KANTELE II
KANTELE II (IA Romaniasta > 3AGusli lpKld saakka)
Romania: canat 'Flügel' (oven tms:n puolisko)
~ zvon’Gerücht’ (huhu) < ven zvon 'kellonsoitto; helinä'
Kreikka:
γántı 'sormikas, käsine' < Gr. konta 'sormi'; 'lähellä, luona, vieressä'
> konta mou 'at hand' (käsillä) ~ Frz. gantelet[gãtle] ’rautahansikas’
~ Venäjä:kandalý 'kahleet, raudat' < Arab. qaid (qayyad, yuqayyid) id.
~? F. kant-ele ~ E. hand ! ~ mhd. hant 'Seite' (sivu, kylki, kuve); Saite 'kieli'
> Kontaminaatio: 1) kahdesta sanasta on muodostettu uusi sana 2) saastuminen
kanázo 'ich töne'; ŋikanós 'Hahn (kana)' ('Frühsänger')
> kanaχŋ 'Getön, Geräusch' ~ canthónos 'asinus' (aasintamma)
~ kanthós 1) ’(silmä-)nurkka ’corner of eye, oculi angulus’
2) Lat. hirquus < hircus 'kauris, pukki' (erit. karppi, pukinhaju)
~ kanóni 'tykki';káno 'tehdä, hoidella'; kánnŋ'aseen piippu'; kánna 'Rohr'
kántharos 'cantharus, poculum' (korvilla varust. juoma-astia, pikari) 'Kanne'
kondulofóros ’mustekynä’ = candle-bearer = Luc(i)fer
skándalon ’eläinansan laukeava puinen vipu/puikko; ansa (trap); viettelys’
< IE *skand- ’jump’
Türkisch-etym: komda (leb.) ’Kasten’, koib. komda ’Sarg, Grab’
> čer. konδə ’runde Schachtel aus Birkenrinde’ >? F. kannus ’noitarumpu’
kas. jan, uig. žan < pers. žān < ai. dhyāna >? khan ’herra’
Turkki: gönül ’sydän, mieli’
kandil ’öljylamppu’ >? E. candle
kanun 1) laki; 2) kielisoitin
sandal 1) santelipuu; 2) sandaali; 3) soutuvene ~ candela ’kynttilä’
Heprea: kanar ’violin player’; pesantran ’piano player’ (playsanteria)
~ gan/-ey 'eden = Paratiisi
kinnō'r ’a harp, lyre’ ~ India: kinnare >? r>l
Arabia: ganna ’sing’; mugannî ’singer’
~ ginā', ginâ (gannîya-t, agânî)’singing, song, vocal, ballad, air’ ~ agnîya-t
~ ganija ’to coquet, flirt’; gāniya ’pretty woman, belle’
~ qand 'sugar' ~ Lat. condi're 'hillota'> E. candy, candied
~ sang (ğank) ’Harfe’;Arabia (pohj.): sunuğ (sanğ) ’Zimbeln’
kánún (kānūn) 'Zither' ~ Gr. canonaki ~ cannon ~ canoe
= kanun (canon) 'Psalterion'; qanun 'Trapezzither'
kinnara-t (pl. kananir) ’harp’ (junk) (s)
sanna ’duplicate; ’praise, laud (ylistää)’ (v)
santūr ’dulcimer’ [Slowenia: schenterija 'Zymbal']
> sintīr, santîr ’psalter(y), dulcimer’ (stringed instrument)
~ E. sanctuary 'pyhä paikka' ~ unk. szánt = kyntää
< OF. doucemel < Lat. dulce melos 'sweet tune'
~ Fr. sentir ’to smell’ ~ Fr sente ’path, track’
~ Esp. cante 'song; singing'; cantar = laulaa ~ Esp-Cuba: santeria (-talo)
~ Heprea: psanter ’piano’; pesantran ’piano player ~? int. shantur > kantele
Persisch-Arabisch: kánún 'Zymbal'
Persia: kandu 'bee-hive'
kanun ’club’ (social); ’hotbed’ (fig. 'taimilava; pesäpaikka')
~ qanun (pl. qavanin) 'law; rule, custom'; moqannan 'legal'
= Arab: kánún (26 dreifache Metallsaiten)
> R. Gordon Wasson: Soma:s.33 candala 'an outcaste hunter'
koneš 'action, operation' >? F. kone
kanto-taide 'Turkin operettitaidetta'
qanun 'persialainen näppäilysitra' ~ santur 'persial. dulcimer'
qesse (pl. qesas) ’story, tale’ >? E. question, guess ~ Russ. skaski
> qaside 'poem, ode' (pitempi kuin γazal)
qoul word, saying > kalam >? kuulla ~ call
qous arc (of a circle) (ympyrän jänne) > qouse qazah ’rainbow’
quš 'falcon, hawk'
Sumer-Babylonia: Blechblasintrsumente (yl.nim.) qanu ’Horn’.
H. P. A. Hakola: indoeur. *kan ’ääni’ ~ Nostratic: IE *scand- ’jump’
H. Panu Aukusti Hakola: Lexical affinities between Tamil and Finnish (2009)
136/193 kannel 'zither' ~ kanai 'to sound, bellow' ~ PU *kanga 'to call'
202/291 koinata 'to copulate' ~ cannu'to copulate'
Intia: shantur 'Zymbal' (kaksoislehtisellä näppäiltävä symbaali) ~ Pers. santir
~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'
Tibet: Kang = Markknochen(trompete); Zang = Kupfer
Kiina: chàng ’laulaa, laulu’; aloittaa; esteetön, iloisesti
~ cháng (mm.) 'puimakenttä' ~ Scheng 'Mundharmonika'
~ tangu, tschangu 'Trommel'; guan 'Zungeninstrument'
~ sona '(kiinal.) oboe'; jangtjin 'Zymbal'
~ Fritz Bose 1937? guqin - kanteleen kiinalainen vastine
- Chinese gu zheng has a thousand year history and its Japanese relative koto...
