Soidinmusiikki IIIA
Soidinmusiikki IIIA: 1F-1H
1F) SÆM-KUTU/JUOMA/VAAHTO/SIEMEN:
Juha Pentikäinen: Shamanism and Culture, Etnika 1998:
- Paolo Mantegazza (1881)...makes a comparison between the Sami drum, the gobda and the Sampo of Finnish folklore.
- Peter Hajdú has connected the Sampo with the Tungus concept of the shaman and the Sanskrit Soma (Hajdú 1963, 169 ff.).
- T. Lehtisalo yhdisti kyseisen sanan (~ ’laulaen loitsia kärpässientä syötyään’) suomen sanaan sampa ’sieni, rahka’, sampa, sammas, sampaat jne. Sama sana on ostjakissa johdettu ’kärpässientä’ merkitsevästä sanasta.
F: siemen 'frö', Est. seme, Kelt. sem, Sp. semen, Lat. semen, Rysk. sémja
~ Tysk. samen, Pers. zemen (Lindström 1859)
Duraljan: 304. (F.+Karj.) ’sima’; (Tam.) cemmal ’vesi’;
FU-Tamil: 557/756 siemaista 'to drink' ~ cemmal 'water' >? soma
kemia < gr. khýma ’valu’ > arab. al-kīmija
> Frz. alchimae ’alkemia’
sampaat ’pikkulasten suutauti’; vi sammaspool ’ihottuma, ruusu’
~ ven žába ’r-sammakko; kaularauhastauti, kurkkutulehdus’
sieme, siemi’siemaus, juoma’ ~ vi sõõm ’siemaus’, li sēmd'a ’maito’
= md śimems, śim˝ms, sian’juoda’, mdE śimeks ’juoma’
siemen ’Samen’; ve semen ’siemen’; semeta ’kylvää’;
> vi seeme ’siemen, sperma’; li sīemgəz’siemen’, sīemt ’id, kylvö’
~ mdE śimen ’juuri, heimo, suku’
< Liett. sémen(y)s (pl.) ’kylvös’
~ mpr. semen ’siemen’ = lat. semen id., ’suku, jälkeläinen’
>? E. sieve ’seula’ >? seven, sieben ~ E. gem ~ gemini
Lindström 1859: s.21 kima(lainen) 'bi, geling' = Gr. kimbŋx (ex vesparum vel apum genere)
s.135: sima, simo 'honig' ~ F. 'mesi' (met) ~ Gr. simblos 'bistock, bikupa' >? symbol-sample
~ smŋnos 'bistock, bikorg, bisvärm'; Ndl. sem, zem 'bikaka, vaxkaka'
Vatja: tšäme ’puro’ ~ ? Romania: zeama (zemi) ’Brühe (keitto, liemi, soppa); Saft’
Lyyd. śüöm = ruoka > šüömär = syömäri ~ liiv. sìemi, süömi = syöminen
Inkeri: hummālas (humalā) ’humalakasvi' > humalan ”hedelmä (käpy)”; humalatila’
Liivi: < Lätt: tšam ’heinä- ja olkijätteet’
< lett. čammas ’akanat, puintijätteet'
kimil' (< skimil') ’Schimmel’ (home; kimo) ~ lett. škimelis ’kimo (heppa)’ < nd. schimmel
Viro: somp ’(seka)sotku, lika’
~ somp 1) ’rakkula (lätäkkö?)’, 2) ’sakea sumu’
lpN: siePmanN(Könk.K.) ’Samen’; siebmân, siepman, siema ’siemen’
~ sìεmàž (Neid.) ’klein; uneheliches Kind’ > lpN siibma ’peruke; siima’
lpIn: siemâ, siemmân ’siemen’; sie'min ’pienen pieni, vähäpätöinen’
~ kaamuv/kaama 'kenkä'
lpK: kee'mm 'kiima, soidin' ~ chimney-chimes-chemie
~ gem-gemini-game-gymnos & kaamos-gamos
~ siõm (sie'm), siõm'mân ’siemen(-kivi)’
> siõmaž ’(pieni) lapsi’ (= Sv: siámas) < siõm ’pieni’
lpKuola sim, siem(e) ’lapsen siemen, naisen hedelm.kyky’;
> Paatsj. siema ’pikku-’
Komi:
śelem (śevem) ’Herz’ = W śulem = tšer. šüm; ostj. səm; wog. šəm, səm id.
