KANTELE IV
KANTELE IV: (6-7A-C)
6) DOMRA-TRUBA-TAMBUR-DRUM-SHUMMER:
(> ks. myös "Soidinmusiikki XV 36: tamb-timb-tempo-drum")
Suomi: truba '(Ukraina: puusta yms. tehty trumpetti) >? Ks. ~ F/MdE turpa
- Inkerinmaalla käytetty (karjasoitto-)trumpetti
< trubaduuri '1100-1200-l. ranskalainen minnelaulaja' (obscure origin)
< frz. trobar 'to find' ~ OF trover 'to find'; frz. trouvere 'medieval poet'
Eesti: truba & torupill (säkkipilli)
YSS: 1203 lp. šemer(e) 'hamara' (Lehtiranta 1989; LPR 297):
*šemēr(ē) = hamara; E: sjäbmere (SSA:) šapmara U: sjibmèr A: sjimier*
L: sjimēr P: šimer I: šomer = Kuola: šâ'mmer Ki: ša'mmer
> eest. haamer = vasara > suom. kirveen ’kamara’ > S. Hammer, E. hammer
> Somoi (saam. paikannimi) > Somonen > Morkkuna ~ F. ’somer(o)’
LpK suõmm ’nuotti, sävel, äänenväri’ (= Sv: suámm)
lpKld šummerj (šummery) = Kuolan shamaanirumpu (K. Korkina - Kuola)
<? lpKuola 472. sàmmerDeD (sa-) (N), (2) -mrdt, (4) -merDì ’jymistä’
> Rykov kirjoitti yhteyksistä sumereihin; šum (ven.) 'hälinä, meteli'
~ Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Šem(suom. Seem) - Sumerin vanha nimi
MdE turva ’huuli’ ~ turba ’torvi, putki’ (Horn, Rohr, Trumpete, Blashorn)
Unkari: szájdoromb 'Maultrommel'
A.O. Väisänen: Mansien käyttämä nimitys ’munniharpusta’ (Maultrommel) on:
tumran tūliγlub (Väisänen1937, 367) >? trub > tumr -metateesi? >? drum
tumran (tűmran) 'gubnój (huuli-) m. instrument iz kósti(luusta)'
> tumranlaty 'soitta t:a' (v. boltátj 'heiluttaa, ravistaa; sekoittaa')
Ostj. tumra' - tomra' - tuttərma' - tamrə - tomrə ’poronluusta tehty huulisoitin’
= Vj. tomrà - tomrə = Trj. t'omra' (pl. t'omrāγət') >? Russ. domra-drum
> Kaz. tomrà, O tamra, tamra = Vj.-DN tuttərma'
"Peuran luusta tehty pitkulainen paperinohut lastu, johon on pitkinpäin leikattu ’tärrä’. Laulaja pitää lastua suunsa edessä nyhtäen rihmoista (so. rihmasta)."
> Kr. tuttərma, -ərma ’eräänl. soitinkapine; ei käytössä eikä enää nähty’
t'amərt'āγə ’kynsiä, raapia; (kynsin) vedellä kokoon’; tuman (ua˛) = ’avain’
to'màtà ’soida’ (suuri kirkonkello) > tumətta = ’lukea’ (>? F. tämmätä)
A. Kanniston (1925) obin-ugrilais-tataarilainen sanasto näyttää seuraavalta:
ob.ugr. tomrà (balalaikka); KM tu'sto'mər (puinen pikkuhuilu < tu's = suu)
> LO tumran ’luinen soitin’; ostj. tomra (id.); O tamra^ ’puhallinsoitin’
< tat. dumbra = kitara- t. balalaikkalaji, kolmikielinen ’Zither’ ~dombra
> tšuw. tumra, təmra ’nelikielinen sitra’;
> osm. tumbur ’kolmikielinen mandoliini; kom.Radl. tombur ’Pauke’;
> osm.Radl. tambur(a), tumbura = ’kitaralaji’;
> aγyz tamburasy ’munniharppu’; krm.Radl. dambura ’kitara, balalaikka’
ob.ugr. tomràtši' ’balalaikansoittaja’ ~ osm. tamburžy ’kitaransoittaja’;
dombrašy ’dombransoittaja’ (’banduristj’) (s.200);
> somraχ = ’(lasten) imusarvi(tutti). (244)
tōrε (pl. toret) (DN), V tārəχ 'kurki' (v. žuravlj, S. Kranich)
> torōχəpiuχ (Kr.) = toropiuχ 'kurki' (t. 'joutsen' - 7-kielinen soitin)
= torepiuχ (DN) - ostjakk. 9-kielinen kannel. "kurki"
~ torzāpətiuχ ~ to'rsābəлiÿχ id. (ei käytössä) < sapal'šéja' (kaula, niska)
Venäjä: dómrá 'dombra' (3-4-kielinen soitin - 4-kiel./Ukraina)
< 2-kielinen dombra < Mongolia ~ trubá 'torvi'
Puola: dobosz 'rummunlyöjä'
Serbo-Kroatia: doboš ’drum; Trommel’ >? dab & dob
~ truba ’trumpet’ > utroba 'Eingeweide (sisukset; sydän)'
Tšekki: trouba '(käyrä)torvi; putki; uuni'; troubit 'soittaa torvea, toitottaa'
> trubka 'trumpetti; torvi (trubice), putki' >? trubaduuri
Bulgaria: tr'bá 'putki, torvi' ~ utróba 'kohtu'<? v. trubá 'torvi'
Saksa: Mandoline < Mandel(-form); 1619: Mandürichen, Bandurichen (r ~ l)
< mlat. pandura, Ital. bandore, Engl. banjo 'Gitarre'
> ks. arab. tanbūr 'Zither'
Engl. tambour(ine) = tambūr 'drum' < Pers. tabīr 'drum'
> Prov. tabor & OFrz tabour > E. tabor 'small drum'
> pipe and tabor 'pilli ja rumpu'
~ Pers > Arabic: tambūr 'lute'
> tampon ’kaksipäinen rumpupalikka’ ~ tamp ’täyttää, sulloa, tukkia’
> tamper 1) sulloin, juntta, 2) peukaloida, sotkea, väärentää
~ temper ’sekoittaa (savea), laimentaa; 'temperoida’
tame 'kesy' < Germ. *tamaz > Germ. zahm > Dutch tam
< IE: *dom- > Lat. domāre 'tame, subdue' ~ Gr. damān id.
timpani < It. timpano ’kettledrum’ < L. tympanum ’drum’,
~ E. timbre ’small bell; tone’ >? timbales
~ Irl: tiómpan 'timpanum-drum' < Gr. týmpanon ’timbrel, kettledr.’
