KANTELE III

KANTELE III (3A Komi > 3B > 4 > 5)

Komi:                  (ks. Soidinmusiikki VI:5) gala - geles - golja (kaula) - kil (kieli)

govk                  ’Echo, Widerhall ('kaiku')’ >? koukku-koukata (takaisin)

goz                  'Paar' > gozja 'paarig; Ehepaar' >? F. kosia >? lpKld: kuht 'kaksi'

         ~ lpN gažže          = household, assembly of people 

         ~ Est. kāza          = Gattin  kaasa 'puolisi'; kaasas 'mukana'

         > ung. házas         = maritus, conjugatus >? Sp. casa ~ haus ~ goose

gožem                  = (gožim) Sommer ('kesä') = W. gužem

         ~ gož ’kuumuus, kesäkuuma’ = W. guž

         > ostj. χōtšəm = warm >? Hot ~ koti? ~ est. kütt 'lämmitys'

gudek                  ’Harmonika’ (< Russ.) > gudekaś ’spielen’ >? gaduka

koini         1) ’(Wasser auf den Badestubenofen) giessen; ausschütten, ausschöpfen’

         2) ’balzen’; koit ’Balzplatz’ (v. tokovištše), ’soidin’ (koitiś) = Balz

         = koitni ’soidin’ (Waldhühner) >? coitus ~ Gr. koitŋ ’vuode’; koitos

sjylan (kyv)          ’laulu’ (kyv 'kieli') (v. pésnja) > sjylöm ’laulaminen’

         ~ sjylyštny ’sing’ (v. petj) ~ sjyvny  ’laulaa’ >? swan-sjunga

Mari:           gÿžláš (γüžlem)’kumista, humista, suhista, soida’ (v. gudetj, šumetj)

         > kÿslé (Kjusle, > kärš) ’gusli’; (kanteleen tapainen soitin) ~ garš, garzia

         > kÿslem šoktaš ’soittaa guslia’ ~ bõdzom kreš 'suuri gusli'

         ~ Tšuwass: kjosle 'gusle' < Russ. [Mari: lùδə 'ente (ankka)'; unk. lúd 'hanhi']

kalasáš         ’sanoa, lausua’ (v. skazatj) >? Est. kõlav ’kuuluva, kantava’

kuštáš          (kuštymáš) 1) ’tanssia’ >? sock-kosh-illa

kärš                   (= küsle) ’gusli’ (kanteleen tapainen soitin) ~ garš, garzia

Udmurtia:         kuz          'Paar'

šudy(ly)ny         'leikkiä, kisailla. pelata, soittaa' >? F. soitto

         > šudon = peli, leikki; hanuri, huilu > šudem 'leikkiminen, pelaaminen'

         ~ šuon (šutem)= sanominen (saying), puhe; sanotaan

Unkari:        

hangszer         'soitin, soittopeli' < hang ’ääni’; hangzik ’soida’; kan'koiras, uros'

         ~ harang ’kirkonkello’ ~ vrt. három 'kolme' < h > k & r > l

         ~ kanžel (mistä?)         ~ liett. kankles (+metat.?) >? Unk. kancsal'kierosilmäinen'

hegedű          'viulu'; hegedűs, hegedős 'viulunsoittaja, viuluniekka'

kos                  'oinas, jäärä' ~ koszt 'ruoka, elanto'

kósza                   'kuljeksiva, kiertelevä, samoileva'< kószál 'vaeltaa, kuljeskella'

koslatás         'kiima' <? koszos 'likainen' + látás 'näkeminen, näkö'

közel                   ’lähelle; läheisyys’; közös 'yhteinen; yleinen'; közösül 'yhtyä jkh'

közöl                   1) 'sanoa, kertoa; ilmoittaa', 2) 'julkaista'

szaval                  = lausua runoa >? kawal ~ ven. golos 'ääni'

         szól         = puhua, sanoa; soida; (harv. kukosta) laulaa ~ E. call

Hanti:          kunγəlta         ’kuulla’; sələida          ’soida, helistä’

         >? Est. kõlada >? Est. salvestada ’äänittää’? [salv 'kaivon kehä']

Mansi:          kēl ’Rede, Sprache’ < koalin(kālin, kal'n) Stimme > ks. Soidinmus.VI

(Ostjaksmj - Castren): čyögo 'Gans' ~ Russ. gus', gusj (husj); R. gås id.

         > Latvia: zoss ’hani’ (hanhi) = lit. žasis, pol. geś ~ Czech husa 'hanhi'

         ~ Engl:  goose ’hanhi’ ~ L. ānser, Gr. khēn, Skr hansás, hamsa

         > Germ. gans 'hanhi'; Irish gēis ’swan’ < IE *ghans-

 

Latvia:          dzisla 'soon' ~? E. whistle >? F. kaisla

         ~ Russ:žila, zilka 'suoni; jänne' = Tšech & Sloven: žila 'Sehne, Ader'

gaiss                   ’õhk’, ’ilma’; negaiss 'kõu, äike' (salama; ukkonen);

         > gaisa- 'õhu-' (ilma-) > gaist ’haihtuma, lenduma, ära aurama’

         ~ gars  1) ’vaim’; 2) ’leil’ (saunas) >? S. Geist ’henki’; E. gas ’kaasu’

Liettua:          garsas         = heli, hääl, kõla (ääni; laulu); kuulsus = garsas ’sound’

         > garsus (garsus) ’kuuluisa; kovaääninen’ ~ vrt. latv. gars 1) ’vaim’ l ~ r

gýsla                   'soon' (suoni, vein); bambagysle '(napa)nuora' ~ mari kÿslé 'gusli'

žasis                   "goose"; m.liett. žansis ~ latv. zoss, mpr. sansy 'hanhi'

kãklas          'kaula, niska; kurkku (gorlo)' = Latv. kakls ~ Gr. kýklos-piiri

 

Venäjä:        

gólos                   1) ’ääni’ 2) gúsli ’gusli' 3) gusj ’hanhi'

1)         gólos                  ’ääni’ = kirk: glasj 2) '(kirkkolaulun) sävelmä' ~ glaz 'silmä'

         ~ vanh.kirk. glasitj 'puhua, sanoa; ilmoittaa'

         > (baton) golos ’vainajan muistolaulu’ > F. kieli; kuulla

         ~ gulj 'kumina (est. ’kõmin; jumin, mürin’), karjahdus'        

         ~ ven. murt. kalkat' ’soida, kaikua’ ~ gulkij = zvonkij ’lajatav, kõlav’

         < Lat. gallus 'Hahn' = Sp. galjo, Lesgin. gel(e)ko

         ~ Lat. gallina 'Henne' ~ Roman. & aFrz sheline

         >? E. call ’kutsua, huutaa’ ~? S. Klang; Hall ~ Est. hääl

Aleksandr Semenovich Shishkov: Slaw. golos, gul 'Stimme, Echo' ~ golü 'nackt'

         ~ Slaw. kulik 'Schnepfe' (kurppa, taivanvuohi; hentukka)

         ~ Alb. keli, Bret. kilkaf, Irl. kilssak ~ Wall. kelliog, Kornw. kullieg >? F. kieli

2)         gusli                   ’gusli' (vana slaavlaste keelpill); 'kannel' (joskus: skripka)

         > gúsljár 'guslimängija; kanneldaja, kandlemängija'

         > gusti  'soittaa guslia; gudútj 'kumista; puhaltaa, viheltää' < *god- ?

