Soidinmusiikki VII(a)

Soidinmusiikki VII(a): 7) CRY - 8) ECHO - 9) JOIKU-A (FU)

 

7)         CRY: (> igratj & greh) >? itku ~ vuoto

         ~ khoros (> aar> sir/kær + orchos ~ golos) >cry>gri-grex

F:         kiverä: (Toivonen 1944, 196) mm.: lpN gâvvâr (Lu In) ’kiverä, taipunut’

         ~ md kevir, kevər ’pyöreä’ > md. kard'źi ’viulu’

         ~ tšer. kärš ja votj. kireź gusli, sitranmallinen soitin         

Viena:          räähkä          'synti'

Udmurtia:         

krez'            1) gusli (kansansoitin, psaltery) ~ krez' (*gur)

                   2) melodia, sävelmä ~ kres'/golos ’ääni’ ~ bõdzom kreš 'suuri gusli'

         > ? ven.  grestí ’soutaa, meloa’ ~ ? ven. krik  'huuto' >? cry

         

Latvia:        

riests             'mäng' (lintujen soidin), paaritusaeg; riesta laiks ’kiima-aika’;

         ~ ierakt ’kaivaa sisään’ >? christ ~ riista ~ greh

Liettua:         

griežimas        (grojìmas) 'mängimine, mäng; krigin'

         > grižti   ’mängima' (igróti 'peale m.'); grotuvas ’soitin’ 

         ~ igrìsti  ’(ära) tüütama; tülpima’; igrústi ’sisse tõukama'

Venäjä:           krik         ’huuto' < kritšátj ’huutaa'

 

Engl.

cry                 'itkeä'; ’huuto' = Frz. crier < ? VLat. *critare,

         ~ Lat. quiritare 'huutaa, valittaa'  ~ Goth. *kreitan 'to cry out, shriek' >? R. krita 'liitu'

         ~ MHG. krizen, Germ. kreischen 'kirkua, parkua' >? chrisis

         ~ S. Schrei ~ (sch)reiten>? gracias-graze ~? E. crane 'kurki'

         ~ Tšech: predehra (-hry) 'alkusoitto' ~ Russ. igratj 'soittaa'

Esp.                 congreso         'congress; assembly, convention; sexual intercourse'

Romania:         grai         ’Sprache, Rede, Stimme’

Lat.         

gradī               ’walk’ < gradus ’step’ (askel); gradior ’I step’

         > gressus ’askellus, astunta, käynti, kulku, askel’

         > transgress; rikkoa; astua (jkn yli); tehdä syntiä’

         > transgression ’synti, rikkomus’ < E. trans- ’yli; takana’ > E. crazy 'hullu'

         >? Gr. χrŋsıs ’käyttö; sukupuoliyhteys’ ~ kréas ’liha’ (!)

Kreikka:            geranós     'kurki' ~ E. crane ~ S. Kranich > Gr. kóros 'Sättigung'

         < geros 'ukko' ~ geréos 'voimakas, vahva'

 

Heprea:

garon                 /gronot         'throat' (kurkku); gargeret 'windpipe; throat'

         ~ gargeran/-eet 'glutton' (ahmatti)

         >? Tuva: khargira -kurkkulaulutyyppi'  ~ Kharon-korppi ~ choir

Palest:

(ba-)ğri,       -ğra  'juoksu' ~ 'vuoto'

         > ğaras/ğrās  'bell'; ğars il-bāb   'door bell' >? call-glas (r ~ l?)

bağrah         '(to) offend' (rikkoa, loukata; vietellä syntiin)

Persia:         xorus     'cock' >? Horus ~ chorus < ? r ~ l

 

 

8)         ECHO:  > ikkuna

F:         ikittää  ’nikottaa; nyyhkyttää; äännellä kiimaisen sonnin tavoin’; hikotella (> hekotus)

         ~ ve, vi ikutada, ink. ikostā ’nikottaa’ ~ vi iki(s)tada ’änkyttää' SSA (222)

         ~ lat. augere ’vermehren’ (enentyä; lisääntyä) >? vrt. nr-dän: øgevermehren, 'vergrössern’;

         > anord. auka (jôk) ’mehren’ = got. aukan id., ’zunehmen’,

         > ags. ácian ’zunehmen’, iecan ’mehren’ > ácen ’vermehrt, stark, schwanger’

         ~ as. ôk(i)an, ahd. ouchôn ’mehren’ ~ anord. auki ’Vermehrung’ = ags. áca

         ~ lit. áugu, áugti ’wachsen, zunehmen’; áuksztas ’hoch’

         ~ Skr. ugrá ’stark’; ôjas ’Kraft, Stärke’ ~ vi aus >? oikea

Hanti:        

ie`s               ’itku’ (sankarilauluissa) > ie`sta itkeä (ääneen) 189

         > īsəm' soi', istə soi ’itku (joka kuuluu)’ >? soida

ìk'ì                 'kuu'

OstjL:             is ’Schattenseele’ ~ F. itse  (’itsetön’) (’tietoisuus, järki’)

         ~ Ostj.  is ’Knospe des Beerenkrautes’ (seur. keväänä)

         > s.33   ostjKaz. is ’das Blut des Bären

 

Idg.    *ueku   ’sprechen’ >? Myös 7b) "Joiku"

Russ:              ýxo   'korva' ~ зxo 'kaiku'

Bulgaria:        

(ot) ékvam      'kaikua' (ékna) < éχo 'kaiku'; zaékvam 'änkyttää'

         ~ obíkvam (obíkna) 'rakastua, alkaa pitää' >? eüküä-joiku ~ echo-joiku

 

Saksa:        

sīēgen             1) 'voittaa (joku), päästä voitolle, saada voitto'

         < Gr. échō < *seghō 'habe, halte' ~ aind. sáha- 'Sieg, gewalt'

         < idg.Wz. *segh- 'festhalten'

Lat.         

