Soidinmusiikki VI(b)
Soidinmusiikki VI(b): 5) GOLOS(b) - 6) CHOIR/HORA
5) GOLOS(b)
Latina:
cāla 'Holzstück, Brennholz' < Gr. kalon (pl. kala) 'Holz'
< Gr. kaiω 'polttaa, palaa' >? call ~ Lat. caleo 'warm, heiss sein; glühen'
calamus 'Rohr' < Gr. kálamos ~ ai. kalámah 'ein Reisart, Schreibrohr'
~ L. culmus 'Halm' < Gr. kálamos 'Rohr' ~ Lett. salms 'Strohhalm'
> russ. solóma 'Stroh', apr. salme id. >? kalmisto-psalmeia
calāre 'rufen' (< calo 'ausrufen') ~ Gr. kaléω’kutsua, nimittää' (R. kalla, E. call)
~ Lat. clāmo (-āre) 'laut rufen, schreien' < calāre; clam 'heimlich' < cēlāre
~ Lett. kalut 'schwatzen' ~ Gr. kaléω 'rufe'; dmoklŋ 'Zuruf';
- mutta ei ole ahd. as. halōn 'rufen' ~ holen ~ 'ziehen'
~ Ags. hlōwan 'rugire, boare' ~ ahd. (h)lōjan, (h)luoen, mhd. lüejen 'brüllen'
~ ags. hlētan 'grunzen' ~ ahd. hluotida 'latratus' (haukunta) >? leudd
~ Lat. clāmor, clāmāre, clārus ('laut; klar'), nomenclātor ~ classis 'Aufgebot'
~ mir. cailech, cymr. ceiliog, corn. chelioc 'Hahn'; Lit. kalbà 'Sprache'
~ Lett. kalada 'Geschrei; Lärm' ~ ai. -kala-h 'rufend'; Ab. kólokol(j) 'Glocke'
< IE-Wurzel: *qalā- ~ ahd., mhd. hell 'laut, tönend' (= nhd. 'glänzend')
~ ahd. hëllan 'ertönen', mhd. hal 'Schall'; nhd. Hall, aisl. hiala 'schwatzen'
~ Gr. kélados 'Lärm'; ags. (< *q(e)lem) hlimman, hlymman 'klingen, tönen'
~ ahd. (h)limmen 'brummen, heulen' >? Est. hääl
~ Lat. calendae (< *calēre); Gr. kaléω > ks. lpKola P kлa`ŋGEsteD;Hepr. klee
clango 'schalle'
clango (-ere) 'schmettern'; (von der Trompete) 'rämistä, päristä';
von Vögeln 'schreien' (laulaa helkytellä) ~ calāre 'rufen' (< calo 'ausrufen')
~ Lat. clāmo (-āre) 'laut rufen, schreien' < calāre (clam 'heimlich' < cēlāre)
< Gr. klaggή 'Klang' ~ Gr. klázω'töne' ~ aisl. hlakka 'schreien, krächzen';
~ Lit. klag'ti = Lett. kladsēt 'gackern' ~ Lit. klugéti 'glucksen', klegéti 'laut lachen'
~ Lett. klégt, klaigāt 'schreien' ~ Lett. klēgāt 'schreien', klēgāt 'schreie'
~ mir. rochichlaig 'wehklagte' ~ Gr. klωssω 'glucke'; Got. hylahjan,
~ ahd. lahhēn, lahhan 'lachen'; ags. hleahtor 'Schall' (> N:o 5 call)
~ nhd. Glocke, mir. clocc, cymr. cloch 'Glocke'
~ Ab. klegota 'Geschrei' > kleg(j)tati 'clangere', klektati 'clamare'
> S. klang > lachen ~ klagen ~ glas ~ call > golos ~ Gr. glossa 'kieli'
cūlus ’posteriors’ (takamukset), arse = Fr. cul ’arse, backside’ (> reculer)
’die Mündung des Mastdarms; das Loch' = air. cūl, cymr. cil 'Rücken'
< Skr kūla- ’rearguard’ ~ ? ai. kūlam 'Abhang, Ufer' >? kuulla-kulli-call
> E. recoil(s) ’withdraw backside first’ (’potkaisu, takaisku; jälkeiset’?
