POHJANTAHTI IV: 22.3.86.-87

[POHJANTAHTI IV: 22.3.86 - 24.7.87]

22.3.86 la     Okayn radionauhan teko M1 klo 10-15.
         & illalla MTV (Okay, Kalle, Pohjantahti) Jukka Virtanen: "Lauantaisanssit"

> (20.3.?) PieKei : "Pohjantahti TV-ruudussa lauantaina" > Ks. ohj.kaavio

25.3.86         Rannikkoseutu: Pohjantahti tuuletti Raision kirjastossa (21.3.86)
(Kuvateksti: Okay Temizin soitinvalikoima oli todella laaja. Taustalla Pohjantahti-trion johtaja Ilpo Saastamoinen.
Raision kirjasto muuttui perjantai-iltana rauhallisesta luku- ja lainaussalista jazzmusiikin pyhätöksi kun paikalle saapui suomalais-turkkilainen kokoonpano Okay Temiz ja Pohjantahti-trio. Alkuvaikeuksien jälkeen orientaalimusiikki vei mukanaan sekä muusikot että vähälukuisen yleisön.

Pohjantahti-trio rakentuu osittain Piirpaukkeen muusikkojen pohjalle. Joukkueen johtajana toimii Ilpo Saastamoinen. Itämaisia kielisoittimia yhtyeessä soittaa Pekka Nylund ja puupuhaltimia (klarinetti/saksofoni) Seppo Heikkonen. Jälkimmäinen on aikaisemmin ollut mukana mm. Afroline-kokoonpanossa.

Turkkilaisen alkuperäisyyden kokoonpanoon tuo nykyisin Ruotsissa elävä Okay Temiz. Hänen oma yhtyeensä Oriental Wind pitää paussia ja näin Okaylla riitti aikaa lähteä suomalaispoikien mukaan kiertueelle esittelemään kotimaansa musiikkia. Suuri osa esiintymisistä on ollut kouluissa, jolloin on korostettu konsertin pedagogista puolta mm. selvittelemällä turkkilaisen kansanmusiikin juuria ja yhteyksiä muihin kulttuureihin.

Kirjastokonsertin järjestelyt kärsivät hieman hätäisyydestä, mikä näkyi tiedonkulun kompurointina: yleisöä paikalla oli vain kourallinen. Soittajat arkailivat hieman myös paikan outoutta ja varsinkin Okay Temiz ei parin ensimmäisen kappaleen aikana uskaltanut lähteä temmeltämään lyömäsoittimillaan täysin vapautuneesti. Hänen rumpusettinsä täyttikin lähes puolet kirjaston yläkertaan raivatusta salista. Oli kuitenkin kiitettävää, ettei soitinkokoonpanoa oltu ruvettu karsimaan, sillä varsinkin lautasten runsas käyttö loi oman mahtavan sointinsa koko esiintymiselle.

Turkkilaisessa musiikissa erikoisuutena on omien soitinten lisäksi myös erikoiset tahtilajit. Rytmiikassa löytyy mm. sellainen jako kuin 9/8. Tavallisen suomalaisen humppakorva voi toisinaan joutua ymmälle painojen vaihtaessa paikkaa sykleittäin. Näytteitä kuultiin mm. turkkilaisesta tangosta ja kansanmusiikista.

Vaikka Pekka Nylund ylti nautinnollisiin suorituksiin mm. buzukin kanssa, oli hän kuitenkin parhaimmillaan saadessaan käsiinsä perinteisen sähkökitaran. Heikkonen pystyi puhaltimillaan luomaan sellaisia nyansseja jotka jäivät pitkäksi aikaa kajahtelemaan salin nurkkaan ja kirjahyllyjen välikköihin. Viimeisessä kappaleessa nimeltään Pekka's Fast uskalsi jo Temizkin käyttää palikoitaan riittävän rohkeasti. Toivottavasti Raision kirjastolautakunta järjestäisi jatkossa vastaavaa. Pallon voi tietysti heittää myös kulttuurilautakunnan suuntaan.

 

7.4.86 ma Savon Sanomat - Jaana Selander:  Iisalmen muusikoilla ei syytä alemmuuteen 
... Kansanmusiikkia Pohjan Tahtiin
Tätä nykyä Kalle Fält kuuluu koko valtakunnassa erikoiseen kansanmusiikkia soittavaan Pohjantahti -yhtyeeseen. Kokoonpanoon kuuluvat Ilpo Saastamoinen  (basso), Pekka Nylund (kitara, kosketinsoittimet) ja Kalle Fält (laulu).

Pohjantahti perustettiin viime vuoden alkupuolella Ilpo Saastamoisen aloitteesta Kalevala-juhlavuoden kunniaksi. Pohjantahdin ideana oli tuoda uutta väriä Kalevala -juhlavuoteen yksikantaisen näkemyksen välttämiseksi.

- Esitämme suomalaisugrilaista kansanmusiikkia, joka paikka paikoin vivahtaa shamanismiin. Jotkut lauluistamme ovat jopa tuhansia vuosia vanhoja. Yhtye on tehnyt runsaasti konserttikeikkoja ympäri maata.
- Keväällä pitäisi ilmestyä levy ja kesällä osallistumme Madridissa pidettävään kansanmusiikkitapahtumaan.

Pohjantahdin lisäksi Kalle Fält on ollut yhteistyössä keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kanssa. Hän on toiminut solistina mm. Saastamoisen säveltämässä Kalevalassa.

Kansanmusiikin juuret löydettävä
- Kansanmusiikille olisi tehtävä nuorennusleikkaus ja arvojärjestys tulisi asemoida uudelleen. Olisi mietittävä mikä kansanmusiikki on suomalaista, mikä saksalaista ja mikä venäläistä? Suomalaisen kansanmusiikin todelliset juuret olisi kaivettava esiin.

Kansanmusiikin juurien ja autenttisuuden löytämisen jälkeen sitä pitäisi soveltaa nykyaikaan.
- On pelottava ilmiö, että kansanmusiikkiin suhtaudutaan kohta samalla lailla kuin klassiseen musiikkiin eli, että sitä on hienoa tehdä. Aina on kasvattavampaa pyrkiä tekemään jotain uutta.

 

9.6.86           Sonkajärvi (ilta) - Pohjantahti
                    Tanssitapahtuma maataidealueella 9.6. klo 19 (Miina Äkkijyrkkä)

> 11.6.86 ke  Iisalmen Sanomat - Matti Herola:  Hemmolan maataidealue vastaa odotuksiin
... Ugrilaista kansanmusiikkia
Pohjantahti-yhtye esitti tanssitapahtumassa ugrilaista kansanmusiikkia sovellettuna nykyaikaan. Maallikon korvaan kuulosti musiikki sellaiselta, että osaltaan ratkesi, miksi muinaissuomalaiset lähtivät pois yhteisestä alkukodista. Shamaaniasuiset Huuhkana, Kuihkamo ja Hyypänä (Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält ja Pekka Nylund) kertoivat, että musiikin perusteina todella on alkuperäinen tseremissimusiikki.

...Ylistyslaulu maansiirrolle -alueelle olisi tarpeellista saada kiinteästi sähköt, sillä aggregaatin avulla tuotetta sähkövoima osoittautui epäluotettavaksi ja teholtaankin heiveröiseksi. Esiintymislavan laajennus Corona-teatterin esitykseen tapahtui todella viime hetkellä.
MATTI HEROLA

 

27.6.86 RADIO SF - MADRID 26-6-86  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986
MRS. HELENA KAUKONEN - INTERNATIONAL RELATIONS RADIO
RE:         EBU INTERNATIONAL FOLK FESTIVAL, SEGOVIA         

Segovia 1986:        
La mayor parte de nuestro repertorio es musica de gente de Finlandia, los montes Urales y del rio Volga. > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

 

19.7.86         Helsingin Sanomat: Pohjantahti edustaa Suomea  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

21.7.86 Oikea mies Espanjaan  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

22.-26.7.86 Segovia, Espanja - YLE-EBU:n nykykansanmusiikkifestivaalit  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

POHJANTAHTI (Finland YLE) (Englanti)
POHJANTAHTI (Finlande YLE) (Ranska)
POHJANTAHTI (Finlandia YLE) (Spain)  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

25.7.86 (viernes) - El Adelantado de Segovia - Angelica Tanarro:
Festival UER - Pohjantahti, la sorpresa que vino del norte  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

Ilmoitus           (guia del ocio) PROGRAMA FESTIVAL - 24 de julio 22 horas  
AUDITORIUM - Pinar del Rey
Domingo 27 Julio - 20'30 Horas Actuación:
TRIO POHJANTAHTI (FINLANDIA) > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

