Soidinmusiikki II

SOIDINMUSIIKKI II (1C-loppu - F)

 

1C) (sæm-laulu/luku - jatkoa)

Hebrew: (J. Strong: Dictionary of Bible words; 1996) (lajittelematon luettelo:)

8050:          Shemûw'el ’heard (= hearth?) of God’

         < shâma'= to hear (intelligently); call together;

         (make a) sound, noise; tell, understand ~ shema 'hear, obey' (8085-6)

         ~ Hepr. shemesh = aurinko (sun)

Vrt.         Bill O'Reilly & Martin Dugard: Jeesuse tapmine, Ersen 2014 s.135 "...Mehed Naatsaretist palvetavad shema järgi ja nende hääled sulanduvad kokku: ...Armasta Issandat, oma Jumalat, kõigest oma südamest..." "...On sabat ja shema märgib selle alust..."

< hepr. (pl.) shamayeem 'skies'  < shmey 'heaven') > (ha) shem 'God; the Almighty'

> (le-ma'an ha)shem 'for Heaven's sake' ~ shemal 'listen!' > pst shama' 'kuunteli'

         ~? E. shame 'häpeä' (yl.germaaninen sana ilman etymologiaa) < *skamo (?)

Hepr:              zamar         = singer (miesp. laulaja) > zeemer = ’lauloi’ (< mezamer)

         > zeemrah = singing > zemer = ’laulu’ > zemorah = branch; twig; sprout

         > zameer ’nightingale’; zameen ’available’

         > vrt. oman = artist >omer = saying; speech > 'omer = sheat of corn

zeemer             v.'sang' (pres mezamer) < zeemrah ’singing’

zemer               song  ’only melodious’; (klee) zemer ’musical instrument’ >? Amor

          > kle(y)zemer, klezmer ’musician’ ~ kley (klee) meetah 'bed clothes',

         > zemar   'singer' >? shumer - klezmer

shemîynîyth        '8-kielinen lyyra' (Sheminith)

         > shemets = to emit a sound        

Israel, Juuda:      šāma' = ’soivat’ (klingend) Zimbeln

         ~ zāmar bekinnōr ’Kastenleier’ - ylist. laulujen säest.soitin

         > sheemeenee ’kahdeksas’; sh(e)monah = ’kahdeksan’;

> sapan            = seaman > vrt. seeman = sign; mark > sooman = was marked

         > sooma' = blind man  > soomam  = was drugged >? ’suomalaiset’

Palestiina:            zammāra         (zamūr, urgul)         'pipe' (musical)

         > mizmār/mazamīr 'oboe' >  šabbābe (šubbābe) id.

         > zamur/zawamīr         'car horn' (auton äänitorvi)

         > zamūr (pl. zawamīr) hatar ’sireeni’ (Steingass 1979)

         >? vrt. pensas ja mehil. ääni          (LPR325)

         ~ zummēra/zamamīr 'fife' (kimeä huilu, pilli) >? shummer

Arab:          sama' ’hear; listen’; sam' ’(sense of) hearing’; learn (v);

         sam'  ’hearsay’; sâm ’fast’ (v); ’urge’ (ajaa, kannustaa)

samā'ī         ’acoustic(al), audible’; sāmi' ’hearer, listener’

         > sami'a ’to hear; to learn, listen; to make or let’;

         > sam' ’hearing (samā'); ears’

muzammir         ’psalm(od)ist’ (s); mazmûr (pl. mazâmir) ’psalm’ (s)

Arab.-Etiop.          zamara = singen, laulaa = Ägypten: šem’ ’singen’

         > Egypti: Zummarah(kansanklarinetti)

         > Hepr. zamar = laulaa (Wettenhovi-Aspa 1936) > zemer

Laajaa sanojen tuntemusta on tällä alueella osoittanut myös kielitieteen tuomitsema ’kylähullu’ S. Wettenhovi-Aspa: Hänen mielestään shamaania merkitsevä - alunperin sanskritin sanana pidetty samma ne muodostuu suomen sanoista ’sam’ (tarkoittaa salaista voimaa) sekä houkuttelua ja vannomista tarkoittavasta (maanitus -sanan) muodosta ’maanija’. 

         ~ (lpK) sāmma > (lpT) sām(m)a = voima

         ~ syrj. śam ’Verstehen, Fähigkeit; Charakter; Kraft’ = ’voima’

Ägypten:          šem' ’singen’

Hierogl.          samuti  > semete  'korva'

         = Arab. samacha 'kuulla' > Bible: Shemûw'êl = heard of God

         = Hepr. samach = shâma’ 'korva, kuulla; to hear; call together'

T. Leisiö:         kamanja (kamanjā) - islamilainen viulu; Turkki: kemençe

         ~ Egypti: kamanja (kemenjeh); Iran: kamantchē

         ~ Iran. simikion < sim ’kieli’ on pohjana 35 kieliselle sitralle.

         ~ sem         - sumerien kaksoisoboe ~ 2500 eKr.

         ~ zummāra         (zammāra) - arabial. kaksoisklarinetti;

         = Maroko: zamr; Syyria: mizmar

         =? zammāra  - algerialainen oboenimitys (zurna);

Sumeri:         Matti Kuusela: Katsaus / Minä olen1/2001, ss.12-15:

         Sumeri = ’kieli’ > kirjoitus ~ 3400 eKr. >? shummer-rumpu ~ suõmm

Stauder, Wilhelm:   Sumerisch-babylonische Musik:

         106:         kielisoittimia; sabitum, zàmi (sammû)

         rumpuja:  šèm, sim, zamzam (samsammu)

         108:         > éršèmma = valituslaulu (ér = Klage) >? aaria

Skr-India:          samgīta = Musik

 

http://en.wikipedia.org/wiki/Hindustani_classical_music    (sangita-hakusana:)

Around the 12th century, Hindustani classical music diverged from the principle which eventually came to be identified as Carnatic classical music. The central notions in both these systems is that of a melodic mode or raga, sung to a rhythmic cycle or tala. The tradition dates back to the ancient Samaveda, (lit. sāma = ritual chant), which deals with the norms for chanting of srutis or hymns such as the Rig Veda.