< týptein ’hit’> sym-ballo ’heittää yhteen’ >? symboli
troubadour ’who finds/composes songs’ < Fr troar > trouver ’compose, invent’
~ vulg.Lat. *tropāre < Lat. tropus ’figure of speech’ < Gr. trópos ’turn’
>? IE *drbh- ’turf’ (turve) = Sp. turba, Germ. *turb- >? Esp. trabajo ’työ’
Ranska: dombra 'kasahi rahvapill' < Russ. dombra ~ domra
~ dumbrak 'uzbekkil. luuttu'
Esp. timbre 'soittokello' ~ E. timber ~ timbre
Port: tampa 'kansi' > tempo = sää > tomar = ottaa > tom = värisävy
Lat. cymba 'vene, pursi'; cymbium 'veneenmuotoinen juoma-astia'
~ cymbalum(-i) 'cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo;
- käytettiin Kybelen ja Bakchoon palvonnassa >? symbios
si:bilo 'zischen, pfeifen'; sibilus 'das Zischen; zischend'
~ got. swiglōn 'die Flöte blasen, pfeifen'; cymr. pib 'Pfeife'
~ mir. fetan 'fistula'; cymr. chwythu 'flare, anhelare'; chwib 'Pfeife'
~ čech. sipati 'zischen; heiser werden'
symbola 'raha-apu; keräämäraha yhteen syötävään' < sym + bowl
~ cymbal ~soittajan ropo! (14.12.96)
tempus ’time’ > E. time, Esp. tiempo 'aika' ~ R. timme 'tunti' ~ S. Stimme (?)
~ Tü: timsal’symboli’; tin ’henki’ ~ tinnire 'kilistä'; tinnitus 'kilinä'
~ mbret. staffn, bret. staõn ’Mund’ ~ kymr. stefenic ’Gaumen’
Romania: tambal (timbal) ’Hackbrett, Zymbal'; tambur ’Trommel’
timbru 'Stimme, Klang'; timbru ’(Brief-) Marke’; timbra ’frankieren’
timp 1) ’Zeit; Musse (joutoaika) 2) Takt’;
~ timpan ’Pauke’ (mus.) ~ timpul 'Gegenwart'
~ timpenie ’Dummheit; Blödsinn’
toba ’Trommel; Presskopf, Schwartenmagen’; 'Karo' (korttip. ruutu)
trimbita 'Trompete' (trompeta) >? drum-trumma(n)
Kreikka: kýmbalon ’Becken’ > Zymbeln ~ Trommelgeräusch (týmpanon)
~ sambyke:, holmos (doppeleiförmiger Ansatzstück)
Dionysoskult (Bacchuskult): cymbala 'Becken, Handpauken'
> tympana 'Rahmentrommeln'
Nebukadnesar (Gr-Yew): sabbekā', śabbekā'
= Gr. sambýke ’monikielinen kielisoitin, harppu'
sūmponjāh; kr. symphōnīa = säkkipilli?
Turkki: damar ’suoni’ ~ demir ’rauta'
Tatar: tombəra (tombəro) Balalaika < kas. dumbra ’art Guitarre’,
> tšuw. tumra, təmra ’vierseitige Zither’,
= kir. dombra, osm. tumbur, alt. tomra
Tü-etym: jak. tümäži, tümänji ’maltspuu; mäski, mahla’ ~ finn. tymä ’kasviliima’
mtü. tümrük ’Trommel’, Hts.-IM. tümrü ’def’ (-rumpu),
> AH. dümrü, altosm. dumru id.
> čer. təmər, tümər, tümbür, tümbər ’rumpu’
~ osm. tümbäk ’soitin; (lasten)rumpu’,
~ čag. dumbak ’Trommel, Pauke’
> osm. dümbäk, čag. dümbäläk ’Becken’ (soitinlautanen?)
~ tanbūr 'pitkäkaulaluuttu' ~ tanbura saz - turkkilainen kielisoitin
atü. tüŋür ’Schamanentrommel’
> kmd. tür, soj. düŋgür, jak. tüŋür, dügür
Heprea:
zāma'r ’to cut off (vines)’; to harp on chords, to play, sing’
~ zomī'r ’song (of praise or triumph), hymn’
mizmō'r ’song (säestyksellinen), psalm’
~ mīchmā'r (mīchmō'r) ’a hunter’s net’
zemer 'song' -’only meodious’; (klee) zemer ’musical instrument’
> kle(y)zemer, klezmer ’musician’ > klezmer-musiikki
> zeemer v. 'sang' (pres. mezamer) < zeemrah ’singing’ >? amor ~ shumer
> Klezmer < hepr. kli zemer ”lauluinstrumentti”
~ itä-Euroopan jiddishinkiel. juutalaisten perinteinen instrumentaalimusiikki.
Arabia:
santūr ’dulcimer’ [Slowenia: schenterija 'Zymbal']
> sintīr, santîr ’psalter(y), dulcimer’ (stringed instrument)
< OF. doucemel < Lat. dulce melos 'sweet tune'
~ Fr. sentir ’to smell’ ~ Fr sente ’path, track’ >? Esp. santeria
tanbūr 'Zither' > Arab. Zamr 'Oboe';
> Algeria-Tunis zamr, Eg. zummará 'Doppelklarinette'
tar ’tambour’ (frame); ~ Intia: Sitár = si 'drei' + Tár 'Saite' >? Azer: tar
> tambourine [tæmbə'ri:n] (soitin); tabl ’tabo(u)r [teibə*]’
tunbu:r tanabir ’a long-necked, stringed instrument (mandol.?); drum’
~ tunbur 'Langhalslaute' (Alexis Chottin: Arabische Musik 1980)
turumbēt '(Western) drum'; turumbēta 'bass drum'; turumbatgi 'drummer'
zummarah 'Klarinette'
Palestina:
tabil (table) / tbu:le = daff/dfu:f 'drum' = durbakke ('darabouka')
muzammir ’psalm(od)ist’ (s); mazmur (pl. mazâmir) ’psalm’ (s)
zamma:ra (zamu:r) 'pipe' (musical); zummēra/zamamīr 'fife' (kimeä huilu, pilli)
> zammāra (zamūr, urgul) 'pipe' (musical)
~ mizma:r/mazamir 'oboe'> šabba:be (šubba:be) id.
