POHJANTAHTI V: 24.7.87

[Pohjantahti V: 24.7.87 - 9.12.89]

24.7.87 Uusi Suomi - Maarit Niiniluoto/Kaustinen: Shamaaneita ja skottikaihoa Kaustisilla

Tähtikonsertti oli hieman banaalisti nimeltään tilaisuus, johon Kaustisen kansan-musiikkijuhlat oli koonnut esiintymään kaksi hyvinkin erilaista yhtyettä: suomalais-ugrilaiseen ohjelmistoon erikoistuneen Pohjantahdin ja skotlantilaisen folkyhtyeen Battlefield Bandin.

Jälkimmäinen lauloi tavallisen ihmisen ylistystä, edelliset olivat omistautuneet historian tuntemille poikkeusihmisille, shamaaneille.

Pohjantahdin materiaalina on ollut Venäjän Euroopanpuoleisten osien ugrikansojen  kansanmusiikki sovitettuna muusikoiden Ilpo Saastamoisen, Kalle Fältin ja Pekka Nylundin  omiin musiikillisiin juuriin, rock-musiikkiin [!]. Niinpä tseremissiläisten, vepsäläisten, syrjäänien ja votjakkien lauluissa voi sähkökitara soida Jimmy Hendrixin tyyliin. Rytmi voi olla funkya tai reggaetakin. Oma hypnoottinen ja villi tehonsa tässä musiikissa selvästi on.

Poronsarvet päässä bassoa soittanut Saastamoinen, shamaanirumpua paukuttanut Fält ja kitaristi-kosketinsoittaja Nylund eläytyivät lauluillaan ja soitollaan tähän välillä villiin, mutta välillä lyyriseenkin menoon. Mutta jotain tuntui olevan pahasti pielessä jo akustiikasta ja miksauksesta lähtien, joka löi muun muassa basson ja laulun liian kovaksi haudaten kitaran alleen. Ohjelmisto noudatteli erittäin tarkkaan levyltä tuttua repertuaaria, siitäkin yllätykset puuttuivat.

 

Päiväämätön - Jukka Siukonen: Yllättävinä kotimaiset

Positiivisesti yllättävimmät esiintyjät löytyivät etenkin suomalaisista yhtyeistä, joiden musiikki perustui muiden maiden musiikkiperinteeseen... Unohtaa ei myöskään sovi Pohjantahti -yhtyettä, joka koostuu myös muilla musiikin alueilla kunnostautuneista muusikoista.

 

26.7.87 Helsingin Sanomat - Pirkko Kotirinta - Kaustisen kansanmusiikki

Norrlåtar; "Urkraften, alkuvoima, on tärkeää. Emme ole mitenkään perehtyneet shamanismiin, mutta silti...", Hans miettii. Ei liene sattuma, että uusimman levyn kotelossa on Sakari Pälsin 1910-luvulla ottama, erinomaisen alkuvoimainen shamaanirumpukuva; sama muuten, joka on Pohjantahdin levykannessa.

 

Päiväämätön - Viisiriviset:

Koko kansanmusiikin käsite on Suomessa laajentunut. On huomattu, että suomalainen kansanmusiikki on muutakin kuin purpuripelimannit. Bändejä syntyy lisää koko ajan. Pohjantahti on innostunut sukulaiskansojen musiikista ja Tuulenkantajat lienee näkyvin esimerkki suomalaiskansallisesta yhtyeestä..."

Näin kirjoittaa Aamulehti 15.8. 1987 artikkelissa "Huhut folkin kuolemasta ovat suuresti liioiteltuja". Sitaatti on Tampereen Folkyhdistyksen puheenjohtaja Pirjo-Liisa Niinimäen, artikkelin on kirjoittanut Ulla Saikkonen.

 

31.8.87         "...Lähde mukaan Amazonille. Kone lähtee 31.8.-87 Soitellaan - Matti Paananen."

1988:

27.1.88 ke Iisalmen Sanomat: Ilpo ja Oriental Wind kiertueella (Irtoleike)

Turkkilaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvaa jazz-vaikutteista musiikkia esittävä monikansallinen Oriental Wind -yhtye pitää helmikuun toisella viikolla Suomen kiertueen.

Yhtyeen ainoa suomalaisjäsen on keiteleläinen Ilpo Saastamoinen. Muut jäsenet ovat turkkilaissyntyiset Okay Temiz ja Arto Tuncboyaci. Yhtyeen neljäs jäsen on ruotsalainen Lennart Åberg. Okay Temiz on kansainvälisesti tunnetuin turkkilainen rumpali, joka rumpujen lisäksi taituroi monilla muilla lyömäsoittimilla. Monipuolista lyömäsoitinarsenaalia hoitaa myös Arto Tuncboyaci. Lennart Åberg huolehtii puhaltimista.

Yhtyeen jäsenet ovat konsertoineet erikseen ympäri maailmaa. Paikoista mainittakoon mm. Ateena, Amsterdam ja Kalkutta. Tällä kokoonpanolla ei kuitenkaan vielä ole esiinnytty ja ainoa harjoittelukerta on päivän mittainen ja tapahtuu Keiteleellä ennen kiertuetta.

Oriental Wind esiintyy 9. 2. Kajaanissa.

 

5.2.1988         Illalla Pohjantahti TV:ssä.

K: 5.2.88         TV-1: Studio studio: Pohjantahti: Tauti kaataa klo 19.05

                  Käsikirjoitus Liisa Akimof ja Liisa Rimpiläinen, ohjaus Heikki Harma

 

6.2.1988 la > Iisalmen Sanomat: Läänin taidetoimikunnalta... - Työskentelyapurahoissa kolme yksivuotista

Hamulan ala-asteella opettajana työskentelevä Saastamoinen pyrkii hoitamaan kevät-kaudella taiteellisen urakkansa lyhyempien virkavapauksien turvin ja jatkamaan sitä koulutyön päätyttyä. Helmikuussa hän on mukana myös Oriental Wind-yhtyeen kiertueella, johon nyt tulee mukaan myös toinen suomalainen. Byrokratian hidastettua lyömäsoitinarsenaalista vastanneen turkkilaissyntyisen Arto Tuncboyacin työluvan saantia hänen tilallaan soittaa Pekka Nylund.

 

9.2.88                  Okayn  II Turkkil.musan kiertue (Oriental Wind):

                  Okay Temiz, Lennart Åberg, Pekka Nylund, Ilpo Saastamoinen

         9.2. Kajaani, 10.2. Oulu (Madetoja-sali, 12.2. Vantaa

                           Radionauha 13.2.1988 (16.12.1987 nauhoitus?

13.2.88                  Radio klo 9-? (Okayn radionauha - äänitys: Kari Hakala?)

 

> Päiväämätön (Kainuun Sanomat?): Ilpo ja Oriental Wind kiertueella

Turkkilaiseen kansanmusiikkiin pohjautuvaa jazz-vaikutteista musiikkia esittävä monikansallinen Oriental Wind -yhtye pitää helmikuun toisella viikolla Suomen kiertueen.

Yhtyeen ainoa suomalaisjäsen on keiteleläinen Ilpo Saastamoinen. Muut jäsenet ovat turkkilaissyntyiset Okay Temiz ja Arto Tuncboyaci. Yhtyeen neljäs jäsen on ruotsalainen Lennart Åberg. Okay Temiz on kansainvälisesti tunnetuin turkkilainen rumpali, joka rumpujen lisäksi taituroi monilla muilla lyömäsoittimilla. Monipuolista lyömäsoitinarsenaalia hoitaa myös Arto Tuncboyaci. Lennart Åberg huolehtii puhaltimista.

Yhtyeen jäsenet ovat konsertoineet erikseen ympäri maailmaa. Paikoista mainittakoon mm. Ateena, Amsterdam ja Kalkutta. Tällä kokoonpanolla ei kuitenkaan vielä ole esiinnytty ja ainoa harjoittelukerta on päivän mittainen ja tapahtuu Keiteleellä ennen kiertuetta.

Oriental Wind esiintyy 9. 2. Kajaanissa.

