POHJANTAHTI III 1.7.1985

Kulttuuriklubi Rosamunde 1.7.85 >

> 4.7.85 Kainuun Sanomat - Unto Torniainen:
Ilja shamaanin iloiset veikot - Pohjantahti-yhtye tuo uutta ilmettä Kalevalaan.
(Kuvateksti I: - Pohjantahti hakee musiikkinsa aiheet mm. Volgan mutkan tienoilta, toteaa yhtyeen perustaja Ilja Saastamoinen.
Kuvateksti II: Pohjantahti ilmentää myös esiintymisasuillaan juuriaan. Vasemmalta Ilja Saastamoinen, Pekka Nylund ja Kalle Fält.)
Maanantai-illan kulttuuriklubi tarjosi Pohjantahti -yhtyeen myötä iloisen matkan shamanismin ja itäisten kansanlaulujen maailmaan. Ilja Saastamoinen, Kalle Fält  ja Pekka Nylund ovat tukevasti pöllyttämässä kansanmusiikin nykypäivää. Huumorilla ja vankalla ammattitaidolla tehty musiikki sai kulttuuriklubin melkein ratkeamaan liitoksistaan.

- Pohjantahti-yhtyeen puolestatoista vuodesta on noin puolet mennyt itäisten uskontojen ja henkisen taustan opiskelemiseen. Sieltä on löytynyt se pohja, jolle musiikkimme on rakennettu, sanoo yhtyeen johtaja Ilja Saastamoinen.

- Yrityksenämme on välittää vanhan kansanperinteen sanoma tähän aikaan ja tämän päivän ihmiselle. Totuudet ovat ihme kyllä tänään samoja kuin tuhat vuotta sitten.

Olemme löytäneet vanhoista - satoja vuosia sitten tehdyistä lauluista rytmiaiheita, joita käytetään tämän päivän jazzissa ja funkyssä. - Haemme myös vanhoille lauluille uusia ilmaisukeinoja tästä päivästä.

Kalle Fält vastaa Pohjantahdin teksteistä. - Pyrimme niissä säilyttämään alkuperäistä muistuttavan foneettisen äänneasun. Kielen väri on samalla yksi musiikkimme sointiväreistä. Sanat ja äänteet ovat musiikkia jo sinällään, välttämättä ei edes melodiaa tarvita, toteaa Kalle Fält.

Pohjantahti esittää perinnemusiikkia uusin keinoin ja materiaalia on löytynyt syrjääneiltä eli komeilta, mordvalaisilta, votjakeilta eli udmurteilta ja tseremisseiltä 1. mareilta. - Erityisesti Volgan mutkan seutu on antoisaa aluetta. Sieltä olemme saaneet paljon aiheita Pohjantahdin musiikkiin, sanoo Pekka Nylund.

Pohjantahti on kuluvan kesän aikana kiertänyt paljon esiintymässä erilaisissa tilaisuuksissa.
- Olemme tehneet keikkoja rock-festivaaleista pitäjätapahtumiin. Ja jatkossa ovat vuorossa mm. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ja Bomba-talo.
...Olemme myös olleet mukana tekemässä Kalevalaisaiheista radio-oopperaa "Mistä mie sanoja saisin?" eli tarinaa Antero Vipusesta. Se kuultaneen joskus syksyllä radiosta.

Pohjantahti soitti iloista ja jännittävää ohjelmistoaan pari tuntia kulttuuriklubissa maanantaina ja yhtyeen jännittävä shamaanihurjastelu sai Sanan ja Sävelen "Isä-hahmon" Veikko Sinisalonkin myhäilemään innosta. - Voi että minä tykkäsin. Huumoria ja uutta ilmettä kalevalaiseen kulttuuriin tarvitaan aina, totesi Veikko.

Ensimmäinen jakso oli vaihtelevaa ja huikeita kohtia sisältänyttä "Volgan-mutkan meininkiä" ja toisella jaksolla kuultiin pitkä kalevalainen Antero Vipunen. Teos on Iljan säveltämä kuoroteos alun perin ja se ei toiminut kolmella miehellä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuolleita kohtia syntyi musiikillisesti turhan paljon.

Kokonaisuus Pohjantahdista oli kuitenkin hieno ja Pohjantahti edustaa parasta mitä suomalaisessa kulttuuri- ja musiikkielämässä on syntynyt kalevalaiselta pohjalta Kalevalan juhlavuonna.
UNTO TORNIAINEN

> 4.7.85 to Kansan Tahto - Kuvateksti: Kalevalako haudanvakavaa, eikö mitä. Tämä shamaani on Pohjantahti-yhtyeen Kalle Fält ravintolaillassa.

2.-3.7.85         Varkaus - Pohjantahti (2.7. klo 20 konsertti - 3.7. sem. esitelmä klo 10)

4.7.85 to         Hämeenlinna, Uusi kaupungin kirjasto (Sermilä) - Pohjantahti klo 19.30

 

4.7.85 to Warkauden lehti - "Sanat ovat laulujen sielu - ovatko?  Kansanmusiikin mikromaailma
Muusikko Ilpo Saastamoinen on kiinnostunut erityisesti primitiivisestä musiikista, mm. eskimoiden, intiaanien ja Australian alkuasukkaiden tavasta esittää sanomansa. Näennäisten yksinkertaisuuksien takana piilee Saastamoisen mukaan monimutkaiset rakennemallit ja oma mikromaailmansa.

- Kansanlaulumateriaali voi pelata kahdella sanalla, tavulla, äänteellä - kuin morsetusmerkki. Ne saadaan näyttämään niin monimutkaisilta, ettei tulevaa pystytä ennakoimaan. Mitä enemmän ennakoimme, sitä vähemmän musiikin tarvitsee sisältää informaatiota.

Saastamoinen havainnollisti luentojaan soittamalla näytteitä erilaisista kansan-musiikeista. Musiikin rytmitys ja käytetyn, vain yhdenkin, sanan tavutus teki musiikista monimutkaista, vaikeasti muistettavaa.

- Balilainen mieskuoro käyttää musiikissaan kahta ryhmää, jotka toistavat tiettyä äännettä. Intialaiset laulavat sävelten nimillä. Kun sanaketjua toistetaan, sanojen merkityssisältö unohtuu, Saastamoinen selitti myös oman Pohjantahti-trionsa musiikillisia vaikuttajia.

Sanoitusten pingispeli
- Länsimaissa musiikki leimataan usein tyhjänpäiväiseksi, koska sille ei aseteta odotuksia ja sanoma klimppiytyy kuulijan korvissa. Vasta kun kuulija hahmottaa sanoman, hän pystyy ymmärtämään, Saastamoinen sanoi..

Saastamoisen mukaan primitiivisen musiikin sanoitusta voi verrata lasten loruihin. Niitä on hyvä kuunnella joskus niin, että arvuuttelee niiden jatkoa. Hän vertasi myös esimerkiksi saamelaisjoikua pingispeliin. Siinähän sanan toistuessa melodinen rytmi muuttuu.

- Se on pakenemista. Se saa kuulijan arvuuttamaan tulevaa. Ja juuri kun kuuntelija on arvaamassa, komppi muuttuu. On täysin näennäistä, että kuuntelija on passiivinen. Jotta kommunikointi, pallon pomputtaminen, olisi mielekästä, on vastapuolelle annettava mahdollisuus erävoittoon. Lopulta häviökin on nautittavaa.

- Käytämmekö sanoja joskus liikaa, kun teemme musiikkiin tekstiä? Saastamoinen aprikoi.

 

K: 27.-30.7.85         Bomba-talo, Nurmes: Kansainvälinen taiteilijasymposium
                      27.7. Avajaiskonsertti - Pohjantahti + Shamaaniklinikka?