> zamur/zawamir 'car horn' (auton äänitorvi) ~ mazmūr/mazamīr 'psalm'
Egypt.
zummāra, = Arab. zummāra = (syr. Arab.) məžwez
< muzwaj 'wind instrument with a double pipe'
= Egypt.-Irakil. kaksoisklarinetti
Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Šem(suom. Seem) - Sumerin vanha nimi
> Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja s.1139:
Samaria = Šōmrōn = vartiopaikka; Šōm - piilossa-oleva-silmä-syödä
Persia: tabir ’drum’ > tambourine, OF tabour, E. tabor ’small drum’
~ Pers > Arabic tambu:r ’lute’ > ’drum’ ~ E. tambour ’drum’
~ tunbu:r (tanbu:r) 'arabialainen luuttu' (Persia, Syyria 500-l., Turkki)
~ tombak (tunbu:k) - persialainen pikarirumpu; irakil. tabla
> tabl sha:mi - kalotin muotoinen kuparirumpu
tabl 'drum' > Intial. tabla
(S.-kr. -) Romaani: čambori ’hymen, membrane’ ~ sumburi(ci) ’clitoris’ >? Sampo
č(h)amb ’crown; päälaki, -nahka’; čhamadini ’box on the ear’
~ sumba ’pit (kuoppa)', sumb, sumbura 'kernel; sydän, siemen'
7A) GAD-GUD-GAJ-KAJ [> ks. gusli sekä 1B gudok & Jumala III -sanue]
F. kaiku ~ ks. md kajga 'kannel' & gajgems 'soida, kaikua' >? S. Geige
~ lpE gajgedh 'äänen kauas kantava sää'; lpR kaigetet 'kaikua, soida'
~ lpN skai'get 'synnyttää kauas kantava ääni'
kutea, kutoa, kutia 'laichen' = Ink kuttaıssa 'kutea' = ly kudoda, kudu id.
= vi kudeda, kudu ~ ve kudoda, kut't'ä 'kutea' (pr. kudib)
~ li ku'ddə, ku'd 'kutu' > Latv. kude 'kutupaikka'; kudeties ’kutea’
~ lpLu kåtēt (Kld T), N gođđât (In Ko) 'kutea', gođđo 'kutu'
~ syrj. kul'mini 'kutea', vog. kul'əm, χul'əm 'kalan kutupaikka (joessa)';
~? syrj. kojavny 'loiskia; valaa'; mari kojá 'rasva, ihra, tali, silava' (~ F. 'kuu'?)
~ Ostj koj-, χuj-, χoj- 'kutea', (I P) kojəm, χojəm 'kalan kutupaikka'
~? holl. kuit 'fish-roe; die Wade'; lit. koja ’jalka’; > kojamo-God
lpN gođđat = syrj. kul'mini 'kutea'; wog. kul'əm 'kalan kutupaikka'
> ostjI koj-, E χuj-, P χoj- 'kutea'; I kojəm 'kalan kutupaikka'
lpK: ku'vdd '(?kyy-)käärme' (>? govvadas-rumpu)
lpKuola S. Go:dda, K2. godt ’kutu’
Komi: gadj ’rakko (S. Blase); känsä; kupla; kalvo’ >? god
> gad' (gaid) ’Blase, Harnblase’ (rakko); Schwiele = W. gad'
< kadž ’takapuoli, lanteet' ~ Russ. gadju:ka ’kyy’
gala 1) ’viiva, juova; piirre’
2) (y.) ’mäng, partii (erä)’ > ’leikkiä (igra), olla piilosta’
govk ’Echo, Widerhall’ (kaiku)
gudek ’Harmonika’ (gudök v. 'garmónj, garmóška') < gudekaś ’spielen’
> si-gudök 'jouhikko' (śi ’hius; hevosen harja’) fi. säie, harjas
>? gadu(l)ka > kyv, kiv 'sana; kieli' >? F. kutea
Mari: gudók ’pilli, vihellin, torvi’; gudókym puáš ’antaa äänimerkki’
~ kájyk ’lintu’
MordvaE: gaj ’sointuisa; heleästi, kaikuvasti’ > ks. kajga ’kannel’
~ gajams ’huutaa ~ Latv: skana ’heli, hääl’ ~ Slav. gadulka
>? kaiku(a); kajahtaa; s. Geige ’viulu’; est. kajakas ’lokki’
gaj'gems (kajgems) = kajgəms; hell lauten, klingen
= est. ’kõlisema, kumisema, kõmama’
> gajńems = schallen (kaikua) > Fi. kaiku(a), kajahtaa
>? saks. Geige = viulu > gadulka-viulu > engl. guide = opas
>? Estn. vaigne, väikne = pieni > vaikenee > Väinämöinen
> viulu soi haikeasti (est. haige = sairas)
gala 'Gans' (hanhi) > "Soidinmusiikki VI:5"
kajga ’kannel’ < gajgems ’kõlisema
> kajsegems ’kajama; kõlama, kaikuma’ ~ kajsems (frekv.) < kajams
kajams 'hinein/ablegen' (asettaa); ausgiessen; 'zaubern, behexen'(noitua)
~ kajama = kajamo; weberschiffchen = sukkula
>? kajamo ’surnukas’ >? kojamo (lohi)
Unkari: gaida 'itä-, kaakkois-Euroopan säkkipilli'
gadulka 'bulgarial. jousisoitin'
hegedű 'viulu'; hegedűs, hegedős 'viulunsoittaja, viuluniekka'
Latv: skana ’heli, hääl’
Liettua: gaidÿs 'Hahn'; gëdóti 'singen', ’(peale) mängima’; giesmé 'laul'
> gaidà '(laulu)viis, meloodia; (mus.) nuotti'
Venäjä: gad ’konna, ilkiö’; gadju:ka ’kyy’ >? E. God ’Jumala’
> gáditj’ ’sontia; sotata ~ E. gut 1) 'suoli', 2) 'channel, passage'
> gódnyj ’kelvollinen, käypä’; jad ’myrkky’; gadostj 1)’raato’
>? God-juka(puu) ~ Jumalan marjakuusi!