 

2.7.88                  - Paljon on taas tullut tehtyä. Karhunpeijaiskonsertit [Katkelmia - Pohjantahti - Kantaesityshän oli Pielavedellä vasta 5.8.!] Kajaanissa.

 

Päiväämätön 1988, s.32 - Tarja Kupias:

MAAILMAN MUSIIKIN NOUSU JA UHO

Maailmanmusiikin rynnistys kertoo ihmisten heräävästä kiinnostuksesta vieraiden kulttuurien musiikkiin sekä musiikkikäsitysten laajenemisesta. Maailmanmusiikki itsessään kertoo eri maitten etnisen musiikin yhdistymisestä populaarimusiikkiin. Maailmanmusiikki pohjautuu perinteiseen kansamusiikkiin, mutta samalla se on tiukasti nykypäivässä kiinni. Vanhaa kansanmusiikkia esitetään modernisoiden käyttäen vanhojen perinteisten instrumenttien lisäksi myös nykyaikaisia soittimia ja etsien uusia soundeja.

Mutta maailmanmusiikki ei ole pelkästään popularisoitua kansanmusiikkia, vaan jo eksoottista. Myös perinteinen kansanmusiikki voidaan laskea maailmanmusiikiksi. Maailmanmusiikki ei ole yksittäinen tyyli, se pitää sisällään hyvinkin erilaisia lajeja. Maailmalla ovat suosiota niittäneet mm. Mory Kante, Proglaimers ja Paul Simonin Graceland. Meillä Suomessa Korkkijalan irlantilaiset luritukset ja vaikkapa Hasse Walli & Asamaan ovat antaneet makua vieraista kulttuureista. Samaan kastiin voidaan lukea myös Piirpauke, Horttokaalo, Pohjantahti ja lukemattomat suomalaiset kansanpelimannit puhumattakaan niistä muista suomalaisista yhtyeistä, jotka soittavat muiden maiden kansanmusiikkia joko perinteisesti tai modernisoituna. Kaiken kaikkiaan Suomessa on karkean arvion mukaan noin satakunta maailman-musiikki-yhtyettä.

 

27.10.88 to         Nurmijärven kirjasto klo 19 - Pohjantahti (45 min.)

> 27.10.88 Kureeri: Pohjantähden Karhunpeijaiset Nurmijärven kirjastossa.

Suomen huippumuusikoiden toteuttamaa musiikkia kuullaan torstaina Nurmijärven pääkirjastossa, kun Pohjantahti esittää Ilpo Saastamoisen teoksen Karhunpeijaiset.

3 tunnin 15 minuutin esityksestä kuullaan reilun tunnin mittainen kooste. Pohjantahti -yhtyeeseen kuuluvat Kalle Fält, Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen.

Karhunpeijaiset on suomalais-ugrilaisten sekä arktisten kansojen musiikkiin ja runouteen perustuva säestyksellinen kuoroteos, joka on sävelletty tilaustyönä Pielaveden ja Keiteleen kuntien aloitteesta. (jne)

Nurmijärven kirjastotoimenjohtaja Riitta Manka kertoo että, viimeksi Pohjantahti esiintyi Nurmijärven kirjastossa kaksi vuotta sitten, ja esitys oli suuri menestys.

 

> 31.10.88 Nurmijärven sanomat: "Karhunpeijaiset ihastutti vähät kuulijansa"

(Kuvateksti: Pohjantahti ei vetänyt Karhunpeijaisillaan kuulijoita pääkirjastoon. Yhtye ei silti antanut sen häiritä esitystään. Äänessä olivat Pekka Nylund, Ilpo Saastamoinen ja Kalle Fält. )

Vain kymmenkunta kuulijaa oli paikalla, kun pääkirjastossa kuultiin Karhunpeijaiset. Äänessä oli tunnettujen muusikoiden Ilpo Saastamoisen, Kalle Fältin ja Pekka Nylundin yhtye Pohjantahti.

Alkuperäinen Ilpo Saastamoisen sävellys ja teksti on peräti kolmen tunnin mittainen. Nyt siitä kuultiin noin puolet.

Karhunpeijaiset on varsinaisesti kuoroteos, mutta Nurmijärvellä sen esitti vain yhtye. Tämä säestyksellinen teos on suomalais-ugrilaisten ja arktisten kansojen musiikkiin ja runouteen perustuva. Karhu kun oli muinaisille suomalais- ugrilaisille pyhä eläin, jota kunnioitettiin vielä kaadettunakin.

 

Takaisin Karhuntaivaaseen

Teoksena Karhunpeijaiset ei pyri alkuperäiseen juhlamenojen kuvaukseen. Pikemminkin teos on yhden karhun koko elämänkaari sen omin silmin nähtynä. Teoksen osat ovat tämän mukaan karhun synty, karhun elämä ja kuolema sekä viimeisenä karhunpeijaiset.        

- Karhun ensimmäiset kokemukset maan päällä eivät olleet rohkaisevia. Hetimiten sitä kohtasi äidin kuolema ja isäkin surmattiin. Niinpä karhu lähti pelottelemaan suolle marjanpoimijoita. Tumma niminen poika taas sai tästä kimmokkeen lähteä karhua kaatamaan, mutta sai itse surmansa, juonta selvitteli Ilpo Saastamoinen.

Pitkään ei tämän jälkeen karhu saanut elää rauhassa vaan isompi porukka lähti sitä metsästämään. Jousella ja lyömällä karhusta tehtiin vainaa ja karhunpeijaiset saivat alkaa. Siinä rukoiltiin esi-isiä ja karhun henkiä sekä saatettiin kuollut Karhuntaivaaseen.

Suuri vahinko vain, että vain muutama oli löytänyt tiensä kuulemaan tätä kirjastolautakunnan järjestämää tilaisuutta. Musiikki eli, teksti soljui ja esittäjät olivat parhaasta päästä. Tarjolla ei ollut tusinakuultavaa!

 

8.11.1988 Ylöjärvi - Leena Multanen, op. pääll. (Pohjantahti-keikka)

Hyvät Pohjantahti-yhtyeen soittajat, Kiitos vierailustanne. Yläasteen oppilaiden osalta musiikki ehkä osittain meni harakoille - kuten tavallista - mutta lukiolaiset pitivät ohjelmasta ja osasivat arvostaa sekä ideaa, tietoa että musiikillista osaamista. Minulla on ns. henkilökohtaiset suhteet lukion "bändiläisiin' (olen siis sivutoiminen roudari...), ja heiltä uskon saavani suorat kommentit yleensä. He olivat hyvin vaikutettuja.... Ystävällisin terveisin Leena Multanen, op. pääll.

1989:

14.2.89 ti                  Kuusamo - Pohjantahti (2+1)

> K.sanomat - Ennakkoesite: Pohjantahdin Karhunpeijaat vierailee Kuusamossa

Karhunpeijaat sai kantaesityksensä viime elokuussa Pielavedellä esittäjinään Keiteleen-Pielaveden kansalaisopiston yhtyneet kuorot avustajasoittajineen. Kuluva talvikautena Pohjantahti-yhtye on tästä Ilpo Saastamoisen ohjelmasta tehnyt parituntisen esityksen esittäen sitä koulukonserttikiertueilla. Pohjantahti vierailee tänä tiistaina Kuusamon kansanopistolla....

 

15.2.89 ke Koillissanomat - Ensio Karjalainen:

Suomalainen perinnemusiikki löytää kuulijansa vähitellen

(Kuvateksti: Perinnemusiikkiryhmä sai ruusut tiistaina Kuusamon yläasteen oppilailta. Ilpo Saastamoisen ryhmä esiintyi päivän aikana Kuusamossa kahteen otteeseen.)

Lähes kaksi vuosikymmentä vaaditaan suomalaisilta, jotta he sisäistävät perinne-musiikin omaksi musiikikseen.

Näin väittää Ilpo Saastamoinen, joka on perehtynyt suomalais-ugrilaiseen musiikkiin ja karhurunouteen shamanistisen musiikkiperinteen höystämänä.

