Soidinmusiikki IIIB
SOIDINMUSIIKKI IIIB (1I-1J)
1I) SÆM - MAA-ILMAN VALO:
F. hämärä = vi hämar; li ämārdə ’hämärtää’; F. huomen
> ka/ve > ven. gémerja, jámerja ’hämärän aika’
~ ei suk: md tšemń, šämen ’ruoste’, tšer. šeme ’musta’,
~ syrj. t'šim ’siniharmaa, hämärä’; votj. džomit ’hämärä’
>? W-Lamut: timinà ’morgen’ (huomen) (tung. tímína)
~ Ewenk tymāní ‘aamu’ ~ Ven. tuman'usva'
~ ei suk. germ. *themaz, mys. demar ’hämärä’ = ven. sumerki
Kluge (369:) mnd., holl. schemern ’tulla puolipimeäksi’
~ Nr-Dän., ~ E. shimmer > mtü. iŋir, imir ’Dämmerung’
>? vrt. Gr. hēmra ’Tag’; Arab. hämam ’laava’
> Gr. *amaýrωsıs’pimeys, pimentäminen’
>? (h)a+maur- >? tumma-dumm-tuomas
lpR: sabmát ’häämöttää, näkyä kaukana’
Mari: šem(e) ’musta’; 'tuhrimus'
Mordva: tsimbeljdems ’virvendama’ (väreillä, lepattaa)
tsimboldoms ’särama’ (säihkyä, välkkyä, hohtaa; paistaa, loistaa)
Unkari: havas ’luminen’
~ homály = hämärä, pimeys; mysteeri; hämäryys
Ostj. schâm (šam), tat. scham (šäm ’Lampe’) >? Hepr-Tü(?) 'valo'
~ tšuw. som (sum), georg. somi (som-) ’Rubel’
Russ: zemljá (> zémen, zemnoj) ’maa(-)’ < i.e. *g'hemiā-
> Liett. zẽme; latv. zeme; dr.pruss. same, semmē ’maa’;
~ liett. dzemas, latv. zems ’alava, matalalla oleva’
~ Tšech. zeme, zemnī 'zemljanoi' (maa-, multa-); slovak: zem, zemina 'maa'
~ Lat. humus (<*homos < *g'homos) ’maa’; kreikk. khamai
~ avest. zā, rod. zemō, vin. zam;
~ m. pers. zämin ’maa’ < i.e.*g'hem- (*g'hom-) >? hem-home
sumerki 'hämärä' ~ ham = hävytön, julkea > S. Scham 'shame'
(S.-kr.)-Romaani: k(h)am, kamina ’sun’
>? kamina = gr. kāminos ’uuni’
Latv. ziema > Lith. žiema > Pol. & Russ. zima 'talvi'
Liettua: Uudenvuodenpäivänä ...wurden dem Gott Zimiennik (Samanik; Samana) Haustiere geopfert und Gebete gesprochen.
Nr-Dän: skam ’Schande, Scham’ >? Lat. scamnum
= ags. scamu (E. shame, holl. schaam-)
< idg. *(s)cem ’bedecken’; skamme sig ’kätkeytyä häpeästä’
~ ält.dän. skam, skand ’Teufel’ ~ OE. scamian ’feel shame’
R: märk 'merkki' ~ mörk 'pimeä, hämärä'; morgon 'aamu'
himmel ’taivas’ = mys. himil > S. Himmel
~ Ruots. riimukirjoituksissa himin = himlen
~ Got. himinis = ahd himil 'Himmel (Wölbung)' ~ ndl. hemel 'Dach'
~ ags. homa 'Hülle' ~ Got. ga-hamōn 'sich bekleiden'
< ahd. -hamo 'Leib, Körper, Leichnam' >? Geheim-Himmel
~ M.Germ. haima = säteilevä > N. hi:m, hi:ma = ohutpilvinen taivas
Saksa: Hemd ’paita’ = ags. hemeδe < vorgerm. *kamitia-
~ Lat. camisia ’sot. kapeahih. paita’ >? S. Heim-
< idg. *kem- ’bedecken, verhüllen’ (Himmel-Scham-Schande)
~ Germ. *hama(n)- ’Hülle, Haut, äussere Gestalt’
(< Hamen) > afries. håma ’Gewand’ ags. hama ’Kleidung, Haut, Leib’
~ Got. ga-hamōn 'sich bekleiden' ~ Finn. hame
~ anord. hams ’Schlangenhaut’, nr. hams ’Schale, Hülse der Samenkörner’
= skr. sāmulyá-, śāmula- ’wollenes Hemd’
> śamī ’die Hülsenfrucht Prosopis spicigera’ (palkohedelmä, palkovilja)
< Muin. germ. ’hame’ = pyyntiverkko
hemmen = ags. hemman ’hemmen, verstopfen, schliessen’
(pidättää, estää, seisauttaa; pidättyä); Hemme (tekn.) ’jarru’