> Ks. 27.7.85 la        Iisalmen Sanomat (Irtoleike):
                               Bomban juhlaviikot päätökseen - Kalevalan kuvittajat Nurmeksessa

> 28.7.85                 Karjalainen: Pohjantahti soittaa suomalais-ugrilaista alkumusiikkia

 

18.8.85         Iisalmen Sanomat - Sami Lukkari:
"Systeemiin kiinnittymätön Kalle Fält: Työrauhan löytyminen parasta Iisalmessa" 
Keväällä kantaesitettiin TV:ssä ja radiossa Ilpo Saastamoisen Kalevala-sarja, jossa Fält toimi laulusolistina. Tämän hetken musiikkitekemiset kohdistuvat lähinnä Pohjantahti -projektiin, joka julkituo suomalaisugrilaista alkumusiikkia.
SAMI LUKKARI

 

14.9.85 > Antero Vipunen (Mistä mie sanoja saanen) ulos radio 2:sta la klo 19.30
           > 14.9.85 HeSa - Jukka Kajava: Sanat hukassa: ...johon Ilpo Saastamoinen on säveltänyt milloin raikulisti reippaan, milloin maagisen ja siten jännittävänkin musiikin. (> Antero Vipunen)

 

22.9.85         Lauttasaaren Yhteiskoulu klo 18 (Lauttasaari-päivät) - Pohjantahti

> Kantakaupungin alueuutiset:  Koko perheelle viikonlopun ohjelmaa - Lauttasaari-päivät
Klo 18.00 Lauttasaari-Päivien PÄÄJUHLA Lauttasaaren yhteiskoulun juhlasalissa... Väliajan kahvitarjoilun jälkeen esiintyy suurta suosiota saavuttanut yhtye POHJAN-TAHTI. Pohjantahti on Kalevalan juhlavuoden kunniaksi syntynyt yhtye, joka rockin ja jazzin keinoin tuo uuden näkökulman suomalais-ugrilaiseen kansanmusiikkiin.

         Pohjantahti on trio, jossa soittavat ja laulavat Ilja Saastamoinen, Pekka Nylynd ja Kalle Fält. Saastamoisen shamanismihulluttelu, Fältin huikea laulu ja Nylundin täynnä huumoria ja teknistä osaamista olevat kitarasoinnit antava Pohjantahdin musiikille elävyyttä ja väriä. Tätä persoonallista, modernia yhtyettä kannattaa tulla kuuntelemaan ja katsomaan! Lauttasaaren perinnejuhlatoimikunta toivottaa Teidät tervetulleiksi Lauttasaari-Päiville. Kaikkiin viikonlopun tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

1.10.85 ti         Ylivieskan kaupungintalo - Pohjantahti

> 3.10.85 to Kalajokilaakso - Päivi Savela: Aitoa shamaanimeininkiä
...Kuvateksti: Pohjantahdin shamaanifilosofiaa: "Mitään maata ei ole rakennettu millään lailla, vaan määrätietoisella tanssimisella." [Kalle Fält]

YLIVIESKA-KJL
Vain harvat ylivieskalaiset käyttivät tiistai-iltansa ainutlaatuiseen taidenautintoon Ylivieskan kaupungintalolla. Tällöin oli yleisöllä mahdollisuus tutustua suomalais-ugrilaisen sävelmateriaalin ihmeisiin Pohjantahti-trion välityksellä.

Konserttiyleisö istui pehmoisemmilla valtuustopenkeillä tuijotellen lavalla olevia soittimia ja odotellen niille soittajia. Portaista alkoi kuulua omituisia ääniä - kuka uskaltaa myöhästyä konsertista päästellen äänekkäitä nikotuksia, ähkäisyjä ja rupsahduksia?                 

Saliin astui kolme karvaista shamaania. Kyseessä olivatkin Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund: illan esiintyjät, jotka saapuivat lavalle esittäen vanhakantaisten henkien, Kuihkamon, Huukanan ja Hyyperön tervehdyksen sävelmänmukaisesti pukeutuneina. Ilta jatkui yhtä yllätyksellisenä ja koomisena. Seuraavaksi kuultiin vepsäläinen kansanlaulu Kastepisara, sodasta palaavan äidin kehtolaulu aseistakieltäytyjäpojalle. Tämän jälkeen trio esitti shamanistisen votjakkilaisen häälaulun ja kolmas akvarelli oli ylikansallinen Lemminkäisen laulu.

Näiden pienoisnäytelmien jälkeen Pohjantahti oli lumonnut yleisön valtoihinsa. Jäljellä oli vain Suuri HÄH? - mitä he seuraavaksi keksivät?

Soitto jatkui tseremissien, votjakkien ja mordvalaisten kansanlaulujen käsittelyllä rockin ja jazzin menetelmin. Todellisen shamanisminsa trio osoitti norjalaisperäisen joiun ja tseremissiläisen tanssilaulun omaperäisillä tulkinnoilla. Elämys muuttui  kuuntelusta kokemiseksi.

Ylimääräisenä numerona trio tulkitsi erään Eino Leinon kauneimmista runoista, Väinämöisen laulun.

- Suomalaisugrilaista kansanmusiikkia pidetään usein primitiivisenä, inhottavana, tasapaksuna ja alkeellisena. Kuka voi väittää, että veikkausrivi on alkeellinen, yhtye ihmetteli. Heidän mielestään kolmisävelinen on vaihteleva ja monimutkainen siinä missä veikkausrivikin. Väite tuli todistettua myös musiikillisesti.
PÄIVI SAVELA

 

2.10.85 ke         Karttula, Koulukeskus klo 13 & Pielavesi, Yläaste klo 19 - Pohjantahti

> 26.9.85 PieKei: Pohjantahti -yhtye konsertoi 2.10.
... Pohjantahti -yhtye on eräs Kalevalan juhlavuoden upeimpia saavutuksia, joka varmasti elää vielä juhlavuoden jälkeenkin. Yhtye tuo rockin ja jazzin keinoin uuden näkökulman suomalais-ugrilaiseen kansanmusiikkiin...

 

2.10.85 Iisalmen Sanomat: Pohjantahti-triolta Uusi näkökulma kansanmusiikkiin
Kuluvalla viikolla Pielavedellä ja Iisalmessa esiintyvä Pohjantahti-yhtye on saanut kiitosta monipuolisesti. Soittamisen riemu ja perinteessä olevien koomisten ainesten korostaminen ovat seikkoja, jotka miltei kaikkien yhtyettä arvioineiden mielestä tekevät siitä kiinnostavan ja persoonallisen...

Lopputulosta, uutta musiikkia kuullaan Pielaveden yläasteella keskiviikkona 2.10 klo l9 ja Iisalmessa Ylä-Savon ammattikoululla torstaina 3.10. klo 19.

> 3.10. to         Iisalmi, Peltosalmen koulu (2) + Ylä-Savon Ammattikoulu - Pohjantahti
                     >Savon Sanomat 24.4.85 (k-lautakunnan päätös)

 

> Syyskuu: Ylä-Savon kuulumiset: Konsertti "Pohjantahti" (Lehdistöpuffi)
Ylä-Savon Ammattikoululla järjestetään 3.10.85 konsertti "Pohjantahti". Konsertissa kuullaan musiikkia aikojen takaa. Kolmen "Shamaanin" ryhmä esittää suomalais-ugrilaista kansanmusiikkia. Tilaisuus alkaa klo 19.00.

Konsertin esiintyjät ovat:
Kalle Fält - laulu-shamaanirumpu-percussion
Ilpo Saastamoinen - sähköbassot-laulu
Pekka Nylund - sähkökitara-urut-laulu

Tämä kolmen shamaanin ryhmä on syksystä -84 lähtien paneutunut suomalais-ugrilaisten kielisukulaistemme kansanmusiikkiin - siis suoraan "esikalevalaiseen" aikaan hetkellä jolloin muut ovat vasta löytämässä vinkkejä kalevalaisen maailmamme suuresta kirjokannesta. Kalevalaista maailmaa Kalle ja Ilpo ovat tulkinneet jo vuodesta -79, jolloin sai kantaesityksensä Ilpon säveltämä Kalevala-sarjan I osa Kajaanissa. Tämän big band-teoksen joku ehkä sattui kuulemaan kokonaisuudessaan radiosta tai Koulu-TV:stä taannoin Kalevala-viikolla. Pohjantahti sen sijaan löysi etsintänsä tuloksena musiikkimateriaalia mareilta (tsheremisseiltä), mordvalaisilta, udmurteilta (votjakeilta), syrjääneiltä (komilaisilta), hanteilta (ostjakeilta), manseilta (voguleilta) ja vaikkapa vepsäläisiltä - saamelaisiakaan unohtamatta. Näitä musiikinmuotoja käsiteltiinkin Suomen kansanmusiikkiliiton järjestämässä II Unohtuneet musiikkikulttuurit -seminaarissa Pielavedellä 15.-17.3.85. Tämä musiikki on nyt saatavilla suurenkin yleisön tietoisuuteen konserttimuotoisena esiintyjien ilmestyessä historian hämärästä shamaanipukuihin, kalannahkoihin ja -pyrstöihin, poronsarviin, jäniksenkäpäliin sekä korpinkynsiin ja -kalloihin piiloutuneina. Taakse ovat jääneet Kallen Paradise -ajat sekä Eurovisio-taustalaulut 70-luvulta yhtä hyvin kuin Pekan ja Ilpon yhteiset vuodet Piirpauken 80-83 kokoonpanossa.