Voidaan väittää myös, ettei tuon musiikin läpilyömiseen tarvita kahta vuosi-kymmentä. Kysymys on pikemminkin siitä, ettei Suomessa tähän perinnemusiikkiin ole aikaisemmin perehdytty, joka pitää tyylin pimennossa.

Tällä hetkellä perinnemusiikin asiantuntijoita löytyy maastamme vain muutamia. Outoa musiikinlajia ei lyödä länsimaisen musiikkikulttuurin täyttämässä maassa läpi hetkessä, ei etenkään silloin, jos maasta löytyy vain pari alalla esiintyvää ryhmää.

Suomalais-ugrilaista arktisten kansojen musiikkia on opiskeltu maassamme jonkin  aikaa. Muun muassa Sibelius-Akatemiassa opiskellaan musiikinlajia Saastamoisen johdolla [?]. Opiskelussa on mukana noin 20 henkeä.

- Perinnemusiikki alkaa kiinnostaa vähitellen myös nuorisoa. Kaksi vuosikymmentä olen tehnyt alalla töitä ja tulosta alkaa syntyä vasta nyt, Saastamoinen sanoo.

 

Lyhennetyt konsertit

Pohjantahti -ryhmän Kuusamossa tiistaina esittämät konsertit ohjautuvat ohjelmistoltaan Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaset -teokseen. Alkujaan kolme-tuntinen teos sai kantaesityksensä Pielavedellä viime elokuussa esittäjänään Pielaveden-Keiteleen kansalaisopistojen yhtyneet kuorot avustajasoittajineen.

Kuusamolaisille ryhmä tarjosi tiistaina kaksi koululaiskonserttia. Konsertit ovat tunnin mittaisia lyhennelmiä alkuperäisestä teoksesta.

Saastamoisen kitaratyöskentelyn lisäksi kuultiin liikuntahallin kaikuvassa salissa Pekka Nylundin kitarasäestystä sekä Kalle Fältin laulua sekä huilunsoittoa.

Konsertti oli ryhmälle vasta toinen. Kiertue jatkuu kahden viikon ajan lähinnä Itä-Suomen alueilla.

 

Improvisointi kiinnostaa

Saastamoista voidaan pitää vanhan perinnemusiikin pioneerina Suomessa. Hän on perehtynyt arktisen alueen musiikkiin Etelä-Amerikkaa myöten, mistä hän väittää löytäneensä hämmästyttäviä yhteyksiä suomalais-ugrilaiseen musiikkiin.

Kiinnostus vanhan musiikin tutkimiseen ja esittämiseen lähti Saastamoisen mukaan suomalaisen kansanmusiikin kaavoihin kangistumisesta.

- Hommasta on puuttunut improvisointi kokonaan, Saastamoinen sanoo.

Improvisointia kuulee todellakin Pohjantahdin rytmeistä, jotka perustuvat myös Saastamoisen tutkimustyöhön.

- Itäisen perinteen musiikissa merkit viittaavat selvästi rytmiikan sekatahteihin. Lähdin tältä pohjalta tutkimaan rytmistä ajattelutapaa. Sieltä on löytynyt todella huikeita asioita, Saastamoinen sanoo.

Löytöjensä pohjalta Saastamoinen: on ehtinyt koota yhden lp-levyn sekä tupla-kasetin, joista kuuntelija saa ammentaa rautaisannoksen kaksi- ja kolmejakoisista sekarytmeistä, joista kuitenkin löytyy rytmiä.

ENSIO KARJALAINEN

 

> 16.2.890 Karjalainen; Erään karhun elämänkaari Karhunpeijaisissa (Kuvateksti: Pekka Nylund ja Ilpo Saastamoinen esiintyvät Karhunpeijaisissa.)

> 19.2.89 Karjalan heili: Karhun vaellus (Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen ja Pohjantahti -yhtye esittävät karhun tarinan Joensuussa keskiviikkona.)

22.2.89 ke         Joensuu, Carelia-sali klo 19-21 - Pohjantahti/Karhunpeijaiset

         23.2.89 to         Joensuu - koulukonsertteja (2) - Pohjantahti (Carelia-sali)

> 26.2.89 Karjalainen - Tapio Kukkula: Karhunpeijaiset

Ilpo Saastamoinen on ollut monenlaisissa musiikkikoitoksissa mukana. Tällä kertaa Pohjantahti -yhtyeen kanssa Joensuun Carelia-salissa esittämässä suomalais-ugrilaisten sekä arktisten kansojen musiikkiin ja runouteen perustuvaa Karhun-peijaiset -teosta.

Epäilemättä teoksen juuret jostain menneisyydestä polveutuvatkin, Saastamoinen oli vain sekoittanut mitä runsassisältöisimmän keitoksen musiikilliseksi kehykseksi. Vaikutteita joiuista, karjankutsunnoista, kalevalaisesta lauluperinteestä mutta myös monien muiden kansojen musiikeista yhdistettyinä afro-amerikkalaisiin aineksiin ja minimalismiin.

Tämä voimakas minimalistinen ote pitkään toistuvine ostinaaton kaltaisine kuviointeineen kiehtoi kuulijaa. Jännittävää oli vajota näin aikaansaatuun tunnelmaan ja seurata karhun elämänkaarta. Maagisimman voiman yhtye, Ilpo Saastamoinen, Kalle Fält ja Pekka Nylund, tavoittivat lopussa: kaiken takana on jotain.

Taitavia nämä muusikot olivat, melkoisen mutkikkaat jaot selvitettiin kiusallisen näppärästi, kuulijan oli pakko tulla usein pari askelta jäljessä mietiskellen, miten se nyt oikeastaan menikään. Vaikka laulut olivatkin hyvin selkeitä (kiitos Kalle Fältin miellyttävän ja monivivahteisen esitystavan), olisi ollut ilo tutkiskella tekstejä vielä paperistakin.

Jännittävä oli konsertti (olin läsnä torstaina koulukonsertissa) senkin takia, että monet nuorista kuulijoista pitivät kuulemastaan todella vilpittömästi, se tarjosi kuulijalle monenlaisia haasteita, vaikka jonkinasteista junnaamisen makua ajoittain olikin. Uskonpa kuitenkin yli kolmituntisen alkuperäissävellyksen tiivistämisen tehneen sille lähinnä hyvää.

Tapio Kukkula

 

26.3. - 2.4.89 Pariisi - Pentti Paalanen + Joensuun yliopiston sekakuoro Tolv'anat

         (Pohjantahti: Kalle Fältin tilalla Seppo Heikkonen - Karhunpeijaisohjelma)

         - 28.3. Harjoitus Maailman kulttuurien talossa,

         29.3.89         Konsertti

         - Heikki Kirkisen vieraana. Ps. 26.3. on I Pääsiäispäivä. Paluu 2.4.klo 0.35

(> Ks. Karhunpeijaiset - Infomappi)

 

29.3.89         Pariisi: Soiree de Musiques Finno-Ougriennes

         - Trio Pohjantahti de Keitele (Finlande) - direction: Ilpo Saastamoinen

         - Chorale Tolv'anat de l'Université de Joensuu (Finlande) - dir. Pentti Paalanen

 

POHJANTAHTI:

Le Trio POHJANTAHTI (en francais "Rythme du Nord") joue et chante des mélodies et des rythmes basés sur la musique ancienne des tribus finno-ougriennes arctiques et volgaiques (Ostiaks, Vogouls, Lapons, Zyriens, Votiaks, Mordves, Tchérémisses). Les musiciens utilisent autant les instruments traditionnels que modernes: tambour de chaman, kantélé, flute, violon, guitare électrique, etc. adaptant avec originalité les melodiés et rythmes anciens aux techniques modernes.

