Soidinmusiikki I 2007

SOIDINMUSIIKKI I (1A-C) (SAMA-sanue):

1A)         SÆM-RIITTI: (~ s.5-8)

1B)         SÆM-SILMÄ-TIETO(~?VALO)-KONSULTTI: (SM I ~ s.9-14)

1C)         SÆM-LAULU/LUKU: (SM I ~ s.14-19) > Hepreaan saakka

 

SOIDINMUSIIKKI - perskurssi/johdanto

(orig: FOLKLANDIA 29.10.2007)

(shamic/shemic way of approaching - eemis-hämyinen lähestymistapa)

 

Motto: "Entäpä, jos kaikki onkin toisin kuin miltä näyttää?"

Ehkäpä kaikki sanat onkin johdettavissa soidinmenoista? Ehkä se onkin tärkein syy, miksi puhekieli on syntynyt.

 

Lähtökohtana on zaman -aikojen takainen, seemi (seme) -houretilassa (so. mielikuvituksen tuottama) kuviteltu saamelainen, samui-olentojen valvoma Mandžu-mansilainen, Hämeeseen verrattava zemen -maalainen, sa:mpa-riittejä säilyttävä samojedien, sāməl'am -shamanoiva (jo kuolleiden) kamassien muinainen elämänmuoto. Tuolloin eivät nutipäät tutkijat vielä olleet sorkkineet kielestä pois sukupuolisuutta, jonka avulla tunguusien haman -shamaanista voitaisiin assosioida

He-man - jopa itse pääpiru human - väärinkuultuna, väärin ymmärrettynä, tietämättä balsamoitujen sanamerkitysten epäjumalan-palvonnasta, yhden sananmuuntelun hallintaan tarvittavista kymmenestä käskystä, kielikuntien välille rakennetuista pykäläkoristeisista Berliinin muureista, hiivattomien taikina-astioiden kloonatuista, neitsyt-syntyisistä hymen -verhoon kätketyistä  hymn-veisatuista juurisanoista, yksilölliseltä poikkeavuudelta silmänsä ummistavasta kirjakielestä eikä massatuotannon absoluuttisiin suureisiin sokaistuneista epäinhimillisistä oikeinkirjoituksen virkaohjesäännöistä, jotka eivät ymmärrä informaation ja yksilöllisen harvinaisuuden välistä symposium-symfoniaa.

Suomeksi suõmm-äänellä sanottuna: tämä eemis-hämyinen feminiininen asenne samaistuu aikaan, jolloin kielestä oli olemassa vasta puhe ja jolloin kielitieteitä oli täsmälleen sama määrä kuin ihmisiä.

 

>? -merkillä varustetut sanat ovat sanojen ulkoasuun tai merkityssisältöön pohjautuviin assosiaatioihin perustuvia mieleenjuolahtumia kuin todistettuja sanasukulaisuuksia. Ne ovat pelto, jossa rikkaruohot ovat vielä kitkemättä. Minun aikani ei riitä tuohon kielitieteelliseen todistelutyöhön - varsinkin kun koko ajatteluni perustuu yleisesti hyväksyttyjen sääntöjen rikkoutumiseen..

Tässä esitettävä  materiaali ei ole -07 pidetyn esitelmän sisältö vaan perusmateriaali, jonka pohjalta taannoin puhuin. En le koskaan pitänyt esitelmää sama-sanueen dimensioista, eikä tämä keskity suinkaan musiikkiin vaan johonkin muuhun, jolle en tiedä nimeä, koska se ei ole kielitiedettä sanan perinteisessä merkityksessä. Tämä varoitukseksi puhdasoppisille tai sitä kaipaaville.

Sanaluettelot eivät edes yritä olla täydellisiä - puhumattakaan siitä, että niiden väliset yhteydet olisi joskus todistettu kiistattomasti. Tämä kokonaisuus on lähtökohta johonkin, ei lopputulos.

...

Alussa oli Humus-Maa. Maassa oli sammal. Sanan henki liikkui sammaltaen samuuden päällä, joten sammalessa oli samm-askelten hämyisiä jälkiä. Jäljet olivat saamelaisten, jotka siis olivat askeltajia, vaeltajia, kulkijoita humidity-kosteutetulla *haimōn-maailman pinnan hymen-kalvolla kuten haamilaisetkin, jotka olivat hamppareita, hämäläisellä hitaudella kamelin kanssa kulkijoita - haima-maailman kansalaisia, joiden Heimat-kotina oli heimr - 'maailma' (Himmel-taivaan salanimi). Ja tultuaan valmiiksi maailman nimi oli lp. ai‘bmo ’ilma, maailma; elinaika; henki, mieli, ajatus, voima, kyky’. Aikojen alussa sen erotti vain sanasta:

(h)aim < germ *ai-ma > mn eimr ’valkea savu, höyry’

~ Est.         aim(us), äim ’himmeä vaim-henkinen aamun hohde’  ~ lpK sää'mmeer  'kolttakansa'

Seemiläiset olivat siementäjiä, maanviljelijöitä: Hymen'estä tulee hame, hameesta tulee Hemd, joka on hävyn peittävä shame-Heim-suoja. Maa on gemello-seed-siemen, joka on s(h)it-istutettu semaille-kylvönä maahan panemalla maata, pitkälleen. Ja saiwo'lla on silmä. It seems so...

 

Asiaan... Johdannoksi kysymys: Onko 'suomalainen' sama kuin 'pohjoinen; pohjoistuuli'?

Martti Haavio: Bjarmien vallan kukoistus ja tuho. WSOY 1965

s. 190-191         Pohjoinen meri = Bahr al- šimālī (arab.) > IS: 13.5.2014 'suomalainen' ??? 

         > arabia:  shamal         ’left’ = Hepr. smali

         > shamal  ’north’ (pohjoinen) > yamin 'right’

          ~ arab.     sama ’sky’ (taivas) >? ven. zemlja 'maa'

Englanti:        (< Arabic):  shamal  'A hot, dry wind that blows across the Persian Gulf during the summer'

Heprea:         > śemōl     1) 'pohjoinen', 2) ~ semol = ’vasen’ (käsi/puoli)

         >? Arab: samâlî-y    ’arctic’ ‹ Russ: zima 'talvi'

> Juutal. mystikot: Jumalan vasen käsi on hävittävä.
         Der Todesgott Satanael oder Sammael personifiziert Gottes linke Seite.

~ Saman ~ Raamatun Samuel < semiitt. Sammael ’Alisen maailman jumala’;
                 hepr. Sama-El = Samuel - Lord of Sama  

Bible:         ...der Herr der Toten, Sam-El, Sammael oder Samuel. Dieser Name war von Samana, einem hinduistischen Beinamen des Totengottes Yama [> jum-] als Führer der Seelen abgeleitet.