~ R. hämma, Isl. hemja ’zügeln, zwingen’ > Isl. hemill
’Beinfessel der Weidetiere’ (~ ahd. *hamal > Hamen)
> Hemmnis’este, haitta; takistus, raskus’; Geheimnis ’salaisuus’
Himmel ’taivas’ ~ ahd. asächs. himil, mnl. nnl. hemel
~ anord. himinn, got. himins, Nd. hæ:wen,
~ asächs. heban, ags. heofon, engl. heaven;
~ ’Decke, Gewölbe’ = ahd. himilizi, mhd. himelze, mnd. hemelte
~ germ. *hemina- < *kemeno- < *kem- ’bedecken, verhüllen’ >? S. Heim
~ Got. himinis = ahd himil 'Himmel (Wölbung)' ~ ndl. hemel 'Dach'
~ ags. homa 'Hülle' ~ Got. ga-hamōn 'sich bekleiden'
< ahd. -hamo 'Leib, Körper, Leichnam' >? S. geheim
>? femini = gemini < E. gem ’jalokivi’ = R. fem (5)
Engl: hem ’päärme, palle; ympäröidä, sulkea sisäänsä’
samba (portug.) lat.amer. tanssi < brasil. kansantanssi
Samhuin ~ krist. versio kelttien kuolleidenjuhlasta
> Es war nach dem Herrn des Todes Samana ’Gleichmacher’
(od. ’Schrecklicher Schnitter’)
scheme = MedLat. schema ’diagram, arrangement’
< Gr. sχŋma ’form, figure’
semantic 'merkitysopillinen' < Gr. simantikós ’significant’
~ semaphore = opastin; viittoilu’ < Gr. sŋma ’sign, signal’
Gr: imar, imera, hēméra ’Tag’ (< *sâmar) < ’die helle Zeit’;
~ Arab. hämam ’laava’
> Gr. *amaýrωsıs’pimeys, pimentäminen’ >? a+maur-
skhēma ’form, figure’ > LAt. schēma ’figure, diagram’
sēma ’sign’ > E. semantic > E. scheme ’skeema’
Tü-etym: kaz. akyr. zaman’tuleva elämä’
čambudiwip (uig.) ’Name dieser Welt’,
~ soj. čamby-dip ’maailmankaikkeus’
= kalm. zamba-tiB ’dieser Weltteil; die Menschheit’ < skr. jambudvīpa
mtü. iŋir, imir ’Dämmerung’, soj. imir > ’hämärä’ (ven. sumerki)
Jukagir: zaman (time-Zeit) = aika = turk. zaman = time
~ Liett. s'amone = latv. samana, ’teadvus’> Hepr. shemesh
W-Lamut: hiεm, im ’ilta- (aamu-)rusko’ < jak. im ’iltarusko’
timinà ‘morgen; huomenna’
Ewenk tymānī ‘aamu’ ~ Germ. *themas ‘hämärä’
Heprea: shemesh 'aurinko' (Arab: śams, pl. śumûs ’sun’)
> šamájim (shâmayin, shamayeem) 'taivas (sky)' (verho?);
~ shamaymee ' heavenly'; shamayeem (sing. shmey) ’skies’ pl.;
~ shâmeh 'olla korkea, uljas, ylevä (taivas)'
~ shâman = to shine; be (make) oily or gross; become fat
śemōl 1) 'pohjoinen', 2) semol ’vasen’ (käsi/puoli)
~ semô'l = wrapping (kääriminen, peittäminen); id.
>? Arab: samâlî-y ’arctic’ > Russ: zima 'talvi'
- Juutal. mystikot: Jumalan vasen käsi on hävittävä. Der Todesgott Satanael oder Sammael personifiziert Gottes linke Seite.
- Saman ~ Raamatun Samuel < semiitt. Sammael ’Alisen maailman jumala’; hepr. Sama-El = Samuel - Lord of Sama
- Bible: ...der Herr der Toten, Sam-El, Sammael oder Samuel.
Dieser Name war von Samana, einem hinduistischen Beinamen des Totengottes Yama [~? jum-] als Führer der Seelen abgeleitet.
shâmat 'syöstä alas, tuupata, puistaa; jättää yksin'
Shammâ' 'desolation (hävitys, autius, yksinäisyys)'
1.12.99 (osin Aikio-Vornanen - toim. Uusi sivistyssanakirja. Otava 1993)
Šamaš Šamš (assyr. ’aurinko); hepr. šemeš, akkadilaisten ja muiden muin.seemiläisten palvoma auringonjumala, oikeuden ja totuuden ylin haltija.