         (*goslj < *god-sl-j < *gond-tl-j?) ~ Lit. kañklés < *kankl- < *kantl- (?)

         ~ F. kantele = veps. kandel, liiv. kāndla id. 

3)         gusj                   (gusj) ’hanhi'; gusák '(uros)hanhi'

         > tü: kus         ’lintu’; kuzgun ’korppi’ > kuzu ’karitsa (lamb)’

guš                   ’dicker Strick; Kummetriemen, Schlinge; Ring für die Ruder

         ~ Suojärvi: huža ’dicker Strick; Schlange’ (käärme)

         ~ olon. huza (Suistamo) ’Natter; coluber’ < russ. ušj ’Natter’

         >? + joža-kantapää + juχs-jousi-pisto ~ Juksakka! >? vi uss ’mato’; perä

žalejka          'ruokopilli'

         < IE: guel- = kolotj 'halkaista; pistää'; > bolj 'kipu, särky' > boletj

          ~ žálitj 'purra, pistää (hyttynen), žálitjsja id., 'valittaa'; žálo'pistin'

         ~ ven. žal' 'sääli' (> žalét' 'sääliä') ~ žila, žilka          'suoni; jänne'

kalitj                  ’hehkuttaa'

koza                   ’vuohi’ (samka kozla 'Capra hircus') ~ v.slav. *koza < *oza

         ~ kozël  ’pukki’ (samets kozy) ~ kózij         'kitse-'

         ~ Kozeróg 'Kauris' (tähtik.) ~ IE. *kog'-ā-, *kag'-o

                  ~ Got. hakuls 'plaštš' (viitta, vaippa - is koži 'nahasta')

                  ~ muin.isl. hokul-l- ~ varh. saks. hachul

         ~ aind. ajā, ajáh 'kozel'; ajā 'koza' < IE *ogā-

         ~ Lit. ožys 'kozel', ožkà 'koza' ~ muin.russ. jazjno 'koža';

         ~? lp. guossa ’lehmä’ ~ cápra = kits > koza

         >? kos-, kosia; kysellä >? F. vuosi; kusi; kesä

         >? 1) vuona - vuosi - vuohi, 2) oinas - año, 3) jäärä - Jahre

         ~ Koibal: kuza ’man, chelovek’

         > S. Geiss (< Habergeiss) 'vuohi, kuttu; naarasp. metsäkauris'

         > Geisslein 'vuohinen (dimin.); vohla, kili' ~ E: goose 'tönäistä'

         ~ Geissel id., 'ruoska; kiusa'; geisseln 'ruoskia, kurittaa; pilkata'

         ~ S. Keiser 'keisari' ~ Geisel 'panttivanki'

> kosit'          1) ’niitma’, 2) viltu tõmbama, kisku-

                  > kositj séno = tehdä heinää ~ 'kosia Zennjaa'

                  ~ kozátška 'adrakurg' ~ kosúlja (murt.) 'hark-ader'

         (sahk, mis künnab mulla ainult ühele poolele)

         kosjë  '(vikati) lüsi' ~ kosúška 'viinapullonpuolikas, pool pudelit vodka'

kosýlja          'metskits; hirv'

kozël                   (akk. kozlá) 'pukki; sikk sokk'; ~ ëlka (élok) ~ elj 'kuusk' (kuusi)

         ~ kozël 'pukk; hakkjalg'; kozá 'vuohi (= vapaa tyttö)'

         > kozël otpuštšénija 'syntipukki (patuoinas)'

         > kosýlja          'metskits; hirv' >? joulupukki kosio-matkallaan

         ~ Viro: Kadunud on kits ja sokk. Sokil kand nõelutud...

         ~ "kits/pukki-sokk/pukki"; kits (murt.) 'kets = keihäs'; murt. myös: vulva

         ~ kózlik '(dimin.) 'sokuke' (Est. sokk 1. puolisukka, 2. pukki = sikk id.);

         ~ kózlinyj 'soku-, kitse-'; kozlitjsja 'poegima (kitse kohta)'

         ~ kozlitj 'kitsehüppeid tegema; murd: 'valesti laulma' >? kasachock

         ~ kózletón (kozlitón) (iron.) 'ebameeldiv lauluhääl ("kitsetoon");

koljadá          'taloissa kiertäminen (joulunpyhinä joululauluja laulaen)'

kosátnikj         'armahainen, armas, lemmitty'; kosatšj  'koirasteiri'

Ukraina:         koleza 'rahvapilli, pirnikujulinen'

Puola:                  gasior         '(uros)hanhi'; geś  "goose" ~ pol. žasis ’hanhi’(?)

         ~ giez '(nauta)paarma' ~ Russ. aist ’haikara’ (ciconia)

gesl(e)          'gusli' (skripka-viulun sukua)

głos                  ’ääni’ = ven. golos > odgłos 'kaiku'

głuchy         'kuuro' ~ głuszec 'metso'

         ~ ven. gluhárj < sluh 'kuulo'; slýšatj 'kuulla') < IE: *klu- 'hearing'

         ~ Germ. *khlustiz 'hearing' >? E. list(en) ~ R. lyssna 'kuunnella'

         ~ E. call < R. kalla < germ. *kal- < IE: *gol- (~ S-Kr. glagól 'word')

hałas                  'melske, melu, meteli; ’noise’ (melu)'; hałasować 'meluta, hälistä'

         = Tçs. hluk, SKr. buka >? Gallia-gael-glas-kieli-glossary

         >? S. Hals ’kaula’ >? Est. hääl ’ääni’

         > koleda         'joululaulu, -virsi'; kołysanka 'kehtolaulu'

kościoł         'kirkko' ~ kozioł 'pukki' ~ koza 'vuohi; putka' ~ kozica 'vuorikauris'