gadatj ’ennustaa, povata’; gadalka ’noita, ennustaja’ >? gadulka-guide
god 'vuosi'
gudétj 'humista; soida'; gudovénj 'kumina'; gudútj 'kumista; puhaltaa, viheltää'
> gudu 'igratj na strunnom instrumente' < gremetj > grom-
gudítj 'soittaa gudok-viulua; rimputtaa' > gudók gudítj 'tehtaanpilli puhaltaa'
~ gudjbá 'gudok-viululla soittaminen' ; gudjtsj 'muusikko'
gudók(j) 1) '(tehtaan) pilli, torvi; vihellys, törähdys'
2) 'kolmikielinen viulu' = gudok 'venäl./valkovenäl. jousisoitin
kadyk = aataminomena
Tshekki: hudba 1) 'musiikki'; 2) 'orkesteri'
> hudebni 'musiikki-'; hudebnéık 'muusikko'
~ zhudebnit 'säveltää musiikki jhkn'
Slowak: hudba 'Musik'; hudobnik 'Musikant' ~ gajdy'Sackpfife'
Bulgaria: gadulka (gudulka, gusle) 'bulg. jousisoitin (päärynänm. gusli)'
~ Bulg./Gr./Tü.: gájda 'Sackpfeife (säkkipilli)' ~ Kirgisches Chordophon kijak
~ tsigúlka 'viulu'; tsigulár 'viulisti' > Bulg: gudulka
godéž 'kihlaus' > godenik 'sulhanen' > ks. E. god 'Gott'
okájvam 'surra, valittaa, vaikeroida'
kawal 'huilu, Hirtenflöte' >? Pakistan: kawwal
Kroatia: gudāč ’Geigenspieler, Geiger’; gudalo ’Geigenbogen’
~ god ’Jahres-, Festtag; Jahresring (puussa)’; godina ’Jahr’ < Russ.
Serbo-Kroatia: gadje ’bagpipe’; gajdaš 'Dudelsackpfeifer' >? gadulka
gudeti 'geigen' > gudač 'Geiger';
> gudački 'Streich-' (jousi-); gudalo ’(violin) bow, Bogen’
Ruotsi: kåt (kåtare) 'kiimainen' >? F. kutu ~ E. god
Holl: kuit 1) Wade, 2) Fischëlaich (mäti, kutu)'
~ ahd. quiti 'vulva' ~ ahd. quoden 'der Schritt'
Saksa: Geige 'viulu' >? F. kaiku > ks. "Soidinmusiikki VIII: XI&XIII"
Köter ’Bauernhund; mökkiläinen' ~ Wgerm. *kautarja 'Kläffer' (haukuskelija)
< mnd. kūten 'schwatzen' (lörpötellä)
> ags. cyta 'Rohrdommel' 'kaulushaikara',
~ E. kite 'Weihe' (haarahaukka); saalistaja; huijata, nostaa korkealle, liitää'
~ isl. kyta 'zanken' ~ air. guth 'Stimme' ~ Lit. gaudžiù 'heule', gàudas 'Klage'
~ aslav. govoriti 'lärmen', Russ. gútor 'Rede',
~ Serbo-Kroatia: kukati 'wehklagen, lamentieren'
~ Gr. γó(f)os 'Klage', ai. gavatē 'tönt' < idg. *gou'schreien'
Zithara < Gr. kithára ~ S. Zither 'sitra'
- muin. kreikkalaisten kielisoitin' > Gitarre
< Lat. cithara 'Zupfgeige' ("näppäilyviulu") ~ Unk. citera 'sitra'
Engl. goat 'vuohi' > "Kantele II: 3A) GUSLI
gut 1) 'suoli' < IE *gh(e)u- 'pour (to tube)'
> E. foundry, funnel, fusion > E. gutter 'vesikouru'
~ AS. guttas (pl.) < gēotan 'to pour', 2) 'channel, passage'
~ Gr. khūmós 'animal/plant juice' > E. chyme ~ ? Lat. gutta 'drop'
yew 'jukapuu so. marjakuusi' = < OE īw ’jukapuinen jousi’
Spain: gaita 'flageroelet, hurdy-gurdy' ~ ghayta 'pohjoisafrikkal. oboe'
> gaita (gallega) 'bagpipe, hornpipe' (esp. säkkipilli = baski gaita id.); kaula
me gusto (< gustar); It.giusto [dž-] 'oikein; tasaisesti, tarkasti'
Lat. guttur 'kita' (kurkku, kurkunsuu, nielu)
>? E. gut 1) suoli, 2) perata, puhdistaa ~ guts 'sisälmykset'
< AS gēotan 'to pour' (valaa)
Gr. koitŋ ’vuode’; koitos, (> keimai) ’maata-pano'~ Lat. coitus
Kirgisches Chordophon: kijak
Arabia: qaid 'ketju', 'kahleet, raudat' < *qaidāni
Palestina: 'udfar/'adāfir 'fingernail'
< 'ūd/'wād 'lute, harp' (cithern, harppu); gitāra qadīme id.
Indo-Ir: gāthā < ga = singen
7B) GUR - HUR (> ks. myös Soidinmusiikki VI:5 kyl-kieli)
F. kurki 'Kranich' = est. kurg; lpN guor'gâ, mdE kargo, M kargei
~ smjJr χārū, Jn kori; slk qara, Km kuro; M kurou; Krg korù id.
~ tung. karav, sumer. kur'gi, akkad. kurkū, aram. kurkəjā
~? ven. kurlýkanjo 'kurjen huuto'; kurlýkatj 'huutaa kurjen tavoin'
> slovak. krk 'Hals'; Tsek. krk 'kurkku, kaula'
>? Ostj. kurk 'orëл' (kotka) >? F. kirkua = est. kirata ~ ? lpK kirvata 'kirota'
~ Arab. kirkî (kurkī?) 'crane'; pl. karâkî; kurkî-y 'stork' (kattohaikara)
Est. karata ’hypätä; hyökätä kimppuun’; (vulg.) koinata, naida
~ kara 'looma (härja) suguti' jne.