 

> 4.10.85 pe                  Iisalmen Sanomat - Kalervo Manninen:
Pohjantahti-yhtyeen spesiaali-ilta: Noitarumpu ja shamaaneja
(Kuvatekstit: A: Menninkäismäinen Kalle Fält käytteli noitarummun ohella useita muitakin rytmisoittimia. Hän hoiti myös pääosan laulupuolesta.
B: Yleisö ei ehtinyt ikävystymään musiikin monitoimimiesten päästyä vauhtiin. Pekka Nylundin ja Ilpo Saastamoisen tyylinäytteet Pielaveden tilaisuudesta.)

Pohjantahti-yhtye tarjoili omaperäisesti tulkittua ugrilaiskansojen musiikkia konserteissa, jotka järjestettiin keskiviikkona Pielavedellä ja torstaina Iisalmessa.

Shamaanipuvut poronsarvineen, korpinkynsineen, jäniksenkäpälineen ja muine taika-kaluineen kuuluvat trion imagoon. Yleisö ei ehdi ainakaan ikävystymään, kun nämä kolme musiikin monitoimimiestä, Kalle Fält, Ilpo Saastamoinen ja Pekka Nylund, pääsevät vauhtiin.

Ähkeellä, puhkeella ja läähätyksellä Pielavedellä liikkeelle lähtenyt esitys paukkui jatkossa menninkäismäisen Kalle Fältin saatua noitarumpunsa puhumaan isolla äänellä ja muiden tartuttua sähkövahvisteisiin instrumentteihinsa. Tuloksena oli vanhakantainen tervehdys.

Vepsäläisessä kansanlaulussa Kastepisara ja ostjakkilaisessa Häälaulussa olikin jo täysi vauhti päällä. Shamaanit Ilpo ja Kalle pyörähtelivät välillä yleisön joukossa.

Tunnelma tihentyi tarjoiltaessa mordvalaisia, tseremissien ja syrjäänien sävelmiä. Mukana oli kappale myös Lemmin pojalle.

Pohjoismaisia tuntoja tilitti norjalaisperäinen joiku. Juhlavuoden kunniaksi oli ohjelmassa Kalevalainen kappale.

Epäilemättä vanhemman väen mieleen oli herkän kaunis Haapanan uni. Vauhdikkaana päätöskappaleena tarjoiltiin tseremissiläinen Tanssilaulu loveen-lankeamisineen.

Noitarummun ohella Fält käytteli useita muitakin rytmisoittimia hoitaen myös pää-osan laulupuolesta.

Useat sävelmät tarjottiin liian runsaiden desibelien myötä. Vähäisempi voiman käyttö olisi päästänyt oikeuksiinsa yhtyeen todelliset taidot: Shamaani-Saastamoisen ja Nylundin taiturimaiset kitarankäsittelyt.

Pohjantahdin ohjelmisto pohjautuu aineistoon, jota on saatu suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkiperinteen tutkimuksissa. Oikeastaan yhtyeen perustamisen ideakin löytyy samalta pohjalta.

Pohjantahti ei pyri matkimalla autenttisuuteen, vaan muokkaa sävelmät nyky-soittimille sopiviksi. Tuloksena on uutta musiikkia, johon vanhoilla soittimilla annetaan ripaus sitä "ihteään".

Teksteistä vastaa lähinnä Fält pyrkien äänneasun samankaltaisuuteen sisällön kustannuksella.

Yhtyeen esittämä musiikki on siinä määrin erikoista, että siitä joko pitää tai ei pidä. Missään tapauksessa se ei jätä kuulijaa välinpitämättömäksi.
KALERVO MANNINEN

 

4.10.85 pe   Varpaisjärvi, Peruskoulun ala-aste & Koulukeskuksen juhlasali:Peruskoulun yläaste - Pohjantahti

> 'Riimi' 1986 - Peruskoulun 9A - Haast. Ulla & Ulla: Pohjantahtia koulussamme
Aika: lokakuun 4. päivä 1985. Paikka: Varpaisjärven koulukeskuksen juhlasali. Yleisö: peruskoulun yläasteen opettajat ja oppilaat.

Satunnainen ohikulkija saattoi joutua paniikin valtaan juhlasalista kantautuvan mahtavan jytän, balalaikan rimputuksen, noitarummun ja laulajan loveenlankeamisen joiut kuullessaan. Siellä loihtivat suomalais-ugrilaisia tahteja erikoisista instrumenteistaan Pohjantahti -yhtyeen Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält ja Pekka Nylund tosi ugrilaisten näköisinä. Ennen kuulematonta, outoa, mukaansatempaavaa ja - jotenkin tuttua. Herkkä tšeremissiläinen kehtolaulu Kalle Fältin tulkitsemana päätti erikoisen musiikkituokion.

Kokosimme pojat haastatteluun:

1. Mitä te haluatte kertoa nuorille tällaisella musiikilla?

- Halutaan kertoa kaikille ihmisille sitä, että musiikkia on tehty tuhansia vuosia. Tämä on kaivettu Kalevalan takaa ja on niitä alkulähteitä, tavallaan historiaa. Musiikki on tarkoitettu kaikille ihmisille, ei sen kummemmin nuorille kuin vanhoillekaan.

2. Millaisen suosion olette saaneet yleisesti?

- Ristiriitaisen, toiset pitävät, toiset eivät.

4. Miltä tuntuu esiintyä tällaisessa pienessä kylässä?

- Ei sen kummemmalta kuin isommassakaan, ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia.

5. Mistä keksitte perustaa Pohjantahti yhtyeen?

- Pohjantähti on yksi niitä vanhojen suomalais-ugrilaisten tärkeitä luonnonilmiöitä, joilla on ollut suuri merkitys kansojen henkisessä elämässä, mutta Pohjantahti taas viittaa tuohon musiikkipuoleen, se on Pohjoisesta tullutta, rytmisesti kova-meininkistä.

6. Kenen idea se oli?

- Se oli ryhmätyön tuotetta. Viime vuoden keväällä Pielavedellä järjestettiin Unohtuneet musiikkikulttuurit -niminen seminaari, jossa käsiteltiin eri maiden kansanmusiikkia. Sovittiin, että Kalevala-vuoden pääteemana on suomalais-ugrilaisten kansojen musiikki. Kun materiaalia tuota seminaaria varten ruvettiin etsimään, tuli ajatus yhtyeen perustamisesta.

7. Oletteko käyneet ulkomailla?

- Emme ole vielä tällä bändillä, mutta kukin meistä on käynyt eri yhtyeissä vuosien aikana.

8. Onko musiikkia levytetty?

- Tällä ryhmällä ei ole levytetty. Levytyssuunnitelma on olemassa ja teimme radionauhan elokuussa.

9. Oletteko esiintyneet televisiossa?

- Tullaan esiintymään. Ensi kevättalvella TV-2 tekee yhtyeestä kaksi TV-ohjelmaa, jossa toisessa on Pielaveden mieskuoro mukana.

10.         Oletteko olleet tämäntapaisen musiikin kanssa tekemisissä aikaisemmin?

- Kansanmusiikkia yleisesti on tutkittu aikaisemmin, tämä on kyllä ensimmäinen kokoonpano Suomessa, joka on keskittynyt pelkästään tämän alueen musiikkiin.

11.         Mikä ihmisiä kiinnostaa teidän esittämässänne musiikissa?

- Vanhuus, alkukantaisuus. Kukaan ei enää tiedä minkälaista musiikkia tuhat vuotta sitten on tehty. Tämä antaa jotain vihiä siitä.

12.         Millä paikkakunnalla on ollut mukavin esiintyä?

- Ei voi määritellä yhtään paikkakuntaa. Yksi parhaimpia yleisömenestyksiä oli Provinssi-rockissa Seinäjoella, mutta ei se välttämättä merkitse, että se on paras keikka bändille.