27.7.86 POHJANTAHTI. Grupo finlandés que viene de participar en el festival.. > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

> 28.8.86 to Ilta-Sanomat (Vapaalla) - Eeva-Kaarina Holopainen:
Pohjantahdin nykykansanmusiikki sai kiitosta Espanjassa  > Ks. Falun-Espanja-Puola 1986

 

PUOLA:

K: 14.8.86    Puola - kiertue Jorgi-kvartetin kanssa - Pohjantahti
         KWARTET JORGI - ul. Polna 31 m. 5, POZNAN Poland

         13.8.86 Lähtö Hesasta

         15.8. Zakopane (Występowali),

         16.8. Konsertti Tatran liepeillä (Czarnym Dunajcu),

         17.8. Szydowiech,

         18.8. Varsova.

         19 bm. w Łazienkach w Teatrze na Wyspie.
         Zaprosił ich Teatr Wsi Polskiej Związku Młodzieźy. Wiejskiej.
      > 19.8.86 Zycie Warszawy: Warszawski dzień
      > 19.8.86 Trybuna Ludu: Zespół z Finlandii w Łazienkach

         20.8. Paluu Suomeen,

         21.8.86 Keiteleelle
      > 21.8.86 Czwartek  - Kantela i syntetyzàtôry (Lehtileike)
      > Propozycje nu dziś (Warszawa)

Puolan-kiertue - Ks. "1986 - Falun - Espanja - Puola" -dokumentti

 

2.9.86 Turun Sanomat: Pohjantahti sytytti espanjalaiset
Suomalaisyhtye Pohjantahti sai kiitosta osakseen ja herätti kiinnostusta EBU:n nykykansanmusiikkifestivaaleilla Espanjassa. Espanjalainen lehti El Adelantado de Segovia otsikoi ylistystä suitsuttavan artikkelinsa "Pohjantahti, pohjoisesta saapunut yllätys".

"Kukapa olisi ajatellut, että EBU-festivaali voisi nostattaa meissä voimakkaita tunteita? Suomalaisryhmä Pohjantahti kuitenkin teki niin. Heti kun sen kolme osatekijää ilmestyi näyttämölle, tiesimme, että jotain erikoista oli tulossa. Suomalaiset hallitsevat näyttämöllisen sovituksen, sillä he tulivat esiintymään alku-asukkaiksi pukeutuneina, jonkun arktisen heimon edustajina, pitkien hiustensa kruununa poron sarvet. Tämä ei kuitenkaan ole vielä mitään verrattuna heidän päästelemiinsä rytmikkäisiin ääniin. Ne toimivat ryhmän käyntikortteina", näin lehti arvioi esitystä.

Arvostelussa kiinnitettiin huomiota yhtyeen ulkoasuun: "Varusteet eivät ole krääsää, vaan harkittu teatraalinen säestysmuoto sanan parhaassa merkityksessä. Tulkinnat saavuttavat uskottavuuden, vaikkei niitä ymmärräkään, vaikka ne etääntyvätkin toisinaan kansanmusiikkista ja kuitenkin myös lähentyvät samalla rockia. Pohjantahti on säilyttänyt vanhan tekstin, syvät juurensa ja toteuttaa muunnelmia samasta teemasta. Sen jäsenet hyppivät, huutavat ja myös 'kuolevat' näyttämöllä. He kutsuvat metsien jumalia, kutsuvat eläimiä, jotka eivät vaikuta myyttisiltä ja jättävät meihin valtavan halun oppia tuntemaan heitä paremmin..."

Suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkia lähtökohtanaan käyttävään Pohjantahti-yhtyeeseen kuuluvat Kalle Fält, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen. Yhtye on perustettu vuonna 1985.

 

13.9.86         Hesassa Pohjantahti LP:n (Polydor 829 497-1) julkaisu klo 14

2/86 Folk & Country - Pekka Toivanen (Levypuntari) : Pohjantahti: Pohjantahti  (Polydor 829497-1) 1986
(Kuvateksti: Pohjantahti koko sotavarustus päällään...)

Hyyperö, Huuhkana, Kuihkamo / Emmää tiiä / Tauti kaataa / Taivas ja maa / Itku II Haapanan uni / Siskolle sulhasia / Kyynel putoaa / Poeka poes

Tämä trio on ollut koossa syksystä -84 alkaen: Kalle Fält (laulu, shamaanirumpu, puhaltimet, kazoo), Pekka Nylund (kitarat, kosketinsoittimet, laulu), Ilpo Saastamoinen (basso, laulu).

Yhtyeen musiikin perustana on suomalais-ugrilaisten kansojen, lähinnä Volgan mutkan alueella asuvien sukulaistemme perinnemusiikki. Pohjantahdin jäsenet ovat kahlanneet tarkkaan läpi Suomalais-Ugrilaisen Seuran kansanmusiikkia käsittelevät julkaisut sekä lukuisat äänitearkistojen nauhat. Tuon työn tulokset ovat itse kunkin ihailtavissa tällä yhtyeen ensimmäisellä levyllä.

LP:n ensimmäinen huikean nautinnollinen kohta on sen avausraita, jossa on otettu suoria lainauksia arktisten kansojen ns. sisäänhengityslaulusta. Kyseisessä kappaleessa 3 muinaissuomalaista metsän jumalaa tapaa toisensa ja esittelevät itsensä varsin mieleenpainuvalla tavalla.

Shamanistinen meininki jatkuu parilla seuraavalla uralla, joista varsinkin Emmää tiiä on erinomainen osoitus periaatteen 'vähän on kaunista' toteutuksesta.

Kokonaisuutena levy on näyttö korkeatasoisesta musiikillisesta osaamisesta ja hyvällä (ennakkoluulottomalla) maulla suoritetusta materiaalin valinnasta. Vaihtelevien sovitusten ja mielenkiintoisten esitystapojen onnistunut toteuttaminen on haaste mille tahansa esittävälle kokoonpanolle, puhumattakaan ilman päätoimista lyömäsoittajaa toimivasta trio-kokoonpanosta.

Levyn kaksi viimeistä raitaa ovat äärimmäisyysesimerkkejä edellä mainituista: äärettömän herkästä ilmaisusta siirrytään kuin huomaamatta äärimmäisen agressiiviseen, ja - homma toimii!

Jos levyltä haluaa etsiä joitakin negatiivisia piirteitä, niin musiikillisesti minua hieman häiritsee Iljan kurkkulaulu, jota esiintyy turhan usein. On tietysti erinomainen asia esitellä vieraitten kulttuurien erikoisuuksia (tässä tapauksessa lähinnä mongoolien), mutta tämän levyn kohdalla on menty hivenen liiallisuuksiin.

Toinen, tosin esittäjistä riippumaton huomautuksen aihe annettakoon levy-yhtiön PR-miehille: soittajien instrumenttitiedot levyn kannessa ovat hyvin vajavaiset.

Jos olet kiinnostunut musiikkimatkasta muinaissuomalaiseen maailmaan tämän päivän soundeilla toteutettuna ja jos olet sitä mieltä, että kuulijaltakin voi edellyttää aktiivista osanottoa musiikilliseen prosessiin, on tämä levy tehty juuri sinulle. Ja, kun kansikuvakin on kaikin puolin täysosuma, saattaa tässä olla paras suomalainen nykykansanmusiikkilevy kautta aikojen.
P. Toivanen  
[Vrt. saman arvostelun Karelia-levyarvosteluun!]

 

Rondo - Timo Laitakari: Pohjantähti
Saatuani arvosteltavakseni nämä levyt oli välitön reaktioni: Voi ei, taas näitä suomalaisväänteitä. Ja laitettuani levyt lautaselle, en odottanut mitään mielen-kiintoista. Toisin kävi.

Pohjantahti lähtee retustelemaan heimokansojemme tseremissien, syrjäänien, vepsäläisten jne. kansanmusiikkiperintöä kevyen musiikin, rockin lähtökohdista. Musiikki muistuttaa lähinnä Piirpauketta tai Karelia-yhtyettä. Muusikkona Ilpo Saastamoinen onkin jo aiemmista yhteyksistä tuttu näissä perinteen uudelleenlämmittelyhommissa. Saastamoisen lisäksi levyllä soittavat Kalle Fält ja Pekka Nylund.

Musiikki oli yllättävän tuoretta. Suorastaan henkeä pidätellen odottelin levyn edetessä, mitä seuraavaksi ilmoille loihditaan. Väliin liikuttiin Piirpaukemaisesti lähellä Konevitsan kirkonkelloja ja väliin oli meno rokkaavampaa. Haapanan uni oli upeaa maisemaa täynnä värejä ja muinaisia näkymiä.