~ vrt. Syrj. śelema ’innig, herzlich, gut; schnell’;
> vrt. śelmes, śēmes ’Inneres, Weiches; Herz in Baum/Frucht; Samenkern’
>? E. semen; soul? > esp. cielo (taivas); F. silmä
šom 1) ’hiili’ (v. úgolj); iz šom ’kivihiili’ ~ ? Russ: izjum 'rusina'
šoma 'hapan' > azja šyd, šoma šyd = ven. ’perlóvyj sup’
~ Mari: šóvo ’kalja, sahti, kvassi’ ~ Unk: szomjas'janoinen' ~? soma (jumalten juoma)
Mari: s'om(laš) (sam) ’Unkraut, Jäten’ (rikkaruoho) = ung. gyom
~ bašk. saməń ’Irre, Fehler’ ~ tšuw. s’oməl ~ kas. ç#añgyš
~ tšomaláš ’poikia, varsoa’; tšomá ’varsa’ ~ šóvo ’kalja, sahti, kvassi’
~ jumbyl ’kiima’; jumyláš ’hyökätä kimppuun’ > ks. Jumala-sanue
šápaš (šopaš) ’hapata (v. kisnutj); mädätä, pilaantua (v. tuhnutj)’
> šápy ’hapan; mätä’ >? häpy; sappi
šem(e) ’musta’; tuhrimus
šÿmán ’sydämellinen, rakastavainen; taipuvainen, halukas’
Mordva: sumbur = sekasotku; sumasbrod = hourupää
Udm: tšem ’dicht’ (1028)
Unk: szem 4) grain (jyvä), 5) garbage (pölyhiukkanen) > hab 'vaahto'
= Sumer še(-àm) ’excrements; Scheisse’
Hanti: DN semiəŋk ’kyyneleet’; Trj. samiəŋk' ’äidinmaito’
~ sūmətiəŋk = koivun (juokseva) mahla
~ śèma' 'siemen'; sìma' 'munuainen'; som ’(kalan) suomu; raha’
sam (säm) sydän > samang (sämang) = sydämellinen
> samly (sämly) = sydämetön > samasjty = suostua, myöntyä
sëm = voima > sëmmang = kova > sëmly = voimaton
> sëma (s'əma) = (turkishupun pää-) aukko > sës = aika; kello < ven. tšas(ý)
~ (Itkonen KKS 1958, 471): (K) sāmma = (akk. sāmajt) > (T) sām(m)a 'voima'
Tšuw. som (sum), georg. somi (som-)’Rubel’
West-Lamut: siemä ’Same’ ~ jak. siämä < Russ. semja 'siemen'
Liett: žymẽ 'tunnus, märk, jälg' ~ pažymà 'tõend' (todiste)
< žymùs 'tunduv, õige suur; väljapaistav'
Ven: sémja 1) 'siemen' ~ stamp ’leima, muotti, kaava’ > hímija ’kemia’
Serbo-Kroatia: zabalim ’I begin to snivel, run at the nose’
kamam ’I love’; kamlo ’beloved’ > khamn(j)arav ’I fertilize’
Ruotsi: skam ‘häpeä’ ~ skymf 'häpeä, häväistys'; skymfa 'häpäistä'
skum 1) 'kuohu, vaahto', 2) 'hämärä, hämyinen; sumea, samea'
skymla 'tulla mustaksi, musteta, mustaantua'
skymma 'olla edessä, kaihtaa, peittää (näkyvistä); hämärtyä, pimetä'
> skymning 'hämärä, hämy'; skymundan 'piilo, kätkö' >? siemen
skämma 'turmella, pilata'; skämmas 'hävetä'; skämd 'pilalla, pahentunut'
~ skämt [š-] 'leikinlasku, pila'; skämta 'laskea leikkiä, pilailla'
>? siemen ~ pimeys ~ taivas ~ shaman ~ hymen
~ ? Lat. scamnum-penkki ~ siemenen istutus-bank-Waage
Saksa: Chy:mus (< Gr. chy:mós) -
'der durch Zutritt der Galle (sappi) veränderte Speisebrei (ruokasula), der zur Ernährung dient'
Fimmel 1) emi-, siemenhamppu, 2) iso (rauta)vasara
Gemma f. It. (eig. Knopfe) Edelstein, ein schöner weisser Stern in der nordischen Krone
(Diadem der Ariadne) (vgl. Kamee)
Geum < lat. (kasvitiet.) ’kellukka’ = va karpolo-roho
< gr. geuma ’ateria’ (< gr. geúesthai ’kosten’) >? gastronom
> S. Geumatik/Geustik ’die Lehre von dem Schmeckbaren’;
> Geusis ’das Kosten, Schmecken’; geustisch ’makeita koskeva’
Sabbel ’kuola’ ~ Schaum ’vaahto’
> schampunieren ’den Kopf waschen’;
~ hindust. chāmpnā ’kneten und pressen’; Imp. chhāmpō
Seim ’sakea neste, liemi, valkea mesi, impihunaja’
> *seimicht (seimig) ’hunajainen’ >? sima = soma ~ ahd. seim ’Band, Schnur; Nectar’
~ westfäl. siəmern ’sickern’ (tihkua, herua) < asächs. *simarōn
< gr. aima (haima < *saimen-) ’Blut’ = ’Saft, dick Hervortropfendes’ ~ ajmíljos ’süss'
< Kymr. hufen ’Rahm’ < *soimeno- ’Schicht, Scheibe’
Zema ’keitetty, kiehutettu; keite’ < gr. zéma < zéein ’kochen, sieden’