On vielä sana, joka veisi meidät kauas muihin ajatuksiin - nimittäin sana ’karata’, joka ’karga’ -muodoissaan merkitsee itämerensuom. kielissä ’tanssimista’ ja liittyy siten iloitteluihin.
~ unkari: kerget = ajaa takaa (vrt. itäm.sm. karga ~ tanssia, karata jne.)
karelda ’hypiskellä, hyppiä’ > F. karata
~ kargama 'hüppama; põgenema; sugutama'
~ lyyd. kargaita ’karkeloida’; 'ringi joosta, söösta, tormata'
~ liivi kargõ 'hüpata, karata, kiirustada'
~ vadja kargata 'põgeneda' (F. karata);
~ vepsa kargeita 'tantsida' = karga = tanssia
~ aun.karj. karrata 'joosta, hüpata, hullata; kaduma minna'
~ issuri karada 'põgeneda, hüpata; mängida, tantsida'
~ mari kuržaš 'jooksma'kərγəzam (kuržam); 'juosta'; 'pyöriä, kieriä'
Komi: gor 1) ääni (v. zvyk); 2) kiuas ~ gora ’kova, äänekäs’
> gorzöm ’huuto’ = v. krik > gorš ’kurkku (kaula) (v. gorlo)’
> gors ’ontelo, kolo’ ~ v. grómko < grom ’ukkonen; jylinä
kurka 'tyúk/Henne'; kureg ’Huhn’ < Russ. (kúra, kúritsa 'kana') >? F. kurki
~ Udm: kuregpuz = kananmuna; kureg ’Henne’
kyr 1) uros 2) rantajyrkänne
Mari: kərγəzam (kuržam); laufen (juosta); rollen (pyöriä, kieriä)
~ Veps. karga = tanssia > F. karata > E. course = kurssi
kärš (küsle) ’gusli’ (kanteleen tapainen soitin) ~ garš, garzia
Udmurtia: gur 1)’melody, tune’ > əkton gur ’tanssilaulu’; sjuan gur 'häälaulu'
~ 2) gur = uuni (oven) ~ gyr = huhmar > kurekton = suru
~ moU kūr, burj. χur ’Geige’; kalm. χūr id. > kuara = ääni (voice)
> Liettua: garsas = heli, hääl, kõla ; Slowak: hurhaj 'Geschrei'
~ Mansit: küör (kür, kur) Ofen > Mari: kərγəzam (kuržam; laufen (juosta)
~ Komi: kyr 1) uros 2) rantajyrkänne
kyržan 'laulu'
~ šuon (šutem)= sanominen (saying), puhe; sanotaan
Unkari: garat ’kita’; gólya = haikara; ~ kan'koiras, uros'
húr 'viulun/pianon kieli (’Saite’)' ~ hárfahúr 'harpunkieli'
Mansi: küör (kür, kur, kūr ~ T kwīr) 'kemence/Ofen' < zürj.
MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm. sjuan + gur)
Aulis J. Joki: Die Lehnwörter des Sajansamojedischen, SUST 103, Hki 1952:
~ moU kūr, burj. χur ’Geige’; kalm. χūr id. > kuara = ääni (voice)
Liettua: garsas = heli, hääl, kõla (ääni; laulu); kuulsus = garsas ’sound’
> garsus (garsus) ’kuuluisa; kovaääninen’ ~ vrt. latv. gars 1) ’vaim’ l ~ r?
> Palestiina: ğaras/ğrās 'bell'; gars il-bāb 'door bell' >? call-glas (r ~ l?)
Russ: kúra, kúritsa 'kana'; kurënok' 'kananpoika'
kuráž' 'into, kiihko; isottelu'
kurlýkatj 'huutaa kurjen tavoin'; kurlýkanje 'kurjenhuuto'
Serbo-Kroatia - Romaani: kor ’neck’ (niska): korem ’internal organs
> korako dudumoro ’throat’ (kurkku) = koraći phabaj/phućardi
Romania: cere ’circle’ = Unk. kör, Pol. koło (E. hole, F. kolo, ven. golos)
Engl: chord 'jänne' (math.) & ~ cord 'kieli' (gut, string) < Gr. χorδŋ
Gaelic: ghairm 'shout'
Lat: gyrus 'piiri, ympyrä, kierre' (juoksupiiri) ~ F. kurki = Lat. grus
> cornix 'Krähe' ~ ab. (abhasia) kur' 'Hahn' >? F. kurki
Romania: goarna ’Trompete’ >? horn
Kreikka: χorδŋ (khordé, khordē) ’suoli; soittimenkieli’; pl. χoládes ’suolet’
Turkki: cyra 'turkkil. pieni saz'
kuğu 'joutsen' ~? Koibal: kuryu 1) ’voice (golos)’; 2) ’to cry (krik)'
Tü-: čag. čükür ’Stachel, Dorn’ ~ ? čag. čügür ’eine Art Gitarre/Harfe’
~ mo. quur ’kielisoitin’ (>? ung. húr ’Saite’)
~ moU kūr, burj. χur ’Geige’; kalm. χūr id. ~ Mo. > tung. xūr ’gusli’
> Tü: aman hur 'mongolial. munniharppu'
>? Mongolia: Morin-chur 'kielisoitin' >? F. kurki
Koibal: kuryu 1) ’voice (golos)’; 2) ’to cry (krik)'
> kurerok ’kurki’ (E. crane, ven. zhuravl) >? kurja-cry; kriikku
Heprea: garon/gronot 'throat' (kurkku); gargeret 'windpipe; throat'
Arab: garid(a) ’to sing, twitter, warble’ (bird); garad, tagrīd ’singing, song’
= garid ’sing’ (v) (laulaa - linnuista); tair gârid ’songster’ (laululintu)
7C) WHISTLE~PISTOL-WHEEL~HJOL~FL-HUILU/VIOL-PILLI
F. pistää 'stechen, stecken'
~ ostj. 744 pəstз, pāsti 'terävä'; 745 pistəti 'pistää kuoliaaksi'
Impilahti: piššali 'luodikko, pyssy'
Viro: vile, vilespill 'huilu' (pajupilli?) > vilistama 'soittaa huilua'
>? viheltää; fiddle, whistle
lpKuola: piessj 'soittotuohi' (Kld.saame) ~ F. pilli (pipa) = Mongol. bila
> ks. Kantele III, 7C > (PK 7.4.95 - irtolappuja):
- Pajupilli oli Väinämöisen soitin! Sillä hän lumosi eläimet ja linnut.
