.koululla
10.4.ti 1) Viinijärven yht.koulu klo 8.25,
2) Outokummun yht.koulu klo 11.40
11.4.ke 1) Kaavi (kunn. keskik), 2) Nilsiän yht.lukio,
3) 11.4.73 Varkauden Tori-torpalla Pop-jatsin uusin ilme - Doppler'in ilmiö konsertoi klo 20.
Mukana musassa Frank Robson vocal, Paroni Paakkunainen puhaltimet, IS kitara, IW basso,
ER rummut. (Konserttikeskus - 7.4.73 Savon Sanomat -esite)
20.5.73 Jyväskylä, Keski-Suomen Museo, K-S läänin taidetapahtuma
Klo 16.30 Popkonsertti Dopplerin ilmiö (IS-SP-IW-ER)
22.-23.5. Rovaniemi - pop/jazzkurssi
BP. IS, ER,Tapani Tamminen, b. > Pohjolan Sanomat 29.5.73
24.5. Hämis (Doppler?)
26.-27.5. Joensuu - pop/jazzkurssi (Dopplerin Ilmiö)
25.-27.6. Oulu - pop/jazzkurssi
25.6. ma jamit,
26.6. Kuusisaari-jamit (Heikki Virtanen IW:n tuuraajana)
27.6. Pohjankartano-konsertti
8.7. Savonlinna - Dopplerin Ilmiö -konsertti
15.7. su Dopplerin Ilmiö: Konsertti klo 10 Kirjurinluodolla Porissa
- 15.7. TV-1 (Laajakulma)
20.7. Vanha ylioppilastalo - Dopplerin keikka & Harri Saksala
23.7. Doppler Esplanaadilla klo 18 (Hgin juhlaviikot)
23.8. Vanha yo-talo - Doppler-keikka klo 22 (Popjamit 20-02)
16.9. Tervakosken kansal.opisto (Doppler) - iltakons.
9.10. Turku (Doppler)
25.-26.10. I Kuuban -matkan harjoitukset Vanhan mus.sali
+ harj. 1.-2.11. & 8.-9.11.
29.10.73 ma Suomi-Kuuba-seuran lastentarhakonsertti Vanhalla klo 19
5.11. ma Poli - Dopplerin Ilmiö
8.11. to Hämis (Tavastia) - Dopplers Phenomenon - läksiäiskonsertti
11.11. su Kuuban-matka: Lähtö Berliiniin klo 20
- Paluu Berliiniin 30.11. klo 02 & Hkiin 1.12. klo 12
11.12. Dipoli - konsertti (Doppler?)
1974:
13.3.74 Dopplerin Ilmiö - Finlandia-talon kamarimusiikkisali klo 20
Harj. 11.3. klo 10-13, 12.3. & 13.3. klo 10-14 (IS -PS-ER-OA)
- OLLI AHVENLAHTI, sähköpiano, ILPO SAASTAMOINEN, kitara,
PEKKA SARMANTO, basso, ESKO ROSNELL, rummut
- Ohjelmassa Olli Ahvenlahden ja Ilpo Saastamoisen sävellyksiä.
- Paroni ei ollut mukana. Nauhoite varastettiin NL:ssa
20.3. Sato:n Kuuba-ilta - Dopplerin Ilmiö klo 19
26.3.73 Suuri Festivaalitapahtuma - Kulttis - speaker: Leo Lastumäki
- Dopplerin Ilmiö klo 14
4.4. Hämis (klo 16 & klo 21) - Dopplerin Ilmiö > 9.5.74?
5.5. Joroinen - keikka klo 14.30 (Doppler)
6.5. Doppler: Töysä (klo9) - Marttila (klo 11.15)
+ Seinäjoen seudun yht.koulu, illalla Virrat -konsertti
7.5. Honkajoki, Kankaanpää (3)
9.5. Hämis - Doppler > 4.4.74?
13.-14.5. Riihimäki - Doppler - Konserttikeskus
6.6. Hämis (Doppler?: SP -Frank Robson -ER-IS-IW) (OA?)
7.6. Vanhan kesäklubi - jamikeikka
(Reiska Laine, Otto Donner, Esko Linnavalli, Dopplerin Ilmiö)
6.7. Viitasaari: "Rockin happening" (Dopplerin Ilmiö)
> 7.7. Keitele-keikka? (Pie-Kei 4.7.74)
17.7. Tampereen Säästöpankki klo 12 - Dopplerin Ilmiö
- suora 20 min. radiointi klo 19.
24.8. Järvenpää klo 18-23 (konsertti?)
31.8. la Espoon museo (Glimsissä) - Dopplerin Ilmiö klo 18-20
Lehtiartikkelit yms.:
Myyntiesite - KEVÄT 1972:
Koulukonserttien pop- sekä jazzmusiikin salaisuuksia selvittelemään on perustettu trio, jossa soittavat Esko Rosnell (rummut), Ilkka Willman (basso) sekä Ilpo Saastamoinen (kitara).
- ESKO ROSNELL eli "Rusina" veti ensimmäiset jazzrumpukuviot Porissa v. l958. Helsinkiin 1964 siirryttyään hän on soittanut suurin piirtein kaikissa tärkeissä suomalaisissa jazzkokoonpanoissa Radion jazzorkesteri mukaan luettuna tehden samalla lukuisia jazzlevytyksiä. Hän voitti rumpusolistipalkinnon v. 1967 Montreaux'n jazzfestivaaleilla Sveitsissä.
- ILKKA WILLMAN on tarponut suunnilleen samat jazzin polut basistina aloittaen myös Porissa 1961 mutta siirtyen Helsinkiin vasta v. 1968. Jazzura pääkaupungissa on ollut sama kuin Rusinallakin: Jazzlevytykset (jotka edelleen ovat harvinaisia tässä maassa), useimmat jazzkokoonpanot sekä Radion jazzorkesteri. Ilkan Montreaux-vierailu v. 1969 päätyi yhtyevoittoon ja sitä seuranneeseen palkintoesiintymismatkaan Newportin jazzfestivaaleille.
- ILPO SAASTAMOINEN, jota myös "Iljaksi" nimitetään, teki ensi keikkansa Viitasaarella n.v. 1958. Ex-kansakoulunopettajasta tuli ammattimainen musiikin sekatyöläinen v. 1966. Soulset-yhtyeen kanssa tuli kultamitali Sofian festivaali-kilpailuissa 1968. Sovitustöiden ohella homma jatkui Karelian kansanmusiikin merkeissä sekä valtion säveltaidetoimikunnassa musiikinopetus- ja luentotehtävien maustaessa välipäiviä.
Trio ei pyri olemaan pop/jazzhistorian elävä sanakirja (paitsi pyydettäessä), vaan keskittyy tämän musiikin erikoispiirteiden selvittelyyn, so. improvisoinnin, soundin, rytmin ja yhteistyöskentelyn havainnollistamiseen. Bach, kansanmusiikki, pop ja jazz toimivat esimerkkimateriaalina. Ohessa pyritään valottamaan myös musiikin yhteyksiä koko popkulttuuriin yleiskuvan antamiseksi tästä alueesta, josta suomen-kieliset kirjat eivät paljon ole ehtineet kertomaan. Pääpaino on kuitenkin improvisoinnilla, jonka alkeita selvitellään yksinkertaistetuin esimerkein antaen vihjeitä improvisoinnin opetustavoista musiikinopetuksessa.
24.4.72 ma - Deutsche Institutin XHOL - konsertti + "Parooni Paakkunaisen yhtye"
25.4.72 ti Ilta-Sanomat - Tommi Liuhala: Saksalaispopin perikato / Suuret luulot, pienet taidot.
...Paroni Paakkunaisen kotoinen ryhmä esitti tilaisuudessa monin verroin vieraita kiinnostavampaa musiikkia...
Paroni Paakkunaisen kvintetti oli kuulemma lyöty nopeasti kokoon. Ryhmä ei ollut ehtinyt, harjoitella kuin kerran. Silti bändi pystyi esittämään monin verroin herättävämpää musiikkia kuin illan päävierailija. Musiikin keskeneräisyys paistoi monesti läpi. Vaikeat sävellykset eivät istuneet soittajien käsissä. Yhteissoitto oli paikoitellen ontuvaa.
