KANTELE I
KANTELE- ja KIELISOITINSANUEITA I
(Kantele IA Latinaan saakka)
LPR -lyhennys tarkoittaa lisensiaatintyötäni Laulu-puu-rumpu 1998.
- Hattupäinen lpkoltan k on korvattu yhdistelmällä -kj-. Hattup. z/з = ž.
- Kaariviiva e:n yhteydessä on korvattu virolaisella õ:lla (tai ə:llä jos on muistettu).
- "Kolmosen" näköistä e:tä en ole osannut korvata muuten kuin ə/ε:llä.
- On huomattava, että ŋ-kirjaimella on kieliyhteyksistä riippuen joko ng-tyyppinen (FU) tai i/(e)i -sisältöinen merkitys (kuten kreikassa).
- Pisteet, "hatut (nuolet)" ja viivat sanojen ylä- ja alapuolella on jätetty pois.
- Erilaiset heittomerkit on korvattu yhdellä ainoalla (sanan lopussa = -j-liudennus).
- Pitkät vokaalit on yleensä merkitty kaksoispisteellä tai viivalla.
- Kirjainten k, p ja t vaihtelu g-b-d:n kanssa on osa laajempaa vaihteluryhmää.
- Joskus on tuotu esille lisäksi r/l-, t/l-, g/j-, g/h-, l/j ja b/v-, š/h -vaihteluja, jotka on kielitieteessä rajoitettu koskemaan vain tiettyjä kielipareja ilman yleistä pätevyyttä.
7.7.2014 Tapani yhdistellä sanoja pelkkiin assosiaatio-yhdistelmiin nojautuen perustuu oikeastaan yhteen asiaan: Ihmisten geenistö osoittaa yhä uusia yllätyksiä pitkäaikaisesta ja monipuolisesta yhteydenpidosta yllättävienkin väestönosien ja kansojen välillä.
Kielentutkimus puolestaan on sulkeutunut sisälle linnaan, jonka muureina ovat kielitieteeseen - erityisesti kielioppiin -perustuvat jaottelut esim. germaanisten, romaanisten slaavilaisten ja suomalaisugrilaisten kieliryhmien välillä - ikään kuin vuorovaikutus näiden välillä olisi puuttunut, vaikka geenistö osoittaa aivan jotain muuta. Erilaiset kielenvaihtoteoriat (Wiik) ovat esimerkkejä kiinteiden kieliryhmäkäsitysten väistämättömästä romuttumisesta elävän elämän markkinoilla. Kielisukulaisuuden tulee siis olla yhtä sekavaa kuin geenienkin osoittaman sukulaisuuden. Kun nuo linjat lähestyvät toisiaan, alamme saada todellisemman kuvan omasta menneisyydestämme. Alamme myös ymmärtää mother tongue -mallin mahdollisuuden kuvata globaalista kielisukulaisuutta kaikkien puhuttujen kielten varhaisena vaiheena.
1.7.2014:
1) - Tässä esitetty sanasto ei missään nimessä osoita kielitieteellisesti mitään. Se on sanaluettelo nähtynä/kuultuna/kuviteltuna sellaisen ihmisen silmin/korvin/ajatuksin, joka ei tiedä mitään kielentutkijoiden aivoituksista ja kymmenistä käskyistä. Se on yritys kokea kieli siten kuin se on koettu oppimattomien ihmisten korvin useita vuosituhansia ennen kuin meidän Übermensch-erottelu muista alkoi (eikä suinkaan päättynyt vielä Hitleriin).
2) Sanaluettelossa on lähdetty osin liikkeelle erottelemalla kirjainyhdistelmät kant- (song) ja tel (Zahl) eri ryhmiksi, koska ne ovat potentiaalisia erillisiä merkityksen rakentajia.
3) Lähtökohtana on tutkia samankaltaisuuksia kahta tietä:
a) tutkia samoilta ulkoisesti näyttäviä sanoja, joilla on sama/eri merkitys
b) tutkia samoja merkityksiä sisältäviä ulkoasultaan erilaisia sanoja.
Tämä näkökulma on johtanut siihen, että kanteleen lisäksi tässä on tutkailtu lähes kaikkia itäeurooppalaisia soitinsanueita (erityisesti gusli/grez/gudok), jotka saattavat liittyä kanteleen ulkoiseen etymologiaan tai merkitykseen.
Em. lähtökohdista käsin joidenkin sanojen käsittely on jäänyt karkeasti puolitiehen, mutta yritän täydentää sanastoja ajan kanssa, kun alan käsittelemään soittaa/mängida/play (spielen)/tocar/igratj -sanojen etymologioita erillisissä kirjoitelmissa, joissa ääni-sanueet ovat itseoikeutetusti avainasemassa.
Se, mitä olen ymmärtävinäni näistä kokoelmista on, että ääneen liittyvät sanat liittyvät lintu- (ym. eläin-)nimityksiin (hanhi, joutsen; vuohi, lehmä) sekä kurkkutorvien kautta suonilankoihin, jotka muuttuvat vähitellen soittimien kieliksi. Ja kieli muuttuu ihmisen kieleksi (unk. nyelv) ja nielun kautta sanoiksi, joista musiikki saa lisäpotkua.
Toinen seikka joka hyppii silmille on, että soittamista kuvaavat sanat ovat samalla soidinmenosanastoa. Tämä päätelmä on TULOS sanakeräyksestä, ei ennalta päätetty näkökulma. Se oli itselleni täydellinen yllätys-oivallus, kun 90-luvulla joiku-sanan taustaa etsiessäni törmäsin ensin liivin jaig 'kiima/horkkatauti', unkarin jajgat 'voivottaa' (mansi oigam 'huutaa' & jegyes ’kihlattu' -sanoihin ja sittemmin itäugrilaisten tanssi (hanti jak, mansi jeuquam, jekw ’tanssi’; liett: eiga 'käynti, kulku'; komi: jektini, udm. ektini 'tanzen' / vaimo (mansi egu, ekwä Weib, Frau & jeüküä 'verheiratet') -sanoihin. Vrt. saks. Balz 'kiima, soidin' ~ Walzer 'valssi').
Eräs haara on soidinmenojen liittyminen kuumenemiseen: Saksan singen 'laulaa' on lähellä sengen 'paahtaa' -sanaa. Italian calore, caldo = 'heat, rut; kiima', slovakian hratj 'spielen'; hriech 'Sünde'; hriatj 'wärmen' ja vaikkapa lopuksi Engl. love ~ komin lov 'löyly' ja unkarin lélek, joka taas on lähellä F. liekki-sanaa.
MdE san ’suoni, jänne’ (est. soon Ader, Sehne) > ks. Kantele I:n suonikielisanueet
>? E. son ’poika’; sun 'aurinko'; S. Gesang 'laulu' = R. sång
'Juoksullaan' olo on jo lähellä joen (tai veren) juoksua (lpN čahci ’vesi’; čahca ’kulkutie',ven. tetšenie ’virtaus’; tetška 'kiima') tai yleensä vaeltamista (est. sõit ~ F. soidin tai S. Ton, engl. tone 'sävel' ~ kamass. tōńi 'kulkea, vaeltaa').