Echo                 'Kaiku' < Gr. Ekho - kreikk. tarustossa vuorilla asuva luonnotar,
         joka riutui rakkaudesta kauniiseen Narkissokseen, niin että vain ääni jäi jäljelle.

         > Lat. echo = vocis = sonus > Ks. Lat. vox ~ vāgio

egeo                  'dürftig sein, Mangel haben, darben'

         < aisl. ekla  'Mangel'; ekkill, ekkja 'Witwe(r) [< l ~ j]

         < Gr. áγos  'Frevel' ~ ags acan 'Schmerz'  (ei < Gr. 'aχenéıa 'Mangel')

eques          (pl. equites) 'ratsumiehet, ratsuväki; ritarit, ritaristo'

         = 'Reiter' < eqvus, equus [ekvus] 'hevonen'

         = ai. ácva-h, av. aspō, ap. aspa- 'Pferd' = Gr. íppos = dial. íkkos

         ~ air. ech, gall. epo-, cymr. corn. ep 'Pferd' >? F. "heppa"  ~ ags. eoh, aisl. jōr 'Pferd'

         ~ equa 'Stute' (tamma; nisuleipä) = ai. acvā = alit. eschwa id.

         > ? Liett: jojìkas = ratsutaja, ratsamees >? joiku

octa            "8" <? Tü: eki, iki         ’zwei’ >? echo

Gr.        

ŋχos            ’ääni; soiminen, sointi' (tónos)

         ~ ŋχŋ   ’sound’; > ēkhó (ikhω)  ’kaiku' (nymfi Echo ~ Ikaros)

         < ēkhē, ēkhein~ iχω  ’(re)sound; kaikua, olla soinnukas, soida’

         ~ iáχω  (vrt. ŋχéω) ’(kimeästi) huutaa, kiljaista, kirkaista’;  ’soida; sähistä’ > ŋχerós ’kaikuva’

         ~ ıygŋ   'Geschrei'< IdG *ueku ’sprechen’ > joiku  ~ khtypó ~ simaino ’soida’

         ~ apŋχŋsŋ 'kaiku'; apŋχω 'kaikua' ~ apéχω'pidättäytyä; pysyä poissa'

ŋχω          (ikhω)  ’kaiku; kaikua, olla soinnukas, soida’; echo (nymfi) < ŋχŋ ’sound’

          ~ ŋχos   ’sointu, soiminen, sointi (tónos), ääni’ > ŋχerós ’kaikuva’

         < ēkhein  ’sound, resound’ > E. echo’ ~ vrt. khtypó, simaino; iχω ’soida’

         ~ iáχω (vrt. ŋχéω) ’(kimeästi) huutaa, kiljaista, kirkaista’;

         (elott:sta) ’soida, raikua; sähistä’ ~ Gr.ıygŋ 'Geschrei' >? igratj

         >? joiku ~ echo >? Ikharos ~ mousikó organo ’soitin’ ~ armonikos ’sointuva’

eíkωn          ’image; likeness; kuva’ > eıkóna ’kuva, ikoni’ >? joiku

         > éoika 1) olla jkn näköinen, kaltainen’  2) näyttää jltkn, 3) sopii, käy laatuun; sopiva’

         ~ eikelos ’kaltainen’(eoika; ık, eikω) > (Lat.?) ’eius vicem’ = ’likt honom’  >? echo-ikoni-eüküä-image

eyχŋ            ’rukous; lupaus’; eýχomaı ’rukoilla; toivoa’  ~ Gr. iygi 'Geschrei'   >? joiku  

 

Tü:               iki, eki  ’zwei, two (kaksi)’; ikiz ’kaksonen, kaksois-’ ~ azerb. ekiz   'kaksikud'

         ~ čuv. iGə, ik, ikkə, otü. iki, iški ~ kor. pegim ’the next’

         ~ osm.-az. äkiz ’Zwillinge’ (krč. jegiz) > joiku ~ echo

ikram            ’tarjoilu, tarjous’ >? ven.  igrat ’soittaa’

Turkkil.kielet:        

čuv.               jəGər  ’Paar; Zwilling’, jəkrεš ’Zwillige’ ~ Ung. iker

         ~ mo.   ikire    ’Zwilling(e)’ (> jak. igirä, igiri, ma. ikiri)

Ewenki:          ēkзn          ’huuto’ (v. krik = E. cry) ~ ikэn ’melodia; laulu’

kzk.                öksö          ’laut weinen, schluchzen; brummen (karhu)’

         ~ vrt.     čag. ökür ’weinen, jammern, heulen’, tara. ügir ’rufen’

         > vog.    ikürt ’schreien’ >? iki-; ikon-kuulo

Lamuutit:         ike             'improvisoitu joikumainen laulu'

         ~ īg-, ìge, ìk ’Schall, Klang’ > ks. ì- ’hörbar sein, tönen’

         ~ Jukagir: iGiri, ìgrì ’Zwilling’ < jak. igiri ~ Tü: iki = ’kaksi’ (2)

West-Lamut (Jukagir):         i-  2) ’hörbar sein, tönen’ (= tung. ī-)

         > ikä, ikän     ’laulu’; ’Lied, Gesang’;~ tung. ikз >? Hanti: iki 'mies'

         > ikäräm       ’minä laulan’ ~ ikälkän bεi ’laulaja’ > omolgo ikän ’nuorten laulu’

~ īg,                  ~ ıge, ìk (pl. ìl') ’Schall, Klang, Geräusch’  > korot ìgrεn ’das Ohr (korvat) klingt’

         (~ tung. īγ, ewenk. igз) > uldo ìgεn ’der Donner rollt’

 

Arabia: 

yagri                 ’run’ (juosta) ~ lat. augere ’vermehren’ >? S. Jäger-Jagd

īqā'                   ’rhythm; projection’ > tauqī'ī ’rhythmic(al)’

 

Korea:               igil hada   ’to flame up, to flash’
         ~ ? tung. ikē- ’to act up, to be ready to dance and sing, to be enthusiastic, to be inebriated’

         > ikēn ’an impromptu song, a dance’ >? joiku

 

 

9)         JOIKU (echo~haige-aika): equus ~ juoksu (?) > IS: LPR (1998)

1994 (?)         Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Arkangelin saamit ennen vallankumousta - vielä ehkä sama laulutyyli löytyy alueelta kuin yhdessä Vepsän kylässä, jossa laulutyyli sama, mutta Arkangelin - Karjalan festivaalit 80-luvun lopussa Kizin saarella -  laulutyyli...