Kuitenkin yhtyeen osuutta kuunteli kiinnostuksella. Soinnillisesti kvintetti poikkesi ilahduttavasti monista muista meillä toimivista pop-jazz-ryhmistä. Jomppa Lahtisen vibrafoni [loi?] Gary Burtonin touhuja muistuttavaa ilmettä. Pehmeissä unisjaksoissa Paronin huilu ja Ilpo Saastamoisen kitara soivat innoittavasti. Parhaimmillaan rytmiryhmä Ilkka Willman, basso ja Esko Rosnell, rummut loivat taustalle elävän monirytmisen kokonaisuuden.
Kvintetin soisi harrastavan yhteistä touhuaan useamminkin. Juuri tämänkaltaisia ryhmiä kovasti uusiutumaan pyrkivä suomalainen pop-jazzmusiikki kaipaa.
Erityisesti jäi numeroista mieleen pari Jean Sibeliuksen "Belsazarin Pidot" -teemojen pohjalle rakennettua esitystä. Niissä oli ideaa vähintäänkin yhtä paljon kuin kuuluisammissa Nice -yhtyeen Sibelius-tulkinnoissa.
TOMMI LIUHALA
Päiväämätön (?): XHOL - Jasu & Pale
Kulttuuritalolla ei ollut tosiaankaan paljoa yleisöä, ainoastaan asiasta erittäin kiinnostuneet olivat läsnä progressiivisen popmusiikin konsertissa. Kuitenkin me eksyimme sinne 24. 4.
Konsertin aloitti Paroni Paakkunaisen yhtye. Yhtye koostui tutuista Optatus Raatikaisen pojanpojista, eli siis Paronin kantajengistä. Miellyttävänä special quest star oli vibrafonin soittaja [Jomppa] Lahtinen, jonka konserttimusiikkiyleisö tuntee Radion Sinfoniaorkesterin lyömäsoittajana. Kaverit vetivät avantgarde-linjaisen ohjelmistonsa kunnialla läpi, vaikka tunnelma tuntui vähän vaisulta. Jotakin puuttui, mutta eihän "lämmittelybändin" asema koskaan ole mikään kehuttava ollut.
- No, juttu on kuitenkin niin, että en aio kirjoittaa mitään konserttiarvostelua, vaan tarkastella illan pääesiintyjiä hieman eri valossa kuin yleensä on totuttu...
28.4.72 Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Parempi Paakkunainen
Popmuusikot r.y:n ja Deutsches Institutin yhteisvoimin aikaansaama konsertti Kulttuuritalolla kutistui ennakko-odotuksiin nähden hyvin vaatimattoman valjuksi iltamaksi. Hyvin mainostettu saksalaisnelikko XHOL osoittautui Paakkunaisen osaston jälkeen esiintyessään melkeinpä vain ryhmäksi kiihkeitä amatööri-muusikoita, jotka tosin hallitsivat tyylikeinonsa täysin, mutta sortuivat sitä enemmän suoranaiseen rutiinisoitteluun...
Tuoresointista kotimaista
Seppo Paakkunaisen nyky-yhtye on tuore ilmiö monessakin suhteessa. Popmusiikin koulutusohjelman laatiminen oli kutistanut kapellimestarin itsensä, sekä Ilja Saastamoisen ajan niin vähiin, ettei yhteisharjoituksiin oltu ehätetty paneutua yhtä kertaa enempää. Tämä kostautui hieman rakeisena kollektiivisuorituksena, muttei silti liiemmin häirinnyt kokonaisuutta, josta kookkaimpana erottui soinnillinen rikaskielisyys. Väkevimmät värit maalattiin vibrafonilla, jonka ääressä päätoimisesti Radion sinfoniaorkesterin lyömäsoitinryhmässä häärivä Jomppa Lahtinen teki neljine nuijineen kerrassaan komeata jälkeä. Yllätys sinänsä oli myös wow-wow-pedaalin avulla notkistettu Paakkunaisen sopraanosaksofoni. Näin puhallin soi paikka paikoin kuin konsa kitara.
Myös valittu ohjelmisto noudatteli tavallisuudesta poikkeavia linjoja. Niinpä temaattista aineistoa oli lainattu sellaiseltakin jätiltä kuin Jean Sibelius; näitten melodioitten puitteissa kuultu musiikki taisikin edustaa illan taiteellista lakikorkeutta.
Aivan erityinen kiitos on annettava Paakkunaisen ensemblen ruudikkaalle porilaiskaksikolle basisti Ilkka Willmanille (kontra- ja sähköbasso), sekä rumpalille Esko Rosnellille. Kummatkin alkavat kohtapuoliin olla jo käsite yhdessä työskennellessään.
JULIUS HEIKKILÄ
SAVO N:o 115, 1972 - Jukka P. Väyrynen: Keskeneräinen XHOL
Tällä kertaa veti konsertissa pitemmän korren kotimainen yhtye. Paroni Paakkunainen tutkailee nykyisin mitä erilaisimpia musiikin muotoja. Nyt veivät intuitiot itään itämaisen marssin ja azerbeijanilaisen kansansävelmän modernisoinnin muodossa. Lisäksi Paroni esitti kaksi muuta kappaletta, joista varsinkin Willmanin jazz-sommitelma No Name ansaitsee maininnan. Paronin katras esitti tasollisesti ja taidollisesti ratkaisevasti huolitellumpaa musiikkia kuin XHOL. Paronin puhaltimien, huilun, sopraanosaksofonin ja tenorisaksofonin sekä toisaalta taas kitaran ja vibrafonin ansiosta osuus muodostui mielenkiintoisen värikkääksi.
Yhtyeen musisoinnin rajaaminen jonkin määrätyn musiikin muodon ahtaisiin raameihin olisi epäkiitollinen ja samalla turha temppu. Paroni liikkui ystävineen laajasti; kansansävelmästä tehtiin rockin ja jazzin aineksin höystetty kokeilu, joka sittenkin soi vielä aivan kuuntelukelpoisena. Tämä vain hedelmällisimpänä otoksena kokonaisuudessaan onnistuneesta konserttiosuudesta (jos jätämme huomiotta muutamat pienet rikkeet, jotka eivät missään tapauksessa häirinneet yleiskuvaa).
JUKKA P. VÄYRYNEN
12.5.72 Seura (s.55) - Popstop - Eero Nokela: Puolasta ja Saksasta
...Länsisaksalaista progressiivista poppia esitti Xhol-yhtye; heidät taas oli kutsunut Deutsches Institut yhdessä Popmuusikot ry:n kanssa. Eikä sitten muuta ollut tehnytkään, ennen konserttia pojille nimittäin koetettiin löytää yösijaa. Menestyksestä en tiedä, ehkä onnistuivatkin kun makuupussit oli omasta takaa.
Xholin anti oli hyvin köykäinen enkä yhtään ihmettele miksi johtaja Tim Belbe puhuukin nälännäkemisestä. Hänen mielestään popmusiikin on oltava osa kansan-musiikkia, mutta kun oli kolme varttia kuunnellut yksitoikkoista ja niukkailmeistä mylvintää eikä kappaleen lopusta ollut tietoakaan alkoi sali kummasti tyhjentyä.
Urkuri Odd ja huilisti-tenorisaksofonisti Tim Belbe osoittivat kyllä olevansa osaavia muusikoita, mutta siihen kulttuurianti sitten jäikin. Syyttä ei sanottu konsertin aluksi soittanutta Paakkunaisen kvintettiä paljon paremmaksi.
Jazztrio 25-28.4.72 IS - IW - Esko Rosnell
22.4.72 Savon Sanomat: Pop-jazzia Pohjois-Savon kouluihin (Irtoleike)
Pop-jazzia kuullaan pohjoissavolaisissa kouluissa ensi viikolla. Tällöin vierailee Iisalmessa, Lapinlahdella, Pielavedellä, Tervossa ja Vesannolla jazz-trio, jonka kokoonpano on Ilpo Saastamoinen, Ilkka Willman ja Esko Rosnell. Trio soittaa keskiviikkoiltana Varpaisjärven kansalaisopistossa.
23.4.72 Iisalmen Sanomat: Pop-Jazz tulee kouluihin
Jazz-trio Ilpo Saastamoinen, Ilkka Willman ja Esko Rosnell soittelevat ensi viikon keskiviikkona ja torstaina yläsavolaisilla lavoilla. Lapinlahden lisäksi kuullaan pop-jazzia Iisalmessa koulukonsertteina. Varpaisjärven keskuskoulussa klo 19 alkavan tilaisuuden järjestää kansalaisopisto. Muusikoista Ilpo Saastamoinen tunnetaan maan rajojen ulkopuolellakin sekä sanoittajana että säveltäjänä. [!!!]