 

Karhujuhla - musiikkinäytelmä muinaissuomalaisista aiheista.  Köyhät ritarit ja PRIMO. - LP-levy, Fuga 1986.
Karhujuhlan toteuttajat sitä vastoin lähtivät liikkeelle lähinnä taidemusiikin piiristä ja tulos oli myös hieman kuivahko. Levy on "tieteellisesti" ja "taiteellisesti" kunnianhimoisempi kuin Pohjantahti, ja myös valitettavasti tylsempi. Levyllä debytoiva PRIMO, Primitiivisen Musiikin Orkesteri (Heikki Laitinen, Rauno Nieminen ja Hannu Saha) esittelevät joukon kivikautisia soittimia. Näistä jännittävin on suhistuspuu, langan päässä pyöritettävä kaarnanpala, joka tuottaa todella maagisen pörisevän äänen. [Huom! Se on myös Pohjantahti-LP:llä!]

Levyllä käydään kaatamassa karhu kaikkineen menoineen. Tarina ei oikein toimi ilman visuaalisia efektejä. Johonkin Rauta-ajan tyyppiseen TV-fiktioon se sopisi varmasti upeasti musiikiksi.

Molemmissa levyissä on kansiteksteihin kiinnitetty paljon huomiota. Laulujen tekstit on käännetty englanniksi. Liekö laajemmat markkinat mielessä? Karhujuhlassa on myös soittimet esitelty piirroksin: samaanirummusta suhistus-puuhun.

Kun näitä levyjä kuuntelin, kävi mieleen kysymys, miksi tällaista tekokansan-musiikkia tehdään niin paljon juuri nyt. Kulttuurintutkijan mieleen pujahtaa hieman ironinen muistikuva Pohjois-Amerikan intiaanien kummitustanssiperinteen elpymisestä viime vuosisadan loppupuolella, kun intiaanikulttuureja uhkasi täydellinen tuho. Tällaisesta kulttuuria elvyttävästä nativistisesta liikkeestä, jossa siis jokin kulttuuri uhanalaisessa tilanteessa pyrkii elvyttämään vanhaa perinnettään, voisi näissäkin levyissä olla kyse. Miksi juuri nyt suomalainen perinnekulttuuri on tajuttu uhanalaiseksi?
Timo Laitakari

 

21.9.86 Helsingin Sanomat - Levyt - Pirkko Kotirinta:
Pohjantahti. Kalle Fält (laulu, shamaanirumpu, kazoo, lyömäsoittimet), Ilpo Saastamoinen (sähköbasso, laulu), Pekka Nylund (sähkökitara, urut, laulu). Polydor 829497-1. 62 mk (Finnlevy).

Pohjantahti on jonkinlainen nykykansanmusiikin Sielun Veljet. Levyn avausraidassa on samaa huohottavaa energiaa kuin Säkenöivässä voimassa, samankaltainen moni-kerroksiseksi paisuva rytminen rakenne.

Pohjantahti on löytänyt ikivanhat tseremissien, syrjäänien, votjakkien, vepsäläisten ja muiden sukulaiskansojen laulelmat ja tehnyt niistä ennakkoluulottomasti omat juttunsa.

Kalle Fältin sanoitukset "samaistuvat pikemmin alkuperäistekstin äänneasuun kuin sisältöön". Sovituksia ei ole tehty perinnekalotti päätä puristaen. Jotkut ideat tuntuvat hautuneen niin pitkään, että metsätseremissipohja jää hämärän peittoon (Taivas ja maa, Haapanan uni), toisissa taas on jokseenkin alkukantainen lataus (Emmää tiiä, Siskolle sulhasia). Transsimusiikkia urbaaneille ugreille?
Pirkko Kotirinta

 

24.9.86 ke Iisalmen Sanomat - Sami Lukkari: Tarina ja tie
(Kuvateksti I: Idea Pohjantahti-yhtyeen shamaaniasuihin on saatu kieli-sukulaisiltamme Obin-ugrilaisilta. Yhtye ei pyri autenttisuuteen, vaan soveltaa materiaalia nykypäivään. Uudet sanoitukset samaistuvat pikemminkin alkuperäis-tekstien äänneasuun kuin sisältöön.
Kuva II: Kansikuvassa on Sakari Pälsin 1909 kuvaama Bajangolin shamaani Otsir Böö Mankhatai-vuoren juurelta Kiahtan-Urgan tien varrelta. Takakannen kuvat ovat keiteleläisen Timo-Heikki Variksen.)

Sovitukset: K. Fält, I. Saastamoinen ja P. Nylund. Sanat: Kalle Fält.
Äänitys ja miksaus: Kari Chydenius. Tuottajat: Kari Hakala/Yle, Pohjantahti.
Kansikuva Sakari Pälsin 1909 kuvaama Bajangolin shamaani Otsir Böö (Museo-virasto). Takakannen kuvat: Timo-Heikki Varis, 1985.

Shamaanit Saastamoinen, Fält ja Nylund ovat vihdoinkin saattaneet uskoon ne, jotka eilen vielä epäilivät sitä perintöä, jonka menneisyys kerran, matkallaan ohi ja tänne on joskus meille jättänyt. Tänään historia jo kuitenkin raottaa verhoaan edetessään valtaväylillä tähän päivään ja tulevaisuuteen. Mennyt elää edessämme ja eilinen on joskus huominen tai ehkäpä jo tänään.

Istuutuessaan ajan laivaan täytyy luottaa pääsevänsä perille ja kun aika on, meidän täytyy huutaa: Katsokaa meitä ja hymyä kasvoillamme ja tietäkää että olemme viimeinkin vapaat!

Pohjantahti on yksi niistä, joka on onkinut unohdusten merestä ja luovinut piittaamattomuuden virtojen suvannoista meille tuulen ja purjeen joka tässä tapauksessa kuljettaa (kuulijansa) "esikalevalaiseen" aikaan, suomalaisugrilaisen alkumusiikin lähteille, votjakkien, tseremissien ja syrjäänien maahan.

Pohjantahti-levyn kuuntelu on hetki, jolloin vaienneiden lintujen laulu soi raiskattujen lootuskukkien laaksossa jossa kuolleiden kultaperhosten siivet kahisivat ennen meitä. Kun tieni vihdoin kohtaavat uskaliaiden ajatusteni haarassa niin jo tiedän: Tämä on hyvä levy. Ei vaihtoehto millekään tai kenellekään, ei hetken innoituksen ikuisen turhuuden tuote vaan tarina ja tie joka vie meitä aikamme konkreettisempaan todellisuuteen huomaamaan huominen, joka oikeastaan on jo eletty.
Levy jonkuu salattujen intohimojen tahdissa lyöden yli ajan patsaan, ajaa ohi ja katsoo elämäämme sivusta ollakseen sittenkin niin hauras ja iätön, että tuntuu siltä kuin olisi kotona jälleen ja tietäisi, että "kun lumi kinostuu ja rakkauden muistot suruisasti niin kuin sorsapari lipuu nukuksissa vierekkäin", katoavat menneet ja astuvat esiin tietäen, että saapumatta taakse jääneet päivät eivät palaisi.
On suurenmoista tietää, että kiviset taimet, jotka "katosivat" historian luonnollisessa pimeydessä, sattuessaan sateisiin puutarhoihin, versovat nyt, odotusten jälkeen.

Vaikka elämmekin asutuilla erämailla harhaillen ajatuksinemme metsissä ajan varjojen vain kasvaessa, on hyvä tietää ettei tiedä. Pohjantahti voi näin omalta  osaltaan värittää sitä harmautta jossa vaivumme tietoiseen tilaan siitä että tiemme ovat kasvaneet jo umpeen ja puut ovat sittenkin päättäneet olla puhumatta... Mutta sekin on hyvä tietää että vastauksen voit löytää, kukaties saadakin.

Levyn kannessa on luihuhiuksinen mies, joka kouristuneen ihonsa alla tavottelee kadonneita säveliä käteensä valetun kuivuneen noitarumpunsa uumenista. Tuntuu siltä kuin hän odottaisi hetkeä jota käyt ennen lopun alkua tai muutoin. Ja vaikka kauan aikaa sitten mies seisoo siinä yhä, Mankhatai-vuoren juurella, ei kukaan vastaa, sillä sanaakaan sanomatta poistuivat, taakseen jälkiä jättämättä. On takaisinpaluun päivä.
SAMI LUKKARI

 

Päiväämätön - Hannu Saha (HS): Pohjantahti Polydor 829 497-1

3/1986 Kansanmusiikki - HS (Hannu Saha): Pohjantahti

Hyyperö, Huuhkana, Kuihkamo; Emmää tiiä; Tauti kaataa; Taivas ja maa; Itku; Haapanan uni; Siskolle sulhasia; Kyynel putoaa; Poeka poes.