13.         Minkälaisille ihmisille tekemänne musiikki on tarkoitettu?

- Kaikille, kaikille...
Haast. Ulla & Ulla

 

10.10.         85 to         Kuusamo (2); Pohj.-Kuusamon yläaste, Lukion sali

> 11.10.85 pe         Koillissanomat: Unohdettu soi Rukalla
Trio Kalle FäIt, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen vieraili eilen Rukan koululla.
Pohjantahti-nimellä kulkevan trio esitti erilaista musiikkia

Unohdettu musiikki soi Rukalla
(Kuvateksti: Unohdettu musiikki soi torstaina Rukalla ja lukiolla. Tasokkaasta jäljestä vastaavat Kalle Fält, Pekka Nylund sekä Ilpo Saastamoinen.)
Trio Kalle Fält, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen ovat jo parin viikon ajan kiertäneet maakuntaa unohdettu musiikki mukanaan.
Torstaina Pohjois-Kuusamon yläasteella parisataapäinen joukko sai kuunnella muun muassa votjakkilaisen häälaulun sekä erittäin kauniin Kyynel putoaa -esityksen.

Pohjantahti-nimellä kulkevan trion perustamisidea syntyi keväällä 1984, jolloin maamme ensimmäisessä eri maiden kansanmusiikkikulttuureja käsittelevässä "Unohtunet musiikkikulttuurit" -seminaarissa päätettiin valita vuoden 1985 teemaksi suomalais-ugrilaistenkansojen musiikkiperinne. Tällä hetkellä idea on edennyt käytännön tasolle asti ja vieläpä erittäin menestyksekkäästi.

Shown alun eläimellisistä kulttuurikansojen ulvahduksista tunnin mittainen esitys eteni välillä moderniin kitaranvingutteluun. Esityksessä on kuitenkin nykyaikaisten soittimien lisäksi perinteisiä suomalais-ugrilaisten kansojen alkuperäissoittimia, joiden soinnin myötä saa hyvän käsityksen, millaista menoa muinoin on saattanut olla.
Hienon vivahteen esitykselle antoi soittajien shamaaniasusteet poronsarvineen ja korpinkynsineen.  

 

11.10.85      Viitasaaren lukio

> 10.10.85   Viitasaaren seutu: Shamaanit saapuvat
(Kuvateksti: Näitä miehiä ei kannata pelätä, vaikka he hurjilta näyttävätkin: Kalle Fält, Ilpo "Ilja" Saastamoinen Pekka Nylund. Huomenillalla he esiintyvät lukiolla.)

Shamaanit valtaavat huomenillalla lukion. Ei kannata kuitenkaan säikähtää - kyseessä ovat humoristisiin "poppaukon" asuihin pukeutuneet jazzmuusikot Ilja Saastamoinen, Pekka Nylund ja Kalle Fält. He muodostavat yhdessä Pohjantahti-yhtyeen joka saapuu Viitasaarelle suoraan Kuusamosta, Lapin kiertueelta...

 

12.10.85         - Parin viikon kiertueperiodi jälleen ohi. Pohjantahti toimii hyvin, mutta ongelmiakin on - erityisesti koulukonserttien suhteen meissä ja iltakonserttien suhteen yleisössä: Kuusamossa kahdeksan kuulijaa (joista kolme kylläkin jututti meitä koko illan).

31.10.         85         - Pohjantahti sai kutsun ensi heinäkuussa Segoviaan Espanjaan EBU-festivaaleille.

31.10.85 Ylä-Savon kuulumiset: (Irtoleike)
Kuopion kaupunginteatterin ohjelmisto kaudella 1985-86 Suuri näyttämö
PENTTI PESÄ: VIIDAKKOPOIKA - ...Musiikin tähän suureen teatterileikkiin säveltää Ilpo Saastamoinen ja sen ohjaa teatterimme uusi ohjaaja Kaija Viinikainen. Kantaesitys valmistuu 5.12.85.

 

8.11.85         Helsinki, Ylioppilastalo, tiedekuntasali
                  - Kansat soittavat -kirjan info & Pohjantahti-esiintyminen

> 9.11.85 la   Iisalmen Sanomat - UTN: Ilpo Saastamoisen "Kansat soittavat"
…Musiikkiesitys (> Kansat soittavat -filosofia)
Kustantaja Tammen edustajan selostuksen jälkeen esiintyi Ilpo Saastamoisen tuorein yhtye "Pohjantahti". Shamaanirummun äänekkääseen paukkeeseen yhtyi desipelit mahdollistavan vahvistintekniikan avulla kaksi kitaraa ja kosketinsoitin. Niillä yhtye sai aikaan vaikuttavan tunnelman vanhan ylioppilastalon yhtyeen nurkkahuoneeseen. Trio esiintyi shamaanien tavoin, yksinkertaisen ja monimutkaisen musiikin väli-mailla puurtaen.

Saastamoisen teoksen runsas toinen puoli on omistettu muun muassa suomalais-ugrilaisten kansojen, intiaanien ja eskimoiden, turkkilaisten, balkanilaisten, intialaisten ja neuvostoliittolaisten alkuperäiskansojen kansanmusiikkikulttuurille. (UTN =? Unto Torniainen?)

 

19.11.ti  Forssa, Teatteritalo klo 19 (Kalervo Huttu) (3) - Pohjantahti
           - Linikkalan koulu klo 12 + Kuhalan koulu klo 14

> 17.11.85 Forssan lehti: Pohjantahti saapuu Forssaan tiistaina

 

29.11. klo 19.30 - Valtionhotellissa
                           Imatran kaupungin vastaanotto Kalevalan juhlavuoden päätössymposiumin johdosta

Kuvaesite: "Nimenomaan soittamisen riemu ja perinteessä olevien koomisten ainesten korostaminen tekee Pohjantahti-yhtyeestä kiinnostavan ja persoonallisen ryhmän."

& 30.11. la            Imatra - Pohjantahti-konsertti Mansikkalan yläaste klo 13-15.30
                         - Ktj. Ketonen - Pertti Virtarannan ja kans.ed. Riitta Uosukaisen tapaaminen
                         > 2.12.85 Helsinki Jaakko Nummisen kiitoskirje

 

23.1.86         Vapaan Sivistystoiminnan Liitto -esite (?)  -  Pohjantahti itäisillä mailla
Ilpo Saastamoisen Pohjantahti-yhtye on suunnitellut turkkilaisen Ruotsissa asuvan lyömäsoitintaiteilijan Okay Temizin kanssa turkkilaiseen kansanmusiikkiin perustuvan konserttikiertueen, joka alkaa Oulusta 18.03.86 ja päättyy Helsinkiin. Oulussa Pohjantahdin esiintymiset liittyvät Nuorisoseuraviikon ohjelmaan. Pohjantahti esiintyy mm. kahdessa koululaiskonsertissa 18.03. ja samana iltana Saastamoinen ja Temiz pitävät vielä alustuksen turkkilaisesta kansanmusiikista (paikka on OKL, Kasarmintie 4, sali 310).

Turkkilainen musiikki samaistetaan helposti siihen, mitä me kutsumme "itämaiseksi musiikiksi". Selvimpinä tuntomerkkeinä tulevat tällöin mieleen erikoiset asteikot epäviereisiltä kuulostavine mikrointervalleineen sekä runsas korusävelillä liruttelu. Alkuperäisistä turkkilaissoittimista ei sen sijaan meillä tiedetä paljoakaan.

Vaikka turkkilainen kansanmusiikki erotetaankin arabialaisesta musiikkikulttuurista, on turkin musiikkiin aikojen kuluessa tullut paljon vaikutteita erityisesti Islamin maailmasta. Toisaalta turkkilaisten vaikutus on puolestaan levinnyt mm. Balkanin alueen rytmiikkaan.

Tämän synteesin tuloksena on syntynyt omaperäinen kokoelma musiikillisia ilmiöitä; Anatolian armenialaisvaikutteiset trubaduurit, tanssivien dervishien hartaat sävelmät, moskeijoiden rukoushuudot, Azerbaidzaniin saakka ulottuva klarinetti-perinne, janitsaarimusiikki, saz-luutun (baglaman) virtuoosit, mustalaisten suosima napatanssimusiikki ja lopuksi erityisesti yhdeksänjaksoinen (2-2-2-3) aksak-rytmiikka, jonka pikkupojatkin hallitsevat darabuka-rummullaan.

Vaikka länsimainen sähkökulttuuri onkin jo tunkeutunut Turkin musiikkiin, on se tapahtunut kansanmusiikin ehdoilla. Nykypäivän tanssimusiikkia ei vahingossakaan voi sekoittaa yleiseurooppalaiseen diskomusaan.