Korea: go. kendeli ’rotation’, kendele ’to rotate, to go round’
kon(i) ’a swan’; jango 'Trommel'
Laos: khen 'Mundharmonika'
Burma: saung 'Harfe'
Ultchit: tankarā 'yksikielinen piikkiviulu' (ducheke, tygryg)
~ mtü. čyŋra ’klingen’, *čoŋur etc. ’ein dreiseitiges Musikinstrument’
~ Ainut: tonkori 'sitra' ~ ? kantele-metateesi + l>r?
Cuna/Tule (Panama/C.Rican San Blas -saaret): cantula 'shaman, master musician'
> cansueti 'the assistant musician'
1B) SOI- ~ KOI
[Ks. Soidinmusiikki XIII/32: soitto-soidin-coitus-zeit ja XIV/34: sono-sing-tone-san-kan]
SSA: sana ~ mm. vi sõna id., ’viesti’
> ks. "Soidinmusiikki XIV/34"
Proto-Duraljan:
*soyə- ’to sound, to ring’ ~ PFU *śoje ’Ton, Laut, Stimme; tönen, lauten
~ PN *śojΛ ’to sound, to ring’ ~ indoeur. *kan ’ääni’
soida ’(er)klingen, -schallen; balzen (olla soitimella)’;
> ks. "Soidinmusiikki XIII/32: Soitto-soidin"
suoni 'jänne; suoli; hermo; puun syy'
> ks. "Soidinmusiikki XIII/34: Sono-sing"
suu ~ lpE tjuvve (R) 'ruokatorvi; ääni; kurkku; joen uoma'
~ hanti: səi = ääni; wog. sunt 'joen/tynnyrin suu(aukko)'
~ unk. száj 'suu'; Jenis.smj. sū, so 'kurkku'; Kam. soj 'kaula. kurkku'
~ slk suolj, soi 'kurkku, kaula: ääni; joen suu';
~? E. chew 'pureskella' ~ ven. zhuyu 'I chew'
~? R. sund 'salmi' (vrt. väin-) ~ norw. sug 'imaisu; nälkä' < S. saugen 'imeä'
Viro: sidin ’viserrys, visertely’
soi 'oinas, jäär’ (pässi) >? Est. soe, sooja 'lämmin'
> Hanti: səi 'ääni' ~ Mari: söjgáš’meluta, hälistä; elämöidä’
~ Liettua: žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas ’pelaaja’ > zaidziu ’play’
>? Ven. soitie ’suguühe, koitus¨’ = Lat. coitus ~ F. soidin-soitto
soon ’suoni, jänne’
sõit ’ajo, ajelu; matka’; sõitlema = sõita (sõitma) ’ajaa, ajella’
~ sõim 'haukkuminen'; sõimata 'haukkua (soimata)'
sõidelda ’torua, moittia’~ vatj. sõitõллa ~ ink. soittaa
Vepsä: soit 'mus. instrumentti'
lpN čuonja 'goose, gås (hanhi)'
LpIn: suá'ngustiđ ’kosia’ ~ ? Ruotsi: sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’
lpK: čuanj, čue'nj 'hanhi' ~ suan'n'jed ’suostutella’
~ suõnn = suoni ~ (Sverloff:) svonsstok ’rumpu’ >? Suonikylä
čuõjjâd 'soida' = lpKuola P tšuoijad ’soida’
soi'ttjed ’soittaa’ ~ soittad (suitted) ’suoda (antaa?)’
~ soojted ’sujuttaa’; soojjâd ’sujua’
lpKld soiv(e) ’etelä-’ >? F. lämmin, suoja(sää) = Est. soe ~ S. süd ’etelä’
tsauŋed ’soittaa' ~ lpT siəŋŋad ’kosia’ >? Udmurt: sjuan >? Suonikylä?
~ lpKld suaŋŋ(a)jed, sūŋŋjed ’kosia’; V suoŋŋe ’kosinta’
Komi: koini 1) ’(Wasser auf den Badestubenofen) giessen; ausschöpfen’
2) ’balzen’; koit ’Balzplatz’ (v. tokovištše), ’soidin’ (koitis) = Balz
= koitni ’soidin’(Waldhühner) ~ kan' 'kissa'
siyny ’laulaa’ (sjyvny?), ’sing’ > siylan(kyw) ’laulu’
< šy ’ääni, äänne’; šuny (šuni) 'sanoa, kutsua' > žynnjan ’kello(t)’
śoi ’Lehm, Ton’ = W śüi >? E. tone 'sävel' ~ S. Ton 'savi'
~ žin '(dumpfer) Ton, Klang'; žinna kini 'klingen, tönen'
Hanti: 1075. to`n (pl. tōnət) 'suoni' (!!!)
šöjtny ’rämpiä; kuljeskella’ ~ Est. sõit 'matka; ajo'
sön ’suoni, jänne’ ~ sunis 'lanka, rihma'
šuavny ’puhua, puhella, haastella’ (v. govoritj)
Udmurt: > s'ua+n = häät, hääjuhla ~sjuan ’hää-’ (+ gur)
< śuan = Hochzeitsfest, -leute ~? san 'kunnia (honour), kunnioitus'
~ šundi ’Sonne’ ~ šunit = warm > Syrj. šonid
>? Russ. sijánie 'paiste'; E. shine
šudy(ly)ny 'leikkiä, kisailla. pelata, soittaa' >? F. soitto
>šudon = peli, leikki; hanuri, huilu >šudem 'leikkiminen, pelaaminen'
~šuon (šutem) = sanominen (saying), puhe; sanotaan ~ žiŋ šuini 'klingen'
súi (śűj) ’Ton, Lehm’ (savi) ~ syrj. schoi (śoj) >? F. soi
Mari: čon = henki, sielu 'seele; herz, gemüt'
kájyk ’lintu’ ~ gaj ’kaltainen’; kajyk gaj ’linnun lailla’; nurgájyk ’jänis’ >? Est. kajakas 'lokki'
kəńe 'hanf' (Est. kanep ’hamppu’; kõnelema ’puhua’)
sonar 'metsästys; halu' (Russ. ohota)
süan = (süän, süjän, śan) 'häät' (loppuvaihe) (v. svadjba);
> süan jüla ’häämenot’ ~ Wotj. śuan > Udm. šjuan gur = häälaulu?