History:         ...The formal aspects of the chant are delineated in the Samaveda, with certain aspects, e.g. the relation of chanting to meditation... Priests involved in these ritual chants were called Samans the conch (shankh, simpukka), lute (veena), flute (bansuri), trumpets and horns + ritual singing.

India: The drum pair of Maharashtra, known as the sambal, is often taken on the back of a bullock [härkä] during processions.

malayalam:       sāma         =  laulettu veda (sāma veda)

Romaanit:         džabbā (tšambā, džambā) ’laulaa’; džabbiba ’laulu’

         > džambaa         'laulaa, lauleskella' ~ džampa = sammakko

         >? lpN čappa (kaunis-musta-seppä); (cubbo) 'sammakko' lpK cuâbb id.

         ~ K tsuəmBA ~ A. +cuomp, Im +tsuomb id. ~ lpKld tsuзBBa

          >? jambi-runomitta >? F. kurnuttaa? >? Sampo

Tibet:    Cham (cam) 'kultische Maskentanz; luostaritanssit'

         ~ cambreh          - Senegambial. kielisoitin

www.glossarium.info/dict__global/search__Shamal.html(:)

Shama (Hind. sh[=a]m[=a].) - A saxicoline singing bird (Kittacincla macroura) of India, noted for the sweetness and power of its song. In confinement it imitates the notes of other birds and various animals with accuracy. Its head, neck, back, breast, and tail are glossy black, the rump white, the under parts chestnut. [1913 Webster]

Viittaukset Duraljan-kieliryhmään - ks. esim.
Hannu Panu Aukusti Hakola: 1000 Duraljan Etyma; H.P.A. Hakola, Kuopio 2000
Hoddjat Assadian - Panu Hakola 2003: Sumerian and Proto-Duraljan > 1D (Sm II)

 

1D)         SÆMP-SOIDIN-7-KYLVÖ-MYLLY-TANSSI:

(Paikka & toiminta: (Äiti-)maa = astunta = siemen)

Tuopa Lieto Lemminkäinen... Otti härän heinikosta, auran pellon pientarelta; sillä kynti Sammon juuret.

Pekka Ervast sanoo Kalevalan Avaimessa, että Sampo meni muruiksi koska Kalevalan sankarit ”Jumalan sankareina” eroittivat itsensä pahasta ja ryhtyivät vastustamaan pahaa väkivalloin, runo antoi Sammon särkyä ja pahan edustajan, Pohjan akankin saada siitä osansa, koska ”taivaallinen isä antaa aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoillekin”.  (Jouni Marjanen: Samporetki/Wäinämöinen)

 

F. hama         = ahd. hamo, mhd. ham(e) ’Angelrute’

         > ahd. hamo mhd. ym. hame ’Fangnetz’ (Setälä)

kampura         'krokig' ~ Wäl. camp 'böjning', Gr. kampŋ 'krökning, böjning';

         > kampýlos 'böjd, krökt' (Lindström:) >? Esp: > cambar 'to bend; to curve'

kommehdin      'tjusa, häxa, förtrolla'

         ~ Cymr. Gæl. cam 'Täuschung, Kunstgriff'

kopea             ~ Sp. Port. guapo 'kühn, galant, schön'; Sp. guapeza 'Prahlerei'

         ~ Gr. kompós 'storskrytare (suurkerskuri)'; kompeω, -pazω 'skryta, skräffa'

         ~ Brett. kompsa, komza 'prahlen'

Sämpsä,          Sampsa <? zeme-maaemo

         > sämpsykkä - Itä-Suomessa ja Inkerissä varhaiskeväällä viheriöivä ruohokasvi; sara
         ~ Ink. sämpsykkä     = metsäkaisla

         ~ sämpsä 'sara, vihvilä' (tytönhepsakka) < S. semse-, simse ’kaisla’

         > Sämpsän mätäs ’pieni vähäarvoinen maatilkku’

sementti         < lat. caementum ’murskattu kivi'

         < m.lat. ’muurauslaasti’ < caedō ’lyön, isken’ ~ Esp. que no cae (sorru)...

sämpylä         < mmr sembla, nr semla (makea) pulla’; S. Semmel id.

         < kas sēmel(e), semmel(e) ’hieno vehnäjauho; sämpylä’

         < lat. simila id. = gr. semídalis id.

         < itäm. ~ akkad. samīdu ’hieno jauho’

sammakko      - kannattimien ja kiinnikkeiden nimenä

         > Veps: samba = (rupi)sammakko ~ va sammakko = veräjän/oven tukipatsaan aluskivi

sammal          = E. moos = ve samal, samou id.; samāta 'tilkitä'

         ~ Li: sōmal 'sammal'; F. > lpN sāmel

         ~ lpIn: seämu, seämmun'(monnin- vai sammal-) parta'

         ~ lpN: seamu (sēpmon) 'viikset; huuliparta'  > seamul (sēpmol) 'sammal'

         ~ lpLu/U sæmol, N sæimol  > In seäŋuleädneme 's-maasto'

         < lpIn sææuŋal, seäyŋul (Ko, Kld) 'sammalta kasvava'

         ~ ? songui ~ Songel; somero-hiekkajauho

> samota          ’kiiruhtaa, juosta; kulkea, vaeltaa’; samo ’juoksu, kiire’;

         va samub ’juoksee’; vi sammuda ’astua, käydä, harppoa’

         vi samm, samu, -o, samb ’askel’ >? sammuttaa = polkea (nuotio)

         ~? ostj toməj ’hiipiä’; vog sūm-, šōm- ’laukata, juosta’

         ~ vrt. samm ~ sammal & Gr. baínein 'walk' ~ E. basis ~ base

> Liivi    (< Lätt):  tšamppə ’laahustaa’ (= loŋkkə); tšamp, tšamm id.