'Kaksoisuus' taas liittyy 'paritteluun', ráhkistit/rahkat -rakkaus greh-räähkä-syntiin jne.
Vaati useita vuosia, että uskalsin edes kosketella saamen joiku- liivin jaig-, latinan joculus-, englannin joke-, saksan Jagd- ja venäjän jagoda -sanojen yhdistämistä yhdeksi kokonaisuudeksi, jota myöhemmin aloin nimittää alkukuvaksi. Se on näkymä eri merkityksistä, jotka yhdessä kiertävät kuin kissa kuumaa puuroa: paljastamatta kohteen keskustaa kenellekään tarkkailijalle ei kuitenkaan jää epäselväksi, mistä on kysymys.
Tämän ratkaisumallin olin löytänyt pohtiessani samanaikaisesti jumala -sanueen mahdollista syntyä. Siinä jouduin liittämään yhteen rusina-hedelmän (ven. izjum & unk. gyümölcs), valosokeuden (hepr. jom &arab. jum/amo) ja gemini-kaksoisuuden (Liivi: LtDn.Po. jumal ’Zwillinge bei Menschen und Tieren’ & ’zwei zusammen-gewachsene Früchte’ ja lpN juomek, jumiš ’tvilling; geminus’ jne.) tajutakseni, että vain universaali, kirkkaudessaan sokeaksi tekevä sidesilmäinen Amor/Jum -rakkaus voi olla elämän ylläpitäjä. [Vienan Karjalan "pirun sokea veli - nimeltään Jumi, joka asuu metsässä ja ampuu aina umpimähkään milloin ihmisiä milloin elukoita" - Krohn 1917]
Siis hyvä lukija: Lue näitä kokoelmia asiatiedon sijasta runoutena, koska olen elättänyt itseni läpi elämäni taiteilijana. Runoilijan tehtävänä on tarjota aineksia vastaanottajan oman luovuuden heräämiseksi, jolloin savolaisena totean, että vastuu siirtyy minulta "lukija/kuulijalle". Juuri sen vuoksi en ole välittänyt viimeistellä näitä tekstejä idioottivarmaan tieteelliseen muotoon, mikä irrottaisi ne todellisuudesta. On myönnettävä, että olen ollut "yksisilmäinen" sanojen keräämisessä, koska jo tuo sanojen valinta on kannanotto tietynlaisten näkökulmien korostamiseksi. En halua kuitenkaan syöttää mielipiteitäni salaa lukijalle, vaan jätän mahdollisimman suuren vapauden yrittää ymmärtää tätä kokonaisuutta tai pitää tätä kaiken kaikkiaan suurena puppuna. Koska tämä ei vaadi paperia tallennettavakseen vaan ainoastaan bittejä jossain pilvessä sijaitsevina, en pidä itseäni kovin suurena henkisenä saastuttajana nimestäni huolimatta. Fyysisesti sellainen kyllä olen ollut poltettuani puoli vuosisataa tupakkaa, pitääkseni suuni kiinni joutavista maailmanparannuspuheista edes nikotiinin henkeenvedon ja ulospuhaltamisen ajan.
Minulle ei ole mitään väliä, uskooko joku tätä, mitä kirjoitan, koska olen vain tehnyt oman osuuteni taide-talkoista. Voin vain omalla toiminnallani edesauttaa maailman muuttumista siihen suuntaan, johon uskon sen joka tapauksessa menevän. Tekisin omantuntoni kannalta väärin, jos jarruttaisin tuota kulkua pitämällä elämäni aikana syntyneet ajatukseni omana tietonani - riippumatta siitä, että itse uskon niiden olevan eräs mahdollinen ulospääsytie siitä henkisestä umpikujasta, johon länsimainen maailmankatsomus on meidät pikku hiljaa johdattanut. Näen, että länsimaisen kirkon toiminta umpikujasta pääsemiseksi on ollut vain väliaikaisratkaisu, niin kuin aspiriini on kuolemansairaalle. Jos kirkko on epäonnistunut tehtävässään, on syytä uskoa, että juuri ne perusteet, jotka nyt meistä ovat kaikkein tukevimpia, ovat juuri niitä, joista muutoksen on löydyttävä, jos mieli löytää jokin uusi malli ajattelullemme.
Yhtenä vaihtoehtona on tämänkin dokumentin piilosanoma: Soidinmenojen rakkaus on täsmälleen yhtä arvokasta kuin lukuisten filosofioiden lanseeraama "henkinen" rakkaus jotenkin fyysistä rakkautta "korkeampana" asteena. Tunnen seisovani jyrkänteen reunalla, jossa allani aukenee valtameri, joka kuiskii: jos hyppäät tähän, huomaat, että kielissämme ei ole mitään muuta kuin soidinmenosanastoa, jotka vain ovat kokeneet Baabelin sekasotkuprosessin niin, ettemme enää huomaa 1-0 -sukupuolisymboliikkaa kaikessa mitä puhumme tai teemme. Se siitä. Myöhemmin asiasta lisää... koska nyt ollaan jo menossa runouden puolelle... Vai oltiinko siellä jo?
JOHDANTO SOPIVAAN TUNNELMAAN:
4.3.97 - Olen ratkaissut Sammon, kanteleen, suuren hauen ja Väinämöisen soiton arvoitukset. Pohjana on "kirjokansi" ja Kantele - luu - hal - sal(a/o)-gal-val-dal (tale 'laakso')- valley - jal(ka) - kal - lavl - mal(e) - nal(ja) - pal(lem) - ral - val (suuri valo!)
16.1.98 - "Maasta sinä olet syntynyt" > Hand ~ Eva ~ sand (hiekka-uni) ~ s-candal ~ candle ~ kantele ~ gondol ~ konnt-elo ~ kuuntelu
20.1.98 - Sananlasku kanteleesta:
Mettässä on syntynyt, Korvessa on kasvanut, Seinällä seisoo, Polvella laulaa.
5.11.08 - Noin kaksi viikkoa sanojen avautumista tavalla, jollaista en ole kokenut elämässäni ennen. Eilen (4.11.08) yritin (tuloksetta) avata keskustelun ko. aiheesta Kaustisen kantele-symposiumissa pitämällä esitelmän kannel/kantele-gusli-krez-canun -sanojen etymologista ja niiden perusteista.
Keitele, Saunaniemi 02.11.2008 aamulla klo 08:07-08 - maa kuurassa.
& 2.12.2008 Mesikämmenen yläkerrassa sadesumun keskellä.