Arabia:                'vasen' shimal not shamal

         ~ Sham       'False'; counterfeit; pretended; feigned; unreal

         > Palestinian Arabic: shmaal 'left'; shamaal 'north'

         > Morocco Arabic:    shmaal 'left'; wa - shamal- 'north'

         > Lebanese: shmal 1) 'left' & 2) 'north' (ilman i:tä tai a:ta)

         ~ sham'a     'lamp' or 'candle' > shams 'sun' > sama ’sky’

         ~ Amal        'labor; iniquity'

 

[https://groups.yahoo.com/neo/groups/AncientBibleHistory/conversations/topics/31313]

         - Yshma'el and Ish-Shamal (Men of the North)

Persia:         (Farsi) Shamal 'wind'; shamaal "north wind" < arab. Shamâl 'north'

Sumeri:         Binū-Sim'al 'Vasemman käden (so. Pohjoisen) pojat'

         < Pohj. syyrial. Sam'al 'Vasen' >? Hepr. Samuel

 

Elias Lönnqvist: Suomenkieli kaikkien kultturikielten avaimena II osa, Tekijän kustantama,Helsinki 1945.

s.24                  Carl Axel Gottlund: ’Meripihkamaa... on osa brandenburgilaisesta Preussista, näet provinsi Samland (latinaksi Sambia), mikä on vanhana muistona eräästä samannimisestä valtiosta, joka näkyy muistuttavan muinaisesta sukulaisuudesta nimityksillä Suomi-maa ja Saame-maa.’

s.26-27         (Gottlund:) ’Sekä Herodotus, että moni muu muinaisajan kirjailijoista kertoo vanhasta kansasta, jota on kutsuttu Samii:ksi, jota he ovat nähtävästi tunteneet ainoastaan nimeksi: Samaica Regio (Trachiassa), Ptolemaeuksen mukaan Sammitae-kansa (Scytiassa), Samahania (tatarilainen kuningaskunta)...

Samara (Volgan varrella) -

Sammara-virta (Chersonesus-Taurica:ssa) -

Samor-virta (ylä-Unkarissa)

Same (Jonian meressä), Samos-saari (Aegian meressä)

Samo-kaupunki (Cephalonian saaressa)

Samicum-kaupunki (Elis-maakunnassa)

Sammonium promontorium -niemimaa (Kretassa)

Samii-kansa (muinaisathenalainen) > Samia terra, samia testa, lapis samicus, samica melissa ym.
> Samo-thracia (saari ja kaupunki) > Sama-mycii (Ptolemaeuksen mukaan) > Samen (Abessiniassa)
> Semgallit-kansa > Samisena (Galatiassa) - Samsun (Run maakunnassa Mustan meren rannalla)

Plinius:     Sammeit asustivat Onnellisessa Arabiassa; Sammaria (Palestinassa)

s.28         Samowen (itäpreussilainen paikannimi)

Hämi        = semi (lat.) puoli-

 

11.1.1979         - Maailmassa ei ole abstraktia "samuutta" eikä "eroavuutta". On vain tätä samuutta ja tuota eroavuutta. Jo kielikin todistaa tämän: Samuus (identity jne.) on jo eri kielissä erilaista, koska jokaisen kielen
 samuus-sanalla on oma kielihistoriansa, joka on syntynyt tietyn kyberneettisen systeemin sisällä. Jokaisen ihmisen samuus-käsite syntyy niissä yhteyksissä, joissa hän on tuon sanan tai tuon ilmiön kokenut.
Maailmassa ei ole eikä tule olemaan ihmistä, joka tajuaisi toisen ihmisen samuus-käsitteen tarkan sisällön - puhumattakaan koko samuus-käsitteen todellisuudesta kaikessa laajuudessaan. Hänen samuus-käsitteensä idealistisimmillaan on vain tuon käsitteen yleisin muoto, tuon tyylisuunnan kaupallisin muoto, joka ei oikeastaan ole mitään, koska se ei ole muista samuuksista eroava yksityistapaus. Hänen samuus-käsitteensä on samuuden luokkaa edustava pomo joka voidaan syrjäyttää.

 

12.1.79         - Olio, olemus, käsite, ilmiö, tosiobjekti; Eikö se ole samalla tavalla esim. painovoiman alainen esine, liike? Kuuluuko tuo sen tosiolemukseen, kuten se joka tapauksessa kuuluu kaikille "esineille". Jos se
kuuluu, kuuluuko tuohon olemukseen olla suhteessa maailmaan siltä osin, kuin maailma vaikuttaa siihen ja se maailmaan? Jos näin on, mistä syystä sen suhde ihmiseen (maailman yhteen vaikuttavaan osaan) ei yhtäkkiä
enää kuuluisikaan sen tosiolemukseen?

- On olioita, ilmiöitä, jotka eivät ole esineellisiä: käsitteet, samuus, erilaisuus jne. Nuo ilmiöt eivät ole esim. painovoiman alaisia. Ne ovat abstrakteja käsitteitä, joilla ihminen hahmottaa maailman. Samoin kuin hän näkee samuutta maailmassa, ei tuo näkemistapa ole olio eikä ilmiö, vaan se on keino, menetelmä jakaa maailma kahtia. Samuus on tuttuuden kokemusta. Se on maailman havaitsemista ajassa. Samuus ei ole painovoimalain alainen, koska se kertoo vain, toistuuko joku ilmiö vaiko ei. Samuus ei ole energiaa eikä ainetta, se on energian liikettä ajassa, jos on joku, joka tietää siitä, joka voi kokea sen. Samuus on kyberneettisen systeemin suhdetta todellisuuteen. Samuuden kokemus on molekyyleiksi liittyvillä atomeilla. Samuus on +-:n yhtymistä -+:aan symmetrisesti tai peilisymmetrisesti.

Samoin on erilaisuuden laita: Se on kahden seikan välinen suhde. Siksi se ilmiönä ei ole materiaalinen vaan edellyttää kahta todellisuuteen suhteessa olevaa tekijää, jotka kokevat samuuden yhdessä toistensa kanssa suhteessa todellisuuteen.

 

20.4.79  Suomen tieteen ulottuvuuksia (toim.)
s.357         - Ilkka Oramo: Schönberg määrittelee tonaalisuuden seuraavasti: "Tonaalisuus on sävelmateriaalin olemukseen perustuva formaalinen mahdollisuus saavuttaa tietty yhtenäisyys tietyn sulkeutuneisuuden avulla ... Suhde kappaleen sävellajin perussäveleen, toonikaan on voitava vaivatta käsittää..."  Schönberg vertaa sävellajin peruskolmisointua kuninkaaseen ja dominanttia, viidennen asteen sointua, vasalliin, seremoniamestariin, jonka tehtävänä on valmistaa kuninkaan saapumista (Harmonielehre s.36).