         > tšampəb  ’platschend gehen (im Schmutz);

         ~ tšāmpəb  ’schleppend gehen’

         < lett.   campât ’käydä vaivalloisesti’;

         ViSetu.  tšama-jālga ’Plumpfuss, kömpelys'        

         ~ Liivi:  tšammə ’herumwühlen’ < lett. čammât ’umherwälzen’

Vepsä:         semen ’siemen’;

semeta        ’kylvää’ (ven. posejat', sejat'); semendkuu ’toukokuu ~ ven. maj

         > semet'ihe 'kylvettiin' (?)

         >? R.   smedja-seppä(F. kylvää ~ sylkeä)

Viro:             samblik 'jäkälä'; samba 'pylväs'; sambla- 'sammal-' >? samm 'askel'

         ~ Latvia: zampis ’somp, soo’ (< Est.) somp, sombiauk 'suo'

         ~ ’samota’ ~ (Est.) sammuda ’astella, hypätä, mennä’

         ~ (Mansi) sūm, šūm, šōm- ’laukata, juosta’

lpR:                  cábmit, cápmit ’pieksää, hakata, pehmittää; uuvuttaa’

LpN                   deamput ’lampsia, tassutella’ >? E. jump = ’hyppiä’

         ~ simput         ’loikkia(lyhyin loikin kuten jänis)’  ~ hum'mu         'hyrrä'

Kuola:          K  tšambes ’tiivis, tiheä (sauma)’; tšāmbpaδ ’tiivistyä, tihetä’

         ~ tsűзBBa = A. cuomp = Im +tsuomb = lpN cuobbo ’sammakko’

~ t'šeBBE (S)    ’(ihmisen) reisi’ > T t'šimbpε ’reisi’ = A. +čump          ’reisi(-luu)'

         > seiBBe- ’hännän-’; T. kīkt t'šimbpan ’kaksi reittäni’

Mari:                tšambál ’mätäs’; tšomán ’suuri niinipuun kuoresta tehty kori’

Ung:                sammog         (botorkál) 'köntystää' >? Est. samm = askel

szemben          'vastakkain' ~ béna 'rampa' ~ csempész         'salakuljettaa'

samoly            (zsámoly) = lpK skä'mm ’istuin’ =  S. Schemel 'jakkara'

         = ven.     skam'ja ’Bank’; georg. skam- ’Stuhl’ < Lat. scamnum

Hanti:              somà  = huhmar; sommàiùχ = petkel; śèma' = siemen;

         > sìma'   = munuainen; som  ’(kalan) suomu’; ’raha’

         ~ samз'  = ruoste, suohete

Tšuwass:         śəm         ’Haar, Feder’

Kamass:          sāmla'l'am = palvoa (dienen), suorittaa jumalanpalvelus        

         > sāmol'am         = (sāməl'am) çsamanoida

(Donner) Samojedi:          chamba, champa ’Welle’ = Tšuwass. chom;

         ~ Wogul. chump; Ostj. komby; kumaba ~? S. Sumpf 'suo'

SmJr:           samBā ’in den Händen schaukeln, schwingen’ (noitarumpua)

         = OP  sàmpā ~ vrt. χa'maś ’springen’ (hypätä)

Latvia:         zampis ’somp, soo’ < Est. somp, sombiauk

Liettua:        sãmanos, sámanos'sammaleet'; samanỹne = samblasoo

         ~ sámbrūzdis 'liikumine';pažẽminti'alandama; madaldama'

F.karj.          > ven.murt. šomba ’nuotan (keikkuva) tuohikoho’

Russ:           ~? siemen ~ kivi/uuni ~ maa ~ talvi ~ samm-askel ~ tie

zima             ’talvi’ >? R. sömn 'uni'

zemlja          ’maa; multa'  >? feminin

         ~ žába ’rupisammakko, -konna’

         ~ saméts & samka          = koiras & naaras, mies ja nainen

kamenj         ’kivi’ (m.ven. kamy) = pol. kamień, Latv. akmens, Lit. akmuo

semenitj        'sipsuttaa, kipittää - jalkaisin'

ssemga         'Lachs' = Arab. ssemeg >? sammakko ~ Shemeikka

Bulgaria:        séene  'kylvö' > séja 'kylvää' >? scene ~ seance

         ~ zémen 'maa'; zemjá 'maa; multa'; zímen 'talvi-'

Tšekki:           zmena 'muutos, vaihdos, käännös'; zemina 'multa'

Slovak:           zem 'Erde; Land' ~ zemiak 'Kartoffel';> zimný'Winter-'

Serbo-Kroatia: žaba         ’frog’; žabac ’male frog’

(S.-kr.)-Romaani:         čambori ’hymen, membrane’ ~ sumburi(ci) ’clitoris’

č(h)amb         ’crown;   päälaki, -nahka’

žamba,           žambuca ’frog’ ~ Sm.-mustal. džamba 'sammakko'

 

~ Nr-Dän:    Rdl. skimpa ’hüpfen, tanzen’;

         skumpa ’schwer springen, humpelnd gehen (hd.dl. schampelen)'

         > E. shamble ’schleppend/plump gehen’ ~ air. camm ’krumm’

         ~ Germ. *skampa- ’Krummsprung; ’Spiel, Scherz; Spott'

         ~ idg. *(s)kamb ’krumm sein’; gr. skamós ’krumm(beinig)’

         ~ Nr-Dä: skammel = E. shambles ’Schlachtbank, Fleischbank’

Ruotsi:          sumpmark         'suomaa'

sambo          'avopuoliso'

Saksa:           heben = nostaa, kohottaa; Hebamme ’kätilöiden-ämmä'

Sampe,          Kamp(e), Campe ’aidattu maa’ > Mein Kamp!

