1973 KUUBA I

KUUBAN MATKA MARRAS- JOULUKUUSSA 1973

11.11.73 su         Kuuban-matka: Lähtö Berliiniin klo 20
         - Paluu Berliiniin 30.11.73 klo 02 & Hkiin 1.12.73 klo 12

16.11.73 pe Kuuba, Havanna         - Perjantai-iltana palattua Kuuban kulttuuriministerin kutsuilta ja kuultua sokeaa kitaristia Martin Rojasia... Lähdössä folk-konserttiin...
... en pohjimmiltani arvosta paremmuutta, vaikka niin monet yrittävät minua siihen pakottaa, niin monet... - Kaikille terveisiä Havannasta. Soitellaan, Ilja.

17.11.73.          lauantai-ilta.
- Pelkkää juhlaa koko yksinäisyys. Kaksi mielisairasta on jo ihastunut minuun. Toinen jätettiin bussin ulkopuolelle sen jälkeen, kun hän säveltäjien kokouksessa esitelmäni aikana nousi ja ilmoitti haluavansa naida kaikkia suomalaisia ‑ ei vain minua. Toinen lahjoitti minulle pienen metallisen meksikolaisen sombreron ennen hänen poistamistaan ravintolasta. En uskaltanut ottaa lahjaa vastaan [peläten että se on taikakalu].

Olen Havannassa

ja kaikki on niin kummallista.

Istun yksin eräässä pöydässä

ja kaikki on pimeää...

Minut on luotu olemaan yksin

yskin...

 

Mustassa luolassa.

Miksi mä rukoilen?

Sen takia että...

Miksi mä mietin?

Tämän kaiken tähden...

Miksi kaikki tapahtuu näin?

Siksi...

Jumala paratkoon,

Herran tähden.

 

I

Valkeat hampaasi piirtävät hymyn Kuuban tähtien kehtoon

Kivestä veistetyn palmun juureen, jossa on Kuuban sydän.

 

Sinä olet Kuuba, jota rakastan.

Sinun hymyssäsi on Afrikan orjuus,

sinun silmissäsi Andalusian siesta,

Sinun kynsissäsi vuosisataisten kärsimysten hioma marmori,

Sinun suussasi on sfinksin purema,

Sinun kohdussasi Etelä- ja Väli-Amerikan

uuden elämän maku.

 

Sinä olet vuori,

Jonka kätköistä nousivat Fidel ja Che,

Jotta hymysi aukeaisi uuteen kukkaan,

Jotta Karibianmeren tuuli voisi vapaana hyväillä hiuksiasi,

Jotta minä voisin hyväillä vapaita hiuksiasi tuskatta -

Oi Kuuban kansa.

 

Sinä olet minulle tienviitta

opetellessani varovasti rakastamaan

kaikkia ihmisiä.

 

Sinä muistutat minua siitä,

etten vielä rakasta kaikkia.

Sinä muistutat minua siitä,

etteivät kaikki vielä hyväksy rakkaudenpuutettani.

 

Sinulle minä rakennan

Uuden maailman,

Joka ei sorru.

 

II

Olen nähnyt täällä niin paljon...

Felicidad - on niin vaikea sanoa,

että vaikeuksissa elävä kansa

on onnellinen.

Kuitenkin - sen onni on siinä, että

kansan vaikeus on paremman saavuttamisessa

eikä pahan poistamisessa.

 

Nuku onnellisena,

Sillä minä valvon mustan tukkasi äärellä,

marmorikynsiesi hohteessa,

laaksoissasi, vuorillasi,

meresi syvyydessä,

tuskasta vapautetuilla maillasi.

 

Sinun katseessasi sykkii Kuuban sydän.

Sinun veressäsi on Kuuban verinen historia.

Sinun sydämessäsi sykkii uusi maailma,

joka ei ole riiston maailma,

joka ei ole orjuuden maailma,

joka on yhtä vapaa kuin kykysi

osoittaa rakkautta ihmiselle,

jota et tunne.

 

Sinun ruumiissasi on uuden elämän mehu,

Elämän rytmi ja tulevaisuus.

Etkä sinä tiedä,

Mitä kaikkea tämä merkitsee.

 

Nuku onnellisena,

Sillä hengityksesi rytmi

on musiikissa(ni) läpi elämän,

joka on ikuinen.

 

III

Meill on hanki ja jää,

meill on halla ja yö...

 

Olen nähnyt aurinkoa ja tuulta,

olen nähnyt pilviä ja tuulta.

Täällä ei ole tuulta.