Komi-syrj: pis 1) ’pajupilli; Weidenpfeife’ < ven. piskatj ’pfeifen, piepen’,
2) 'ganz still' < piśkavni, piśtini, piśtalni ’löcherig werden’
> Tšech: pišt'ala 'dúdka' ~ W. peśkı, pośki ’Eiterbeule’ (märkärakkula)
~ piśt'iavni ’impfen (gegen Pocken)’ >? pistää ~ vih- ~ whisstle
pöljan ’pilli, huilu’ (puhallinsoitin) >? violin-fjol
Unkari: foly(ik) 'virrata, juosta, valua, vuotaa; tapahtua, olla käynnissä'
> folyó ’joki; oleva, juokseva; jatkuva’; E. fall ’putous’ (Paratiisin joet)
>? E. flow; E. follow = R. följa = S. folgen ’seurata’>? F. vuolle; valua
fúj 'soittaa; puhaltaa, tuulla' > kürtöl 'soittaa torvea' >? F. puhaltaa
~ csenget - meghús ~ harangoz, játszik - zenel - muzsikal - penget - húz
Puola: fujarka 'pajupilli, paimenpilli'
furulya 'huilu' (fuvola) ~ furulja, bojtar 'paimenhuilu' >? svirel
~ S-Kroatia: frula ’flute’ (svirala); ~ truba ’trumpet’(?)
~ fićukati 'pfeifen' = fućkati id.
fuvola 'huilu, flageoletti'; ’flute’ = Ven. fleýta, Gr. fla'outo', Swah. filimbl
> fúvós zenekar 'torvisoittokunta
>? E. S. Laute ’luuttu’; viola-violin
fül 'korva' (ear) = Tü. kulak > Unk. fülbevaló ’earring’ 2) kahva, kädensija
> fülemüle ’satakieli’ >? F. kuulla; golos
Russ. piskatj (pisknutj) 'piipittää, vinkua'; ~ pítškatj 'ahtaa täyteen'
~ pistólj 'kultaraha', pistón 'mäntä'; pisúljka 'kirjelappu'
~ pískúljka, pištšálka, poštšálka 'sorapilli'; pīštšikj, pištšók 'vietepilli'
> pištšálj (vanh.)'ampuma-, tuliase; kivääri, tykki' >? E. pistil 'emi'
pistolétj 'pistooli' = Blg. pistalét > Nem. Pistóle = angl. pistol
~ Muin ven. pišt'ala < pištšalj = svirelj 'paimenpilli, pajupilli'
< piskj 'piipitys, vikinä' < pıskatj 'piipittää, vinkua'
~ (pisnútj ~ pisátj 'kirjoittaa, kuvailla')
pišt'al -huilu > pischal 'shepherd's pipe' ~ It. pistoletto < Lat. fistula 'putki'
> Saksa: pfeilen 'viheltää' >? Pfeil 'nuoli' >? E. whistle ~ pistol
> Germ. *khwis- 'hissing' sound ~ Sw. vissla, Dan. hvisle 'hiss'
> vizžátj 'vikistä, vinkua'; vizg 'vingunta, vikinä'
Puola: flecista 'huilunsoittaja' < flet 'huilu' ~? fujarka 'pajupilli, paimenpilli'
Tšekki: pisatel 'kirjoittaja' < dopis 'kirje' > psát (piše, psal) 'kirjoittaa'
> zápis 'merkintä' ~ píchat (slowak. picha) 'pistää, pistellä'; lävistää'
~ piss, písen= Lied (laulu < v. pesen)
pišt'al(a) 'dúdka' (pilli ~ svistók); 'pipe'
> pastýrská pišt'ala = v. 'svirélj' < pást 'paimentaa'
~ bolg. pištšjálka (v. svirélj) ~ Tšech. píšt'ala < yl.slaav. *duda ~ *duti
> Lat. fistula 'putki' > E. pistil 'emi';E. pistol = Germ. Pistole < Tšech.
> Germ. *khwis- 'hissing' sound ~ Sw. vissla, Dan. hvisle 'hiss'
~ E. whisper; frz. siffler 'to whistle, hiss'; < orig. whistler = piper
~ AS. hwistlere ~ 'minstrel' (Matt. IX. 23)
>? vrt E. gun 'ase' ~ canal 'putki'; can 'kannu'; E: piston 'koneen mäntä'
S-Kr: vila ’fairy, nymph; ’lover, paramour’ (fem.);
> vile ’äänirauta’ (pitchfork) ~ vilast 'gabelförmig, -artig'
~ Unkari: fuvola 'huilu, flageoletti'; fúvós zenekar 'torvisoittokunta
~ fül 1) korva, 2) kahva, kädensija
zvižduk ’whistle’ < zviždati 'pfeifen'
Norja: fele, -a ‘viulu’
Saksa: Fiedel 'viulu (> Geige)'; Fidelitat 'iloisuus, vilpittömyys'
> ahd fidula, mhd videl(e), mnd, mnl vedel(e); nnl ve(d)el,
> ags fiðele, E. fiddle, anord fiðle, schwed. fela, norw. fele
~ Isl. fiddla ~ Wales: crwth 'jouhikko'
< lat. vitulari 'frolocken' ~ volkslat. vitula 'Saiteninstrumet'
Fistel 'fistula, aukoma'; [soit.] 'falsetti, piipittävä, kimeä (kurkku)ääni'
> Fistelsänger 'falsettilaulaja'; > fisteln, fistulieren 'laulaa kimeästi l. väärin'
pfeilen 'viheltää' >? Pfeil 'nuoli' >? pistol
Engl: fiddle 'viulu' ~ Du vedel, S. fiedel
> E. viol (violin) 'viulu'; Prov, viula < lat. fides '(lute)string'
> Weekley: E-etym: ...the three instruments of the early mintrels represent the three European language groups, viz. L. (fiddle), Teut. (harp), Celt. (rote)...