Engl: chyme [kaim] (Frz ši:m id.) 'ruokasula' ~ zymosis ’käyminen’ >? chemie-sima
> champ (cham) = pureskella (to chew) < cham ~ jam >? hampaat
chum 'houkutussyötti'; chummy = seurallinen
coma [kəumə] 1) siemenkarva; lehtilatvus; pyrstötähden koma 2) kooma
champion 'soturi; esitaistelija; mestari'
samp ’karkea maissijauho; maissipuuro’
~ Saks: Semmel ’sämpylä’ ~ Seem-Mehl
samphire < Lat. sodānium ~ camphire 'camphor'
seminal 'siemen-' = L: seminalis < semen, semin- 'seed' < L. serere 'to sow'
> seminar ’harjoituskurssi’
sewer 1) ’viemäri, laskuoja’ 2) ompelija
Franz: champaigne -vaahto
saumâtre [soma:tr] ’(vähä-)suolainen’ < âtre [a:tr] ’liesi, ahjo’
semelle = [s(ə)mεl] kengänpohja; pohjallinen (jalan mitta)
semence [səmã:s] siemen; jyvä, aihe, alku; eräänl. pieni naula
> semonce [səmõ:s] ’nuhteet, nuhdesaarna’
semis [s(ə)mi] 'kylväminen, kylvö; siemenlava, taimitarha'
> semoule [səmul] 'mannaryynit'
Port: zamboa ’eräs sitrushedelmä; tyhmä henkilö’
= Esp. azamboo (azamboero) 'kind of citron-tree'
Esp: cimentar 'to found, ground'; cimento 'cement'
zoma ’coarse flour’
Etruski: sem- '-scheiden; zwei'; semφ- 'acht (mit zwei)'
~ Korea: Sha 'der Vorgang des Hervorsprudelns oder des Entzweibrechens'
Ital: seme 'pip, seed; bean; grain; stone, pit; sperma, semen'
> semina 'sowing, seeding; seed-time, sowing-season'
> seminare 'to sow, to seed; to scatter; to spread'
~ seminario 'seminary, seminar'
soma, somma 1)'Bürde, Last; pack, load, burden' 2) 'Saum' - viljamitta'
Lat: humus 'maa, multa';
sēmen ’siemen, sikiö; alkuperä’; sēmentis’kylvö, touko’ >? zero '0'
~ Sambucus nigra ’mustaselja’ - vanha lääkekasvi
Romania: cam 'ungefähr' >? E: some
a semana 1) 'ähnlich sein; 'gleichen'; ähneln, ähnlich sehen'
= näyttää samalta ~ asemanare 'Ähnlichkeit' ~ asemana ’vergleichen’
2) säen (kylvää); semanator ’Sämann’ (kylvömies)
> semanatura 'Saat' (oras; sato); samînta 'elo' (Saat) >? shaman; semana 'viikko'
> semn ’Zeichen, Marke; Merkmal; Wink’; semnal ’Signal’
zeama (zemi) ’Brühe; Saft’; zemos ’saftig’; seva 'mahla' >? chymisch
Gr: somatimós < sóma'body'
osmŋ ’odour’ > E. osmium >? Osmo- ~ Gr. ωsmós ’thrust, push’
sŋma(tos), simasimeio, simadi, ’merkki; enne, tunnustähti; hautakumpu’
> sinthima (signaali > ’syntymä’?); simaia ’lippu’; χéω sŋma ’luoda’
> sŋma 'rintamerkki'; sŋmeĩon ’merkki; tunnusteko’
> semiotiikka > R. smed(ja) > E. smith; smile; Russ.smeja-käärme
Armenia: ham ’saft’
Tü-etym: soj. čemiš ~ sag. koib. ne-mis ’Lockspeise’
~ čuv. im-śam ’allerlei Heilmittel’, śam (russ. ’lekarstvo’)
~ čag. osm. čoman (!) >? soma (-juoma); šamaani-transsi
uig. kaγyk ’Blase’ (rakko), kaz. kyvyk, jak. χabāχ
> čuv. χəmBə, čer. ompo id.
srt. panž ’fünf’ < pers. panğ ’fünf’; panğšamba ’Donnerstag’
kom. sim ’schlucken, verschlingen’,
osm. süm ’saugen und mit dem Kopfe gegen das Euter stossen’,
> srt. šim ’saugen’, čuv. sim ’das beste Bier, Nektar’
> F. sima, mtü. simür, sümür’schlürfen’ ~ mo. sime ’saugen’
~ jak. simä, sümä ’mehu (ven. sok); luuydin (v. kostnyj možg)’
~ soj. šimi ’maitotuote’ < mo. sime ’Saft; saugen’,
~ kalm. šimə ’Geschmack, Saft’ ~ ma. simen ’Saft’
~ osm. simit ’rinkilä(leivos); Kringel’
?saum da'udi = päivä paastoa ja päivä ruokaa -vuorottelu
Heprea: sam ’narcotic’ ~ shemen 'oil' ~ shemer/sheemney id.
~ sameem 'drugs; narcotics' >? soma
śamm ’inhale; ’scent (smell)’ (v); ’sense of smelling’ (s);
> sâmm ’poisonous’ (a) >? Est. samm 'askel'
seem = put! place! (imperat.) ~ sîym (sûwm); sûwm id.