Kalle Fält (voc, shamaanirumpu, kazoo, fl, sax, perc), Pekka Nylund (g, p, org, voc), Ilpo Saastamoinen, (el-b, voc). Äänitetty 1985, p. 1986 - Lp Polydor 829 497-1

Pohjantahti on Ilpo Saastamoisen, Pekka Nylundin ja Kalle Fältin uusi ja mielen-kiintoinen hanke. Muun maailman musiikkien jälkeen miehet ovat alkaneet tallata  shamanismin vaarallisilla poluilla. Musiikilliset alkulähteet löytyvät nyt suomalais-ugrien alueilta, erityisesti tseremissien, syrjäänien, votjakkien ja vepsäläisten musiikeista.

Pohjantahti ei kuitenkaan edes pyri autenttisuuteen. Se soveltaa materiaalinsa nykypäivään sanoja myöten: Kalle Fältin hulvattomat sanoitukset perustuvat enemmänkin äänneasun samankaltaisuuteen kuin tekstisisältöön. Soittimet ovat pääasiassa nykyajan sähköpelejä; sovitukset on tehty yhteistyönä.

Pohjantahti on toiminut vuodesta 1984 ja on sen jälkeen tehnyt monia hienoja keikkoja. Levyä on odoteltu vuoden päivät ja nyt se uunituoreena on vihdoin saatavilla. Odotus on kannattanut, sillä melko hyvin Pohjantahdin alkuvoima on saatu puristettua levyllekin. Kalle Fältin örinä- ja ääniakrobatia, Pekka Nylundin loistava kitarointi ja Ilpo Saastamoisen voimakas näkemys ugrimusiikista [on] parhainta mitä etnomusiikin parissa Suomessa on tehty. Onpa mukana muutama klassikkokin. Luultavasti Pohjantahdin versio syrjäänien kansanlaulusta Kyynel putoaa tulee soimaan tiheästi jopa sävelradiossa.

Shamanismi on muotia. Rockin parissa sitä lähestyvät Sielun veljet. Pohjantahti ajaa samaa asiaa, mutta muinaismuistoja tutkien. Kumpikin tekee hyvää työtä. Eläköön shamanismi.
HS

 

2.10.86 to PieKei Shamaani Saastamoisen matkat (> Isot henkilöhaastattelut)
(Kuvateksti I: Ei ihme, että näihin tamineisiin pukeutuneena Ilpo Saastamoinen Pohjantahti-yhtyeineen herätti huomiota Etelä- ja Keski-Euroopassa viime kesänä.
II: Espanjalaisen katutaiteilijan näkemys Ilpo Saastamoisesta. Lyijykynäpiirros syntyi kadulla Madridissa varttitunnissa.
III: Pohjantahti teki kesällä levyn, jonka perusmateriaalina on suomalais-ugrilainen kansanmusiikki nykyaikaisille  instrumenteille sovellettuna. Levyn kansikuvassa aito shamaani, Otsir Böö.)

Keiteleläisen Ilpo Saastamoisen kesään kuului matkustelua Euroopan äärilaidalta toiselle. Kainuun shamaanikurssilta Sevettijärven kolttien pariin, sitten ruotsalaisten pakeille esitelmöimään kansanmusiikista. Piipahdus Suomeen ja Pohjantahti-trion kanssa suunta kohti etelää ja Espanjaa, josta keskelle Eurooppaa Puolaan. Syksyn kynnyksellä ilmestyi Pohjantahdilta samanniminen levy.

Pohjoinen eksotiikka tehosi
Falunin jälkeen Ilpo käväisi Suomessa ja lähti Pohjantahti-trion kanssa Espanjaan Segoviaan Euroopan Yleisradioliiton, EBU:n kansanmusiikkifestivaaleille. Triossa soittavat Ilpon lisäksi Pekka Nylund ja Kalle Fält.

- Mielestäni festivaalien musiikki oli perinteistä ja Pohjantahti oli oikeastaan ainoa kokeileva bändi. Herätimme siis melkoista huomiota. Esiinnyimme kolmessa konsertissa, kiersimme maata ja katselimme ympärillemme. Kävin näkemässä Pablo Picasson kuuluisan Guernican. Täydensin kirjakokoelmaani ja nyt olisikin valtava määrä lukematonta aineistoa hyllyssä.

Ostjakkishamaaneiksi pukeutunut Pohjantahti-trio vei villin Pohjolan villin musiikillisen tuulahduksen etelä-eurooppalaisille kansanmusiikin harrastajille. Hämmennystä aiheutti paitsi bändin shamaanirummun jymeä kumina myös kolmikon eksoottiset esiintymisasut, joissa roikkuu aitoja korpin jalkoja, kalan pyrstöjä, eläinten nahan kappaleita ja linnun sulkia.         

Pohjantahti, yllätys joka tuli pohjoisesta, otsikoi espanjalainen lehti El Adelantado de Segovia poikien konsertin jälkeen. Lehti kirjoitti: "Suomalaiset hallitsevat näyttämöllisen sovituksen, sillä he tulivat esiintymään alkuasukkaiksi pukeutuneina, jonkun arktisen heimon edustajina, pitkien hiusten kruununa poron sarvet."

Itse esityksestä lehti kirjoitti: "Tulkinnat saavuttavat uskottavuuden, vaikkei niitä ymmärräkään, vaikka ne etääntyvätkin toisinaan kansanmusiikista ja kuitenkin lähentyvät samalla myös rockia. Pohjantahti on säilyttänyt vanhan tekstin, syvät juurensa ja toteuttanut muunnelmia samasta teemasta.

Tämän jälkeen olimme viikon Suomessa ja lähdimme Puolaan elokuun puolivälissä. pidimme Puolassa viisi konserttia.

Säveltämistä ja filosofista tutkiskelua
Ilpo säveltää ensi kesänä Joensuussa pidettävään Kaikukeihäs-nimiseen kansan-muusiikkitapahtumaan musiikin. Tapahtuma perustuu suomalais-ugrilaiseen kansanmusiikkiin. Tapahtumaan tulee väkeä Neuvostoliitosta ja Unkarista. Pielaveden ja Keiteleen yhteiselle kuorolle Ilpo säveltää vogulien karhunpeijais-aiheisen, pitkän kuoroteoksen.

Pohjantahdilta esikoislevy kesällä
Pohjantahti-yhtye, jossa Ilpo Saastamoisen lisäksi soittavat Kalle Fält ja Pekka Nylund, sai aikaiseksi kesällä levyn. Levyn tuottajat ovat Kari Hakala, YLE, Pohjantahti. Levyn valmistaja ja markkinoija on Finnlevy. Yhdeksästä kappaleesta koostuvan levyn sisältö on sitä samaa aineistoa, jota on kuultu bändin konserteissa ympäri Suomea, myös Keiteleellä ja Pielavedellä.

Musiikki koostuu pääosin Neuvostoliiton Euroopan puoleisessa osassa asuvien tseremissien, syrjäänien, votjakkien ja vepsäläisten kansanmusiikista.

Pohjantahti ei pyri autenttisuuteen, vaan soveltaa materiaalia nykypäivään Sovellutukset näkyvät ja kuuluvat myös bändin soittimissa, sähkökitara, sähköbasso ja sähköurut ovat perussoittimia. Niiden lisäksi Kalle Fält soittaa kazoo-pilliä, aitoa shamaanirumpua ja muita lyömäsoittimia. Ilpo Saastamoisen soitin on sähköbasso. Pekka Nylundin hyppysissä soi sähkökitara ja urut. Kaikki kolme myös laulavat. Laulujen sanoitukset ovat Kalle Fältin käsialaa. Uudet sanoitukset samaistuvat pikemmin alkuperäistekstien äänneasuun kuin sisältöön. Laulujen sovitukset ovat bändin yhteistyötä.

Levyn kannessa komeilee trion "suuri idoli", Bajangolin shamaani Otsir Böö Mankhatai-vuoren juurelta Kiahtan-Urgan tien varrelta. Kaverin on aikoinaan kuvannut suomalainen tutkimusmatkailija Sakari Pälsi, ja kuva on nykyisin Museo-viraston hallussa. Levyn takakannen kuvat esittävät shamaaniasuisia Pohjantahti-trion jäseniä kuvattuna viime vuonna Pielaveden konsertissa.

 

13.10.86 ma Iisalmen Sanomat - Juha Miettinen (katkelma):
Kalle Fältin  rock-ooppera valmistuu - Häkki kerää nuoria teatteriin
...Viime aikoina Kalle Fält on möyrinyt myös suomalais-ugrilaisen musiikin juurilla. Pohjantahti -yhtyeeltä ilmestyi pari viikkoa sitten levy. Viime kesänä yhtye teki konserttikiertueet mm. Espanjaan ja Puolaan.