fistula < L. 'Rohrpfeife'; 'pipe, flute' aik. fistle ~ fester
~ mir. fetan 'fistula'
fleet ’to float, drift’ (liitää ohi) ~ ON fliōta ~ OE flēotan < L. fluere ’flow’
> Lit. plaukti ’float, sail, swim’ > S. fliegen
~ Gr. pléo ’sail, float’, Skr plu- ’sail, swim’ > E. fly, flow;
< IE *pleu- ’flow(ing), float(ing) (rapid)’ ~ IE *pleud-, *pleuk-’float, swim’
~ E. flood ’flowing, river, sea, flood’ = Germ. flut, Goth. flōdus
= Germ. *fleutan > S. fliessen ’to flow’ ~ Germ. *fleut- ~ ’quick’
flute 'huilu' ~ flout (ME flouten) ’to play the flute’ < Lat. flare ’to blow’
~ E. flood ’flowing, river, sea, flood’ = Germ. flut, Goth. flōdus >? flow
~ Provenc. flaut ~ flajol ’small flute/whistle’ ~ laut = E. lute ’luuttu’
~? E. inflate ’täyttää kaasulla’ < E. flatus 'suolikaasu' >? inflaatio
pistil 'emi' (pestel); female organ of a flower; frz. id. ~ Russ. pseno "millet"
> E. pestle '(huhmareen) survin'; pistol(et) < It. pistoletto < pistolese 'dagger'
~ Frz. ficelle ’string’ >? E. pistol-wheel~hjol~huilu/viol-pilli-pisto
< Old French pestel < Mod.L. pistillum "a pistil, pestle (survin)"
pistle 'letter' < O.E. pistol < epistol < L. epistola
pistol "small hand-held firearm," < M.Fr. pistole (uncertain origin)
~ Ger. Pistole, < Czech pis'tala 'firearm', lit. 'tube, pipe'
< pisteti "to whistle" (imitative origin, related to Rus. pischal "shepherd's pipe.")
~ M.Frz. pistolet "a small firearm; a small dagger".
~ It. pistolese, in reference to Pistoia, town in Tuscany noted for gunsmithing.
viol 'viola' < vielle [archaic] OF, as.viol, fiddle 'viulu'
> E. violin ’a Roman musical instrument’ < vitula ’viol’ (5-7 strings)
< later F. viole, Prov. viula, It, Sp. viola (< -fid-)
< MedL vidula, vitula & Lat. fides '(lute-)string' ~ fiddle (WGer)
> (the instruments of the early minstrels: L. fiddle - Teut. harp - Celt. rote)
~ The viola da gamba is held between the legs.
~ violate < L. violare 'to violate, to corrupt, to defile, to breake' < vis, vi- 'force'
> frz. viol 'väkisinmakuu, raiskaus'
~ violet < F. violette < L. viola ~ Gr. ion (> iodine) 'pink colour'
~ whistle 'viheltää; pistellä' > wet one's whistle 'pipe'; ~? whisper-watch-waiter
> whistler = piper; AS. hwistlere 'minstrel'; OF ménétrier 'fiddler'
< lat. minister 'servant' (entertainer) > E.. wait(s) 'pelimanni(t); joululaulaja(t)'
Provenc. flaut ~ flajol ’small flute/whistle’ < L. flāre ’blow’ (Ks. n:o 16 luvvt)
~ Provenc. laut ~ Ks.lat. fidēlia > E. lute ’luuttu’ > ital. flauto 'flute; flutist'
~ Lat. flo 'puhaltaa (blow); tuulla > flatus 'puhaltaminen; tuuli'
< L. fluere ’flow’ < IE *pleud- ’float, swim’; Germ. *fleut-’quick’ >? leudd
~ Pol: flecista 'huilunsoittaja' < flet 'huilu'
Frz. piste 'jälki, polku, metsätie; (ääni)nauha, -raita' ~ esp.
< L. pista 'beaten (poljettu 'track')' < pistus < pinsere 'to pound, stamp'
villanella (Fr-It) ’a ballad’ (jollaisia lypsäjäpiiat laulavat)
< vilillanello > E. villanelle ’kaupunkilaislaulu’ < It.-Esp. villa
< Lat. villa ’maa-asunto, -kartano; villus ’pitkä karva, takku’
> villōsus ’pitkäkarvainen’ (maalainen; orja?) > OFr viole 'muin. jousisoitin'
Esp. pito 'pipe, whistle, fife(r), boy’s game, woodpecker, cat-call'
< pitar 'to pipe, blow a whistle' > pitoflero 'musician of no account; gossip'
violar 'to violate; brake; rape; spol'; violent 'unnatural'
Port. pistão 'mäntä' (E. piston) < lat. pinsere 'beat'; pinso ’survoa'
Romania: > viers ’Melodie; Weise; Stimme’ >? ks. verse-värssy-virsi
viola ’Viola, Bratsche’ ~ vioara ’Geige; Violine’; ’violin’ (viulu) >? r ~ l
~ viola ’übertreten, verletzen’ ~ Lat. violo 'gewaltsam behandeln, verletzen'
~ Lat. viola 'das Veilchen (Levkojeart ~ ? F. leukoija)' ~ lat. viola 'orvokki'
~ S. Viola 'alttoviulu' >? E. violation; F. violetti
Italia: fiatare 'to speak, to breathe (a word), to open one's mouth'
> fiato 'breath; gulp, draught; stamina (elinvoima) = (pl.) puh.soittimet'
Latina: fidēlia 'irdenes Gefäss, Topf 'saviastia'
~ Gr. piφos 1) > E. body 2)S. 'Gebinde'
< lat. *bheidh- 'binden' > fiscus 'geflochtener Korb' > *bheidh- 'überreden'?