söjgáš ’meluta, hälistä; elämöidä’
šön (šen) ’jänne’ >? S. Sehne ~ E. sinew ’suoni’
MordvaE: san ’suoni, jänne’ (Est. soon) ~ Md: šön (šen) ’jänne’ > ostj-wog.
sedjams ’pilli mängima’; seditsja ’soittaja’ >? soittaa
~ sedjamo ’soitto’; sedjamopelj ’soitin’; zojkadems ’helistä, kilistä'
~ žojnems (žoljnems) ’solisema; helisema, kõlama; soida’
sjango ’hang (hanko)'; sjangine ’haarukka’
> sjangora ’sairaalloinen, vihlova (itku); surullinen (ääni)’
> vajgel' (val'gej); 'stimme, ton, klang' > vajgelj sant ’äänihuulet’
žojnems (žoljnems)’solisema; helisema, kõlama (klingen, kilistä) >? soida’
~ žojkadems ’helistä, kilistä; läikyttää, kastella’ >? soi-da ~ joi-kua
> žvonjams ’helistama; helisema’
Unkari: (ks. 1A) cseng 'kilistä'; csendül, zendül ’soinnahtaa’
~ csengés, zengés 'soinnahdus'; zőngés 'kieli (Zunge) >? song
hang ’ääni’; hangzik ’soida’ > cseng, zeng; szól-; hangzás + dallam 'sointi'
> hangszer 'soitin, soittopeli' ~ hangzer 'soidin' ~ kan 'koiras, uros'
~ hang+szól 'puhua, sanoa, kertoa;soida' ~ tatK, chak. sölä- 'sprechen'
hárfahúr 'harpunkieli' (h~k & r~l) < húr '(viulun/pianon) kieli' >? chord
~ sánta = rampa, ontuva ~ szent = pyhä; szén = kivi/hiili
~ sző'kutoa' ~ csont ’luu’ (~ Est. kont); szó'sana'
száj = suu, turpa; szájdoromb 'Maultrommel'
(fel)szánt 'kyntää' ~ szán 1) sääliä, surkutella, 2) reki, kelkka
>? F. kanto > santa-hiekka > E. sandman ~ kylvömies!!!
> Esp. santeria-uskonto (joruba) > kyntö potku-kelkalla
> szántás ’kyntö’ >? ks. szent = pyhä > S. senden = lähettää
zene 'musiikki, soitto' > zeng 'helkkyä, soida (schallen)'
> zenel = soittaa musiikkia ~ zene ’Melodie; Musik’ ~ szó ’sana’
~ zongora 'piano' ~ S. Zunge 'kieli'
zeng = soinnukkaasti lausua, ylistää ; helkkyä, soida, raikua, kaikua
(saks. singen > sing(en) - song > sang)
Hanti: ie's ’itku’ (sankarilauluissa) > ie'sta itkeä (ääneen)
> isəm' soi, istə soi’itku (joka kuuluu)’
χoi (avio)mies > k'ui' ’koiras-, uros-(eläin); -männchen
kəi ’naaras (sopuli, kettu)’; χaie't ’ihminen’ > penis = russ. huj (est. hui!)
> Trj. k'ōiəm' ’kalan kutupaikka’ > ks. kəiəm soidinpaikka >? F. kojamo
~ kəia' (lapsille puhuttaessa) ’synti’
kej' 'tok' (gluχar-metson soidin); manéra ispolnénija pésni
> kejty 'tokovátj' (olla soitimella - metsosta)
> kəiəm 'soidinpaikka' > kəida' olla soitimella >? lat. coitus
kei' arvonta-, loitsulaulu; poŋ'kei' ’kärpässienilaulu’ (384)
koiəp 'noitarumpu' (kujp = ven. búben, barabán)
> k'oiəm pəń = noitarummun päristin
~ k'oi (Trj) eläimen (leikattu) otsanahka
ne'ŋ ’vaimo’ > neŋ-, niŋiuχ ’ostj. 5-kielinen soitin’;
~ Trj. ostj. '2-kielinen viulu’
śān, šōn ’Leben, Seele’ (< Tatar.) >? Frz chanson 'laulu; lörpötys'
seu = hiuspalmikko > səu ’tiheä (verkko)’ ~ səu = sauva >? F. seitti
səi = ääni > sui = (soi, si) Stimme, Klang; Ruhm, Ehre (F. ’soin’)
> səia mənəm ’menen ääntä kohti’ 818 >? F. ’soitellen sotaan’
> səiəŋ (suin) ’kova-, suuriääninen; səida` utta ’olla ääneti, vaieta’
~ saiəda = pyöriä (ympäriinsä); səiitta = pyörittää; kulkea ympäri
> sui-jiv, si-jiv ’Stab; Rohr’ ~ süin 'Bratpfanne'
> soita = ’puhaltaen ajaa (kiehuvan keiton päältä rasvaa kauhaan)’
sələida ’soida, helistä’ >? Est. kõlada ~ Unk. szérű 'puimatanner’
~ sərəida ’säristä' >? lpKld šereda -päristin’
sauγə = laulu; påŋkəлsauγə ’kärpässienilaulu’ 827 (< ’kaatua’ -merk.)
> souaž, tűrzouə' ’(laulu)ääni; souə' ’(itkun-, laulun-) ääni' >? saga
soi = (pūnəp) vaaleahko
> soiəmti (auringosta?) ruveta lämmittämään >? Est. soe, F. suoja; lpKld soije
Mansi: sui = (soi) Stimme, Klang; Ruhm, Ehre
~ suiin, suin, siin ’helltönend, laut’ > sui-jiv, si-jiv ’Stab; Rohr’
~ śān, šōn ’Leben, Seele’ (< Tatar.)