         ~ Koziol 'Sackpfeife' (säkkipilli)

         ~ koło 'kehä, ympyrä, piiri' ~ czoło 'otsa'

žasis                   ’hanhi’ = Ven. aist 'haikara'

Tshekki:         hlas 'ääni' = halas 'lärm, kära'

housle         (gusle) 'viulu (skripka)' ’violin’

         ~ kuzle 'vuona, kili' (kozlënok); koncovka'Längsflöte'

Slowakisch:         hlas         'Stimme' ~ hlásat' 'verkündigen, predigen'

hudba                  'Musik' > hudobnik 'Musiker, Musikant' ~ hurhaj          'Geschrei'

husle                  'Geige'; huslista 'Geiger' < hus 'Gans' > gusli

         ~ húst' (hudiem) 'musizieren, aufspielen' ~ hrat' na husliach 'Geige spielen'

Sloven:          gósli, gusle          'skripka'

Bulgaria:         glás         'ääni'; glásen 'ääni-; julkinen; vokaalinen' ~ klás 'tähkä'

gúsla                  'bulgarialainen jousisoitin' >? kyslä-gusli

Kroatia:         glās         ’Stimme; Klang; Ton; Ruf; Laut’; glazba         ’Musik’

gusjī                  ’Gänse-’ >

gusle                  (Pl. gusla) ’Gusla' (1-kielinen soitin); guslati 'Gusla/Geige spielen'

         > guslār          'Guslaspieler; Volkssänger' < gusjī ’Gänse-’ (~ E. goose)

Serbo-Kroatia:         galama ’noise, uproar; Lärm, Radau’;

geslo                  'Parole (lupaus; tunnussana); Losung(swort)'

glas                  ’voice; Laut; Ton, Klang; Stimme; Ruf’ > glazba 'Musik'

guska          'Gans' ~ guščji 'Gans-, Gänse-'

gusle                  1) 'gusli' - ’Balkan (slavic) musical folk instrument (from Asia?)’

=  - eine  Saite (1 soittimen kieli) - balkanil. 1-kielinen jousisoitin

= venäl gurli venäl. psaltteri

                  2) 'Geige' > guslač 'Geigenspieler'; guslar 'Guslispieler'

gusar 'Seeräuber, Pirat'; gusenica 'Raupe' (toukka; mielijohde, kuje)

guša                   ’throat’ (kurkku) 'Kehle; Hals; Kropf'

guzi                  ’arse, anal’ (perse, pylly); guzica ’buttocks, arse’ >? kusiainen

koza                  ’goat (Ziege)’; kozji 'Ziegen-' ~ kozlić 'Böcklein'; kosa ’hair’

         ~ koža 'Haut, Leder; Fell' > kožica (penisa) ’skin of penis’

pevac          1) Hahn, 2) Sänger ~ pevač ’musician, singer’

ONorse:         gala ’sing’ < Germ. *galan ’sing’ > ks. Soidinmus. VI:5

gjósa                  'hervorströmen, sprudeln'

         ~ mir. guss 'Kraft, Heftigkeit, Zorn' < IE *gheu 'giessen'

         > ON gjóta 'giessen' > goti  'Gote; Mann, Held; Pferd'

Norw.-Dän:         Gaas = R. gås 'Gans' < Skr. hamsó- 'Gans'

         ~ Gr. χŋn ~ Lat. anser (< *hans-); mir. géis 'Schwan' (< *qhansi-)

         ~ Lit. žasis, apr. sansy; aslav. gasi < germ. - esim. gantae

         ~ afrz. gante 'wilde Gans'

         ~ ags. ganot 'Bassangans, Gannet' (= E. ganet, gannet 'suula')

Gjæsling         (demin. von gaas) 'Gänschen, Kätzchen an Bäumen'

         ~ R.dial. gäsling, anord. gæslingr 'kleine Gans'

         = E. gosling 'junge Gans, Kätzchen' ~ nd. gossel, gosselken

Ruotsi:         kyckling         'kananpoika'

Saksa:          Gans 'hanhi'; Irish gēis ’swan’ ~ Prov. & L.Lat.  ganta < IE *ghans-

         ~ Germ. *ganit-, *ganot- ~ E: gander ’male goose’ + gannet ’suula’ >? kant-

         ~ ags. gōs, E. goose, anord. gās > Lat. anser (< *hanser) < Gr. chēn

         ~ Dor. χān (< *χans-) ~ Lit. žasis, apr. sansy ~ Germ. > aslav. *gosi id.

         ~ Got. *gansus > Sp. ganso ~ aind. hamsá 'Gans, Swan, Flamingo'

         ~ W-germ. > Prov. ganta 'Wildgans' = afr. jante id.

         ~ ags. ganot, westfäl. gante, ahd. ganažžo, ganzo, mhd. ganze > Gänserichs

         > S. Enterich (s. Ente 'ankka') > E. gander, mnd. ganre, ags. gan(d)ra

         < PIE *ghans- (~ Skt. hamsah, masc., hansi, fem., "goose, swan;"

Geiss (Habergeiss) 'vuohi, kuttu; naarasp. metsäkauris' (E. goat, norw. geit)

         > Geisslein 'vuohinen (dimin.); vohla, kili'

         < Got. gaits 'Ziege'; got. gaitein 'Zicklein' ~ Dän. gås 'hanhi'

         > Ks. Kitze         'kili, vohla; kissa'; Kitz 'junges von Reh, Gemse, Ziege'

         ~ vi kits id.; ne. kid 'Zicklein' ~ Lat. haedus 'Ziegenbock'

Geissel          id. (vuohi), 'ruoska; kiusa'; geisseln 'ruoskia, kurittaa; pilkata'

         ~ anord. geisl 'Schistab', geisli 'Stab, Strahl' (-el -pääte on femin.)

         < germ. *gaizá 'kleiner, spitzer Stab' ~ langobard.  gīsil 'Pfeil'

         ~ ahd. geisala 'Peitsche', aisl. geisl, geisle 'Stock der Schneeschuhläufer'

         ~ Geisel 'panttivanki' >? Dän. gås 'hanhi'

> Gössel          'junge Gans' (1778) ~ ndd. Güssel 'Gänschen' (dimin.)