Kolme sanaa (Antero Vipuselta Väinämöiselle):
Kantele = (3x) sana-vene ~ Unkari: csonak 'vene, pursi'
Kannel + gusli + krež = ('sama' = 'kuin') csonak - canoe/canun,
joka cantar-kantelee kuin gander & gondor = jöndol-gondol, kuin katinkontti
- siis kanootti - god-juka -puusta rakennettu - joka ammuu ja lentää kuin ammus!
Kuss' lie? V: Cruising yonder! Son vuäinn: chris-tele-putkella grežtillisiä ihmisiä [ven. greh 'synti']. Kai muistat, kannel-la kun fregattilintu - seuraa regattaa pyydystääkseen musizierande -laulavia and-mouse-hiiriä (tai mand-hause-riihiä) so. ant-hero-viper/weiber-muusia.
- Lensi iät, lensi lännet etsien Venet-sijoa... Vesilintu on itse VE:N-EZIJÄ. Sen ilmainen satama on vesi, kun veneen heaven-satama on måla-maa eli mua-ilima. Siellä se maalataan - ei malo-huonosti (so. male-valentine) vaan niin, että sen pinta hohtaa E-mail-ilta. Tähän luottamustyöhön kelpaa vain male-sukuun kuuluva Mahler joka osaa viheltää työaikana G. Miller'in Kuutamoserenadia - myös yö-työssä ollessan. Koska hän tuolloin on kuutamourakoitsija, on hänen taksansa money-light -kuunvaloa. Light money. Hänellä on jalassaan 'lyhtykengät' so. Licht-monous.
Canoe on siis kolmen sanan kanun-sanue - kanteleen tekemiseksi.
Kun on kantele, niin sillä soitetaan sõidu-vene (v)esille... Soitto kantaa (sekä äänen että soittajan) meren yli, kantautuu yli meren ja lopulta santautuu rantahietikolle (rantautuu santahietikolle?).
- Sing Sing -vankilan asukkaana oleva muusikko sai luvan perustaa vangeista koostuvan Sing Out -lauluryhmän, joka sai harjoitella omissa oloissaan laulaen "In the channel in the moonlight" -evergreeniä..
KANTELE - ETYMOLOGISIA ASPEKTEJA JA VIHJEITÄ
- Vaka vanha Väinämöinen - kävi kanteloisehensa - alkoi soittoasomasti.
Pani pitkähän unehen, viikommaksi nukkumahan koko Pohjolan perehen.
Kantele Net (Kari Dahlblom, Kanteleliitto)
Erikielisillä nimillään Itämeren psalttereihin kuuluvat suomalainen ja karjalainen kantele, vepsäläinen kandel l. stribunik, vatjalainen, inkeriläinen ja virolainen kannel, liiviläinen kandla, latvialainen kokle l. kokles, liettualainen kanklės ja venäläinen гусли крыловидные, г. звончатые (siipimäinen eli helisevä kantele). Suomen kielellä kaikki nämä soittimet ovat kanteleita. Samalla perusteella sanomme kitara emmekä guitar, gitara tms.
Volgan alueen kanteleet
Kaikkien Volgan alueiden kanteleiden soittaminen tapahtuu suomalaisen kanteleen tapaan sormilla näppäillen lyhyet kielet soittajaa lähinnä. Volgan alueen soittimilla on omat nimensä ja historiansa eri kansoilla. Kanteleita ovat mm. vuori-marien kärš, niitty-marien kysle, udmurtien krjez tai kurez, čuvašien kjosle, Kozmodemjanskin čuvašien kjusle, Belebejevskin čuvašien kysle sekä tataarien guslja, keslja tai göslja…
Wikipedia: …The origins of this instrument go back to before the time of Christ, and to the civilisations of Anatolia, Mesopotamia and Egypt. …the Arabic word 'kanun' comes from the Greek word 'kanon.' The term 'kanon' means law, administration, rule, regulation etc…
[Ks. myös 'Soidinmusiikki XIV:34) sono...]
Johan Adolf Lindström: On den Keltisk-Germaniska, Tavastehus, Euren 1859
kantele 'harpa', Gæl. cannteil= Lat. cantilena 'vanha laulu'
< Kelt. kan 'sjunga', Esp: gana 'hunger, desire; appetite'; 'sång' (?)
~ Lat. cano, canto 'sjunga' ~ Pers. khanden id.
~ Fn(?). gan 'incantatio', kani 'trollkarl'
~ Finnarnes kantele var ett sång- och trollinstrument.
...Hos Kelterne dyrkades virgines Ganna et Beleda, kända för sina trollsång
William Angervo: Kalevalaisten esi-isiemme usko, Mystica 1939
s.242 Koivuisen kanteleen laadinta oli vaivan ja murheen takana. ..."Soitto on suruista tehty, murehista muovaeltu". Luonto oli joutunut ihmiskunna itsekkyyden raiskaamaksi. Se itki, ja vaikeroiva oli koivukin, josta oli kyhättävä uuden kanteleen emäpuu...
s.246 Saavuttuaan meren rantaan otti hän (Väinämöinen) kerran vielä kanteleen sormeiltavakseen... loihtiakseen itselleen vaskisen purren, millä purjehtia meren yli...
Elias Lönnqvist: Suomenkieli kaikkien kultturikielten avaimena II osa,Hki 1945.
Suom. - keltt. s. 135 > [IS-huom! Kantele -sanan tiedot ovat suora lainaus J.A. Lindströmiltä 1859, vaikka häntä ei kai ollut mainittu lainkaan.]
kantele (harpa), gael. cannteil = lat. cantilena av Kelt. kan (sjunga),
Sp. gana (sång), lat. can(t)o (sjunga)...(?)
Y.H. Toivonen: Sanat puhuvat, WSOY, 1944 & Veijo Meri: Sanojen synty 1982
kantele = Liett. kañkles = Latv. kuõkle > Ven. gusli < gosli < gandtli
> Lat. canere = M.Iir. canim = laulaa < Indo-Eur. cant = kan = laulaa
> Liett. gaidys = kukko > Kr. kanakhe = sävel, sointu
> M.Int. kankani = koriste jossa on kiliseviä kelloja
I. Tõnuristi: Kannel Vepsamaast Setumaani
Soome.ugri rahvaste muusikapärandist, toim I. Rüütel, Kirjastus "Eesti Raamat", Tallinn 1977
s.153 ...slaavi keeltes oli siis olemas sõna gusli ükskõik millise keelpilli nimetusena (algslaavi *gonsl - pillikeel, *gosli - 'pillikeeled')... lääne- ja lõunaslaavlased nimetavad sama sõnaga poogenpille. s.t. gusliks nimetatakse erinevaid muusikariistu. ühist nende pillide vahel oli vaid nii palju, et kõik olid keelpillid.