Täällä on vain pilvien jäinen valkeus,

joka hohtaa auringon valkeata suolaa.

 

Takana maa, joka on

Amerikan ensimmäinen vapautettu alue.

 

Istun hiljaa

kuin liikkumaton pilvipeite allani.

Olen hiljaa kuin ajatus,

joka on hiljaa ja pohtii hiljaisena mahdollisuutta

kertoa hiljaisilla sanoilla uuden maailman rakentamisesta,

kertoa rakentavilla sanoilla (uutta) luovista ratkaisuista,

rakentaa luovilla ajatuksilla uutta vapaata maailmaa,

jossa sanatkin ovat muuttuneet vastakohdikseen.

 

Ajattelen hiljaa niitä kokemuksia,

jotka puhuvat äänetöntä kieltään,

jotka muokkaavat minua äänettömästi,

jotka äänettömästi ovat räjähdelleet sisälläni ja ympärilläni,

jotka ovat koskettaneet minua

ja tehneet itsensä minulle läheisiksi.

 

...kokemuksia,

jotka ovat pureutuneet ajatusteni viidakkopoluille,

jotka ovat porautuneet mieleni vuoristoon,

jotka ovat polttaneet minut rei'ille kuin Kuuban aurinko,

jotka loistavat tähtinä

mahdollisten lukkiutuneiden ja kivettyneiden

ajatuskulkujeni yläpuolella.

 

Ja yhden asian alan oppia:

Olen valmis kuolemaan silloin,

kun en itse pysty siihen vaikuttamaan.

 

IV

Minä ajattelen onnellisena näitä päiviä,

Joina sinä olet opastanut minua palaamaan omalle tielleni

Neuroosien ja skitsofrenian eläintarhoista ja aivopesuloista.

 

Minä ajattelen onnellisena niitä päiviä,

joina minulla on ollut mahdollisuus

puhua yksinkertaisilla sanoilla elämästä,

joina päivinä minulla on ollut mahdollisuus

elää yksinkertaisia kokemuksia,

joilla on syvä ja moninkertainen merkitys

minun moniselitteiselle elämälleni.

 

Minä muistelen onnellisena näitä päiviä,

näitä hetkiä,

jolloin minulle on selvinnyt,

että ihmiset voivat aina olla lähellä toisiaan,

että ihmisten yhteiset kokemukset seuraavat heitä

elämän sammumiseen saakka,

että kokemuksesta syntyy voima,

joka on hedelmä,

josta syntyy uusia tekoja, uusia ajatuksia,

uusia moninkertaistuneita kokemuksia.

 

Sinä olet hedelmä,

josta on syntynyt uusia onnellisuuden siemeniä,

josta kasvaa uuden vapaan maailman

palmu ja pinja.

 

Nuku onnellisena,

sillä osa minusta on aina sinun kanssasi,

sillä osa sinusta on aina minun teoissani ja ajatuksissani,

sillä osa minusta on aina sinun teoissasi,

sillä osa sinusta on aina minun hyvissä ja huonoissa teoissani,

sillä osa minusta on aina sinun hyvissä ja huonoissa ajatuksissasi.

 

Nuku onnellisena,

sillä päivittäiset kokemuksemme ja tekomme

rakentavat yhteistä vapaata maailmaa,

jossa ei ole riistoa

joka ei sorru.

 

V

Sinä olet Kuuba, joka on vapaa

vapauttamaan yhä uusia alueita

vapautta rakastavien tekojen toimintakentäksi,

rakastavien tekojen toteuttamiseksi,

vapauttavien tekojen rakastamiseksi.

 

Sinun marmoriset kyntesi hohtavat lämpöä

läheisyyden tunteen täyttämässä pimeydessä.

Sinun silmäsi hohtavat rakkautta

vapautetun taivaan alla.

Sinun sydämessäsi sykkii vapautta rakastavan Kuuban sydän,

vapautta rakastavan maailman sydän.

 

Sinun hampaasi heijastavat onnellista naurua.

Sinun vuoriltasi tulivat Fidel ja Che.

Sinun laaksoissasi (ja vuorillasi) kasvoivat sinun lapsesi.

Sinun kohdussasi sykkii tumban rytmi,

vapautuneiden congien kumina,

jonka kieli on sama

läpi päivän ja yön.

 

Oi Kuuban kansa.

------

 

[25.9.2013: Alkuperäinen runo on kirjoitettu espanjaksi olemattomalla kielitaidolla ja suomennettu muistaakseni vasta jälkeenpäin.]