- 24.05.95         Joseph Campbell: The masks of God; s.85:         God = Yhvh + aum. Tantraperinteessä Jumalan nimen lausuminen tuo hänet läsnäolevaksi.

- 24.02.06:(UT-Gr.-sanakirja s. 183: - ’Ikivanhan, laajalle levinneen käsityksen mukaan oli henkilön nimellä mitä suurin merkitys. Nimi oli suorastaan osa henkilön olemusta ja edusti omistajaansa. Mainitsemalla henkilön nimeä saattoi vaikuttaa häneen itseensä, ja päinvastoin henkilön oma voima ja hänen ominaisuutensa oli läsnä siellä missä hänen nimensä mainittiin. Tähän käsitykseenb perustuu ónoma -sanan runsas käyttö puhuttaessa Jumalasta, esimerkiksi ”huutaa avuksi Herran nimeä” = huutaa avuksi Herraa.’

- 25.5.12: Siinä, missä kreikkalainen oikaisee koipensa, siis jännittää, on ruotsinkieli luomassa jo uutta. Mutta kaiken tämän kattava käsite on soidinmeno ja siihen kuuluvat seksuaalisetkin jännitteet (saamel. joiku ~ Liivin jaig 'kiima; kuume', syrj. jektini, Wotj. ektini 'tanssia'; unk. jajgat 'voivottaa, vaikeroida'; Mansit egu 'vaimo'; Hanti: iak 'tanssi'; lpKoltta: jåagam 'kuljen'; Liettua: eiga 'kulku, käynti'), so. 'juoksullaan oleminen', jossa kieliä venytetään niin että ne alkavat soida.

En siis ollut osannut yhdistää maaksi vähitellen muuttuvan hitaasti laukeavaa kuolonkankeutta soittimen kielen virittämiseen (kun sen sijaan suonen, jänteen ja soittimen kielen äänen yhdistäminen on lastenleikkiä samoin kuin lintujen (Engl. swan, goose) yhdistäminen ääniin)!

31.8.2014:         Joiun yhteys 'eukkoon' ja 'iekseen' saattaa syntyä parisidoksesta kahden välillä. Samanaikaisesti se edustaa 'tiettyä' aikaa - joko soidinaikaa tai muuta periodeittain esiintyvää 'sairautta'. Muut sairaudet olivat joko vähämerkityksellisiä tai sitten kuolemaksi... Miten muuten on selitettävissä, että Inkerin/Isurin haiGu ’vägi’ (F. voima) ~ vi haige ’sairas’?

 

Suomi (F):         aika ~ Est. aeg 'aika' ~ haige 'sairas'

         >? liiv. aig 'aika'; jaig 'kiima'; Inkeri/Isuri haiGu ’vägi’ (F. voima)

eukko                'vanha nainen, mummo, isoäiti' (SSA 110)        

         ~  vogE jükä, I ekə, L jēk, P ēka 'vaimo' ~ Unk. ik, ike, ük 'isoäiti'

~ Ahlqvist 1871:  vogE jükä, I ēkoə, L jēk, P ekoa 'vaimo'  ~ Unk. ik, ike, ük 'isoäiti' ~ ? F. ukko

         ~ F. ukko> Agr. Wkoi 'yksi Karjalan jumalista' (Alter, Greis)

         ~ vi uku 'henkiolento, ukkosen jumala'; ukk 'ukko, vanhus; ukkonen'

         >? Donner (ket-samojed.): jekenə 'ukkonen' > iekkənnə buok 'salama'

ies                  'Joch' > Li: i'gž, i'ggəz 'ies; akseli' ~ Unk. iga 'ies' < slav.

          ? mksl. igo, ven-bulg. ígo-  ~ Pol: wiezy 'kahleet' >? S. Wiege 'kehto'

         S. etym: Joch '(kanto)ies' ~ asächs. juk-, mnl. joc, juc, nnl. juk,

         ~ ags. geoc, geoht, ioc, engl. yoke, anord: Sw. ok, dän. aag, got. juk

         ~ Germ. > F. juko, jukka 'Joch'; ’dragträ å släde’

~ Eri pohjalta:      akorn. ieu, akymr. iou, , kymr. iau, (< lat., gr.)

         ~ aslaw. igo(< jugo), Lit. jùngas, Latv. jugs, aind. yug á-, heth. jugan

         < idg. *ieu- 'verbinden' & *ieug- 'zusammenjochen'

         ~ Lit. jùngti, aind. yunákti, yuñjati 'schirrt an'

Lindström 1859:     Ies = Est. ikke; Ung. iga; Turk. jik (jok); Teleut. jok;

         Slav. (dial.) joch, jok, juk, ok ~ Lat. jugum (> iugum > iungō)

         ~ Grek. jugon (> zygón > zeýgnymi); Pers. Skt. jug

         ~ ieur. *iēguā, vrt. liett. jegà ’voima’ ~ vir. jäks 'voima, jaksaminen'

         ~ Isuri (Inkeri): haiGu ’vägi’ (F. voima) >? vi haige ’sairas’