- Viime vuosi oli Kalevalan juhlavuosi ja teimme kaikkiaan satakunta konserttia. Tänä vuonna keikkoja on ollut vähemmän. Nyt kuitenkin työn alla on musiikin alkuperää valottavan ohjelman teko Koulu-Tv:lle.

- Kalevala-hysteria meni Suomessa kyllä dungeli-dangeli -touhuksi. Me lähdimme liikkeelle syvistä juurista, shamanistisista asioista ennen kristinuskoa. Sieltä löytyi yllättäviä ulottuvuuksia. Shamanismista löytyy aspekteja, jotka helpottavat luterilaisen kirkon kuristamaa ajattelutapaa.

Eskimoiden läähätys
- Vuosisadan alussa tallennettiin paljon suomalais-ugrilaista musiikkia ja Pohjan-tahdin Ilpo Saastamoinen on tutkimalla tutkinut ja koonnut tätä juurimusiikkia, jota sitten soitamme moderneilla instrumenteilla.

- Vastaanotto on ollut kiinnostunutta. Tosin aina on joukossa muutama akana, joka poistuu salista ensimmäisen biisin jälkeen. Eskimotyyppinen läähätys on joillekin liikaa. Tämäntyyppistä erikoismusiikkia voi kuitenkin tehdä vain periodeina, pari kertaa vuodessa.

Kolmisen vuotta sitten Iisalmeen muuttanut Kalle Fält kertoo löytäneensä täältä työrauhan. Musiikin tekemisen ja esittämisen lisäksi mies löytyy yhä useammin kirjoituskoneen takaa.

- Kirjoittamishommissa on se etu, että niitä voi tehdä kotona. Keikoilla kiertäminen kyllästyttää. Nyt minulla on kolme näytelmää valmiina. Proosateosta olen väsännyt jo monta vuotta, vielä en ole löytänyt sille kustantajaa. Se on sellainen omaelämän-kerrallinen juttu, aiheena on muusikkojen sähläykset.
JUHA MIETTINEN

 

Lokakuu 1986 - Muusikko N:o 10 - Jussi Raittinen:
... Minuun voimakkaimmin vaikuttanut big bandin kuuntelukokemus tapahtui marraskuussa -79 Jazzpäivien yhteydessä kun Kajaanin Big Band kantaesitti Ilpo Saastamoisen Kalevalan ensimmäiseen runoon säveltämän teoksen Synty. Solisteina olivat Pentti Lahti ja Kalle Fält, joka lauloi. Nyt ovat Iljan ja Kallen polut kohdanneet yhtyeessä POHJANTAHTI, jonka kolmas jäsen on Pekka Nylund, Iljan pitkäaikainen työtoveri jo Piirpauken ajoilta.

Pohjantahti luo uutta musiikkia soveltamalla Volgan mutkan ugrilaiskansojen musiikkikulttuurien perinnettä nykypäivään sähköisin soittimin, äänneasun mukaan suomeksi sanoittaen ja sovituksellisia esimerkiksi arktisten kansojen musiikeista lainaten. Kuulostaa tieteellisen pedanttiselta, mutta kas, lopputulos toimii.

Kun siihen lisätään vielä visuaalisella puolella lähinnä siperialaisilta kieli-sukulaisiltamme obin-ugrilaisilta kopioidut shamaaniasut ollaan jossakin todella ennen näkemättömässä/kuulemattomassa. Siispä korvat auki ja mieli avoimeksi!

Välillä hivelevän kauniit melodiat, välillä taas voimakkaan loitsun tapaiset kappaleet vallan mykistävät ja saavat tuntemaan että tässä ollaan jotenkin matkalla - jostakin ikivanhasta eteenpäin, siis uuteen. Jotenkin tämä tuntuu hyvin merkitykselliseltä. En osaa tätä paremmin sanoiksi pukea!

Ilja soittaa nykyään bassoa, Pekka kitaran lisäksi urkuja ja pianoa, Kalle laulaa sekä soittaa huilua, sopraanofonia ja kazoota ynnä lyömäsoittimia, mm. shamaanirumpua. Niin, Ilja ja Pekkakin laulavat.

Pohjantahti on ehtinyt jo hieman ulkomaillakin esiintymään. Heinä-elokuun vaiheessa se vieraili EBUn eli Euroopan Yleisradioliiton nykykansanmusiikki-festivaaleilla Segoviassa Espanjassa esiintyen samalla myös mm. Madridissa. Elokuun puolen välin jälkeen vierailtiin viiden keikan rundilla Puolassa. Mainiota!

Ai, unohtui tässä mainita että yhtyeen albumi kannattaa hankkia jo pelkästään etukannessa nähtävän Bajangolin shamaani Otsir Böön kuvan takia, jonka muuten Sakari Pälsi on napannut vuonna 1909.

 

21.11. 1986 Viisikielinen - Hannu Lehtoranta: Mitä kuuluu Tuulenkantajille?
JH: Onko suunnitelmia lähitulevaisuudelle?

HL: ...Oltiin just Järvenpäässä, jossa oli nykykansanmusiikkikonsertti. Siellä esiintyy tämä Pohjantahti-yhtye, ja ne ei oo keikkaillu kuulemma sen enempää kuin mekään. Ja Pekka Pohjola teki kuudennen keikkansa tänä vuonna tuossa marraskuun alussa...

JH: Mitä mieltä olet etno/folk/nykykansanmusiikin tilasta Suomessa tällä hetkellä?

HL: Tuntuu, että tällä hetkellä ei kukaan oikeen keksi mitään uutta. Homma pyörii paikallaan. Ainoana poikkeuksena joku Pohjantahti. Toisaalta tuntuu, että tällainen nykykansanmusiikki on pikku hiljaa vaikuttanut muitten musiikin tekemiseen. En tiedä, onko se tullut tätä kautta se vaikutus, mutta minusta on mielenkiintoista, niinku esimerkiksi Neumannin levy sisältää aika paljon kansanmusiikkipainotteista tavaraa. Siinä Pave Maijanen jopa käyttää viisikielistä kannelta, lähinnä efektisoittimena tosin. Ja eikös Juicen uudella levyllä ole jossain kappaleessa kanteleita ja Sielun Veljien viimeisellä levyllä on kalevalaista laulua. En tiedä mikä on vaikuttanut, mutta tämmöistä on havaittavissa.

2.-3.12.86         Koulu-TV - Kansat soittavat - kuvanauhoitus - Pohjantahti (ks. 13.11.)

10.12.86 Iisalmen Sanomat - SEPPO HEIKKILÄ: Modernisoija ei käytä primitiivinen -termiä

...Pohjantahdin levy
Saastamoinen perusti syksyllä 1984 yhdessä iisalmelaisen Kalle Fältin ja helsinkiläisen Pekka Nylundin kanssa Pohjantahti-yhtyeen. Yhtyeen musiikin perustana on suomalais-ugrilaisten kansojen perinnemusiikki.

Tuon työn tulokset ovat itse kunkin ihailtavina tänä vuonna ilmestyneellä yhtyeen ensimmäisellä levyllä. Levyn nimi on Pohjantahti. Pekka Toivasen arvion mukaan levy on näyttö korkeatasoisesta musiikillisesta osaamisesta ja ennakkoluulottomalla maulla suoritetusta materiaalin valinnasta.

... Uutta tuotantoa
Pohjantahti on tehnyt äskettäin Koulu-TV:lle Kalevala-viikon musiikkiohjelman kevääksi. Ensi juhannuksen tienoilla kuullaan Joensuun laulujuhlilla suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkikavalkadi "Kaikukeihäs'...

 

16.1.87 Savon Sanomat: Rock 1986 - Keijo Leppänen  -  Paras kansanmusiikkialbumi

POHJANTAHTI: Pohjantahti
Kiitos Ilpo Saastamoiselle, Pekka Nylundille ja Kalle Fältille, että saamme seurata sukujuuriamme Uralin taakse. Pohjantahti on maamme paras tulkki esi-isien musikaaliseen maailmaan. Pohjantahdin käyttämät keinot ovat ajattomia, mutta samalla nykyaikaisia.

 

4.2.87 Helsingin Sanomat: Arktista musiikkia Pielavedellä (esite)

5.2.87 to Savon Sanomat: Joiku aiheena Pielaveden etnomusiikin tapahtumassa 

5.2.87 to Iisalmen Sanomat: Pielaveden seminaariin arktista musiikkia 

 

19.2.87 to Nurmijärven kureeri N:o 8, s. 11 - Pohjantahti soitti pääkirjastossa
(Kuvateksti: P o h j a n t a h t i -yhtye esitteli kansanmusiikkia pääkirjastossa sekä musiikkiesimerkein, että kertoen siitä, mitä näennäisesti yksinkertaisen musiikin taakse kätkeytyy.)