~ ahd. hola, aisl. haull 'hernia' ~ Ab. kyla 'hernia (tuber arboris)' ~ Serb. kìla,
~ Jon. kŋlŋ, Att. kálŋ 'Bruch im Unterleibe' >? E. hole-hollow-whole-holy
[V.Virtanen (Finix) s.329:]
galla 'tammen omena' ~ muin.engl. gaella 'kipeä paise'
> E. harass 'kiusaantuminen, ahdistus' ~ megalomania ~ throatbolla 'Aatamin omena (larynx)'
< *trud- < m.engl. thrutian 'paisua' ~ E. gall 'sappi'
s.330 Hulluus (gal) ja ihmisen sisäinen palo ja palaminen olivat yksi ja sama asia,
oli kyse sitten jalommasta luovuudesta tai soidintamisesta.
gallus 'kukko; Hahn'; gallīna 'Henne (gallische Tier)'
= Sp. galjo ~ Slaw. golos, gul 'Stimme, Echo'
~ ab. glasj 'Ton, Stimme' (= Russ. gólosj);
~ aisl. kalla 'nennen, rufen'; ahd. kallōn 'laut schwatzen' ~ E. to call 'rufen'
~ mir. gall 'Ruhm'; cymr. gajw 'rufen'; mbret. galu 'appel'
~ ab. glagolj 'Wort'; Russ. nagalj 'Losungswort'
~ ai. grnáti 'singt, lobt, kündet an'
gula ’ruokakurkku; emätin, nielu, kurkku; ruokahalu’
< idg. *gel- 'verschlingen' ~ *guel- > *guer- (voro, gurges)
~ glūtio 'verschlinge'; ingluviēs 'Kehle, Gefrässigkeit'; glūtus 'Schlund'
> singultus 'Schlucken, Schluchzen' >? singularis < singulus ’only one’
~ idg. *gel- ~ air. gelim 'fresse, grase',
~ mir. gil, corn. gel 'Blutegel' (juotikas, iilimato) = ai. jalukā id.
~ ahd. këla, ags. ceole 'Kehle, Hals', ahd. kelk 'Halsgeschwulst' (-kasvain)
*guel- >Gr. d'lear, d'los 'Köder' (syötti, täky); ›lωmós 'Bissen Brot'
~ arm. klanem 'verschlinge'; ekul 'er verschlang'
~ ai. giráti, giláti 'verschlingt', gala-h 'Kehle, Hals',
~ av. gar- id., 'schluckend, verschlingend';
~ ab. gljtj 'Schlund'; gljtati 'verschlingen' >? kaula/golos/kieli
Romania: cere ’circle’ = Unk. kör, Pol. koło (E. hole, F. kolo, ven. golos)
gol 1) maali, 2) Lücke, Leere, 3) leer, nackt, bloss, taub (itämätön)
Gr:
gála, galakt- ’milk’ >? galactic
> χŋna 'hanhi' (~ hen ~ gans) = khen; L. anser; Pol. ges "goose"
glossa ’tongue’ (kieli); χeili (χeilos) 'huuli'
ήλιος 'helios-aurinko'> Lat. sōl, Fr soleil, It sole, Sp sol, Sw sol ~ E solar
kaléω (kallein) ’kutsua, nimittää (R. kalla, E. call); haastaa’ >? Kalev
> kalítωr ’huutaja’ > kallein ’to call’ ~ klŋtωr ’kutsuja’ >? calor; hello!