Timo Leisiö: Alussa oli laulu 2006 (toim. Kukkurainen - Kurkela - H. Leisiö)
s.140 Kantaslaaveilla oli ollut kielisoittimena gusli, ...sanan *goslj 'kieli' monikko. (Eino Nieminen: "Finnisch Kantele und die damit verbundenen Namen baltischer Musikinstrumente", Studia Fennica X2, Helsinki 1963)
s.149 Eino Nieminen: kantabaltin sanalla *kan-t-la (> kan-t-lis > kankles) ja kantaslaavin sanalla *ga-d-sla (*ga-d-sli > gusli ~ gusle) oli alkumerkityksenä 'kielet'... ...eteläslaaveilla sana siirtyi merkitsemään runolaulajien jousella soittamaa uutuutta, fiideliä nimeltään gusle.
RYHMITTELY:
I:
1A) KANTELE ~ KANNEL
II:
1B) SOI-SONG
2) TELL-ZAHL
3A) GOLOS-GOOSE-GUSLI ~ CALL-KAISLA-KEL-KUULLA:
3B) SKRIPKA
III:
4) KRES/GREZ
5) KEMAN-KOMUZ-KOBUZ
6) DOMRA-TRUBA-TAMBUR-DRUM-SHUMMER
7A) GAD-GUD(OK)
7B) GUR/HUR
IV:
7C) WHISTLE / PISTOL / FIDDLE / FLUTE
7D) CHATHAN
7E) PSALM
7F) SIR-HARFE ym.
1A) KANTELE ~ KANNEL
Suomi:
kannus ’kannustaa’ = iskeä, painaa kannuksilla, yllyttää
kannus ’lappalaisten noitarumpu'; Vienan loitsussa: ’satakannus’ = noita;
lp. Lönnrot: kontakka = lappalaisten rumpu
- Yksi yleisesti huomioitu sanayhteys soittimien välillä on se, että noaidin rumpua kutsutaan nimellä ‘kannus’, joka on hyvin lähellä ‘kannelta’. Sanoille on ehdotettu yhteistä alkumuotoa *komta (kansi). Kantele tunnetaan esimerkiksi Baltiasta ja Virosta. Anna-Leena Siikala onkin ehdottanut, että kantele olisi kehittynyt balttilais-suomalaisen rumpuperinteen jatkona.
(Kantele ja noitarumpu - Kirjoittanut Alho / Kesäkuu 21, 2009)
kansi (kante-); karj. kañži (kande-) iso ’rove’ (kanna kannella tupahan)
~ aun. kanzi; vatj. kāsi; vir. kaas; liiv. kōńtš, kāńtš = kansi
> lpT kiõmte = selkämä; koamtalas (Kld. koamplõs);
> mordE kundo; M kunda = kansi; syrj. kud-kid = (kopan, tuohisen) kansi
kanta ’kannas’, ’kannikka’, kantapää (kannus); ’tyvi, juuri, pohja' jne.;
~ ve vi kand ’kantapää’ = li kūonda ~ Ims. > lpN gad'do id.
~ lyyd. kand = (värttinän paksumpi) alapää; kasvin umppu, nuppu
~ karj. kanda = sukuperä, suku >? LpKld konnt moainnas (muinaistaru)
~ ob.ugr. kanta ’aitan jalka’ ~ WogL. kēnt, P χānta 'aitan jalka'
= OstjI kant, E χont 'pylväällä seisova metsäaitan jalkaristikko'
~ Lat. gentilis 'kantaheimo' >? kannel-kantele (f., est.); kansa ~ cancion
< gens 'Geschlecht, Stamm; Völkerschaft, Menge'
~ It. canto- 'laulaa'; cantare ~ Unk. szánt = kyntää
>? esp. santeria 'pyhä paikka'
kantaa ~ ink. kantā 'kantaa; olla raskaana'; kannattā 'kestää painoa'
~ vi kanda 'kantaa; kannattaa; tuottaa (hedelmää); olla raskaana'
~ li kandə 'kantaa, kestää, sietää; munia'; kāndam 'kantamus, taakka'
~ lp guod'det (mm.) 'kantaa, kannattaa; kärsiä, sietää;
= vetää (virta); poikia, munia; kannella'
~ mdE kandoms 'kantaa, tuoda' = Tšer. kandem, vog. kunt-, ostj. kantəm-
~ smjJr χāna- 'kantaa' ~ Kb kunaldi-, M kandi- id.
~ Jn hadda-T kuanda'a, slk kuenda-, Km kun-, kundo-
kantele (kannel, kantelo, vanh. 'harppu') ~ Est. kannel, kandle id.
~ (mm.) lpIn kaddalas 'kantele' ~ P.A. Hakola: indoeur. *kan ’ääni’
kanto ’irtojuurakko, kaatunut puu’ > Ims > ven, syrj konda ’kuivunut puu'
= lpN guddo ’irtojuurakko, kaatunut puu’; md kando, kanda id.
~ WogL. kēnt, P χānta (kanta) 'aitan jalka'
= OstjI kant, E χont (pylväällä seisova metsäaitan jalkaristikko)
kona, hora, sköka = härskyä = fräsa; (Lönnrot) > kiima = saks. Brunst
kone 'laite, koje; taikakalu, -temppu; juoni'; konepuu 'kalupuu'
~ konehtia 'noitua, taikoa'; konelehtia 'ilveillä'; ka: koneh 'taika; koje'
~ konehtie 'taikoa, loitsia'; au: kona 'leikki, tanssi; peli(jakso)'
~ Viro: kõne 'puhe'; kõnel(e)da 'puhua, puhella' (~ *koneš) ~ ? Gans
Karjala: kanteleh 'kantele'
Lyydi: kandaлeh (kandeleh) ’kantele (8-kiel. puusoitin):
< pera(t'ši) ja ńok (kapeampi)
> kandлoita ’kahlehtia, panna kahleisiin’ < v. kandaly 'kahleet, raudat'
Vepsä: kandel (kantelet) (stribunik) ’kantele (guśli)’
kandoštab 'kannustaa (kukko kanaa)'; vatjan kannuz;
~ viron kannus ja liivin kāndəks = kannus < suom. ’kanta’ -sana.
Inkeri: (vana)kannel, kandelja, kandлa ’kannel, kantele’
Vatja: Dmitri Tsvetkov: Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto (LSFU 25)
kandeleh 'kantele'; Akkue ule kandeleh seinäl pidiä.
kannoz 1) ’kannus (= Ka kannuz)’ = v. špora,
2) ’ree- v. saanikannas = v. zapjatki
> kannotuz ’rasedus’ = v. beremennostj
~ kannuz id., ’kuke kannus’ = v. bodets
kannõla (kanneл) ’kantele’ = kannõl, kantõlõ = v. ’gusli’
nät sel mehel kanneлa tšēlet pillitteväd niku pajattevad...