         ~ lpN juöksot 'parantaa tauti noitakeinoin' >? F. juksata

ikittää          ’nikottaa; nyyhkyttää; änkyttää (SSA 222);

         'äännellä kiimaisen sonnin tavoin’ ~ vi iki(s)tada, ikutada ’änkyttää' etc.

jahti            (’Jagd’) < nr jakt, mr. iakt ’metsästys, ajo’

         ~ nr murt jakta ’jahdata’ < kas jacht ’ajo, pyynti’ > (latv jakts >)

         > ink jahti ’metsästys’; li jakt' ’ajo, pyynti, meteli’

13.10.98         

joiku             ~ veps. voik 'itku' ~ Lat. vox 'ääni (voice)'  –  baltt. 'tärinä, väristys'

joikua,          joukoa, joukua, joukata  'laulaa, loilottaa'

         > karj. joigua, joikuo 'laulaa (yksitoikkoisesti omilla sanoilla); 

         laulaa häävirttä, kiittää, kehua, juoruta, huhuilla, ammua, kaikua'

         > liiv. juoik = valittaa, vaikeroida > ’jaig’ = olla kiimassa

         > lpR juoiket = L juoi’kat, N juoi’gat, I juoigad, T jijki-  = 'joikua, laulaa lappalaiseen tapaan'

         ~ LpKildin/Turja: jugke = jakaa; jugkэ = juoda

         ~ KB jogön-süt ~ syrj. ju = virtaava vesi, joki ~ tshuw. joh, juh = virrata

         ~ vir. jugapuu, juhapuu = marjakuusi = liiv. jouguuz

         ~! ags.  eoh ~ ’jugapuu’; germ. eihwaz; ehwaz ~ mnr. ~ ’hobune’ (hevonen)

joki;              jogi-d’ogi-d’ögi-je(tshi)-jõgi-jo’g-jo’ig-jo’ug

         juhke - jåhkå-jokka-juha-jogka (SSA s. 240?)

         mordM jov, tsher. jogö;  KB jogön-süt = virtaava vesi, joki

         tshuv. joh, juh = virrata ~ ostj? johön = Jugan-joki

         syrj. ju = joki ~ > ks. mari: johö (W) 'joki'

         unk. jo, you, samJur. jaha, Jen. joha, jaha, O ky, kè (?), kai = joki

         K t’aga, d’aga = joki, puro ~ iehe-iivi-iihi; vog. ie-ia = joki < suom. ’juka’

         >? SSA: Pers. ju (jub, jui) 'joki, virta; stream'

         ~ Ewenk: juktö 'puro' (ks. oik. kirj. s. 240)

jouhi:                  va jevi ’jouhi’; jevikaz = vi jõhv ’karpalo’; li je'ugi ’jouhinen’

jouko                   (karj.) 'joutsen' ~? Joukahainen

~ SKVR I:4 Hki 1921: ...’Laulellen syön silmän oholta. Koikaten korvan koverran...’

         > 21.11.97   luikauttaa >? vi. luik 'joutsen' > luihk > leuka

juhla                   ”The Germanic primitive form: *jehwla-. Besides, of very controversial origin: ’the time of blizzards’ (primitive affinity with Lat. joculus... if from *ieku (E. Rooth: Altgerm. Wortstud. p. 43)...  or (from the same root as joculus) with the primitive meaning of ’invitation’ or ’sorcery, magic’. (30.4.2000)

< Ants-Michael Uesson: On linguistic affinity; The Indo-Uralic problem.

         > lat. joculus ’pila, leikinlasku’ ~ m.iran. ieku-

juka              'vesiputous'; vir. verejuga = verivirta, -suihku

juko              (esim.) 'jalasten poikkipuu, parireikien yhdysköysi'        

juksata:         ’petkuttaa, puijata’< nr joxa, juxa = nn nt jukse id.

         < ns juxen ’pilailla’, Jux ’pila, pilanteko’ < lat. iocus ’pila, leikinlasku’

         ~ nn jukse ’kalastaa juksaongella; narrata; lpIn juksađ ’petkuttaa’

voi (2)         'voi' (huudahdus) > voihkia 'valittaa, voivottaa'

         > ka voikkoa 'voihkia'; voikerehtoa 'vaikertaa'

         ~ ve voikta 'itkeä, valittaa'; voik 'itku, valitus'; li voikə 'huokailla'

         > lpN fuoi'ket, fuoi'kot (E Pi Lu) 'voihkia, valittaa' < sm voihk-, voikk-

Karjala:         jugevus     'raskaus'        

Vatja:           Tsvetkov:   Joenperän murteen... SUS 1995:

johsu            ’jooks’ (’juoksu’) ~ johsu aik ’kihu aeg’ = ’astutus-, kiima-aika’

matk              est. ’uigaus’ (välimatka, matka, tie)

Vepsä:           jaug  ’jalka’; jaugas ’jalas’ > jaugai = jalkaisin

          ~ (Johanna Laakso: Karhunkieli SKS 729, s.65) jougaine =  (mikrosk.) jalusta

voik               'itku'; voikta 'itkeä' (sekä itkemisestä että itkuvirrestä)

         ~ voìkkə  ’anken, seufzen’ ~ fi. voihkaa ~ est oigama ’voihkia ääneen’

         ~ lpKuola s. 709. P vaīGaD’vihlova (ääni); kimeä; vaikea

         >K2. vàiGseδ ’valittaa’ = lpN vai'gâd  ~? Lat. vox 'ääni (voice)'

Isuri:               tiukka(a)G    ’leikkiä’; tiukku (tiuGuDa) ’leikki; leikit’

Liivi:

aig(a)              ’(tietty?) aika’ ~ Est. aeg 'aika' ~ haige 'sairas'

eök                  (èöìk) ’springen’, s. ìekkə ~ vert. èöi ’nächtlich’

jaig:                 1) (das kalte) 'Fieber' (< lat. febris; fovere 'warm machen' > engl. fever)