(Pallas:) Sanneltup, Schangiltop
~ MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm: ~ sjuan + gur)
= Ahlqvist: sanqueltap 'die fünfseitige wogulische Harfe'
sangen 'Glocke' ~ soŋgə ’(karhu)keihäs, rautakärkinen keppi’
sōnetam 'schätzen, rechnen' ~ sontix Kasten (lipas) < russ. sundukj
Samojedi (Castren): hoi (soi, suoi, sulj) 'Kehle (’kurkku’ >? kieli), Stimme'
> soi, suoi ’Flussmündung’
Ostj.samojed (Castren): čeng (tjenga) Schwan, joutsen (russ. lebedj)
jurSmj. sani = soittaa; saanä = ’Spiel’ (soitto) >? Suonikylä
~ tēn ’ Sehne (suoni)’, OS čat, čän, čèn id.,
~ mord. san, ostj. ton, ian, wog. tān id. ~ Samoj. ton 'Sehne'; seem = see
>? S. Ton (sävel); E. sonant-, tone ’ääni’; ten ’10’
Janhunen, Juha: Samojedischer Wortschatz (1977, LPR426-427):
*sänə- ’spielen’ > sanaki'em = ich fing an zu spielen;
> *sänəj = ’Spiel(zeug)’ > sani = soittaa; saanä = ’Spiel’
ksam tåntə- ’astua, polkea’ > samJr tānā’tallata, polkea’;
~ Km tōńi- ’kulkea, vaeltaa’; tōnola- ’polkea (rikki)’ >? Teno; Tuonelan joki
Tatar: t'śən ’wahr, echt’ < čyn ’wahr, gerecht’
> tšuw. t'šən ’wahr’, t'šən ’echt’
Tšuwass > Tšerem: t'šon ’Seele’; t'šon ’Herz’ < t'šun ’Geist’
~ komdə, konδə (komdə) ’Korb, Schachtel’ ~ baschk. kumta
W-Lamut: güön-, ŋüön ’sagen, aussprechen'
~ haŋ-, hoŋ- ’weinen’ ~ tung. hoŋ- ~ jak. soŋō- id.
Kamass: sandəl'εm = hoitaa, vaalia
Liettua: žaidimas ’leikki, peli’; žaidejas ’pelaaja’
> zaidziu ’play’ ~ zeidimas 'haavamine'; zõdis = sõna
Venäjä: zvon 'kellonsoitto, helinä' = F. soidin-soitto = Lat. coitus
soitie ’suguühe, koitus’ ~ Russ. sojtisj ’tulla yhteen'
Puola: cyngiel 'liipasin' (s.517) ~ cyna 'tina'; syn 'poika' > czyn 'teko; työ'
~ gil 'punatulkku; räkä'; działo 'tykki'
~ kieł 'kulma-, torahammas' ~ Keil 'nuoli'
>? single-songel-djungel-Suonikylä-Cygnaeus
žasis ’hanhi’ = Ven. aist 'haikara'
Tšekki: zvon 'kello; kupu'; zvonit 'soittaa kelloa; soida'
~ ozvena 'kaiku'; pozoun 'pasuuna' ~ žvanit'lörpötellä'
Slovakia: cengat' 'läuten, klingeln' >? singen
~ hana 'Schämung; Tadel (moite)'; hanit' 'schmähen, tadeln'
Bulgaria: zvən ’soitto, kilinä’ < (po)zvænja 'soittaa; soida’ ~ zvúk 'äänne'
> nezván 'kutsumaton'; zvánie 'arvonimi, titteli'
~ kánja 'kutsua' ~ kõntja (?) 'kaikua' ~ tšanta 'laukku'
Ruotsi: sjunga ’laulaa’; sång ’laulu’ (E. song, S. Gesang)
Engl: chanty ’Sailor’s song’; goose 'hanhi'
Got. hana, ahd. hano 'Hahn' (> ahd. henna 'Henne'; ahd. huon 'Huhn')
Gr: ŋıkanós 'Hahn' ("Frühsänger", kukko) ~ ıkanós 'kykenevä, kyvykäs'
Saksa: Sahne'kerma' ~ aind. sānu 'Oberfläche, (Berg)Rücken'
~ südmnl. sāne a afr. sain 'Fett'; 12. Jh. sāime 'Sahne' ~ Lat. sagina 'Fett'
Saite '(soittimen) kieli'; Darmsaite 'suolikieli'
= ahd. saita 'Saite, Strick, Fessel'; ahd. seit(o),
~ mnd. sēde, ags. sāda id. 'Band; Strick' < *sēi-, *səi- 'binden; Strick'
~ aslaw. seti, lit. saitas, siētas, lett. saite = aind. sētu-, sētár- 'Fessel' 'kahleet'
< fesseln 'panna liekaan, kahlehtia' ~ Russ: kandaly 'kahleet, raudat'
>? soitto ~ sitar/zither/gitar >? Saite ~ Zeit; semen ~ zeman; chor(d)
~ hora-Kronos/Uhr-anos/Uranus; kieli ~ kello
~ Frz: chaud [šo] ’lämmin, kuuma; veres; kiimainen, himokas >? Est. soe
Schandlied ’rivo/häväistys-laulu’; Sander ’kuha’
Sehne (Senne) ’ jänne, suoni’ 'Nerv' = Mhd. sën(e)we, sën(n)e '(Bogen-)S.'
~ Seil 'köysi' ~ Saite 'kieli' ~ Zēhne ’kymmenen’ >? swan
~ ir. sin 'Kette, Halsband' < idg. *sēi- (*səi-); *si 'binden; Strick, Riemen'
> se(h)nen 'tuntea polttavaa kaipuuta' > Sehnsucht!
~ ahd. sene 'bin schlaff, kraftlos, unlustig' ~ hochalem. sanen, sānen id.