Tiistai-iltana Pohjantahti- yhtye kertoi musiikillisin ja sanallisin esimerkein millaista on eri kulttuurien musiikki ja miksi. Esitys on suunniteltu juuri kirjastoja varten -myönteisten kokemusten kannustamana.

Esimerkit ovat Ilpo Saastamoisen kirjasta Kansat soittavat. Kirjassa kerrotaan noin 50 primitiivisen kansan kulttuurista ja musiikkiperinteestä. Kirjaa käytetään oppi-materiaalina mm. Tampereen ja Jyväskylän yliopistoissa sekä Sibelius-Akatemiassa.

- Esitämme etupäässä suomalais-ugrilaista musiikkiperinnettä, sanoo Ilpo Saastamoinen. - Olen tutkinut vuosia tämänkaltaista musiikkia. Se ei ole helppoa musiikkia vaikka siltä kuulostaakin.

- Primitiivinen musiikki on usein liian monimutkaista, jotta ihminen voisi mieltää sen kerralla. Siksi sitä sanotaan helposti yksinkertaiseksi. Kuitenkin saamelaisilla löytyy20-, jopa 50-jakoisia rytmejä. Morse-viestitys kuulostaa yksitoikkoiselta, mutta siihen kätkeytyy hyvin paljon sille, joka sen osaa.

- Ei voida sanoa, että musiikki olisi kehittynyt yksinkertaisesta monimutkaisemmaksi vaan, että on yksinkertaisempaa musiikkia sekä moninaisempaa musiikkia. Yksinkertaisemmassa musiikissa tulevan arvattavuus on suurempi. Improvisaatiossa arvattavuus on vaikeampi. Yhden esittäjän improvisaatio on tuon henkilön henkilökohtaista salakieltä. Ryhmällä voi myös olla improvisaatiosisältöisiä esityksiä, jolloin salakieli on ryhmänsisäistä. Esimerkkinä karjalaiset itkuvirsien laulajat.

- Musiikkia on käytetty erilaisiin sosiaalisiin tarpeisiin. Shamaanimusiikilla, joka ymmärtämättömän kokee tasaisina rummutuksina, on tietty tarkoitus. Tuo musiikki on ehkä kaikkein yksinkertaisinta, mutta sen tarkoitus on tuottaa mielikuvia aivoista, sillä monotoninen lyöntirytmi ei synnytä kokemusta musiikista itsestään vaan kokemuksen musiikin avulla.

- Mongoliassa sekä Tiibetin buddhaluostareissa kaksi tai jopa kolmiääninen yksinlaulu kuuluu musiikkiperinteeseen. Itseltäni tuon laulutavanoppiminen vei pari vuotta. Oman kokemuksenkautta primitiivisen musiikin hienous ja taito vasta ovat auenneet ja harhakuvien runsaus selvinnyt.

 

26.2.87 to Ilta-Sanomat - Vapaalla - Ritva Leino: Shamaanista menoa

27.2.87 pe         TV-1 klo 10.10 (Koulu-TV) "Kansat soittavat"

 

March 1987 Folk Roots - Maggie Holland:  POHJANTAHTI: Pohjantahti Polydor 829 497-1

Pohjantahti are three Finns. The main part of their repertoire, it says here, consists of music of the Cheremissians from the Volga-Finnic group, Zyrians/ Komi and Votyaks/Udmurts who are from the Permian group and Vespians who belong to the Baltic-Finnic group. Yes. The LP strikes me as a very accurate record of their live performance, which gobsmacked me in Segovia last July, even though I wouldn't know a Zyrian from a Votyak.

The record starts with a couple of minutes of the most startling and fearsome rhythmic grunting and panting the name of the gods, according to the insert. Sounds like something very unsettling in the pine forest. Imagine then, if you will, the effect this had live. On a warm summer night in central Spain where several hundred of the good citizens of Segovia have just enjoyed an hour or two of well-disinfected Eurofolk. Finnish Broadcasting's contribution to the festival is announced. Three figures in long shaggy robes, two of them wearing antlers, shamble up to the mikes. The superb PA makes it sound as if they are grunting right in your earhole. Some people shift uneasily, some giggle nervously. The Beeb's contribution are deeply impressed.

Pohjantahti also play instruments; shaman's drum, electric bass, guitar and keyboards in the main. Instrumentally, I like them best on the slower spookier things; the last track Poeka Poes is real spine-chilling stuff. Occasionally the music seems to lose its sense of direction, straying from modern jazz to Jethro Tull at odd moments, but the singing (lead vocals from the remarkable Kalle Fält) is utterly unique throughout. The voices are used in a highly skilful way to give a primitive effect that many listeners find disturbing. It was maybe more noticeable in Spain than on the record, but this feels like a music that couldn't have been produced by anyone from a warm country; it's the stuff of long dark winter nights and wolves at the door. In Spain it was hard to believe they emanated from the same planet, let alone the same continent; to their credit, Mr. and Mrs. Segovia not only stayed but enjoyed.

The album is very well recorded with the close-miked breathy voices sounding right in the ear as they should. It's fascinating stuff; maybe after African music, it'll be the great pan-Arctic craze. A great antidote to any thoughts you had about Lapland being something to do with Father Christmas - the genuine old shaman on the cover picture (photographed in 1909) looks like someone that most well brought up little boys and girls would give a very wide berth to indeed.

Contact Finnlevy/Jaakko Salo, Takomotie... Helsinki, Finland

3.3.87    - Nimetön kehumakirje Folk Roots'in pohjalta Englannista.
- Päiväämätön kirje: Jaana - Finnlevy: No johan nyt...! Olen vastannut myös nähin ja lähettänyt levyn. Tuleekohan Pohjantahdista uusi Beatles? Terv. Jaana, Finnlevy.

7.3.1987         Finnlevy, Jaakko Salo (Kirje)
(Etienne Bours, mediatheque de la  Communaute Francaise de Belgique, Belgium)
But everything in those countries interest me. I've seen in Folk Roots (English magazine) a presentation of a record by the group Pohjantahti. Could you say me how I could get it. If you have any catalogue or other information, could you please send me how I could get it... Thank you very much. Etienne Bours.

Päivämäärätön: "I read today a review in the English magazine Folk Roots of the LP by Pohjantahti, and it sounds very interesting. I promote folk and 'roots' concerts in London, and if the group were visiting England we could be interested in presenting them in concert.

We don't have the finance to invite you directly to London, but if you are coming to one of the big festivals perhaps something could be arranged. First of all, I would like to hear the record - if you can send a copy to the address above, I would be very grateful... I look forward to hearing from you. Yours sincerely David Jones (Associates, London)

 

4.3.87 ke  Iisalmen Sanomat: Unohtuneita musiikkikulttuureja Pielavedellä

Päiväämätön: PieKei: Saamelainen joiku kaikaa viikonloppuna Pielavedellä

4.3.87      Kaleva - Risto Pennanen: Lantalaiset joikuopissa

5.3.87      Kaleva - Arktinen seminaari päättyi  (Irtoleike > Lapin musa -mapissa kuten muutkin tästä.)

7.3.87 la  Savon Sanomat - Katariina Pikkarainen: 
Pielavedellä puhutaan arktisten kansojen musiikista: Joiun taika elää edelleen. (> Lapin musa)

7.3.87 la   Iisalmen Sanomat: Joiku tulee tutuksi (Irtoleike > Lapin musa)

8.3.87 su  Iisalmen Sanomat:  Pielaveden musiikkiseminaarissa: Rytmikuvioiden oppiminen parasta

12.3.87 to PieKei:Arktisten kansojen musiikkiperinnettä tutkailtiin Pielaveden seminaarissa

12.3.87     Kaleva - Risto Pennanen: Joiku elää tässä ajassa (Irtoleike > Lapin musa)

 

12.4.87   Pohjalainen - Antti Suvanto: Pohjilla?
Ilpo Saastamoinen on työskennellyt ahkerasti Suomi-jazzin ja tseremissien ymmärtämisen eteen. Hänen Pohjantahti-yhtyeensä ohjelma koostuu lähinnä uudelleensovitetusta syrjäänien ja votjakkien kansanmusiikista.

Perusta on siis mitä kiinnostavin, ja Ilpo on rakentanut jännittäviä bassokitaran ja sähkökitaran duettoja. Jostain syystä hän on mennyt kiinnittämään laulajaksi ja sanoittajaksi Kalle Fältin, ja taannut siten hankkeensa epäonnistumisen. Fält on konstailija ja sanoittajana toivottoman huono. Pekka Nylundin mainio kitarointi pelastaa paljon.