[20.9.2011: Vertaa seuraavassa Schönbergiä intialaisen musiikin  sama ('visiiri') -termiin, joka viittaa asteikon IV asteen visiiri-rooliin.]

 

07.06.82 - Hampuri    - Samuuden kokemus voi syntyä vain erilaisuudesta... (> Ks. 1980-83 Piirpauke)

 

08.02.1999         - Pekka Toivanen: Sama(dha?) = II asteen "ministeri"-sävel [oik. "visiiri"] pohjoisintialaisessa musiikissa. [?Delegoija on shamaani. Ks. 20.4.79]

 

22.01.08 klo 07.         - Kun olin herännyt tajuntaan huomatessani unessa, että sömn-uni ja semen-siemen ovat sama sana.

- Jotta ymmärrämme, että kaikki sanat ovat keskenään "samoja" eli sukua toisilleen, on meidän ensin ymmärrettävä, mitä sana 'sama' tarkoittaa. Aluksi siis on tutkittava sama-sanueen yhteinen etymologia. Tuo sana näyttää nimittäin pitävän sisällään kaikkeuden siemenen. Siinä ilmenevät transsi-uni, aika, maailmanpuu (tammi-mänty), kolmiyhteisyys, perhe, siemen, unelma, näky, ykseys, melodia, ääni, musiikki, talven pimeys, kaiken näkeminen , unelma, kahdeksi jakautuminen kahdeksan (kuukauden) jälkeen, mehiläinen, kaksonen (gemini). Sama ’sky’ (taivas) >? ~ Zemen-maa. Niin suuri on siemen...

Lindström 1853:         sammakko  (groda); lp.; Tšer, z’ava; Tšuw. schaba; Rysk. schaba;
               Sam. tjamde'; Motor. tamde; Koibal, tāmne

 

 

I         SAMA/SAMB/SHAM~SEM~SIM/SYM~SOM~SUÕMM

Soidinmusiikki I:

1A)         SÆM-RIITTI: (~ s.5-8)

1B)         SÆM-SILMÄ-TIETO(~?VALO)-KONSULTTI: (SM I ~ s.9-14)

1C)         SÆM-LAULU/LUKU: (SM I ~ s.14-19)

Soidinmusiikki II:

1D)         SÆMP-SOIDIN-7-KYLVÖ-MYLLY-TANSSI: (SM I ~ s.20-25)

1E)         SÄMP-LOVI (KALVO) & TŠOMBO-MÄNTÄ (SM I ~ s.25-31)

1F)         SÆM-KUTU/JUOMA/VAAHTO/SIEMEN: (SM I ~ s.31-37)

Soidinmusiikki III:

1G)         SÆME-TRANSSI: (SM I ~ s.38-40)

1H)         SÆMÆ-KAIKKEUS-YKSEYS: (SM I ~ s.40-45)

1I)          SÆM; MAA-ILMAN VALO (HUOMEN&HÄMÄRÄ): (SM I ~ s.45-49)

1J)          SÆM-AIKA (A&Ω): (SM I ~ s.50-51)

1K)         SÆM-LOPPU-ENNUSTUS: (SM I ~ s.52-53)

 
Soidinmusiikki IV: FOLKFORUM 11.1.2008 Turussa;  klo 13.10-14.30 IS: Shamanismi ja musiikki

[16.8.2014: Onko tuo jaottelu shamanistisen rituaalin rakenne vai soidinmenojen osat? Riitti päättyy ennustukseen (9 kk?). 'Minä olen alku ja loppu, A & Ω.']

 

1A)         SÆM-RIITTI: (Huom. Pisteet R-r kirjainten alta puuttuvat.)

Iran & Intia:     Meyer, Ernst Hermann 1977 Geschichte der Musik, Band I.
...gāthā (indo-Ir.) < ga = singen.

- Rc bedeutet im Rgveda als Verbalstamm sowohl ’strahlen, glänzen' wie 'singen, lobsingen’; entsprechend bedeutet arka Lied und Glanz, eine geheimnisvolle Ideenverbindung der hotrs und ihrer Theologie...

 

Blake, Arnold Adrian: Intia:     Nicht das Wort sondern der Ton ist im Sâmaveda das aktive Prinzip.

- Sâman muistuttaa kalevalaista laulua (3-sävelikkö).

...Die rgvedischen Lieder (rc) wurden vom hotr, dem Rufer, der die Götter zum Opfer einlud, gesungen... Musik, Religion und Staat entwickelten sich in engster Verknüpfung...

(IS: 15.02.2011 - Sāmaveda on Rgveda - laulettuna musiikkina)

Sāman tarkoitti aluksi ’viihdyttää, rauhoittaa’ so. jumalia kohtaan käytettyä taktiikkaa kuten sāma myöhemmin politiikassa diplomaattisena keinona. Vedalaiset laulut olivat kutsu jumalille osallistua ystävinä ja liittolaisina uhritoimitukseen sekä taisteluun esiarjalaisia vihollisia ja heidän jumaliaan vastaan.’

Die zentrale Form der liturgischen Musik ist der sāman. (Meyer, 1977, 87). (I p. 1967?)

IS:         Soidinmenot on heijastettu jumalien lepyttämiseksi toiseen todellisuuteen ja sieltä takaisin sovittelemaan ihmisiä ja omaa toimintaa yhteen. Musiikki diplomatian välineenä (ja shamaani/pappi konsultoijana yläkertaan...) on kiehtova ajatus.

 

10.5.95         (Intial. musiikki:)         Ravi (?) Shankar 1968:  sam  'yhdessä; samankaltainen (pääisku)'
         >? R. sammeln 'kerätä, F. sama, sammio, sam-po  > saam-elainen 'yhteiskeräilijätaloudessa elävä'

 

A. Danielou: Intia 1975 & Meyer, Ernst: Geschichte der Musik 1977:

sama           ’Es gibt drei Yati-s; gleichmässig (sama), verlangsamt (srotogata) und
                   Samcharî (lauletun runon kolmas jakso) ~ Tibet: Sum 'drei' (3)

Soma-System     = ko. juomaan perustuva etelä-int. mus. teoria (?)

samāja             esiarjalaisten metsäheimojen juhla Intiassa...
         - vedalaisella hevosuhrilla oli piirteitä hindujen samāja’sta.