> seeman 'sign; mark' > sooman 'was marked';
> soomam 'was drugged' ~ sooma’ 'blind man'
seemlee = symbolic; seemool ’symbolization
~ semel = ’token; symbol
> seempon ’bronchial tube’ (anat.)
shaman v. ’grew fat’; (pres shamen); shamen adj ’fat, plump’
~ shmareem = yeast [ji:st] (hiiva) >? juusto
~ shamen = fat, plump > shamenet =(sour) cream
shâman 'to shine'; be (make) oily or gross; become fat
šémen 'öljy'; šæmen śāśōn = ’ilo-öljy’
shemen 'grease (liquid); richness; fruitful, oil'; shâmen = greasy
Arab: śamma' ’wax’ (vahata, pietä); samma ’to poison’
samma ’to put poison; to poison’; samm baidā' ’the white narcotics’
~ samm ’poison, toxin; venom; opening hole; eye’; samūm ’hot wind’
samm ’bane (poison) (s.v.)’; (pl. sumûm) ’venom’ (käärmemyrkky)
’virulence’ (myrkyllisyys; tarttuvuus; katkeruus) ~ musimm ’poisonous’ = sâmm(î-y) ’venomous'
~ śamm ’inhale; ’scent/smell’ (hajuaisti); sâmm ’poisonous’
hamaša ’to bite’; hāmiš ’margin (of a book)’
sammar ’fructify’ (v); samara-t ’fruit’;
sammar 1) ’tuck’ (tunkea; lyödä dr.); 2) ’nail, peg’ (tapittaa);
3) ’spike, tack’ (kiinnittää-naulata, lävistää; harsia)
Knut Tallqvist: Månen i myt och dikt, Helsingors 1947
s.42 Brahmana-tekstit: Man bör offra under den natt, då månen ej är synlig vare sig i öster eller i väster,
’emedan månen är Soma, gudarnas föda.
Lars-Ivar Ringbom: Paradisus Terrestris: ... det läkande, oförgängliga Haoma (trädet) invid källan Ardvi Suras vatten. Den som äter av det blir odödlig”. Av Haoma beredes det livselixir varmed den iranske frälsaren (saoshyant) en gång skall återuppväcka de döda till den yttersta domen och den stora världsförnyelsen.
Sumer(?): Gilgameš etsii kuolemattomuuden yrttiä ’sham balati’; elämän yrtti = sam khayye.
...Enki näki kuninkaiden tarvitsevan... Elämänpuun ravintoa. Tätä Elämänpuun hedelmää nimitettiin Tähtituleksi
(kuukautisverta) eli mannaksi, shem-anna ~ Skr. samaana ’seedimine’ (ruoansulatus)
Soma ’världens öga’ - iranil. haoma ’kuu; kasvimehu’
~ Pers. hōm = Skr sōma~ vrt. (Salonen: Sumeri) šum 'maito'
- Vikala Sass: soma valmistettiin kärpässieniuutteeseen sekoitetusta vuohenmaidosta.
Hermans: Schamanen... 1970:
Iran: ...der übermässige Gebrauch von Rauschgetränken, Haoma (vielleicht auch ”Hanf-Narkosen”, bangha genannt > indisch Soma~ ? Ostj. paŋχ'kärpässieni') steigerte sie in Ekstase, so dass sie im Anschluss an Stieropfermahle durch Sexualverkehr mit ihren jahika, ”Huren”, Fruchtbarkeitsmagie betrieben...
(M. Haavio:) Muinaisiranilaisen kultin haoma, jota ensimmäisenä keitti Vivahvant, ihmiskunnan kantaisän Yiman isä (Avesta). Sen merkitys on yhtä suuri kuin soman Muinais-Intiassa.
Tibet: tsampa ’jauho, joka on tehty ohrasta'
~ Tšams ’suljettuna olo’; Tšampa ’se, joka elää eristyneenä’
Nepal (uhrausmenot): The red colour, ’the blood’ was made from a plant called
(s)ko-ma in the Sherpa dialect and Smug-sci in Tibetian.
Korea: ~ kor. sam ’hemp’; čham-ba ’hemp rope’
~ (Tü: oir-leb. >mo.) čamča ’Hemd’, s-uig. čamža ’Kaftan’
Eri paikoista katsomalla löydät ajatuskulun:
>? 9.12.14: sama ~ (puolikas/pitkä/moon/8) aika > 7/viikko (= sem-año)
> maa > siemen > kylvöaika > kesä (skr. sámá 'season - half year - year')
1G) SÆME-TRANSSI:
Vaka vanha Väinämöinen kävi kanteloisehensa - alkoi soittoasomasti
Pani pitkähän unehen viikommaksi nukkumahan koko Pohjolan perehen
F: kumossa ’ylösalaisin’; sumu ~ Somoi (saam. paikannimi)
huume > humala= M.Fr. humilo > M.R. humbli > R. humle
> S. hummeln = hapuilla kohti tavoitettaan