I

La muchacha de Habana -

Tua dientes blancos dibujan

La sonrisa a la cuna de las estrellas cubaneses,

Debajo de la palmera,

Carpinteada de la  piedra,

El que late la alma de Cuba.

 

La niña de Cuba, la mujer de Cuba -

Tu eres Cuba, que amo.

 

En la sonrisa (la) tuya

Es la esclavitud de Africa,

La siesta de Andalucia,

En los ojos (la) tuyos,

Las uñas (la) tuyas

Son del marmol, tallado/afilado

Del dolor de los siglos

En el beso (del) tuya

Es el mordisco del sphinx

En la matriz tuya

Es el gusto de la vida nueva.

 

Tu eres la montaña

Desde escondites de quien levataban se Fidel y Che

Para que tambien la sonrisa tuya

Abririarse a la flor nueva

Para que el viento del mar Carribean

Puede acariciar tus cabellos sin dolor - libre

O el pueblo de Cuba.

 

La mujer mia -

Tu eres el mundo nuevo

Que no cae.

 

II

He visto tan mucho aqui...

Felicidad...

He visto el pueblo feliz en las dificultades viviendo.

 

...

Acoste feliz!

Por que yo vigilo en lado de tu cabello negro

Debajo de

La brillo de las uñas del marmol tuyas

En los valles tuyos

En las montañas tuyas

En lado de tu mar

En las tierras des del dolor

Libertados tuyas

 

Palpita el corazón de Cuba

En tu mirada profunda Hay la historia sangrienta de Cuba

En tu sangre palpita el mundo nuevo

En tu corazón que no es el mundo del despojo

Que no es el mundo de la esclavitud

Que es tan libre como la capacidad tuya amar

El muchacho (hombre) que no lo conoces.

 

Hay el jugo de la vida nueva

El ritmo de la vida y el futuro en tu cuerpo

Y no sabes todo que esto simboliza.

 

Acoste feliz!

Por que el ritmo de tu respiración,

Por que el ritmo de tu espiritu

Estan en la musica mia

A través de la vida

Que es eterna...

 

...

detrás de me el suelo

que es el primer territorio libro en America.

 

Estoy sentado silenciosamente

Como el nubecobertizo inmóvil debaho de mi

Estoy silenciosamente como el pensamiento

Que es silenciosamente

Y silenciosamente piensa en la posibilidad!

 

- narrar (refirir) con las palabras silenciosas

de la contruccion del mundo nuevo

- narrar con las palabras constructoras

de los pensamientos crearandos

- contruir con los pensamientos crearandos

el mundo nuevo y libro

que no cae.

 

Silenciosamente yo pienso la experiencias

Las que hablan con el idioma silencioso

Las que trabajan mi sin ruido

Las que sin ruido han explotado dentro de mi y alrededor de mi

Las que me han tocado

Y se han hicieron proximo (cercado) para mi

- las experiencias.

6.12.73         - Ratkaisu on lähennyt vääjäämättömästi. Olen palannut kolmen viikon matkalta Kuubasta ja olen muuttunut. Minusta tuntuu, että elämässäni on alkanut uusi toiminnan kausi, uuden toiminnan kausi, terveen elämän kausi, jossa on enemmän rakkautta, syvempää rakkautta kuin koskaan......

 

 

LEHTIJUTTUJA:

9.9.73                  Helsingin Sanomat:
Ensimmäinen valtuuskunta - Suomen kulttuuri matkalla Kuubaan.

Sunnuntaina 11.11. matkustaa Kuubaan ensimmäinen virallinen suomalainen kulttuurivaltuuskunta johtajanaan opetusministeri Ulf Sundqvist. Yhdeksäntoista henkeä käsittävän ryhmän matkasta on sopinut opetusministeriö Suomi-Kuuba-seuran tekemän aloitteen pohjalta.

Ryhmä viipyy Kuubassa lähes kolme viikkoa ja osallistuu taiteellisin suorituksin lukuisiin siellä järjestettäviin Suomi-tilaisuuksiin. Ryhmä vie myös mukanaan suomalaisia elokuvia sekä grafiikasta, valokuvista ja julisteista
koostuvan taide-näyttelyn, joka jää kiertämään eri puolilla Kuubaa.

Esittävän taiteen edustajina lähtevät matkalle Arja Saijonmaa, jota säestävät Henrik Otto Donner, Seppo Paakkunainen, Ilpo Saastamoinen, Esko Linnavalli, Pekka Sarmanto ja Esko
Rosnell. Saijonmaa yhtyeineen esiintyy omien konserttien puitteissa. Laulutrio Ykä, Ripa & Liisa esittää suomalaisia kansanlauluja, sävellettyä lyriikkaa ja lastenlauluja.