         = eingehegtes Stück Feld < lat. campus>? Kampf-campesino

         >? ’Adelung und Campe’ < E. camp ’field’; S. Kampf 'taistelu'

Schwamm       '(pesu-)sieni' = O.Germ. swamb

         ~ got. *swamma-, *swamba- und *swampu-  > westfäl. swampen ’auf- und niedergehen’ (suosta)

         ~ E. swamp 'suo, räme; hukuttaa' ~ S. Sumpf 'suo'

         ~ gr. spóggos urspr. ’der Schwimmende’ ~ Greek somphós ’porous (huokoinen)’; sfóngos; lat. fungus

         < I-Germ. *suombhó-s ~ Arm. sunk, sung ’sponge, pumice’ >? Hanti: paŋχ

Nl:               schommel ’Schaukel’ (keinu, kiikku) >? sommelo

Engl:            camp         ’field’ (kilpailu-, paraati- jne.)

         = ME   champ ’field’ ~ ME camp ’contest’

         < Lat.  campus ~ vrt. Germ. kampf ’fight’ > champion

game1          ’Sport’ ~ AS gamen ~ Sw. gamman, Dan. gamen

         ~ goth. gaman orig. ’amusement, delight’

Ags.               hæmed          'ehe' (eig. 'heimführung') > jump 'hyppiä'

         > AS sceamu ’shame’; scamish ’causing shame’

         ~ ME schamous ’häveliäs’ = Germ. schamhaft

sand               'hiekka'  ~ Dutch: zand < preh. *sandam

         < IE: *samdam > Lat. sabulum = Frz sable, It. sabbia

         < from a base which signified 'grind, crush' >? Sampo

         ~ mr. Sandman ~ vrt. Nr Ole Lukoie 'the dustman'

scamp             ’retku, rontti; sähliä, huitaista kokoon’;

         scamper ’sännätä, rynnätä’ ~ Du schampen ’to escape, flie’

shamble          ’laahustaa’; shambles ’sekasorto; teurastamo, lahtausp.’

sjambok          'vuode' (S-Afr/Du), Malay: samboq, chamboq, Urdu chābuk

swamp            'wet spongy land - compare marsh' [ME sompe]

         < Dutch somp ”morass” >? F. Sompio; R. svamp ’sieni’

         ~ AS swamm, Du zwam, Germ. schwamm ’sponge’

         ~ Gr. somfós ’spongy’ > E. sponge ’an elastic porous mass of fibers;
            any of a phylum (Porifera) of low aquatic animals?

Ranska:         camper         ’asettaa jykevästi, tanakasti’

semaille         = [s(ə)ma(:)j] kylvö(ajka); semaine [səmε(:)n] viikon työ, viikko

         >? vrt. esp. semana ’viikko’ = siem (7) + año –aika >? kk ~ viikko

         > russ. semj = seitsemän (seven, septa-); sémja = siemen

semelle         = [s(ə)mεl] kengänpohja, antura; irtopohja, pohjallinen; jalan mitta'

         > sémillant         = [semijã]riehakas, vallaton, riemukas

         > semence [səmã:s] 'siemen, jyvä; aihe, alku; pieni naula'

         > semer  [səme] 'kylvää, ripotella; levittää'

         > semeur [s(ə)mæ:r] 'kylväjä' >? summer-chyme-smell

         > semis [s(ə)mi] 'kylväminen, kylvö; siemenlava, taimitarha'

         >? Est. samm ~ F. samm’all ~ sommelo ~ somero

semis             = [s(ə)mi] kylväminen, kylvö; siemenlava, taimitarha

         > semoir ’kylvinvakka’; kylvökone

         > semonce [səmõ:s] ’nuhteet, nuhdesaarna’

         > semoule [səmul] mannaryynit

somme            [som] 1) 'kuorma', 2) 'summa', 3) 'uni' (sommeil) [somεj]

Esp:                 camena         (poet.) 'Muse'

cama                'bed' ~ cámara 'hall, chamber'

         ~ camero 'belonging to a double bed'

         > camilla 'small bed' & ’kehto’  ~ camón 'large bed'

campa              'plain, treeless (ground) ~ campaña 'level country'

         > campo  'open country, field; arable land'>? camping

camarada          'comrade, partner, companion, fellow; mate’

         ~ camera (Col.) 'kind of wild rabbit' >? Amor

cambar             'to bend; to curve' ~ cambiar 'to exchange'; cambio 'change'

         ~ campar 'to exel, surpass; to encamp'; campión 'champion' >? kampura-

zambapalo         ’ancient dance’ ~ camino 'tie'

Lat. cámpus       ’aukio, tanner, kenttä; tila, ala;(anat.) väli’

sabulum            (sabulo) 'gravel/grobkärniges sand (karkea hiekka)'

         ~ Gr. psammos (psámathos) 'Sand' < psáth(m)os 'Steinchen'