         = jõjg     'Wechselfieber' (kuumeväristys, -puistatus)

         = Saks.   Wechselfieber ’vuorokuume l. horkkatauti’

         ~ jaiG:    pl. jōigõd '(horkka)tauti ~ F. ’kiima’ ~ latv. iekaist  ’põletikku lõõma'

         ~ Est.     hall-tauti, halla-sairaus' > ...see ratsutab pööraselt = jåjgub ~ jōjgõb

         > külma jaig ’kaltes Fieber’ ja kiebi jaig t. palāb jaig ’hitziges Fieber’

         > Halli nimeks kogu idaliivis on jōd' ehk jō'd', harvemini öeldakse jōjg

> juogi (kaujas) (Plur. juodi) ’das Nordlicht’ (revontulet) < kōvəD ’Nordlicht’

         < latv. kāvi ~ vrt. Latv. kāva, kauja’Schlacht’ (taistelu; lahing, võitlus)

         < liett. jùodas = ’schwarz’ > juods = ’ein Waldteufel, ein böser Geist’

jaìG         (jaig) ('kiima')  2)  'brünstig sein' ~? Est. haige 'sairas'

         ~ joigə (jōjgõ, jåjgõ, jaìgə) ’aufeinander springen, brunsten’

         ...mis tähendab aelemist, karglemist, kiimlemist... > jōjgõ (portontyö)

         ~ jōjgõb, jōigõb; 'on kiimassa, juoksullaan’ (lehmät) (SjWied - LWb)  

         = S. ’brünstig sein, belaufen’

         >? lpK njoikkad, njõikkad ’hyppiä, loikkia; hypätä’  ~ juoik ’valittaa, vaikeroida’

         ~ E: ague ’sharp’; frz aigue 'akuutti; terävä'; fièvre aigue < lat. acuta

         ~ S. Jagd; jagen > ks. Oskar Loorits: Liivi rahva usund I-III, Tartu 1998

1.-2.3.97          Rovaniemen yliopisto / Esitelmäni saamelaisista musiikkitermeistä

          (mm. > IS: LPR -98 126-127: joiku-etymologian liiv. jaig 'kiima')

         ~ vrt:     Eino Koponen 2005 SaamiEnc.: lp juoigat  ~  liivi  jaiG 

jakt'(ə)          ’unruhig sein, lärmen’ (< nd. jachten; Jagd)

         < lett. jaktet ’tollen, scherzen, sich wild lärmend herumjagen, jachten’

je'ugi              ’jouhinen’

*juoik             (pr. juoikkəB)  (juok, pr. jùoikkuB) ’(weh)klagen, winseln’  833 K2

         (SSA:     'valittaa, vaikeroida’) > voìkkə 'joikua, joikata'

         ~ jū'kst  ’lustiges Zusammensein (der Jugend)’

jùok                ’Spass’ < Lett. (= lätt.= latv.) juõks id.

jūokšə             ’juosta, virrata, vuotaa’

         Lett > Liiv. 692.   jùok  ’Spass’ < lett. juõks ~ joks ’nali, vigur'

ū'kšə,               ūks   ’rufen, jodlen’ < lett. ukšuot

vóikkə              ’yht. laulu ja rukoilu kuolleen arkun ääressä’ < mnd. waken ’wachen’

Est.:         

haige                ’sairas’; haigus ’sairaus’ ~ oigama (oiata) ’voihkia’ >? lpKuola  pale

         ~ liivi laps āigõz 'lapsevoodi, nurgavoodi';

         ~ F. haikea 'nukker, kurb; hale, morn; sünge'; ka haiku 'suits; ving (~ F. 'haiku')'

         ~ est. jõu! ’voimaa!’ ~? E: high >? ks. est. '(h)' ~ F. '(tietty) aika'

joosta                'juosta, virrata; olla kiimassa'; jooks 'juoksu, kiima-aika'

juga                  '(vesi/tuli)suihku, ruiskahdus; (valon)säde; putous, koski'

         ~ soiguda ’hiljaa vaikeroida, valittaa voihkia’ >? soida

jugapuu,             juhapuu 'marjakuusi' = liiv. jouguuz>? hanti: nares juh (h ~ g < ven?)

jõkatass             (kokutab) 'tankkaa, änkyttää' >? F, jokeltaa

oigama              (oiata) ’voihkia’

kõigutama,         sõidutama ’keinuttaa, keinua’

soie                   ’soigumine’;

Et.-Viro:             iukama (iugahtuma) ’hirnua, vikuroida (takajaloillaan)’

         ~ iugada = li i'uk(š)ə ’iukua, huutaa vihaisesti (hevonen)’

         ~ tsõigetama ’keinuttaa, keinua’ ~ vi kõigutama, sõidutama

         ~ ? vrt. ven. ëkatj = tõmblema; võpatama; jõnksutama, viitama’

 

L. Bäckman-Å. Hultkrantz: Studies in Lapp shamanism, Stockholm 1978:
s.45         giøuge (giøuke) song = juoi’gat

Louise Bäckman: Sájva, Stockholm 1975
s.77         Skanke: ...offret, myret, og jauget (saalis?) paa Saiwo...

Nilla Outakoski:          Lars Levi Læstadiuksen saarnojen maahiskuva, Oulu 1991
s.63          Maahisen tyttärellä sanotaan myös olevan (pitkät hiukset ja) kauniin veisun, jolla he suostuttavat ihmisen poikia, mutta heidän veisunsa ei ole muu kuin huoruuden laulut ja viinalaulut.