         ~ Gosse  'Abzugskanal' ~ anl. gota, mnl. nd. gōte nnl. goot ~ frühnhd. gosszen

         ~ Ger. gaesum ~ lat. hīra 'Darm' >? F. kaisla >? R: gosse 'poika'

         ~ Guss ~ mhd. guž, mnd. göte, ags. gyte < giessen 'valaa'

Glosse          'selitys, muistutus' < Lat. glōssa < Gr. glōssa 'Zunge, Sprache'

Gunst                  '(mieli)suosio' > Kunst 'taide'

Klang                  ’ääni’ < mhd. klinc, klinges 'Ton, Schall'

         ~ Lat. clangor, gr. klange >? golos

Kuh                  'lehmä' ~ mnl. coe, E. cow, norw. kyr, ko < germ. *k(w)ō-

         ~ Lett. guov-s, armen. kov ~ aind. gáuh- 'Rind, Stier, Kuh', awest. gānš

         < idg. *guōu- 'Rind' ~ Sumer: gu 'Stier, Rind'

Englanti:           goat                   ’vuohi’; (AS) gāt 'female goat'  > ks. v. gudók & gadatj

         ~ *gaitaz 'goat' > Deutsch: geiss, Dutch geit, Asw. get, Dan. ged

         <  IE *ghaidos ~ Lith. zaidziu 'play' (the animal that jumps')

         ~ vrt. caper < Lat. caper 'goat'; Lat. haedus 'kid'

goose          'hanhi' = Lat. ānser, Gr. khēn (χήn), Skr.-arjal. hamsa, (hansás)'goose'

         > gosh 1757, altered pronunciation of God.

         (Loss of "n" sound is normal before "s.") < OE & ME gos/gés  'goose'

         ~ (Gael.) O.Ir. geiss, gēis "swan", probably imitative of its honking...

         ~ Poikk: Frz. oie, It.-Sp. oca < Lat. avicula 'little bird'

         E. gosling(dim. of goose) = ON gáeslingr 'little goose' > goshawk (OE)

         Germ. *ganot- (*ganit-) > E. gander 'male goose'

         ~ gannet 'suula' = solan (goose) = ON súla 'gannet' (önd 'duck')

         ~ Prov. ganta, OF jante 'wild goose' = Late L. ganta id. >? canto 'laulaa'

         ~ Germ-Dutch gans, Sw. norja gås 'hanhi' < IE *ghans- 

         >? E. hen 'kana'(Huhn, Henne) ~ Germ. *hanan- > mn hani, nr. hane 'kukko'

         ~ Russ. gusj id., vepsä gus id. = Czech. husa, kroatia: guska

goose                  'typerys ('hanhi')'

Ranska:         oie         ’goose’ (hanhi) = It. oca,

         > Rom. gîsca = skand. gås, Tü. kaz, Ven. gus

         > Tš. husa, S. Gans, Gr. chi'na, Jap. gachoo

Espanja:        

gustar          'maistaa; miellyttää, pitää jstkn' (like) > me gusto

         > E. taste < Goth. kustus 'Prüfung' < Lat. gusta:re

Latina:        

gallus          'Hahn' > Soidinmusiikki VI

gusto                  'kosten, geniessen' ~ av. zušta- 'beliebt, erwünscht'

Kreikka:        

χŋna                   'hanhi' (~ hen ~ gans) = khen; L. anser; Pol. ges "goose" >? F. kana

glossa          ’tongue’ (kieli); χeili (χeilos) 'huuli'

Armenia:          gočem 'schreie, rufe; lade ein'

Turkki:         göz ’silmä; osa, lokero’; güzel ’kaunis; hyvä’

çalgi                  ’soitin; soitto; musiikki’; çalgici ’soittaja’: yayli çalgi 'jousisoitin'

gusl                  = gusül 'to take a ritual bath; to wash'

         = gusül 'ritual total ablution of the body (after pollution or coition)

Jiddish:          klezmer < Hebr: lezamer 'to chant' ~ Russ: golos ’ääni’?

Hebrew:         gozal         'fledgling (linnunpoikanen); nesting (pesintä)'

kol                   ’voice’; kolee (adj.) ’vocal; sonic’ > Soidinmusiikki VI:5

Arabia:          gâba-t (nâi) ’flute’; ’wood, forest’; gaban ’circumvent’

ginâ                  (gannîya-t, agânî) ’ballad, song, air’ ~ agnîya-t

qāla                   ’to speak, say, tell; speech, talk’ > Soidinmusiikki VI

Persia:         guš         'ear'; pardeye guš 'drum of the ear'

γaz                  'goose' ~ xoš 'pleasant, agreeable, cheerful, happy'

         > γazal 'ode' ~ γosse 'grief, sorrow'

qaza                  'fate, predestination'; qous 'arc (of a circle)' (ympyrän jänne)

Sumeri (Hakola etc. N:o 122):         gala ’to sing’ > Soidinmusiikki VI:5

FU-Tamil:         254/205         kuttu '(she-)goat' ~ katavu, katā 'male goat'

         ~ s. 61: ka/kadasu 'she-goat >? Est. kits 'vuohi'

aind.                   gáuh- 'Rind, Stier, Kuh ('lehmä')' = awest. gānš >? S. Gans 'hanhi'

         ~ skr. cans 'loben, preisen'

SKr.-romaan.          goc = serb.kr. davulji ’drum’ > 3A päättyy tähän.

 

3B)         SKRIPKA ~ vrt: S. Laute ~ flute-flauto

Dmitri Tsvetkov: Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto (LSFU 25)

skripk                  ’kiikkannel’ (viulu) < Ven. skripka

         > skripka pillittemä ’kiika lööma’ (soittaa viulua)

MdE:                  śkripka         ’viulu (Geige)’; skripatš ’viulisti’ > mdE gai'gi 'tönende'

Venäjä:          gusli = (joskus) 'skripka'

skrip                   'narina'; skripétj 'narista, narskua, narahtaa'

         ~ skresti 'kaapia, raapia' (skoblitj); 'kiskoa, nylkeä (sdirátj)'

         IE: *(s)kreb(h)- (*skorbh-)  > Lit. skrebeti 'šuršatj' (kahista, rapista)

         >? S. schreiben ~ Schrift ~ Kreide ~ Griff > grež-krezj

skrípka          ’violin’ (viulu) = Pol. skrzypce 'viulu'

Tšech:          skrápeti         'kropitj' (pirskottaa); škrábati 'tsarapatj' (raapia, kynsiä

         ~ skripec          'mútšitj' = 'kiduttaa, rääkätä, kiusata'

Slowak:         škripat'         1) 'kreischen (kirkua, parkua; kirskua)'

 

4)         GREŽ > ks. "Soidinmusiikki VI/7 cry"

Volgan ugreilla on jotain tätä muistuttavaa: mordvan kard'zi on ’viulu’, tšeremissin kärš ja votjakin kireztarkoittavat guslia, sitranmallista soitinta (Toivonen 1944, 196).