= nät sell mehell kannõlaa tšeelet pillitteväd niku pajattõvad
’Vaat, sel mehel kandlekeeled mängiväd nagu kõneleksid (kõnelevad)’
> tämä kannõlõõkaa pillitti ’ta mängis kannelt’
~ kantõlõ (kannel) (Vadja keel)
- I. Tõnuristi: s.154 On ka juhtumeid, kus vadjalased kasutasid vadjakeelses kõnes sõna gusli.
kannõta ’poegida’ = v. rožatj, roditj detënyša (jagnitjsja, > telitjsja)
> kannõttu ’kantu, sünnitatu’ (kannettu)
Liivi: kān (Sal.) [S. kānd] ’Stamm’ (kanto, juuri)
kāndal, kāndla ’Harfe’ (vanhanaik.) ’kantele’; 'liiviläinen sitra'
> kāndəl-kiela ’kanteleenkieli’
> kāndəks ’Sporn’ (kannus); ’Sehne an der Ferse’ >? kantakirja
Viro: kanne’ ’sonnin sukuelin’
> kannel (kandle) 'kannel' > Hijukannel 'jouhikantele, jouhikko'
> kiikkannel '(vatjal.) viulu (= S. Geige)' = Ven. skripka
kont 'luu' ~ soon ’suoni, jänne’
kõne ’puhe’; kõnelda ’puhua, puhella’;
kõnelus ’puhelu, keskustelu, juttelu’;
kõndida ’kävellä; kulkea, astua’
lpN ganda 'poika'
goas'kem 'eagle (kotka)' (Lat. aquila) >? goose, gås
lpIn: kaddalas 'kantele, kannel’ < sm.; LpIn: suá'ŋustiđ ’kosia’
kanda ’poika’ = ka(a)ndâ ’poika’
>? F. kanta-kantava >? Vi kanne ~ Va kannõta ’poegida’ >? F. kontio
lpK: kå'nnel 'akanvirtapaikka, koste'
kannted (kä'nnted) 'kannattaa'(olla kannattavaa)
keńńalajd 'kyyneleitä' (Mikko Korhonen: Kolttalaulujen fonologiaa, SUSA, 1983 s.141)
kjiõllad, (kjiõlõõttad) 'kannella, kieliä'
kuä'cǩǩem ’kotka > Laitinen 143:
- Koadgem(as) põlvésuadj(e), kuatskema(as) põlvasuajje 'kotka pilvisiipi'
lpKola Genetz 129. kāiññel(-viõlaj) ’kainalo’
Turja: kandts(a)’kynsi, kyntynen, kopara’ (sorkka)
kandts-alse ’kynsirako = sorkkaväli’ (poron lampaan)
Franz Äimä: Lappalaisia lainasanoja suomen murteissa SUSA XXV, Hki 1908
s. 37 F, Ka kontakka ’lapparnes trumma’;
Genetz: Lapin kirjat puun-latvašša, puitto kuin šoittu, kannel, millä arvautettih,
minä päivänä meččä šoalista anto...
T. I. Itkonen: Lappalais-suomalaisia sanavertailuja II SUST LVIII, Helsinki 1928 (n:o 15):
lpT. (G.) kiõmte (oa) ’selkämä, kansi'; koamtalas ~ 'kansi'
Vor. kõemt id., T. koamDtaлas ’kansi’, kıəmdεs (g. koamDtazi),
~ Sem. (G.) kūmdes (g. koamtas) ’kannus eli noitarumpu’
= lpN govdes (gobdes), g. govdda (gobda). Luul. kōεptēs id.
~ s. kansi (lock, däck)
> kannus, kannel, kantele, kantelo, kantelvo, kantervo =
’lappskt trollinstrument (i allmännhet)
~ lpT. kiømte, koamtalas ~ s. kansi = mordv. kundo, kunda, tser. komdoš
lp. kobdes, govdes ~ s. kannus... Turjanlapin koamdtлas on s. kantele
(murt. kanteles) sanan tarkka äänteellinen vastine.
> Ks. lisäselvityksiä ss. 28-29. LPR307-308
Komi: konda ’tervainen, kuiva (kelo-) mänty, petäjä’
Udmurt: gondyr 'karhu (kontio)'
MordvaE: kandolaz ’kirst’ ~ kandalat ’(kahle)raudat’ (< ven.)
~ Uno Harva: Mordvalaisten muinaisusko s.29:
kandəlaz-val'ma ’arkun ikkuna’ < s.30 kandəlast ’kuolleen arkku’
~ kundo, kunda = tšer. komdoš 'kansi'
san ’suoni, jänne’ (soon Ader, Sehne) > vajgelj sant ’äänihuulet’
Mari: kandalgáš ’sinertää; sinistyä' > kánde (klóvoj) ’sininen’
kándaš 1) ’kahdeksan’, 2) ’tuoda’
>? kandyrá ’nuora, köysi’ (v. verevka) > kuán ’ilo, riemu’ (v. radostj)
kəńe 'hanf' (Est. kanep ’hamppu’)
kəńelam, kəńəläm ’nousta (ylös)’
kündžəla (kəndzala) ’Flachsknocke' (pellavakimppu) >? kuontalo
< tšuw. kəndžala, kəndžele, kas. kü(n)čälä ~ aruss. kodeli
>? E. candle; F. kantele; kynttilä
sandál ’helakan-, ruusunpunainen’
~ šandal ’leuchter’ (lamppu; lampunjalka) < šam ’Kerze’ (< arab.)
Tšuwass >Tšerem: ~ kas. jan, uig. žan < pers. žān < ai. dhyāna >? khan ’herra’,
komdõ, kondə (komdə) ’Korb, Schachtel’ (rasia, lipas) < kundə, kumət
~ bašk. kumta ~ vrt. wotj. kudi, syrj. kud >? F. komsio, kontio, kontti
Unkari: csont 'Knochen' ~ F. 'luu' >? Est. kont id.
gondol ’ajatella, miettiä; luulla; arvata; muistella’
> gond ’ajatus, huoli’ (Kulonen 1993, 116, 127) LPR308
> gondoz = hoitaa, valvoa; pitää huolta ~ gondolat 'ajatus, idea'
hang ’ääni’; női hang ’naisenääni’
hangszer 'soitin, soittopeli'; hangzik ’soida’ >? kanžel ~ kankles (metat.?)
~ hang + szól 'puhua, sanoa, kertoa; soida'
kan 'koiras, uros' + tülköl 'törähdyttää' > kanásztülök 'Kuhhorn'
kan + csal'pettää; houkutella' > kancsal'kierosilmäinen'
~ kanász (kondás) 'sikopaimen' & ász 'ässä, ykkönen'
kanál 'lusikka; kauha'; kanális 'kanava; viemäri'; kanapé '(lepo)sohva'
~ kanóc '(kynttilän) sydän'; kancsó 'kannu, ruukku, karahvi' >? candle
kantár 'ohjakset, suitset' ~ kanyar’mutka, kurvi’
kündü (~ kende) ’chief-king, sotapäällikkö’ (Marcantonio 2002; s. 26)
(< Tü Khazar) ~ Mong. kündü, Man. kundule- id.
könny(csepp) ’kyynel’ ~ Got. qainōn, OHG weinōn 'to weep, to cry'
~ könnyűvérű ’kevytkenkäinen, irstas’; könnyelmű ’kevytmielinen’
sánta = rampa, ontuva
(fel)szánt = kyntää > szántás ’kyntö’
> esp. santeria-uskonto (joruba) < santeria 'pyhä paikka'
>? F. kanto > santa-hiekka > E. sandman ~ kylvömies!!!