~ Tšech: sen'unennäkö; unelma, haave'>? R. sömn ~ Esp. sueÃno
Ranska: OF chant, chantel (chanteau) ’cantle’ (pala, osa), pattern, sample
> chanson 'laul'; chanter 'laulma'; chanteur 'laulja'
chaud [šo] ’lämmin, kuuma; veres; kiimainen, himokas
>? Est. soe ~ F. suoja ~ E. south ~ Teut. sunth- ~ E. sun
sang [sã] ’veri, rotu, syntyperä, suku’
Espanja: cisne 'swan; (astr.) Cygnus; great poet or musician; prostitute'
seña '(tunto)merkki; ele'; señal 'merkki, jälki, arpi, signaali'
> señor 'herra'; señuelo 'houkutuslintu'; senil 'vanhus'
son ’ääni, sävel, sointi’ ~ sonido ’ääni (sound), sointi, kajahdus; äänne’
sonar (sueno) ’to sound, ring; to pronounce’
sueño ’sleep, dream, vision, idea’ < sonho ’uni’
Basque: soñue 'Akkordeon'
soinu 1) 'Akkordeon' ~ soñue'Akkordeon'; soinu-jolea 'acordeonista'
2) 'música de bailes populares; música, 3) 'sonido, son'
> soinugailu 'instrumento musical'; soinulari 'músico' 'muusikko'
Romania: canat zvon’Gerücht’ (huhu)
~ sonerie 'Glocke (Klingel)'; sonor 'hell' (kirkas) = clar
Latina: sono- 'tönen, schallen' ~ altlat. sonere = sonare 'to sound'
< *suenō, ai. svánati 'tönt, schallt'; air. sennaim 'musiziere',
~ ags. swin 'Musik, Gesang' ~ sōnus 'Schall', 'sound'
Kreikka: ŋıkanós 'Hahn' ("Frühsänger", kukko) ~ ıkanós 'kykenevä, kyvykäs'
> kanaχŋ 'Getön, Geräusch'; got. hana, ahd. hano 'Hahn'
koitŋ ’vuode’; koitos (< keimai) ’maata-pano'>? Lat. coitus
fonŋ, phōnē 'voice; sound' > Lat. sōnus 'Schall' >? f > ph > ps > s > sõna/sono
~ χŋna 'hanhi' (~ hen-Huhn 'kana' ~ Gans)
sói 'laji, laatu; suku, rotu' > Est. soo(st) > zoi ’life’ = vita = elämä
> zein ’to boil, ferment (panna käymään, käyttää)
Turkki: santöz ’laulajatar’ ~ sinir = 'sinew' (jänne, suoni) >? E. chant
Türkisch-etym: čaŋ (uig. čag. kaz.) ’Glocke(nton)’
~ jak. čaŋ, čāŋ = mo. čaŋ ’Musikinstrument’ < pers. čang
~ mtü. čänk ’Harfe’, osm. čänk ’eine Art Harfe, Gitarre der Frauen’;
~ osm. čängi, čäŋgi ’Harfenistin, Tänzerin, Sängerin’;
~ osm. cängä ’eine Art Volksgesang’; Sassanidit: čang 'Winkelharfe;
~ mtü. čyŋra ’klingen’, *čoŋur etc. ’ein dreiseitiges Musikinstrument’
~ kzk. šyŋ ’Laut’ ~ otü. čiŋčiŋ ’Hochzeitslied’ < chin. c'in ’sukulaisuus’
Kazah: šan kobúz 'suuharppu'; Uzbek: tschang 'Zymbal'
Hepr. gan' puutarha' >? Russ: zagón ’tarha, aitaus’
Palest: ganna 'sing'
Persia: cang 'claw of a wild beast; talon of a bird; harp, lute'
~ (indo-Ir.) gāthā < ga = singen
sanad ’document (written)’
~ afsun 'spell' (loitsu) ~ afsane 'tale, fable' >? sana
zan ’a woman, wife’ ~ zanašui 'matrimony (avioliitto), wedlock'
> xane 'house, office' < xanom ’lady’
zang 'bell; rust' ~ zanu 'knee';
santir ~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'
(mit zwei leichten Klöppeln)> Eur. Zymbal' ~ Gr. sanduri ~? Intia: shantur
~ Sloven: schenterija (oprekelj) 'Zymbal'
~ osm. sontur ’soitin; ystävänkutsu, Jubel; Geräusch, Lärm’
< ar. santūr ’Tympanon’ < aram. pesantērin < gr. psaltirion
~ Gr. sanduri 'Zymbal' >? Ainut: tonkuri?
Sumer-Babylonia: Kielisoitin: zanaru & telitum
Intia: Skr. svan-'make a noise'< IE: *bha- 'speak' >? E. swan
> svānati’(it) sounds’; Chhanda-s = sanskr. k. lauluja
Intia: chand = (und duff) ’nomaditamburiineja'
Kashmir: santúr 'Zymbal' (hundert Saiten)
- Die erste Sántúr wurde der Legende nach von den Weisen Katyayana 'verfertigt, daher auch der Name Katyayana Wina (im Skr auch Shata-tantri, das heisst hundertsaitig).