SSA (337-8) antaa suomen kiverä -sanalle mm. seuraavia vastineita:

lpN gâvvâr (Lu In) ’kiverä, taipunut’ja md kevir, kevər ’pyöreä’.

Kirjassaan ’Lyyra ja Pythagoras’ Timo Leisiö pohtii ongelmaa, miksi kanteletta lauluissa hyvin usein kutsutaan käyräksi. Hän päätyykin käsitykseen, että muoto ”kären käänti taivosehen” on oikeampi. ’Omituiselta vaikuttaa kuitenkin se, että lauluissa ylipäätään esiintyy tällaisia kuvauksia’ (Leisiö 1997, 64). Kun katsomme ongelmaa edellä kuvatun sanaston kautta, en pidä mahdottomana etteikö noitarummun nimitys olisi voinut yleisemminkin tarkoittaa shamanistisissa yhteyksissä käytettyjä instrumentteja. Suoranaisesti en kuitenkaan uskalla tämän perusteella väittää, että ’Väinämöinen’ olisi soittanut kanteleen sijasta rumpua. Toisaalta lauluteksti ei myöskään kerro, oliko kysymyksessä reaalinen vai henkinen soittimen kohottaminen taivasta kohti.

(> ks. myös Laulu-Puu-Rumpu - Noidan työ - 16)

 

Leisiö: volgansuomal. *karćə (*karce) >? käyrä

         > Mordva: karzi 'viulu', marin kärš 'kypäräsitra' ~ Udmurtin krez

Udmurt:      krez'         1) gusli (kansansoitin, psaltery ~ krez' (*gur)

         ~ krez = kyrez 'kypäräsitra'

         2) melodia, sävelmä > skripka ~ kres'/golos ’ääni’        

         > ? ven.  gresti ’soutaa, meloa’; krik = E. cry ’huuto’ ~ chorus

         >? Gr. χrŋsis ’käyttö; sukupuoliyhteys’

         > Lat. gressus ~ gyrus 'piiri, ympyrä, kierre' (juoksupiiri)

kyržan          (kirźan) 'laulu' (Lied); kir'źan-kiű ’Lied’; kirźani ’singen’

         ~  kurekton krezj 'valituslaulu' < kurekton = suru (grief), murhe

Mari:             kréšyn = Russ. kreštšennyj 'kastettu, kristitty'

         > χresäń = talonpoika ~ Komi: grezd ’pikku kylä’

kärš              (küsle) ’gusli’ (kanteleen tapainen soitin) ~ garš, garzia ’soitin’

Mordva:         kard'zi(nε)         = geige, violine (viulu)

Unkari:           iker         = kaksonen ~ Ikrek 'Kaksoset' >? v. ikra ’kutu’

         >? Ägräs >? Est. vikerkaar ~ Ikaros

Kamass:         k'űrəs         = k(ə)rōst risti        

 

Latvia:              grēks’patt’; gredzens 'sõrmus'; griežas ’käib ringi’

         ~ griezt ’keer(ut)ama; krist = langema, kukkuma

Liettua:             graižyti ’pyörittää’ (russ. vertetj, krutitj); ’porata’ (russ. sverlitj)

         liett. graižus (vääntynyt, vääristynyt???) ~ veps. grähk 'synti'

grasà                v. 'ugroza' (uhkaus); gražóti 'uhata' = Latv. grezuot id.

griežimas          (muus.) ’mängimine, mäng'; grižti         ’mängima'

         ~ gresti         'ähvardama (uhata)'

 

Venäjä:          grezitj         'uneksia'; grëza 'unelma'

gresti              ’soutaa, meloa’ ~ igratj 'soittaa'

(na)gretj          ’lämmittää, kuumentaa’

greh                'synti', "räähkä" (patt, pahe, viga) ~ slaav. mm. hrešić

         ~ mnd. kūren ’lauern, spähen’ (? olla kuurupiilosilla kyyryssä)

         ~ mengl. couren, engl. cower, dän. kūre, schwed. kūra id.

         ~ isl., norw. kūra ’maata yhdessä kyyryssä’ >? Est. Kurat!

         ~ gr. gyrós ’rund, krumm’, gyros ’Kreis’

         ~ idg. *geu- ’biegen, krümmen, wölben’ > finn. keuru ’krumm’

         ~ Liett. graizyti 'vertetj' (pyörittää); krutitj id.; kiertää, punoa';

         > sverlitj 'porata'; graizus 'izognutyj' (mätä, mädäntynyt?)

grozá                 (grom) 'ukkonen'; gremetj 'kolista' > Latv.-Lit. & Gr.

         ~ Skand. grams > Isl. gramur 'sloj' (ilkeä, paha)

         ~ Got. *grama 'skorbj' (suru ~ Est. kurb?) = S. Gram id. (murhe, tuska)

         > Ks. Gr:          χrómaδos 'skrip' (narina); 'stuk' (jyske, kolina, koputus)

         < IE. *ghromos; Preuss. grumins 'grom'; grīmikan 'pesnja';

grjazj               ’lika, kura, loka, muta; saasta’; gripp = veps. ’häda’ (est. influenssa)

         ~ ab. greza         'Kot' < greznati 'einsinken'

iskra                 ’kipinä’

krik                   E. cry ’huuto’

retšj                  ’puhe’ = Est. kõne, kõnelemine >? resitatiivi = Russ. retšitativ

         < IE-juuri: *rek- ~ Lat. recitare 'tšitatj' > E. recitative

         >? est. räägimine; (est. etymologia: < alasaksan spreken 'räägima'

Puola:           chrzest 'kaste' < chrzcić 'kastaa' >? Christ; chrisis

         ~ krzyć 'risti' ~ kryzys 'kriisi' > krzyk 'huuto'

gra              ’leikki, peli, soitto; näytteleminen (= ven. igra); wygrać’voitto’;

         < grać 'pelata, soittaa; näytellä'> gracz ’pelaaja, peluri’

         ~ lit. grižti ’mängima’ ~ lit. graçzus ’kaunis’

         ~ Pol: krzyczeć 'huutaa'; krzyk 'huuto'

         >? Russ. grex >? E. grace ’loisto’; S. kreisen ’risteillä’ (ympärillä)

nagrywać      (nagrać) 'äänittää'; nagrani 'äänitys, nauhoitus'

         ~ wygrywać (wygrać) 'soitella, soittaa; voittaa' > gúdetj          'soida, humista'