> Lat. humlo, humulus > M.Sl. chmeli > Unk. komló >? kamlanie
> Ven. pochmel > pohmelo (hmél = humala)
Lyydi: sambuda ~ sampta, sambub, sambui ’sammua’
lpN: čopma ’pyöreä kukkula, kumpu; kasa, kukkura’
~ čomas, čopme- ’kupera, kukkurainen’; čomal ’kasassa'
~ lpIn čummâ, čuuma = pyöreälak. kukkula ~ R. hympel ’kuiwa korkia hjetanen maa eli törmä'
~ md śuma (śima, śəma) ’yhdestä puusta koverrettu kaukalo’
~ votj. śumik ’pieni malja, kuppi; juomalasi’
lpIn: seemi (seme) ’houretila, unenpöpperö’
~ semmuđ ’hourailla; kulkea/puhua unissaan’
lpK kee'mm 'kiima, soidin' ~ skamm ’kaamos’ >? kooma
> kââmm’ (kõmm tai kõõm) = omatunto; kââmted = luhistua
> kõõumâs, kõõlmâs ’tajuttomaksi’ ~ kõõmmad ’meluta’
Mari: kambozáš ’pudota, kaatua’
~ šem(e) ’musta’; 'tuhrimus'
MordvaE: tšombams ’uppuma’
Unk: hever ’maata, olla pitkällään; loikoilla’
Kamass: sa'məl'am (sa'bməl'am, så'mūl'am) 'syöksyä, pudota'
Russ: zima ’talvi’; pol. zima = Latvia: ziema ’talvi’ ~ Lith. žiema
son 'uni'; esp. sueño ’sleep, dream’ ~ R. sömna
>? E. mr. Sandman ~ vrt. Russ. sumbúr -sekasotkuinen
Ruotsi: skymma 'olla edessä, peittää (näkyvistä); hämärtyä, pimetä'
> skymning 'hämärä, hämy'; skymundan 'piilo, kätkö' >? siemen
skymta 'hämärästi vaistota, aavistaa; pilkistää; häämöttää, siintää'
> skymt 'vilahdus, pilkahdus; häivä'
>? siemen ~ pimeys ~ taivas ~ shaman ~ hymen
somna 'nukahtaa, vaipua uneen'
sova 'nukkua; vetelehtiä'
summer 'värähtelijä'; summera 'laskea yhteen' >? E. summit
sömn 'uni'; söva 'nukuttaa uneen'
Engl: cemetery 'hautausmaa' < Lat. cowmētērium < Gr. koimētērion 'dormitory'
< Gr. koiman 'put to sleep' >? sömn ~ cayman ~ hymen
chimera (myt.) 'hourekuva, kauhukuva; sekasikiö'
~ chimer = piispankaapu; AS: swefn = sleep, dream (R. sömn)
Ranska: chomage [šoma:ž] työnseisaus, työttömyys;
~ chomer ’olla työttömänä’
Port: campa ’hauta(kivi)’
Espanja: coma'coma, stupor'
Lat: hiems ’winter’ > Fr. hiver, It. inverno < IE *gheim-, *ghyem- >
= Gr. kheima, Irl. geimhreadh, Russ. zima, Skr hima- (-layas)
~ Lat. hībernus ’wintry land’ > Erin, Ireland, OCelt. *Iveriu >? Heim-'hima'
Gr: koimáo (keimai) 1) lepyttää, nukuttaa uneen; viihdyttää,
2) ruveta levolle, nukkua’ >? kaamos; heim-home
< sōma, somatos = Lat. somnus 'der Schlaf' ~ R. sömn ’uni’
~ Kr. keimai = makaan > koimáo: = vien lepäämään ~ IE: kem- ’peittää, kätkeä’
χásma ’kita, kuilu, juopa’ < χáskω, χaínω ’ammottaa’
>? cosmos ~ E. chasm [kæzm] ’halkeama, rotko; aukko’
Tü-etym: čaman (kom. kaz.) ’faul, träge’ (> čer. čaman id.;
> čuv. čuman ’nachlässig, langsam’; kaz. kur. čaban ’faul’ ~ kzk. šaban, cag. osm. čoman id.
> čag. osm. čoman >? soma (-juoma); šamaani-transsi
Hepr: shâmem 'to stun (tainnuttaa), stupefy; make amazed'
> shamat = dropped; abandoned (< shomet) >? komeetta
Arab: asamm, sammâ' ’deaf’;
> sammat ’silence’ (v); samt ’silence’ (s); sâmit ’silent’
samaqa ’to be high (samā), tall’; to rise’;
~ sāmiq ’very high’; samk ’roof, ceiling’;
Ouspensky: Tertium Organum: (s. 215) The Southern Hindu school of occultism:
the waking state – sleep – deep sleep – ecstasy (sâmâdhi) – union with the True.
Sumeri: Binū-Sim'al 'Vasemman käden (so. Pohjoisen) pojat' >? suomalainen
< Pohj. syyrial. Sam'al 'Vasen' >? Hepr. Samuel [ks. 'Soidinmusiikki I 2007]
Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002:
Joan Halifax: ” Šamanism” - Veda: sram ”ennast üles kütta; tegelda karmide asjadega”. Norrkeelne sõna seidr tähendab samuti ”kuumutama; keetma”.