shantur 'Zymbal' (kahdella lehtisellä näppäiltävä symbaali)
~ Pers. santir ~ Gr. 'psalterion' (Zymbal) - 18 vierchörigen Messingsaiten'
Tibet: Kang 'Markknochen(trompete)'; Zang 'Kupfer'
Burma: saung 'Harfe'
Kiina: chàng ’laulaa, laulu’; aloittaa; esteetön, iloisesti
~ chàng (mm.) 'puimakenttä' ~ Scheng 'Mundharmonika'
~ tangu, tschangu 'Trommel'; guan 'Zungeninstrument'
sona '(kiinal.) oboe'; jangtjin 'Zymbal'
2) TELL-ZAHL/ZÄHL- (> GOLOS-CALL): > ks. "Soidinmusiikki XV:35"
Suomi: talla 'kielisilta' (S. Steg) < nr. stall id. ~ nr. stall 'talli, pilttuu'
~ nn. stald 'jalusta', mn stallr 'alusta; jumalankuvien teline; talli, seimi'
FU-Tamil: valittaa 'to complain' ~ vali 'to tell, sound' >? E. tale
< (t ~ v) ~ dal/tal ~ valley/vallis
Vatja: tšēli ’kieli’ ~ Est. hääl 'ääni'; keel 'kieli'
> fi. kieli; lpN giellâ; md. k'el' (Zunge; Sprache); wog. kēl ’Rede, Sprache’
> Komi: kil = Zunge (kieli), Sprache; Wort (wotj. kil), Rede;
Liivi: täl ’Gesicht; Götzenbild’
Komi: kil = Zunge (kieli), Sprache; Wort (= wotj. kil), Rede;
> śilan-kiv ’Gesang, Lied’ > śilni ’singen’
~ zëljödny ’soida, helistä’ = tiljgyny (tinjgyny) ’soida, helistä’
tal'alni 'polkea, astua; sotkea jaloilla' ~ F. tallata ~ Ital: tallone 'kantapää'
tölysj kuu(kausi) >? F. tuli
Udmurt: s'ölyk = synti (sin); tel' 'Waldung, Gehölz'; SyrjP. tel' 'junges gehölz'
~ töldz'ytyny = kylvää
Wotj. tel' Waldung, Gehölz'; SyrjP. tel' 'dichtes, junges gehölz'
Mari: tələk (tuluk) waise (orpo); tələk-eδem = witwe (leski) ~ Tšuw. tələχ
Unkari: dal = laulu, (harv.) runo; dalol'laulaa'
~ kandalló'(avo)takka'; kanóc '(kynttilän) sydän'
szól-, tatK söyläš-, chak sölä- 'sprechen'
hangszer 'soitin, soittopeli' ~ hang + szól 'puhua, sanoa, kertoa; soida'
toll ’feather/wing/pen’; tol ’työntää, lykätä, sysätä’
kanásztülök 'Kuhhorn' < kanász 'sikopaimen' + tülköl 'törähdyttää (torvella)'
~ kanóc '(kynttilän) sydän' & Mari: tələk (tuluk) = waise (orpo) (?)
Hanti: t'aləγt'āγə (Trj.) 'soida, helistä (kulkunen)'
~ Kaz: aл taliti 'ääntää heleästi, pitkään kaikuen'
> t'ēləγlətä' 'klirren; helistä, soida (kulkunen, tiuku)' ~ talγiлtāγə
> taləkintāγ (Trj.) 'helähtää' (klingeln) > talkəmtətāγə 'heläyttää'
toləγta' (V) 'puhua' (govoritj); luvata ~ tolγəl'tà' 'sanoa'
Mansi: tēlam ’geboren werden’ ~ tēlim Entstehung; Emporkommen
~ W-Lamut: tül-, tÿl- ’virittää (kivääri)' >? F. tuli
Kamass: təil'em = leikkiä, soittaa (spielen), huutaa (rufen)
~ t'o'l'am (t'ol'am) = raapia ~ (Tass-samj) tael ’puhekieli’
Tšuktšit: telytele'pyöritettävä soittoputki (suoli tms.)'
Ultšit: telengu 'eeppinen laulu'
~ Eveenit/Lamuutit: teleng 'eeppinen laulu'
Latvia: tālu ’kaugel (kaukana)’
Russ: aslaw. delu 'Teil' (osa)
dolu (aslaw.) 'Grube'; do dolu 'hinunter' > russ. dol 'Tal' (laakso)
telétsj 'vasikka', sonnimullikka; Härkä (astrol.) ~ S-Kr. tele 'Kalb'
> telitsa (tëlotška), tëlka 'hehko, hieho'; teljá 'vasikka'
> telënok (pl. teljáta) '(lehmä)vasikka' ~ Pol. ciele, ciołka
< IE *tel- (*tol- ~ *t ~ *tel˝- ~ tlē(i)-l-) 'podnimatj; nostaa, kohottaa'
télo 'ruumis, vartalo; iho; kappale' < *tel- (*tol-) > Lat. tellūs ''zemlja'
~ m.slav *telo 'potšva' (maaperä); 'osnova' (perusta, peruste; vartalo)
> Slowak: telo 'Körper' (v. telo, S-Kr. id.); telocvik 'Turnen, Gymnastik'
tselj ’maali, tavoite’ > S. Ziel
žila, žilka ’suoni’ (v. struna 'soitt. kieli') = Tšech & Sloven: žila 'Sehne, Ader'
> Liettua: gýsla 'soon' = Latvia: dzīsla 'suoni' < lat. fīlum 'nitj' (lanka, rihma)
~ v. síla 'voima'; slav. žítsa 'kehruulanka; villalanka (garusj)>? kyslä-gusli
žalejka 'venäl. klarinetti' (F: 'leppäpilli')
S-Kroatia: delo 'Werk; Tat; Handlung, Arbeit'; telo ’body; Körper’ ~ tele 'Kalb'
Altnord: dalr 1) 'Tal' (laakso); 'Bogen' (~ Biegung; Rinne, Vertiefung)
2) (poet.) 'Hirsch' ~ anord dale 'sinken'; mnd. dale 'hinab'
~ Gr. tholos 'Kuppel' (joukko; kahlepari); 'Biegung'
> Gr. thalamos 'Lager (Vertiefung) eines Tieres; Schlafgemach'
tagl 'Haar, Schwanz' ~ ahd. zagal 'Schwanzhaar, Stachel, Penis' >? E. tail
tal 'Zahl; Unterredung'; tál 'List, Betrug' ~ ahd. zalōn 'zählen, zahlen'
~ Gr. δólos 'list (viekkaus)'
tala 'Zahl; Rechnung; reden, sprechen' ~ as. tala 'zahl'
~ mnd. tale, tael 'rede, sprache' = R. tala 'puhua' (reden, sprechen);
telja (schw.) 'zählen, rechnen; erzählen, sprechen'
~ thel 1) grund, boden, 2) stärke, kraft
(Norw.-Dän. etymol:) dæl 1) = dän. 'kleine Vertiefung' in der Haut'
2) (dän.) 'Milchdrüsen oder Euter bei den Sau'
> ~ Sw.dial. del, däl 'Zitze bei Tieren'
~ air. del 'Zitze' ~ Lett. dehls 'Sohn'
Ruotsi: tal 'zahl, berechnung' ~ dal 'laakso'
1) ai. dálati 'springt auf', Lit. dalýti 'teilen,
2) Lat. dolāre 'behauen; einkerben',
3) arm. toł 'reihe' (rivi, jono), 4) Lat. dolus = Gr. dólos 'list'
tala 'puhua'; tal 'puhe'
> tall 'mänty' < anord. thella 'junge kiefer' ~ asl. talija 'zweig'
talharpa 'jouhikko'; tagel 'jouhi, jouhet'
R. Nieminen: tagel(-harpa) = hevon häntäjouhi
thel 1) grund, boden, 2) stärke, kraft ~ apr. talus 'fussboden'
~ F. tela 'unterlage'; Lat. tellus 'erde, boden'
~ Lit. tiles 'Bodenbretter in Kahn'; air. talam 'erde'
Saksa: dāhlen 'hupakoida, hullutella, laskea leikkiä';
> Dahlerei 'hullutus' > toll ’hullu’
Taille 'vartalo, varsi; vyötäiset' ~ E. tailor 'räätäli' ~ Fr. taillor 'to cut'
Tal 'laakso' (E. dale [deil] 'laakso') < dell 'Tal' ~ mhd. telle 'Schlucht'
> Delle, Telle 'Vertiefung (im Gelände, Geschirr, Hut)'
Talon = Lat. tālus 'Ferse' (kantapää) ~ Ital: tallone 'kantapää'
> Vulg.Lat: *tālo 'heel, spur' > OFrz talon >? F. 'tallata'
~ uig. töl ’Nachkommenschaft’ ~ čuv. tülε ’lisääntyä’
> osm. döl ’Keim, Fötus, der männliche Same’
> trkm. döl, kaz. tül ’Fett’, sag. töl ’karjan vuosikasvu’,
Tellūmo 'ein Gottesname' (d. sächs.)