         ~ krecić, kraźyć 'kiertää, pyörittää' < krag 'kehä' >? cross ~ kreis

kres               'loppu(kohta)' ~ kreska 'viiva, viiru, piirto (~ "kaari")'

         > okres 'jakso, aika(kausi); kuukautiset';

kryć               'kätkeä, salata, piilottaa'; kryć sie 'kätkeytyä, piiloutua'

Tshekki:          hra          'peli, leikki; soitto; näytelmä'; hraci 'soitto-, peli-'

         > hrát  (jhrât) 'spielen' (leikkiä; pelata; soittaa; näytellä; soida)

         > hráć 'Spieler' (mus., urh., kortit-pelaaja)

kráčet           'astua, astella' ~ Lat. gressus  'astunta'

         ~ hrešit         'tehdä syntiä': hrich 'synti' ~ hrište '(leikki)kenttä'

kreč              'súdoroga, kórtša' (suonenveto, kouristus); križ 'krest' (risti)

Slovakia:        egreš 'Stachelbeere, -beerstrauch' >? ägräs = egres

hrozit' sa        'bojatjsja' (pelätä); Pol. groza 'strah' (pelko)

hráč               'Spieler' < (za) hrat' 'spielen'; hriech 'Sünde'; hriat' 'wärmen'

reč                 'Sprache; Rede' > nariekat' 'wehklagen, jammern' >? Est. räägida

Bulgaria:         grešá 'erehtyä, tehdä virhe; gréjka 'lämmitin'

         ~ greχotá = grjáχ 'synti' ~ gréšen 'syntinen' ~ kreštšjá         'huutaa'

         ~ Bolg. grózen 'urodlivyj' (ruma; kiero)

         ~ S-Kroat. gróza 'žytj' (jubedustunne, õud); kauhu

kréhjk                'hauras, herkkä; pehmeä (liha ym.)'        

retš                   'puhe'; narétšnitsa 'ennustaja, oraakkeli'

sekrétsija           'eritys' >? sacred

Serbo-Kroatia:         krčma ’inn; Gasthaus, Schenke, Kneipe'

         >? Est. kõrts ’kapakka’ >? Christmas

krčiti                  'roden (reuten 'raivata, perata'), lichten'

kreč                   'Kalk'

kresati                'Feuer schlagen; abästen (karsia) = stutzen (koreilla, loistaa)'

kresta                 'Hahnenkamm' (kukonharja)

kreštati               'kreischen (kirkua, parkua; kričati 'schreien, lärmen';

         > krik(a) 'Schrei'; naricanje          'Wehklagen, Jammern' ~ rikati 'brüllen'

 

Ruotsi          gris         'porsas'

Saksa:         Chrēsis  (< Gr.) 'das Nutzungsrecht' (käyttö-, hyödyntämisoikeus)

Chresmologīe            (< Gr. chrēsmós, 'Götterspruch') 'Weissagung' >? Christmas

Chrestomathīe          < Gr. chrēstós 'brauchbar' + mathēīn 'lernen'

Chrië        < Gr. chrēīa 'Gebrauch'

Chrisam,      Chrisma< Gr. chriein 'salben' (voidella)

         > Chrīsis (Chrismatiōn) 'die Salbung, Ölung'

Egréss         ’der Ausgang, Austritt, Fortgang

         (m.l. egréssus, v. egredi ’herausgeben’) >? -gress ~ ’Gang’ (käynti)

garstig          'merzkij; iljettävä, saastainen' > Russ. groza-grom

Geruch         'haisu'; riechen ’haista’

Greuel          ’kammo, inho’; Griebe ’sulatetun talin jätteet’

         > Griebs ’kasvin siemenkota’; Griesgram ’äreys’;

         > Griff ’ote; kahva; kynnet’; Griffel ’kivikynä; tikku; emin vartalo’

Griess          ’somer, sora’ = gruz 'Sandkorn, Sand, Kies' = Frz. grès 'Sandstein'

grüssen         'tervehtiä' = E. greet ~ anord. græta 'weinen machen'

         ~ ags. grætan 'weinen, klagen'; asächs. gra:tan 'schreien' (R. gråta)

         ~ aind. hradate 'tönt' > *gro:tjan zum Reden bringen'

kauern          ’kyykistyä, kyyristyä; istua lyyhöttää’

         ~ mnd. kūren ’lauern, spähen’ (? olla kuurupiilosilla kyyryssä)

         ~ mengl. couren, engl. cower, dän. kūre, schwed. kūra id.

         ~ isl., norw. kūra’maata yhdessä kyyryssä’

         ~ gr. gyrós ’rund, krumm’, gÿros ’Kreis’ > ?pyörre;

         ~ idg. *geu- ’biegen, krümmen, wölben’ > finn. keuru ’krumm’

Kreisch          'kirkaiseminen'; kreischen 'kirkua' ~ S. Kreis 'piiri, kehä'

         > kreissen 'olla synnytystuskissa' (~ krīžen) 'scharf schreien, stöhnen'

         ~ mnd. mnl. krīten 'schreien' ~ mir. grith, kymr. gryd 'Schrei' = E. cry

         < idg. *ger- 'schreien' (> Kranich)

         >? R. krita 'kirj.liitu' ~ E. crayon 'väriliitu'; Cretaceous 'liitukautinen'

         ~ schreien          'huutaa' ~ S. Schrei = E. cry 'huuto'

Englanti:         crazy           ’hullu’ > cry 'huuto'; Esp. gracias ’kiitos’

         ~ craze ’to make/become insane’ ~ ME crasen ’to crush, craze’ < skand.

crime              'rikos' < cernere 'to separate, decide'

         > crimen 'judgment, accusation, illegal act' > Frz crimne 'accusation'

         > crisis, critic, certain, decree, discrete secret

         < Gr. krinein 'decode' ~ Lat. cernere 'decide'

egress      < lat. egressus < egredi ’to go out’ < ex + gradior ’I step’

         > egress [i:gres] 'uloskäynti''; egression 'poismeno'; E. hegira, hejira 'pako'

         > pedigree 'lineage’ (sukupuu)

egret         [i:gret] 1) ’valkea pikkuhaikara

         < OHG heigr ’heron’ (harmaahaikara) = OHG heigir

         ~ Lat. gruis, grus         ’kurki’ (E. crane, Gr. géranos)

         > grus, gru- ’kurjenjalka(merkki)’

grease         'rasva; voidella' ~ Frz: graisse  'lubricating grease (rasva)'
           = Tü gres grief   ’murhe’ = ven. gore id.

