KANTELE II

KANTELE II  (IA Romaniasta > 3AGusli lpKld saakka)

 

Romania:          canat         'Flügel' (oven tms:n puolisko)

         ~ zvon’Gerücht’ (huhu) < ven zvon 'kellonsoitto; helinä'

 

Kreikka:        

γántı 'sormikas, käsine' < Gr.  konta 'sormi'; 'lähellä, luona, vieressä'

         > konta mou 'at hand' (käsillä) ~  Frz. gantelet[gãtle] ’rautahansikas’

         ~ Venäjä:kandalý  'kahleet, raudat' < Arab. qaid (qayyad, yuqayyid) id.

         ~? F. kant-ele ~ E. hand ! ~ mhd. hant  'Seite' (sivu, kylki, kuve); Saite 'kieli'

> Kontaminaatio: 1) kahdesta sanasta on muodostettu uusi sana 2) saastuminen 

kanázo 'ich töne'; ŋikanós 'Hahn (kana)' ('Frühsänger')

         > kanaχŋ  'Getön, Geräusch' ~ canthónos 'asinus' (aasintamma)

~ kanthós         1) ’(silmä-)nurkka ’corner of eye, oculi angulus

         2) Lat. hirquus  < hircus 'kauris, pukki' (erit. karppi, pukinhaju)

~ kanóni 'tykki';káno 'tehdä, hoidella'; kánnŋ'aseen piippu'; kánna 'Rohr'

kántharos          'cantharus, poculum' (korvilla varust. juoma-astia, pikari) 'Kanne'

kondulofóros         ’mustekynä’ = candle-bearer = Luc(i)fer

skándalon         ’eläinansan laukeava puinen vipu/puikko; ansa (trap); viettelys’

         < IE *skand- ’jump’

 

Türkisch-etym:         komda (leb.) ’Kasten’, koib. komda ’Sarg, Grab’

         > čer. konδə ’runde Schachtel aus Birkenrinde’ >? F. kannus ’noitarumpu’

kas. jan,          uig. žan < pers. žān < ai. dhyāna >? khan ’herra’

Turkki:          gönül         ’sydän, mieli’

kandil          ’öljylamppu’ >? E. candle

kanun         1) laki; 2) kielisoitin

sandal 1) santelipuu; 2) sandaali; 3) soutuvene ~ candela ’kynttilä’

Heprea:         kanar ’violin player’; pesantran ’piano player’ (playsanteria)

         ~ gan/-ey 'eden = Paratiisi

kinnō'r         ’a harp, lyre’ ~ India: kinnare >? r>l

Arabia:         ganna ’sing’; mugannî ’singer’

         ~ ginā', ginâ (gannîya-t, agânî)’singing, song, vocal, ballad, air’ ~ agnîya-t

         ~ ganija ’to coquet, flirt’; gāniya ’pretty woman, belle’

         ~ qand 'sugar' ~ Lat. condi're 'hillota'> E. candy, candied

         ~ sang (ğank) ’Harfe’;Arabia (pohj.): sunuğ (sanğ) ’Zimbeln’

kánún          (kānūn) 'Zither'  ~ Gr. canonaki ~ cannon ~ canoe

         = kanun (canon) 'Psalterion'; qanun 'Trapezzither'

kinnara-t         (pl. kananir) ’harp’ (junk) (s)

sanna          ’duplicate; ’praise, laud (ylistää)’ (v)

santūr          ’dulcimer’ [Slowenia:         schenterija 'Zymbal']

         > sintīr, santîr ’psalter(y), dulcimer’  (stringed instrument)

         ~ E. sanctuary  'pyhä paikka' ~ unk. szánt = kyntää

         < OF. doucemel < Lat. dulce melos 'sweet tune'

         ~ Fr. sentir ’to smell’ ~ Fr sente ’path, track’

         ~ Esp. cante 'song; singing'; cantar  = laulaa ~ Esp-Cuba: santeria (-talo)

         ~ Heprea: psanter ’piano’; pesantran ’piano player  ~? int. shantur > kantele

Persisch-Arabisch:                  kánún                  'Zymbal'

Persia:         kandu                  'bee-hive'

kanun          ’club’ (social); ’hotbed’ (fig. 'taimilava; pesäpaikka')

         ~ qanun         (pl. qavanin)  'law; rule, custom'; moqannan 'legal'

         = Arab: kánún (26 dreifache Metallsaiten)

         > R. Gordon Wasson: Soma:s.33 candala 'an outcaste hunter'

koneš                  'action, operation' >? F. kone

kanto-taide         'Turkin operettitaidetta'

qanun                  'persialainen näppäilysitra' ~ santur 'persial. dulcimer'

qesse                  (pl. qesas) ’story, tale’ >? E. question, guess ~ Russ. skaski

         > qaside 'poem, ode' (pitempi kuin γazal)

qoul                  word, saying > kalam >? kuulla ~ call

qous                  arc (of a circle) (ympyrän jänne) > qouse qazah ’rainbow’

quš                  'falcon, hawk'

Sumer-Babylonia: Blechblasintrsumente (yl.nim.) qanu ’Horn’.

 

H. P. A. Hakola:         indoeur.          *kan ’ääni’ ~ Nostratic:         IE *scand-         ’jump’

H. Panu Aukusti Hakola: Lexical affinities between Tamil and Finnish (2009)

136/193         kannel 'zither' ~ kanai 'to sound, bellow' ~ PU *kanga 'to call'

202/291         koinata 'to copulate' ~ cannu'to copulate'

Intia:                   shantur 'Zymbal' (kaksoislehtisellä näppäiltävä symbaali) ~ Pers. santir

         ~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'

Tibet:         Kang         = Markknochen(trompete); Zang = Kupfer

Kiina:                  chàng         ’laulaa, laulu’; aloittaa; esteetön, iloisesti

         ~ cháng (mm.) 'puimakenttä' ~ Scheng 'Mundharmonika'

         ~ tangu, tschangu 'Trommel'; guan 'Zungeninstrument'

         ~ sona '(kiinal.) oboe'; jangtjin 'Zymbal'

         ~ Fritz Bose 1937? guqin - kanteleen kiinalainen vastine

- Chinese gu zheng has a thousand year history and its Japanese relative koto...