>? ks. szent = pyhä ~ sző 'kutoa' > S. senden = lähettää
zene 'musiikki, soitto; Melodie; Musik' > zenel = soittaa musiikkia
> zeng 'helkkyä, soida (schallen)' >? F. kannel
> zenemü = musiikkiteos ~ szó ’sana’ >? Väinämöinen ~ Vanemuine
~ zongora 'piano' ~ S. Zunge 'kieli' >? Est. ’kõnella’ = ’sanella’ ~ sono
zeng = soinnukkaasti lausua, ylistää ; helkkyä, soida, raikua, kaikua
~ csenget, (csengőt) meghúz (soittaa esim. kelloa)
~ cseng 'kilistä'; (fel-/ki-)csendül, zendül ’soinnahtaa’
> csengés, megcsendülés, zengés, megzendülés ’soinnahdus’
~ saks. singen > song > Gesang
Hanti: kənəita ’hymistä, hyristä, puhua hymisten, laulaa
~ kungəlta ’kuulla’ >? Est: kõnelda 'puhella, puhua'
sanglalty 'zvonitj' (soittaa; soida, kilistä)
> sangləmaty'zvenetj (soida), zvonitj ~ brentšatj (helistää, kilistää)'
Jarkko Niemi: Mansilaiset lauluaineistot...
(Musiikin suunta 2/2004, s.45): nars-juh > Mansien sangkwyltap
Mansi: (Kálmán) kho:ntəli ~ khu:ntəli ~ P kwo:ntli
unk. néz, szemlél, figyel, hallgat / 'schauen, betrachten, horchen, zuhören'
~ m. hall > kho:ntpi (khu:ntamli) 'meghall/erhören' ~? F. kuuntele-
>? kho:ntǝli, kho:ntili, kho:ntigli (honti)
= unk. talál (löytää, arvata), néz (katsoa)/ finden, schauen
sangkwyltap = (Pallas:) Sanneltup, Schangiltop (Leisiö: "soittava")
~ MansiE schongurt (6-kielinen) (Udm: ~ sjuan + gur)
= Ahlqvist: sanqueltap 'die fünfseitige wogulische Harfe'
>? vrt. kannel ~ kankles
sangen 'Glocke' ~ soŋgə ’(karhu)keihäs, rautakärkinen keppi’
Metsäsamojed: kenutam = ich singe (laulan)
Kamass:
kåndǝl'am '(χåndǝγam) matkata, kulkea, ajaa (pois)'
>? Est. sõitma 'matkata' > F. olla juoksullaan; astua
>? F. kantele/kantaa ~ kontio/kontata > Ks. kōnu = karhu
~ konnill'im = kundoγam = (kundol'om) = kantaa
kōl'am 'olla kiimassa' > åskər kōl'a = ori on kiimassa
>? Est. kõlav > R. åska 'ukkonen'
W-Lamut: güön-, ŋüön ’sagen, aussprechen'
haŋ-, hoŋ- ’weinen’ (tung. hoŋ- ~ jak. soŋo- id.); hoŋŋon ’Weinen’
kaŋga-, kaŋŋa-; kaŋgagram ’ich klingle, schelle, mache ertönen’
> kaŋgarran ’es klirrt’ (tung. kaŋgu-); kaŋgalla ’Geklingel’
> kaŋkanna- ’klingeln, klirren, rasseln’ (tung. kaŋa-, kan- ~ jak. xaŋkynā-)
Jukagiiri (W-Lamut): kaŋgarran ’es klirrt’ (tung. kaŋgu-); kaŋgalla ’Geklingel’
Evenki: konalbuvun ’puhelinsoitto; soittokello’
Latvia: kuõkle (kokle) 'kantele' ~ γücli... >? sana~kõne ’puhe'
~ skana ’heli, hääl; kõla’; skandināt = kõlistama;
~ skanradis 'komponist' > skandarbs 'muusikateos'
~ ? Gr. kyklos ’circle’ 'ympyrä, piiri; pyörä, ratas' > E. cycle
> vrt. string-ring
Liettua: kãklas 'kaula, niska; kurkku (gorlo)' = Latv. kakls
kañkles (kanklès) 'kantele, lit. Zither' ~ ai. kankani 'kellokoriste' (Lat. 123)
~ kõneveikti ‘kiruma, sõimama’ >? Est. kõnelda
~ skambinti ’soittaa’ (ring, ringa, läuten); skambesys 'kõla, heli(n)'
I. Tõnuristi: ...Leedu kunklai - Poolast, Novgorodist poogenpille (gesli, gudok)
algslaavi *gandtlī > ven. gúsli
Venäjä: gon 'aju, jooks = Karj. kiimu';
~ bytj v gone = Karj. 'kiimie' (kiimainen, olla kiimassa)
~ gonka 'tagaajamine, kiire askeldus; parvetamine; (pl.) võidusõit'
gondóla 'gondoli'
kandalý 'kahleet, raudat' (~ tsepj 'ketju')
< kandany ~ gantan ~ gajtan < *qaidāni
~ Arab. qaid (qayyad, yuqayyid) "kahleet, raudat"
> Frz. gantelet[gãtle] ’rautahansikas’
< Gr. konta 'Finger' > ganti 'sormikas, käsine'
>? Mari: kandyrá ’nuora, köysi’ (v. verevka) >? guide-sormeilu?
Puola: cyngiel 'liipasin' ~ cyna 'tina'; syn 'poika' > czyn 'teko; työ'
~ gil 'punatulkku; räkä'; działo 'tykki' ~ kieł 'kulma-, torahammas'
Bulgaria: tšanta 'laukku' >? Santa claus (mr. sandman)
~ kõntja (?)'kaikua' ~ kanja 'kutsua'
Kroatia: kazalac ’Sprecher’; kazališni ’Theater-’;
~ ka:ža ’Volksmärchen; Nachricht’
Serbo-Kroatia / Serbia-Romaani: kan ’eye, socket’ > khan ’penis’
kan(dić) ’ear’ >? kanttiini; canto-cantar
kandilo 'Öllämpchen, Öllicht'
khanjarav, dav khan, khanđarav ’I make stinking (smelly)’;
> khan(d)- ’paha haju, stench; polluting’; k(h)ando ’stinking’
khanji (kajni, χanji, khani) ’hen’
kantar 'Balkenwa(a)ge' (puntari)
Nord-etym: A.nord: kantiki 'Gesang' < Lat. canticum
~ anord. kantilena, kantilia id. < Lat. cantilena
Saksa: Gans 'hanhi'; Irish gēis ’swan’
Hand 'käsi' ~ ahd. hant 'Seite'?