Intia:                Den sāmans und andere Klangformen wird eine spirituelle Kraft zugesprochen.

vādī                 (Klinger) / Samvādī (Mitklinger) ~ ? E. vote 'ääni; äänestää' < Lat. votum

         < vovēre, vot- 'to vow' (luvata, vannoa) ~ Frz. væu 'prayer, aspiration'

         ~? Lat. vox, voc- 'voice' > It. vocale, Sp. vocal > OF vouele (voyelle) 'vowel'

 

Shiv Dayal Batish - Ashwin Batish: Ragopedia vol. 1., Batish Publications, Santa Cruz, Calif. USA 1989

s. 4.          Samvadi: Subsonant note. This is the second most important note of a Raga and is the second most frequently struck note in its melodic expansion. In most cases the Vadi (1. aste, sonant note) and Samvadi notes are a fourt or fifth apart. It is often addressed as a wazir.
          (visiiri l. ministeri, sanansaattaja, neuvottelija, delegoija, konsultoija).

         - Arab. wasīr (Tü. vezīr) 'vizier' (visiiri-lähettiläs) < Arab. wazara 'to bear burdens'

 

G.H. Ranade: Hindusthani Music:
To heighten the effect of the Vādi, another note either its Fifth or Fourth - and hence one belonging to the other tetrachord - is given next best prominence. This note is called Samvādi or the helpmate of the Vādi. The Samvādi imitates what the Vādi does in its own tetrachord...

         >? Obs. Lat. vatēs 'Weissager, Seher' < Gall.;  Ruotsi: anord. vísir 'führer, fürst' (poet.) (= vísi id.)

 

Saksa:         singrün 'ikivihreä' ~ nnl. zenegroen id.  ~  vrt. Sündflut 'tulva'

         ~ ahd. sin(a), mnd. sin-, sene-, got. sin-, ags. sin(e)-, sion-,

         ~ anord. sī- 'beständig, dauernd; unendlich, gewaltig' < germ. *sim-

         ~ Lat. semper 'immer', simplex 'einfach', Gr. heīs, míā (< *smíā), hén 'ein'

         ~ Kret. amákis 'einmal', armen. mi 'eins', aind. sa-krt 'einmal'

         < Idg. Wz. *sem- 'eins, in eins zusammen'

 

Gyllenberg: UT:n kr.-suom. sanakirja 1939, s. 183:

- ’Ikivanhan, laajalle levinneen käsityksen mukaan oli henkilön nimellä mitä suurin merkitys. Nimi oli suorastaan osa henkilön olemusta ja edusti omistajaansa. Mainitsemalla henkilön nimeä saattoi vaikuttaa häneen itseensä, ja päinvastoin henkilön oma voima ja hänen ominaisuutensa oli läsnä siellä missä hänen nimensä mainittiin. Tähän käsitykseen perustuu ónoma -sanan runsas käyttö puhuttaessa Jumalasta, esimerkiksi ”huutaa avuksi Herran nimeä” = 'huutaa avuksi Herraa.’  >?  joiku

 

Erik Nyström: Biblisk Ordbok, Palmquist, Stockholm 1896:

s.377    'Det lifliga föredraget, hvilket som nedan är anmärkt, stundom beledsagades af symboliska handlingar, höjde sig ofta till detrytmiska talets mera entusiastiska form, ja kanske ända till sång (Am. 5:I, Es. 5:I). I de äldre tiderna togs äfven musiken till hjelp i och för den profetiska gåfvans uppväckande och öfning. Då Elisa stod inför Joram och ville säga honom Herrens ord, lät han kalla en spelman. Och då spelmannen spelade på strängarna, kom Herrens hand öfver honom (2 K. 3:15)

Profeterna i Gibeat-Elohim profeterade vid ljudet af trummor och strängaspel, och då Saul mötte dem, kom Herrens ande öfver honom, så att äfven han profeterade (I S. 10:5F). På dettä ställe synes tillochmed sjelfa profeterandet just hafva bestått i ett hänryckt sjungande af andliga sånger, likasom i I Kr. 25:I f. de vid gudstjensten anstälde sångarne framställas såsom profeterande på sina instrument (Hebr.).

 

Hebrew: (J. Strong: Dictionary of Bible words; 1996) (lajittelematon luettelo:)

8050:      Shemûw'el ’heard (= hearth?) of God’ ~ Hepr. shemesh = aurinko (sun)

         < shâma'= to hear (intelligently); call together;

         (make a) sound, noise; tell, understand ~ shema 'hear, obey' (8085-6)

8055: sâmach = to brighten up; be blithe, gleesome; make/be glad, have joy

8058: shâmat = syöstä alas, tuupata, puistaa; jättää yksin

8064: shâmeh      = olla korkea, uljas, ylevä (taivas)

         > 8065: shâmayin = taivas  >?  shaman-Lucifer-välittäjä (ylös-alas)

8067: shemîynîyth = 8-kielinen lyyra (Sheminith) > shemets = to emit a sound

8068: shâmîyr       = (shaw-meer’) ’pistäminen’ (pricking): a thorn, gem; diamond(!)  >?  shh-Amor

8074: shâmem      = to stun (tainnuttaa, järkyttää), stupefy; make amazed

         >8037: Shammâ' = desolation (hävitys, autius, yksinäisyys)

         > 8047: shammâh = ruin; consternation; waste, wonderful thing

8080: shâman        = to shine; be (make) oily or gross; become fat

         > 8081: shemen = grease (liquid); richness; fruitful, oil; shâmen = greasy

8083: shemownâh   = 8 (>7!); 8104 shâmar = guard; to hedge, protect

 

Rytmi:

Millainen rytmi Sammolla sitten oli toimessaan? Intialaisten lähteiden mukaan Sâma(n)-veda’ssa sävel oli sanojen sijasta aktiivinen prinsiippi. Rytmisesti kysymyksessä oli joko jhampak (2+3) (Blume > Blake 1980, 223) tai - hieman toisin kirjoitettuna - jham (2+3) (Danielou 1975, 73). Kalevalassa se meidän mielestämme kuuluisi olla toisin päin; 3+2.

- Matthew Montfort: Ancient traditions / Rhythmic cycles of North India:
The most important point of rhythmic emphasis is the sam, the first beat of the tala and point to which all variations eventually return. It is represented by the symbol ”+”.