Korea:         go. kendeli         ’rotation’, kendele ’to rotate, to go round’

kon(i)                  ’a swan’; jango 'Trommel'

Laos:                  khen 'Mundharmonika'

Burma:         saung 'Harfe'

Ultchit:         tankarā 'yksikielinen piikkiviulu' (ducheke, tygryg)

         ~ mtü. čyŋra ’klingen’, *čoŋur etc. ’ein dreiseitiges Musikinstrument’

         ~ Ainut: tonkori 'sitra' ~ ? kantele-metateesi + l>r?

Cuna/Tule (Panama/C.Rican San Blas -saaret): cantula 'shaman, master musician'

         > cansueti 'the assistant musician'

 

1B)           SOI- ~ KOI

[Ks. Soidinmusiikki XIII/32: soitto-soidin-coitus-zeit ja XIV/34: sono-sing-tone-san-kan]

SSA:         sana ~ mm. vi sõna id., ’viesti’

         > ks. "Soidinmusiikki XIV/34"

Proto-Duraljan:

*soyə-         ’to sound, to ring’ ~ PFU *śoje ’Ton, Laut, Stimme; tönen, lauten

         ~ PN *śojΛ ’to sound, to ring’ ~ indoeur. *kan ’ääni’

soida                  ’(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’;

         > ks. "Soidinmusiikki XIII/32: Soitto-soidin"

suoni                   'jänne; suoli; hermo; puun syy'

         > ks. "Soidinmusiikki XIII/34: Sono-sing"

suu                  ~ lpE tjuvve (R) 'ruokatorvi; ääni; kurkku; joen uoma'

         ~ hanti:  səi         = ääni; wog. sunt 'joen/tynnyrin suu(aukko)'

         ~ unk. száj 'suu'; Jenis.smj. sū, so 'kurkku'; Kam. soj 'kaula. kurkku'

         ~ slk suolj, soi 'kurkku, kaula: ääni; joen suu';

         ~? E. chew 'pureskella' ~ ven. zhuyu 'I chew'

         ~? R. sund 'salmi' (vrt. väin-) ~ norw. sug 'imaisu; nälkä' < S. saugen 'imeä'

Viro:              sidin         ’viserrys, visertely’

soi                'oinas, jäär’ (pässi) >? Est. soe, sooja 'lämmin'

         > Hanti: səi 'ääni' ~ Mari: söjgáš’meluta, hälistä; elämöidä’

         ~ Liettua: žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas ’pelaaja’ > zaidziu ’play’

         >? Ven. soitie  ’suguühe, koitus¨’ = Lat. coitus ~ F. soidin-soitto

soon              ’suoni, jänne’

sõit                ’ajo, ajelu; matka’; sõitlema = sõita (sõitma) ’ajaa, ajella’

         ~ sõim   'haukkuminen'; sõimata 'haukkua (soimata)'

sõidelda           ’torua, moittia’~ vatj. sõitõллa ~ ink. soittaa

Vepsä:             soit                   'mus. instrumentti'

lpN čuonja       'goose, gås (hanhi)'

LpIn:                suá'ngustiđ          ’kosia’ ~ ? Ruotsi: sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’

lpK:                  čuanj, čue'nj          'hanhi'  ~ suan'n'jed ’suostutella’

         ~ suõnn = suoni ~ (Sverloff:) svonsstok ’rumpu’ >? Suonikylä

čuõjjâd            'soida' = lpKuola P tšuoijad  ’soida’

soi'ttjed            ’soittaa’ ~ soittad (suitted) ’suoda (antaa?)’

         ~ soojted ’sujuttaa’; soojjâd ’sujua’

lpKld                 soiv(e) ’etelä-’ >? F. lämmin, suoja(sää) = Est. soe ~ S. süd ’etelä’

tsauŋed            ’soittaa' ~ lpT siəŋŋad ’kosia’ >? Udmurt: sjuan >? Suonikylä?

         ~ lpKld suaŋŋ(a)jed, sūŋŋjed ’kosia’; V suoŋŋe ’kosinta’

 

Komi:             koini         1) ’(Wasser auf den Badestubenofen) giessen; ausschöpfen’

         2) ’balzen’; koit ’Balzplatz’ (v. tokovištše), ’soidin’ (koitis) = Balz

         = koitni ’soidin’(Waldhühner) ~ kan'  'kissa'

siyny               ’laulaa’ (sjyvny?), ’sing’ > siylan(kyw) ’laulu’

         < šy      ’ääni, äänne’; šuny (šuni) 'sanoa, kutsua' > žynnjan ’kello(t)’

śoi                 ’Lehm, Ton’ = W śüi >? E. tone 'sävel' ~ S. Ton 'savi'

         ~ žin          '(dumpfer) Ton, Klang'; žinna kini 'klingen, tönen'

         Hanti: 1075.         to`n (pl. tōnət) 'suoni' (!!!)

šöjtny              ’rämpiä; kuljeskella’ ~ Est. sõit 'matka; ajo'

sön                  ’suoni, jänne’ ~ sunis 'lanka, rihma'

šuavny             ’puhua, puhella, haastella’ (v. govoritj)

Udmurt:           > s'ua+n   = häät, hääjuhla ~sjuan ’hää-’ (+ gur)

         < śuan = Hochzeitsfest, -leute ~? san 'kunnia (honour), kunnioitus'

         ~ šundi  ’Sonne’ ~ šunit = warm > Syrj. šonid

         >? Russ. sijánie 'paiste'; E. shine

šudy(ly)ny         'leikkiä, kisailla. pelata, soittaa' >? F. soitto

         >šudon = peli, leikki; hanuri, huilu >šudem 'leikkiminen, pelaaminen'

         ~šuon    (šutem) = sanominen (saying), puhe; sanotaan ~ žiŋ šuini 'klingen'

súi                   (śűj) ’Ton, Lehm’ (savi)  ~ syrj. schoi (śoj) >? F. soi

Mari:                čon = henki, sielu 'seele; herz, gemüt'

kájyk                 ’lintu’ ~ gaj ’kaltainen’;  kajyk gaj ’linnun lailla’; nurgájyk ’jänis’          >? Est. kajakas 'lokki'

kəńe                 'hanf' (Est. kanep ’hamppu’; kõnelema ’puhua’)

sonar                'metsästys; halu' (Russ. ohota)

süan              = (süän, süjän, śan) 'häät' (loppuvaihe) (v. svadjba);