25.4.72 ti Jazztrion Rundiviikko (25-28.4.): 1) Kesälahti, kunnall. keskikoulu
+ Kitee: 2) keskikoulu, 3) yhteislukio
4) Iisalmen tyttölyseo (Ylä-Savon Yhteislyseo - IS BAND) - iltakonsertti
26.4.72 ke Savon Sanomat: Jazzkonsertti Iisalmessa (Irtoleike)
Harvalukuiselle iisalmelaisyleisölle sai soittaa "Ilja" Saastamoisen jazztrio tiistai-iltana Ylä-Savon yhteislyseolla järjestetyssä konsertissa. Maestron lisäksi yhtyeessä soittivat Esko Rosnell ja Ilkka Willman. Heidän ohjelmistonsa sisälsi nykyaikaista pop-jazzia. Samana iltana Ilja Saastamoinen piti koulutustilaisuuden yläsavolaisille kevyen musiikin harrastajille.
26.4. ke 1) Iisalmen keskikoulu, 2) Lapinlahden yhteislukio, 3) Varpaisjärven keskuskoulu (1 t.).
> 27.4.72 Viitasaaren Seutu: Popmusiikin huippuja tänään Viitasaarella.
Viitasaaren kunnan nuorisotyölautakunta järjestää kevätkauden päätteeksi tänään, torstaina, nuorten diskossa popmusiikki-illan, johon osallistuu ryhmä Suomen parhaimmistoon kuuluvia pop-muusikoita. Tilaisuudessa esiintyvät kitaristi ILPO SAASTAMOINEN, basisti ILKKA WILLMAN ja rumpali ESKO ROSNELL. Ryhmän jäsenet ovat todellisia jazz- ja popmusiikin ammattilaisia. Ilpo Saastamoista pidetään tällä hetkellä merkittävänä musiikkipedagogina, jonka työ-kenttänä on ollut erityisesti jazz- ja popmusiikki kaikkine ilmenemismuotoineen. Ilkka Willman ja Esko Rosnell lukeutuvat molemmat suomalaiseen jazzeliittiin. Kokoonpano ei suinkaan ole tilapäisluontoinen, sillä Ilkka Willmanilla ja Esko Rosnell lukeutuvat molemmat usean vuoden tiivis yhteistyö jazzin ja pop-musiikin eri alueilla. [?]
Tilaisuus alkaa klo 19.00 viitasaarelaisen Depressio-yhtyeen esityksillä ja jatkuu sen jälkeen välittömästi edellä mainitulla huippukokoonpanolla. Tilaisuudesta lähemmin toisaalla.
Ilta jatkuu Pihkurissa jazz-tempauksen merkeissä
Yllä mainitut kuuluisuudet siirtyvät diskoillan jälkeen Hotelli Pihkuriin, jossa jatketaan pääasiassa jazzin merkeissä. Täällä mukaan liittyy Sakari Nikkasen yhtye sekä oletettavasti muitakin muualta tulevia muusikoita.
Näin avautuu tilaisuus paikkakunnallamme harvinaislaatuisten vieraitten kuunteluun myös niille, jotka tuntevat itsensä diskoiästä yli kasvaneiksi nuoriksi. (Irtoleike)
27.4.72 to 1) Pielaveden yht.k., 2) Tervon kunn.keskik., 3) Vesanto - kunnall. keskikoulu ja lukio,
4) Viitasaari (Nuorten disco ko 19 Urheilutalossa)
> Hotelli Pihkuri -jamit (S. Nikkasen yhtye)
28.4.72 pe Savon Sanomat: Vesannon yhteislukion keski- ja kansalaiskoulun oppilaat viettivät eilen tunnin popjazzin parissa. Kansalaiskoululla pidetyssä konsertissa soittivat helsinkiläiset Ilpo Saastamoinen, sähkökitara, Ilkka Willman, bassokitara ja Esko Rosnell rummut. Esitysten välillä kertoi Ilpo Saastamoinen afroamerikkalaisesta musiikkiperinteestä.
28.4.pe 1) Klo 10 Suolahti (yhteiskoulu), 2) klo 12 Äänekoski (yhteiskoulu)
3) klo 15 Äänekosken ammattikoulu
Jazztrio 7-12.5.72 IS + IW + Nappi Ikonen:
7.5.72 Keskisuomalainen (Irtoleike): Jazzkonsertti Laukaassa
Tänään sunnuntaina saapuu Laukaaseen helsinkiläinen jazz-trio:
Ilpo Saastamoinen - Ilkka Willman - ja Tapani Ikonen.
Trio jatkaa konsertin jälkeen täältä edelleen matkaansa seuraavaan konserttipaikkaansa Pohjanmaalle. Konsertin antajat ovat nuoria ammattihenkilöitä ja tilaisuus on tarkoitettu nuorille kuulijoille, mutta mikäli tilaa on, ovat vanhemmatkin tervetulleita. Konsertti voidaan järjestää halvoin lipuin ja se johtuu yhteistyöstä Koulujen Musiikkikeskus ry:n kanssa, joka puolestaan kykenee rahoittamaan maaseutu-kiertuetoiminnan valtion myöntämien varojen turvin.
Tämän tyyppinen musiikkikasvatus on Laukaan kunnan nuorisotyölautakunnan toiminnassa kokeilua, ja kokeilu puolestaan tulee osoittamaan, jatketaanko tästä eteenpäin. Toivotaan yleisön saapuvan ajoissa paikalle, jotta ohjelma voidaan aloittaa täsmällisesti.
Kevät 1973
Myynti-ilmoitus: (Paronin ja IS:n luonnos) - TASA-ARVOISA VASTAANOTTAJA
Rohkenemme täten tasata arvokkaan ohjelmapakettimme musiikillisena lahjana kaikille kiteille kuuntelijoille. Pakettimme sisältää vaihtoehtoisesti:
a) selostettuja koulukonsertteja
b) "b" niin kuin 'bileet': SSTD*:n bileemusaa + disco. Tasainen, tappava tahti - 65 kuollutta v. -72. Nostaa pystyyn muunkin kuin tukan.
Tutustuttuanne oheiseen esitteeseen saatte kontaktin nykyhetken värähtelyihin jaksoluvuilla: Saastamoinen, puh..., Paroni, puh.....
[*SSTD = 'Syncopated sympathy to death']
Luonnos jatkuu:
Tarvittaessa yhtye pystyy antamaan myös pedagogisiin tarkoituksiin sopivia konsertteja (Koti- ja ulkomainen kansanmusa, pop/jazz, elektroninen musiikki, kädenojennus klassisille vaikutteille) - esimerkein. Yhtyeellä on kokemusta pedagogisiin tarkoituksiin soveltuvien koulukonserttien pitämisestä. Taustana tälle ovat mm. Suomen pop/jazzkoulutuksen suunnittelu, luentoja Helsingin yliopistossa sekä lukuisten pop/jazzkurssien opetustyö.
Mikäli tunnette sympatiaa nykyhetken synkooppeihin, soundeihin ja värähtelyihin, ovat kontaktihenkilöinä Paroni ja Ilja.
- Jakakoon synkopoitu sympatia teidänkin antipatianne tasaisesti kaikkien kesken - tasarahalla.
- Bändi osaa muuten soittaa myös musaa, jota ei voi kuunnella istuen.
- Kun pop on poikaa, niin jazz on :"Joikaa!" (Ruotsalainen sananlasku vuodelta 1654)
SYNCOPATED SYMPATHY (S.S.T.D. - and after it) eli tasajakoisen antipatian vastakohta on uusi musiikkiyhtye, joka tähtää epäkaupallisen musiikin kaupallistamiseen epäkaupallisin keinoin kaupallisessa maailmassa (tämän näyttämättä silti [epä]kaupalliselta).
Yhtyeen ideologiana on siis osoittaa, että myös epäkaupallinen musiikki on vaikeaa tajuta - mutta silti mahdollista, kun oivalletaan sävelten, rytmien ja äänien värähtelyjen yhteydet nykyhetkeen, jota voidaan ilmentää musiikin eri alueiden keinoin.
- SSTD:n ohjelmisto koostuu materiaalista, joka heijastaa yhtyeen jäsenten musiikillista taustaa uudeksi kokonaisuudeksi luotuna. Tämä on progressiivista musiikkia, jota ei voida luokitella mihinkään musiikilliseen kategoriaan, koska omien sävellysten ohella SSTD:n musiikilliset lähtökohdat voivat olla esim. suomalaisessa että muiden maiden kansanmusiikissa (Bali, Makedonia, Intia, Azerbaidzan), elektronisessa musiikissa ja pop/jazzissa. Kädenojennus klassilliselle sekä nykymusiikille tapahtuu Radion sinfoniaorkesterin lyömäsoitintaiteilija Jomppa Lahtisen (vibes, percussion) avustuksella mahdollisuuksien mukaan.