Danielou, Alain:         Einführung in die indische Musik (1975)Jhampâ  = (Rupaka): 5 aikayksikköä (2+3)

 

1B)         SÆM-SILMÄ (VALO)-TIETO-KONSULTTI:

F.          haamu; hahmo ~ Lp. šibmo ’muoto, piirteet’

         ~ Kuola: šàmma (Nä) ’muoto, hahmo (ihmisen, eläimen)

         ~ Md. šama, tšama ’kasvot’ = vog. šäm, sam, ostj. sem, unk. szem

         > Mansi:         samui 'silmaloom' > samsaj "silmadetagune"

         > ostj. schâm (šam), tat. scham (šäm ’Lampe’) 'kynttilä'

         ~ SmjJr sew, Jn sei, T śäime, slk sai, saj 'silmä'

         =  Km sima, simə, Kb-M sima, Taigi schímedä, Krg. sjimidä

         ~ M.skand. hamr ’hahmo’ ~ F. himmeä

         >? silmä ~ silver-hopeaisen kalan = salmon-mäti

huomata       < ? germ: mn sœma ’ottaa huomioon, kunnioittaa’

         < kgerm. *sōmia- < *sōmeja-, mn. sómi ’kunnioitus’

         < kgerm. *sōman- >? E. hommage

silmä              > lpN šâl'bme, čâl'bme ’neulan t. kirveen silmä’

Est.          silm 'silmä'; udm, komi śin, handi sem, mansi sam, ung szem, nganasan śäime,

         ~ kamass sim(a) ~ S. Zimbel 'muusikainstrument' 

simmel         Põhja-Eesti viisikannel ~ nykyest. simbel 'antiikaja löökpill

         (mängiti puuvasarakestega rahvamuusikas); symbaali, kymbaali’

         < saks. Zimbel  'Cymbel' (muusikainstrument) >? SYMBOL

         ~ ladina cymbalum 'simbel, lööktaldrikud';

         ~ vanakreeka kymbalon 'muusikainstrument, metalltaldrikud'

lpR:                   čammà  (elat. čammasTä) 'Geheimwort für die "versteckten Augen" (= vulva)'
                      >? Sampo ~ hammas

čamPoHkka`lL    'Krebs' ~ F. simpukka'

         ~ SSA: < ven. žémčug 'jalokivi' < m.ven. žınčugu 'aidot helmet'

         < Tü jinčü = Unk. gyöngü 'helmi' < Chi: žen-žu 'aidot helmet'

lpN:                   hámálaš  ’sorja, komea’; -hámat:g ’-hahmoinen, -muotoinen’

         ~ lpIn: suá'málâš ’hauska, soma’

         ~ lpK: suõm'mu (suâm'm) = omituinen

lpKld:                  Kildiniksi saamelaisten itsestään käyttämä nimitys on ’sam’, sam'lenč,
         = (mon.) sam'lä (Sergejeva 1995, 77). > Russ: kamlanie

Unk.                    szem 1) silmä, 2) katse,

szemben             'vastakkain' ~ béna 'rampa' >? R. ben 'jalka: luu' >? yksijalkainen

Kamass:              sāmol'am         = (sāməl'am) šamanoida (schamanieren)

         ~ sāmla'l'am     = palvoa (dienen), suorittaa jumalanpalvelus

         > åbəssāmla'bə = pappi (šamaani) suorittaa palvontamenot

Donner-Smj:        

simà - scimá - sjimidá    ’silmä’ s.16 > ks. sajwa (sc- ~ kirj. ss-) >? jum; kiima

         > s.31 Koib. sima; Mot. sime ’Auge’ > vrt. Koib. Ssimo ’Asche’

         > Ssime = Ssima (Motor-Koib); ’silmä’ s.18

 

Latvia:          samaņa  'teadvus' (Liett: sámone id.) > ks. ņi = ebausk; pettus

         > nesamaņa  = meelemärkuseta olek, minestus (pyörtymys)

         >? vrt. skt. samaana ’seedimine’ (ruoansulatus, sulattaminen = läpikäyminen älyllisesti ym.) 
         >? šamaani ; vrt, liett. ja ven. sama-

Liettua:          sámone 'teadvus'

samãne         'kimalane'; sámojis 'teravmeelsus; vaimukus'

Russ:             kamlanie   'shamaanin toiminta' ~? Kamass ~ Unk. > F. humala

         ~ šmelj ’kimalainen' (-viestinviejä) ~ Liett: samãne 'kimalane'

         ~ smuštšátj  'hämilleensaattava, epäilyttävä'

Isl:       kimbell 'Bündel' 

Saksa:            ags. guma = ahd. gomo ’Mann’ < lat. homo ’Mensch’ (g ~ h)

         < idg.    ghomon ’Mann’ ~ geheim 'salainen ~? S. gemein 'yhteinen'

Habet             ’puku’

Schamāne       < Sanskr. schama ’Mitleid gegen Irrende und Aufmerksamkeit auf sich selbst';
                      Tat-Mong. ’alin buddhal. pappisluokka’ (lääkärit, noidat)

Scham             ahd. scama, ags scamu ’Schande, häpeäntunne’ ~ mhd. scham(e), schëm(e) id., ’Schamteile’

         ~ E. sham 'väärennös, jäljennös; huijaus; teeskennellä'

         > E. shame ’häpeä; saada häpeämään, tuottaa häpeää’

         > anord skomm; Sw. skam; got. *skama < germ. *skam-, *skem-

         < idg. Wurzel *(s)kam-, *(s)kem- ’bedecken, verhüllen’

         ~ Schamberg = Venusberg ’häpykukkula’

schámpen         ’liukua, livahtaa’

         < schamper ’zuchtlos’ < mhd. schantbære ’Schande bringend’

Schemen          ’Schattenbild’ (kummitus, haamu, varjo)

         ~ mhd. schëme (md. schime) ’Schatten’ (vrt. Schimmer)

         ~ agls. sčima ‹ -o, < *skī ’glänzen’ ~ gr. σκιά ’Schatten’  < idg. Wz. *skeu- ’bedecken’

         ~ ? nnr. hīm, -a ’ohut peite, kalvo’  < skīm ~ ags. scima, kys. scheme ’varjo’,

         ~ S. schimmern ’hohtaa häämöttää’

Engl:               sham         1) väärennös, jäljennös; huijaus, teeskentely’  2) teeskennellä, pettää, huijata

         > shame ’häpeä; saada häpeämään' < *skamō (Sw-D. skam)

*sham         = (šäm) petos, huijari; jäljennös

sham           = teeskennellä; pettää; petos; huijari; jäljennös, väärennös; epäaito

          > shammer = huijari > humbug = petos; huijari

          > humor     = luonteenlaatu; huumori; oikku > shaman = poppamies

James (m.)           = Lat. Jacobus, Jacomus > Gael. Seumus (whence ’Hamish’)

         > Irish: Seamus > Seumas > Shamus

Ranska:         semaine 'viikko' ~ semaine [səmε(:)n] viikon työ, viikko  ~ E. seven = S. sieben
          ~ ven. semj '7' = seitsemän (seven, septa-); sémja = siemen

         >? vrt. esp. semana ’viikko’ = siem (7) + año –aika >? kk ~ viikko

         ~ Frz. semaille [s(ə)ma(:)j] 'kylvö(ajka)'; F. siemen (Lat. semen)