 

Le directeur du trio, M. Ilpo Saastamoinen, est compositeur et musicologue, qui enseigne la musique au lycée de Keitele, Finlande centrale, Il a dirigé le premier grand orchestre communal de jazz, Kajaani Big Band, en Finlande septentrionale. En 1985 il créa le Trio Pohjantahti, qui obtint vite un grand succès dans tout le pays. Parmi ses compositions, il faut mentionner une série intitulée "Le Kalevala" (Kalevala est le nom de l'épopée nationale finlandaise) et "La Fête de l'ours" (Karhunpeijaiset, ancien rite chamanique) pour une chorale et solistes, a laquelle il a fait le texte et la musique. Il a publié plusieurs livres consacrés a la musique et a donné environ 300 concerts en Finlande et dans une vingtaine d'autres pays.

 

Dans la premiere partie du concert de ce soir, le Trio Pohjantahti exécutera des chants chamaniques, des yoiks lapons et des danses tchérémisses adaptées aux rythmes modernes. Dans la deuxième partie, nous entendrons trois séquences de la "Fête de l'ours". La premiere relate la lutte entre l'ours et son ennemi, le chasseur, appelé "l'homme ténébreux". L'ours décrira ensuite sa propre mort dans sa lutte contre les chasseurs. La troisieme séquence évoque le paradis des ours qui scintille toutes ses lumières.

(Francoise Arditti?)

 

25.5.89         Kansan Uutiset, Moskova

Pohjan Tahti sai Sovetskaja Kulturan tv-palkinnon

Moskova (KU)

Suomalainen "Pohjan Tahti" - yhtyeen musiikista kertova televisio-ohjelma on palkittu Moskovassa kansainvälisessä katselmuksessa. Tämä Erkki ilon tekemä ohjelma sai ainoana ohjelmana arvostetun Sovetskaja Kultura -lehden palkinnon.

Moskovan "Raduga" -katselmuksessa oli mukana 43 ohjelmaa 40 maasta, joista kansainvälinen raati valitsi seitsemän parasta. Tässä kisassa Ilon ohjelma "Kansat soittavat" sijoittui neljänneksi.

- Kaikki seitsemän ohjelmaa esitetään tämän jälkeen Neuvostoliiton keskustelevisiossa, jonka jälkeen kansalaiset äänestävät oman suosikkinsa, kertoo ohjaaja Erkki Ilo.

"Kansat soittavat" kertoo puolen tunnin ajan muusikko Ilja Saastamoisen perustaman Pohjan Tahti -yhtyeen musiikista. Siinä Saastamoinen soittaa Kalle Fältin ja Pekka Nylyndin kanssa uudella tavalla suomalaiskansallista, suomalais-ugrilaista, saamelaista ja jopa Alaskan intiaanien [= inuiittien!] musiikkia. Ohjelma on esitetty Suomen TV-yhdessä ja se on myyty jo viiteen maahan.

Suomesta oli mukana myös MTV:n tuottama kooste viimekesäisestä "Resiina-rallista", mutta se ei sijoittunut palkittujen ohjelmien joukkoon.

Joka toinen vuosi järjestettävässä kilpailussa oli mukana televisio-ohjelmia mm. Kiinasta, Neuvostoliitosta, Irakista, Malista, Pakistanista, Saksoista ja Puolasta.

 

25.5.89 Helsingin Sanomat: Yleisradiolle neljäs sija Raduga-kilvassa

Pohjantahti-yhtyeen musiikkia kuvaava Kansat soittavat -ohjelma ylsi neljännelle sijalle Neuvostoliiton television järjestämillä Raguda-festivaaleilla. Ohjelma on Yleisradion Opetusohjelmien tuottama, Erkki Ilon ohjaama.

Kansanmusiikki- ja perinneaiheisten ohjelmien festivaali järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Radugan katselmuksessa esitettiin 43 ohjelmaa 40 maasta. Kansainvälisen juryn pääpalkinnon voitti belgialaisten kaupunkien lauluperinnettä kuvaava ohjelma.

Raduga-kilvassa on Kansat soittavat ohjelmalla mahdollisuus saada vielä lisääkin kunniaa, kun yleisöäänestyksen tulokset selviävät. Jury valitsi ohjelmien joukosta seitsemän, jotka nähtiin Neuvostoliiton televisiossa. Näistä katsojat äänestävät oman suosikkinsa. Mirja Metsolan Kaustisista kertova ohjelma on kerran voittanut tämän palkinnon Yleisradiolle.

 

25.5.89 Turun Sanomat: Palkitut soitot

Erkki I l o n ohjaama Kansat soittavat -ohjelma ylsi neljännelle sijalle Neuvostoliiton television järjestämillä Raduga-festivaaleilla. Ohjelman on tuottanut Yleisradion opetusohjelmat ja se kertoo Pohjantahti -yhtyeen esittämästä musiikista.

Kansanmusiikki- ja perinneaiheisten ohjelmien festivaali järjestettiin nyt kahdeksannen kerran. Radugan katselmuksessa nähtiin 43 ohjelmaa noin 40 maasta. Kansainvälisen arvostelulautakunnan pääpalkinnon voitti belgialaisten kaupunkien lauluperinnettä kuvaava ohjelma.

Kansainvälinen arvostelulautakunta valitsi ohjelmista seitsemän, joukossa Kansat soittavat, jotka esitetään Neuvostoliiton televisiossa. Näistä ohjelmista katsojat äänestävät suosikkinsa.

 

25.5.89         IS: Suomalaisohjelma loppukilpailuun Radugassa

1989 Neuvostoliitto N:o 8, "Arktisista rytmeistä Resiinaralliin"

"Kansallinen taide häviää, jos annamme aikamme joukkoviihteen nielaista sen. Tänään on erityisen tärkeää säilyttää lasten terve kiinnostus kansantaiteeseen." Tämä Yleisradion edustajan Erkki ilon ajatus edelsi ohjelmaa Arktiset rytmit, joka osallistui kansantaiteesta kertovien televisio-ohjelmien kahdeksanteen kansainväliseen Raduga-kilpaan.

Raduga on Neuvostoliiton valtion radio- ja televisioyhtiön järjestämä edustava kilpailu, johon tällä kertaa osallistui televisioyhtiöiden ja organisaatioiden ohjelmia yli neljästäkymmenestä maasta...

...Kansainvälinen jury, jonka johdossa oli tavan mukaan neuvostoliittolainen koreografi Igor Moisejev, antoi ensimmäisen palkinnon belgialaiselle ohjelmalle. Tällä kertaa voittajien joukossa olivat myös Itävallan, DDR:n, Kiinan ja Puolan ohjelmat.

Sanomalehti Sovetskaja kulturan erikoispalkinnon sai Yleisradio "taidosta säilyttää ja välittää Pohjolan sävelten aito sointi". MTV:n edustaja Matti Ristimäki puolestaan vei tuomisinaan kotimaahan Neuvostoliiton keskustelevision myöntämän palkinnon.

Mitä tulee festivaalin pääpalkintoon, sen kohtalon ratkaisevat perinteisesti katsoja-kirjeet; kaikki kilpailuun osallistuneet ohjelmat esitetään näet Neuvostoliiton televisiossa.

> 4.6.89          Savon Sanomat: Pohjantahdin TV-ohjelmalle itävientiä

         (> Kansat soittavat)

> 7.6.89         Linkki: YLE jälleen voitokkaana (> Kansat soittavat)

 

27.5.89 la          Pohjantahdin konsertti Skellefteåssa Ruotsissa (Seppo Heikkonen, PN)

         (Sture Lindén järjestäjänä. Kirje 9.2.86 & 18.5.89 & 23.8.89)

         - Matka Vaasa-laivalla 26.-28.5.

- Osallistuminen Sturen 'Pakkasen luku' -produktioon laulaen???

> 23.5.89 ti Västerbottens Folkblad - INGRID NORLUND:

Eskimåsång ock dockspel på helgens kulturfestival

(Kuvateksti: Det här har varit roligt, tycker Johannah Nilsson och Maria Johansson.  Här visar de upp gruppen Pohjantahtis plansch av en mäktig björn. Bild: Martin Lindqvist)

...Dessutom kommer hela musiklinjen att sjunga ihop med den finska gruppen Pohjantahti respektive folkmusikgruppen Stures drömmar...