                  > süan jüla ’häämenot’ ~ Wotj. śuan > Udm. šjuan gur = häälaulu?

söjgáš           ’meluta, hälistä; elämöidä’

šön               (šen)         ’jänne’ >? S. Sehne ~ E. sinew ’suoni’

MordvaE:       san         ’suoni, jänne’ (Est. soon) ~ Md: šön (šen) ’jänne’ > ostj-wog.

sedjams        ’pilli mängima’; seditsja ’soittaja’ >? soittaa

         ~ sedjamo ’soitto’; sedjamopelj ’soitin’; zojkadems ’helistä, kilistä'

         ~ žojnems (žoljnems) ’solisema; helisema, kõlama; soida’

sjango          ’hang (hanko)'; sjangine ’haarukka’

         > sjangora ’sairaalloinen, vihlova (itku); surullinen (ääni)’

         > vajgel' (val'gej); 'stimme, ton, klang' > vajgelj sant  ’äänihuulet’

žojnems        (žoljnems)’solisema; helisema, kõlama (klingen, kilistä)  >? soida

         ~ žojkadems         ’helistä, kilistä; läikyttää, kastella’ >? soi-da ~ joi-kua

         > žvonjams         ’helistama; helisema’

Unkari: (ks. 1A)         cseng  'kilistä'; csendül, zendül ’soinnahtaa’

         ~ csengés, zengés 'soinnahdus'; zőngés 'kieli (Zunge) >? song

hang                  ’ääni’; hangzik ’soida’ > cseng, zeng; szól-; hangzás + dallam 'sointi'

         > hangszer         'soitin, soittopeli' ~ hangzer 'soidin' ~ kan 'koiras, uros'

         ~ hang+szól 'puhua, sanoa, kertoa;soida' ~ tatK, chak. sölä- 'sprechen'

hárfahúr        'harpunkieli' (h~k & r~l) < húr '(viulun/pianon) kieli' >? chord

~ sánta       = rampa, ontuva ~ szent = pyhä; szén = kivi/hiili

         ~ sző'kutoa' ~ csont ’luu’ (~ Est. kont); szó'sana'

száj            = suu, turpa; szájdoromb 'Maultrommel'

(fel)szánt       'kyntää' ~ szán 1) sääliä, surkutella, 2) reki, kelkka

         >? F. kanto > santa-hiekka > E. sandman ~ kylvömies!!!

         > Esp. santeria-uskonto (joruba) > kyntö potku-kelkalla

         > szántás ’kyntö’         >? ks. szent = pyhä > S. senden = lähettää

zene                  'musiikki, soitto' > zeng 'helkkyä, soida (schallen)'

         > zenel = soittaa musiikkia ~ zene ’Melodie; Musik’ ~ szó ’sana’

         ~ zongora         'piano' ~ S. Zunge 'kieli'

zeng                  = soinnukkaasti lausua, ylistää ; helkkyä, soida, raikua, kaikua

         (saks. singen > sing(en) - song > sang)

Hanti:                  ie's         ’itku’ (sankarilauluissa) > ie'sta itkeä (ääneen)

         > isəm' soi, istə soi’itku (joka kuuluu)’

χoi                   (avio)mies > k'ui' ’koiras-, uros-(eläin); -männchen

kəi          ’naaras (sopuli, kettu)’; χaie't ’ihminen’ > penis = russ. huj (est. hui!)

         > Trj. k'ōiəm' ’kalan kutupaikka’ > ks. kəiəm soidinpaikka >? F. kojamo

         ~ kəia' (lapsille puhuttaessa) ’synti’

kej'                   'tok' (gluχar-metson soidin); manéra ispolnénija pésni

         > kejty 'tokovátj' (olla soitimella - metsosta)

         > kəiəm 'soidinpaikka' > kəida' olla soitimella >? lat. coitus

kei'                  arvonta-, loitsulaulu; poŋ'kei' ’kärpässienilaulu’ (384)

koiəp                  'noitarumpu' (kujp = ven. búben, barabán)

         > k'oiəm pəń = noitarummun päristin

         ~ k'oi         (Trj) eläimen (leikattu) otsanahka

ne'ŋ                  ’vaimo’ > neŋ-, niŋiuχ ’ostj. 5-kielinen soitin’;

         ~ Trj. ostj. '2-kielinen viulu’

śān, šōn           ’Leben, Seele’ (< Tatar.) >? Frz  chanson 'laulu; lörpötys'

seu                = hiuspalmikko > səu ’tiheä (verkko)’ ~ səu  = sauva >? F. seitti

səi                  = ääni > sui         = (soi, si) Stimme, Klang; Ruhm, Ehre (F. ’soin’)

         > səia mənəm ’menen ääntä kohti’ 818 >? F. ’soitellen sotaan’

         > səiəŋ (suin) ’kova-, suuriääninen; səida` utta ’olla ääneti, vaieta’

         ~ saiəda = pyöriä (ympäriinsä); səiitta = pyörittää; kulkea ympäri

         > sui-jiv, si-jiv ’Stab; Rohr’ ~ süin         'Bratpfanne'

         > soita = ’puhaltaen ajaa (kiehuvan keiton päältä rasvaa kauhaan)’

sələida           ’soida, helistä’ >? Est. kõlada ~ Unk. szérű         'puimatanner’

         ~ sərəida ’säristä' >? lpKld šereda -päristin’

sauγə           = laulu; påŋkəлsauγə ’kärpässienilaulu’ 827 (< ’kaatua’ -merk.)

         > souaž, tűrzouə' ’(laulu)ääni; souə' ’(itkun-, laulun-) ääni' >? saga

soi          = (pūnəp) vaaleahko

         > soiəmti (auringosta?) ruveta lämmittämään >? Est. soe, F. suoja; lpKld soije

Mansi:         sui = (soi) Stimme, Klang; Ruhm, Ehre

         ~ suiin, suin, siin ’helltönend, laut’ > sui-jiv, si-jiv ’Stab; Rohr’

         ~ śān, šōn         ’Leben, Seele’ (< Tatar.)