         ~Frz. semelle  = [s(ə)mεl] kengänpohja, antura; irtopohja, pohjallinen; = jalan mitta 

         ~ seime* [sεm]   ’kaviohalkeama’

         > vrt. semence [səmã:s] siemen; jyvä, aihe, alku; eräänl. pieni naula

         ~ semi-         = [s(ə)mi-] puoli- ? jumi ~ smell ~ mielo

         ~ sémillant     = [semijã] riehakas, vallaton, riemukas >? seminaari

         ~ semis         = [s(ə)mi] kylväminen, kylvö; siemenlava, taimitarha > semoir    ’kylvinvakka’; kylvökone

         > semonce [səmõ:s] ’nuhteet, nuhdesaarna’

         > semoule [səmul] mannaryynit

         ~ sève*     = [sε:v] mahla, mehu, voima, ydin >? E. seven ’7’; sew ’kylvää’

Romania:         soma        'mahnen' (vaatia, kehottaa, yllyttää; varustaa harjalla)

         > coama  'Mähne' (harja); somatie 'Mahnung' (yllytys; muistutus)

Gr.                   soma        'keho'

Tü-etym:          jaman        uig. osm. ’schlecht, böse, untauglich’ = krč. kzk. kkir. žaman id.

jom                  AH. ’fal’, osm. jum ’ein schlechtes Omen’, kaz. im-jum,

         > čuv. im-śam ’allerlei Heilmittel’, śam (russ. ’pugalo, lekarstvo’)

         ~ mo. dom ’Zauber’ ~ tu. nim-ŋa ’schamanizieren’

jumba                žumba kaz. ’Schleie’ (suutari?) (russ. nalim); vgl. čer. šamba id.

West-Lamut:      hamān, hamàn ’Schamane, Zauberer’ (tung. hamān)

         ~ hamu-  ’sich vereinigen; zusammenfügen’ = tung. hamu-

         <  hà-      ’kennen, wissen, erraten, können’ (tung. hā-);

         > hàmdu- ’pitää itseään tietävänä’; hàmdun (jkn) sijasta’

         > hamān ńàian ’shamaanilaulu’

Evenkit:       ša/ha-man 'shamaani' (= Skr: 'buddhalainen askeetti')

         > ša- ’tietää' > ša(h) -tieto ja ma(t) -tieto... yhdistyvät liitoksi kuin taivas ja maa...
            kuin 'sie ja mie'... cielo ja mielo - taivas ja hunaja... sielu ja mieli... henkinen ja fyysinen...

         = Tü: ’qam/xam’id. ~ Altai: ’kam’ = samaani

         ~ Tat-Mong. ’alin buddhal. pappisluokka’ (lääkärit, noidat)

> mtü.         kām         ’Schamane’, uig. kam, soj-hak. ˛am; bar. kam-aj ’wahrsagen’;

         > čag-osm. kamla, leb. kamna ’schamanisieren; in der Luft schweben’

         < ? skor. kam ’the inspector; to supervise, to inspect’

         ~ vrt. kzk. kam ’Sorge, Kummer’;

         ~ vrt. uig. kam ’hinschleudern’; mtü. kam-γy ’krumm, verdreht’;

         > mtü. kamul ’sich auf die Seite legen’; uig. kam-yl ’geschleudert werden’

         > mtü. kam-tur ’vernichten; halb tot prügeln lassen’

         ~ *sā, *sāj  (esim. koib.) sa ’sprechen; aufzählen, zählen’

         > trkm. sān-a ’laskea’ (stsestj, stsitatj); uig. čag. san-a ’zählen’ > jak. sanā

         ~ tung. ’wissen’ ~ kor. sān ’Rechnung’ ~ finn. saa(da)

         ~ mo. san-a-gan ’Gedanke, Verstand’ >? sitaatti-lainaus; r. sa ’sanoa’; F. sana

 

Hepr:        

Samael         (heprean sanasta sami ’sokea’), Saatanan tärkein nimi  200-luvulta jKr. lähtien juutalaisuudessa.  Kabbalassa Lilit on Samaelin puoliso ja pahan voimien valtakunnan kuningatar.

shamayeem   (nm pl+of: sing. shmey) ’skies’ pl. < sky (taivas)

         > (adv. mee-shamayeem) heavenly; celestial

rabbin.          schammâsch = S. Schám(m)es, ’ein Diener’ jum.palveluksessa’

         < kaldeal. schammesch ’dienen’ - 'ein jüdischer Küster’

         > shâmar = guard; to hedge, protect

shemesh         'aurinko (sun)'

         ~ Liett. sámone = teadvus = latv. samaņa = teadvus

         ~Jukagir: zaman ( = time-Zeit) = aika ja turk: zaman = time

or (orot)          ’light’; 'or ’skin, hide; leather’

         > orah  ’light, illumination’; ’joy, happines’ >? aur ’kulta’; Aurora

 

Egypti - Tuulikki Korpinen: Kalevalainen jumalten maailma:

s.331     Budge: egypt.          sa 1) syrinx, Panin huilu 2) ’tietää’

         > (eri hieroglyfeillä) sa 3) ’uhrata’ 4) ’suojata, varjella; amuletti’

         >  egypt. seśeś ’sistrum’ (soitin)

         > E. say, S. sagen, R. säga, säja (sade) ’sanoa’; R. saga ’taru, myytti’ (sagen)

         > E. saw ’sananparsi’. Vrt. F. soida, soi, soidin, ’soijilla’, soittaa, soitto

 

Arab:                 

śam'           śam'a-t (pl. śumû) ’wax, candle; light’

                  >? Palestiina: šam'a '(kynttilän) valo'

                  > śams (pl. śumûs) ’sun’ (s); śamsî-y ’solar’ (a)

śammâs      ’deacon, clergyman’

sāma u        (saum) 1) ’to offer for sale’; 2) to impose, force;

         3) to bargain, haggle, chaffer over a price; 4) to let graze freely (karja)

> samman    ’appraise; estimate; price, value tax’ (v)

sawā'           ’equal' ~ sawiya ’olla samanlainen’

         ~ siwan, suwan ’equality, sameness’ >? lähettiläs-edustaja?

 

David Icke:    Matrix’i lapsed:

Sumer:         (Waddell: Egyptian Civilisation, It’s Sumerian Origin)        

2000 eKr Tema (Menes) elukäiku kirjeldavad Egiptusest leitud raidkirjad on sumerikeelsed ning langevad kokku nendega, mis avastati Sumeris ning Induse orus. Ta  (Menes) oli valitsejaks Induse oru koloonias, kus Sumeri kroonprintsid tavaliselt enne troonileasumist valitsesid. Vastavalt säilinud raidtekstidele nimetati neid kaaslasteks-alamkuningateks: Shag-man, Shab-man ehk huvitaval taval kombel ka Sha-man.