Zahl ’luku; joukko’ ~ erzählen ’kertoa’ ~ E. tell id.
~ Urgerm. *talō 'Einschnitt' > ~ nl. tellen 'zählen, rechnen'
Zelle ’kammio, koppi, koju, hytti; (meh.)kenno; solu’
Ziel 'tarkoitus, tavoite; maali' (= pol. cel > ven. tselj)
~ E. zeal ’into, antaumus, innostus’
~ Gr. zŋlos, E. zealot ’kiihkoilija, intoilija’ ~ ? jealous
Englanti: cell ’solu’ < ’small secluded room’ >? F. kellari
tail 'häntä' ~ Goth. tagl 'hair' = ae. tægl (ne. tail) *schwanz'
talon '(linnun) kynsi (claw)'
tell 'kertoa'; tale 'tarina'; 'speech; number' ~ S. Zahl 'luku'
> talk 'puhe'> tale ’tarina’~ R. tala 'puhua'; tal 'puhe'
< Germ. *talō < *tal- ~ ONr teller 'ääntenlaskija'
> Dutch getal, Sw. tala 'puhua'; antal (luku), Dän. tal 'number'
toll 'soittaa (kuolinkelloja); julistaa (kuolemaa); soida; (kellon) ääni'
tunnel 'tunneli' < OF tonel 'tonni' ~ E: cask 'viinitynöri'
Kymri: telyn’harp’; telyneg ’lyric’; ~Gael: ceol ’musiikki’ ~ It. *taflā 'Seite'
> canii tellin < canu (kanii) 'sing, chant; play; crow; ring'
> canii tellin > telyn 'harp'; telynor 'harpist'; telyneg 'lyric'
Lat. talāris(< talus) 'kehräluuta koskeva, k-luihin ulottuva'
> Talaria videamus 'siipikengät jalkaan, ei muuta kuin pakoon...'
~ *tālō 'heel, spur'; talus 'nilkka; kantapää' >? F. tallata, tallustaa
tālea 'kapula, kalikka, sauvakko, puikko'
~ talitrum 'sorminäppäys'> tēlum 'speerartig lange Stange
~ telo (telōnis) <? tēmo 'välipuu; aisa' ~ norw. tilla 'Deichsel' (väliaisa)
tellus 'Erde' (maa); ~ Lat. tabula 'Brett ~ air. talam 'Erde'
~ ai. talam 'Fläche, Ebene'
Romania: tilinca, tjelenka 'die offene Flöte'; tulnic 'Holztrompete'
Lat. tollō < tolerare, tolare 'sietää'
Kreikka: ánatéllo '(po)roždaju' (synnyttää); télos 'loppu
telamωn ’kannike, kantohihna’ ~ tŋlia 'Würfelbrett'
~ dr. ind. tulā 'tjažestj'(paino, taakka)
tēle 'kaukana' < telω ’viedä perille, täyttää' > télos ’loppu
> télos v. 'konets' loppu, pää[määrä], ääri; E. tax; aim, result
telein 'vollenden, in die mysterien einweihen' < telein ’complete’
> teleion = keskeinen sävelalue
tŋlia 'leipurin pään päällä oleva kantolauta'
Türk: davul ’rumpu’ >? dhol ~? Lat. tabula 'Brett; Schreibtafel'
< idg. *telā- 'ebenes, flaches Brett' ~ Lat. tellus 'maa'
tel ’syy, säie, kuitu, lanka; hius; kieli’; sähke’
~ telek ’sulka’; telif ’kirjoittaminen’
zil 'zwei Beckenpaare' (symbaalit)
KB-mtü. čal ’schlagen; spielen (soitinta)'; čag. dalda 'hintere Seite, Schutz'
atü. til, tyl ’Zunge, Sprache, Gerede' > osm. dil jak. tyl, kaz. təl’(puhe)kieli’
~ sag. tōl ’Märchen, Heldengesang’ < mo. tuuli ’Märchen, Sage’
~ soj. tölgä ’ennustaminen' < mo. tölgü, tölgi ’ennustaminen’
~ tü. tüš ’Traum’; uig. töl ’Nachkommenschaft’ > Ks. S. Talon
jak. tölön ’liekki’ < burj. dölön/dülen liekki’; šor. töl ’Bezahlung’ ~? F. tuli
Intia: tala 'Becken' (~ Schlüsseln) >? R. tallrik 'lautanen' (S. Teller)
Hebrew: tayeel 'rautalanka' (barbed/iron wire) (+ of: teyl)
~ teylee 'wiry (-lankainen, langallinen)' >? kantele ~ stahl-stål
> tehillā' ’praise, song of praise, hymn, psalm’
~ tefillā' ’prayer, hymn, psalm’
3A) GUSLI goose/gans/hahn-golos-call-kuulla/whistle/pistol~kaisla~quest/goat
Kun Kaustisella kuukausi sitten (4.11.08) puhuin katele-sanojen etymologioista, en ennättänyt muuta kuin selittämään nämä periaatteet, kuinka pystymme etenemään soittamiseen liittyvien sanojen keskinäisissä suhteissa. Soittimien kohdalla ajatuksenjuoksu on suunnilleen seuraava:
- lämmitys ~ (soidin-)soitto
- ääni > sone-Sehne-Zone-sana ~ lintu/lehmä/ pukki-vuohi /lammas
- kurkku > kieli > joutsen ~ suonikieli/jouhi
- torvi/suoni ~ putki > kaisla, ruoko ~ pistooli/vihellys
Huom! Olen jättänyt tästä gol/call-sukulaissanoja pois, koska tiivistelmäkin vaatisi monin verroin tilaa. Ottaessani esimerkit valitan, että jotkut selitykset ovat viroksi. En ennättänyt muuttaa. Juurena termille pidetään IE-sanaa ghans. Gusli -sanan taustana sanotaan 'virallisesti' olevan jonkin tuulen ääntä tarkoittavan sanan, mutta olen asiasta päätynyt seuraavan sanaston loogisena jatkeena kannattamaan hanhen ääntä. Tsekissä sana on housle, Balkanilla yksikielinen viulu on gusle. Länsi-Ukrainassa ja Valko-Venäjällä viulu, mutta myös eräs huilu ovat nimeltään husli.