(Yht.saam. san.-89:) lpE juojgedh - U: juaígat - A: juoj'kat - L: juoi'kat - P: juoi'gât  - I: juojgađ - K: juõiggâd
                            - Kld: jūjgeδ - T: jijgad = 'joikua'

lp(R):                       juej'KKE      'Sänger'(L-crantz)

lpN        

áika                 'aihkimänty, vanha, tuuhea ja oksava mänty; tammi'

         >? E. egg; oak; R. ek; F. aika = Est. aeg

čoabmut          'töhertää, tunaroida'

cuiget              'osoittaa, huomauttaa, arvostella, nuhdella, ojentaa'

čuoika             'hyttynen' ~ čuojahit 'soittaa' ~ čuojaidit 'soida (kauan)'

čuoi'gât           'hiihtää' (lpK čuõiggâd); čuoigi 'hiihtäjä' ~ čuoibmut 'sauvoa'

         > tjuoiket  (löpa på skidor); Ostj. toch (skid) Lindström 1853 (suksi  =  skid);

čuojahit          'soittaa' (lpK čuõjjâd 'soida'); čuoika 'sääski(aika)'

hoigat             'lykkiä, työntää, tyrkkiä, sauvoa (alavirtaan); naida, nussia'

         > hoigu  (hoigg), loktu (lovtt) ’noste’ (Lukkari 1974)

jáget               ’ajaa ulos, jonnekin; häätää’

         ~ lpN juoigat; loitontaa >? karkottaa (sudet joikaamalla)

         ~ lpIn: jaagiđ ’ajaa pois (susia)’ >? S. Jagd (soidinmeno-dualismi!)

jogi-d’ogi-d’ögi-je(tshi)-jõgi-jo’g-jo’ig-jo’ug-juhke-jåhkå-jokka-juha-jogka =  'joki'

         > mdM jov, tšer. jogö; KB jogön-süt 'virtaava vesi, joki'; tšuv. joh, juh 'virrata'

juoigat         (juoikat) = joikata (Ruongin mukaan joiun melodis-rytminen osuus)

         > Tirén (1942): ’juoikaim’ = joikata saamelaisten ’heittosävelistä’ laulua

juöksot          'parantaa tauti noitakeinoin' (>? F. ’juoksu-aika’; 'juksata')

Lagercrantz: 5474       juwHcà 'vor Brunst grunzt' (röhkii kiimasta)

njuiket         'hypähtää, hypätä (kerran)'

vuoigit         'voivotella'        

lpIn:                  

juoìGa          'jakaa'

ńuìəke ēre    'hyppää pois (weghüpft)' > Est. ära 'pois'

lpK:        

jiõg‘g            1) 'henki', 2) 'henkilö'

         > njoikkad, njõikkad (njuikku; njui´ǩǩeed), ’hyppiä, loikkia; hypätä’ = sykkiä (kovasti)

         > lpK: jåağam (?) = kuljen; oīkse(muš)(rjākmuš)= itk

juukkâd           'kihlata'; jukkum 'kihloissa'

jåağam           'kuljen'

njoikkad,         njõikkad (njuikku) ’hyppiä, loikkia’

         > lpKld: njõi(o)kkad (P, N) ’hyppiä, loikkia’ = N ńōikadt ’hypiskellä’

- Koltilla tiedetään olleen myös kuolin- ja hääitkuja - oiksemuš [reäkkmõš];

         > Anastassia Ossipovna Gerassimova (Padun 5.8.-94):

            óīkse(muš) (- rjāokuš - rjākmuš)= itk (lament)

         > Suonikylä: reä(o)kkA, ju(a)īGA ’itkeä ulisee’ ~ vrt.(epäiltävä) jägam 'itken'

lpKuola:

lpKld/T:  jēiDA       (P) ’härkin, hierin’ = T. jεgen (jägen), Kuol. jagen

         +jovguedte         ’alkaa meluta’ = lpN joavvâ

joχsA,                 jùks   ’jousi'; S. joχsA ’saalis’

jōχχalDeδ          ’olla kiimassa’ K2. 833.  [~ Ks. Liivi]

         > P: oīGaD (oīGēD) 'työntää, lykkiä; pukkia'

jotted                  'jutaa, kulkea jalan'

juaīGA                (reäokkA), ’itkeä ulisee (?)’ S 428.                  

juəīgkaD:           (S) juaīGaD’joikua (kovasti), useat yhteen ääneen, niin ettei sanoja erota);
            itkeä kollottaa, parkua kovasti (lapsi)’ (N836)                 

         = lpN juoi'gât ~ vrt. 824 (N, F:n) jägam ’itkeä’ (epäiltävä?)

jugke          'delitj' (jakaa); P jűəok'k'eD ’jakaa’ = lpN juokket; A. joikke- id.

         - mumm juэga ”ja delju” - tomm juэgak ”ty delištšj” - somm juэgk ”om deli”

njuhts          = laulujoutsen (cygnus musicus)

ńoi(o)kkaD      (P, N) ’hyppiä, loikkia; sykkiä (kovasti)’ ~ njõikkad (njuikku)

         = ven. njutšškэ (pljassje)’hypätä; tanssia’ (prygatj, tantsevatj)

         ~ V, Fr oigeđ 'hypätä, harpata' ~ lpK njui'ǩǩeed ’hypätä’

         ~ vrt. lpKuola: P suobbin-nui(h)kkēm ’seiväshyppy’ (vanha taito)

 

Komi:        

ektini          = sammeln, auflesen. Wotj. oktini ’id.