> Sumer: 377. šam ’to buy; price, rate’;

         ~ P-D *xama ’to create, to prepare’

         ~ F. homma ~ Kan sama ’getting ready’

         ~ Tam camai ’to be made; to prepare/create’

Armas Salonen: Persian muinaisuus ja kulttuuri, Otava 1967

s.120         Šamaš         'Auringon jumala' - Šamaš oli Hammurabilla 'Oikeuden jumala'

 

Intia:

aind.           śáma- = lit. šmùlas ’hornlos’ , šmùlis (šmùlè) ’sarveton nauta’

      ~ Shambala - luonnonolennot joiden varaan tuleva kehitys voidaan rakentaa’  (Teosof./Steineril. näkemys)

Arya-Samaj  (Âryasamâj) (hindi) ‘arjalaisten seura’
- Viiden dhyânibuddhan ilmentymiä ovat mm. viisi skandhaa: vijñâna (tajunta), rûpa (muoto), vedanâ (tunne), samjñâ (havaitseminen, mielle), samskâra (tahtomus)

- Pali           samana ’Buddhist monk’ = Sanskrit sramana ~ ’shaman’ (www.ihmisyydentunnustajat.?)

 

Duraljan:      *xam- ’to understand’; F. haami ’reason, understanding’ >? hamuta

         ~ Ve ham id., ’memory’; Tam. camai- ’to be made/constructed’

Mongol/Tibet:      tšams         ’suljettuna olo, eristyneisyys’

         - tšampa   ’se, joka elää tällä tavoin eristyneenä’

Mandchuria:        The term shaman was originally a Jurchen word denoting female shamans only.

Korea:         žabu-  ’to give answer’  >? Esp. sabe ’tietää’; S. Zauber

         > cham         ’what is true, trustworthy’;

čhamda       (čhama: čhamin)  ’to endure, to bear, to stand’

         = kh. ts'amān ’one who witholds his desires, appetite; an abstanding man; moderated’

čham           ’what is true, trustworthy’; čham-ba ’hemp rope’

         < * čhom = uig. ? čum = mo. čöm ’all together’;

Kiina:     ...the Chinese word sha-man for shaman appeared in a 12th century publication...
             In later publications, the word shan-man was replaced by sama, chama, shaman, saman etc.

         ~ sa-man jiao (samanjiao) = kiinal. shamanismi

Udeget:         sama 'shamaani' (kasettihaastattelu Krasnyi Yarissa 7/1991)

 

1C)         SÆM-LAULU/LUKU:        

F:         humista = ink. humissa, humajā; ly huvišta 'humista'; huvaita 'soida'; vi umada 'kohista'

          = SSA: 'onomat. sanoja' >? Kurdi: χumîn 'noise, sound' ~ Tuva: khoomei -kurkkulaulu...

          ~ ven. šumét'  'mühisema; kolistama; lärmama' ~? F. humista

         ~ S. summen 'ümisema; sumisema, kumisema' (12.8.15) ~ lpK suõmm  ’nuotti'

(Friis:)   Sampo (= kirjokansi, govadas) on alunperin’tamp’

         ~Tsherem: tümür ~ Mordva: sûma '(kaukalo)rumpu'

         ~ Kurd: támbur; Pers. tambúr > tambúrák > tambúk > tambér ~ Armen: thembug

T.E. Uotila esitti 1929, että ’Sampo’ yhdistyy samojedikielissä esiintyvään sanaan sāmpā, sāmbaδā jne., joka merkitsee ’viedä vainajan haamusielu noitarummun säestyksellä manalaan’; ’laulaa noidanlaulua noitarummun säestyksellä’, ’laulaa’, ’loitsia’.

Lindström:    somero 'klapur, kjesjord', Lat. suburra, Alb. saborra, Wlk. sampurra

Vatja:          gimnE ’himne; hümne’ (hymni) = v. gimn (Joenperä)

Viro:            simmel ’kantele’ < saks. Cymbel >? symbol

lp(R):          vuollet zåbme ’hiljaa kuiskaaminen’

lpN:             humadit ’jutella, keskustella’

lpK               suõmm  ’nuotti, sävel, äänenväri’ (= Sv: suámm)

         [>? Tü-etym: sem ’Melodie (< permisch) ~ mari ~ port. jne.]

         >          sõõmeed ’kumista’ ~ kõõmmad ’meluta’         

         >          šuumeed = humista > šuummâd = hälistä, humista

         >          šuumm'mõš = hälinä, humina.

Kuola:                sammerDeD’jymistä’ ~ F. somero-soran ääni

         >tiermes sammerdt’ukkonen jyrisee’

         ~ šammer (Pj.); N, K šammer (šemmer, šeammer) ’hamara’

         ~ lpIn šommer id.

Komi:                 šuny sanoa, kutsua  > šyöm puhuttu >? F. syödä sanansa

         ~ šy 1) ’ääni, äänne’ (v. zvuk, gólos), 2) ’keihäs, pistin’ (F. pistävä sanan säilä)

Mari:                  sem         ’sävelmä, laulelma’ (v. napev),

         (v.) ’motiv, lad’ (kooskõla - muus.)

         > Tšer. < tšuw. Räisänen: SUST 48: s'em ’Melodie, Ton’;

         [> AngelaMarcantonio 2002 s. 232] > ks. orig. Soittaa-laulaa II s.4

šámak                (šomák) ’sana; puhe’ (v. slovo); 'keskustelu'

 

Unkari:           homok          'hiekka';

szám              ’Zahl; Rechnung', 'luku; määrä (csomó); lukumäärä; 

         ~ numero (’number’) ; ’monikko (többes)’ > számlap ’kellotaulu’

         ~ ’ein altes Kohlenmass in Ungarn’ = 'luku' ~ zümmög = surista, hyristä

         < protobulg. *sam < *san > számlap ’kellotaulu’

         > turkkil. - bolg, kasaar. >? Turk. ses = sound, voice; F. sama

> számit          'laskea; miettiä, harkita, suunnitella, laskelmoida;

         = luottaa; lukeutua, lukea' < számla 'lasku';

         > számadás = tili(nteko); tilitys, tase

         ~ számlálás, olvasás, elmpndás, tanulás,'luku'

         >? R. samman ’yhteen’; samla ’kerätä’; Est. samm ’askel’

szemben         'vastakkain' ~ béna 'rampa' >? Unk. szem1) silmä

         >? R. ben 'jalka: luu'

szó                  'sana' ~ hang ’ääni’ ~ zene = musiikki, soitto

 

Metsäsamojed:  soàntırko 'soittaa'; sombirko 'rummuttaa noitalaulua' > sumbiko 'laulaa'; sumtä 'laulu'        

~ Yurak Smjd:          sa:mpa ’to carry the ghost-soul of the deceased to the hereafter to the accompaniment
             of the shaman’s drum.’

