Soidinmusiikki VII(b)
Soidinmusiikki VII(b): 9) JOIKU-B (IE)
9) JOIKU-B (IE-kielet) (echo~haige-aika): equus ~ juoksu (?) > IS: LPR (1998)
~? IdG *ueku ’sprechen’ >? echo ’kaiku’ >? joiku; hevonen ~ juha/jugapuu ~ juh
Latvia:
iegāde 'omandamine, soetamine, muretsemine' >? R. äga ’omistaa’
iegāzties 'sisse kukkuma/langema'
~ iekur(ina)t ’küdema panema, liikvele ajama’
ieu-, ieuə-, ieu-g- ’verbinden’; iug-men- ’Paarung, Joch’
iekaist ’põletikku lõõma; iekaisums ’tulehdus’
jauks = tore, ilus, kena; jaukums 'kenadus, kaunidus, sarm, ilu'
> jaunatne ’noorsugu, noored’; jaunava ’neiu, neid, piiga’
> Jaungads ’uusaasta’; jauns ’noor; uus’ >? Est. jaanipäev 'juhannus'
jaukt = segama (= maisīt), segi liigutama/ajama; jaukts koris ’segakoor’
> jukas 'korratus, segadus'; juku, jukām 'segi' (sekaisin)
jēga 1) mõte, tähendus; 2) aim(us) (aavistus, vihi), arusaamine
jega (pajegà) ’voima' >? est. jõud id.
joks ’nali, vigur, vemp (vitsi)’ = lit. juokas = E. joke ~ jokeri
~ jokot = naljatama, nalja tegema; jokains ’naljakas’; joki 'naljajutt'
> joku luga 'naljamäng'; jokdaris 'narr'
> izjokot = (kellegi) üle nalja heitma, nalja tegema
jugt, juudzu 'valjastaa' = jūgt 'rakendama, rakkesse panema'
jukt 'koos lagunema, hajuma, purunema' > j. prātā = hulluks minema
> izjukt 1) lagunema; 2) nurja v. luhta minema, nurjuma, luhtuma
Liettua:
džiaugsmas ’ilo’; džiaugius 'sich freuen', džiùgtis 'froh werden'
~ lit. juokas ’nauru’ >? S. links ’vasen’; Gelenk >? linkki >? est. siug ’käärme’
eigà = käik, kulg; -vool > íeiga = sissekäik. -pääs
> savaeigis ’iseliikuv’; súeiga 'kokkutulek' >? själv-aika kulkee! ~ ? Hanti: iak' ’tanssi’ >?E ~ O
jaũkti 'sassi (segi) ajama'; jaukìnti ’õpetama’
jega (jegí) ’voima’; bejégis 'jõuetu; abitu' >? est. jõud!
jojìkas 'ratsutaja, ratsamees; ratsastaja '
juõkas = naer, nali (nauru) > džiaugsmas ’ilo, riemu’
> bè juokũ! = ilma naljata! > juokáuti = naljatama
> juõktis = naerma; nalja tegema; jutìmas = tundmine, aistimine; aisting
> apjuõkti 'välja naerma'; nejuokais 'ilma naljata'
> pãjuoka = pilkamine > latv. joks ’vitsi’ >? E. joke (leikki)
šokéjas = (šokíkas) tantsija > šokinti = keksima, kargama, hüppima
> šõkis = tants, hüpe > šókti = hüppama, kargama; tantsima; hakkama
> išókti '(sisse) hüppama'; prašókti 'mööda kargama v. hüppima; tantsima
> prisišókti '(küllalt) tantsima' >? joke ~ jeüküä >? schhh-åtta-otto-akti
>? F. (kiima-) sokea; ind. shakti; E. chock ~ shock-shake-seikkailu
uoga ’marja' = Latv. ogas (E. eye, S. Auge, R. ögon ’silmä’ ~ F. oka; auki)
~ ven. jagoda ’marja’ (yl.slav.) >? augmented; ocean
Venäjä:
ëkatj = tõmblema; võpatama; jõnksutama, viitama’;
jõnksuma (hevosella ajettaessa)
эho ’kaiku’; (hepr. hed) >? jahoo-ikoni-ego-joiku
žíga ’džiiga, žiig' (frz gigue) (KA:n keelpill L-E:ssa; iiri rahvatants)
jug = lõuna(kaar) 'etelä' ~ slov. jùg, aslaw. jugu ’Süden, Südwind’
mat-jugat’sja ’kiroilla pahasti’
juktsa, jukštša ’Fussriemen am Schneeschuh’
= lpL juksa- id. + S. G. ’grosser Bär’ (Sternbild)
~ Suojärvi: huža ’dicker Strick; Schlange’ (käärme)
júha (murt.) ’koer poiss v. tüdruk’