Sammael Samiel, muuan Saatanan nimityksiä myöhemmillä juutalaisilla
Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos:
> Kabala järgi hõlmab jumalik täius ka kurjuse jõude ning seda kajastab õpetus Jumala ühest emanatsioonist Saatana või Samaeli märgi all... Kabalas peeti Lilithi hilisemaks abikaasaks Samaeli, kes oli ühtlasi Eevat pattulangemisse meelitatud kurat... Mõne juudi legendi järgi peeti esimese tapja Kaini isaks Eevaga ühinenud deemon Samaeli, või siis esines kurat tapmisele ahvatlejana.
- Samael (heprean sanasta sami ’sokea’ ~ vrtr. jom 'päivä') - Saatanan tärkein nimi
juutalaisuudessa 200-luvulta jKr. lähtien.
- Kabbalassa Lilit on Samaelin puoliso ja pahan voimien valtakunnan kuningatar.
- shemot 'nimet’
Arab: sam' = śam'a-t (pl. śumû) ’wax, candle; light’
~ vrt. (sing.) a'ma, (pl) yu'mi (a) 'sokea'! > jum!
~ sams (pl. śumûs) ’sun’ (s) (aurinko) (= palest. šams, pl. šmūs)
~ samâ' ’heaven’; samâ ’sky’ (s); ’welkin’ (taivaankansi)
~ śammas ’sun’ (ottaa aurinkoa; paahtua, paistua)
zamharīr ’kuu; kylmyys’
Sumer-Akkad. šamē (taivas, Obere, Himmel)
> sumer. an-ki ’das Obere und das Untere; Himmel und Erde’
= babyl. elāti - šaplāti - Šamaš oli näiden (molempien) herra
> Gilgameš: Šamaš, Šamš (assyr. ’aurinko’)
= hepr. Šemeš - akkadilaisten ja muiden muin.seemiläisten palvoma auringonjumala, oikeuden ja totuuden ylin haltija.
Babylonialaisilla 20 oli auringonjumala Šamašin atribuuttiluku.
~ ...sankari Simson < Schemesch 'aurinko'
Armas Salonen: Persian muinaisuus ja kulttuuri, Otava 1967
s.120 Šamaš 'Auringon jumala'
- Šamaš oli Hammurabilla 'Oikeuden jumala'
Knut Tallqvist: Kuningas Jumalan armosta:
- Hammurapin patsaassa nähdään auringonjumala Šamaš kuninkaalle ojentamassa sormuksen näköistä esinettä sekä sauvaa.
Babylonia: Hos ackaderna eller semiterna i det forntida Babylonien voro
Sol och Måne, Šamaš och Šin (’ravitsija-äiti’).
- Sumes niminen jumala oli täydellinen leijona, joka seisoi takaraajoillaan (Baabel).
Afghanistan: saman [soinn. ’s’] ’ilma’
(S.-kr.)-Romaani: k(h)am, kamina ’sun’ > kamam ’I love’; kamlo ’beloved’
>? gr. kāminos ’uuni, kamina' >? Sampo
Hindi: Arya-Samaj Âryasamâj (hindi), ‘arjalaisten seura’
- Viiden dhyânibuddhan ilmentymiä ovat mm. viisi skandhaa: vijñâna (tajunta), rûpa (muoto), vedanâ (tunne), samjñâ (havaitseminen, mielle), samskâra (tahtomus)
- Joogan kahdeksan jäsentä (anga) ovat 8. samâdhi, kontemplaatio (Yogasûtra, II, 29)
1J) SÆM-AIKA (A & Ω):
F. kiima [ly: kīm(e); kīmidä > ve: kim; kimda > vi: kiim; kiimata]
~ lpN giei'bme, gibme ’kiima-aika’; giei'bmât, gibmât ’paritella’
~ tai lpN gikkât ’paritella, lähennellä’; soida (linnut), taikoa’
> syrj. kojni ’olla soitimella’
> vog. kij-, käj-, kaj- ’olla soitimella, laulaa taikalaulua’,
> kim ’(teeren, metson) soidin’ > ostj. köj-, kej- ’olla soitimella’,
> koj- ’ennustaa, taikoa laulamalla,
~ unk. kéj ’halu, hekuma, nautinto’ >? Game is over
lpK: hijmâ ’tuulenhenki’
Tšer. < tšuw: šumat (-ketš˝) ’Sonnabend’ < šəmal(-kon)
> wotj. šumot ~ kir. sembe < pers. šamba
- Niittymarien pluralpääte -šaməč... ’much resembles the Chuvash plural suffix sem, probably originating in the Bulgar word *sām ”number”.