 

Tü-etym:          osm.  žambaz         ’Wiederverkäufer, Schurke (konna, lurjus)’,

         > ip žambaz-y ’Seiltänzer’ < pers. ğunbāz

> jomak            bar. ’Märchen’, tob. jumak id., blk. zomak ’Erzählung’,

         > krč. žomak ’Rätsel’ ~ kmk. jømak ’Spass’,

         ~ kzk. žumbak ’Rätsel’, ? čuv. səmaχ (šamak) ’Wort’

> sambyra         ’lauta’; oir. tel. samyra ’kirjoitus’ < mo. sambara ’kirj.lauta  (tuhkap.)’

         >? tambur-rumpu ~ ’kirjokansi’ ~ ? Afr. djembe

         ~ soj. sambyŋ ’helmitaulu’ ~ mo. sampin, kalm. sämpın ’laskutaulu’ < chin. suan-p'an

Latvia:         zaimot ’mõnitama’ (rienata, ivata, pilkata, herjata)

         ~ Liett: žáimoti 'sotkea'; žáimotis 'ilveillä; parjata'

         ~ liiv suoim', e sõimama = F. soimata

Venäjä:       šumetj 'rähistä, hälistä' ~ shum 'kohina, melu'

         ~ gam (gómon) hälinä, häly = gamme         = (ransk.) sävelikkö

         ~ komár (comâré) 'hyttynen' ~ semj  ’seitsemän’

         > osemj '8 (= Sp. ocho)' ~ ótšenj 'hyvin'

         > gámma = (sävel)asteikko ~ Mari: gámma ’s-asteikko, skaala’

Saksa:          Schamade ’antautumismerkki’ ~ Zymbeln (Gr: kýmbalon ’Becken’)

         < ital. chiamar < lat. clāmāre ’rufen’;

         ~ frz. chamade ’Trommel- oder Trompetenzeichen zu Rückzug oder Festungsübergabe’
         > Chamade schlagen (pitkiä nuotteja)

         ~ Esp. llama(da) 'beat of the drum, chamade' (mil.)

> Frz-Port.        chamada < chamar ’to cry’ < Lat. clamare

         > E. chamade 'torvella/rummulla annettu neuvottelumerkki'

Engl:                shawm [šo:m] (vanh. mus.) ’skalmeija’ ~ Germ. schalmei

         >chimes  [tšaims] - kellot; harmonia; sävel, melodia; soittaa kelloja

         ~ chime  ’cymbal’ < L. cymbalum - ei ole ’bell’

         > chime  ’soittaa; soida; (kellojen) soitto; harmonia’

Port:                som/tom ’ääni, sävel, sointi’ ~ somar 'laskea yhteen'

Espanja:          coma'comma, fifth part of a tone'; 'coma, stupor'

         ~ campana 'bell(campano); parish' >? kampanja

         ~ caño    'tube, pipe; gutter, spring, organ-pipe'

Ital:                 cambiata         = ’hyppy’- t. lomasävel < Lat. cambiare ? 'vaihtaa'

         > campane ~ campanella, campanelli = kello(soittimia ja -soittoa)

Lat.                  sambuca 'kolmikulmainen räikiä-ääninen kielisoitin; harppu'

         ~ sambu-ke 'vanhaegyptil. kielis.' = aram. sabka 'harppu'

         > Leisiö 1996: Gr. sambykē, lat. sambuca ja aram. sabka 'harppu'. Nimitys oli tullut samannimisestä piirityslaivasta, joka piiritystikkaineen muistutti ulkonäöltään tätä harppua. ’Sambykēn soittajat - nuoria tyttöjä, jotka tarjosivat 300-luvulla eKr. miehille soittonsa ohessa myös itseään.’

Camenae         'Ennustavat laulajattaret'

campana         'soitinkello' ~ campester 1) 'aukea, tasainen'

         > campestre, -is 'taisteluvyöhys, "eteinen" (jolla taistelijat verhosivat häpyseutunsa)'

         > Port: campainha         ’soittokello’; campãnula ’kissankello’

Romania:         chema  ’rufen’ > chemare = Ruf (huuto)

         > a se chema 'heissen' (olla nimeltään, so. "sama kuin nimi")

         > cimpoi = Dudelsack >? kimara, kiima

Gr.        simaíno  ’soida’ > sym-βállω ’heittää yhteen’ >? cymbal

         ~ zoympoýlı         ’hyasintti’ >? symboli

         ~psalmós          ’twanging of strings’ < pálleın ’to twitch’ 

         ~ Fr. psaume,      ~ ME saume ’psalm’

         ~ sambykhei,        sambykē, sambýki ’a stringed instrument (Aram.)’

         > kωmωdía         < kωmos ’juhlia; juhlat' & kωmi ’village’; χieros kωmos...

Eräs kuvaus tällaisesta musiikki-symposium’ista Nebukadnezarin hovissa mainitsee sambýken ohella kreikkalaista perää olevan  säkkipillin nimellä sūmponjāh, kr. symphōnía (Meyer, 1977, 252):

’Wenn die symphōnía erklang, sprang er (Seleukide Antiochos IV) auf und tanzte nackt zusammen mit den Spassmachern’ (Athenaios).

Turkki:             kamiş         ’ruoko, kaisla’

Tü-etym:          Tšuw. > tšer. semən ’wie, gemäss’

         ~ sem    ’Melodie (ven. napew, lad)’ (< permisch) > lpK, mari, portugal jne.

         > tšuw.   śem, śemə ’Mittel, Art und Weise; Melodie’ (>? lpK: ǩee'mm = kiima)

         ~ südwotj.          śam ’Melodie’ < spät. tscuwassisch

         >? Skr.(?) sama ~ R. samm (sama), sam (yhteinen), E. same, F. sama

         ~ samā'ī (semai) - turkkilaisperäistä soitinmusiikkia (Leisiö 1979)

Reinhard, Kurt und Ursula (1984): Musik der Türkei I-II:

         Sema           'religiöser Drehtanz'

         Semâi          'Liedgattung und rhythmisches Muster'

         = Semai       'bestimmte Gedicht-, Lied- u. rhythmische Form'

         ~ Keman      'Bogen'; Kemane 'Fiedel'

Akkad.          Zammeru, e-la-lu ’Musiker’, ’Sänger’, ’singender Priest’

Hepr:            zamar         [Heprea alkaa osasta Soidinmusiikki II]

Koti » Soidinmusiikki 1-9 » Soidinmusiikki I 2007