Päiväämätön (syksyllä ennen Kuuban matkaa 1973): - L. P: Arja laulaa Kuuballe

Arja Saijonmaalla on taas kiire. Päivien tulenpalavuus, hetkestä hetkeen tarkoin lukkoon lyöty ohjelma, tehokkaat tunnit aamusta iltaan sekä näkyvät että kuuluvat ympäristössä. Soitto ja laulu soi. Joka puolella on levyjä, tekstejä, nuotteja ja espanjankielen oppikirjoja. Edessä on kahden viikon konserttimatka Kuubaan opetusministeriön järjestämän kulttuurivaltuuskunnan mukana.

Arja on kesän aikana saanut useita konserttikutsuja eri puolilta maailmaa, mutta kaikille niille hän on sanonut ei. Kutsuja on tullut paitsi Euroopasta, Israelista. Etelä-Amerikasta ja Australiasta. Mutta Arja tahtoi lähteä
Kuubaan.

Häntä on jo pitemmän aikaa ajatteluttanut suomalainen musiikki. Into tutkia, mitä omasta maasta saattaisikaan löytää, ja tehdä näin jotain oman maan hyväksi. Kuuban matka tuli siis kuin tilauksesta. Mahdollisuus suomalaisten laulujen esittämiseen oli tarjottu.

- Kuuban matka oli todella sellainen konkreettinen asia, joka sai minut jäämään Suomeen ainakin toistaiseksi. Kun minulta elokuun lopussa kysyttiin, haluanko lähteä mukaan, jätin kaiken muun.

Kuuban matka oli siis virike. Arja sai vapaat kädet valita ohjelmistonsa. Kuubalaisten toivomuksena on ollut 1 l/2-2 tunnin konsertti eikä muuta, eikä opetusministeriökään ole asettanut omia vaatimuksiaan. Kuuban
lähetystöstä on tosin kannettu Arjan levyhyllyyn runsaasti kuubalaista musiikkia. Ilmeisesti opastukseksi, esimerkiksi sikäläisestä musiikkimausta, mutta sen perusteella on vaikea lähteä esittämään suomalaista ohjelmistoa.

Seppo Paakkunaisen ja Ilja Saastamoisen kanssa on etsitty aineistoa, ja niinpä on löytynyt ohjelmistoon mm. Huuhkajanlemmikki, kansanlaulu Pielavedeltä, jonka Optatus Raatikaiselta on muistiin merkinnyt Ahti Sonninen*. Laulu on pessimistinen, maailmakuvaltaan synkkä, mutta eihän elämä ennenkään pelkkiä juhannustulia ollut. Tähän vanhojen laulujen osastoon kuuluvat myös Väinämöisen soitto sekä Konstan parempi valssi.

Kiertue kestää. kaksi viikkoa. Kuinka monta konserttia tulee olemaan, siitä ei vielä haastatteluvaiheessa ollut tietoa, mutta ilmeisesti ohjelma tulee olemaan raskas. Ohjelmistoakin on valittava runsaasti, koska kuulijoitten
makua ei tarkkaan pysty tuntemaan. Soittajat, jotka lähtevät mukaan, eivät kyllä ole aloittelijoita,         Nimilista koostuu todella vahvoista tekijöistä: Esko Linnavalli, Otto Donner, Seppo Paakkunainen, Esko Rosnell ja Pekka Sarmanto. Ja kun kerran Arjasta on kyse ei sovi unohtaa ihan kokonaan kreikkalaisiakaan lauluja. Mikäli näiden esittämiseen tulee tilaisuus, on yksi pojista hankkinut siltä varalta bouzoukin.

• Eivätkä Arjan kiireet ihan tähän konserttikiertueeseen supistuneet. Vielä viime hetkillä levytettiin ensimmäinen Chile-levy Finnvoxin studiolla. säestäjinä Esko Linnavalli, Junnu Aaltonen, Seppo Paakkunainen, Ilja Saastamoinen sekä kaksi rumpalia Esko Rosnell ja Reino Laine.

Entä Kuuban jälkeen, Arja? Saadaanko mahdollisesti muissakin maissa kuulla tätä suomalaista ohjelmistoa?         L . P.

[* 10.1.2013: Huuhkajan lemmikki todettiin myöhemmin todennäköisesti liian raskaaksi kuubalaisen yleisön musiikkimaulle, joten se jätettiin pois suunnitelmista.]