Okay Temiz on maailmalla tunnettu turkkilaisten ainesten ja jazzmusiikin yhdistäjänä. Turkissa taottujen kuparirumpujensa ohella hän soittaa myös intialaisia sylinterirumpuja sekä yksikielistä berimbaota (elektronisesti käsiteltynä) aikaansaaden viimeksi mainitulla mieliin painuvia sooloja. Okay työskenteli kansanmusiikin ja jazzin fuusioiden parissa jo 60-70 -lukujen vaihteessa ja perusti sittemmin Ruotsiin yhtyeen Oriental Wind, joka on Euroopan-kiertueiden lisäksi esiintynyt myös Intiassa ja Turkissa. Tällä hetkellä yhtyeellä on yhteiskonsertteja intialaisen Karnataka-yhtyeen kanssa mm. Englannissa.

Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen tapasivat Okayn ensimmäisen kerran Bombayn jazzfestivaaleilla -80, jonka jälkeen tehtiin Piirpauke-vuosina yhteinen kiertue Turkkiin ja myöhemmin kierrettiin vielä Oriental Windin kanssa Saksassa. Pohjantahti-yhtyeessä soittaa edellisten lisäksi myös saksofonisti Seppo Heikkonen, joka on tunnettu mm. yhteistyöstään Hasse Wallin Afro Line -yhtyeen kanssa.

 

1.3.86 Iisalmen Sanomat: Turkkilaisrytmit tutuiksi Pielaveden kurssilla (Irtoleike)
(Kuvateksti I: Okay Temiz, lyömäsoittaja, Oriental Wind -yhtyeen johtaja on Pielaveden kansanmusiikkiseminaarin vieraileva asiantuntija.
Kuvateksti II: Ns. primitiivisen musiikin olemusta, ilmenemismuotoja ja rajattomia mahdollisuuksia tunteva Ilpo Saastamoinen kantaa vastuuta seminaarin onnistumisesta.)

Suomen Kansanmusiikkiliitto sekä Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopisto tuottavat yhdessä kansanmusiikkiseminaarin 14-16. maaliskuuta.
"Unohtuneita musiikkikulttuureita" tutkiskellaan Pielavedellä, Savon sydämessä jo kolmatta kertaa. Tänä vuonna on pääaiheena turkkilainen musiikki.

Seminaarin ohjelmassa keskitytään erityisesti turkkilaisiin rytmeihin, mutta myös alueen melodiikkaan, improvisointiin ja yhtyesoittoon. Vierailevaksi asiantuntijaksi saapuu lyömäsoittaja, Oriental Wind -yhtyeen johtaja Okay Temiz.
Seminaarin suunnittelusta vastaa Ilpo Saastamoinen, ja opastajina hänen kanssaan toimivat Risto Pennanen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Sisältönsä puolesta seminaari soveltuu muusikoille, tutkijoille, opettajille, opiskelijoille ja muillekin asiasta kiinnostuneille.

Mukaan voi varata soittimia käytännön musisointiharjoituksia varten, mutta välttämätöntä se ei ole.

Opetus tapahtuu Pielaveden peruskoulun yläasteen tiloissa ja majoitus koulun oppilasasuntolassa. Perjantaina 14.3. aloitetaan katsauksella turkkilaiseen musiikkiin. Lauantain ryhmätyöskentelyssä tulee esille mm. turkkilaisen musiikin soveltaminen nykypäivään. Lauantai-ilta päättyy Okay Temizin ja Pohjantahti -yhtyeen konserttiin. Tilaisuudessa kuullaan myös seminaarilaisten esityksiä.

Turkkilaiset kielisoittimet ja mm. ryhmäesitysten harjoitukset kuuluvat seminaarin päätöspäivän ohjelmaan. Tapahtuma päättyy ryhmätöiden esittelyyn ja päätös-palaveriin.

 

2.3.86       Pohjantahti -yhtyeen esityksiä ovat monet pitäneet Kalevala-juhlavuoden suurimpana merkkitapahtumana. Antero Vipusen mieskuoroteosta on pidetty suomalaisen amatöörikuoromusiikin "uutena tienä tulevaisuuteen" jne... Kalevalaa on esitetty tuntikaupalla radiossa ja TV:ssä sekä live-konsertteja noin 70. Pohjantahti -ohjelmalla tulemme sitä paitsi tekemään Koulu-TV -ohjelman myös keväälle -87.

 

14.-16.3.86   Pielavesi - III Unohtuneet Musiikkikulttuurit  - Turkkilainen musiikki
                & 15.3. konsertti Pielavedellä (Okay Temiz, SH, PN, IS).
                > Ks. Ohjelma ja esite (Risto Pennanen myös avustajana, Jarkko Niemi kurssilaisena sazin kanssa)

18.2.86         Iisalmen Sanomat: Turkkilaisrytmejä Pielavedelle

1.3.86           Iisalmen Sanomat: Turkkilaisrytmit tutuiksi Pielaveden kurssilla

Kuvatekstit:
- Okay Temiz, lyömäsoittaja, Oriental Wind -yhtyeen johtaja on Pielaveden kansanmusiikkiseminaarin vieraileva asiantuntija.
- Ns. primitiivisen musiikin olemusta, ilmenemismuotoja ja rajattomia mahdollisuuksia tunteva Ilpo Saastamoinen kantaa vastuuta seminaarin onnistumisesta.

8.3.86            Maaseudun Tulevaisuus: Kansanmusiikkiseminaari Pielavedellä

 

13.3.86 to Savon Sanomat:
Kansanmusiikkiseminaari kokoontuu - Turkkilaiset rytmit soivat Pielavedellä
(Kuvateksti: Pielaveden kansanmusiikkiseminaarin päävierailija, turkkilainen lyömäsoitintaiteilija Okay Temiz, konsertoi sunnuntaina myös Kuopiossa.)

Ensi viikonloppuna, perjantaista sunnuntaihin, järjestetään Pielavedellä jo kolmatta kertaa kansanmusiikkiseminaari, joka tutkiskelee unohtuneita musiikkikulttuureita.

Tänä vuonna on pääaiheena turkkilainen musiikki. Ohjelmassa keskitytään erityisesti turkkilaisiin rytmeihin, mutta myös alueen melodiikkaan, improvisointiin ja yhtyesoittoon.

Vierailevaksi asiantuntijaksi saapuu seminaariin turkkilainen lyömäsoittaja, Oriental Wind -yhtyeen johtaja Okay Temiz.

Okay Temiz on maailmalla tunnettu turkkilaisten ainesten ja jazzmusiikin yhdistäjänä. Turkissa taottujen kuparirumpujensa ohella hän soittaa myös intialaisia sylinterirumpuja sekä yksikielistä berimbaota aikaansaaden viimeksi mainituilla mieleenpainuvia sooloja. Okay työskenteli kansanmusiikin ja jazzin fuusioiden parissa jo 60-70 -lukujen vaihteessa perustaen sittemmin Ruotsissa yhtyeen Oriental Wind, joka on Euroopan kiertueiden lisäksi esiintynyt myös Intiassa ja Turkissa. Tällä hetkellä yhtyeellä on yhteiskonsertteja intialaisen Karnataka-ryhmän kanssa mm. Englannissa.

Turkkilainen musiikki samaistetaan helposti siihen, mitä kutsutaan ns. itämaiseksi musiikiksi. Selvimpinä tuntomerkkeinä tulevat tällöin mieleen erikoiset asteikot epävireisiltä kuulostavine mikrointervalleineen sekä runsas korusävelillä liruttelu. Alkuperäisistä turkkilaissoittimista ei sen sijaan meillä päin tiedetä paljoakaan. Vaikka turkkilainen kansanmusiikki erotetaankin arabialaisesta musiikkikulttuurista, on Turkin musiikkiin aikojen kuluessa tullut paljon vaikutteita erityisesti Islamin maailmasta. Toisaalta turkkilaisten vaikutus on puolestaan levinnyt mm. Balkanin alueen rytmiikkaan.

Tämän synteesin tuloksena on syntynyt omaperäinen kokoelma musiikillisia ilmiöitä, esimerkiksi Anatolian trubaduurit, tanssivien dervishien hartaat sävelmät, moskeijoiden rukoushuudot, Azerbaidzaniin ulottuva klarinettiperinne, janitsaari-musiikki ja mustalaisten suosima napatanssimusiikki.