         < psaíω 'malmen, mahlen' ~ (bhs- ‹ s-) > ámathos 'Sand' (= nykykr: 'oppimaton') < mathaínω 'oppia'

         ~ ahd. sant, aisl. sandr 'Sand' < ai. bhas- 'zermalmen, kauen'  > psā 'Speise' ~ bhásman- 'Asche'

 

Fischer: Vocabularium Sibiricum (1747) Lang, Frankfurt am Main 1995

120 (5)   lat. scamnum ’Bank’ (jalkapenkki > lavitsa, astinlauta)

         = ung samoly, deutsch schemel (= zsámoly; ’Schemel, F. jakkara’);

         (119:3) ven. skam'ja  ’Bank’; georg. skam- ’Stuhl’ - lat. sc- ~ s(ch)

         ~ Nr-Dä: skammel = E. shambles ’Schlachtbank, Fleischbank’

Eiväthän sanat voi olla samat, koska penkki ei voi olla vuode eikä matto.

Me tuijotamme sanojen tämän päivän merkityksiin ja etsimme kantasanoille vastaavasti yhtä täsmällistä yksiselitteistä merkitystä. Vanhat sanat ovat abstraktioita. Niiden merkitys on tyyppiä: Mitä on se, joka yhdistää sammaleen, penkin, vuoteen, maton ja astumisen funktiot yhteen? Kysymystyyppi on kuin suoraan Suomen kansan arvoituksia -kirjasta.

131:2              candela ’Kerze’: ostj. schâm (šam), tat. scham (šäm ’Lampe’)

fēmina          = (nom. femen - ei käyt.)

         = femur(i) (femoris) = reie, reit; reisi >? woman-feminin

sēmita              ’jalkatie, polku, jalkakatu; sivutie, katuvierus’

Romania:          semana 'säen (kylvää)'; semanat…or ’Sämann’ (kylvömies)

         ~ vrt. esp. semana 'week' ~ semen 'semen, sperm, seed; F. siemen'

Gr:    kámptω     ’taivuttaa, notkistaa’; kampúlos ’kampela, käyrä’

soma                  'keho'

Tü-etym:            čam (tub. leb.) ’Vorwurf’ = küär. cam

         ~ mtü.       čamγuk ’Verleumder’

         s.99 kmk.   čam ’Staub’, čag. jak. < mo. čaŋ ’Staub’

kom.                   čyrma ’aufwickeln, verflechten’

         ~ mo. (?)   čima ’die Ärmel aufrollen’ = burj. šama

osm.                   sumpara         ’Schmirgel’ < pers. sumbāda

Tü:                     zemberek  ’jousi, vieteri’ ~ Sema = der Derwischtanz

Hepr:                  shaman         v. ’grew fat’ > shamen adj ’fat, plump’

Doris Kareva (ed.): RUMI - Päikesesõnad, Kirjastus 2013

vaeltajadervishi Šams ~ šab arus 'hääyö'

Poeet Jumala armust: samā-rituaali: ...Teise läänes peamiselt Umar Hajjami loomingu kaudu tuntuks saanud nelikvärsi rubaii klassikaline riimiskeem on a-a-b-a.

Pöörlev raevas: Legend räägib, et kord üle turuplatsi kõndides Rumi kulda tagavute kullaseppade meloodiliselt rütmilises kõlksutamises lauset "la elaha ella'llah": pole jumalat peale Allahi. Tajudes selles kõlas dhikr'i, jumala meenutamise muusikalist rituaali, sirutas ülevoolavast õnnetundest haaratud Rumi käed laiali ning hakkas sealsamas ennastunustavalt keerlem. Nii sündinudki sufi pöörlemine.

Sufi pöörlemine ehk samā, türgi keeles sema kujutab endast meditatsiooni keereldes. Sõna ise tuleneb kuulatamisest (samā - kuulamine) ning sümboliseerib taevakehade liikumist järele aimates inimese hingelise tõusu müstilist teekonda läbi armastuse, vabanemist isekusest ja jõudmist vaimse täiuslikkuseni. Selles rituaalis põimuvad laul, tants, pillimäng, luule ja palve.

Arab.                   zamīn ’earth’ ~ Tü: zemin ’pohja’

         ~ samt ’path, road, way’~ L. semita ’pathway’; E. ’zenith’?

m-int.       jamba,  jambāla ’suo, lieju’

Indus: Ind.           kšam- ’earth’ < tšam < *dhghem-

Tibet:       Cham (cam) 'kultische Maskentanz; luostaritanssit'

 

1E)         SÄMP-LOVI(KALVO) & TŠOMBO-MÄNTÄ

Sanojen nykymerkitykset ovatkin ehkä toisen meta-asteen symboleja, eräänlaista salakieltä. Seksuaaliasioita siis kuvattaisiin arkielämän symboleilla ja arkielämää seksuaalisymboleilla. Kuulostaa luontevalta kielenkäytöltä silloin, kun luovuus on ollut arkielämän iloja. Mikä on se kalanliukas värisevä, hyppien astuva pölkky sammaleisella hyllyvällä suolla?