~ koilía ’belly' (vatsa; kohtu); kalon ’wood’
~ koĩlos ’ontelo, kovera’ > kólos ’telakoitunut’ ~ kōlon ’limb’
~ gr. halō ’(pyöreä) puimapaikka’; kalós ’beautiful’
~ klázω (klag) ’räikkyä (skalla), rääkyä, kirkua; vinkua
~ klaiω ’itkeä, parkua; uikuttaa’ (R. klaga, S. klagen)
> klauφmós ’itku’ ~ kleiω ’ylistää, kehua’ >? glas-golos
> deıpnoklŋtωr ’isäntä, aterialle kutsuja’ > vrt. clŋis (klidos) ’salpa’
kalós ’beautiful’; kállos ’beauty’ = kālós ’kaunis (kelpo, jalo, hyvä)’
~Germ. *khailaz > E. whole > health; heal
> (kallimos); kalli- ’kaunis-, soma-’ >? kallis
χólos ’sappi (R. galla); kiukku'; χoláµ ’olla vihoissaan’ ~ pl. χoládes ’suolet’
χωlós 'ontuva'... >? lp Hora-galles
psallω ’laulaa; veisata kiitosta; näppäillä kieliä, soittaa’
> psalmωs ’(kiitos)virsi, psalmi (harp-song); soitto; laulu’
~ psalmós ’twanging of strings’ < pálleın ’to twitch’
> psaltērion ’näppäiltävä kielisoitin’ >? phallos
~ Fr. psaume [pso:m] '(Davidin) psalmi, kiitosvirsi', ~ ME saume ’psalm’
KB-Tü.-etym.
čal ’schlagen; spielen (soitinta)'; schlachten’ ~ čuv. śula ’Peitsche’ ~ čuv. śol, śul ’mähen (niittää)’
(> čer. śola, sol, sal); blk. cal ’mähen, schneiden’
~ otü. gō-la ’sich beklagen’, gō-lī ’Klage, Beschwerde’
< chin. gao(su) ’Anklage’, gao-lī ’Klageschrift’
>? halli-kaiku > hallen; E. call ~ psalmeia ~ psaltar
W-Lamut:
hēl, hεl ’pilkkataulu (Zielscheibe); Korn (tähtäinjyvä) >? E. hole
~ Visier (täht.reikä)’ < jak. syal < russ.tselj ’maali, tavoite’ >? tal-tell
~ tεllεi, telläi ’Pilz’ < jak. tälläi
~ liv da'gləz, da'ggəl = latv, dagla, deglis ’taula’
~ W-L: tolkat ’Traum; Ahnung’ < ven. tolk ’järki, äly, tolkku’
~ tül-, tűl- ’virittää, jännittää (kivääri)’ >? F. tuli
kàl- ’wehen’ (tuulla); kalien, k'aleän ’heftig, wild’
otü. gäl ’Kehle (kurkku), Schlund (nielu, kita)’
< pers. gulū, galū ’Kehle’ >? F. kieli
~ kalm. χōla ’schreien, ajaa härkiä’
~ mong. qolba ’paaren, vereinigen’ ~ tü. kol' (koš) ’Paar’
otü. gō-la ’sich beklagen’, gō-lī ’Klage, Beschwerde’
< chin. gao(su) ’Anklage’, gao-lī ’Klageschrift’
otü. *kobul: trkm. kavalyč ’ontto’ (ven. polyj), koib. kōl ’leer, hohl’;
> hak. χōl ’tyhjyys’ (ven. pustota), soj. χōlaj ’truba’ (torvi, trumpetti)
< mo. qobul, kalm. χowl ’kleine Rinne, pieni putkimainen reikä’ > kobuz
Tü:
çalgi ’soitin; soitto; musiikki’; çalgici ’soittaja’: yayli çalgi 'jousisoitin'
çalmak ’lyödä, iskeä; sekoittaa (näppäillä?)’ >? F. salama
= çalmak S. ’ausführen’, E. play; çalıs, çalma ’Ausführung’
Hepr.