- L. P: Arja laulaa Kuuballe (syksyllä ennen Kuuban matkaa 1973)

??? Suomi ja Kuuba kulttuurivaihtoon

29.10.73 ma         Suomi-Kuuba-seuran lastentarhakonsertti Vanhalla klo 19

1.11.73         Kansan Uutiset - K. K-n: Turun kulttuuritapahtuma: Työväenmusiikki tuli työpaikoille.
                   (Arja Saijonmaa + IS)

8.11.73         Hämis (Tavastia) - Dopplers Phenomenon - läksiäiskonsertti
                 + Kuuban lähetystö + Sipis + Lehdistö

 

Esitekatkelma: "La cultura finlandesa se presenta en Cuba 1973"

Tanto la música folklorica tradicional como la antigua música de balles populares han sido desplazadas, a lo largo del siglo XX, por la música popular afroamericana. El jazz finlandés nacio inmediatamente después de la segunda guerra mundial y tuvo su mayor auge a fines de la década de los 60, cuando los músicos finlandeses ganaron importantes concursos en los féstivales de jazz centroeuropeos. Al mismo tiempo, empezaron a darse fenómenos originales en la música "pop' que al principlo habia tenido influencia norteamericana.
Por ejemplo, Henrik Otto Donner ha aspirado a crear suites vocales de larga duración, y al aprovechamiento de la técnica de variaciones electrónicas. Los músicos de "pop" y jazz, integrantes del grupo "Fenómeno de Doppler", se han introduido tanto en la música folklórica finlandesa como en la exótica... La música política finlandesa ha obtenido triunfos, por ejemplo, en los festivales internacionales de la canción politica en Berlin, en los cuales participó, el verano pasado, la joven cantante de fama internacional, Arja Saijonmaa.

 

11.11.73  su        Kuuban-matka: Lähtö Berliiniin klo 20
                        - Paluu Berliiniin 30.11. klo 02 & Hkiin 1.12. klo 12 (Op. Ministeriö n. 2300)

14.11.73 ke         Havanna klo 19-21 Suomen lähetystön kutsut (Ulf Sundqvist)

15.11.73 to         Kansan Uutiset: Suomalaisia Kuubassa

16.11.73 pe         Havanna 17.30 Kuuban kulttuuriministerin kutsut (Jose R. Fernandez)

16.11.73 pe         Suomi ja Kuuba kulttuurisopimukseen. (Havanna - TASS)

Ilta-Sanomat - Yleisönosasto - Arja Ilanne: Kenen kulttuuria (Jokunen viikko sitten Kuubaan lähetettiin kulttuurivaltuuskunta. Kuka valitsi sen jäsenet ja kuka matkan rahoitti?

- Ilta-Sanomat (päiväämätön): Näin valittiin valtuuskunta: ...jäsenet olivat Opetusministeriön ja Suomi-Kuuba -seuran valitsemia. (Tuomo Tirkkonen, opetusministeriön tiedotussihteeri)

 

Nacionales, La Habana, ke 14.11.1973
Decida delegacion artistica finlandesa una cancion al presidente Allende

Una canción finlandesa como homenaje al compañero presidente Salvador Allende fue interpretada anoche por Arja Saijonmaa, en el teatro "Garcia Lorca", en el concierto que dio inicio a lo que será un panorama de la cultura de Finlandia.

El programa incluyó la actuación del Conjunto Musical Fenómeno-Doppler, la solista Arja Saijonmaa y el trio vocal instrumental Ika, Ripa y Liisa.

La delegación cultural de Finlandia, que arribó ei lunes a nuestro país, ofreció en la tarde de ayer una conferencia de prensa en el hotel Capri, a fin de informar las actividades que desarrollarán durante su estancia en Cuba.

Ilpo Saunio, responsable del programa musical de la delegación, dijo que "en este momento podemos constatar en Finlandia que la música obrera, la música política progresista ha tenido un florecimiento nunca antes visto".

"Queremos aprovechar nuestra visita a Cuba - agregó - para conocer más en detalles la nueva música politica cubana".

La solista Arja Saijonmaa, intérprete de canciones de contenido político, es conocida en Europa, Cercano Oriente, Australia y América.

"Mi repertorio aquí en Cuba - expresa - se compone de cuatro partes principales: la música folklórica, popular tradicional, de la cual he querido seleccionar los elementos más expresivos como el tango de origen finlandés; las marchas obreras tradicionales de Finlandia; canciones sociales y políticas de compositores finlandeses
y extranjeros; y, por último, algunas composiciones de Mikis Theodorakis"...