Hindi: Arya-Samaj (hindi Âryasamâj), ‘arjalaisten seura’
Viiden dhyânibuddhan ilmentymiä ovat mm. viisi skandhaa:
... 4) samjñâ (havaitseminen, mielle), 5) samskâra (tahtomus)
- Joogan kahdeksan jäsentä (anga) ovat 8. samâdhi, kontemplaatio (Yogasûtra, II, 29)
Burj. χómer ’panna nurin’ [F. kumoon]
Korea: čada, čam ’to sleep; to lie abed/down’
1H) SÆMÆ-KAIKKEUS-YKSEYS:
(Gemini-perhe: sama taivas - sama maa - sama aika)
(cham ~ gam ~ kam ~ tšam ~ zam ~ kem ~ šem ~ c[u]om ~ tom ~ šym)
F. heimo = Latv. saime 'talonväki' > saimenieks 'isäntä' > F. kaima
> M.Sl. semija = talonväki, orjat
< M.Germ. haima > Goott. haims = kylä > M-ylä-S. heim = koti
> A-Saks. ham = koti, talo > E. home > R. hem = asuinpaikka, koti, maailma
> R. hem = koti ~ Kr. kome = kylä; ~ IE: *kem- ’bedecken, verhüllen’
~ Ransk. hameau = pieni kylä; OF ham ’village’
~ Liivi: < Lätt: tsi'emiń ’Nachbar; Besuch’
< lett. cìeminš ’saman kylän asukas; vieras’ > Liett.. káimas, kemas = kylä, talo
sama = lp. seämma, sämma, siemā; mordw. semä= ’all’
Liivi: < Lätt: šaìməz ’Fetzen’ (repale, ryysy)
~ Dn. šaime, šaima ’ein Strich von Bast’
Viro: sõma- ’parve-; mesilaspere-, sülemi-’;
> sõmama 'sülemit heitma; kihama; suruma' (< Ven. komarý)
lpN čomal ’kasassa' ~ sieiomε = ’ordentlich, gewöhnlich’
Kuola: (K) sāmma = (T) sām(m)a 'voima'
Komi/syrj. śam ’Verstehen, Fähigkeit; Charakter; Kraft’
~ komi-permj. śam ’taito, taitavuus; äly ~ Hanti: sëm 'voima'
< Wolga-Bulg: *śäm, *śämen < ks. turk.
Udm. semyk 'Trinity' ('kolminaisuus' kylvön-lumentulon välissä)
~ śam ’Sitte; Gewohnheit; Art';
~ śamen ’wie, nach; gemäss' ~ syrj. samen ’wie, nach’ ~ R. som 'kuin; joka'
~ tschuw. śem, śemə ’Mittel, Art und Weise; Melodie’
~ ? vrt. Irl. seamrog > engl. shamrock [šäm-] ’kolmilehtinen’
- 'valkoapilan oksa; pyhän kolminaisuuden tunnus’
Mari: šäman ’tahto, vapaus'; tšamanáš ’sääliä; säästää’
~ šam ’tajunta; aisti, tunto'
~ šÿmbel ’kallis, rakas’; ’sydäntoveri, -ystävä’
Mord. semä, sembä ’all’ < skr. sama- ’any, every’, aw. hama- ’every’ = got. sums ’irgend einer’
< idg. *sem- ’eins’ (Collinder s.225)
Unkari: csempe ’earthenware’ (savi?)
Hanti: sam (säm) sydän > samang (sämang) = sydämellinen
> samly (sämly) = sydämetön > samasjty = suostua, myöntyä
sëm 'voima' > sëmmang = kova > sëmly = voimaton > ks. Komi/syrj. śam
> sëma (s'əma) = (turkishupun pää-) aukko > sës = aika; kello (< russ.).
~ (Itkonen KKsk 1958, 471): (K) sāmma = (akk. sāmajt) > (T) sām(m)a = voima
Venäjä:
sam, samá, samó = oma, itse = pol. sam LPR330 >? E. same
>? F. saman-, yhdentekevä; yksi ja sama
[16.12.96 - On paradoksaalista, että juuri Venäjällä sam merkitsee itsenäisyyttä ja juuri Ruotsissa yhtenäisyyttä. Pitäisikö olla päinvastoin? (27.08.2010: Mutta nehän ovat yhtä = Engl. same!) Ei, koska ei tiedetä, että kysymys on Sammosta, jalokivestä, joka hajoaa muruiksi, ellei se ole liitossa osapuolten kanssa:
Sam-bo = 'yhteiskylä, -asutus; siemenpuu'.]
severnaja 'pohjoinen' ~ E. severe 'ankara'
semja (semejno) 1) 'perhe' ~ S. Heim, Keim > gemini
~ sam(á), samó = oma itse >? Minä olen se...
~ samoka 'salajane abielu (ominpäin naimisiin)'
~ zámuž ’naimisissa’ (naisesta) < muž ’aviomies’
~ samyj ’kaikkein... (superlat.)'
~ sámyj 'itse, sama; todellinen, oikea; aivan, juuri; kaikkein'
~ smeh 'nauru; pila'; smejat'sja 'laugh' ~ Gr. meidos 'laugh'
< Skr. smera 'smiling' ~ Latv. smaidīt 'smile' >? E. mead
~smytška ’liitos(kohta), sauma’
~ sóvestj 'omatunto' ~ sovét ’neuvosto'
gimén, giméj ’(run.) abielu; pulma- e. abielujumal’; gr. Hymenaios
~ E. hymen ’immenkalvo’ >? F. kiima-gaami-käämi
> lpKld kìmmaD 'olla kiimassa'; kìmes = lpN gimes 'kiima, soidin' >? gemini
~ gumnó ’luuva, puimahuone’ >? gymnasium
Latvia: saime = g‚imene = [d(j)-] perekond, perhe >? Heim-seimi
Lett. sàime ’Hausgesinde’ (talonväki + palv.väki)
= Lit. šeim'yna ~ aslav. semija ~ apreuss. seimīns
Liettua: Uudenvuodenpäivänä
...wurden dem Gott Zimiennik (Samanik; Samana) Haustiere geopfert und Gebete gesprochen.