Vaikka länsimainen sähkökulttuuri onkin jo tunkeutunut Turkin musiikkiin, on se tapahtunut kansanmusiikin ehdoilla. Nykypäivän tanssimusiikkia ei vahingossakaan voi sekoittaa yleiseurooppalaiseen diskomusaan.

Seminaarin suunnittelusta vastaa tunnettu muusikko ja musiikkipedagogi Ilpo Saastamoinen. Muina opastajina toimivat Risto Pennanen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Seminaari on tarkoitettu niin muusikoille, tutkijoille, opettajille, opiskelijoille kuin muillekin kiinnostuneille. Seminaari järjestetään Pielaveden peruskoulun yläasteen tiloissa. Lauantaina klo 19 on konsertti, jossa esiintyy Okay Temiz ja Pohjantahti -yhtye. Konsertissa kuullaan myös seminaarilaisten esityksiä.

...Turkkilaista myös Kuopion Kummelissa [16.3.]
Seminaarin päätöspäivänä sunnuntaina muusikot siirtyvät Pielavedeltä Kuopioon. Ravintola Kummelissa on klo 20.00 Jazzsavon konsertti, jossa esiintyy lyömä-soitintaiteilija Okay Temiz. Hänen kanssaan konsertoi Pohjantahti-yhtye, jonka muodostavat Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Varsinaisen konsertin jälkeen järjestetään perinteisesti jamit.

> Päiväämätön:  Unohtuneet musiikkikulttuurit - Turkkilainen musiikki seminaarin pääaiheena.

15.3.86 la         Savon Sanomat:  Turkkilaisen kansanmusiikin seminaari alkoi Pielavedellä
Suomen Kansanmusiikkiliiton ja paikallisen kansalaisopiston toimiessa isäntinä aloitettiin perjantaina Pielavedellä 3-päiväinen turkkilaisen musiikin seminaari. Se kuuluu vuosittain toistuvaan sarjaan: unohtuneet musiikkikulttuurit. 

Nyt käynnistetään seminaari kolmannen kerran. Sen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa muusikko ja musiikkipedagogi Ilpo Saastamoinen. Hänen apunaan luennoitsijoina toimivat Risto Pennanen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Turkkilainen, Tukholmassa asuva Oriental Wind -yhtyeen johtaja Okay Temiz toimii seminaarin luennoitsijana ja asiantuntijana. Hän on erikoistunut lyömäsoittimiin.

Seminaariin osallistuu noin 20 muusikkoa ja musiikinopiskelijaa, mm. Helsingistä, Tampereelta ja Oulusta.
Seminaarin toiminta tapahtuu ryhmissä, joissa tutustutaan mm. yleisesti turkkilaiseen musiikkiin sekä sen rytmiikkaan ja lyömäsoittimiin, nykypäivien turkkilaiseen musiikkiin sekä sen soveltamiseen tähän päivään. Seminaari on ennen muuta käytännön tutusturnis- ja harjoitustilanne, jossa keskitytään turkkilaisen musiikin rytmeihin, melodiikkaan ja improvisointiin sekä yhtyesoittoon.

Avatessaan seminaarin Ilpo Saastamoinen totesi, että käytännössä seminaari on tekemisissä vain pienen turkkilaisen musiikin osan kanssa. Seminaari keskittyy paljolti 9-jakoisen aksak-rytmin tutkimiseen. Tämän tahtilajin tarkastelun ohessa on käytännön harjoituksissa tärkeällä osalla melodioitten opettelun lisäksi improvisoinnin harjoittelu.

Seminaarin alkuluennossa Risto Pennanen tarkasteli turkkilaista musiikkia ääni-näyttein. Hän totesi, että turkkilaisen musiikkikulttuurin juuret ovat monihaaraiset. Klassillisen musiikin perustana ovat sekä bysanttilaiset, arabialaiset että persialaiset vaikutteet. Niitä on vaikea erotella. Kansanmusiikki on Turkissa yhä elävää perinnettä ja mm. kansanmusiikkiryhmiä on perustettu ja ne toimivat vilkkaasti.

Turkkilainen musiikki yhdistetään usein "itämaiseen" musiikkiin, jossa erikoiset asteikot sekä runsas korusävelaineisto ovat hallitsevia. Turkin musiikki eroaa arabialaisesta musiikista ja sen eräs jako on erotteleminen taidemusiikkiin, uskonnolliseen musiikkiin ja tietenkin kansanmusiikkiin. Siihen on tullut vaikutteita myös islamin maailmasta. Turkkilainen vaikutus on puolestaan levinnyt arabikansojen musiikin piiriin.

Seminaari järjestää yleisökonsertin tänään lauantaina, jolloin Okay Temiz ja Pohjan-tahti -yhtye sekä seminaarilaiset esiintyvät yläasteella. Konsertti alkaa klo 19.

 

15.3.86 pe-la Iisalmen Sanomat: Turkkilaiset rytmit sykkivät Pielavedellä
(Kuvateksti: Seminaarin vetäjinä ovat mm. Pekka Nylund, Okay Temiz, Seppo Heikkonen ja Ilpo Saastamoinen.)

Perjantai-iltapäivällä alkoi Pielavedellä unohtuneita musiikkikulttuureita tutkiva kansanmusiikkiseminaari. Jo kolmatta kertaa Pielavedellä järjestettävän seminaarin aiheena on tänä vuonna turkkilainen musiikki.

Ainutlaatuiseksi luonnehdittavassa seminaarissa tutkitaan ensimmäistä kertaa Suomessa turkkilaista musiikkia. Myöskin ensimmäistä kertaa opettajana on ulkolainen. Mukana on turkkilainen lyömäsoittaja, Oriental Wind-yhtyeen johtaja Okay Temiz. Seminaarin suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa Ilpo Saastamoinen. Muina opastajina ovat Risto Pennanen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Suomen Kansanmusiikkiliiton edustajana on mukana Juhani Näreharju.

Osanottajia seminaariin oli saapunut perjantaina 15. Lauantaiksi on vielä muutamia uusia tulijoita luvassa, joten kokonaisvahvuus nousee noin kahteenkymmeneen Osanottajat ovat pitkälle ehtineitä itämaisen musiikin asian harrastajia. Mukana on musiikin tekijöitä, opiskelijoita ja harrastajia Helsingin ja Oulun väliltä. Lauantaina seminaariin on tulossa myös kaksi Suomessa asuvaa turkkilaista avioparia.

Seminaariin saapuneet ovat tulleet syventämään musiikin tuntemustaan ja harrastustaan. Heidän mukaansa länsimaiseen musiikkiin on helppo saada oppia, sen sijaan itämaisesta musiikista saa vaikeasti tietoa. Monesti asian harrastajan on itse matkustettava ulkomaille oppia saamaan.

Muutamat osallistujista ovat olleet mukana Pielaveden kansanmusiikkiseminaareissa jo ennenkin. Tällä kertaa ohjelmassa on paljon käytännön harjoituksia, joissa pääsee itse sisälle turkkilaiseen musiikkiin. Muita opiskelumenetelmiä ovat mm. luennot, ryhmätyöskentelyt, videofilmit ja konsertti.

Lauantai-iltana klo 19 yläasteella alkava konsertti tarjoaa yleisölle mahdollisuuden päästä tutustumaan idäneksoottisiin rytmeihin. Konsertissa esiintyy jazzrumpali Okay Temiz ja Pohjantahti-yhtye. Myöskin muut seminaarilaiset pääsevät esiintymään. Konsertti liittyy kiinteästi seminaariohjelmaan.

Konsertin päätähti on eittämättä Okay Temiz, jonka instrumenttiarsenaaliin kuuluu mahtavan rumpupatteriston lisäksi mm. Turkissa taottuja kuparirumpuja, intialaisia silinterirumpuja ja yksikielinen berimbao. Näillä soittimilla Temiz yltää varmasti sellaisiin suorituksiin, joita ei ole ennen kuultu Pielavedellä. Kansanmusiikkiseminaari päättyy sunnuntai-iltapäivänä.

 

17.3.86 ma         Iisalmen Sanomat "Pohjantahdin kiertue alkoi Pielavedeltä"
(Kuvateksti I: Pohjantahti-yhtyeessä soittavat Pekka Nylund (vas.), Seppo Heikkonen, Okay Temiz ja Ilpo Saastamoinen.
Kuvateksti II: Okay Temiz lyömäsoittimineen vauhdissa.)