12.2.73 Natsan keikka (N-klubi) (I Dopplerin Ilmiö -keikka ER-IW-IS-SP-JL)
14.2.73? Helsingin Sanomat - Julius Heikkilä: Harjoitus tekee jazzarin
Millekään ei ole niin luotettavaa rakentaa musiikillisia ympyröitään kuin soittimelliselle taidolle. Tekniikkaa on oltava nykyisen jazzin yhä vaativimmissa figuureissa, taikka muuten kannattaa mieluummin valita se toinen vaihtoehto: tykkänään vaikeneminen.
Menettelytavat ja tärkeysjärjestykset näyttävät olevan aivan miestä myöten tässä tekniikkakysymyksessä suhteessa muihin edellytettäviin avuihin. Juhani Aaltonen astui teknisesti miltei valmiina miehenä näyttämölle yksinkertaisesti vain siksi, että hänen tapansa sanoa asiat tenorisaksofonilla edellytti paljoa osaamista. Seppo Paakkunainen taas on pitänyt muita musiikin kenttiä tekniikkaa tärkeämpänä ja niinpä kaikenkarvainen arraaminen aina säveltämiseen saakka sujuukin häneltä tunnetun luontevasti.
Useaan kertaan todettu totuus on tinkimättömän lohduton: huippujazzariksi ei voida nimetä enää ketään teknisesti kykenemätöntä, ja niinpä S. Paakkunainenkin ambitioineen on joutunut katsomaan karsaasti totuutta silmiin, ottanut pupillien vinkeistä vaarin, harjoitellut kuin jalopeura ja kuuntele - saksofonit soivat paremmin kuin koskaan.
Sanottakoon kuitenkin, että syy Paakkunaisen tarkasteluun erillisenä kysymyksenä koituu vain siitä, että hänen kohdallaan tapahtunut taidon kehitys N-klubilla esiintyneistä viidestä muusikosta oli selvimmin havaittavissa. On kiireesti tähdennettävä sitä, että työnimen - Dopplers Phenomenon - alla loistanut ryhmä oli todella ehyt ja tiivistä yhteistyötä tekevä kokonaisuus: Ilja Saastamoinen kitara, Jomppa Lahtinen vibrafoni, Ilkka Willman sähköbasso ja Esko Rosnell rummut
Niin kuin Paakkunainen yksityisesti, oli myös Dopplers uhrannut yhtyeenä paljon aikaa harjoituksiin. Ja tuloksena kuultiin säntillistä, valmiiksi ajateltua ja hyvin sommiteltua musiikkia. Huomio kiintyi myös sangen nopeasti teamin ennakko-luulottomuuteen, josta osittain koitui soundin ja yksityiskohtienkin persoonallinen sävy. Paakkunaisen sähköistetyt puhaltimet - klarinetti ja eritoten alttosaksofoni - antoivat kenties eniten väriä sointiin, mutta lähes tasavertaisesti siinä suhteessa on mainittava myös Saastamoisen kitaraefektit ja Lahtisen ymmärtäväinen maalailu vibrafonilla.
Maineikas porilaisduo Willman-Rosnell alkaa olla jazztallissa jo käsite. Hehän soittivat yhdessä jo silloin kun vielä edellyteltiin neljää samanlaista iskua tahtiin jotta "komppi olisi swengannut". Nykyinen beatsävyinen jazzmusiikki ja sen uudet rytmiset tarkoitusperät toteutuvat erinomaisesti tämän kaksikon voimalla.
Vilkaisu viisikon repertoaariin osoittaa kaiken mahdollisen materiaalin olevan heille muokkaamisen arvoista. Niinpä kuullaan ovela, paljon yllättäviä fermaatteja sisältävä Gruusialainen kansansävelmä ja heti perään suoritetaan hyppy orientaalisen musiikin, piiriin. Kappale on viimeksi mainitussa tapauksessa Intialainen traditionaalinen sävelmä Doh Bahar. Jäsenten omasta tuotannosta löytyy myös esimerkkejä. Sellaiseksi kelpaa Ilkka Willmanin No Name. Amerikkalaisuutta vilahtaa listalla, myös sopivasti: Kuullaan Eddie Harrisin tunnettu Freedom Jazz Dance.
Syyttä ei kansa ollut innoissaan. Vielä sulkemisajan koitettuakin huudettiin hurraa ja lisää. Ja epäilemättä tämä ensiesiintyminen oli Dopplers Phenomenonille oloissamme ällistyttävän näppärästi heitetty selkävoitto. Ja mikä parasta, musiikillisesti puhtain keinoin.
JULIUS HEIKKILÄ
7.4.73 Savon Sanomat -esite: 11.4.73 Varkauden Tori-torpalla Pop-jatsin uusin ilme Doppler'in ilmiö konsertoi klo 20. Mukana musassa Frank Robson vocal, Paroni Paakkunainen puhaltimet, IS kitara, IW basso, ER rummut.
10.4.73 Karjalainen (Kuvateksti): Dopplerin Ilmiö esiintyi maanantaina [9.4.] Joensuussa ensimmäistä kertaa...
12.4.73 Karjalan Maa - (kp): Puuhevonen kritiikin kannusten saajalle
(Kuvateksti: Viljo [!] Saastamoinen sai Joensuussa musisoidessaan kritiikin kannuksilleen puuhevosen. Yhtye ympärillä on nimeltään fysiikan oppikirjoista tuttu "Dopplerin ilmiö".)
Kritiikin kannukset saivat viikon alussa puuhevosen. Muusikko Ilja Saastamoinen sai vastaanottaa Joensuun Pop-muusikot ry:ltä puuhevosen vieraillessaan Joensuun ammattikoululla konsertoimassa epätavallista musiikkia soittavan Dopplerin ilmiö -nimisen yhtyeensä kanssa.
Kannukset Saastamoinen sai valtiolta ansioistaan pop-muusikkojen koulutus- ja ammattiyhdistysasiain ajajana. Puuhevonen annettiin vähän ennakkoon, sillä Saastamoinen ja Dopplerin ilmiö saapuvat vasta kesällä Joensuun Pop-muusikkojen maakunnallisen koulutuspäivän opettajaksi.
Tänä keväänä runsaasti huomiota osakseen saanut Saastamoinen on koonnut ympärilleen yhtyeen, joka koostuu kovista nimistä. Jazz- ja popmusiikin konkarit, rummuissa Esko Rosnell, bassossa Ilkka Willman, saksofoneissa, huilussa ja woodwind-systeemissä Paroni Paakkunainen, Frank Robson, laulu ja Ilja Saastamoinen kitarassa tekevät tusinapopista poikkeavaa musiikkia, josta aiheet haetaan eri kulttuuripiirien kansanmusiikkiaineistosta. Saastamoinen toteaakin, ettei pelkkä plagioiminen riitä, jos haluaa kehittyä ja luoda jotain uutta. Aineisto haetaan mm. azerbaidzanialaisesta, gruusilaisesta, makedonialaisesta ja intialaisesta kansan-musiikista. - On vain harmillista, että niistä on saatavissa vähän levyjä. Paikan päällä on vaikea käydä. Kymmenestä lp:stä saa yhden käyttökelpoisen kappaleen, sanoo Saastamoinen. - Paroni on käynyt Lapissa hakemassa joikuteemoja, samoin [minä] Leningradissa pari kertaa. Minulla itselläni on leningradilainen kirjeenvaihtaja, jonka kanssa vaihdamme levyjä. Tätä kautta on koostunut kuutisenkymmentä kansanmusiikki-lp:tä.
- Suomalaista kansanmusiikkia on käytetty hyväksi pop-musiikissa, samoin etelä-Amerikan ja Afrikan kansanmusiikkiaineistoa. Me hakeudumme mm. Neuvosto-liiton osavaltioiden musiikkiin, jota luultavasti ei muualla ole käytetty ja kehitetty, sanoo Saastamoinen.
Saastamoinen sai kannukset pop-muusikkojen asianajajana. Hän toteaa muusikkojen koulutuksessa nyt alkavan tapahtua jotain kehitystä. Neuvottelut muusikkoseminaari-tilanteesta on käynnissä, määrärahat tarkoitukseen myönnetty.