F. kammio    > sammalturvekatto-kammi -kotalaiset

         < ksk *skammiōn (mn. skemma, mr skæmma) 'pieni rakennus, varastohuone'

sammas,          sampas ’rajapyykki, -kivi; pylväs, patsas, paalu’

         ~ *samp 'pylväs' ~ vi samba - vanh. säde; nyk. pylväs

         ~ sa. soabbi ’sauva’ > esik.sa. *sompa

         ~ liett. stámbas ’Kohlstrunk’, stambús ’kookas, vankka’

         ~ mys stampf ’Werkzeug zum Stossen’,

         < kgerm. *stampa- < ie. *stombo- ~  arjal.  *stamb(h)as

,         < ie. *stomb(h)o-s ’Pfosten, Pfeiler, Stamm, Baumstumpf’

         ~ mint. stambha ’Pfosten, Säule’ (<ie. *stombho)  ~ stambá - ’Busch, Büschel’ (<ie. *stombo-);

         ~ m-int stambhah ’pylväs, pilari, paalu’~ Skr śamba- ’seiväs’

hammas          = Est. sämp; liett. žambas ’reuna, laita; vanh. hammas;

         = palkinsyrjä, hirrennurkka’ ~ žambis ’puuaura’,

         ~ latv. zobs ’hammas; avaimen lehti’ ~ mksl zobu ’hammas’

         ~ (S.-kr. -) Romaani: čambav ’I bite/eat’;’eating’

         ~ F. sampo < R. stamp ’huhmar’ >? E. stompin'; jump

sampa        (gen. samman) ’sammakko’ > (myöh.) ’tuki, alusta’

         >  samma-s ’sampa-tuesta nouseva patsas’

sampi          (Stör); myös turska; monni ~ vi samb, samm

         ~ Toivonen: ~ tšer šamba ’made’ < turk.? (Räisänen) > Russ.

         ~ sampokala ’turska; emä hauki'; sampi-kalan luukilvet;

         > Sampo = kirjaillulla metallikuvulla varustettu kilpi

         ~ Unk: zománc         'emalji'

sampo       ~ kampa, -O >? kampakuvioiset kalliopiirrokset

         ~ Vanh.suom. kamppi ’sirppi’; rukiin kamppi

         ~ S. Kamm = kampa; harja; (rattaan) hammas; kaide, pirta

         ~ kamb, champ, camb, engl. comb ’gezahntes Gerät’

         ~ gr. gómbhos ’Pflock (puunaula)’ < aind. jámbha ’Fangzahn’

         ~ aslav. zobu, lett. zùbos ’Zahn’

seimi           > soimi ’(hevosten) ruokinta-astia’; lpN sōimi ’seimi’        

         ~ ly. soim(i) ’seimi; heinähäkki, tallin (syöttö-)ritilä’

         > va. seimi, soimi ’hevon seimi’; vi sõim (söim) id.

simpukka;     ka sim(p)tšukka ’simpukka, helmi’; ly žemtšug ’jalokivi’

         < ven. žémtšug, murt. žimčug ’(aidot) helmet’

         < Liettua: žemčiugas   'pärl'  ~ lpN čamPoHkka'lL'Krebs' ~ F. simpukka'

soima,          saima ’suurehko vene’, weps. soim; fi. soimi, seimi ’Krippe’

         ~ vi. söim(e), söimus, seim

         ~ Md. śuma, śima, śəma ’yksip. astia’; śum ’trog’

         ~ Udm. śumik, -ek, -uk ’kleines (Branntwein-)Glas, puukuppi’

sompa         ~ lpN soab'be ’keppi, sauva’ ~ sommelo ’lankakerä’;

         > karj. > ven.m. šomba ’nuotan tuohikoho’ > Karj: sompak ’suksisauva’ ~ ts(h)umpura 'härän sompura'

         ~ ? tšerI šomba ’tarvoin’; syrj. zib, ’seiväs, sauvoin'

va                 silmu ’nahkiainen’

Liivi:              tsem, tsemp         ’Krampe, Haken’ (haka) < lett. cemme id.  >? jump; femme; Hem(d)

Viro:              ebe          1) ’hiutale; untuva, höyhen’;  2) ’vaahto, kuohu’

somp             1) ’rakkula (lätäkkö?)’, 2) ’sakea sumu’

         ~ sämp, sälk ’lovi, pykälä, ura, rako' = MdE: tšapo

         ~ ViE: tsomp ’aukko, kolo'; tsopp ’aukko, syvennys’

lpN:               čuob'bot, cuob'bot 'lyödä pyrstöllä vedenpintaa'

čammà          Geheimwort für die 'versteckten Augen' (= Vulva)         

         ~ lpK: kammâz (kaamâs) ’koipinahka’

lpIn:                   suá'málâš         ’hauska, soma’

         ~ suomás  ’suomeksi’ ~ syem'miláš ’suomalainen’

lpK:                 cá'lmm ’silmä; jyvä; ruutu' > säi'mmčâ'lmm 'verkonsilmä'

(K) sāmma       = (T) sām(m)a = voima; (V): sames 'vahva, väkevä'

čuei'mm           = sauvoin

lpKld:              šaammš  'aviovaimon päähine' (kaareva vanha malli)

         > Kuola: šāmšar, K šàmšaγ, Lov + šamšir, K šāmš  ~ šamšura

         =  (Paatsj.) šāmšar, Lov. šamšir (šāmś) ’tano, vaimonlakki’

         ~ zintsihk, N semtsehk, K zem(d)tšeχ (zemčuγ)

         = simpukan helmi, kuori; kotilo’ < ven. žemčugj

         = Liettua: žemčiugas         'pärl'

lpT                   saīmε, saīma (+ saijim) ’saima, verkko'

         ~ (G/Kuola:) kīmne, kiemne, kīmn, kiemn ’kattila’;

         > kīmn/kiemaž-kiell ’poron rautainen ”karhu”-kello’

560.                  lpKld         šōmbaл ’(pyssyn) latasin, laastukki’ (~ suustaladattavan piippurassi)

         < ven. šompolj ’püssi raag; püssi varb' = Vatja šomppoл (à)

         = Inkeri: somppola 'aseen puhdistuspuikko' =  MdE: šompol ’puhdistuspuikko; (piipun)rassi'