(Pallas:) Sanneltup, Schangiltop

         ~ MansiE       Schongurt (6-kielinen) (Udm: ~ sjuan + gur)

         = Ahlqvist:     sanqueltap 'die fünfseitige wogulische Harfe'

sangen          'Glocke' ~ soŋgə  ’(karhu)keihäs, rautakärkinen keppi’

sōnetam         'schätzen, rechnen' ~ sontix Kasten (lipas) < russ. sundukj

Samojedi (Castren): hoi (soi, suoi, sulj) 'Kehle (’kurkku’ >? kieli), Stimme'

         > soi, suoi ’Flussmündung’

Ostj.samojed (Castren): čeng (tjenga) Schwan, joutsen (russ. lebedj)

jurSmj.          sani = soittaa; saanä = ’Spiel’ (soitto) >? Suonikylä

         ~  tēn ’ Sehne (suoni)’, OS čat, čän, čèn id.,

         ~ mord. san, ostj. ton, ian, wog. tān id. ~ Samoj. ton 'Sehne'; seem = see

         >? S. Ton (sävel); E. sonant-, tone ’ääni’; ten ’10’

Janhunen, Juha:  Samojedischer Wortschatz  (1977, LPR426-427):

*sänə-         ’spielen’ > sanaki'em = ich fing an zu spielen; 

         > *sänəj = ’Spiel(zeug)’ > sani = soittaa; saanä = ’Spiel’

ksam             tåntə- ’astua, polkea’ > samJr tānā’tallata, polkea’;

         ~ Km    tōńi- ’kulkea, vaeltaa’; tōnola- ’polkea (rikki)’ >? Teno; Tuonelan joki

Tatar:            t'śən ’wahr, echt’ < čyn ’wahr, gerecht’

         > tšuw. t'šən ’wahr’, t'šən ’echt’

Tšuwass > Tšerem:          t'šon         ’Seele’; t'šon ’Herz’ < t'šun ’Geist’

         ~ komdə, konδə         (komdə) ’Korb, Schachtel’ ~ baschk. kumta

W-Lamut:       güön-, ŋüön         ’sagen, aussprechen'

         ~ haŋ-, hoŋ- ’weinen’ ~ tung. hoŋ- ~ jak. soŋō- id.

Kamass:         sandəl'εm         = hoitaa, vaalia

 

Liettua:         žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas ’pelaaja’

         > zaidziu ’play’ ~ zeidimas 'haavamine'; zõdis = sõna

Venäjä:         zvon 'kellonsoitto, helinä' = F. soidin-soitto = Lat. coitus

soitie            ’suguühe, koitus’ ~ Russ. sojtisj ’tulla yhteen'

Puola:           cyngiel 'liipasin' (s.517) ~ cyna 'tina'; syn 'poika'  > czyn 'teko; työ'

         ~ gil 'punatulkku; räkä'; działo 'tykki'

         ~ kieł 'kulma-, torahammas' ~ Keil 'nuoli'

         >? single-songel-djungel-Suonikylä-Cygnaeus

žasis             ’hanhi’ = Ven. aist 'haikara'

Tšekki:         zvon         'kello; kupu'; zvonit 'soittaa kelloa; soida'

         ~ ozvena 'kaiku'; pozoun 'pasuuna' ~ žvanit'lörpötellä'

Slovakia:         cengat' 'läuten, klingeln'  >? singen

         ~ hana 'Schämung; Tadel (moite)'; hanit' 'schmähen, tadeln'

Bulgaria:        zvən ’soitto, kilinä’ < (po)zvænja 'soittaa; soida’ ~ zvúk         'äänne'

         > nezván          'kutsumaton'; zvánie         'arvonimi, titteli'

         ~ kánja 'kutsua' ~ kõntja (?) 'kaikua' ~ tšanta 'laukku'

 

Ruotsi:          sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’ (E. song, S. Gesang)

Engl:             chanty ’Sailor’s song’; goose 'hanhi'

Got.              hana, ahd. hano 'Hahn' (> ahd. henna 'Henne'; ahd. huon 'Huhn')

         Gr: ŋıkanós 'Hahn'  ("Frühsänger", kukko) ~ ıkanós 'kykenevä, kyvykäs'

Saksa:          Sahne'kerma' ~ aind. sānu 'Oberfläche, (Berg)Rücken'

         ~ südmnl. sāne a afr. sain 'Fett'; 12. Jh. sāime 'Sahne' ~ Lat. sagina 'Fett'

Saite            '(soittimen) kieli'; Darmsaite 'suolikieli'

         = ahd. saita 'Saite, Strick, Fessel'; ahd. seit(o),

         ~ mnd. sēde, ags. sāda id. 'Band; Strick' < *sēi-, *səi- 'binden; Strick'

         ~ aslaw. seti, lit. saitas, siētas, lett. saite = aind. sētu-, sētár- 'Fessel' 'kahleet'

         < fesseln 'panna liekaan, kahlehtia' ~ Russ: kandaly 'kahleet, raudat'

         >? soitto ~ sitar/zither/gitar >? Saite ~ Zeit; semen ~ zeman; chor(d)

         ~ hora-Kronos/Uhr-anos/Uranus; kieli ~ kello

         ~ Frz: chaud [šo] ’lämmin, kuuma; veres; kiimainen, himokas >? Est. soe

Schandlied    ’rivo/häväistys-laulu’; Sander         ’kuha’

Sehne         (Senne) ’ jänne, suoni’ 'Nerv' = Mhd. sën(e)we, sën(n)e '(Bogen-)S.'

         ~ Seil 'köysi' ~ Saite 'kieli' ~ Zēhne ’kymmenen’ >? swan

         ~ ir. sin 'Kette, Halsband' < idg. *sēi- (*səi-); *si 'binden; Strick, Riemen'

> se(h)nen   'tuntea polttavaa kaipuuta' > Sehnsucht!

         ~ ahd. sene 'bin schlaff, kraftlos, unlustig' ~ hochalem. sanen, sānen id.