jágoda ’marja’; vrt. tš. jahoda; bobule, bobulka;polb. jog'ödói
*jag(j), *jaga < ie. *ōg, *əg-; *jagoda; got. akran ’plod, frukt’
~ ags. æcern, engl. acorn > Ecker >? agro ~ Ägräs
~ pol., bulg. jagoda, lit. uoga, latv. ogas ; v. bába-jagá ’syöjätär’
~ ven. jagodítsa ’pakara’ (= Est. ’tuhar, kints’) >? joiku-Jagd - Marjatta-myytti
jazyk ’kieli' = Poln. jezyk id. ~ >? lpN javza-joiku
~ Slowak: jav 'Erscheinung'; prejav 'Bekundung, Äusserung; Rede'
> Slowak: prejavit' 'äussern, zeigen, bekunden'
Tü-kielet: KB-čag. äs ’Verstand, Sinn, Besinnung, Gedächtnis’
> IM. esiz = tü. yazık ’synti’
~ Unkari: > játszik ’leikkiä, pelata; soittaa; näytellä
Puola:
jagoda (< ven.) = lit. uoga, latv. ogas 'jagoda (marja)'
jajko 'muna’; znosić jajka ’munia’ >? Liivi: jaig 'kiima'
> jakać sie ’änkyttää’ ~ jek ’voihkina, valitus’
Tšekki:
houkat 'huutaa, ulvoa (sireeni)'
jásot ’riemunhuuto, ilonpurkaus’ >? lpN javzet-joiku
jukati 'peitust mängima (leikkiä piilosta)'
Slovak: jojkat' 'ächzen, stöhnen; seine Bewunderung ausdrucken'
Bulgaria:
χójkam 'kuljeksia, juoksennella'
bík 'härkä, sonni'
~ obikáljam = obikoljá 'kiertää, kuolkea ympäri; samota'
< ? kóla 'tärkki; rattaat' ~ kólja 'teurastaa' >? Est. abikaasa
~ obíkvam (obíkna) 'rakastua, alkaa pitää' >? eüküä-joiku
(ot)ékvam 'kaikua' (ékna) < éχo 'kaiku'; zaékvam 'änkyttää'
jáχam ’ratsastaa’ ~ ven: jehatj verhom 'ratsastaa; kulkea ratsain'
Kroatia:
jad ’Gram, Jammer, Kummer, Elend, Leid’; jadikōvka ’Klagelied’
jagoda ’Erdbeere’; jagodice (ol.) ’Wangen’ (posket)
jaūk ’Schmerzensschrei, Wehklagen’; jaukati ’jammern, klagen’ ~ ? jug ’Süd(en)
jek ’Klang, Schall; Echo (S-Kr. jeka ’Echo, Wiederhall’, Schwung)
jogunast ’eigensinnig, störrisch, trotzig, widerspenstig’
Serbo-Kroatia (Romaanit):
cal(j)i, icali, jagali, jegeda ’brandy’; sali(va) ’spit’
jag ’fever; fire (Romaanit: djag, jagiška, jagina)’ = ’passion, lust (himo); temperature’;
> devlehći jag ’thunder; flame’ > jagalo ’hot, spicy; passionate’; jag(alo) ’bullet’;
> jagaki, jagako, jagali ’stove’ (hella); range (liesi)
> jagdipe ’lightning-sytytys’; dav jag/rapa ’I light, set fire to’ >? raapia
> jagali, jagaljajka, jagumni sastruni ’rifle’; jegeda, jagali ’brandy’
> jagali, jagumni ’candle’; jagali, jagdini, jagumni, jagiška ’match’
>? (Liiv) jaig - (Est.) haige - (S) Jagd
jagdino ’fanatic; zealous (innokas); whoremaster’ ~ S.kr. jagma ’attack’
> jagdinipe ’love’; jakhdino ’jealous’; jagali, jakhali ’flirt’; jagalipe ’zeal’
> jagalo, jagdino ’enthusiastic’; jagdino, dino jag ’inflamed’ > jagdino ’lighted, ignited (sytytetty)
jagoda ’Erdbeere’ ~ vrsta jagoda ’blueberry’ (mustikka)
>? Jagd-metsästyksen käänteispuoli onkin marjastus;
> vrt. ven. jagoda = ’marja’ = pol. jagoda, lit. uoga, latv. ogas
jahač 'Reiter; jahači 'Reiter-; Reit-'; jahati 'reiten'
> jauk ’moan’ (valitus); jaučem ’I moan’ (valitan)
jek ’Hall, Schall, Echo’; jeka ’Echo’ >? joiku-ikoni
> odjekuje ’it echoes’; odjek 'Widerhall';
> odjekivati 'widerhallen; erschallen; sich verbreiten'
jezičac 'Zünglein; Zäpfchen'; jezičan 1) sprachlich, 2) Zungen-' < Russ.