chalil ’flute’ ~ hālīl 'skalmeija (pilli)' >? Est. hääl, heli-
kley zemer 'musical instruments'; klezmer ’musician’; ? kley 'soittaa'
< klee/kelee (pl. keleem) 1) ’instrument; tool’ 2) ’vessel’ >? E. clay ’savi’
> keli negina (klee negeenah) 'soitin' < negeen'ah/ -at ’music’
~ klee‘ah (klee‘ot) 'braiding' (koristenauha, suojapalmikointi)
~ kleed 'key of piano/typewriter' ~ F. klaavi ~ E. clef 'nuottiavain'
~ kley (klee) meetah 'bed clothes, bedding'; kley zayeen 'arms, weapons'
> kloolot ’betrothal (kihlaus), wedding’ > khatan ’wedding’
> Jiddisch: klesmer ’Musikant’ (Se.)>? F. kieli; E. clay ’savi (S. Ton)’
kol 1) all, 2) every, 3) entire, 4) kol/-ot ’voice, sound’; kolee ’vocal; sonic’
> kolot oo-vrakeem ’thunder and lightning’; kholeh ’sick’
~ bat kol ’divine voice; echo’; be kol ’aloud’ < bet ’kaksi (2)
~ bat/banot 'girl; daughter; aged... (-ikäinen)'
> 4) kol/-ot ’voice, sound’ (ääni) = kōl 'Stimme, Rede' = Yidd. koll = Jap. koe
> kolanit = äänekäs > beqol ram = ääneen;kōhōl ’Gemeinde, Schule’
~ Ven. gólos, Pol. glos, Tš. hlas, SKr. glas 'ääni'
Iran:
(Persia:) galu 'throat'; kalam 'speech'; saying'; qoul 'word,saying'
kalam 'speech, discourse'; elme kalam ’skolastinen keskustelu’
> qoul (= kaleme) 'word, saying' >? kuulla ~ call ~ kieli
Palestiina:
'āli (ālye) 'loud' (äänekäs, meluisa); bisōt 'āli 'aloud'; 'āli 'high'
~ 'āle/'alāt 'instrument' (musiqiyye) >? Est. hääl 'ääni'
~ bi-l-'āli 'loudly' ~ 'insān 'āli 'robot'; 'alīf 'domestic'
ğaras/ğrās 'bell'; gars il-bāb 'door bell' >? call-glas (r ~ l?)
baqūl '(to) say'; qōl (qawl) 'word,saying'
Arab:
āla (sammā') ’instrument, tool’ (’creature’); 'machine'
> ālātī/-ya 'musician; singer'
ğalāğil (ğulğul) ’Glöckchen’ >? dhol-drum
kalâm ’speech, oration, talk’ (discourse, language) >? E. ’call’; F. kuulla
kalima-t ’word’ (s); qaul ’sentence’
qāla ’to speak, say, tell; speech, talk’ ~ vrt. qāla ’ottaa siestalepo’; s. qā'ila
~ qā'il ’saying, telling; narrator’ ~ qaul ’word, speech, saying; report, teaching’;
~ qawwāl communicative; itinerant singer/musician’
> Q. is someone who often sings a Qaul. Qawwāli is what a Q.sings.
Sumeri: (Hakola etc. N:o 122)
gala ’to sing’ >? h ~ g? >? hääl
~ P-D *kelз2 ’tongue, language’ (~ PN)
~ (1000 DE 267) ~ F. kieli, Est keel, Md kel,
~ Mansi kelä, Hanti köl ’word, speech’
~ Tam kilavu ’word, language’, Gondi kel ’to tell’ ~ Kan kele ’to viciferate’
~ Mo kele(n) ’tongue, language, speech’, kele- ’to utter words’
~ J kotoba ’Zunge, Sprache, Wort’, Q qalu ’tongue’, jallu ’lengua, idioma’
geli 'throat; windpipe' >? -tele ~ -gele
(Hunn. ŋ- > g- > t-, while in Hung. ŋ- > ny (ñ) (Tóth: Hunnic, 48)
Romaanit:
kálo ’schwarz’ ~ Gr. kalós ’beautiful’; kállos ’beauty’
>? vrt. lp. chappa! (musta & kaunis) > S. Kohl 'hiili'
tšellā ’tanssia’ ~ skt. *khēll- ’leikkiä, pelata’, pkt. khēlaī; hind. khelnā
~ skt. ksvēlati >? E. Hell (helvetti); est. hääl (ääni); heli- (sävel-); stella?
Maiduan (California): sólin ’to sing’
6) KHOROS (> aar > sir/kær + orchos ~ golos ~ horn) > cry > gri-grex
F: houria ~ vi murt. hourida
~ lpIn hoavri 'mielettömyys, loru; oikku'; hovrađ 'hourailla'
Kemlp: faurågåidhe 'lemmenlauluja' >? F. höyry-haureus
kari 'klippa, skär' >? KOIRAS ~ SARAK
~ Gæl. carr(aig), cairge 'rupes, scopulus' = Bret. karrek id.