> 17.4.87 Pohjolan Sanomat: Musiikki soi jälleen Hetan pääsiäisessä
...Wimme Saari esittää joikuja Lapin illassa, jossa esiintyvät myös Rune Leskinen, lyömäsoittimet, ... ja Ilja Saastamoinen laulua [!].

18.-19.4.87    Kautokeino - Hetan XIX musiikkipäivät  - E:n koulun liikuntahalli

                  - Inga Juuso & Pohjantahti 18.4.87 klo 20 (+ radio)

21.4.87 Pohjolan Sanomat - Hannele Vaarama:
(Kuvateksti: Pohjantahti Pekka Nylund, vas. kitara, urut, laulu - Ilpo Saastamoinen, bassokitara, laulu sekä Kalle Fält, laulu, shamaanirumpu solistinaan norjalainen Inga Juuso Eira, joiku esittivät suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkia. - Hetan musiikkijuhlista sivulla 7.)

Hetan musiikkipäivien omaan tunnelmaan kuuluu ehdottomasti konserttikooste "kaikkea kaikille". Tänä vuonna tapahtuman nimenä oli sopivasti Lapin ilta. Tavan mukaan koulun liikuntasaliin oli kerääntynyt runsaslukuinen yleisö, joukossa runsaasti myös musiikkipäivien muita esiintyjiä. Kuulijoita Lapin ilta keräsi varmasti myös radion ääreen: konsertin alkupuoli radioitiin suorana lähetyksenä ja loput taltioitiin myöhempään käyttöön.

Joinakin vuosina "kaikkea kaikille" on venähtänyt ylipitkäksi monine varsin erilaisine ohjelmanumeroineen. Lapin illassa tuntui kaikkea olevan juuri sopivasti. Tämän ohjelman parissa saattoi viihtyä lähes kaksi tuntia, tai ainakin melkein...

Lapin illassa ei tarvinnut ottaa viihdettä vakavasti eikä kuulla kevyttä klassista. Illan kokonaisteema pysytteli kutakuinkin Lapissa vaikkeivät esitykset tyylillisesti aina toisiinsa liittynetkään...

...Hienoista nostalgiaa eivät Wimme Saaren kiehtovat joikuesityksetkään saaneet häivytettyä. Kuin Nils-Aslak Valkeapään aloittaman joikuperinteen elvyttämisen kunniaksi Wimme Saari joikasi Valkeapään tutuksi tekemän "Länsituuli" joikun, tällä kertaa lyömäsoittaja Rune Leskisen instrumenttiavustuksella.

"Kova on maailma, kovaa on elämä" ja pari muuta Saaren tulkitsemaa joikua saivat niinikään säestyksekseen Leskisen rummut.

Ilmeisesti joikuperinne ei ole vain elpynyt: joiku elää, muuttuu ajan hengessä, uusiutuu. Nykyjoiku lienee joiku rumpujen ja sähkökitaran säestyksellä kun sitä esitetään yleisölle. Täytyy myöntää että Saaren ja Leskisen joiku-rumpu -yhdistelmä tuntui itse asiassa sopivan yhteen ilman suurtakaan epäaitouden makua. Sen sijaan Inga Juuso Eiran joikut yhdessä Pohjantahti -yhtyeen kanssa tuntuivat vaikeammin sulatettavalta viihteeltä. Inga Juuso Eiran henkilöjoikut tuntuivat tottumattoman korvaan hyvinkin samanlaisilta, niin eri henkilöistä kuin ne kertoivat.

Pohjantahti-yhtyeen muusikot Kalle Fält laulu ja shamaanirumpu, Pekka Nylund, kitara, urut ja laulu sekä Ilpo Saastamoinen bassokitara ja laulu ovat oman alueensa rautaisia ammattilaisia, joille ei joikusäestys ja siihen muutenkin osallistuminen ole vierasta Pohjantahti on myös visuaalisesti ilahduttava näky poronsarvineen ja kauhtanoineen. Pohjantahdin musiikin ystäville tarjottiin tässä Lapin illassa hieman teemasta poiketen "tseremissi- ja muinaismetsäsuomalaisia" aiheita. Yhtye aloitti oman osuutensa suomalaisella tervehdysrituaalilaululla läähätyksineen instrumenttien säestyksellä. Turhan ryppyotsaiset kuulijat saattoivat siis arvata mitä tuleman pitää ja poistua. Muille Pohjantahti tarjosi mainion performancen ja valloittavaa musiikkia ammattitaidolla valmistettuna ja herkullisesti tarjolle tuotuna.
HANNELE VAARAMA

 

21.4.87 Lapin Kansa - Hetassa: Jussi Hyvönen, teksti ja kuvat: Lapin ilta
Tilaisuuden ohjelma rakentui sähköisen ilmaisun varaan ja populistiseksi sisällöltään. Poikkeuksen teki Mirka Viitalan Pianistin eräretki... ja sai yleisöltä voimakkaat suosionosoitukset.

Enontekiöläinen Wimme Saari joikasi Länsituulen ja Koiranpenikan sekä vähän muutakin. Rune Leskinen improvisoi esitykseen tunnelmaa nykyaikaisella rumpusetillä.
Väliajan jälkeen ohjelmasta vastasi kolmihenkinen yhtye Pohjantahti suomalais-ugrilaisten kansojen musiikilla.

 

22.4.87 Kaleva - Esko Aho (teksti ja kuvat): Lunastus
Lapin illassa esiintyivät lauantaina Wimme Saari (joiku), Rune Leskinen (lyömäsoittimet), Tapio Aarre-Ahtio (laulu), Mirka Viitala (piano), Pohjantahti-yhtye ja sen joikusolistina Inga Juuso Eira.

...Jos tunnelma ei kaikesta huolimatta noussutkaan kovin korkealle, niin ainakin tuli selväksi, että joiku elää vielä murroskauttaan sähkön ja rockin/etnopopin puristuksessa. Harvoin sitä saa enää nauttia luonnontilassa, jota itse arvostan enemmän...
Teksti ja kuvat: ESKO AHO

 

Päiväämätön - Pyrkijä 3/1987 - Eeva-Liisa Hovi: (> Kaikukeihäs)
                      Suomalais-ugrilaiset Suvipäivät Joensuussa 25. - 28.6. (Suomi 70)

Shamaanien sähköiset jälkeläiset
Kaikukeihään musiikki-osuuden toteuttamisessa on mukana Pohjantahti-yhtye (Ilpo Saastamoinen, basso, laulu; Kalle Fält, laulu, huilu, shamaanirumpu; Pekka Nylund, kielisoittimet, syntetisaattori). Joensuussa vahvistuksena tulee olemaan myös lyömä-soittimet, joita paukuttaa Tom Nekljudow.

- Idea yhtyeestä syntyi v. 1984 Unohtuneet musiikki- kulttuurit -seminaarissa. Vuoden työprosessista päästiin sitten ensimmäiseen esiintymiseen keväällä 1985. Syntyi ajatus mennä Kalevalan taakse, selvitellä taustoja, kertoo Pohjantahdin "pääshamaani".

Pohjantahti on vieraillut jo myös ulkomailla mm. EBU:n eli Euroopan Yleisradio-liiton nykykansanmusiikki-festivaaleilla Espanjassa. Viime vuonna julkaistiin levy "Pohjantahti", ja albumi on herättänyt kiinnostusta myös Englannin folklehdistössä. Yhtye on saanut paljon kiitosta persoonallisesta ja tuoreesta esiintymistyylistään, joka tuo shamanoinnin elävänä estradeille.

Ilpo Saastamoisen Kaikukeihääseen säveltämä musiikki on uutta, ei siis täysin autenttista - myös sähkösoittimia on mukana. Kuuntele shamaanirummun maagista kutsua ja veresi ugrilaista rytmiä... Joensuussa kohtaavat ugrien jälkeläiset.

 

1.7.87 ke Keskisuomalainen - Mikko Voutilainen: Nykyajan shamaanit
(Kuvateksti: Shamaanitunnelmissa Ilpo Saastamoinen (vas.) ja Kalle Fält.)

Pohjantahti Ilokivessä 29.6.
Ravi Shankarin konsertista Jyväskylän Kesässä 21 vuotta sitten alkaa yksi oleellinen vaihe Ilpo Saastamoisen elämässä. Tuolloin hänessä heräsi kiinnostus etnisiä musiikkikulttuureja kohtaan, kiinnostus, joka viimeisen 15 vuoden ajan on työllistänyt miehen melko perusteellisesti. Länsimainen musiikki - rock, jazz ja klassinen - on Saastamoisen systeemeissä jäänyt satunnaisen kuuntelun asemaan.