         ~ Tšech: sen'unennäkö; unelma, haave'>? R. sömn ~ Esp. sueÃno

Ranska:         OF chant, chantel (chanteau) ’cantle’ (pala, osa), pattern, sample

         > chanson 'laul'; chanter 'laulma'; chanteur 'laulja'

chaud [šo]          ’lämmin, kuuma; veres; kiimainen, himokas

         >? Est. soe ~ F. suoja ~ E. south ~ Teut. sunth- ~ E. sun

sang []         ’veri, rotu, syntyperä, suku’

Espanja:         cisne         'swan; (astr.) Cygnus; great poet or musician; prostitute'

seña                  '(tunto)merkki; ele'; señal 'merkki, jälki, arpi, signaali'

         > señor  'herra'; señuelo 'houkutuslintu'; senil 'vanhus'

son                ’ääni, sävel, sointi’ ~ sonido ’ääni (sound), sointi, kajahdus; äänne’

sonar            (sueno) ’to sound, ring; to pronounce’

sueño             ’sleep, dream, vision, idea’ < sonho ’uni’

Basque:          soñue          'Akkordeon'

soinu 1) 'Akkordeon' ~ soñue'Akkordeon'; soinu-jolea 'acordeonista'

         2) 'música de bailes populares; música, 3) 'sonido, son'

         > soinugailu 'instrumento musical'; soinulari 'músico' 'muusikko'

Romania:          canat         zvon’Gerücht’ (huhu)

         ~ sonerie         'Glocke (Klingel)'; sonor 'hell' (kirkas) = clar

Latina:         sono- 'tönen, schallen' ~ altlat. sonere = sonare 'to sound'

         < *suenō, ai. svánati 'tönt, schallt'; air. sennaim 'musiziere',

         ~ ags. swin 'Musik, Gesang' ~ sōnus 'Schall', 'sound'

Kreikka:         ŋıkanós 'Hahn' ("Frühsänger", kukko) ~ ıkanós 'kykenevä, kyvykäs'

         > kanaχŋ 'Getön, Geräusch'; got. hana, ahd. hano 'Hahn'

koitŋ              ’vuode’; koitos  (< keimai) ’maata-pano'>? Lat. coitus

fonŋ,              phōnē 'voice; sound' > Lat. sōnus 'Schall' >? f > ph > ps > s > sõna/sono

         ~ χŋna 'hanhi' (~ hen-Huhn 'kana' ~ Gans)

sói         'laji, laatu; suku, rotu' > Est. soo(st) > zoi         ’life’ = vita = elämä

                  > zein ’to boil, ferment (panna käymään, käyttää)

Turkki:              santöz         ’laulajatar’ ~ sinir = 'sinew' (jänne, suoni) >? E. chant

Türkisch-etym:  čaŋ         (uig. čag. kaz.) ’Glocke(nton)’

         ~ jak. čaŋ, čāŋ = mo. čaŋ ’Musikinstrument’ < pers. čang

         ~ mtü. čänk ’Harfe’, osm. čänk ’eine Art Harfe, Gitarre der Frauen’;

         ~ osm. čängi, čäŋgi ’Harfenistin, Tänzerin, Sängerin’;

         ~ osm. cängä ’eine Art Volksgesang’; Sassanidit: čang 'Winkelharfe;

         ~ mtü. čyŋra ’klingen’, *čoŋur etc. ’ein dreiseitiges Musikinstrument’

         ~ kzk. šyŋ ’Laut’ ~ otü. čiŋčiŋ ’Hochzeitslied’ < chin. c'in ’sukulaisuus’

Kazah:         šan kobúz          'suuharppu'; Uzbek:         tschang 'Zymbal'

Hepr.            gan' puutarha' >? Russ: zagón ’tarha, aitaus’

Palest:          ganna 'sing'

Persia:         cang         'claw of a wild beast; talon of a bird; harp, lute'

         ~ (indo-Ir.) gāthā  < ga = singen

sanad              ’document (written)’

         ~ afsun 'spell' (loitsu) ~ afsane 'tale, fable' >? sana

zan                  ’a woman, wife’ ~ zanašui 'matrimony (avioliitto), wedlock'

         > xane 'house, office' < xanom ’lady’

zang                 'bell; rust' ~ zanu 'knee';

santir       ~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'

         (mit zwei leichten Klöppeln)> Eur. Zymbal' ~ Gr. sanduri ~? Intia: shantur

         ~ Sloven: schenterija (oprekelj) 'Zymbal'

         ~ osm. sontur ’soitin; ystävänkutsu, Jubel; Geräusch, Lärm’

         < ar. santūr ’Tympanon’ < aram. pesantērin < gr. psaltirion

         ~ Gr. sanduri 'Zymbal' >? Ainut: tonkuri?

Sumer-Babylonia:         Kielisoitin: zanaru & telitum

Intia:              Skr. svan-'make a noise'< IE: *bha- 'speak' >? E. swan

         > svānati’(it) sounds’; Chhanda-s = sanskr. k. lauluja

Intia:               chand = (und duff) ’nomaditamburiineja'

Kashmir:         santúr  'Zymbal' (hundert Saiten)
- Die erste Sántúr wurde der Legende nach von den Weisen Katyayana 'verfertigt, daher auch der Name Katyayana Wina (im Skr auch Shata-tantri, das heisst hundertsaitig).

shantur         'Zymbal' (kahdella lehtisellä näppäiltävä symbaali)

         ~ Pers. santir ~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'

Tibet:           Kang         'Markknochen(trompete)'; Zang 'Kupfer'

Burma:         saung 'Harfe'

Kiina:            chàng         ’laulaa, laulu’; aloittaa; esteetön, iloisesti

         ~ chàng (mm.) 'puimakenttä' ~ Scheng 'Mundharmonika'

         ~ tangu, tschangu 'Trommel'; guan 'Zungeninstrument'

sona               '(kiinal.) oboe'; jangtjin 'Zymbal'

 

2)         TELL-ZAHL/ZÄHL-  (> GOLOS-CALL): > ks. "Soidinmusiikki XV:35"

Suomi:         talla 'kielisilta' (S. Steg) < nr. stall id. ~ nr. stall 'talli, pilttuu'

         ~ nn. stald 'jalusta', mn stallr 'alusta; jumalankuvien teline; talli, seimi'

FU-Tamil:     valittaa 'to complain' ~ vali 'to tell, sound' >? E. tale

         < (t ~ v) ~ dal/tal ~ valley/vallis

Vatja:           tšēli  ’kieli’ ~ Est. hääl 'ääni'; keel 'kieli'

         > fi. kieli; lpN giellâ; md. k'el' (Zunge; Sprache); wog. kēl ’Rede, Sprache’