~ vrt. S. Flut 'tulva' > ks. frz flaut, E: Flute'huilu' > ? fluid-flow "laulun virta"
> flower = S. Blume 'kukka'; Blüt(h)e 'impeys'; bluten 'vuotaa verta'
~ Unk: fütty = vihellys; fütyül ’viheltää’
fidēs (fido) (1) 'usko; uskomus' fidēlis 'uskollinen; uskottu; luotettava'
> fidēs (2) '(Darm)Saite an Musikvwerkzeugen' (pl. fidis) = '(lute-)string'
= (fidium) 'suolikieli, -jänne'; fidicula 'kithara, lyra, väh. kielisoitin'
~ fidiculae 'suonikieli kiristys- t. kidutusvälineenä'
~ ? Gr. sfidŋ, -es 'Darm, Darmsaite' ~ vrt. fungus < sfóγγos
> fidibus canere 'soittaa kanteletta’ ~ docere fidibus 'soittaa kielisoitinta'
> fides-cano 'kitaristi'~ vrt. foedus 'rietas, häpiällinen' >? foetus 'sikiö'
fīlum (VL) ’thread’ 'säie, rihma, lanka (Faden), siima; soittimen kieli’
= Lit. gi'sla, gi'sle 'suoni, suoli' ~ Lit. gijà 'Faden' ~ apr. gislo 'Ader'
~ žem. gínsla, apr. gislo (suoni, suoli) ~ Ab. žica 'Sehne', ab. žila 'Ader'
~ arm. jil 'Sehne (des Körpers), Schnur' ~ Alb. deł 'Sehne, Flechse, Ader'
~ Lat. fūnis 'Seil, Strick, Tau' > alb.? hīlum 'hius, hitu; ein geringes'
- Ymmärtääkseen, kuinka hanhi muuttuu kielilangaksi, on tiedettävä,myös, kuinka latinan 'fistula' muuttuu mm. tšekin (pišt'ala 'dúdka', 'pilli') kautta englannin viheltäväksi pistooliksi (>? E. whistle):
fistula 'Rohrpfeife' (Engl: fistula, pistol < L. ’pipe, flute’ aik. fistle ~ fester)
~ aisl. blīstra 'mit dem Munde pfeifen/flöten, zischen' (von Schlangen)'
~ flāre < *bhl-is-; or: ab. zvizdati, čech. hvizdati, pol. gwizdać 'pfeifen'
flojera (flyara) 'kreikkal-ukr. huilu' ~ Roman.-moldoval. fluier id. >? lyyra
medLat. vidula, vitula, it. viol(a) (violino, violone), frz viole, vielle 'Geige'
vulg.Lat. vītula ’stringed instrument’; Vītula - a Roman goddess of joy and victory
Gr: fórmigx ’lyran, lutan’ ~ R: gitarr, lyra < formixω ’soittaa kannelta’
= fórmıgx (brem-ω ~ lat. bremo, R. brumma) ’eräs kielisoitin, kantele,’
~ foréω (férω) ’kantaa, pitää (vaatteita) (R. föra); käytellä, ajella’ >? Luci-fer
> violi’ ’violin’ (viulu) = Jap. baiorin, Indon. biola
Japan: fu 'tuul' >? F. puhua/puhaltaa ~ suu
7D) CHATHAN
Lindström 1853:
F. Synnyn (födas); mm. Mordw. schatschtan (föda, pario); Tšer. tschatschem id.
lpKld tatskan ’poronsarviin kiinnitettävä kolistin’ < komil lainaa?
4.2.2001: Kuolan tatśkan -poronsarvikolistin lienee sukua Karjalan (lampaiden kutsu?) tai Viron lokkulaud -kalistinsoittimelle.
~ R. klocka ’kello’ = S. Glocke > locken ’houkutella’
Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan-soitin on saamelaisilla kuin "kottikärryt" (?) Kysymyksessä on nivhien hatšand -kapulat ja hakassien chathan(d) -kielisoitin, joista nimi on lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) ~ so. kolistelulauta (est. lõkkulaud), "soiva puu".
Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995:
tsatkan = metsässä kuolleen ihmisen paha henki mareilla. s.196
s(h)ots(h)õn = sotsam = synnyttää > jumõn-sotsõn > jumen-awa s.206
Komi: tutsyny ’viheltää; soida’ (v. svistétj, gudétj) > duduk?
Udmurt: tetts’an = hyppy, hyppääminen; tanssiminen (dancing)
~ ven. tétška 'kiima'
Hanti: s.99. ədzε (ətšε) miehen kalu, penis ~ lpKuola: a:ž' '(reiden)juuri'
~ lpKuola: a(o)tts(e) 'haarat, jalkoväli' ~ lpN (h)acce
> a:dd(a) 'helvetti'; a(d)z 'syöjätär' (addzen-nieida)
s.964. ša`tχa`n ’nauris’ (Rübe) >? chathan-soitin
Hakassit: (Kantele 1, 2011, s.12): chatkhan -kansallissoitin
Ven. ótše ’Isämeidän’ (rukouksissa) ( < otéts ’isä’) ~ lp tsatse(?) 'vesi'
~ tetšénie 'virta(us)'; tétška 'kiima' >? touch-tecken > Esp. tocar
tótška 1) ’punkt, täpp’ (E. dotch); tatška ’tikkamine, teppimine’
>? E. touch
Bulgaria: tétšen'nestemäinen'; tótša'valuttaa' >? lpN tsatse 'vesi'
~ tjka (t'tšém) ’kutoa (koneella)'; tšetá 'lukea'
Kamass. t'ādəγå'n = domran kaltainen entinen soitin
> kam. t'ādyγan 'liegende Harfe'
Tü. ~ bar. jadyγan ’eine liegende Harfe’ = makaava harppu
~ tel., koib. kč. t'adaγan (d'adaγan), sag. šor. čadyγan 'makaava harppu',
soj. čadāγan, čadyγan, ~ cag. jatuγan, čataγan ’liegende Harfe’,
tel. jadaγan, bar. jadyγan, < mo: moL jataγan, jatuγan id.
~ kalm. jatχan ’ein 8-saitiges Instrument, eine liegende Harfe’
~ yat-kha 'mongolial, näppäiltävä sitra (yataga)
atü. jat ’liegen; wohnen, leben’, osm. jat-ak ’Bett, Lager(platz)’
~ Persia: zadan ’to strike, beat; to play (an instrument)’
Hans-Joachim Paproth: Studien über das Bärenzeremoniell, Uppsala 1976, s.307:
Sahalin-giljakit: tjatjan č'har (zand = schlagen und č'har = Baum)> giljakit: žacant
>? vrt. lpKld tatskan ’poronsarviin kiinnitettävä kolistin’ < komil. laina
~ Kamtschatkan nivhien (&korjakit) hatšan