Tähtäimessä on ravintolamuusikkojen ammattikurssit, samoin seminaarit ja leirit ensi kesänä. Ja näistä seminaareista on ainakin yksi Pohjois-Karjalassa. Joensuun Pop-muusikot ry. on herännyt toimimaan. Tästä yhdistyksestä ei tiedetty paljoa ennen viime vuosikokousta, jossa oli tehty päätöksiä toiminnan aloittamiseksi. Nyt on toukokuussa ensimmäinen tapahtuma, josta voivat hyötyä maakuntamme muusikot. Maakunnallinen koulutustapahtuma, jonne tulee luennoimaan ainakin kyseinen Ilja Saastamoinen. Saastamoinen itse oli yllättynyt joensuulaisten toiminnasta. Hän epäili Mattijuhani Koposen ilmestymisen katukuvaan vaikuttaneen aktivoitumiseen.
Dopplerin Ilmiön musiikki Joensuun ammattikoululla koostui osaksi kansan-musiikista, osaksi Frank Robsonin sävellyksistä, jotka hän myös itse on sanoittanut. Eräänä ihmeellisyytenä esitettiin makedonialainen kansanlaulu 4/15 tahtilajissa
[= 15/4]. Saastamoinen aloitti Paakkunaisen ja Rosnellin kanssa triona. Myöhemmin mukaan tulivat Robson ja Willman. Yhtyeen ensiesiintyminen tapahtui viime helmikuussa. Syksyllä on aikomus pistää lp:llinen Robsonin sävellyksiä purkkiin. Lähiaikoina ilmestyy single, jossa [on] mm. kappale Robsonin tuotantoa. Laulun sanat ovat suomalais-englantilaisia. Sekaisin. (kp)
13.4.73 Karjalainen - JR: Dopplerin Ilmiö Joensuussa - Epätavallista popmusiikkia
(Kuvateksti: Ilpo "Ilja" Saastamoinen oli Dopplerin ilmiön konsertin vahvimpia hahmoja. Hän ja Paroni Paakkunainen huolehtivat yhtyeen omaperäisen musiikin vauhdikkaimmista soolo-osista.)
Dopplerin ilmiö tarjoili kuulijoilleen tyylillisesti Joensuussa ennen kokematonta musiikkia. Kun kappaleet olivat popin, jazzin sekä kansanmusiikin sekoituksia, lopputulos tuntui aluksi häkellyttävältä. Kuitenkin illan mittaan ensikappaleen tyrmäävä vaikutus hälveni, ja yhtyeen musiikki alkoikin tuntua varsin mielen-kiintoiselta. Kokonaiskuvaksi konsertista jäi taidokas yhtye, joka soitti loppujen lopuksi erittäin hyvää musiikkia.
Heti konsertin alussa yhtye otti yleisöltään luulot pois. Dopplerin ilmiö ei halunnut aloittaa varovasti ja totuttaa yleisöä omaperäisiin ratkaisuihin. Se meni suoraan asiaan.
Jos joku oli tullut konserttiin kuullakseen tavanomaista popmusiikkia, hänelle yhtye oli varmasti pettymys. Dopplerin ilmiö soitti mitä halusi ja miten halusi. Väliin tuntui, ettei se välittänyt yleisöstään lainkaan. Kun vauhti oli päällä, se tuntui soittavan vain itselleen, omaksi ilokseen.
Juuri tämä saikin musiikin elämään. Kun yhtyeen tyyliin oli tottunut, sen soitto aikoi olla mielekästä. Musiikki oli väliin raakaa ja repivää. Tarkasti harkituilla riita-soinnuilla saatiin aikaan vahvat vastakohtaisuudet päämelodian kauneuden kanssa. Paikoin soitto oli hillityn uneksivaa, tunnelmoivaa.
Dopplerin ilmiön muodostavat Ilpo Saastamoinen (kitara), Seppo Paroni Paakkunainen (saksofonit, huilu, woodwind-systeemi), Frank Robson (laulu), Ilkka Willman (basso) ja Esko Rosnell (rummut). Kokonaisuutena yhtye oli taidokas ja varma. Sooloissa se pääsi täysin esittämään omaperäisyyttään ja taitojaan.
Ilpo Saastamoinen loihti kitarastaan esille taidokkaita sävelkulkuja. Hänen ja Paroni Paakkunaisen yhteistyö oli konsertissa ehkä kaikkein herkullisinta kuultavaa. Saastamoisen ja Paakkunaisen yhteissoolot jättivät mielikuvan parivaljakosta, joka tuntee toisensa tarkkaan. Heidän yhteistyönsä oli saumatonta.
Frank Robson näytteli konsertissa pääosin sivuosaa. Hän huolehti rytmiryhmän apuna rytmin säilymisestä. Robsonin laulu niissä muutamissa kappaleissa, joita hän esitti oli samaa kuin ennenkin, vahvaa ja täyteläistä. Mad Man oli sävellyksenäkin mielen-kiintoinen. Tosin kappale tahtoi väliin ryöstäytyä esittäjiltään.
Rosnell ja Willman huolehtivat rytmistä varmaotteisesti. Kumpikin intoutui väliin sooloilemaan. Soolot tukivat hyvin kappaleen päämelodiaa.
Ilpo Saastamoinen totesi konsertin väliajalla, että Dopplerin ilmiö käyttää hyväkseen myös kotimaista kansanmusiikkia. Tosin mm. gruusialainen, azerbeidzanilainen ja makedonialainen kansanmusiikki ovat vahvemmin esillä rytmikkyytensä ja oma-leimaisuutensa ansiosta.
KOULUTUKSEENKIN VIIMEIN HUOMIOTA
Kritiikin kannukset eivät tulleet Ilpo "Ilja" Saastamoiselle aivan yllätyksenä. Hän sanoi tehneensä siksi paljon työtä pop/jazzmusiikin hyväksi, että palkinnon saaminen ei ollut täydellinen pommi.
- En ole kuitenkaan tehnyt töitä sitä varten; että se palkittaisiin jollakin tapaa, hän sanoi. Saastamoisen mielestä kotimaisen kevyen musiikin asema alkaa vähitellen päästä sille kuuluvaan asemaan. Koulutukseenkin on vähitellen alettu kiinnittää huomiota.
Ilpo Saastamoinen suhtautuu toiveikkaasti pop/jazzopiston saamiseen. Tosin sen kohdalla esimerkiksi paikkakysymys on vielä kokonaan ratkaisematta. Kuitenkin hänen mielestään on jo otettu hyvä askel eteenpäin, kun tällainen opisto on saatu mukaan opetusministeriön pop/jazzmusiikin työryhmän mietintöön.
Popmuusikkojen koulutus alkaa viimeinkin olla selkiintymässä. Ensi syksynä aloitetaan ravintolamuusikoille tarkoitettu ammattikurssi. Tulevana kesänä opetusministeriö kartoittaa kevyen musiikin samoin kuin pop-jazzmusiin seminaarien tarpeen. Samalla koetetaan päästä niiden järjestämisestä mahdollisimman tehokkaaseen ratkaisuun.
JR
21.5.73? Keskisuomalainen - Seppo Pönkänen: Dopplerin kuviot
Taidetapahtuman päättäjäisissä esiintyi kitaristi Ilpo Saastamoisen kokoonpano Dopplerin ilmiö. Nuoren talvella syntyneen yhtyeen jäsenet ovat suomalaisen jazzin ja popin alalla kuitenkin nimekkäitä tekijöitä. Siinä soittavat Ilpo Saastamoisen lisäksi Seppo Paakkunainen, puhaltimet, Ilkka Willman, basso ja Esko Rosnell, rummut.
Yhtyeen musiikki on saanut vaikutteita mm. gruusialaisesta ja makedonialaisesta kansanmusiikista. Pitkä alkunumero rakennettiin soittorasian 'Mun kanteleeni' teeman ympärille ja siinä käytetty instrumenttivalikoima oli mahtava ja kiintoisa. Oli pillejä, kelloja, kilistimiä ja kalistimia, tablarumpua, kitaraa, domraa (balalaikan sukulainen) ja tietysti Paroni Paakkunaisen huilu ja klarinetti. Voimakas alinomaa muuttuva rytmi oli tämän kappaleen ajatus ja sellaisena se olikin varsin viehättävä ja hilpeä. Lisää tällaista.