         ~ ? Germ. *grētan ’weep’ > arch E. greet ’weep’

grouse         1) (as the game-bird 'metsäkana') < *grue < ME-Lat. grūta (-lintu)

         or: 2) Welsh grugiar < grug 'heath' + iar 'hen'

Welsh:         crwth (crythau) 'crowd (joukko, sakki), fiddle; purring; hump (crwbi)'

         ~ 'jouhikko' ~ Isl. fiddla ~ crythor ’fiddler, violinist’ >? sarv-

         > ks. Timo Leisiö: "Alussa oli laulu" > germ. hrote, rotte, rodde, rotta 'lyyra'

         Kelttien lyyra crot = cruth = kymrin crwth (germ. jouhilyyra)

         s.183         Napolskih:         keltin krotta 'nipistettävä kielisoitin; lyyra'

Ranska:     gré           [gre]         ’mieli, mieltymys; oma halu, tahto’ (’pleasing’)

         > grège* [gre:ž] ’silkki’ > grâce ’sulous, ihanuus; suosio; armahdus; kiitos’

         > grès [grε] ’hiekkakivi (sandstone, pottery)’;

         > grège  [grε:ž]; soie g.  ’raakasilkki’; grèbe ’silkkiuikku’

ingresar     'to enter; to come in; to join'

         >  ingreso 'ingress (sisääntulo), entrance' ~ grosse         'tiine'

         ~ congreso         'congress; assembly, convention; sexual intercourse'

Espanja:      agraz         'verjuice (hapan hedelmämehu); unripe grape; displeasure

         > agreste 'rustic, country-like'

ingresar      'to enter; to come in; to join' = It: ingresso ' entry; admittance'

Latina:         gradus 'Schritt, Stufe' ~ E. progress 'edistysaskel'

         ~ gressus  (gradior) ’askellus, astunta, käynti, kulku, askel, kulku’

         > gradior 'Schritte machen, schreiten'

         ~ Got. griths 'Schritt, Stufe' ~ ab. greda 'komme'

grex              (gregis, grege) ’lauma, karja; seura, joukko, parvi’

gruis,             grus         ’kurki’ (E. crane, Gr. géranos) ~ gyrus 'piiri, ympyrä, kierre'

         >  grus, gru- ’kurjenjalka(merkki)’ (E. pedigree - indicating descent)

         >? S. Grüsse-terveiset >? cruise; greh; grew

gy:rus            'piiri, ympyrä, kierre' (juoksupiiri)

Kreikka:         ageirein         ’assemble’ (kokoontua)

agorā             ’open space, market place’

gorgós            'uhkaava, hirveä'

igrós,               (h)ygrós ’märkä' ~ ? Unk. ugrik ’hypätä’

kréas,               kreat- ’liha' ~ ab. greza 'Kot' < greznati 'einsinken' >? E. create

krima                'synti, vahinko' ~ krikos ’rengas, lenkki'

χrŋsmós           (chrēsmós) ’oraakkelivastaus’

χrŋzω               ’olla tarpeessa, tarvita’; χrŋsis ’käyttö(kelpoisuus); sukup.yhteys’

χrómaδos          'narina; jyske, kolina, koputus' ~ χrómos  'rusahtelu, kirskunta'

        

Turkki:      kres         ’lastenseimi’ >? Kristus ~ Udm. kreš

         = kreş (Frz) 1) public (day) nursery for infants (crèche), 2) manger, crib

         < Frz. crècher 'to bed down, hang out' (~ crècelle 'rattle; rasping voice')

Hebrew:     kareesh/kreesheem ’(blood)clot’ = ’(veri)kokkare’

         ~ re'akh ’odor; smell; scent’

Arabia:       yagri ’run’ (juosta) ~ lat. augere ’vermehren’

garida         ’to sing, twitter, warble’ (bird); garad, tagrīd ’singing, song’

         = garid ’sing’ (v) (laulaa - linnuista); tair gârid ’songster’ (laululintu)

 

5)         KEMAN-KOMUZ-KOBUZ:

Viro:               simmel         ’kantele’ < simbel = saks. Cymbel’symbaali, kymbaali’

         ~ Belorussen: Cimbals = Unk. Cimbalom  'Zymbal' ~ Rumänien: Tambal

         ~ Swedish: hummel 'Zither'

simman           ’kylätanssit’ >? samm ’askel’ >? symbol

Syrj:                 gim         ’Donner; Klopfen, Poltern’ >? jyminä-jymistä

         > gimis jurgas, gimale, gim-ai gimale ’es donnert’

         ~ gimalni, gimoni, gimištni ’donnern’ >? Jumala-gemini-jymistä

Syrj.+Wog.:       khom 'ihminen'

Mari:                 kóvyž         ’marilainen kansansoitin’ (maril. skripka-dolblenka ?)

         = (ven. gobnoj ’soitetaan huulilla’?) ~ kombó ’hanhi’ (v. gysj)

         ~ kómyž 1) marilainen huulisoitin, 2) marilainen viulu

Aulis J. Joki: Die Lehnwörter des Sajansamojedischen SUST 103, Helsinki 1952:

kōmys          kam. k'ōməs, k'ōműs, kōmes ’Balalaika’

         < ks. Tü. ~ koib. kōmes, slb. komys ~ oir. ym. qomys ’Musik(instrument)’

         ~ krg. kobes ’Balalaika, vielsaitige Harfe’;

         ~ otü. qobuz (otü) ein Saiteninstrument; (kar.) ’Geige’;                 

         ~ atü. qobuz ’Laute’; uig. qobus ’kielisoitin’

         = (kzk. kkir) die kirgische Geige; (tar.) Brummeisen;

         ~ OS, Ča. kobes ’Mundharmonika aus Knochen’ ~ uig. qobus ’kielisoitin’

         vrt. Tü. > čer. koβəz, komez ’Violine, Balalaika’;

            ~ moU kūr, burj. χur ’Geige’; kalm. χūr id.