ON soema ’conform to, honour’ < soemr ’fitting’ < *sōm- ~ ’same’
Ruotsi: sämja 'sovinto, hyvä sopu'; sämjas 'tulla toimeen keskenään'
sömma 'ommella, neuloa'; sömnad 'ompelu, ompeleminen; ompelus, neule
> söm (sömmen, sömmar) 'ommel. sauma; hevosenkenkä-naula'
Tanska: sambo ‘asuintoveri’
Isl: kimbell 'Bündel'
Saksa: Germ. *gamainiz > Germ. ge-mein ’com-mon, shared’
< IE *men- ’think’ & IE *moi-, *mei- ’change, exchange’
Heim ’koti’ < Gr. boyíaimon ’Heimat, Wohnort, Haus’ (Tacitus: boi(o)haemum)
~ Got. haims ’Dorf’, haimōs ’Land’ < Germ. *haima-
~ Lit. káimas ’Dorf’, kiẽmas ’Bauernhof’, apreuss. caymis ’Dorf’
< idg. Wz. *kei- ’liegen’ (> Heirat) ~ geheim 'salainen ~? gemein-kiima
~ air. cōim, cōem, korn. cuf, akymr. cum ’lieb, teuer, angenehm’
< Gr. kōmē ’Dorf’, koimáo ’bringe zur Bett’ ~ IE: *kem- ’bedecken, verhüllen’
~ ags. hæmen ’beischlafen’ ~ S. ziemen ’sopia'
Kamerad 'toveri, kumppani' < ital. camerata 'Gesellschaft; Genosse' (E. comrade)
~ germ: mn sœma ’ottaa huomioon, kunnioittaa’ < kgerm. *sōmia-
< *sōmeja-, mn. sómi ’kunnioitus’ < kgerm. *sōman- >? E. hommage; human(?)
singrün 'ikivihreä' ~ nnl. zenegroen id. ~ vrt. Sündflut 'tulva'
~ ahd. sin(a), mnd. sin-, sene-, got. sin-, ags. sin(e)-, sion-,
~ anord. sī- 'beständig, dauernd; unendlich, gewaltig' < germ. *sim-
~ Lat. semper 'immer', simplex 'einfach', Gr. heīs, míā (< *smíā), hén 'ein'
~ Kret. amákis 'einmal', armen. mi 'eins', aind. sa-krt 'einmal'
< Idg. Wz. *sem- 'eins, in eins zusammen'
Engl: chum = [tšam] huonetoveri; asua yhdessä; pitää yhtä
compound 1) seos, yhdistelmä< L. compōnere ’put together’
home ’koti’ = OE hām < Germ. *khaim- ~ Lat. hiems
sum, somme 'summa' < summus (superlat.) ~ 'combination; campaigne'
same = ON: samr - AS: swā, same = likewise > OHG-Goth: sama, Germ. *samaz
< Lat. similis < G: ómós(= homos) ’sama’ < Ir: som < IE *somos = M.irl. som, m.slav. samu ’sama’
< m.Int. samá id.; samana ’yhdessä’ < aind. samá-, av. hama- = derselbe, gleich; alljeder, ganz
*sham = (šäm) petos, huijari; jäljennös
> sham 'teeskennellä; pettää; petos; huijari; jäljennös, väärennös; epäaito'
> shammer = huijari > humbug = petos; huijari > shaman = poppamies
> humor = luonteenlaatu; huumori; oikku
semblance 'kaltaisuus; jkn näköinen’ < Lat. simul ’together’
seam ’sauma’ = AS sēam > Du zoom; G: saum; ON: saumr ~
~ sew ’ommella’ ~ Germ. *saumaz; Sw söm < L: suere
< Sanskr. syūman = seam > seamy side?