         ~ Hanti: səmз = sydän, sisus, (pyssyn)reikä >? Tü-etym  >? Sampo-symboli-sümbül

Komi:          šep (-pt-) tähkä (v. kólos); šepta ’tähkä-, tähkäinen’

Mari:           šambá ’made’ ~ Ven. somj 'monni'

         ~ šÿmpýlyš ’sydänläppä’ < sÿm 1) ’sydän’, 2) ’himokkuus’

šómpol         ’pyssynrassi; (piipun) puhdistuspuikko’ ~ Vatja šomppoл(à)

         < Ven. šompol ’püssi raag; püssi varb

šÿmbel         ’kallis, rakas, armas’ > šÿmán 'taipuvainen, halukas’

MordvaE:       salmuks         ’nõel; okas’; MdE: tšapo ' lovi, ura, rako'

sunduk          'arkku, kirstu'; sumanj         = (sarka)viitta

tšapo             Est. 'sämp, sälk' (lovi, ura, rako)

tšombo          Est. ’mänd (männa)(mäntä)’ ~ tšombolks ’nirk’ (lumikko)

Udm:             s'inpel         = muisto >? symbol

Unk:              szem         1) silmä, 2) katse, 3) silmukka, silmu; neulan silmä

         ~ zománc         'emalji'

heves           ’kiihkeä; kiivas, navakka’; hév ’hehku, into, kiihko’;

         > felhevít ’kiihottaa’; hevít ’kuumentaa'

Hanti:    sem ’silmä; kortin silmä’; sōmət 'rysän, merran nielu'

         ~ səm 'sydän, säämi (rohkeus)'

         ~ səmз = sydän, sisus, (pyssyn)reikä

         ~ səmBз = (səmBa') (rautainen) pyssynrassi

Liett:            žambas ’Balkenkante’ = ’reuna, laita; vanh. hammas;

         ~ latv. zobs ’hammas; avaimen lehti’ ~ žambis ’puuaura’

         ~ aslav. zobu ~ mksl zobu, lett. zùbos ’Zahn’ ~ kampa        

> žã bas       ’oksa, risu’; žabà ’vitsa, varpa’        

Russ:            somj 'monni' > sloven. som, somov, tšech. sumec; pol. sum

         < slav. *somj (< i-e. *k'amos) = keski-liett. šãmas; latv. sams

         ~ Liukkonen : < baltt. *stambē ’suuri’

         > Liivi: samà ’Wels; monni; säkiä' (< Lätt ~ Ven. )

zmeja          ’käärme’ ~ lpK smä'tt = käärme, "madu"; sisilisko

         ~ žába ’rupisammakko, -konna’

šmelj            ’kimalainen; Est. kumalane, maamesilane'

         >? Himmel-gemini ~ Russ. ’kamlanje’ = samaani-välittäjä

         > semiitt. Sammael ’Alisen maailman jumala’

Tšekki:          komin         'savupiippu, -torvi' >? kamina-chimney

(S.-kr. -) Romaani:          čambori ’hymen, membrane’;

         ~ sumburi(ci) ’clitoris’ >? tambura-tamburiini

         ~ žambuka ’vagina’ > S-Kr: žaba ~ žamba'frog'

         ~ č(h)amb  ’crown; päälaki, -nahka’  ~ šomago, čomago ’club (sauva, nuija)’;

         ~ sumba ’pit (kuoppa), kernel’ (sydän, siemen) = sumb(ura)

Nr-Dän:         søm I         ’Saum, Naht’ = ags. séam, holl. zoom

         < idg.  *s(j)oumo- (> ks. sy) ~ skr. syûman ’Naht, Riemen, Band’;

         ~ gr.     ýmín ’Häutchen’ (eig. ’Band’) > iménas 'immenkalvo' = E. hymen  < S. Haut; häuten ’nylkeä’

Hammel         ’Schwengel, das Querstück (reessä) = R. (dial.) hammel,

         ~ nr. humul < anord. *homull = mhd. hamel ’stange, klotz’

         ~ gr. kámaz ’stange, pfahl’, skr. cámyâ ’stock, stützholz’,

         ~ arm. samik'  ’zwei hölzer am joch’

O-Nr:          tampi        (tamp) ’tauende, grober kerl, länglicher klumpen, unordentliches frauenzimmer’,
            nhd. dial. zampel ’schmutziges weib’

Saksa:        Chamīt < lat. chama < gr. chemē ’die Gienmuschel mit zwei klaffenden Schalen’

         < gr. cháō ’ich bin offen’ - eräs simpukkalaji ’Kiesenmuschel’

Gaumen      ’suulaki’ = v.germ. *ghəu-men- ~ mhd. guome, ahd. guomo

         = ags. gōma ’Gaumen, Kiefer, Zahnfleisch’ (= E. gum)

         ~ lit. gomurys ’Gaumen’, lett. gãmurs ’Luftröhre’

         ~ gr. chaunos ’klaffend’ > chauliódūs ’mit klaffenden Zähnen’  

         >? lpKld 87. kammen P. ’remunauru’

Engl:            compound 2) aitaus (enclosure) > Port. campon, Du. campoeng

gamba          = (It.) ’leg’ (jalka) ~ E. gammon ’bacon’

         > viola da gamba > gammon2 ~ gambit (It.) ’tripping up’

game2           of ’leg’ = gammy ~ OF gambi ’bent, crooked, bowed’

         ~ cogn. w. Fr. jambe, ONF. gambe ’leg’ > gammon2

ham              'polvitaive; kinkku' (orig. ham ’bend’ < orig. ’crooked, bent’)

         > hums 'reidet'; hame(s) 'länget' = Du haam, G.dial. hamen

         ~ Germ. hame ’eläinten kahleet’

         ~ hamulus = hakanen, koukku (anat.)