~ Cornv. carrik, karak id., Cymr. carreg 'sten' ~ Gr. χoırás
koira ’uros (koiras), hedekukka’ ~ ink. ka koiras 'hedehamppu' = syrj. kir(es) ’uroskoira’,
~ vog. kεr, χār ’koiras, porohärkä, ori’, ostj. kar, χor, χar id.
~ unk. here ’kuhnuri(-mehiläinen); kives’
~ smjJr χora ’koiras, peurahirvas, sonni, ori, pässi’, Km kora ’härkä, uros’
~ Jn kuða, kura ’salvamaton poro’, T kuru, slk qor ’uros’
< ? *koj(e) ’uros, mies’ > lpKo kuojja (Kld, T) ’(avio-)mies’,
> vog. χoj, kuj, χuj ’urospuolinen’, ostj. ku, kuj-, χoj id., ’mies’
~ ostj. (280) k'oi' ’(poron?) otsanahka > kengänpohjat’ > koipi
>? gr. χoεrós ’valittava, vaikeroiva’ >? hieros
~ ? tšuw. χürε ’Schwanz’ ~ kas. kójrók, soj. kuduru id. >? koira
kurki 'Kranich' = est. kurg; lpN guor'gâ, mdE kargo, M kargei
~ smjJr χārū, Jn kori; slk qara, Km kuro; M kurou; Krg korù id.
~ tung. karav, sumer. kur'gi, akkad. kurkū, aram. kurkəjā
~? ven. kurlýkanjo 'kurjen huuto'; kurlýkatj 'huutaa kurjen tavoin'
>? Ostj. kurk 'orëл' (kotka) >? F. kirkua = est. kirata ~ ? lpK kirvata 'kirota'
~ Arab. kirkî (kurkī?) 'crane'; pl. karâkî; kurkî-y 'stork' (kattohaikara)
kurkku 'throat, neck' ~ kural 'throat, windpipe' (Tamil-Duraljan 249/349)
> slovak. krk 'Hals'; Tsek. krk 'kurkku, kaula'
Est.
koor 'suur kollektiiv ühiseks laulmiseks'; kuoro > lat. chorus 'koor, tants'
< v.gr. chorós 'tantsuplats; tantsurühm; tants, ringmäng'
kõõrutama 'korgel vahelduval häälel häälitsema; kõrge, heleda häälega laulma'
~ liivi kõrštõ 'kaagutada, krooksuda'
Vatja: hoora 1) ’huora’, 2) ’kuoro (laulukoor)’ > tšerikkoz laulo kahs hooraa...
Liivi: kùora- ’korva-’ >? hear-höra
lpK: kolkk 'kulkunen' (7.4.95 Vihko 30B, s.129: Kuolan soitin)
lpKld kõer 'tuohi' (ulvova vihellysääni) = Russ. (korá) kará 'kaarna'
= lpKld pıessE ’tuohi’ ~ lpK: hoerr, hoarr (kluuhkai) ’kuoro’
Mari: kärš (= küsle) ’gusli’ ~ N. Bojarkin: Mari: garš, garzia ’soitin’
Udmurt:
*gur (krez') 'melodia, sävelmä (melody, tune)'
> egit dyr'ja kyrзan nuoruusajan laulu’ ~ gyr = huhmar ~ gur = uuni
~ krez' 1) gusli 2) (*gur) melodia, sävelmä (golos)
~ Mari: jýgyr ’kaksoset’ ~ ? jýŋgyr ’(soitto)kello; kulkunen’ > kuara = ääni (voice) >? kuoro
~ Aulis J. Joki: Die Lehnwörter des Sajansamojedischen, SUST 103, Helsinki 1952:
kōmys kam. k'ōməs, k'ōmÿs, kōmes ’Balalaika’
~ moU kūr, burj. χur ’Geige’; kalm. χūr id. ~ uig. qobus ’kielisoitin’
śÿr, śur ’Horn’; ZrI. śur ~ F. sarvi(Wotj) 889
> 835 sur ’Bier’; ZrI. id. (tšuw. syra, sra)
Unk:
húr '(viulun/pianon) kieli' > hárfahúr 'harpunkieli' >? chord
jár 'kulkea' ~ gyűrű 'sormus; rengas; (kőr, kerülő) kierros' >? year
lószőr 'jouhi' < szőr 'karva, nukka'; (sian) harjas'; ló 'hevonen'
> szőrme 'turkis, turkikset' ~ szörny 'hirviö'
~? Russ. tšorn ~ charm ~ cord-cuerda '(soittimen) kieli'
Harry Halén: Pentti Aallon tutkimusten mukaan mongolien suurvallan ja Karjalan oletetut suorat korketukset perustuvat virheelliseen tulkintaan unkarilaisten kuninkaan tittelistä. Ennen näet luultiin, että kronikoiden "Kerel (Korel) Madzar" tarkoittaa kansojen luettelossa karjalaisia ja unkarilaisia, mutta kyseessä onkin unkarilaisten kuningasta tarkoittava sanaliitto (kiraly Magyar).