= seam ’id., liitos, uurre’; seamless ’saumaton’
Keltit (myt.): Herrn des Todes Samana ’Gleichmacher’
esp. campesino 'talonpoika' ~ Russ: kombájn ’leikkuupuimuri’
~ Esp. cambiar 'vaihtaa' > cambio '(rahan)vaihto'
Ital: insieme 'all together; at the same time; whole; ensemble; set'
gemélli (pl.) 'Zwillinge'; gemelliones pl. 'die metallenen Krüge'
Romania: schimba ’(ver)ändern, (aus-)wechseln; (um/ver-)tauschen’
seama (gen. semi) 'Art; Wesen; Rechenschaft (luvunlasku, tilinteko); Obhut (hoito, suoja)'
seaman (semeni) 'Ebenbild (tarkka kuva; lähimmäinen)'
semana 1) säen (kylvää); semanator ’Sämann’ (kylvömies) >?shaman
2) ähnlich sein (olla samankaltainen, näyttää samalta)
semintie ’Stamm, Familie’; semet ’stolz, vermessen, hochmütig; dreist’
Lat: semel 'einmal' (> singuli, simplex, sincinia) < idg. *sem- 'eins'
~ ai. sa-krt, av. ha-kərət '(auf) einmal' >? sacred, secret
~ Kret. ámakıs, Tarent. ámatıs 'einmal', Att. ápax 'einmal'
~ é-katón 'ein-hundert' (é < én- & á-) > én 'ein' >? R. en
~ Got. simlē 'einst, vormals';
> ags. simle(s), as. sim-la, ahd. simble(s), simblum 'immer' >? Esp. siempre
~ ai. satrā 'zusammen, ganz und gar' = av. hathrā id., 'vereint mit'
~ av. hadā 'zusammen'; ai. sádā 'allezeit, stets, immer'
> ai. vāra-h 'Reihe, Folge, Mal, Wochentag', np. bār 'mal'
> ai. ēkvāram 'einmal'
sēmi- 'halb; Hälfte'; sēmis 'die Hälfte' (6/12) eines As (Ass = assi 'paino')
= sembella (< sēmi-lībella, sēmi-bella) 'eine halbe Libelle, ein halbes As'
< S. Libelle 1) häväistyskirja, 2) sudenkorento >? E. ass 'perse'
~ Gr. ŋmıŋmısys 'halb'; ŋmina 'die Häfte' >? symbol
~ ai. sāmí 'halb' = ahd. sāmi-, ags sōm- id.; ahd. sāmquick 'halblebendig'
~ corn. bret. hanter, cymr. hanner 'halb' < *sntero- (s. sine)
~ Spätlat. sēmus 'semo, medio'; sēmis 'Hälfte' ~ Alb. gümεs 'halb'
>? gemini = semi- ~ sama
Sēmo (< semen) ’jokin ikivanha elon- ja viljan jumala, Sancus
semper 'always' = Sp. siempre
Gr: sõma ’elimistön eri osien kokonaisuus; ruumis’
kámpos ’seamonster’
Tü-etym: čambudiwip (uig.) ’Name dieser Welt’,
~ soj. čamby-dip ’maailmankaikkeus’ = kalm. zamba-tiB
’dieser Weltteil; die Menschheit’ < skr. jambudvīpa
W-Lamut: hamu- ’sich vereinigen’ (jhkn ’tietoon’); zusammenfügen = tung. hamu-
Jiddish: l'chaim [la-haim] ’elämä’ (hepr. khayaam)
>? amor khayam... >? Beet-la-haim 'elämän talo'!
Heprea: Gimel, der dritte Buchstabe des hebr. Alphabets
semel ’token; symbol'~ semol ’vasen’ (käsi/puoli)
shem/ -ot ’name’; (ha) shem ’God’; the Almighty’ >? Älä turhaan lausu... shame!
~ shema! = (sheem'ee!; pst. shama‘) listen!
> Schem-ham-phorásch < jüd. hepr. schēm, der Name + ha, ’der’
+ parásch, ’erklären, ausdrücken’ - der ausdrückliche, eigentliche Name Gottes (Jehova)
Saman ~ Raamatun Samuel < semiitt. Sammael ’Alisen maailman jumala’
~ Der Todesgott Satanael oder Sammael
~ VT: Hannah's Sohn & Herr der Toten, Sam-El, Sammael oder Samuel.
'Dieser Name war von Samana, einem hinduistischen Beinamen des Totengottes Yama
als Führer der Seelen abgeleitet.'
Hepr-Aram: Shemûw'el = heard of God (kuulija?)
< shâma' = to hear; call together; (make a) sound, noise; tell, understand
~ shema = hear, obey; hepr. shem ’God’ > Schem-ham-phorásch
Schamula ’manasselaisten juutalaisten Jumala nimitys' (Intiassa-Burmassa?)
Arabia: samma ’appoint; name, title'; ’call; term’ (v)
sāma u (saum) 1) ’to offer for sale’
siwan, suwan ’equality, sameness’ >? lähettiläs
~ sawā'’equal'; musāwin ~ siyy/aswā' 'equality, sameness’ ~ sawiya ’olla samanlainen’
>? ...teki omaksi kuvakseen >? E. saviour 'pelastaja'
samad, sâmid ’compact, solid’; samad ’immortal’
samā' ’heaven, sky; firmament’
Tadzhikistan: Viisihenkinen samo [Taivas-yht.] < Tadžikistanin Pamir-vuoristosta.
Sanskr. schama ’Mitleid gegen Irrende und Aufmerksamkeit auf sich selbst'
> S. Schamāne
sama, samás ’any, every, some’
samana ’yhdessä’; samá = gr. homós ’sama’ ~ Aryan *sem ’one’
~ m.irl. som, m.slav. samu ’sama’
Tamili: śama 1) equal = F. sama; 2) control of the senses - complete peace
> sāma = laulettu veda (sāma veda)
Tochar (A?): sam (kutsch. sām) 'gleic' (sama)
Korea: čum = mo. čöm ’all together’
Kiina: Pekingin varsinainen nimi oli Kublain aikana cambaluc = K'an-baligh, 'K'an:in kaupunki'
? Izamana ’Serpent of the East’
1I) SÆM - MAA-ILMAN VALO - sijoittuu seur. osaan "Soidinmusiikki IIIB (1I-1J)"