Turkkilainen, Tukholmassa asuva lyömäsoitinvirtuoosi Okay Temiz ja Pohjantahti-yhtye aloitti viikon kestävän kiertueensa lauantai-iltana Pielavedellä. Turkkilaista kansanmusiikkia sisältänyt konsertti kuului osana Pielavedellä pidettyyn unohtuneita musiikkikulttuureita tutkivaan kansanmusiikkiseminaariin.

Pohjantahti-yhtyeessä soittivat Okay Temizin lisäksi kansanmusiikkiseminaarin opastajina toimineet Ilpo Saastamoinen, Seppo Heikkonen ja Pekka Nylund. Ilpo soitti bassokitaraa ja Seppo puhalteli tenori- ja sopraanosaksofoneja. Pekan soittimina oli erilaisia kielisoittimia, osa niistä oli vanhoja turkkilaisia soittimia.

Konserttiin osallistunut noin satahenkinen yleisö sai kuulla vaihtelevia yhtyeen yhteisesti sovittamia turkkilaisia kansansävelmiä. Sävelmillä ei ollut erityisiä nimiä ja esitykset etenivät pitkälle improvisoiden. Jazzkonserttien tapaan soittajat pääsivät vuoron perään esille soolojen muodossa.

Erikoiset itämaiset sävelkulut ja rytmit hivelivät mukavasti kuulijoiden korvia ja antoivat samalla tilaisuuden tutustua huomattavasti tavanomaisesta poikkeavaan musiikkiin. Samalla musiikin maailmankuva laajeni suuresti.

Seminaarin osanottajat eivät osallistuneet konserttiin muuta kuin kuulijoina. Sen sijaan yleisön poistuttua alkoi vapaa jammailu, joka jatkui aamukolmeen. Mukana oli myös seminaariin lauantaina tulleet kahdeksan Suomessa asuvaa turkkilaista, jotka pääsivät kosketuksiin kotimaansa musiikkiin, jossa käytetään mm. 9-jakoista aksak-rytmiä.

Pohjantahti jatkoi konsertoimistaan sunnuntaina Kuopiossa. Sen jälkeen ovat vuorossa Kalajoki, Oulu, Vaasa ja Raisio. Ensi lauantaina yhtye konsertoi pää-kaupungissa. Siellä tehdään myös radionauhoitus. Lauantai-iltana MTV lähettää klo 22.30 alkaen yhtyeen konsertin suorana lähetyksenä. Näin koko Suomen kansalle tarjoutuu tilaisuus uppoutua turkkilaisen musiikin syövereihin.
MARKUS HUOVINEN

 

20.3.86 ti  PieKei: Turkkilainen musiikki tarkasteltavana Pielaveden kansanmusiikkiseminaarissa.
(Kuvatekstit: I: Pohjantahti-yhtye vauhdissa lauantai-illan konsertissa. Oik. Ilpo Saastamoinen, Okay Temiz, Seppo Heikkonen ja Pekka Nylund.
II: Okay Temiz esitteli myös turkkilaisia soittimia mm. tämän yksikielisen berimbaon. Vas. Ilpo Saastamoinen.)

Kolmisenkymmentä osanottajaa maan eri puolilta, joukossa muutamia paikka-kuntalaisiakin, kokosi kolmannen kerran Pielavedellä viikon vaihteessa järjestetty kansanmusiikkiseminaari Unohtuneet musiikkikulttuurit. Tällä kertaa seminaarin pääaiheena oli turkkilainen musiikki, jonka pääasiantuntijana seminaarissa oli turkkilainen, Ruotsissa nykyisin asuva Oriental Wind -yhtyeen johtaja Okay Temiz.

Seminaarin johtajana oli nytkin kuten aikaisemmillakin kerroilla keiteleläinen muusikko Ilpo Saastamoinen. Hänen lisäkseen seminaarilaisten opastajina toimivat muusikot Pekka Nylund, Risto Pennanen ja Seppo Heikkonen.

Seminaarin avasi perjantai-iltana Ilpo Saastamoinen todeten vain pienen osan turkkilaisesta musiikista voitavan sisällyttää seminaarin ohjelmaan. Seminaarissa keskitytään hänen mukaansa suuressa määrin turkkilaiselle musiikille ominaisen 9-jaksoisen aksak-rytmin tutkimiseen.

Risto Pennanen totesi musiikkinäyttein varustetussa katsauksessaan turkkilaisen musiikkikulttuurin juuret hyvin monihaaraisiksi. Klassisen musiikin perustana ovat bysanttilaiset, arabialaiset ja persialaiset vaikutteet. Vaikutteita on tullut myös islamin maailmasta. Turkkilainen kansanmusiikki on myös perinteikästä ja sitä harrastetaan sekä arvostetaan suuresti.

Turkkilaisen musiikin rytmiikasta ja lyömäsoittimista kertoi alan todellinen taitaja Okay Temiz. Loppuilta käytettiin ryhmätyöskentelyyn.

Lauantaina perehdyttiin sekä vanhaan että uudempaan turkkilaiseen musiikkiin. Erityisesti tuli esille turkkilainen rytmiikka. Ilpo Saastamoinen kertoi turkkilaisista taitajista ja ryhmätyöskentelyn muodossa harjoiteltiin turkkilaisen musiikin soveltamista nykypäivään.

Lauantai-illan päätteeksi seminaarin opettajista koottu Pohjantahti-yhtye järjesti yleisökonsertin, joka kokosi satakunta kuulijaa. Konserttiin oli saapunut monia muualla maassa asuvia turkkilaisia perheineen.

Konsertissa kuultiin vanhaa ja uutta turkkilaista musiikkia eri tavoin sovitettuna ja hyvin pitkälle myös taiturimaisten soittajien improvisoimana. Konsertin päätähti oli epäilemättä rumpuvirtuoosi Okay Temiz, joka mahtavan rumpupatterinsa takaa pääosin huolehti esitysten monikuvioisesta rytmiikasta. Pekka Nylund soitti kitaraa ja monia muita kielisoittimia, mukana myös aitoja turkkilaisia kielisoittimia, Seppo Heikkonen puhalteli pääosin tenorisaksofonia ja Ilpo Saastamoinen rytmitti soiton bassokitarallaan. Jonkin verran esitysten nautittavuutta häiritsi akustiikaltaan huonossa yläasteen salissa käytetty vahvistimien liian suuri volyymi. Pienemmällä volyymilla olisi musiikin melodinenkin puoli tullut paremmin esille. Soitto oli niin kovaa, että sai monen kuuntelijan kivusta peittelemään korviaan.

Viimeisenä seminaaripäivänä sunnuntaina Pekka Nylund johdatteli osanottajat turkkilaisiin kielisoittimiin ja päätöspalaverissa seminaarilaiset esittelivät oppimiaan taitoja.

Kansanmusiikkiseminaarin järjestäjänä oli jälleen Suomen Kansanmusiikkiliitto yhdessä kansalaisopiston kanssa. Vaikka seminaarissa on ollut suhteellisen vähän paikallisia osanottajia, on seminaarista kuitenkin muodostunut pienimuotoinen valtakunnallinen musiikkitapahtuma, joka on tehnyt osaltaan Pielavettä tunnetuksi. Seminaarista ei ole ajateltukaan suuria joukkoja vetävää tilaisuutta, koska sellaisen järjestämiseen täkäläiset resurssit eivät riittäisi. Ensi vuoden teemaksi on ajateltu arktisten kansojen musiikkia.

 

20.3.86 to Savon Sanomat - Keijo Leppänen:  Pohjantahtia turkkilaisin rytmimaustein
(Kuvateksti: Okay Temiz taikoi setistään itämaisia rytmikuvioita kuin turkin hihasta.)

Pielavedellä vietettiin viime viikonvaihteessa Suomen kansanmusiikkiliiton ja paikallisen kansalaisopiston järjestäminä musiikkiseminaaria. Tänä vuonna unohdettujen musiikkikulttuurien sarjassa tutustuttiin turkkilaiseen musiikkiin. Asiantuntijaksi oli saatu nykyisin Ruotsissa asuva Okay Temiz, joka on tunnettu ja tunnustettu lyömäsoitintaiteilija. Kotimaisesta asiantuntemuksesta vastasivat pääkoreografi Ilpo Saastamoinen apunaan johtamansa Pohjan Tahti, jossa soittavat Saastamoisen lisäksi Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen. Seminaarin yhteydessä järjestettiin myös konsertti ja sunnuntai-illaksi Pohjantahti vierailevine taiteilijoineen saapui Kuopioon, jossa se Jazzsavon sponsoroimana tutustutti kuopiolaista yleisöä turkkilaisen musiikin salaisuuksiin.