Unkari:           cimbalom         'symbaali' > 'Pedal-Zymbal'

kemence         ’kiuas; leivin-, sulatusuuni’; kémény 'chimney' >? kemia

Sajan-smj:       kōmys         = kam. k'ōməs, k'ōműs, kōmes ’Balalaika’

         < Tü. ~ koib. kōmes, slb. komys,

         ~ krg. kobes ’Balalaika, vielsaitige Harfe’;

         ~ oir. ym. qomys ’Musik(instrument)’

         ~ otü. qobuz (otü) ein Saiteninstrument; (kar.) ’Geige’;                 

         = (kzk., kkir) die kirgische Geige; (tar.) Brummeisen;

         ~ atü. qobuz ’Laute’; uig. qobus ’kielisoitin’

         ~ Tü. > čer. koβəz, komez ’Violine, Balalaika’;

         ~ OS, Ča. kobes ’Mundharmonika aus Knochen’;

         ~ russ. kóbza ’eine Art Pandora’ (8-kielinen - Kleinrussland)

         ~ poln., čech. kobza ’Laute’; rum. cobuz, cobza ’Mandoline’;

Kamass:         kōməs (kōműs) ”balalaikka” > homuz ~ komus

         > kōműs sεrəl'am = soittaa komuzia > Tat. qomus, qobus

Tšuwass > Tšerem: komdõ, konδə (komdə) ’Korb, Schachtel’ ~ baschk. kumta

 

Venäjä:        

gobój                  'oboe'; igratj na gobó (je) 'puhaltaa oboeta'  (h > g >-)

         [= Frz. ‘hautbois [obwa]

         ~ govnó 'sitta, sonta (guano?)'; govnjátj 1) sontia, 2) tärvellä, pilata

kóbza                  '8-kielinen kitarantapainen soitin' [Ukraina: kobzarit?]

         = ’eine Art Pandora’ (8-kielinen - Kleinrussland)

Puola:                  kobza         'säkkipilli' ~ Tat. qomus, qobus

         ~ poln. čech. kobza ’Laute’; rum. cobuz, cobza ’Mandoline’;

kotły                  'patarummut' [> F. kattila]; kotlina '(kattila)laakso';

Engl.                  

chime          'bell' ~ OF chimbe < Lat. cymbalum ~ Lat. cymba ~? chemie

         < Gr. kymbalon < Gr. kymbŋ 'hollow of a vessel'

         ~ game 'peli' ~ OE: game (2) of ’leg’ ('rampa, ontuva’) = gammy

         ~ gam [gæm] '(naisen) sääri'; gambado 'legging' (säärys?) < Ital. gamba

         ~ OF gambi ’bent, crooked, bowed’  ~ Fr. jambe, ONF. gambe ’leg’

Romania:        

chema          ’rufen’ > chemare = Ruf (huuto)

         > cimpoi = Dudelsack; >? kimara-kiima

cobsa            (cobza < Tü) - lautaarien mantelinmuotoinen luuttu

zgomot          ’Geräusch, Lärm, Krach’

Italia:             gamba          1)'leg' > viola da gamba 'polviviulu', 2) (mus.) stem

Kreikka:        

Kémanés      'Lira' (6-kiel. + resonanssikielet)

kωmys         'Büschel, Bündel' (kimppu)

 

Turkki:        

mtü.          kām         ’Schamane’, uig. kam, soj-hak. χam; bar. kam-aj ’wahrsagen’

         > čag-osm. kamla, leb. kamna ’schamanisieren; in der Luft schweben’

         < ? skor. kam ’the inspector; to supervise, to inspect’

         ~ vrt. kzk. kam ’Sorge, Kummer’;

         ~ vrt. uig. kam ’hinschleudern’; mtü. kam-γy ’krumm, verdreht’;

osm.          käman ’Bogen, Geige’, osm. kämanä ’Geige’ = krm. gämanä

         < pers. kamān >? Tü. keman ’viulu’ ~ Uzbek. Geige: Kemandsche

         > kar. osm. qomuz, čuv. χəmər ’ryömivät hyönteiset, madot’

         > Tçsuwass:         Kubos 'selbstgebaute Geige' ~ Mari: Kowysch id.

         > Kazahstan: šan kobúz 'suuharppu'; Komys, Temir-Komys 'Maultrommel'

         ~ Kirghiz: Kyu for komuz (IS: Kansat soittavat N:o 78)

         ~ Jakuten: chomus 'Maultrommel'

keman         ’viulu’; ’kemançe, ’kleine Geige’ ~ kobuz ~ komuz

         > kabak, kemence [kemānge]/keman(cha) ’(piikki)viulu’ ~ Kanun 'Zither'

         > Tü-etym: komda (leb.) ’Kasten’

         ~ Lat. cumerus 'Kästchen mit den Utensilien (talouskalut, kapineet)

         > Tü-etym:  IM.  kabur  ’kemance, ’kleine Geige’

uig.             kobuz          ’Laute’ (ei ole udm. krez)

         ~ otü. kopuz ’1-kiel. soitin’, blk. kobuz ’Fiedel, Geige’

         > krč. kobuz ’Harmonika’ (kkir. komus, kmk. komuz);

         > šor. kobus ’Balalaika’

         > bar. komys ’soitin; musiikki’, hak. χomys, soj. χomus, kaz. kubyz ’Geige’

         > čer. koβəz ’Maultrommel’, koməž ’Balalaika’; čuv. koβəs ’Geige, Violine’

         > ostj. χomys, ung. koboz, kam. kōmys, russ. kobza;

         ~ Romania: Cobza 'Lute' (mandelförmig)

         > mtü. kobz-a ’Laute schlagen’, kom.- čag. kops-a ’singen’

Azerb:          kaman 1) vibupüss, amb; 2) keelpillid (poognaga)

         > Kemandsche 'piikkiviulu'

Armenia:                 Kjamani 'Geige' 

Afghanistan:            Kemandsche (2-kielinen) ~ osm. kämänčä ~ pers. 3-kiel.vl

Tuva:                      khoomei [khöömei] -laulutyyli ~ komuz (!)

         ~ Kurdi: xumîn [khömin] 'noise, sound'

Kazahstan:              gobuz  'kazakstanil. jousisoitin' > šan kobúz   'suuharppu'

         >? temir-komus' jne.

Turkmenistan:         gopiz 'naisten ja lasten munniharppu'

Jakuutit:                  khomus 'munniharppu'

 

Palestiina:     kamanğa         'violin'; 'āzif kamān 'violinist'

Persia:          kaman 'bow' ~ kamand 'lasso' ~ Tü: kement ’suopunki, lasso’

Arabia:         gâba-t (nâi) ’flute’; ’wood, forest’;

         > gaban ’circumvent’; gaib∞ı-y ’mystic’

         ~ kamangah 'jousisoitin (mit Bogen)'

kamân          ’violin, fiddle’;

         > kamnjâ ’oriental, stringed instrument (1-2 kieltä)’

         ~ kamī' ’bedfellow’ > to sleep (w. s.o.)

Korea:         kemungo         ’a Korean harp of seven strings’;

         ~ ma. kumun ’music’, kumusi ’musician’ ~ Dajaks:  Gambus 'Laute'