šym 1) ’seitsemän (šýmyt)’ (v. semj), 2) ’en’
Unk: szám 'Zahl, Rechnung’ ~ Unkari: havas ’luminen’
havi ’kuukautinen’; havi baj ’kuukautiset’
>? hämillään >? Ewa; R. hav ’meri’
hét 1) viikko; 2) seitsemän (7) (heten) >? R. heta ’o. nimeltään’
Russ: semj ’seitsemän’
~ s-, so-= yht.liitt. & yhdessäolo -prefix
Nr-Dän: sommer ’kesä (< Halbjahr’)’; as. sumar, holl. zomer;
arm. amarn ’Sommer’, am ’Jahr’,
skr. sámâ ’(Halb)jahr, Jahreszeit’, avest. ham(ar) ’Sommer’;
air. sam(rad) ’Sommer’; gr. imar, imera ’Tag’ (< *sâmar)
< ’die helle Zeit’; ~ lit. dãgas ’Sommer’: dag (päivä)
< Wrz. səm < *semi ’halb’; skr. sâmi-, gr. ími- lat. semi-
... the binary division of the year into summer and winter halves is older than Christianity. The word sommar in Swedish is related to sa'mā in Sanskrit.
Saksa: Sommer mhd. sumer, ahd. sumar ~ ndl. zomer,
angls. sumor, engl. summer, anord. sumar
armen. amai'n ’Sommer’ (< am ’Jahr’), kymr. ham
Engl: semester 'puolivuosi' < G+L: semestris = six months (sex+mensis)
< semi- ‘half’< G: émi- > Sanskr: sāmi- > AS: sā > OHG: sāmi-
~ samsodden = AS. sāmsoden ’halfboiled’ ~ E. mean ’keski-’
summer 'kesä' > AS. sumor > Com-Teut-Du: zomer > G. Sommer
> ON: sumar (Sw sommar)
< Sanskr. sámā ’half-year, season, year’
> OIr: sam = sumer 'a young lady’s age'
= [OE] Summer is a general Germanic word...
- It goes back ultimately to an Indo-European base *sem-
> Welsh haf ’summer’ and Sanskrit sámá
OIr. sam ’summer’
Frz: semaille = [s(ə)ma(:)j] kylvö(aika);
~ semaine [səmε(:)n] viikon työ, viikko~ samedi [samdi] ’lauantai’
>? Esp. semana ’viikko’ = siem (7) + año (aika) > kk ~ viikko
> russ. semj = seitsemän(seven, septa-); sémja = siemen ~ smedja 'käärme'
~ siemen (Lat. semen) ~ E. seven = S. sieben
Esp: semana 'viikko' ~ Etrusk: ~ settimana 'week' < semf- 'sette'
Kreikka: zamánı ’pitkä aika’ ~ ími- lat. semi- 'puoli-'(?)
~ heptá ’seitsemän’ = Lat. septem
~ Germ. *sebun (S. sieben) < IE *septm
Jukagir: zaman 'aika' (Zeit) < (?) arab. zeman
Tü-etym: zaman krm. blk. ’Zeit(punkt)’ ~ Arab. zamīn ’earth’
> osm. zäman > KB. kom. kkir. kaz. zamana
> čer. saman, sämän, čuv. saman(a) < ar. zamān = ’Zeit’
> MA. du- šänbäh, osm-kaz. düsämbä, kzk. düjsömbi ’Montag’ < pers. dū- šanba
~ säšämbi kzk. ’Dienstag’, sal. sej-šembe < pers. sih-šamba
~ MA. si-šämbäh, kaz. čišämb˝ ’Dienstag’ < pers. sih-šamba
Heprea: sman ’time’ (aika); samm 'eye' (neulan)
~ sh(e)monah, shemôwnâh ’8’; sheemeenee ’the eight'h’;
~ VT: šemīnī' ’the eighth; the octave (music)’
>? gemini ~ "uudestaan samalla tavalla..."
sheev'ah/sheva' ’seven’ = num. zayeen ’7’
Eri paikoista katsomalla löydät ajatuskulun:
>? 9.12.14: sama ~ (puolikas/pitkä/moon/8) aika > 7/viikko (sem-año ~ semana)
> maa > siemen > kylvöaika > kesä (skr. sámá 'season - half year - year')
G.H. Ranade: Hindusthani Music: In the Samchari i.e. the roaming or complex form of motion, enharmonic changes do take place.
- Aasia: samsāra = Wesenskreislauf = samcāra = Wandeln (vaellus)