         < Lat.  hamus = angle, hook ’koukku’

Hammel         'verschnittener Schafbock' = Hammel ’castrated ram’

         = mhd-nnl. hamel, ahd. hamal id.; ahd. hamal 'verstümmelt'

         < (v.) hamalōn = afries. hamelia, ags. hamelian,

         E. hamble, anord. hamla

         ~ mhd. hamelstadt 'Richtplatz', frühnhd. hemling 'Eunuch'

         > Russ. komólyj 'hornlos' ~ aind. śamala 'Fehler'

Hemmnis         ’este, haitta; takistus, raskus’; Geheimnis ’salaisuus’

         > hemmen ’pidättää, estää, seisauttaa’; Hemme (tekn.) ’jarru’

holm            [həum] 1) ’oak’, 2) saari

         ~ hom ’sacred palm of ancient Persians'

samlet          'young salmon' ~ Sam(my) 'to stand' (?)

sumach         = tree; F. sumac; Arab. summāq; It. sommaco; Sp. zumaque

Frz:               seime* [sεm] ’kaviohalkeama’

         ~ sein   [sẽ]  'rinta, povi, syli, helma; kohtu; sydän, sisus’

         ~ seing  [sẽ] ’nimikirjoitus’ >? E. sign

Esp:                camilla  ’kehto’ > camilla 'small bed'; camino ’tie, katu’

Lat.                 camīnus         'Feuerstätte, Herd, Kamin' < Gr. kámınos

         ~ alem. kémi, bair. kémich

cammarus       'Meerkrebs, Hummer' < Gr. kám(m)aros id. >? Kammer

Gr:                  humēn ’membrane’ (> E. hymen )

(k)hamax         ’pylväs, tolppa, patsas’ ~ dr.-ind. śamī (puun nimi)

         < IE: *k'am-, *k'em- 'runko; pölkky'

         = IE: *k'am > muin.kr. hamasin; (k)ham ’monni'

hásma              ’kita, kuilu, juopa’ < háskω, haínω ’ammottaa’

         >? cosmos ~ E. chasm [kæzm] ’halkeama, rotko; aukko’

Tü-etym:           am (osm. krm. kzk. kkir. kaz. oir.) ’weibliche Scham'

         ~ mo. aman ’Mund’ >? F. omena

         ~ krm. anbar ’Speicher’ (varasto, aitta), kom. ambar

         ~ čuv. χamBar id. < pers. anbār < a-pers. hampāra

         ~ aind. sambhāra id.

tšuw.             śəm ’Haar, Feder’ (Tü-etym. s.198: uig. jiŋil ’leicht’

uig.               isman         ’Medizin’ < tib. sman id.

šompyr         (šor. knd.), kzk. sag. sonpyr, šor. šopčyr ’Ladestock’, kzk. sümbi, kkir. sümbö

         < russ. šompol  ’pyssynlataamispuikko’ > lpKld

Tü:               çam          'mänty, petäjä' (çamlık ’männikkö’);zemin  ’pohja’ > Vi

         ~ osm. čam ’the pine (tree)’

Heprea:         samm (summ) 'eye' (neulan)

shâmat          = syöstä alas, tuupata, puistaa; jättää yksin

shâmîyr          (shaw-meer’) ’pricking-pistäminen’: a thorn, gem; diamond

shâmem         = to stun; tainnuttaa, järkyttää, stupefy; make amazed

shammâh       = ruin; consternation; waste, wonderful thing

Arab:                himār/hamīr, humur ’donkey (aasi), ass’;

         > himāra/hamā'ir ’she-ass’ > samm al-himār ’oleander'

samada             ’to raise/bear one’s head proudly (erect); to dung, manure, fertilize’

         ~ sāmid ar-ra's ’with head erect’; samīd ’semolina-munkki(?)

sammûr             ’sable’ (soopeli?)

samrûh              (pl. śamârîh) ’switch’ (häntätupsu, kytkin, huitaisu, keppi, tekotukka)

sunbul                ’ear, spike (viljantähkä); Virgo (astron.)  ~ sunbulī ’spicate, spiciform’

         >? zanbīl, zinbīl ’palmunlehtikori’

Sumer: 365.     sumaš ’eräs yl. merikala’ ~ P-D *sampз2 ’sturgeon (sampi)’ = E samb

         ~ Tam campai ’fish’, Malayal. campa, J same ’Hai’ ~ PKJ *samb(a) ’mackerel'

skr.                   samgana = lat. conjunctio = gr. synodos

         ’kuun ja auringon kohtaaminen’

Hind.                 cāmā ’shamah’ - Indian song-bird’

India:                Samb(h)ar; sambur 'Indian elk (Cervus unicolor)' - karvapäällysteinen hirvensarvi

Romaani:           samuna (samunis) piippu (osoittamassa ’sammaksen’ onttoutta)

         ~ samunis ’piippu’ < nkr. tsampoúna ’pilli, skalmeija’

 

5.5.2008 Simo Parpola: ”Sumeri on uralilainen kieli”  Jaakko Häkkinen, 9.7.2008 13. šu-uš-gar‘väline, työkalu’ ~ F huhmar ‘huhmare’
Suomen sanansisäinen h lienee sekundaari; sanalla on vastineita mordvassa ja marissa. Lähtöasuksi voitaneen rekonstruoida *šumar, jolloin sumerin toinen š jää vaille vastinetta. 

1F)         SÆM-KUTU/JUOMA/VAAHTO/SIEMEN:        (Sijoitettu kohtaan Soidinmusiikki III)