Soittimet sitten vaihdettiin sähkökitaroihin ja bassoon, muuttui musiikin luonne melko rutiininomaiseksi vuoronperään sooloiluksi. Soittajien taidot ovat tunnetut, mutta tällainen raskasrytminen popjazz pelkällä maneerilla soitettuna ei jaksa innostaa.
Suomalaisen kokeilevan popin alalla yhtye on Tasavallan Presidentin ohella parhaita, toivotaan sille pitempää ikää kuin kotomaamme kokoonpanoilla yleensä on ollut.
Seppo Pönkänen
29.5.73 Pohjolan Sanomat - Sointu Särkelä: Dopplerin ilmiö hakee ainekset alkulähteiltä
(Kuvatekstit: I: Seppo Paroni Paakkunainen saksofoninsa kanssa varsin sähköisten laitteiden keskellä.
II: Kuin Itse vanha Väinämöinen eikä suinkaan Ilpo Saastamoinen.
III: Me koimme, miten musiikki irtosi soittimista ja miten se täytti koko salin, korvamme ja meidät kokonaan.)
DOPPLERIN ILMIÖ on:
- Jazzin ja popin taitaja.
- Uusi tulokas musiikkielämään.
- Yhtye, joka omaperäisesti hakee sävellyksiinsä virikkeitä eri maiden kansanmusiikista.
Dopplerin Ilmiön esittämä musiikki saattaa ensi kuulemalta vaikuttaa yllättävältä, sillä heidän musiikkinsa on erittäin moniulotteista ja sävelkulut rönsyilevät, kuten jazzin luonteeseen kuuluukin. Mutta silti eri soittimien äänet nivoutuvat toisiinsa verraten mukavasti ja luontevasti, eikä kokonaisvaikutelma kuulosta ristiriitaiselta.
Dopplerin Ilmiö vieraili konsertoimassa Rovaniemellä Rovaniemen kaupungin musiikkilautakunnan kutsumana.
Uuden aluevaltauksen yhtye on tehnyt tunkeutumalla kansanmusiikin maailmaan, josta se hakee virikkeitä sävellyksiinsä. Toteutus on jazzinomaista, jossa on lisäksi käytetty hyväksi mm. elektronisia keinoja.
- Emme pyri jäljittelemään kansanmusiikkia, vaan muokkaamme sen täysin uudestaan. Eikä meidän sovituksia varmasti tunnista alkuperäisiksi. Tältä pohjalta on antoisaa tehdä musiikkia, sillä kansanmusiikki tarjoaa normaalia enemmän virikkeitä, sanoo yhtyeen kitaristi Ilkka Saastamoinen.
Yhtyeen ohjelmisto pohjautuu eri kulttuuripiirien kansanmusiikkiin. Dopplerin Ilmiö on hakenut virikkeitä mm. itäeurooppalaisesta kansanmusiikista, jota aikaisemmin tuskin ollenkaan on käytetty. Lähteenä on käytetty myös mm. azerbaidzanilaisia, gruusialaista, makedonialaista ja intialaista kansanmusiikkia.
Suuntaus jazzissa on menossa siihen, että entistä enemmän hakeudutaan jazzin alkuperäisille lähteille, takaisin Afrikkaan, kertoi Ilpo Saastamoinen.
- Hankimme musiikkimateriaalia eri maista mm. levyinä ja nauhoituksina. Kirjeenvaihdon kautta saamme myöskin runsaasti aineistoa. Meillä on nyt mm. noin 70 Lp-levyä, jotka sisältävät kansanmusiikkia Neuvostoliiton eri osavaltioista.
Innostus kansanmusiikkiin ja sen laajentamiseen jazzinomaisin keinoin toteutettavaksi lähti liikkeelle jo ajoilta, jolloin olimme Paroni Paakkunaisen kanssa Karelia-yhtyeessä, sanoi Saastamoinen.
Soittimia yhtyeellä on runsaasti, eikä niistä ollut kuin osa mahtunut mukaan Rovaniemen kiertueelle. Jäsenistöltään yhtye ei myöskään ollut täysilukuinen, sillä Frank Robson ei ollut lainkaan mukana ja Ilkka Willmanin sairastumisen vuoksi Tapani Tamminen hoiti basistin tehtäviä. Yhtyeen muut varsinaiset jäsenet Seppo Paroni Paakkunainen, Ilpo Saastamoinen ja Esko Rosnell sen sijaan antoivat vakuuttavan näytteen taidoistaan.
- (Esite Ouluun 25-27.6.73)
DOPPLERIN ILMIÖ (DOPPLER's PHENOMENON)
Seppo Paroni Paakkunainen (saksofonit, huilut)
- samoin musiikin monitoimimies sekä säveltäjä-sovittaja pop/jazzsaralla. Soulset- ja Karelia-yhtyeiden perustaja. Kultamitali Montreaux'ssa v.1971 sekä Newport-vierailu jne. jne...
Esko Rosnell (rummut, lyömäsoittimet)
*1943 Porissa. Kiinnostui 12 vanhana musiikista ja aloitti rumpujensoiton 13-vuotiaana. Ammattilaiseksi hän
ryhtyi 15-kesäisenä ja siirtyi Helsinkiin näissä merkeissä v. 1963, josta lähtien on käynyt läpi suurin piirtein kaikki sikäläiset jazzyhtyeet, esim. Pöyryn, Hietasen, Sarmannon ja Koivistoisen jazzyhtyeet sekä radion jazzorkesterin. Montreaux'n jazzfestivaaleilla Sveitsissä hän voitti v.1967 rumpusolistipalkinnon. Kotimaisen muusikkokunnan edustajana hän on säestänyt alan ulkolaisvierailijoista mm, sellaisia henkilöitä kuin Ted Curson, Don Cherry, Nick Brignola, Dexter Gordon, Oliver Nelson, Eartha Kitt ja Charles Tolliver. Tämän lisäksi hän on esiintynyt jazzhommissa Ruotsissa, Tanskassa, Neuvostoliitossa, Hollannissa ja Ranskassa.
Ilpo Saastamoinen (kitara)
- *1942 Pielavedellä. Aloitti soittamisen v.1956 Viitasaarella, jossa toimi kolme vuotta kansakoulunopettajana valmistuttuaan Jyväskylästä. Siirtyi Helsinkiin v.1966, jossa on siitä lähtien toiminut musiikin monitoimimiehenä: opiskellut musiikkitiedettä (HuK), Soulset-yhtye (kultamitali Sofian festivaaleilla 1968), Popmuusikot ry:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja sekä MAF:n varapuheenjohtaja v:een 1973, Karelia-yhtyeen jäsen, luennoinut pop/jazzmusiikista vähän joka puolella Helsingin yliopistosta ja Sibelius-Akatemiasta lähtien opetus- ja studiotöiden ohella. Valtion säveltaidetoimikunnan ja orkesterikomitean jäsen. Sai vuoden 1973 Kritiikin Kannukset toiminnastaan pop/jazz-musiikin sekatyömiehenä. Esiintyi Berliinin Festivaaleilla elok. 1973.
Heikki Virtanen (basso)
- On tällä kertaa mukana DOPPLERIN ILMIÖN vakinaisen basistin Ilkka Willmanin sijaisena. Hessun ura julkisuudessa alkoi Soulset- yhtyeen myötä v.1968, jonka jälkeen hän soitteli keikkoja mm. Dannyn, Markku Aron, Kirkan, Eeron ja Jussi & the Boys'in yhtyeissä. Siirtyi Tasavallan Presidenttiin keväällä 1973 ja on ehtinyt keikkailla jo Ruotsissa, Bulgariassa, Tanskassa ja Englannissa.
DOPPLERIN ILMIÖÖN kuuluu tämän lisäksi laulusolistina Frank Robson, joka ei kuitenkaan tällä kertaa ole mukana, mutta jonka sävellyksiä voi kuunnella Dopplerin singlelevyltä "Madman'. Englantilainen laulaja-säveltäjä. Edellisistä yhtyeistä mainittakoon mm. Blues Section ja Tasavallan Presidentti.
Kuten jo nimistä näkyy, soittajat ovat suomalaisen pop/jazzin piirissä kauan vaikuttaneita tekijöitä. Nykyisellä kokoonpanolla yhtyeen ensiesiintyminen tapahtui helmikuussa 1973. Jos yhtye on uusi, niin uutta on sen ohjelmistokin, josta suurin osa perustuu eri kulttuuripiirien kansanmusiikkiaineistoon. Musiikilliset alkulähteet ovat yhtyeen jäsenten omissa sävellyksissä sekä mm. azerbaidzanilaisessa, gruusialaisessa, makedonialaisessa ja intialaisessa kansanmusiikissa, joita yhtye käsittelee pop/jazzinomaisesti käyttäen hyväksi mm, elektronisia keinoja. Tällä perusteella voidaan sanoa, että DOPPLERIN ILMIÖ on todella uusi ilmiö maamme pop/jazzelämässä.