in: OVI, N:o 1, Lappers 1983, s.81 >? Graal
Hanti:
χor: Kr. ēnə χor χo ràtət 'huudahtivat kovan huudon' s.329
χoram ’kauneus’ 335 = s.337 χora's 'näkö, ulkomuoto; kauneus' ~ χara'ma ’reen (poikki-)paju’
W-Lamut: korot ìgrεn ’das Ohr (korvat) klingt’ <? Russ. igratj
Latv:
dzīrot ’pidutsema, pidu pidama ~ dzirnavas ’mylly’ >? F. kirnu
riests 'mäng' (lintujen soidin), paaritusaeg; riesta laiks ’kiima-aika’;
~ ierakt ’kaivaa sisään’ >? Christ ~ riista ~ greh
Liettua:
garsas = heli, hääl, kõla (ääni; laulu); kuulsus;’sound’ > garsus (garsùs) ’kuuluisa; kovaääninen’
~ vrt. latv. gars 1) ’vaim’; balss ’hääl’ ’ääni’ = lit. balsas ’ääni’ ~ Latv. čalas = kõnesumin, jutukõmin
>? choir-chorus ~ call (l ~ r?)
Russia (Aleksandr Semenovich Shishkov):
kur 'cock':
III Wog. kurek, Ostj. kossis-kurek, kuissutškur ~ Kurd. koros (59)
~ Assyr. karuwa, Tat-Bašk. kuras, Nogaisch. choros >? kurki
~ Kaukas-Kasag & Pers. chorus, Tü-Arm. choros, Tung churka
~ Slaw. kur 'Hahn'; kudri 'Locken' (kutri, kihara) >? choir
kuriza, (kukoš) 'Henne' (kana), Pol. kura, Kleinruss. kurki (61)
~ Irl. kerk, Wog. korech, tokuch, Pers. churchan, Osset. kark
~ Tat. kurka, tako, Jak. kurita, Smj kureška
Saksa:
Horn 'torvi; sarvi' < got. haúrn < lat. cornu < gr. kéras, aind. srn-ga 'Horn'
> kymr. carn 'kavio; sorkka'; corn 'sarvi' (> 'niemi')
~ Pers. Karná (Irak) 'Metalltrompete'
~ Romania: goarna ’Trompete’ >? Turkki: zurna 'conical oboe'
~ Musikinstrumente der Völker, s. 176: Ein dieser Lyra verwandtes Instrument Horon gehört seinem Ursprung nach zu den ältesten Musikinstrumenten von Trabzon... zwischen dem Osten und dem Westen.