Eri kansanmusiikkityylien tutkiminen ei ole Ilpo Saastamoiselle pelkkää tiedon keräämistä ja analysoimista paperilla. Työllä on aina reaalinen yhteys käytäntöön. Viimeisin mahtinäyttö perinnemusiikin elävästä hyödyntämisestä on Joensuun Laulujuhlilla sunnuntaina kantaesitetty Kaikukeihäs, 36 laulua sisältävä suomalais-ugrilaisten muuttohistoriikki. Saastamoisen säveltämät Mirjami Lehdon tekstit on koottu suomalais-ugrilaisesta runoarkistosta.

Bändirintamalla Saastamoisen päätyö on viime vuosina ollut Pohjantahti. Yhtyeessä soittavat hänen kanssaan Kalle Fält ja Pekka Nylund. Trion musiikilliset juuret löytyvät etupäässä tseremissien, syrjäänien, votjakkien ja vepsäläisten kansan-musiikista. Soitossaan Pohjantahti ei tavoittele autenttisuutta, vaan antaa perinteisille melodioille hyvinkin modernin ilmiasun.

Pohjantahdin esiintyminen Ilokivessä oli kaksijakoinen. Ensimmäisen setin aikana yhtye oli ilmiselvästi vajaatehoinen; edellisen päivän suururakka Joensuussa (Saastamoinen johti Kaikukeihään ja Nylund ja Fält olivat mukana esittäjinä) oli imenyt mehut miehistä. Toisen setin aikana tapahtui kuitenkin mahtava piristyminen. Shaamanipukuiset pohjantahtilaiset puhalsivat musiikkiinsa taian, joka piti pihdeissään. Tauti kaataa onnistui loppupuolella niin tautisen hyvin, että yleisö ei sen jälkeen oikein malttanut päästää yhtyettä lopettamaan.

Pohjantahdin keikkaa mainostettiin shaamani-iltana. Shamanismista on puhuttu usein Sielun Veljien yhteydessä. Viime Jyrockissa oli mukana yhtye nimeltä Jimi Tenor & Shamans. Shamanismista on tullut eräänlainen muoti-ilmiö, ja samalla - minusta tuntuu - on sanan sisältö hämärtynyt. Mitä sitten on shamanismi asiaan perehtyneen tutkijan näkökulmasta?

"Shamaani on ollut sekä fyysinen että henkinen lääkäri, joka paikan neuvoja yhteisössään", kertoi Ilpo Saastamoinen konsertin väliajalla. "Hän on tehnyt matkoja yliseen, hakenut sieltä tietoja käytettäväksi sairauksien parantamiseen, riistaonnen palauttamiseen ym."

Pohjantahti ei varsinaisesti harrasta shamanismia. He ovat kiinnostuneita shamanistisesta musiikista musiikkina. "Tärkein instrumentti shamaanirumpu, jota lyödään yksinkertaisesti doing, doing, doing, puolenkin tunnin ajan. Jonkin verran käytetään myös kielisoittimia."

"Mutta nuo laulut, joissa shamaani kertoo matkoistaan  tuonpuoleiseen, ovat pikkusinfonioita. Kiinnostavin tunnusmerkki laulussa on sekatahtilajien käyttö; 2- ja 3-jakoiset vaihtelevat erittäin epäsäännöllisellä tavalla", selitti Saastamoinen. Tyyliin liittyy myös oma äänenmuodostustekniikkansa. Kalle Fält on päässyt varsin lähelle autenttista ilmaisua, örinöitä, kähinöitä ja huudahduksia.

"Pohjantahti ei harjoita esim. shamaanien käyttämää ekstaasitekniikkaa eli tässä suhteessa me emme markkinoi shamanismia. Me yritämme herättää mielenkiintoa tätä musiikkia kohtaan, sillä siitä löytyy arvaamattomia aarteita."
MIKKO VOUTILAINEN

 

22.7.87 ke 21.00 Tähtikonsertti [Kaustisen] Kalliopaviljongilla, Pohjantahti
                21.00 Tähtikonsertti nykyajan kansanmusiikin merkeissä
(Kuvateksti: Pohjantahdin eksotiikkaa)
Tilaisuuden aloittaa Euroopan festivaaleilla kohua ja ihastusta herättänyt Pohjantahti
Juontaa Jyrki Heiskanen

 

> Päiväämätön: Nykykansanmusiikkia ja folkkia
Kotimainen nykykansanmusiikki ja folk ovat jälleen hyvin edustettuina Kaustisella. Battlefield Bandin kanssa Tähtikonsertissa esiintyy ulkomaillakin myönteistä huomiota saanut Pohjantahti.

Folk-tilaisuuksia on lisäksi useana päivänä Soittosalissa ja Pelimannitalossa. Mukana ovat mm. Dingo-Neumannin kanssa laajempaakin julkisuutta saanut Korkkijalka -yhtye, Niekku, Pihikoppelo, Perjantai -yhtye, Mukutus, Jussi Syrenin bluegrass -yhtye sekä trubaduuri Pentti Rasinkangas. Ja kuten aina, folk-jamit jatkuvat nuotioilla illasta aamuun.

 

> Päiväämätön: Helsingin Sanomat: Kaustinen juhlii populaarimusiikilla
(Kuvateksti: Popmusiikkia, pelimanneja, modernia folkia ja vaikkapa Pohjantahdin (kuvassa) omaperäistä alkumusiikkia kuulee Kaustisella.)

Kaustisen kansanmusiikkijuhlia vietetään ensi maanantaista lähtien juhlavuoden merkeissä - ensimmäisistä kansanmusiikkifestivaaleista tulee kuluneeksi 20 vuotta.

Kansanmusiikin käsite on vuosien aikana laajentunut kattamaan paljon muutakin kuin alkuvuosien ytimen, pelimannimusiikin, joten teemaksi on valittu tänä vuonna populaarimusiikki. Se soi niin koti- kuin ulkomaisinkin voimin.

Juhlien ulkomaisia pääesiintyjiä ovat mm. skotlantilainen Battlefield Band, intialais-amerikkalainen viulisti L. Subramaniam, ruotsalainen Norrlåtar-yhtye ja kuubalaiset Afro-Cuba sekä laulajatar Xiomara Laugart säestäjineen...

... Yhtyeen [Battlefield Band] keskiviikon konsertissa kuullaan lisäksi Pohjantahtia, Ilpo Saastamoisen, Pekka Nylundin ja Kalle Fältin omaperäistä kokoonpanoa, joka johdattelee - omin tulkinnoin - alkumusiikin juurille, saamelaisten, suomalaisten ja sukulaiskansojen unohdettuun musiikkimaailmaan.

 

24.7.87 Helsingin Sanomat - Pirkko Kotirinta (Kaustisen kansanmusiikkijuhlat):
Kaustisella voi vanha olla rockpuvussa - Kelttimusiikki uusiksi
(Kuvateksti: Pohjantahdin Kalle Fält)

... Pohjantahti tahdit hukassa
Ilpo Saastamoisen, Pekka Nylundin ja Kalle Fältin lievästi sanoen originelli kokoon-pano Pohjantahti on tehnyt mainion levyn, jossa meistä itään asuvien sukukansojen musiikki on ollut inspiraation lähteenä. Viime kesänä yhtye kohahdutti yleisöä Espanjassa Segovian festivaaleilla, ja levy on niittänyt mainetta ja kunniaa mm. etniseen ja folkiin erikoistuneen englantilaisen Folk Roots -julkaisun paistoilla.

Battlefield Bändin kanssa samaan konserttiin sijoitetun Pohjantahdin musiikki ei nyt toiminut. Välillä se puuroutui täydeksi kakofoniaksi, josta ei erottunut idean siementäkään.

Sääli, sillä marien ja udmurttien ja ties keiden musiikista on kyllä löydettävissä vaikka mitä, ja Saastamoinen on tehnytkin antoisia korvat auki -matkoja niin teorioidensa hyödynnettäväksi kuin musiikintekoonkin.

Tällaisena juttu alkaa kuitenkin tuntua loppuun kalutulta. Osan syystä voinee vierittää puutteellisen valmistautumisajan tiliin: kunnollinen sound-check jäi kuulemma tekemättä. Ehkä siitä johtuen henki puuttui, ja sitä nimenomaan tässä musiikissa tarvittaisiin.

 

[Pohjantahti V:]
24.7.87 Uusi Suomi - Maarit Niiniluoto/Kaustinen:  Shamaaneita ja skottikaihoa Kaustisilla

 

Koti » Musiikki » Soittaminen » 1984-2010 POHJANTAHTI » POHJANTAHTI IV: 22.3.86-87