Vaikka tarjolla ei ollutkaan tuttua ja turvallista perusjatsia, oli paikalle saapunut kiitettävän lukuisa määrä enimmäkseen savolaisista jazzympyröistä tuttua joukkoa. Ja kieltämättä yleisön odotukset palkittiin. Okay Temiz suomalaisin taustoineen antoi oivannäytteen paitsi osaamisestaan myös kyvystään toimia tavallisen musiikinkuuntelijan musiikkitajunnan leventäjänä ja monipuolistajana. Kuopion konsertti ei silti ollut kuiva esitelmä musiikkinäyttein, vaan esiintyjät antoivat musiikin puhua puolestaan, ilman luentoja.

Improvisoidulle musiikille  turkkilainen toimintamalli on rikas ja "kahlitsematon". Länsimaiseen musiikkiin tottuneelle kuulijalle sen muoto muistuttaa arabialaista musiikkiperinnettä ja kieltämättä erikoiset asteikot ja rytmiikka vievät ajatukset sille suunnalle. Mutta kun aineksia on paljon, niitä on vaikea erotella toisistaan. Kaikki tuntuu käyvän; duurit ja mollit suloisesti sekaisin, turkkilainen 'bluesskaala' on mahdollisuuksiltaan mittaamaton.

Esitetyt sävellykset olivat         pitkiä kokonaisuuksia, joissa pääpaino oli enemmänkin kollektiivisessa kuin yksilötasolla tapahtuvassa improvisoinnissa. Siitä huolimatta kitaristi Pekka Nylundin soundi- ja tyylitaju pääsi oikeuksiinsa myös turkkilaisissa kuvioissa. Lyömäsoittaja Okay Temiz oli suvereeni muusikko niin rumpusatsin kuin monien perinteisten lyömäsoitinten soittajana. Etenkin Temizin symbaalien käyttö oli piristävää, kaavoihin kangistumatonta meininkiä.

Kaupunginhotellin menettämisen myötä tämän kaupungin musiikkielämä kevyemmältä puolelta latistui, sitä ei käy kieltäminen. Nyt ovat rockin ja jazzin puntit suunnilleen tasan. Kunnollista esiintymispaikkaa ei kummallakaan ole. Musiikkikeskuskin kun tuntuu olevan valjastettu vain ns. paremman musiikin ohjaksiin.
KEIJO LEPPÄNEN

 

> Päiväämätön:  Unohtuneet musiikkikulttuurit - turkkilaista musiikkia Pielavedellä
Kansanmusiikkiliitto ja Pielaveden-Keiteleen kansalaisopisto järjestivät kolmannen "Unohtuneet musiikki-kulttuurit" -seminaarin maaliskuisena viikonloppuna Pielavedellä. Aiheena oli turkkilainen musiikki.

Käytännön musisointiharjoituksiin painottuneesta seminaarista ei juuri kirjallisesti kannata kertoilla. Tieto, taito ja tunnelma jäi vain niiden noin kolmenkymmenen osallistujan haltuun, jotka paikalla olivat.

Pääopettajana oli turkkilainen, Ruotsissa asuva orkesterinjohtaja-muusikko Okay Temiz. Tietoa jakelivat myös Risto Pennanen, Pekka Nylund ja Seppo Heikkonen.

Turkkilaisiin tunnelmiin virityttiin yllätysvieraiden, seitsemän Suomessa asuvan turkkilaisen mukana.
Seminaarin kokosi ja suunnitteli Ilpo Saastamoinen

 

> Päiväämätön - Rsyke: Pohjantahti itäisillä mailla (Oulu)

21.3.86 Pohjalainen - Seppo Lemponen:  Turkkilaiset tunnelmat latisti kova meteli.
Pohjantahti -yhtye ravintola Ernstissä. Turkkilaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvaa jazzia.

Welmun järjestämä Pohjantahdin konsertti osui valitettavasti samaksi illaksi kuin Fingospelin järjestämä Koinonian konsertti kauppaoppilaitoksella. Yleisömäärä jäi siksi odotettua pienemmäksi. Musiikin tasoon se tuskin vaikutti, joskin tunnelma oli latteahko.

Welmulaiset olivat rohkeasti tuottaneet Vaasaan tulisieluisen kansojen musiikin tutkijan, soittajan ja opettajan Ilpo "Ilja" Saastamoisen ryhmineen. Pohjantahti soittaa turkkilaista kansanmusiikkia jazziin ja rockiin sulautettuna. Se on kvartetti, jonka lyömäsoittajana on turkkilaissyntyinen, jazzpiireissä jo kauan tunnettu sekä arvostettu Okay  T e m i z.

Liikaa poweria
Temiz rytmitti taidolla, joskin hän dominoi ajoittain turhan korostuneesti. Kun sähköllä tehostettu volyymi oli ainakin minun korvilleni kallovamman aiheutus-asteella, niin kiintoisalta vaikuttavan saksofonisti Seppo Heikkosen soitto jäi valitettavasti harmittavan kuulumattomiin. Osittain se häiritsi myös idearikkaan ja teknisen kitaristi Pekka Nylundin bouzukin soiton kuuluvuutta.

Ilpo Saastamoinen on näppärä ja musikaalinen sähköbasisti, joka hallitsee vakuuttavasti myös turkkilaisen musiikin mutkikkaan metriikan. Hän auttoi myös yleisöä keskittymään sen olemukseen kertomalla iskevästi kappaleiden rakenteista.

Uutta nautintoa hakemassa
Turkkilainen musiikki tarjoaa hyvät mahdollisuudet asteikkopohjaiselle, vertikaaliselle improvisoinnille. Länsimaisesta musiikista poikkeavan tonaliteettinsa  ja rytmiikkansa vuoksi se on kiintoisaa kuunneltavaa, kun tulkitsijat osaavat asiansa.

Erityisesti akustisesti soitettuna tai kun itse voi tallenteita kuunnellessaan säätää voimakkuuden haluamalleen tasolle, siitä voi saada uudentyyppistä ja antoisaa musiikillista nautintoa.

Sitä olin Ernstistä hakemassa. Artistit tunsivat musiikkinsa, mutta välityskeinot olivat tarpeettoman ja kokonaisuutta häiritsevän ronskit.
SEPPO LEMPONEN

 

> March 1986 - Vasabladet - Lasse Malmberg: Konsertkrock (Vaasa 19.3.86 ke)

Även Okay Temiz och Pohjantahti uppträdde i Vasa på onsdagskvällen, på Ernst. Okay är trummis med turkiskt påbrå. De övriga är Seppo Heikkonen (känd från Hasse Wallis Afroline) på saxofon, Ilpo Saastamoinen på bas och Pekka Nylund pa gitarr. Ilpo och Pekka har tidigare spelat i folkmusikrockbandet Piirpauke.

         Pohjantahtis musik är uppbyggd på turkisk folkmusik, som främst består av melodier och melodislingor. Gruppen har vidareutvecklat folkmusiken till progressiv fusions-jazz. Taktarterna är 5/8, 9/8 och 10/8. Dessa taktarter är svåra för det ovana väster-ländska örat. Ackordationen och fraseringen låter också, för de ovana, dissonant.

         Gruppen uppträdde för en mycket mindre men intimare publik än kollegan Koinonia i handelsläroverket. Pohjantahti spelade närmast hypnotiskt sitt musikaliska budskap. Denna svårare variant av "jazz" kräver otrolig koncentration av såväI musiker som publik.

Pohjantahti hade ändä inte lika stor publik som Piirpake hade för något år sedan då de gästade samma plats. Det som turkisk och finsk musik har gemensamt är ett vemod som ligger djupt i de båda folkens levnadshistoria.

Pohjantahti spelade ett långt set som var skräddarsytt för Okay Temiz. De har endast spelat ihop i en veckas tid, men de fungerade överraskande bra ihop. Bra musiker.

Pohjantahti fungerade som kontrast till Koinonia. Livet är ju alltid polariserat, och musiken beskriver ju livet. Tyvärr kunde de flesta inte besöka båda konserterna för att få detta rika musikaliska utbud. Dubbelbokningar av detta slag är miserabla och frustrerande för musikintresserade. - Arrangör var Welmu.
Lasse Malmberg

 

> Pohjantahti IV: 22.3.86 la Okayn radionauhan teko M1 klo 10-15.