Kerber 'uurtaja; soittaja, pelimanni' < Kerbe = lovi, pykälä
Engl:
carol 'joululaulu; ylistyslaulu; kulkea ovelta ovelle joululauluja laulamassa'
< carol = ME 'a round dance (in a group)' < OF carole, Prov. corola; L. corolla 'garland'
~ OF carole 'a ring of people, assembly, circle of pillars'
carols ’one-time flute players’ < gr. choraules < choros ’dance’ + aulos ’flute’
> Choraules ’flute player, who accompanied the Greek chorus’
choir (quire) ’kuoro’, ME quer, OF cuer (chœur), L. chorus
< Gr. χorós ’company of dancers and singers’;
~ E. chorus 'kuoro; kertosäe' > choreography ~ E. query 'kysely'
~ chord 1) 'sointu' < accord < OF acorder < Lat. *accordāre < cors 'heart'
2) straight line; soittimen kieli'; 3) 'jänne' ~ cord 'köysi; string (kieli)';
< OF corde < Lat. chorda < Gr. khordē 'string'
chorale 'koraali'; choral 'kuoro-; kuorolaulua koskeva'
coral 'koralli' < Hebrew: gōrāl 'pebble'
~ Gr. korállion, Lat. corall(i)um, OF coral = Corallum nobile -nimi, koska: 'rich red colour'
core 'ydin; siemenkota' < OF cor 'horn'; Apple's core is its "heart".
corral 'karja-aitaus' < Esp. corral ~Afrikans:/Portugese kraal id.
~ Lat. *currale 'enclosure for vehicles' ~ Lat. currus 'two-wheeled wagon' > E. car
choral 'virsi'
cord ’kieli; string’ ~ E. chord ’sointu’ ~ chord 'jänne (line)' ~ Frz corde ~ Lat. chorda 'kieli'
~ Gr. χordŋ 'gut (suoli), string (of instrument) = 'cord'
> E. chorus (~ choir) = Lat-Gr. χorós 'dance (in drama)'
court [ko:t] 1) ’olla soitimella; houkutella; kosiskella, kerjätä’
2) (umpi-, linnan-) piha; pelikenttä, hovi,
< lat. cohors ’enclosed yard’ >? gård-Garten-garden-guardian
(> ’retinue’, cohort)< com ’with’ + -hort lat. hortus ’puutarha’
(~ lat. curia) > courtesan ’kurtisaani’ >? ward-vartija
~ horny saks. ’geil’ (himokas, irstas) ~ Lit. kurti 'heat' >? courtisan
< W.Germ. *kherthaz> Germ. herd, Dutch haard >? E. heart
>? Port. igreja ’church’ >? Russ. igratj 'soittaa'
>? S. Horn 'torvi' ~ hören; E. corny; E. corn ’jyvä, vilja’;
~ ? lpK cuä'rtt ’piru’ < Russ tšortj >? F. kortata
curse 'kirous' ~ Gr. koýrsa 'kilpailu (juoksu)' = Romanian: cursa id.
= Sp. carrera id. >? karriääri-curriculum
hoo’r 'Cordophon' (suhistuspuu)
Kymri: cerdd ’musiikki’; ’taito’
Frz.
coeur [köhr] 'sydän; vatsa; keskus; rohkeus (E. courage); ydin'
< v.l. 'das Herz' (Hertta - korttip.)
cor [ko:r] ’jahti-, käyrätorvi; -n soittaja; sarven haarat’ ('horn')
< OF cor 'horn'; Apple's core is its "heart"'
> corne ’sarvi, paimentorvi; kärki, pää, sakara; kavio, sarveisaine’
~ cornemuse 'säkkipilli' ~ cornu 'romanial. vaskipuhallin'
~ E. horny, saks. ’geil’ (himokas, irstas) >? corny ~ E. hoo’r 'Cordophon' (suhistuspuu)
~? Udmurt: śÿr, śur ’Horn’; ZrI. śur ~ F. sarvi ~ udm. gur 'melodia, sävelmä'
> corne ’sarvi (S. Horn), paimentorvi; kärki, pää, sakara; kavio, sarveisaine’
~ cornemuse ’säkkipilli’ > cornichon ’etikkakurkku; typerys’ >? garnicon ’varuskunta’
cuir 'eläimen nahka'
ouīe* [wi] ’kuulo’; (pl.) (mus.) ’kaikuaukko; kidukset’
~ ouīr (vanh.) ’kuulla, kuulustella’ >? hear-ear-hören ~ whistle
Esp.