Por su parte, Otto Donner, que habló en nombre del Conjunto Musical Fenómeno-Doppler, señaló que la especialidad del grupo es la música basada en el folklore de los más diversos países del mundo, pero interpretada con un matiz de música jazz y pop.

"Esperamos -dijo- poder intercambiar experiencias, ideas, con los músicos cubanos, tocar con ellos y también conversar sobre cuestiones de interés mutuo"...
José A. de la Osa

la         Camaguey - teatteri Principal klo 21 (22.11.73? Gran Hotel)
su         Ciego de Avila, Pista Begra (23.11.73? Las Villas - La Gustamardu?)

 

Actuó anoche el grupo artístico finlandés (22.11.73?)

La Embajada Artistica de Finlandia actuó anoche en el auditorium Iván Hidalgo Funes para los estudiantes del
Preuniversitario de esta ciudad, donde se logró una identificación entre el público y los finlandeses, independientemente de la barrera del idioma.

Los músicos nórdicos están compuestos prr el trio Ika, Ripa y Liisa, con interpreta-ciones de canciones que tienen como base melódica toda la extensión poética nacional, de gran tradición oral, en el pueblo finlandés; el Fenómeno Doppler, integrado por seis jóvenes intérpretes de la música pop, jazz y folklórica, tanto finlandesa como internacional.

Arja Saijonmaa, compositora e intéprete cuenta en su repertorio  con un ciclo de canciones que tratan sobre la realidad y nacimiento de la América del Sur, entre la que se puede destacar MANUEL, nombre que ella le da al hombre nuevo, y ALLENDE, dedicada al pueblo chileno.

Esta embajada artistica, que participó en el X Festival de la Juventud y los Estudiantes, ha actuado en varios
teatros de La Habana y en la ciudad de Santa Clara, y es el primer grupo finlandés que visita a Cuba, con la que abre las puertas al conocimiento de nuevos artistas.

Esta noche, a las nueve, el público camagüeyano podrá disfrutar la interpretación de los artistas finlandeses en el teatro Principal, de esta ciudad, y mañana domingo en la Pista Negra, en Ciego de Avila.

Rita Lozada
Foto: Orlando Durán

(Kuva: El Fenómeno Doppler para interpretar su folklore utiliza instrumentos como la guitarra española, la flauta y la organeta.)

- Hotelli Caprin kortti päättyy 29.11.73

- Paluu Berliiniin 30.11. klo 02 & Hkiin 1.12. klo 12

 

7.12.73 pe         Ilta-Sanomat - Kevyesti: Miehet maailman turuilla.

Taas kuuluu maailmalta. Ei ehkä niinkään kummia, mutta mielenkiintoista kuitenkin. Dopplerin Ilmiö käväisi parin viikon matkalla Kuubassa suomalaisen kulttuuri-valtuuskunnan mukana. Bändin kitaristi Ilja Saastamoinen luonnehti matkaa ikimuistettavaksi...

Kotoiset kulttuurilähettiläät saapuivat Kuubasta viikonvaihteessa. Matkaa kesti parisen viikkoa ja ohjelmaa oli kuulemma enemmän kuin tarpeeksi. Väsymys ei sakkia kuitenkaan haitannut.

- Merkittävä asia koko matkassa oli stressin puute Siellä ei vouhoteta eikä kiirehditä turhaan. Silti koko ajan tehdään työtä ja saadaan aikaan. Suurimman ansion Ilja Saastamoinen antaa järjestelmälle, joka ei pakota ihmisiä stressiin.

Oppitunteja

Musiikillisesti matka oli Iljan mukaan myös merkittävä. Kuuban musiikkia löytyy häneltä omina äänityksinä yli kolmetoista tuntia. Kasettimagnetofoni oli mukana kaikkialla.

- Erittäin merkittäviä äänityksiä ovat nähdäkseni muutamien conga- ja bongorumpalien oppitunnit lattarisoitosta.

Kaiken kaikkiaan nuo rytmihommat sujuvat Iljan mukaan kuubalaisilta merkittävän luontevasti, kuten tietysti odottaa saattoi.

- Parhaita olivat juuri nuo conga-, tumba- ja bongorumpalit. Mutta myös trumpetistit ja basistit osoittautuivat äärettömän taitaviksi. Muusikoiden keskitaso on aivan fantastinen. Huomaa, että asiat ovat olleet selviä lapsesta saakka.