22.6.73 Liitto (T-A): Heti Juhannukselta Oulussa: Pop jytää ja jazz jammaa.
25.6.73 Kaleva: Pop-jazz-seminaari alkaa Oulussa
25.-27.6.73 Oulu - pop/jazzkurssi
Päiväämätön Kaleva - Kari Karemo: Dopplerin Ilmiön musiikkikollaasi.
Dopplerin Ilmiön musiikkia on synteesi popista, jazzista, elektronimusiikista ja sitä kautta modernista konserttimusiikista, eri maiden kansanmusiikista - siis sellainen vaikutteiden ja musiikin tyylilajien vaikutussuhteiden yhdistelmä, joka antaisi musiikkitieteilijälle paljon selvitettävää. Missä suhteessa nämä elementit ovat toisiinsa, mitkä ovat historialliset taustat. Muiden moderneilla linjoilla liikkuvien yhtyeiden tapaan Dopplerin Ilmiössä on elementtejä länsimaisen musiikin kehityskaaresta ja tähän tulee vielä ei-eurooppalaisen kansanmusiikin vaikutus. Niille jotka ovat muodostaneet käsityksen popmusiikista ja jazzistakin suosikkimaisten tietojen perusteella olisi tehnyt hyvää olla seuraamassa pop- ja jazz-seminaarin päättänyttä Dopplerin Ilmiön konserttia. Sangen vaisu seminaari sai päätöksekseen musiikillisesti sitäkin mielenkiintoisemman konsertin.
Ilpo Saastamoinen, Seppo Paakkunainen, Esko Rosnell ja yhtyeen basistia tuurannut Heikki Virtanen ovat muusikkoina virtuooseja. Soittimen monipuolinen käsittely, johon liittyy vielä tiedot äänen elektronisista muuntelumahdollisuuksista, antavat soittajille mahdollisuudet siihen monipuoliseen ja äärimmäisyyksiä hipovaan skaalaan mistä heidän ohjelmansa koostuu. Oulun konsertissa ei Dopplerin Ilmiön ohjelmiston laajuus ollut kaikkinaisuudessa esillä mutta konsertti tunnin mittaisena kahden laajamittaisen teoksen luomana kokonaisuutena antoi jo tässä muodossa vaikuttavan näytön muusikoiden monipuolisuudesta ja kyvyistä. hedelmälliseen kokeiluun..
Dopplerin Ilmiön muusikot ovat kokeilijoita. Eivät sellaisia, joille tärkeintä on kokeilu kokeilun takia. Toivottavasti en loukkaa alan harrastajia kun käytän niin perin vanhakantaista termiä kuin "taiteellinen kunniahimo". Soittajien ammattitaito on sitä luokkaa, että heille olisi helppoakin helpompaa vetäistä noin vasemmalta kädeltä sellaista musaa, mikä saa kansan liikkeelle niin, että. terveyssandaalit pyörivät jaloissa. Dopplerin Ilmiölle tuntuu kuitenkin olevan tärkeämpää uuden musiikin luominen, avantgarde, pyrkiminen pois totutuista kuvioista, synteesi, uusien mahdollisuuksien ja musiikillisten innoitusten teossa näyttää olevan enemmän pinnalla kuin muhkea yleisönsuosio. Turhaa eivät Paakkunainen ja Saastamoinen ole saaneet julkista tunnustusta työstään.
Konsertin ohjelmiston perusteella Dopplerin Ilmiö harrastaa suuria muotoja, molemmat yhtyeen esittämät sävellykset olivat parinkymmenen minuutin pituisia. Jos unohtaa tälle musiikin lajille ominaisen rytmin pulsaation, oli assosiaatio "Vapaudentanssi" -kappaleen alun sävelmaailmasta selvä niihin keinoihin, joilla nykymusiikki operoi. Sävellys lähti liikkeelle lyömäsoittimen ostinaattomaisesti toistuvalla rytmisellä aiheella. Tämän päälle alkoi Paakkunainen rakentaa äänikollaasia elektronisesti käsitellyllä klarinetin äänellä, jonka sävelkorkeus ja -väri muunteli viiltävän korkeasta basson murinaan. Tämä äänivärimusiikki alkoi kiinteytyä ja urautua, mukaan tuli Saastamoisen kitara ja Virtasen basso. Improvisaatioketjuista muodostunut esitys ei päässyt herpaantumaan, toistamaan itseään.
Instrumentin käsittelyn monipuolisuus loi jatkuvasti uusia sointipintoja, uusia soitinkombinaatioita. Paakkunainen vaihtoi klarinetista, alttosaksofoniin, sopraano-saksofoniin, huiluun (puu-huiluun) Saastamoisen kitara oli kuin soitinkasautuma, Rosnell antoi musisointiin vastakohtaisuuden kirpeyttä pitäytymällä suhteellisen yksinkertaisiin rytmikuvioihin (Dopplerin Ilmiön kohdalla täytyy sana "yksinkertainen" panna omaan asiayhteyteensä) ja Virtanen irrottautui sooloissaan taidokkaasti säestyskuvioista soittimen lähinnä epäortodoksiseen käsittelyyn. Tällaista uutta luovaa soitinmanipulaatiota harrastavat kaikki Dopplerin Ilmiön soittajat.
Ravi Shankarin teemalle - motiiville - aiheelle - riville - skaalalle (mikä sana kelpaa tähän uuteen musiikki-estetiikkaan?) perustuva konsertin päättävä sävellys oli illan parasta antia aiheen käsittelyn loogisuuden ja mielikuvitusrikkauden ansiosta. Kun erittelee sitä tapaa millä Dopplerin Ilmiö käsittelee kansanmusiikkia, tulee mieleen Bela B a r t o k in tapa ei lainata suoraan ja sovittaa vaan analyysin ja synteesin kautta luoda uutta. Huolimatta älyllisestä ja paikoin miltei snobistisesta otteesta on Dopplerin Ilmiön musiikki vailla kuivuutta, sen yhteisenä nimittäjänä on kiihkeä rytminen syke ja ekstaattinen ääni-ilmiöihin paneutuminen. - Mitä nyt musiikki on, organisoitua hälyä vai subjektiivista kokemista?
Dopplerin Ilmiö ei ole Suomessa mikään ainutkertainen ilmiö - ajatellaanpa vain Tasavallan Presidenttiä ja sen musiikkia. Päämäärien asettelun ja ammattitaidon perusteella tällaiset kokoonpanot ovat popin ja jazzin kamariyhtyeitä, puhtaasti musiikille omistautuneita. Aikansa kuluksi voi miettiä missä ja millä kumman perusteilla saadaan syntymään raja ns. taidemusiikkiin. Yhteistä musiikkiperhettä kaikki.
Kari K a r e m o
[11.1.2013: Ehkä paras Dopplerin Ilmiön lehdistöarvostelu!]
(V:lta 2002 netistä - löytyi 2013)
Name : Arto, Oulu
Message : Sattuipa eteeni ikivanha Kaleva ja siinä juttu Dopplerin Ilmiöstä. ...kriitikkolegenda Kari Karemo kehuu bändiä maasta taivaaseen ja vertaa sen kamaripoppia Tasavallan Presidenttiin, lisänä tietysti kansan-musamausteet. Erityisesti 20-minuuttinen Vapauden tanssi raapii selkäpiitä. Harmittaa, ettei DI (Paakkunainen, Saastamoinen, Rosnell & Virtanen ) tehnyt koskaan pitkäsoittoa. Sehän oli superbändi, jonka musa eläisi varmaan vielä tänäänkin. Toivottavasti joskus löytyy vanhoja nauhoja, jotka päätyvät levyllekin asti !!!
28.6.73 Oulu-lehti: Missä olikaan jazz-kansa konsertistaan?
...Toisena kokoonpanona oli seminaarin vetäjien oma porukka DOPPLERIN ILMIÖ. Sen kokoonpanohan on Ilpo Saastamoinen kitara, Seppo (Paroni) Paakkunainen puhaltimet, Rusina Rosnell rummut ja Willman basso. Oulussa Willmania tuurannut Pressan basisti Heikki Virtanen.