         > Komi: kil         = Zunge (kieli), Sprache; Wort (wotj. kil), Rede;

Liivi:             täl          ’Gesicht; Götzenbild’

Komi:           kil         = Zunge (kieli), Sprache; Wort (= wotj. kil), Rede;

         > śilan-kiv ’Gesang, Lied’ > śilni ’singen’

         ~ zëljödny ’soida, helistä’ = tiljgyny (tinjgyny) ’soida, helistä’

tal'alni           'polkea, astua; sotkea jaloilla' ~ F. tallata ~ Ital: tallone 'kantapää'

tölysj              kuu(kausi) >? F. tuli

Udmurt:         s'ölyk         = synti (sin); tel' 'Waldung, Gehölz'; SyrjP. tel' 'junges gehölz'

         ~ töldz'ytyny = kylvää

Wotj.             tel' Waldung, Gehölz'; SyrjP. tel' 'dichtes, junges gehölz'

Mari:             tələk (tuluk) waise (orpo); tələk-eδem = witwe (leski) ~ Tšuw. tələχ

Unkari:          dal = laulu, (harv.) runo; dalol'laulaa'

         ~ kandalló'(avo)takka'; kanóc '(kynttilän) sydän'

szól-,               tatK söyläš-, chak sölä- 'sprechen'

hangszer         'soitin, soittopeli' ~ hang + szól 'puhua, sanoa, kertoa; soida'

toll                   ’feather/wing/pen’; tol ’työntää, lykätä, sysätä’

kanásztülök       'Kuhhorn' < kanász 'sikopaimen' + tülköl 'törähdyttää (torvella)'

         ~ kanóc '(kynttilän) sydän' & Mari: tələk (tuluk) = waise  (orpo) (?)

Hanti:          t'aləγt'āγə (Trj.) 'soida, helistä (kulkunen)'

         ~ Kaz: aл taliti 'ääntää heleästi, pitkään kaikuen'

         > t'ēləγlətä'  'klirren; helistä, soida (kulkunen, tiuku)' ~ talγiлtāγə

         > taləkintāγ (Trj.) 'helähtää' (klingeln) > talkəmtəγə 'heläyttää'

toləγta'         (V) 'puhua' (govoritj); luvata ~ tolγəl'tà' 'sanoa'

Mansi:          tēlam ’geboren werden’ ~ tēlim         Entstehung; Emporkommen

         ~ W-Lamut: tül-, tÿl- ’virittää (kivääri)' >? F. tuli

Kamass:        təil'em = leikkiä, soittaa (spielen), huutaa (rufen)

         ~ t'o'l'am         (t'ol'am) = raapia ~ (Tass-samj) tael ’puhekieli’

Tšuktšit:         telytele'pyöritettävä soittoputki (suoli tms.)'

Ultšit:             telengu 'eeppinen laulu'

         ~ Eveenit/Lamuutit: teleng 'eeppinen laulu'

 

Latvia:         tālu  ’kaugel (kaukana)’

Russ:          aslaw. delu 'Teil' (osa)

dolu           (aslaw.) 'Grube'; do dolu 'hinunter' > russ. dol 'Tal' (laakso)

telétsj         'vasikka', sonnimullikka; Härkä  (astrol.) ~ S-Kr. tele 'Kalb'

         > telitsa (tëlotška), tëlka 'hehko, hieho'; teljá 'vasikka'

         > telënok (pl. teljáta) '(lehmä)vasikka' ~ Pol. ciele, ciołka

         < IE *tel- (*tol- ~ *t ~ *tel˝- ~ tlē(i)-l-) 'podnimatj; nostaa, kohottaa'

télo             'ruumis, vartalo; iho; kappale' < *tel- (*tol-) > Lat. tellūs ''zemlja'

         ~ m.slav *telo 'potšva' (maaperä); 'osnova' (perusta, peruste; vartalo)

         > Slowak:         telo         'Körper' (v. telo, S-Kr. id.); telocvik 'Turnen, Gymnastik'

tselj              ’maali, tavoite’ > S. Ziel

žila, žilka       ’suoni’ (v. struna 'soitt. kieli') = Tšech & Sloven: žila 'Sehne, Ader'

         > Liettua: gýsla 'soon' = Latvia: dzīsla 'suoni'  < lat. fīlum 'nitj' (lanka, rihma)

         ~ v. síla 'voima'; slav. žítsa 'kehruulanka; villalanka (garusj)>? kyslä-gusli

žalejka          'venäl. klarinetti' (F: 'leppäpilli')

S-Kroatia:      delo 'Werk; Tat; Handlung, Arbeit'; telo ’body; Körper’ ~ tele 'Kalb'

 

Altnord:      dalr         1) 'Tal' (laakso); 'Bogen' (~ Biegung; Rinne, Vertiefung)

         2) (poet.) 'Hirsch' ~ anord dale 'sinken'; mnd. dale 'hinab'

         ~ Gr. tholos 'Kuppel' (joukko; kahlepari); 'Biegung'

         > Gr. thalamos 'Lager (Vertiefung) eines Tieres; Schlafgemach'

tagl             'Haar, Schwanz' ~ ahd. zagal 'Schwanzhaar, Stachel, Penis' >? E. tail

tal               'Zahl; Unterredung'; tál  'List, Betrug' ~ ahd. zalōn 'zählen, zahlen'

         ~ Gr. δólos 'list (viekkaus)'

tala             'Zahl; Rechnung; reden, sprechen' ~ as. tala 'zahl'

         ~ mnd. tale, tael 'rede, sprache' = R. tala 'puhua' (reden, sprechen);

telja            (schw.) 'zählen, rechnen; erzählen, sprechen'

         ~ thel         1) grund, boden, 2) stärke, kraft

(Norw.-Dän. etymol:)  dæl         1) = dän. 'kleine Vertiefung' in der Haut'

         2) (dän.) 'Milchdrüsen oder Euter bei den Sau'

         > ~ Sw.dial. del, däl 'Zitze bei Tieren'

         ~ air. del 'Zitze' ~ Lett. dehls 'Sohn'

Ruotsi:       tal          'zahl, berechnung'  ~ dal         'laakso'

         1) ai. dálati 'springt auf', Lit. dalýti 'teilen,

         2) Lat. dolāre 'behauen; einkerben',

          3) arm. toł 'reihe' (rivi, jono), 4) Lat. dolus = Gr. dólos 'list'

tala              'puhua'; tal 'puhe'