 

Esite (Pohjantahti - tuohinaamiokuva kannessa):

NORDANÅ - KULTURCENTRUM SKELLEFTEÅ

KULTURER MÖTS PÅ NORDANÅ

Den 27-28 maj kommer gestaltningar av kulturer från olika horn på jorden att sjuda och genljuda på Nordanåteatern...

En av festivalens höjdpunkter blir konserten på lördagskvällen. Då spelar den finska gruppen Pohjantahti (vilken består av medlemmar ur gamla Piirpauke). Gruppen har specialiserat sig på musik från arktiska och subarktiska nomadfolk, och deras fram-trädande präglas av suggestivt utagerande...

 

Nordanåteatern lördag 27.5.89 kl 18.00:

Konsert med Pohjantahti och Anderstorps musikgymnasiums kör

 

POHJAN TAHTI bildades 1985 och består av Ilpo Saastamoinen, Pekka Nylund och Kalle Fält, f d medlemmar i den experimentella folkmusik-gruppen Piirpauke. Pohjan Tahti (Norr-takt) har specialiserat sig på folkmusik från jordens nordliga befolkningsområden, inte minst ugriska och nomadiserande folkgrupper, och gruppens framträdanden brukar präglas av suggestivt utagerande.

Sin första LP spelade man in 1986, och nyligen gays en dubbelkassett ut med Ilpo Saastamoinens komposition Björnfesten, vilken vi f ö får höra smakprov ur vid deras konsert i Skellefteå. 1986 deltog Pohjan Tahti i Europeiska Radiounionens festival för nutida folkmusik i Madrid. Då gjorde gruppen även en längre turné i Spanien och Polen, och nu i vår har den varit på turné till Paris. I Finland, gruppens hemland, är Pohjan Tahti flitigt anhitad vid allifrån festivaler till folkloreseminarier och skolkonserter. Finska TV:s skol-TV- program med Pohjan Tahti's föreställning "Kansat soittavat (Folken spelar) har sänts inte mindre än fem gånger, och även Skellefteåpubliken kommer nu att få sig denna spännande repertoar till livs. Samma titel har även den bok som Ilpo Saastamoinen, gruppens ledare, under en lång följd av år arbetat fram, en antologi med melodiuppteckningar från småkulturer över hela världen. I sammanhanget kan f ö nämnas att det är från denna samling som Stures Drömmar (se nästa sida) hämtat en stor del av sitt melodimaterial, som sedan arrangerats.

 

 (Bild: Martin Lindqvist) Det här har varit roligt, tycker Johannah Nilsson och Maria Johansson. Här visar de upp gruppen Pohjantahtis plansch av en mäktig björn.

 

> Björn Löwgren: Stures drömmar en global musikupplevelse

... GRUPPEN LEDS AV Sture Linden, som är lärare på musikgymnasiet i Skellefteå.

... MÅNGA AV LÅTARNA som spelas har hämtats ur en omfattande uppteckning av folkmusik från jordens alla hörn av finländaren Ilpo Saastamoinen. Vilken guldgruva det måste vara för alla utövande musiker... men hur många känner till den? Själv hade jag aldrig hört talas om den, men vi femtiotalet entusiastiska lyssnare, som bänkat oss vid borden på Sirius och undfägnats med pirog, rödvin och Stures drömmar, vi vet hädanefter. Liksom ni som läser detta. För alla övriga återstår att nästa gång tillfälle gives, unna sig förmånen att höra och se Stures drömmar, och deras globala folkmusik.

BJÖRN LÖWGREN

 

> 1.8.89 > 27.5.89 Dala Demokrater - Hans Bloom: Stures Drömmar

(Kuvateksti: STURES DRÖMMAR kalar sig en musikgrupp från Skellefteå, som specialiserat sig på musik från urkulturer och minoriteters musik. I söndags bjöd de på en spännande mix I Rättviks kulturhus.)

RÄTTVIK (DD). Efter en lyckad och prisad turné i Skottland kom gruppen Stures Drömmar till Rättvik på söndagen.

Gruppen blev en mycket          angenäm bekantskap. Stures Drömmar från Skellefteå tog oss i publiken med på en resa genom mindre känd musik runtom i världen.         

Det var i sanning en fantastisk          upplevelse att i Rättviks kulturhus få lyssna till den musikmix som gruppen bjöd på. En melodi från Kamtjatkahalvön blandad med ett par irländska melodier och en eskimåsång med stötande blåsljud följd av gitarr-improvisation är två stycken som bet sig fast. Bland annat.         

Ledare för Stures Drömmar är musikläraren Sture Lindén och han avslöjar var han och gruppen hämtar en stor del av sin inspiration.        

- Det är ur boken "Kansat Soittavat" (Folken spelar) av Ilpo Saastamoinen. Den innehåller massor av musik från urkulturer.

 

Kyrkomusiker

Sture Lindén arbetade förr som kyrkomusiker men när han under Falun  Folkmusik-festival (FFF) 1986 deltog i en kurs ledd av just Ilpo Saastamoinen blev det den tändande gnistan för hans egen grupp...

... Spännande

Men det är ändå de spännande arrangemangen där olika musikstilar möts, som är det utmärkande för gruppen.

Konserten var indelad i två avdelningar, den första med tradtionell musik innehöll även melodier från Malung, Storuman, Shetlandsöarna, Finland och Argentina.

Den andra "mystiska" avdelningen bjöd bland annat på musik från urkulturer med ugriska låtar, en vacker indianmelodi blandad med en visa från Storuman samt melodier från Brasilien och Sibirien.

 

4.6.89 Savon Sanomat: Pohjantahdin tv-ohjelmalle itävientiä

(> Kansat soittavat)

 

7.6.89                  Linkki: YLE jälleen voitokkaana (> Kansat soittavat)

(Kuvateksti: Kolmen shamaanin orkesteri soitti suomalais-ugrilaisten kansojen, saamelaisten ja Kanadan eskimoiden musiikkia.)

...Radugassa menestystä

 

8.-10.6.89 to-la Lappeenranta - Pohjantahti (Eteläkarjalaisten Nuorisoseurojen Liitto)

         - Kalenat - 9.6. pe klo 19 Pohjantahti-esiintyminen (Karhunpeijaiset)

         - Kalle Fält sairaana, Seppo Heikkonen tilalla

         + 10.6. tuomaristo (16h?) (Soile Perkiö, Hannu Sopanen, Esa Niiranen)

> 10.6.89 Etelä-Saimaa: (hyvä, tiivis juttu PT:sta)

"Shamaani-Saastamoinen luo vaihtoehtoa kansanmusiikkiin"

(Kuvateksti: Kitaristi-syntikansoittaja Pekka Nylund (vas.) ja bassoa soittava Ilpo Saastamoinen tuurasivat yhdessä Pohjantahdin vakinaista solistia Kalle Fältiä, joka loukkaantumisen vuoksi ei päässyt Kalenoille. Saksofonisti Seppo Heikkonen paikkasi loput ja niin Karhunpeijaiset pantiin pystyyn. )

Säveltäjä, musiikintutkija, opettaja Ilpo Saastamoinen on uransa aikana saattanut yleisön hurmioon monta kertaa. Viime vuonna Saastamoinen kohahdutti suomalaista musiikkielämää maratonteoksella Karhunpeijaiset.

Mm. Kalevalan, Antero Vipusen ja Kaikukeihään säveltäjänä tunnettu Saastamoinen pitää suomalais-ugrilaisten ja. arktisten kansojen musiikkiin ja runouteen perustuvaa kuoroteosta päätyönään. Kriitikot siunasivat Karhunpeijaiset suomalaisen kuoro-musiikin historiaan kuuluvaksi suurtyöksi.

Kalenoiden merkeissä saatiin Lappeenrannassakin perjantaina kuulla otteita yli kolmetuntisesta karhuelämänkerrasta. Pielaveden ja Keiteleen kansalaisopistojen yli 60-henkisen kuoron sijaan Saastamoinen loitsui karhun taipaleen Pohjantahti-yhtyeensä kanssa ja esitti ohessa muitakin shamanistisia teoksiaan.