< Gr. -konta 'Finger' > ganti 'sormikas'
~ kontá 'vieressä, luona, lähellä'; konteyo 'olla lähellä'; kontós 'lyhyt'
Kahn ’venonen’ (kanep-suonilangoilla ommeltu?) seit 1168 nd. md kane
& ä.dän. kane & Schw. kana 'Boot, Schlitten (der Lappen)'
~ mir. gann 'Gefäss'
Kandel (Kanne) ’kannu’ 'gutter, houseeves, waterconduit'
< ahd. kannala, mhd. kannel ’Kanne’ ~ lat. canna ’Rohr’ < mlat. canella
> S. Kaneel ’Stanenzimt’ (aisaromu)
Kandel-baum ’sireenipuu’~ E. cannel '(candle-)coal' (palaa ilman savua)
- Syringa vulgaris, der wilde Jasmin 'seringa, lilach, pipetree, Candel'
~ kandelbaum m. kandelblüte f. der spanische Eibe
(taxus baccata - marjakuusi)-volkstümlicher Name:
Iwenbaum, Kandelbaum, Taxbaum... ~ taxus 'Taxusbaum, Eibe'
< Lat. taxus 'Dachs' (mäyrä; metsäsika) ~ S: Eber '(metsä)karju' (> Ewa)
> Kandelblüthe < Kandel, Kennel 'die Rinne' (s. Kanal) (ränni, kouru)
< von der Beschaffenheit (laatu) dieses Baums'
(die Wiederstandsfähigkeit des Eibenbaumes) < Lat. taxim 'heimlich'
> F. santelipuu < Lat. sandalium < Gr. sanda'lion
- erit. santalum album -lajin troopp. ja kallisarvoisia puukasveja.
> santeliöljy 'santelipuun öljy - käytetään hajusteena ja suitsutusaineena'
~ vrt. kantele soivasta koivusta (Kandelbaum ~ Sandelbaum)
kannelieren ’rihlata, uurtaa’ ~? canal-channel
~ E. chamfer = channel, flute(viiste, viistotus; koverrus, uurre)
Kant < E. [känt] 'Pöbelsprache, Kauderwelsch'
Kante ’Rand aus geklöppelten Spitzen’
> Kanten ’rundes Endstück des Brots’
~ afrz. cant ’Ecke’ > ’scharf abgesetzter Rand’
< Lat. cant(h)us 'eiserner Radreifen' (pyöränvanne); ’lip of a jug’
~ abh. kat' 'Winkel' & Gr. kanthos 'Augenwinkel' > E. decant ’seestää’
~ de:cantha:re ’pour out’ (alkemistien nesteen valanta pois saoksesta)
< Gr. kánthos ’corner of someone’s eye; silmanurk’
Kantilene '(lyhyt, iloinen) laulelma'
Kármen < Skr. casman 'Preislied' < cans 'loben, preisen' (Fremdw.-buch)
- 'ein (Hochzeit-, Leichen-)gedicht'; pl. Karmina 'Gedichte'
< Karménta 'eine altrömische weissagende Göttin' >? chanc(i)on
On muistettava, että sireenipuun saksalainen nimi on Kandel-baum (Syrene 'sireeni' ~ E. syringa 'syreeni'). Ilmeisesti poliisipillien lisäksi siitä on hyvä tehdä kuuluvaäänisiä kanteleita.
(Frz. seringat 'syrenipuu', syringa 'jasmiinipuu'?)
Sireenit tuovat mieleen edellisen kesän. Ne muuttavat ajan tilaksi. Jokaisessa kokemuksessa jokin osa on menneisyyttä, aikaa, joka tulee paikalle ja on läsnä. Ilman aikaa tuota tapahtumaa tai näkymää ei voida tulkita.
Toisella tapaa karjankutsut hoidetaan ajamalla poispäin käyttäen syrinx -paimenhuilua - nykykielellä sireeniä.
(< Gr. syrinks < syring- > Lat. syringa 'putki' > S. Syrene > Syringe.)
Kysymyksessä siis on jo aikoinaan seireenien Odysseukselle esittämistä (Odysseuksen mielestä serenadeja muistuttavista) sir-itkuista sireenipuusta (1838 F. siri-puu) tehdyn syrinx-pillin säestyksellä. Karja siis karkaa äänestä poispäin, kun Odysseusta ko. musiikki veti vastustamattomasti puoleensa. Tätä pidetään pätevänä todistuksena sananlaskusta: Kokeakseen samaa, on eri kuulijoiden kuultava eri musiikkia, koska sama musiikki molemmille tuottaa väistämättä jopa vastakkaisia tunnetiloja.
Englanti: cannon ~ Frz. canon, It. cannone < canna 'tube' = Lat. canna 'reed'
> E. cane 'ruoko' ~ Gr. kánna 'reed' (Eastern origin >)
~ Hepr. quāneh, Arab. qānah id.
>? Lat. cicōnia; prän. cōnia 'Storch' 'haikara; tuonenkurki'
channel 'water-course = kanaali' < Lat. canalis > kennel
< canna 'pipe' > cane >? chanson
cant (1) ’kantti; viisto, reuna, kaltevuus; töytäisy’
< ON, Frz. ’edge, corner’ < lat. cantbus, cantus ’iron tire’ (rautapyörä)
~ cantina, canteen ’kanttiini’ < ital. cantina ’viinikellari’ < canto ’corner
cant (2) ’to talk hypocritical (varkaiden/kerjäl./mustal. erikoiskieli)’
~ chant 1) ’laulaa, ylistää, messuta’ = ’to sing’; chanty ’Sailor’s song’
2) chant 'laulu; resit. psalmilaulu; monotoninen sävel, puhe' >? kanttori
> säkkipillin puhallin < lat. = E. canto ’song’ (runoteoksen osana)
canter 'lyhyt laukka; ratsastaa lyhyttä laukkaa'
condyle [kondil] ’rounded end of bone fitting socket’ (nivelnasta)
< Gr. kondylos ’knuckle’ (nivel) >? luinen kont-kantele
gondola 1540s, from It. (Venetian) gondola, earlier in English as goundel,
from O.It. gondula, of unknown origin; perhaps from Rhaeto-Romanic dial. gondola "roll, rock,"
or perhaps a dim. of gonda, name of a kind of boat.
gun 'pyssy, ase; > cannon' ~ Skand. Gunhild < gunnr 'war' + hildr 'war'
keen 2) 'Irish lament' ('itkuvirsi'; laulaa itkuvirttä)
< Ir. caoine < cáinim 'I weep'
Kymri/Welsh:
can ’song’ (canau, caneuon); cantwr, cantor ’singer’ = ceiniad id.