cerda '(hevosen) harja, häntäjouhet'
> cuerda ’(soittimen) kieli’ = Lat. chorda > Frz corde id., 'jänne'
corea 'dance accompanied by a chorus; St. Vitus' Dance'
coro 'choir; memory'; chorus 'summer solstitial wind'
cría 'poikanen, (el.?) lapsi'
garganta = kõri, kurk - (laulja) hääl (singing-voice) - pahkluu - kael > kitsas käik, taarn, kuristik
hora > ahora 'nyt' >? E. hour 'tunti' ~ R. år 'vuosi'
Romania:
goarna 'Trompete; Horn' (= corn) >? Turkki: zurna 'conical oboe'
zornai (= zangani) ’klirren (kalista; kalisuttaa), rasseln’
zurna 'Horn' (torvi, sarvi) ~Tü Surna 'türkische Pfeife (shrill pipe)' = Oboe
Lat.
carmen ’Zauberlied’ > frz. charmer ’bezaubern’
horae (pl.) ’Sing- und Betstunden (luostareissa)’
= "hetkikello" > horas ’singen’??? ~ Esp. hora 'tunti, hetki'
~ SSA: Lat. chorus 'piiritanssi; laulava ja karkeloiva parvi; ryhmä'
< Gr. khorós 'piiritanssi (laulun myötäilemä); laulajien ja tanssivien parvi;
piiri, joukko, ryhmä; tanssipaikka' < F. kuori 'kirkon sisin; kuoro'
med.Lat. chorea ’dance’ >? koreografia; horizon
~ Lat. coīre ’yhtyä, (de feris etc.) paritella’
~ χrŋsıs’käyttö; sukup.yhteys’ > ? ven. grestí ’soutaa, meloa’
~ Hepr. (metat.): reekood ’dance’
Gr.
kóros 'Sättigung'
kornáro ’soittaa torvea, tuutata’ >? horn-corno
koýrsa 'kilpailu (juoksu)' > χoros
skairω [skarjo] ’hypellä, tanssia’ ~? gr. χorωδía 'kuoro'; χωrató 'kokkapuhe'
χorós, khoros 1) ’tanssi, karkelo’, 2) (tanssiva) ’kuoro' ~? gr. χorωδía 'kuoro'
3) ’piirihyppy’ (R. dansplats; gr. chorei'a = St Vitus' ringdans)
~ χωréω ’siirtyä; liikkua’ ~ χoerós ’valittava, vaikeroiva’
~koýri ’tyttö, neito; tytär (morsian, R. brud)’ >? hora-tanssi
~ koỹros ’poika, nuorukainen’ > Lat. coīre ~ E. c(o)urse (!) 'kulku'
>? Palest: (ba-)gri, -gra 'juoksu' ~ 'vuoto' >? curriculum-courier
χóra ’maa; valtio’ = χωrŋ, χωra ’paikka, tila’
< ? χωma 'maaperä, maa' >? kooma-koominen > ? s. Ohr-hören ~ choral-choir
~ χrŋsıs ’käyttö; sukup.yhteys’ ~ gŋrys ’vox’ ~ kéras ’horn’
χordŋ (khordē) ’suoli, jänne; soittimenkieli' >? S. Herde 'lauma, karja'
~ εγχorδo (órγano) 'jousisoitin'
Turkkil.kielet:
Tü: zurna 'conical (keilamainen, kartiomainen) oboe'
Tunguusit: koor -luuttu (balalaikkaa muistuttava)
Burjaatit: khur -viulu ~ Mongolia: -hur
Heprea:
horah ’Israeli folk dance’
khor ’hole’ (rengas); khor ha-man'ool ’keyhole’; >? käyrä; kaarre
> (ben/bat) khoreen 1) free to desist; 2) free man/woman
~ Gr. halō ’(pyöreä) puimapaikka’; kalós ’beautiful’ >? hollow-hole-goal
Arabia:
kurkî-y ’stork’ (kattohaikara, kurjennokka, pielikukka)
> kirkî (pl. karâkî) ’crane (bird)’ >? kurki
qarn ’horn (- puhaltimena); antenna, top, summit’ > qarnī ’horny’
~ qarn sam'i ’ear trumpet’ (cornet aqustique); qarīna ’wife’
~ Hepr. keren id. ~ Arab. qarn >? R. kärn, gärna, S. gern ~F. kirnu
Palestiina: ğaras/ğrās 'bell'; ğars il-bāb 'door bell' >? call-glas (r ~ l?)