         > tall         'mänty' < anord. thella 'junge kiefer' ~ asl. talija 'zweig'

talharpa         'jouhikko'; tagel 'jouhi, jouhet'

         R. Nieminen: tagel(-harpa) = hevon häntäjouhi

thel               1) grund, boden, 2) stärke, kraft ~ apr. talus 'fussboden'

         ~ F. tela 'unterlage'; Lat. tellus 'erde, boden'

         ~ Lit. tiles 'Bodenbretter in Kahn'; air. talam 'erde'

Saksa:            dāhlen 'hupakoida, hullutella, laskea leikkiä';

         > Dahlerei 'hullutus' > toll ’hullu’

Taille              'vartalo, varsi; vyötäiset' ~ E. tailor 'räätäli' ~ Fr. taillor 'to cut'

Tal                  'laakso' (E. dale [deil] 'laakso') < dell 'Tal' ~ mhd. telle 'Schlucht'

         > Delle, Telle 'Vertiefung (im Gelände, Geschirr, Hut)'

Talon        = Lat. tālus 'Ferse' (kantapää) ~ Ital: tallone 'kantapää'

         > Vulg.Lat: *tālo 'heel, spur' > OFrz talon >? F. 'tallata'

         ~ uig.   töl ’Nachkommenschaft’ ~ čuv. tülε ’lisääntyä’

         > osm.  döl ’Keim, Fötus, der männliche Same’

         > trkm. döl, kaz. tül ’Fett’, sag. töl ’karjan vuosikasvu’,

Tellūmo          'ein Gottesname' (d. sächs.)         

Zahl                ’luku; joukko’ ~ erzählen ’kertoa’ ~ E. tell id.

         ~ Urgerm. *talō 'Einschnitt' > ~ nl. tellen 'zählen, rechnen'

Zelle                ’kammio, koppi, koju, hytti; (meh.)kenno; solu’

Ziel                   'tarkoitus, tavoite; maali' (= pol. cel > ven. tselj)

         ~ E. zeal ’into, antaumus, innostus’

         ~ Gr. zŋlos, E. zealot ’kiihkoilija, intoilija’ ~ ? jealous

Englanti:         cell         ’solu’ < ’small secluded room’ >? F. kellari

tail                 'häntä' ~ Goth. tagl 'hair' = ae. tægl (ne. tail) *schwanz'

talon              '(linnun) kynsi (claw)'

tell                 'kertoa'; tale 'tarina'; 'speech; number' ~ S. Zahl 'luku'

         > talk 'puhe'> tale ’tarina’~ R. tala 'puhua'; tal 'puhe'

         < Germ. *talō < *tal- ~ ONr teller 'ääntenlaskija'

         > Dutch getal, Sw. tala 'puhua'; antal (luku), Dän. tal 'number'

toll                  'soittaa (kuolinkelloja); julistaa (kuolemaa); soida; (kellon) ääni'

tunnel                  'tunneli' < OF tonel 'tonni' ~ E: cask 'viinitynöri'

Kymri:         telyn’harp’; telyneg ’lyric’; ~Gael: ceol ’musiikki’ ~ It. *taflā 'Seite'

         > canii tellin < canu  (kanii) 'sing, chant; play; crow; ring'

         > canii tellin > telyn 'harp'; telynor 'harpist'; telyneg 'lyric'

Lat.               talāris(< talus) 'kehräluuta koskeva, k-luihin ulottuva'

         > Talaria videamus 'siipikengät jalkaan, ei muuta kuin pakoon...'

         ~  *tālō 'heel, spur'; talus 'nilkka; kantapää' >? F. tallata, tallustaa

tālea              'kapula, kalikka, sauvakko, puikko'

         ~ talitrum 'sorminäppäys'> tēlum 'speerartig lange Stange

         ~ telo (telōnis) <? tēmo 'välipuu; aisa' ~ norw. tilla 'Deichsel' (väliaisa)

tellus              'Erde' (maa); ~ Lat. tabula 'Brett  ~ air. talam 'Erde'

         ~ ai. talam 'Fläche, Ebene'

Romania:        tilinca, tjelenka 'die offene Flöte'; tulnic 'Holztrompete'

Lat.                 tollō          < tolerare, tolare 'sietää'

Kreikka:          ánatéllo '(po)roždaju' (synnyttää); télos 'loppu

telamωn         ’kannike, kantohihna’ ~ tŋlia 'Würfelbrett'

         ~ dr. ind. tulā 'tjažestj'(paino, taakka)

tēle                   'kaukana' < telω ’viedä perille, täyttää' > télos ’loppu

         > télos  v. 'konets' loppu, pää[määrä], ääri; E. tax; aim, result

telein           'vollenden, in die mysterien einweihen' < telein ’complete’

         > teleion          =  keskeinen sävelalue

tŋlia             'leipurin pään päällä oleva kantolauta'

Türk:            davul  ’rumpu’ >? dhol  ~? Lat. tabula 'Brett; Schreibtafel'

         < idg. *telā- 'ebenes, flaches Brett' ~ Lat. tellus 'maa'

tel                ’syy, säie, kuitu, lanka; hius; kieli’; sähke’

         ~ telek  ’sulka’; telif ’kirjoittaminen’

zil                'zwei Beckenpaare' (symbaalit)

KB-mtü.         čal ’schlagen; spielen (soitinta)'; čag. dalda 'hintere Seite, Schutz'

atü.               til, tyl         ’Zunge, Sprache, Gerede' > osm. dil jak. tyl, kaz. təl’(puhe)kieli’

         ~ sag.  tōl ’Märchen, Heldengesang’ < mo. tuuli ’Märchen, Sage’

         ~ soj.   tölgä         ’ennustaminen' < mo. tölgü, tölgi ’ennustaminen’

         ~ tü.     tüš ’Traum’; uig. töl ’Nachkommenschaft’ > Ks. S. Talon

jak.                tölön ’liekki’ < burj. dölön/dülen liekki’; šor. töl ’Bezahlung’ ~? F. tuli

Intia:              tala 'Becken' (~ Schlüsseln) >? R. tallrik 'lautanen' (S. Teller)