Ensimmäisenä kappaleena ollut Vapauden tanssi alkoi elektronisena modernina jazzina. Ainakin minä, joka en ole päässyt modernin jazziin sisälle, huokaisin helpotuksesta. kun kappale muuttui helppotajuisemmaksi ja mukaan tulivat mukavat vanhanaikaiset sointukulut.
Kaikki kokoonpanon jäsenet ovat Euroopan huippuluokkaa jazzmuusikkoina. Jokaisella on aivan valtavan vankka tekninen pohja. Heidän musiikin luominen on ennen näkemättömän järkiperäistä. Rumpali Rosnellista täytyy erityisesti mainita, että hän on paras luonnossa näkemäni kapulanheiluttaja. Konsertin keskivaiheilla hän esitti bongoilla intialaisen ilta-talan. Tala on intialainen tapa esittää erilainen soitto aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Soittaja ääntelee soittaessaan mitä mieleen tulee.
Turhaan ei näille muusikoille ole jaettu valtion apurahoja (Paakkunainen & Saastamoinen v.-71) ja kritiikin kannuksia (Saastamoinen v. -73). Konsertti oli ehdottomasti musiikillisesti paras, mitä Oulussa on koskaan pidetty. Kuitenkaan ei yleisöä ollut saapunut paikalle kuin vajaa puoli salia. Lieneekö kylmä olut houkutellut kuuman päivän jälkeen Rattoriin kuuntelemaan samoja bändejä kaljalasin ääressä. Seminaarin järjestäjät ansaitsevat erityisen kiitoksen ennakkoluulottomasta toiminnastaan. Jos joskus toiste tänne saadaan vastaavanlainen tilaisuus, toivottavasti se pidetään iltaisin tai viikonloppuisin, jotta myös työssä käyvillä olisi mahdollisuus osallistua.
Päiväämätön: Masa: Jameissa juhlivat oululaiset ja vieraat.
"...Paakkunaisen, Rosnellin, Virtasen ja Saastamoisen maine ja timantinkova taito toimivat tavallaan katalysaattoreina taikoen muista esiin osaamista, joka muuten ehkä olisi jäänyt löytymättä. Onnistuminen lisää fiilinkiä ja fiilinki edelleen taitoa.
3.7.73 Kaleva / Rytmipalsta -
Pop-jazzoppia Oulussa: Seminaarin osuus jäi laihaksi, konsertit sitäkin antoisampia
5.7.73 to Itä-Savo: Pop/jazzmusiikin kenkiä isonnetaan Varparannalla (Lehtiesite).
> 8.7. Savonlinna - Dopplerin Ilmiö -konsertti
15.7.73 su Uusi Suomi: Aamuvirkut liikkeellä (LC ~ Lauri Cederberg)
Useat tuhannet kuulijat käyttivät hyväkseen ilmaisia aamukonsertteja, joita tänä vuonna oli sekä lauantaina että sunnuntaina. Yhteensä kävi näissä konserteissa arviolta viitisen tuhatta henkilöä.
...Sunnuntaina oli vuorossa Paroni Paakkunaisen ja Ilja Saastamoisen Dopplerin Ilmiö, eräs tämän hetken merkittävimpiä suomalaisia kokoonpanoja. Yhtyeen musiikki pohjautuu pitkälle mm. kreikkalaiseen, gruusialaiseen ja intialaiseen kansanmusiikkiin, ja sitä voi lähinnä luonnehtia sanalla kaunis ja rauhallinen. Suuri ansio musiikin onnistumisesta lankeaa rumpali Esko Rosnellille ja basisti Ilkka Willmanille, jotka molemmat ovat myös huomionarvoisia solisteja.
Päiväämätön lehti - WW [Waldemar Wallenius]:
Dopplerin ilmiöön perustuu tutkan ja lepakon toiminta
Dopplerin ilmiö = aaltoliikkeessä havaittava värähtelytaajuuden muutos, jonka aiheuttaa joko havainnontekijän tai aaltolähteen liike. Tämän ilmiön avulla voidaan tähtitieteessä määritellä mm. tähtien etäisyyksiä. Dopplerin ilmiö on myös uusi suomalainen pop-jazz -yhtye, joka suoritti yhden ensimmäisistä esiintymisistään sunnuntaiaamun ilmaiskonsertissa Kirjurinluodossa. Tunnelma oli melkomoisen raukea kahden päivän kovan jatsaamisen jälkeen, mutta konsertointi kävi silti tottuneesti niin piintyneeltä yleisöltä kuin kokeneelta muusikkoryhmältä.
Dopplerin ilmiö sisältää pelkästään tuttuja kasvoja. Sangen vähäiseen osanottoon tyytynyt vokalisti ja sähköpianisti oli Frank Robson, kitaraa soitti rutinoitunut ammattiyhdistysmies Ilja Saastamoinen, puhalluksista vastasi tavallisesti hieman virkeämpi Parani Paakkunainen ja rytmisektiossa toimivat yhtyeen "puhtaimmat" jazz-miehet, Ilkka Willman ja Esko Rosnell.
Mitään ylimaallista pirteyttä ei yhtyeeltä sopinut odottaa sen paremmin ajankohdan kuin muusikoiden musiikillisen lähimenneisyyden perusteella ja vaikka tunnelma sekä musiikki eivät olleetkaan yhtä innostavia kuin viime vuonna Jukka Tolosen kvartetin soittaessa vastaavassa tilaisuudessa, niin kyllä Dopplerin ilmiö siitä huolimatta soitti varsin kivaa musiikkia.
Yhtye oli ylikansallisissa tunnelmissa, sillä Ilja Saastamoisen kertoman mukaan sen esittämät sävelmät edustivat makedonialaista, robsonilaista, gruusialaista, intialaista ja ylimääräisessä numerossa azerbeidsanilaista kansanmusiikkia. Sekä Paakkunaisen että Rosnellin soitto oli niin tutun varmaa, että siitä ei sen enempiä. Sen sijaan oli oikein mukava kuunnella Willmanin näyttöjä sähköbasson varressa ja etenkin Saastamoisen kitarointia.
Willman tuntuu olevan sähköisenkin basson kanssa aivan tarpeeksi tuttu pystyäkseen käyttelemään hyväkseen monia sen tarjoamia mahdollisuuksia. Yhä edelleenkin on melkoisen tavallista, että kontrabassoa päätoimenaan soittavat muusikot tyytyvät soittelemaan lankkubassoa jopa huomattavasti värittömämmin kuin tuttua instrumenttiaan, mutta Willmanilta sentään irtosi jonkin verran suht.koht. kunnollista jytinää ja muita sähköbasson tuttuja soundeja.
Joskus ihmetyttää, kerkiääkö Ilja Saastamoinen musiikkipolitikoinniltaan soittamaan kitaraa laisinkaan, ja joku jopa kertoi epäilleensä osaako hän edes soittaa, viime vuosina kun hänen soittoaan on kuullut luonnossa niin vähän. No, sehän kuitenkin tiedetään, että hänellä riittää tekniikkaa ja että hän tuntee myös tekniikan tuolla sähköpuolella eli osaa käyttää nykyajan hienostuneita lisälaitteita. Hän varmaan pystyisi esittämään vieläkin vaativampaa musiikkia kuin mitä Kirjurissa kuultiin, vaan eipä mukista, sillä ennen kaikkea hänen soittoaan oli mukava kuunnella pitkästä aikaa ja musiikkikin oli ylipäänsä kiehtovaa. Jos yhtye aikoo jatkaa näillä linjoilla hieman kiinteyttäen kokonaisuutta ja innostaen Robsoniakin suurempaan aktiivisuuteen, niin hyvä on.
Toivoisi vain, että tämä yhtye ei jäisi samanlaiseksi kuriositeetiksi kuin Saastamoisen ja Paakkunaisen edellinen kehitelmä Karelia, jossa luvalla sanoen oli välillä vähän liikaa pinnallisuutta ja jonkinlaista väliaikaisuuden leimaa. Nämä veikkoset kun ovat, vuosien kuluessa yritelleet jos jonkinlaisia systeemejä, mutta yksikään niistä ei ole oikein päässyt puhkeamaan täyteen kukkaansa. Dopplerin ilmiöstäkin saattaa kehittyä vielä vaikka mitä, mutta näin on tullut sanottua joskus ennemminkin. Siis peukut pystyyn, jotta saisimme nauttia Dopplerin ilmiön jännittävistä kuvioista vielä monasti muulloinkin. - WW