 

Tunnelmia tuntemattomasta

Karhunpeijaiset kuvaa karhun koko elämänkaarta sen omin silmin nähtynä: karhunlaskeutumista taivaasta, vaellusta maan päällä sekä paluuta shamaani-loitsinnan saattamana karhutaivaaseen. Karhun silmien kautta katsomalla Saastamoinen kertoo yrittäneensä tavoittaa palasia menneisyyden ihmisen ajatus-maailmasta sekä tunnelmia Tuntemattoman alituisesta läsnäolosta. Samalla teos paljastaa säveltäjänsä maailmankuvan.

Saastamoinen kuuluu suomalaisen nykykansanmusiikin uranuurtajien harvaan joukkoon, ja on tiettävästi ainoa, joka ammentaa ideansa suomalais-ugrilaisesta kansanperinteestä. Ennen suomalais-ugrilaista kauttaan Pohjantahdissa Saastamoinen musisoi mm. jazz-rockyhtye Kareliassa, Nils Aslak Valkeapään yhtyeessä ja Piirpaukkeessa sekä toimi Kajaani Big Bandin kapellimestarina. Pohjantahdin Saastamoinen perusti Kalle Fältin ja myös Piirpaukkeesta tunnetun Pekka Nylundin kanssa vuonna 1985. Seuraavana vuonna yhtye julkaisi toistaiseksi ainokaisen levynsä.

Sävellyksillään Saastamoinen ei pyri autenttisuuteen - vaikeaa se olisikin, sillä alku-

peräisistä sävelkuluista säveltäjä kertoo saavansa vain "hajuja" sieltä täältä. Vaikka sävellykset on sovellettu nykypäivään nykyaikaisin instrumentein, niissä on samanlaista maagista tenhoa, jota voi aistia eri puolilla maailmaa säilyneiden alkuperäiskansojen musiikissa.

Sanoitusten pohjaksi Saastamoinen on löytänyt lähdeaineistoa huomattavasti enemmän. Karhunpeijaisten sanoittamiseksi hän luki 5 000 sivua shamanistista ja karhurunoutta, kaiken kukkuraksi vielä saksan kielellä, ja niinpä teoksen valmistamiseen kuluikin pari vuotta.

 

Kansanmusiikin suosio kasvaa

Nykykansanmusiikki ei vielä ole Suomessa saanut laajoja kansanrivejä puolelleen, se nähtiin Lappeenrannassakin, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalta.

- Olemme käyneet paljon kouluissa konsertoimassa ja musiikkimme on kolahtanut varsinkin lukioikäisiin. He tajuavat, että musiikkimme edustaa uutta vaihtoehtoista näkemystä - koska se on niin vanhaa! Rytmisesti se poikkeaa kokonaan länsimaisesta musiikista, Saastamoinen kertoo.

- Womad (eri maiden etnistä musiikkia edistävä) liike on nousussa maailmalla ja se on osoittanut, että kansanmusiikki on loputon aarreaitta. Womad vaikuttaa Suomessakin tulevina vuosina kevyeen musiikkiin, hän ennustaa.

Ehkäpä myös musiikintuottajien nihkeä asenne ajan kuluessa muuttuu. Neljä vuotta sitten Pohjantahdin julkaisemalle levylle oli vaikea saada tuottajaa. Karhunpeijaiset, jonka Saastamoinen sävelsi Pielaveden ja Keiteleen kuntien tilauksesta, julkaisi Pielaveden kulttuuritoimisto omakustannuskasettina.

Suomalais-ugrilaisten kansojen musiikista Saastamoinen uskoo ammentavansa vielä pitkään, mutta kertoo tammikuisen Kuuban-opintomatkan jälkeen olevansa kovasti kiinnostunut myös väliamerikkalaisesta shamanistisesta musiikista. Karhunpeijaiset oli kuitenkin niin iso rääkki, ettei hänellä ole uutta projektia työn alla, mutta työtä on jo oman musiikinlajin tutuksi tekemisessä kotimaassa ja ulkomailla.

Pohjantahti tekee 40-50 keikkaa vuosittain. Keväällä yhtye teki kiertueen Ranskassa ja kävi esittämässä Karhunpeijaisia Skellefteåssa. Ruotsissa teos herätti niin suurta kiinnostusta, että se tilattiin sinne kokonaisuudessaan esitettäväksi ensi vuonna. Tulossa on todennäköisesti myös keikka Neuvostoliittoon, sillä Pohjantahdin koulu-tv:lle tekemä Kansat Soittavat -ohjelma sijoittui Moskovan television ohjelma-kilpailussa neljänneksi.

 

12.6.89 su Etelä-Saimaa:

Kalenat potivat yleisökatoa - Tasokasta ohjelmaa vajaille katsomoille

Sunnuntaina päättyneissä Kalenoissa riitti tasokkaita esityksiä vaan ei yleisöä. Oikea suurjuhlahenki tavoitettiin vasta urheilutalon päätöstilaisuudessa, jonne yleisöä kerääntyi melkein täysi salillinen.

Urheilutalon kansantanssi- ja musiikkikonsertissa pistivät parastaan lähes kaikki Kalenoilla esiintyneet ryhmät. Intialaisten, unkarilaisten, virolaisten sekä venäläisten tanssiryhmien lisäksi nähtäville tuotiin suomalaista tanssiperinnettä.

Kalenoitten projektisihteeri Kirsti Nikunen myönsi, että järjestäjät odottivat hyvien ryhmien tuovan väkeä tapahtumaan. Toisin kuitenkin kävi: yhtään tilaisuutta ei myyty loppuun.

Muun muassa Karhunpeijaiset -konsertti, Padatikin tanssiryhmän esiintyminen Lappeenranta-salissa sekä kansantanssimusiikin sovitus kilpailu keräsivät suorastaan hävettävän vähän yleisöä. Syy ei ollut ainakaan esiintyjien, kaikki vieraat osoittautuivat odotusten arvoisiksi...

 

K: 19.-22.7.89         Norja, Karasjoki - Pohjantahti (Inga Juuso Eira & Mattis Hætta)

         - Oma konsertti Ingan kanssa 20.7., Mattis Hætan kanssa 21.7.

 

29.7.89 la         Hyrynsalmen pelimannipäivät, Valtuustosali

         - Pohjantahti: Karhunpeijaiset

> 31.7.89 ma         Kainuun Sanomat - Virpi Suutari:

(Kuvateksti: Ilpo Saastamoisen Karhunpeijaiset -teos on yritys tehdä yhteenveto menneestä ja nykyisyydestä, tämän- ja tuonpuoleisesta niiden kohtauspaikalla.)

Karhunpeijaisista puuttuivat kontrastit ja dynaamisuus

Hyrynsalmen pelimannipäivien yksi odotetuimmista esityksistä oli Ilpo Saastamoisen säveltämä ja sanoittama Karhunpeijaiset -teos. Karhunpeijaiset pohjautuu suomalais-ugrilaisten kansojen karhurunouteen ja shamanistiseen musiikkiperinteeseen. Saastamoinen on pyrkinyt sukeltamaan teoksessaan menneeseen, arktisen ihmisen historiaan ja tavoittamaan olemisen rajaseudut.

Karhunpeijaisten perusidea on siis mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen. Valitettavasti Saastamoinen ei ole kuitenkaan kyennyt toteuttamaan hyviä ideoitaan käytännössä musiikissaan.

Osittain Hyrynsalmen junnaavaan ja tasapaksuun esitykseen voi syynä olla sekin, että alunperin kuoroteokseksi sävelletystä Karhunpeijaisista esitettiin Hyrynsalmella vain osia supistetulla kokoonpanolla. Pelimannipäivillä kuultiin Saastamoisen valmistama parituntinen lyhennelmä, jonka Saastamoinen (kitara) esitti yhdessä Kalle Fältin (laulu) ja Pekka Nylundin (kitara) kanssa.

Saastamoisella on kyllä hyviä musiikillisia ajatuksia, mutta näin pitkään ja laajaan esitykseen ne eivät ole riittäneet.