         + herausnehmen, fortschaffen’ > ostj. əktəm ’auswählen, sammeln’

         ~ öktyny ’kerätä, koota; poimia; poimuttaa’

evgini             ’ynistä (wimmern, winseln); schreien’

jektini          = tanzen; jöktyny ’tanssia’; jöktöm’tanssi’  > jöktanin ’tanssipaikka’; jöktysj ’tanssija’

         ~ Wotj. ektini ’tanzen, hüpfen’ > ostj. ia`k- ’tanzen’, ièko ’Tanz’

         ~ oikaitni        ’schreien: o weh!’ < Russ.  ojkaetj;

         > oiketni         beruht auf Anlehnung an die Verba auf etni

         ~ ojzyny         ’vaikeroida, voihkia (okajtny = v. ohatj), voivotella’

         ~ okota          ’halu’(v. želánie, hoténie)

         ~ oktas          ’metsästys-, ansapolku’ ~ ven. ohóta ’metsästys; halu’

         ~ oktyny         ’virittää (liipasin, ansa)’ > götyr ’vaimo’

jöj                'hullu' > vrt. götyr ’vaimo’ >? S. Gattin ~ E. joy 'ilo'

jugid             'hell' (kirkas, valoisa) > Wotj. juggut, jugit, l'ugit = ’hell, Licht, Helle’

         <? jug  ’rikkaläjä’? ~ vrt. ven. jug ’etelä’

juk-               'teilen'; juked 'Teil'; Wotj. l'ukini, jukni = jakaa = lpN juokket

         > md:   javoms 'trennen, teilen' >? jakaa

oikaitni           ’schreien: o weh!’ < Russ.  ojkaetj

Mari:

jo,                  ju ’manaus, (taika)loitsu’; józə (juzo, juzə) ’taikuri,noita’

jogem,           joγem = fliessen (juosta); valua (rinnen), virrata, vuotaa, lähteä

         > abfallen (pudota) > jogalam (= dim.)

         > joγaš ’fliessen’< joχ, juχ ~ joγə = fluss > sm. juokseva vesi,  joki, lp. johka

         ~ jəγem, jögem ’silittää, kiillottaa’; tšuw. jaGa ’glatt’

juk                   (jÿk, dük) ’ääni (golos); äänne; sävel’ (zvuk , šum; branj ’kiroilu’)

         = S. Laut, Stimme, ruf, schall, geräusch >? vrt. leudd-lauta-loud-Lied

         > jÿksávyš    ’kaiku’ (v. зho) < sávyš ’tulus’ (v. ognivo) >? savu

         ~ jÿkyn (júkyn) ’ääneen’ > jÿkan ’äänekäs = heleä, sointuva (v. zvútšnyj)’;          

         > jÿkdymö ’äänetön’ ~ jukríj ’suupaltti, lörpöttelijä’ (v. boltun)

         > jÿklanáš ’ meluta; soida, helistä (v. zvenetj) > ’laulaa’ (linnuista); humista

jÿksö,                 jÿktšö ’joutsen’ (v. lebedj)

         > söjgáš ’meluta, hälistä; elämöidä’ (v. šumetj)

jəGər                  ’Paar’(~ kas. igəz) > jəγər, d'əγər (b. jiγər) ’Zwillingskind’

         ~ kas. igəz (?< ikə ’zwei’) (> wotj. igız), atü. äkiz

         >? S. Jäger ’metsästäjä’ >? echo ~ juk-jüksö-joutsen >? joiku; yksi

         >? hantit: juh ~ (soitto)puu >? R. ljud = ääni > S. Jux = nalja

njoikláš         ’vinkua, vikistä’

njýgaš           ’soittaa’ (kömpelösti hanuria) ~ njÿgaš ’hieroa’ ~ njygíta ’kömpelö'

ojγo              (ojχə) ’Kummer’ (huoli, suru; puute); ojγəraš  ’klagen’

söjgáš            ’meluta, hälistä; elämöidä’

Udmurt:

ekton           = tanhu, tanssi (зkton) > ektem          = tanssiminen; зkton gur ’tanssilaulu’

            > ektını         ’tanzen; tanssia, hyppiä’ ~ syrjI. jektini id.

         ~  jegit            ’jung’ (tat. jiget, jeget) > octa ’8’ (~ 2?); E. action

l’ogam          (l’ogem) 'astuminen, käyttäminen, hedelmöittäminen' > F. luku

Mordva:

jadams         'zaubern, behexen (noitua)' > Alt. osm. jada 'magischer stein'         

jakams          '(umher)gehen, wandern'  (kuljeskella)

         > teiter jakati (< jakatoms) = 'für das Mädchen wird ein Bräutigam gesucht'

javams          'beweinen, einen klagegesang für einen verstorbenen anstimmen'

          (itkeä kuolinitku)

jutams           ’kulkea, mennä, tulla; kuluma, reisima’ >? F. judata-jutaa

juχad'ems      'schwenken, schwingen' (heilua)

juksems,         juksöms, ukséms  'päästää auki, irroittaa' (MdE)        

MordvaE:        ëvks (jovks, jofks, jovtalmo) ’muinasjutt (satu, arvoitus)’

         > jovtams  ’ütlema, jutustama (jovtnems)’ > ëvtams ’sanoa, kertoa

         > juχad'ems = schwenken, schwingen (heilua)

gajgems,          kajgəms ’kõlisema, kumisema, kõmama’, 'hell lauten, klingen'

         > kajga   ’kannel’ > gajńems 'schallen' (kaikua; vir. kaikuma)

         >? gadulka ~ gajams ’huutaa, parkua’ >? S. Geige ~  kaiku

žojkadems         ’helistä, kilistä; läikyttää, kastella’; zujk 'hypähti’

žojnems            ’solisema; helisema, kõlama; soida’

         >? žvonjams   ’helistama; helisema’ < ven. zvon '(kellon)soitto, helinä'

Unk:

gagyog                ’jokeltaa, sopertaa’

jajgat                  'voivottaa; vaikeroida'

         > jegyes     ’kihloissa oleva, kihlattu >? wog. egu (jeuküä)’vaimo’

jegy                    1) merkki; 2) (matka)lippu; jegygyűrű ’kihla/vihkisormus’

         > jegyez     1) merkitä, kirjoittaa (muistiin); 2) sitoutua maksamaan

jog                     'oikeus; laki'; jogász ’lakimies’

jós                     'Wahrsager' ~ Mari: jo, ju ’manaus, (taika)loitsu’

Hanti:         

'əik'o                   'puoliso, mies' >? joiku = echo = aviomies  >? F. iki-; aihki(-mänty)

         ~ 'əii`k'ì 'mies (-puoliso)'; iəγ (iəχ) 'isä'  > Kaz. ıiıGı (vanha) mies

         ~ ēuз 'tyttö'; iəγəs ’haukkua (äitiä)’ ~ ? Kaz. euəm 'suutelo'

iak'                      (jak, ièko,ioka)      'tanssi' (Tanz) (vog. jekv, jexv) (ven. tánets, pljáska)

         > jakty > iokta`’tanssia’ (tantsevátj, pljasátj) ; iōGa` (tanssi!)