~ canu (kanii) 'sing, chant; play; crow; ring'
> caniad 'singing, ringing; song (canig), poem'
> canii tellin > telyn 'harp'; telynor 'harpist'; telyneg 'lyric'
~ cant 1) ’circle, ring, rim; tyre (rengas)’ 2) ’100’ ~ ? E: count ’laskea’
~ Gæl. ccang 'der Zanken' (kina, riita) ~ Wäl. cainc id. ~ Sv. kink
cwndid = song, carol; swn = (sain) ääni, sävel ~ E. swan (>? E. sound)
Ranska: ONFrz. canter ’to tell’ (to sing) > chanter 'laulma'; chanteur 'laulja'
< lat. cantāre, canere ’to sing’ ~ chant = [ša] 'laulu'
> chant, cantor, cantata, canticle > canticle ’song’ < lat. canticum id.
~ chanson [šãsõ] ’laulu; loru, lörpötys’
> chanter ’laulaa; sihistä, vinkua; laulaen ylistää';
> chantre ’lukkari, kanttori; laulaja, runoilija’
> OF chant, chantel (chanteau) ’cantle’ (pala, kappale, osa), pattern, sample
gantelet [gãtle] ’rautahansikas’ > Russ. kandaly 'kahleet, raudat'
< lat. cantbus, cantus ’iron tire’ (rautapyörä)
< Gr. konta 'Finger' > ganti 'sormikas, käsine' >? hand
~ Saksa: Saite '(soittimen) kieli' 'Strick, Fessel'
= aind. setu-, setar- 'Fessel' 'kahleet'
jeun [žæ] 'vatsa tyhjänä; aamutuimaan'; jeune [žø:n] 'paasto(aminen)'
jeune [žæn] 'nuori, nuorekas; poikanen, pentu'
plaisanteri [plεzãtri] ’joke’ (leinlasku, leikki; ivailu, pikkujuttu)
>? Esp. santeria (Kuuban joruba-kulttipaikka) > santero ’alms-begging’
= E. sanctuary ’pyhäkkö, turvapaikka’ < sanct(us) + area
>? E. pleasure, pleasant, please! > bly/play/place - sant/sin/skin - area
>? so. ’leikkiä pyhäkköä; pyhällä (iho, nahka-) alueella’
~ If we have E. 'sanctuaries' in religion, at the same time there are other types of holy places for example in hungarian language: szánt = 'to plough'
~ E. sanctuary -sandman; chanterelle 'yellow mushroom'; canter 'short gallop'
~ Frz plaisanteri ’joke’; sentir ’to smell’ ~ chanter ’to sing'
> chanterelle ’houkutuslintu; kantarelli; kvintti’; It. canto/cantare 'to sing'
~ Esp. santeria-houses < saint-areas
~ hebr. pesantran ’piano player’ < psanter ’piano’ ~ Arabia: santūr
> Byzantinism has been used of tyrannical rule by moral degenerates
Espanja: candela 'candle, taper'; candor 'supreme whiteness; purity of mind'
canoa 'canoe, Indian boat'
canon 'canon, rule, catalogue, list; part of the Mass, (mus.) canon'
cante 'song; singing'; cantar = laulaa > int. shantur > kantele
~ canción 'song, lay, ballad, lyric poem'
> cante hondo (flamenco) 'popular Andalucian gipsy song'
canteles (pl. naut.) ends of old ropes put under casks to keep them steady'
caña 'cane (sokeriruoko, kaisla, ruoko), reed, bamboo; stem, stalk; bone'
~ caño 'tube, pipe (putki, johto); gutter, spring, organ-pipe'
~ cañon 'cannon; gun; cylindrical pipe' (piippu; kanuuna; laakso)
cuna 'kehto'
gana 'appetite, hunger'; ganar 'to gain, win'
gandul 'idler; vagabond, tramp'; cañi 'gipsy' (slang)
~ gañon 'throat' ~ Latina: canālis 'Röhre'
~ E. channel, canyon 'kanjoni (kanaali)'
ganso 'gander, goose'
Basque: kantaldi 'festival, recital de canto'
kontatu 'narrar, contar (laskea, lukea; kertoa) ~ kontu 'cuenta, cÉalculo'
Italia: cantare'to sing'; canto 'song'; cantico 'canticle' (ylistyslaulu);
Latina: canālis'Röhre, Rinne, Kanal' (E. channel)
< canna '(kleines) Rohr, Schilf' < Gr. kánna id.
< Babyl.-Assyr. kanū (> canun) < Sumer.-Akkad. gin 'Rohr'
~ cánula ’drenaazitoru, dreen, kanüül’
candēla 'Licht; Kerze'; ~ kandilo 'suuri kynttilänjalka'
~ osm. kandil ’Lampe’ ~ ar. pers. qandil > Lat. calamus, arundo 'ruoko'
~ mir. cētal, cymr. cathl 'Gesang', bret. quentel 'lecon' (oppitunti; läksy)
candēre ’to shine, glow’ (l ~ r?) < ai. cand- 'leuchten'; candeo 'loistaa'
~ gr. cándaros 'Kohle (hiili)'; alg. hanε 'Mond (kuu)';
~ kymr. cann 'valkea'; cynneu = S. 'zünden (sytyttää)' >? E. sun?
~ abret. cant 'canus (harmaa)'; mir. condud, connud 'polttopuu'
< (juuri:) *(s)qend- 'valaista; sytyttää'; arm. šand, šant' 'kipinä; salama'
cano (canēre) 'äännellä, sävellellä, laulaa, soittaa, puhaltaa'; singen
> canto (cecini, cantum); incantatio = loitsulaulu
> canor 'ääni, sointo, laulanto, kumina'; canōrus 'sulosävelinen'
~ S. Gans'hanhi'; Irish gēis ’swan’ >? Volcānus (soidinm. XI); F. kana
= Prov.&L.Lat. ganta 'Gans' (germ lainasana?), OF jante < IE *ghans-
~ air. canim 'ich singe'; cymr. canu 'singen' = bret. cana;
~ mir. cētal, cymr. cathl 'Gesang'; Gr. kanazo 'ich töne'; kota 'kana'
~ eikanos 'Hahn' ("Frühsänger") ~ ikanos 'kyvykäs'
~ kana(k)hi 'Getön, Geräusch'>? cantare
> Goth. hana, ahd. hano 'Hahn'; ahd. henna '¨Henne'; ahd. huon 'Huhn'
~ ai. kankani 'kellokoriste' > lit. kankles 'liett. sitra'
cantilena < cantus 'vana laul; kulunud, äraleierdatud lugu'
< canto 'laulma; luuletama; cano, canto 'sjunga'
laulus ülistama; laulva häälega ette kandma;
loitsima, võlusõnu lugema; ennustama, hoiatama'
> cantio 'laulmine; laul; nõidumine, võlusõna, maagiline vormel'
dēcanthāre ’pour out’ (alkemistien nesteen valanta pois saoksesta)
< cant(h)us(!?) 'eiserner Radreifen' (pyöränvanne); ’lip of a jug’
> cantharus ’drinking cup'
saltatrix 'hyppijätär' >? psalteron-psaltar