Dopplerin Ilmiöllä oli oma konsertti Havannassa. Vastaanotto oli mukava. Paikalliset muusikot tuntuivat Iljan mukaan olevan kovasti innostuneita. Vastaavia kokemuksia saatiin myös Arja Saijonmaan sekä Ykän, Ripan ja Liisan konserteista.

Vastaanotto mukava

Dopplerin ilmiöllä oli oma konsertti Havannassa. Vastaanotto oli mukava. Paikalliset muusikot tuntuivat Iljan mukaan olevan kovasti innostuneita. Vastaavia kokemuksia saatiin myös Arja Saijonmaan sekä Ykän, Ripan ja Liisan konserteista.

- Oman konserttimme jälkeen jammailimme Johnny's Dream -nimisessä kerhossa paikallisten soittajien kanssa [Paqito Rivera jne.]. Se oli tietysti myös vaikuttava kokemus.

Pop- ja jazzmusiikkia kuulee Kuubassa paljon. Bändien esikuvina tuntuvat olevan yleensä B&S&T:n ja Chicagon kaltaisten amerikkalaiskollegojen hommat.

- Itse asiassa joskus tuntui kuitenkin siltä, että vuorovaikutuksen pitäisi kulkea päinvastaiseen suuntaan. Soul-hommat ja sen sellaiset sujuvat sikäläisiltä yhtyeiltä paljon paremmin.

11.1.1974 pe         Kuuban lähetystön kutsu Kuuban vallankumouksen vuosijuhlaan.

30.10 74 ke Kansan Uutiset - Ilpo Saunio:
Omara Portuondo ja Martin Rojas: Aina on heinäkuun 26. päivä

Suomalainen konserttiyleisö, joka täytti Lilla Teaternin kahdesti ääriään myöten, koki elämänsä yllätyksen kuubalaisten vieraitten Omara Portuondon ja Martin Rojasin esiintyessä lavalla, johon näillä pohjoisilla leveysasteilla ei juuri ole totuttu. Kysymys ei ole vain siitä, että kerrankin nähdään laulaja, joka on lavalla häpeämättömän iloinen ja seksikäs ja kysyy tanssittuaan muutaman bolero-askelen: "mitäs piditte näkemästänne liikkeestä". Omara Portuondo, Kuuban tämän hetken paras laulajatar, ei ole pelkkä valloittava lavaesiintyjä ja läntisen viihdemaailman kuuluisuudet kirkkaasti hakkaava ääni-ilmiö. Hän on samalla muusikko, luova taiteilijatar, jonka rinnalla tavallisilla viihteen papittarilla ei ole sanaa sanomista.

KUUBASSA ei ole mahdollista erottaa jyrkästi toisistaan sellaisia musiikin alueita kuin taidemusiikki, viihdemusiikki, kansanmusiikki, poliittinen musiikki. Myös Omara Portuondon esiintyessä keinotekoiset rajat
häviävät, ja kuultu musiikki on yhdellä kertaa kansanperinnettä, viihdettä ja uutta luovaa taidetta. Ennen kaikkea se sisältää aina sanoman. Sanoma on välillä painottuneesti musiikillinen, välillä vakavankin poliittinen puheenvuoro, useimmiten molempia yhtä paljon ja yhtä vaikuttavasti. Siirtymät kansantanssista Kuuban uuden laululiikkeen  vallan-kumoukselle tai Chilen solidaarisuudelle omistettuihin teoksiin tapahtuivat luontevasti ja kuin huomaamatta, Vallankumous on iloinen asia, Kuubassa ovat ihmiset iloisia, tähdensi Portuondo yleisölleen, ja yleisö, josta eräät olivat tämän asian itse Kuubassa kokeneet, saattoi helpostikin laulajattaren sanat uskoa.

ON ÄÄRIMMÄISEN VAIKEA tarkasti määritellä, mitä on Omara Portuondon ja Martin Rojasin esittämä musiikki. Periaatteessa se pohjautuu ns. hispano-kuubalaiseen kansanmusiikkiin: Espanjasta siirtomaa-aikana Kuubaan kulkeutuneeseen, pääasiassa kitarasäesteiseen kansanmusiikkiin ja salonki-musiikkiin, joka on Uudella mantereella lähtenyt kehittymään omia teitään. Sekä rytmisesti että melodisesti espanjalaiseen musiikkiin antoivat lisiään Afrikasta peräisin olevat musiikkityylit; lisäksi vaikutteita on viime aikoina tullut myös varsinaisesta afro-amerikkalaisesta musiikista.