Pääasiassa kitaroilla soitettu musiikki oli puuromaista, liian tasapaksua ja hyvätkin ideat jäivät junnamaan paikalleen eivätkä kehittyneet musiikillisesti eteenpäin.

Välillä Karhunpeijaisissa oli toki herkullisiakin kohtia esimerkiksi rytmilliset vaihdokset, polyrytmiset kuviot ja shamanistiset huudot, mutta yleisvaikutelmaan jäi kaipaamaan lisää kontrasteja, särmikkyyttä ja dynaamista eteenpäinkulkua. Saastamoisen, Fältin ja Hietaniemen (Nylundin?) yhteislaulu oli kyllä paikkapaikoin iskevää, mutta läpi teoksen liian samanlaista ja pakotetun kuuloista.

Joka tapauksessa Karhunpeijaiset on mielenkiintoinen yritys ja sen merkitys on ennen kaikkea siinä, että kansanmusiikin alallakin tehdään työtä kunnianhimoisesti ja tätä kautta myös uudistetaan kansanmusiikkia vanhaa unohtamatta.

VIRPI SUUTARI

 

2.8.89 ke                  Iisalmen Sanomat (> Isot henkilöhaastattelut > Karhunpeijaiset)

(Etusivu:) Pirjo Nenola: Etnomusiikki kiehtoi Radugassa (IV sija NL:ssa)

(Kuvateksti: Ilpo Saastamoinen keskittyy Karhunpeijaisten uuteen esitykseen.)

Ilpo Saastamoisen käsikirjoittama koulu-tv -ohjelma Kansat soittavat sai jaetun neljännen sijan Neuvostoliitossa pidetyillä Raduga-festivaaleilla, joissa etnoaiheiset ohjelmat kilpailivat paremmuudesta. Suomalaisohjelman valttina oli etnomusiikki, joka on Saastamoisen erikoisala. Saastamoisen mukaan Neuvostoliitossa on tapahtunut huomattava muutos suhtautumisessa alkuperäiskansojen musiikkiin.

 

- Pirjo Nenola: Ironiaa kulttuurishokista (s. 8)

(Kuvateksti: Primitiiviseen musiikkiin perehtynyt Ilpo Saastamoinen on tyytyväinen käsikirjoittamansa tv-ohjelman menestymisestä Raduga-festivaaleilla.)

Käsikirjoittajansa määritelmän mukaan ironinen tv-ohjelma siitä, kuinka vaikeaa länsimaisen ihmisen on suhtautua primitiivisiin kulttuureihin, menestyi mainiosti Neuvostoliiton television taannoisilla Raduga-festivaaleilla.

Kilpailussa jaetulle neljännelle sijalle tulleen tv-ohjelman käsikirjoitus on Keiteleen ja Pielaveden seudulla vaikuttaneen Ilpo Saastamoisen ja esiintyjinä olivat Saastamoisen lisäksi Pohjantahti-yhtyeen muut jäsenet Kalle Fält ja Pekka Nylund.

Raduga-festivaali järjestetään joka toinen vuosi ja siihen osallistui tälläkin kertaa etnisaiheisia lyhyehköjä elokuvia yli 40 maasta. Saastamoisen käsikirjoittama Kansat soittavat -taltiointi on valmistunut vuonna 1986. Suomen koulu-tv:ssä ohjelma on nähty neljä kertaaja lisäksi tv 1:ssä kerran. Ohjelma esitetään myöhemmin myös Neuvostoliiton televisiossa.

Saastamoinen kertoo, että ohjelman tekstinä on sitaatteja vuosisadan alun kannanotoista, joissa käsitellään etnistä musiikkia. Mukana on mm. savon murteen ihailijan K.A. Gottlundin mielipiteitä joiuista ja Sakari Pälsin mietteitä röhistys-laulusta.

- Gottlund ja Pälsi olivat kuulemastaan mykistyneitä; primitiivinen musiikki soti sen aikaisia kauneuskäsitteitä vastaan. Heille oli shokki länsimaiseen taidemusiikkiin tottuneina kuulla shamanismiperäistä musiikkia, jonka juuret ovat kymmenien tuhansien vuosien takana, Ilpo Saastamoinen kertoo.

 

Paluu alkuperäiseen

Menestyneessä tv-ohjelmassa esiteltiin suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkia. Mukana oli myös saamelaista musiikkia ja yksi eskimolaulu. Ilpo Saastamoinen arvelee, että ohjelma on kiinnostanut neuvostoliittolaisia juuri siksi, että mukana on Neuvostoliitossa asuvien suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkia. Palkintosijan lisäksi tv-ohjelma sai Sovjetskaja Litteratura -lehden erikoispalkinnon.

 

Saastamoinen toteaa, että Neuvostoliitossa viime aikoina tapahtunut voimakas muutos suhtautumisessa vähemmistökansallisuuksien kulttuuriin. Ennen vähemmistökansallisuuksien oli pakko esittää venäläisiä lauluja ja tansseja. Nyt pyrkimyksenä on palata alkuperäiseen ja väkisin syöttäminen on poistunut.

Saastamoinen osallistui heinäkuussa Baltica 89 folklore-festivaaleille Tallinnassa. Festivaaleilla oli voimakkaasti esillä alkuperäiskansojen musiikki ja punalipun sijaan tangoissa liehui Viron, Latvian ja Liettuan lippujen lisäksi mm. Saamenmaan lippu.

 

Pohjantahti maailmalla

- Yleinen kiinnostus arktista kansanperinnettä kohtaan on kasvanut, mikä selittänee kiinnostuksen Pohjantahtia kohtaan, Saastamoinen arvelee.

Etnomusiikkia esittävä Pohjantahti esiintyi huhtikuun alussa Pariisin kansojen hallissa. Toukokuussa oli vuorossa Ruotsin Skellefteå. Tallinnan folklore -festivaaleilla Saastamoinen oli yksin solmimassa kontakteja mm. Eesti-Saami

-yhdistykseen.

Heinäkuussa Pohjantahti oli Norjan Karasjoella saamelais-festivaaleilla, jossa se säesti joikaavia Inga Juusoa ja Mattis Haettaa. Syyskuussa Pohjantahti on menossa viikoksi Neuvostoliittoon lähelle Mongolian rajaa kansainvälisille folkjazz-festivaaleille Suomen edustajana.

- On mielenkiintoista nähdä miten musiikkiperinnettä noilla seuduin on vaalittu. Lähellä on mm. tuvien alue, jossa on vielä jäljellä kurkkulauluspesialisteja.

Ensi vuoden helmikuussa Pohjantahti on menossa Nicaraguaan Pandin järjestämälle matkalle. Siellä Saastamoinen toivoo saavansa nauhoituksia eteläamerikkalaisten intiaanien musiikista.  

 

28.-30.8. 89+ 31.8.-1.9.         TV-teatteri (Karakorpi) - I Kultaisen koskelon teko

         - Pohjantahti + 24.-26.8. ko. harjoituksia/nauhoitus?

 

14.9.89 to Iisalmen sanomat: Pohjantahti ja Muhallus Siperiaan (Ks. seuraava)

 

Päiväämätön: - Suomalaista jazzia Siperiassa ja Saksassa

Suomalaiset jazzyhtyeet Muhallus ja Pohjantahti vierailevat Siperiassa ja Neuvosto-liitossa, Piirpauke puolestaan esiintyy Länsi-Saksassa.

Muhallus soittaa tulevana viikonloppuna Novosibirskin Inter-Vega -jazzpäivillä. Ilpo Saastamoisen Pohjantahti-yhtye matkaa syys-lokakuun vaihteessa niin ikään Siperiaan, jossa se esiintyy Abakanissa etnispohjaiseen jazziin keskittyvillä festivaaleilla.