Gusla - yksikielinen vanha slaav.-balkanilainen jousisoitin - on lisäksi eri asia. Sen nimityksiä on Albaniassa lahuta, mutta Kroatiassa gusle ja Bulgariassa guzla
F. hana 'Zapfhahn, Hahn der Schusswaffe' ~ F. hanhi
~ vi haan 'hana, tappi' ~ li ōn 'ruukun nokka' < S. Hahn 'kukko; hana'
< nr. hane 'koiras, kukko, pyssyn hana';
nt. hane kukko, pyssyn, tynnörin hana' >? F. honottaa
hanhi 'Gans' (R. gås) = va ane, vi hani (haah'); vepsä gus id. < baltt.
~ Liett. žasis, mliett. žansis, latv. zoss, mpr. sansy 'hanhi'
>? chanson ~ dance-Tanz >? Gans-Hahn ~ canon-canun >? HONEY-HANHENRASVA
kaisla 'vesikasvi, ruoko' ~ vi kaisel 'kaisla'
~ va glaisa = ly kažl, ka kazla (Tihvinä: kaizala) 'kaisla';
~ ka. t. lyd. > ven.m. káržla, gážla 'eräs vesikasvi' > sm. kahista 'to hiss?'
< Germ. (ksk.) *gaisila-, mn. geisl '(suksi)sauva' ~ mr. gēsl, gisl(a),
~ nr. gissel 'ruoska', kas. geisel, mys. geis(a)la, ns. Geis(s)el id.
< Lat. calamus; canna, arundo 'ruoko'; vanaislandi geisli 'kepp, kiir (säde)'
kieli (ks. "Soidinmusiikki VI:5: golos-call-kieli-kuulo-huuto > heli-hääl)
Liivi: guogəz (Sal. kuaš, kuāšl'š) ’Gans’ (hanhi) ~ gul'b ’Schwan’
~ gužà (onomatop.) ~ lt. gāgans, zuoss
lpN goas'kem ~ lpK kuä'cǩǩem 'eagle (kotka)' (Lat. Aquila) >? goose, gås
guossa ’lehmä’ (lpK kuss (kuuzz)); guovža ’karhu’; guovssat ’kuukkeli’
~ guovssu '(aamun)koi, sarastus'; guovssahasat 'revontulet'
~ kaihca, kaihcc ’vuohi’
lpK kožž ’kusi, virtsa’ (lpN gužža 'kusi, virtsa') > ku'vžž ’taimen’
kuä´cǩǩem ’kotka' ~ kožžlå'dd ’(kala)sääksi’
> kõžž ’kynsi; sorkka’ > kuõžži = (hirvaan) suoro
kõõččâmstue'll ’kosinta’ >? Sv: koéssed, koésted ’rykiä’ >? koossa
> kåčč(moš) ’kutsu’ ~ Koibal: kuza ’man, chelovek’
lpKld/T: P +gusle ’soittoniekka’, N gusli ’kitara’ > 819 S. gusli ’hanuri’
~ guslik seærre ’musikantit soittavat’
Kantele III jatkuu: 3A Komi >
Komi: (ks. Soidinmusiikki VI:5) gala - geles - golja (kaula) - kil (kieli)
govk ’Echo, Widerhall ('kaiku')’ >? koukku-koukata (takaisin)
goz 'Paar' > gozja 'paarig; Ehepaar' >? F. kosia >? lpKld: kuht 'kaksi'
~ lpN gažže = household, assembly of people
~ Est. kāza = Gattin kaasa 'puolisi'; kaasas 'mukana'
> ung. házas = maritus, conjugatus >? Sp. casa ~ haus ~ goose
gožem = (gožim) Sommer ('kesä') = W. gužem
~ gož ’kuumuus, kesäkuuma’ = W. guž
> ostj. χōtšəm = warm >? Hot ~ koti? ~ est. kütt 'lämmitys'
gudek ’Harmonika’ (< Russ.) > gudekaś ’spielen’ >? gaduka
koini 1) ’(Wasser auf den Badestubenofen) giessen; ausschütten, ausschöpfen’
2) ’balzen’; koit ’Balzplatz’ (v. tokovištše), ’soidin’ (koitiś) = Balz
= koitni ’soidin’ (Waldhühner) >? coitus ~ Gr. koitŋ ’vuode’; koitos