Hebrew:         tayeel 'rautalanka' (barbed/iron wire) (+ of: teyl)

         ~ teylee 'wiry (-lankainen, langallinen)' >? kantele ~ stahl-stål

> tehillā'         ’praise, song of praise, hymn, psalm’

         ~ tefillā'         ’prayer, hymn, psalm’

 

3A)         GUSLI  goose/gans/hahn-golos-call-kuulla/whistle/pistol~kaisla~quest/goat

Kun Kaustisella kuukausi sitten (4.11.08) puhuin katele-sanojen etymologioista, en ennättänyt muuta kuin selittämään nämä periaatteet, kuinka pystymme etenemään soittamiseen liittyvien sanojen keskinäisissä suhteissa. Soittimien kohdalla ajatuksenjuoksu on suunnilleen seuraava:

- lämmitys ~ (soidin-)soitto

- ääni > sone-Sehne-Zone-sana ~ lintu/lehmä/ pukki-vuohi /lammas

- kurkku > kieli > joutsen ~ suonikieli/jouhi

- torvi/suoni ~ putki > kaisla, ruoko ~ pistooli/vihellys

Huom! Olen jättänyt tästä gol/call-sukulaissanoja pois, koska tiivistelmäkin vaatisi monin verroin tilaa. Ottaessani esimerkit valitan, että jotkut selitykset ovat viroksi. En ennättänyt muuttaa. Juurena termille pidetään IE-sanaa ghans. Gusli -sanan taustana sanotaan 'virallisesti' olevan jonkin tuulen ääntä tarkoittavan sanan, mutta olen asiasta päätynyt seuraavan sanaston loogisena jatkeena kannattamaan hanhen ääntä. Tsekissä sana on housle, Balkanilla yksikielinen viulu on gusle. Länsi-Ukrainassa ja Valko-Venäjällä viulu, mutta myös eräs huilu ovat nimeltään husli.
Gusla - yksikielinen vanha slaav.-balkanilainen jousisoitin - on lisäksi eri asia. Sen nimityksiä on Albaniassa lahuta, mutta Kroatiassa gusle ja Bulgariassa guzla

F.             hana                  'Zapfhahn, Hahn der Schusswaffe' ~ F. hanhi

         ~ vi haan 'hana, tappi' ~ li ōn 'ruukun nokka' < S. Hahn 'kukko; hana'

         < nr. hane 'koiras, kukko, pyssyn hana';

         nt. hane kukko, pyssyn, tynnörin hana' >? F. honottaa

hanhi          'Gans' (R. gås) = va ane, vi hani (haah'); vepsä gus id. < baltt.

         ~ Liett. žasis, mliett. žansis, latv. zoss, mpr. sansy 'hanhi'

         >? chanson ~ dance-Tanz >? Gans-Hahn ~ canon-canun >? HONEY-HANHENRASVA

kaisla          'vesikasvi, ruoko'  ~ vi kaisel 'kaisla'

         ~ va glaisa = ly kažl, ka kazla (Tihvinä: kaizala) 'kaisla';

         ~ ka. t. lyd. > ven.m. káržla, gážla 'eräs vesikasvi'  > sm. kahista 'to hiss?'

         < Germ.  (ksk.) *gaisila-,  mn. geisl '(suksi)sauva' ~ mr. gēsl, gisl(a),

         ~ nr. gissel 'ruoska', kas. geisel, mys. geis(a)la, ns. Geis(s)el id.

         < Lat. calamus; canna, arundo 'ruoko'; vanaislandi geisli 'kepp, kiir (säde)'

kieli         (ks. "Soidinmusiikki VI:5: golos-call-kieli-kuulo-huuto > heli-hääl)

Liivi:              guogəz         (Sal. kuaš, kuāšl'š) ’Gans’ (hanhi) ~ gul'b ’Schwan’

         ~ gužà (onomatop.) ~ lt. gāgans, zuoss

 

lpN         goas'kem ~ lpK kuä'cǩǩem 'eagle (kotka)' (Lat. Aquila) >? goose, gås

guossa          ’lehmä’ (lpK kuss (kuuzz)); guovža ’karhu’; guovssat ’kuukkeli’

         ~ guovssu '(aamun)koi, sarastus'; guovssahasat 'revontulet'

         ~ kaihca, kaihcc ’vuohi’

lpK                  kožž          ’kusi, virtsa’ (lpN gužža 'kusi, virtsa') > ku'vžž ’taimen’

kuä´cǩǩem      ’kotka' ~ kožžlå'dd ’(kala)sääksi’

         > kõžž    ’kynsi; sorkka’ > kuõžži = (hirvaan) suoro

kõõččâmstue'll          ’kosinta’ >? Sv: koéssed, koésted ’rykiä’ >? koossa

         > kåčč(moš)         ’kutsu’ ~ Koibal: kuza ’man, chelovek

lpKld/T: P +gusle       ’soittoniekka’, N gusli ’kitara’ > 819 S. gusli ’hanuri’

         ~ guslik seærre ’musikantit soittavat’

Kantele III jatkuu: 3A Komi > 

Komi:              (ks. Soidinmusiikki VI:5) gala - geles - golja (kaula) - kil (kieli)

govk                ’Echo, Widerhall ('kaiku')’ >? koukku-koukata (takaisin)

goz                  'Paar' > gozja 'paarig; Ehepaar' >? F. kosia >? lpKld: kuht 'kaksi'

         ~ lpN gažže          = household, assembly of people 

         ~ Est. kāza          = Gattin  kaasa 'puolisi'; kaasas 'mukana'

         > ung. házas         = maritus, conjugatus >? Sp. casa ~ haus ~ goose

gožem      = (gožim) Sommer ('kesä') = W. gužem

         ~ gož  ’kuumuus, kesäkuuma’ = W. guž

         > ostj. χōtšəm = warm >? Hot ~ koti? ~ est. kütt 'lämmitys'

gudek                  ’Harmonika’ (< Russ.) > gudekaś ’spielen’ >? gaduka

koini         1) ’(Wasser auf den Badestubenofen) giessen; ausschütten, ausschöpfen’

                2) ’balzen’; koit ’Balzplatz’ (v. tokovištše), ’soidin’ (koitiś) = Balz

                = koitni ’soidin’ (Waldhühner) >? coitus ~ Gr. koitŋ ’vuode’; koitos