         (vog. jeükem, jeugeim) > ioGēməDa` (ioGitta`) ’vähän tanssahtaa’

         >? octa ~ akti R. åtta = 8 >? Jagd; act

iaχta`                  ’käydä, kävellä, kulkea käyden; ajella’ ~ lpK jåağam ’kuljen’ s.155

iəγ (iəχ)              'isä' > iəγənmon' (hävytön) kirosana > iəγəs ’haukkua (äitiä)’

iōγət                   'jousi; vieteri'

ioγä                    ’yksinkertainen laulu’ (Fili-Dialekt am Irtysch)

uoγDa`               (uəγətta`) ’huutaa, kiljua’; uoγət (prees.) ’(korppi) raakkuu’ 217.        

         > uəsəi  1) ’huuto’; 2) virsta (500 syltä)

         > s. 20: outa`  'huutaa; huutaen kutsua; vaakkua/raakkua'

         > ouətti (ouəta`) 'huutaen kutsua'

         ~ s.993 uəγəttət tuŋət '(kun hän) ääntää vain'

Vj.                   iōk'əń'  ’eräs punainen (pensaissa) tertuissa kasvava marja’

Vj.                   iəuγət          'huuhkaja'

jo(k)h              1) ’kansa’ (naród, ljúdi), 2) ’poikanen’ >? vrt. leudd ~ ven. ljúdi ’kansa’

uo'χtà,            uoχk'a'isti          ’kurnuttaa’ (sammakko)

Khantyjsko-Russkij slovarj (S.P. Moldanova etc.), Leningrad 1988:

jo(k)hum         ’männikkö’ (bor) ~ vrt. Mari: jakte, jäktə = mänty

jaj                  1) vanhin veli, 2) isän nuorin veli

jak                  ’tanssi’ (ven. tánets, pljáska); (vog. jekv, jexv)

         > jakty   ’tanssia’ (tantsevátj, pljasátj) (vog. jeükem, jeugeim) >? Jagd; act

Mansi:        

aigam             (aijam, oigam) 'schreien, lärmen; erschallen' > oigam ~? lp juoigat

         ~ äigam (äijam, äjam) trinken, schlürfen (F. ’juon’) ~ äjelam

         ~ Bulgaria: ékvam 'kaikua'

egu             = (jeuküä, jeüküä eüküä, eakua) Weib, Frau (F. eukko)

         = jükä, jēk, ēkoə, ekoa ’vaimo’ ~ ēkwä ’Weib, Frau’ > jeükün = verheiratet

         > KL jekwa (= ekwa) 'asszony/Frau' (Kálmán)

         ~ ākw, ākwriś, āŋkw 'anyóka/Mütterchen'

         ~ unk. (vanh.) ik, ike, ük ’isoäiti’ ~  sm. eukko ’vanha nainen, mummo'

         ~ Lat. equa ’Stute’ (tamma) ~ Esp. yegua 'mare'

         >? Gr. égkyos ’raskas, raskaana oleva’ >? F. eukko

         ~ ven. dévka (vulg.) ’plika, tüdruk, mann, kabu; uulitsatüdruk’

jeuquaxv         = (jekv, jexv, jekhw) ’Tanz’ > Liettua: eigà = käik, kulg

         > jeuquam = (jeüküäm, jequam, jeükem, jeugeim, jik[w]i, jekwi) 'tanzen'

         ~ jekw       ~ KL jekhw 'tánc/Tanz' < - jiki, jikwi, jekwi         'táncol / tanzen'

         - jekwõlti    'táncolni kezd / zu tanzen anfangen'

oigam                  'schreien' > aigam

Smj-hanti-komi II:

tanzen         tarraundzj (ei-Smj) - joktyny 801        

Ket-Smj:     jekenə- = ’ukkonen’ (yhd.sanoissa) > iekkənnə buok = ’salama’

Samojed.:

*jəkə          ’Zwilling’ ~ *jəkə- ’(zer)schneiden’

*jokə          ’sich verirren’

njóap          ’metsästän, ajan’; njóau (njoggam, njuowam) = ajaa, metsästää

Jukagiiri:     juoiγi(?)   'Zeichen'

 

(30.4.2000)  Ants-Michael Uesson: On linguistic affinity; The Indo-Uralic problem, Sweden 1970 
s. 57         One of these loan-words which has a very unclear etymology is the Fi. joulu (Christmas) and Fi. juhla (feast). Hellquist (SEO, p. 423, 1966) writes in this connection: ”The Germanic primitive form: *jehwla-, *je(ž)wla-. Besides, of very controversial origin: ’the time of blizzards’ (primitive affinity with Lat. joculus, joke, or with Greek hepsiā, the same, if from *ieku-,

(E. Rooth Altgerm. Wortstud. p. 43, fn. 2)
... or (from the same root as joculus) with the primitive meaning of ’invitation’ or ’sorcery, magic’, etc. All uncertain or formally unacceptable.”

~? IdG *ueku ’sprechen’ >? echo ’kaiku’ >? joiku