Viimeksi mainitun seikan saattoi hyvin havaita esimerkiksi Martin Rojasin kitaran käsittelystä: Kuuban uuden laululiikkeen jäsenenä hän käyttää mielellään jazzista ja popmusiikista peräisin olevaa melko monimutkaista soinnutusta.

HUOMIOTA HERÄTTÄVIN piirre Portuondon ja Rojasin esiintymisessä on musiikin täydellisesti omaperäinen, usein selvästi tilanteen improvisoima luonne. Samaa kappaletta ei koskaan kuulla täsmälleen samanlaisena, ja jokaisen sävellyksen, olipa se sitten kansanmusiikkia tai uusi poliittinen laulu, Portuondo ja Rojas esittävät niin uudesti luotuna, että olisi melkeinpä parempi puhua heidän omista sävellyksistään.

Hienoin esimerkki tästä täydellisestä uudesti luomisesta ja tulkitsijan vapaudesta oli Violeta Parran viimeisen sävellyksen, Gracias a la vida, esitys, jossa lähtökohtana oli melkeinpä vain yksi ainoa alkuperäisen melodian intervalli. Kaiken muun Omara Portuondo loi täysin omalla tavallaan, ja Martin Rojasin säestys puolestaan toi esiin asioita, jotka jättivät ammattimuusikon suu auki hämmästelemään. Tällainen uudesti luova ote on mahdollistavain ani harvoille; oikeastaan se ei saisi olla sallittuakaan Portuondoa ja Rojasia vähäisemmille tekijöille.

EDELLÄ ON KOROSTUNUT laulajattaren asema kuulluissa konserteissa. On huomautettava, että kitaristi Martin Rojas ei suinkaan ole tässä tapauksessa mikään säestäjä tai siihen verrattavakaan. Rojas ja Portuondo luovat musiikkinsa tasa-veroisina partnereina, ja tulos on kamarimusiikkia sanan parhaassa merkityksessä. Kitaratekniikaltaan Rojas yltää samalle tasolle kuin mitkä tahansa läntisen viihdemaailman huippukitaristit, esim. Stefan Grossman tai John Fahey, mutta musiikillisessa mielessä hän on paljon syvällisempi ja luovempi. Yleisö arvosti tätä antamalla illan voimakkaimmat suosionosoitukset Rojasin sävellykselle Siempre es veintiseis, Aina on heinäkuun 26. päivä, joka kertoo Moncadan hyökkäyksestä sekä vallankumouksen saavutuksista.

ILLAN OHJELMISTOON sisältyi Rojasin omien teosten lisäksi sävellyksiä hänen tovereittensa kynästä Kuuban uudessa laululiikkeessä, mm. kaksi Silvio Rodriguezin kappaletta. Näitä täydensi Kuuban poliittisen musiikin kunniavanhuksen Carlos Pueblan tunnettu Che Guevaraa käsittelevä Hasta siempre. Muu ohjelmisto oli lähempänä varsinaista kansantyyliä. Tony Tañon aikanaan Chilen fasistikaappaus-uhkaa vastaan sanoittama La Batea, alkuperältään kuubalainen laulu, kuultiin kabareemaisena mestaritulkintana. Miguel Matamorosin kahdessa bolerorytmisessä kappaleessa - toisena niistä kuuluisa Lagrimas negras - Omara Portuondo sai tilaisuuden osoittaa liikunnallisia kykyjään; hänhän oli tanssija ennen laulajattareksi ryhtymistään.

Tuntemattoman tekijän guajira-laulussa (guajirat olivat köyhiä valkoisia maanviljelijöitä) Portuondo näytteli noita arvokkaan tuntuisia espanjalais-peräisiä vanhoja tanssiaskelia. Oriente-maakunnasta kotoisin olevan säveltäjän Sindo Garayn La Bayamesa puolestaan edusti tyypillistä 1800-luvun salonkiduettoa (joskin hieman epäonnistuen). Mukana olivat luonnollisesti myös Ernesto Lecuonan Siboney sekä tunnetut Cancion con todos ja Guantanamera. Yleisön ihastuksella ei tämän jälkeen ollutkaan enää rajoja.

ILPO SAUNIO

> Ks. myös UUSI LAULU 4/75 - Kuuban erikoisnumero

- Festival de arte popular Cubano (Consejo Nacional de Cultura)
Teatro "Amadeo Roldán" - noviembre / 1973

- Ilpo Saunio (?): Kuuban musiikki (7 liuskan moniste)