 

Finlqndiq - Pohxqntahti (Finlandia - Pohjantahti)

K: 23.-24.9.89 Pohjantahti Viroon

         - 24.9.89 konsertti Tallinnassa  (Estonia-sali klo 19.30)

...24. sept. klo 19.30 esineb Saami folk- ja jazzansambel "POHJANTAHTI" Soomest. Kavas Kalevala-süit, Karu peied, Joigud (Lehti-ilmoitus)

- Onnittelukortti: "Ilpo Saastamoinen ja toiset - Kiitos esityksestä! Esti-Sámi Seárvi"

- "FILHARMONIAN JOHTOKUNTA KIITTÄÄ TEITÄ" (Kortti)

K: 25.9.89         Juna Tallinna - Moskovaan (Mati Brauer ja Pauli Hallman) - Pohjantahti

K: 26.9.89         Lento Moskova - Abakan, Hakassia (host: Alexander Kutz)

         27.9.         Siperian Etno-Jazzfestivaalit (mm. Sain Kho)

30.9.89         Sovjetskaja Hakasija - Ju. Kostjakova: Dzazz...

         Luultiin, että tulee suomalaista kansanmusiikkia tulkitseva yhtye, mutta tuli  arktisten kansojen musiikkia tulkitseva yhtye ilman tulkkausta. Olisi tarvittu... Tarvittaisiin eri kansojen kansanmusiikkia tulkitsevien yhtyeiden musaa kokoava toinen festivaali... jne.

1.10.89         Sovjetskaja Hakasija - Ju. Kostjakova: ...i zvutshanie tshathanov...

Se mitä voitaisiin oppia, on Pohjatahdin tapa tulkita uutta luovasti omaa kansanmusiikkiperinnettä... jne.

?         Sovjetskaja Hakasija - A. Kuts: Djazz i folklor. Abakan-89

         (yleisnäkymä festivaaleilta)

1.10.89         To Ilpo from Nataly (your translator) with the best wishes. We'll remember you and your music and playing for a long time. Be our gest at any time, we are waiting for you! Good luck, good health, success and all the best! 1.10.89 Nataly Litvinenko, Abakan (Kortti)

         1.10.89         Paluulento Moskovaan

         K: 2.10.89         Paluu Suomeen: Juna: Moskova - Helsinki

>          > 21.6.90 Karjalainen: Kylmä kangisti soittavat sormet

         "...Hakassian etno-jazzfestivaaleilla Neuvostoliitossa yhtye rankattiin yleisön          toimesta esiintyjälistan kirkkaimpaan kärkeen."

 

5.12.89 Helsingin Sanomat - P.K?

Etnosoi-festivaali kansainvälistyy

Helsingissä järjestetään ensi viikonloppuna toistamiseen Etnosoi-festivaali. Viime vuonna esiintyjinä oli suomalaisia nykykansanmusiikki- ja etnomusiikkiyhtyeitä. Nyt muusikoita saapuu myös Malista, Kuubasta ja Unkarista.

Kotimaiset kokoonpanot ovat Ilpo Saastamoisen, Kalle Fältin ja Pekka Nylundin Pohjantahti-yhtye, uuden pelimannimusiikin kärkikokoonpano JPP ja nykykansan-musiikkiyhtye Niekku...

... Etnosoi-konsertit pidetään Studio Juliuksessa ja Itäkeskuksessa. Tapahtuman avaa klubi-ilta Studio Juliuksessa torstaina klo 20. Esiintymässä ovat Pohjantahti ja Dogon-heimon musiikki- ja tanssiryhmä...

Tapahtumaan liittyy myös keskustelu Kansan Sivistystyön Liiton Radiokahvilassa suomalais-ugrilaisesta kansanmusiikista. Mukana on virolaisia ja suomalaisia asiantuntijoita. Keskustelu radioidaan suorana Lähiradiossa lauantaina 14-16.

 

5.12.89 ti Iisalmen Sanomat: Etnosoi-festivaalissa soi maailmanmusiikki

(Kuvateksti: Suomalais-ugrilaiseen perinteeseen erikoistunut Pohjantahti on mukana Etnosoi-festivaaleilla.)

Maailmanmusiikki ja uusi kansanmusiikki soivat Etnosoi -festivaalilla, joka alkaa Helsingissä itsenäisyyspäivän jälkeisenä torstaina. Nelipäiväinen katselmus saa vieraakseen esiintyjiä mm. Malista, Kuubasta ja Unkarista. Myös suomalaiset kansanmusiikkiyhtyeet soittavat tilaisuuksissa.

Suomeen saapuu Unkarin tämän hetken tunnetuin kansanmusiikkiyhtye Màrta Sebestyén ja Muzsikàs; yhtye on mm. yltänyt Englannin levymyyntilistoille. Afrikkalaisvieraat saapuvat Malista Sangan kylästä. Dogon-ryhmä esiintyy Helsingin lisäksi Tampereella, Seinäjoella ja Turussa.

Etnosoi-festivaalin suomalaiset esiintyjät ovat vuoden kansanmusiikkiyhtye Niekku, pohjalaista perinnettä edustava JPP sekä suomalais-ugrilaiseen perinteeseen erikoistunut Pohjantahti.

Etnosoi -katselmus pidetään toista kertaa. Festivaaliin liittyy myös seminaari, jonka aiheena on suomalais-ugrilainen kansanmusiikki. Virolaisina alan asiantuntijoina ovat Ingrid Rüütel ja Igor Tonurist. Suomalaisina keskustelijoina ovat puolestaan Ilpo Saastamoinen, Heikki Laitinen, Timo Leisiö ja Jarkko Niemi.

 

Etnosoi! -festivaalit Helsingissä 7-10.10.12.1989 Ohjelma:

Torstai 7.12 klo 20.00-00.30 Studio Julius, Keskuskatu 6, Pohjantahti/Karhunpeijaiset

> 9.12.89         HeSa - Pirkko Kotirinta: Dogon-kansan riiteistä turkkalaiseen ugri-musiikkiin. Etnosoi-festivaali alkoi rituaalien merkeissä.

...Turkkaa korville
Dogonien maailma on meille vieras, mutta miltä mahtoi Pohjantahdin avaus tuntua dogoneista: kolme kylmän Pohjolan miestä koettelee ääntensä rajoja örinöin, puuskutuksin, huudoin, kuiskauksin ja sihinöin takautumalla jonnekin arktisen maailman rajoille, suomalaisugrilaisen menneisyyden hämärään.

Saastamoisen, Nylundin ja Fältin vokalismia kuvannee parhaiten kertomalla, että korviin kantautui auditiiviseksi simuloitunut vaikutelma Turkan Seitsemästä veljeksestä.

Jos sarjan musiikki olisi visuaaliselle tyylille uskollista näköismusiikkia, se kuulostaisi epäilemättä juuri tältä eikä niin juhlavan sibeliaaniselta!

Niin tai näin, Pohjantahdin vokalismi kesti varsinkin kun sitä ei ryhdytty oman näppäryyden sokaisemana venyttämään.

Sen sijaan en jaksanut innostua Saastamoisen suurisuuntaisesta Karhunpeijaiset-hankkeesta, josta tässä yhteydessä kuultiin tosin vain osia.

Musiikki on tyyliltään jotenkin tunkkaisesti kiinni 1970-luvun tunnelmissa samalla kun se pyrkii pureutumaan suomalaisugrilaiseen menneeseen vanhan riitin ja suku-kansojen musiikkivälähdysten kautta.

Saastamoinen on tutkinut suomalais-ugrilaisten kansojen musiikkia paljon ja lähestynyt ns. primitiivistä materiaalia usein mielenkiintoisella tavalla. Nyt paras anti löytyi pohjoisesta: kun yhtye lopuksi moduloi tähän päivään saamelaisen joiun ja lavalle syöksähti joiun taitava Wimme Saari, tuli syttyi ja musiikki ns. nousi siivilleen.

Saastamoisen basso etsi hienosti yllättäviä kuvioita taustalle ja Saaren improvisaatiossa oli särmää.

PIRKKO KOTIRINTA

[Pohjantahti VI:  Tehtiin 28.8. – -14.9. (IS, PN, KF) > 26.12.89 ti 14.25 TV-1: Kultainen koskelo]

Koti » Musiikki » Soittaminen » 1984-2010 POHJANTAHTI » POHJANTAHTI V: 24.7.87