> jezik 1) Zunge, 2) Sprache < Russ. jazyk
vajkati se 'sich entschuldigen; bereuen; klagen'
IE: ieu-, ieuə- ’sitoa’; ieu-g- ’verbinden; sitoa yhteen’
~ iug-men- ’Paarung, Joch’; ~ Skt. joga ’ühendus; härjaike’
IdG *ueku ’sprechen’ < IE: *iēguā ’voima’ (> liett. jegà)
~ IE: *aig- 'raju, väkivaltainen' >? aika-haige-jõu ~ voice
Pokorny (Indogermanisches etymologisches Wörterbuch): (lett. jumis ~ )
> iū-ti- ’Verbindung’, ieugos- n. ’Gespann’; iugo-m- n. ’Joch’,
> ieug-ter- 'Anschirrer’, iug- geschirrt, Gefährte’ ~ FU jousi-sanue
~? iug-men- ’Paarung, Joch’ >? jum ~ joiku -parisidonnaisuus
ON (vanha-norja):
anord. auka (jôk) ’mehren’; auki ’Vermehrung’ > ags. iecan id.; éacian ’zunehmen’
jaga ’to sway' (like a door on its hinges) ~ Germ. jagen ’to hunt’
~ m.skand. eikenn, eikinn ’raju, väkivaltainen’ < ie. *aig-
Norw.-dänisch:
aag schw., anord. ok ’Halsjoch’ = got. juk ’Joch, Gespann’ (härillä)
~ ags. geoc (engl. yoke), as. juk id.; germ. *juka- (’päivän kyntö’) lat. jugerum
= gr. zugón (zeigos ’Gespann’), lat. jugum- ’Joch’ < *jeugeso-
~ skr. yugá- ’Joch, Gespann’, air. cuing (< com-jugos) ’Joch’; kymr. iau
~ aslav. igo (<*jugos), lit. jùngas; *jeug, *ju(n)g
> skr. yunájmi, gr. zeignimi ~ lat. jungo ’verbinde’
jage schw. jaga < nhd. jagen ’metsästää’
< gr. dióko (< di-joko) ’Jage, Verfolge’; ält.dän. jægt < *jagôth ’jahti’
> jægerlatin ’Prahlerei, Lüge’
øg ’Zugpferd, Gaul (hevonen)’; germ. *jaukia- = idg. *jougio-;
skr. yōgya- ’Zugtier’; idg. Wz. *jeug ’vorspannen’ < *ju;
skr. yâuti ’bindet an, spannt vor’ > lit. jáutis ’Ochse’ >? F. juhta
øge ’vermehren, vergrössern’ < lat. augere ’vermehren’
sjokke ’nachlässig und schleppend gehen, schlurfen’
~ d.dl. jucken ’aufspringen, auffahren’
~ nr.dl. jukka ’auf und ab wippen, humpeln’ (ratsain)
= schw. jukka ~ dän.dl. jykke, jukle ’auf einem humpelnden Pferd reiten’;
~ nr.dl. jugga, jugla von wackelnden Bewegungen
~ E. shog(gen) ’stossen, schütteln, humpeln’ (ontua, kompuroida)
~ vrt. E. jog (m.E ioggen) ’schütteln, stossen, schlürfen’
~ S. juckeln ’humpeln’(?) >? joiku; R. sjuk ~ E. shock
Ruotsi:
Ioghan -nimi (muin.r) ~ F. Joukhainen-Joukahainen
Jougen 'joiku' (Louise Bäckman: Sájva) > Skanke: offret, myret, og jauget (saalis?)
jojk 'joiku'; yksitoikkoinen, alkeellinen sävelmä [!]
jox-jux 'valhe' ~ juks ’petkutus, huijaus’; nt. juks, jukse = lat. jocus 'leikki, pila'
> jukse ’petkuttaa’ > juge > lyge ’valehdella, petkuttaa’; F. "juksata"
voja (sig) = voivotella, voihkia >? lp vojaa-vojaa...
Norja:
jag ‘ajojahti, kiire’ > jage ‘metsästää, ajaa
jogge ‘hölkätä’
joik ‘joiku’; joike ‘joikua’
Holl:
jeugd ’nuoriso, nuoret; nuoruus, lapsuus’
~ S. Jugend; vir. jõuk ’joukko’ ~ Skr. yuvan ’nuori’; lat. juventus, juvenis
jeuk ’kutina’; jeuken ’kutista, syyhytä’; joggen ’hölkätä’
jokken ’valehdella’
juichen ’riemuita’
Juk 'das Tragjoch, Brückengebälk, Jochgespann; das Sklavenjoch'
> jukbeen ’poskiluu’ ~ E. jugal [džu:gl] 'poski(luu)-'
Saksa:
geigen 'sich hin und her bewegen' ~ anord. geiga 'schwanken'
~ S. Geige 'viulu'(!) < Spätahd. gīga 'trichordium' (12. vuosisata)
Jagd 1) mhd. jaget, ahd. *jagōd 'metsästys; jahti'
> (mhd) jagen ’metsästää’; ahd jagōn; afries jagia ’jagen’ (vain länsigerm.)
> anord. jaga id. < idg. iagh- ’nachjagen’ > S. Jäger
~ vrt. slav. jagoda (marja) ’mansikka’ ~ ? aind. yahú- ’rastlos’
2) 'sukupuolinen tyydytys, sukup.yhdyntä’
~ čuv: jəGər ’Paar; Zwilling’, jəkrεš ’Zwillige’ ~ Ung. iker
Arab: yagri ’run’ (juosta) >? Jäger-Jagd
~ Engl. venery (vanh.) 1) ’metsästys’, 2) seksuaalinen nautinto, huvi'
jagen ’hunt’ (metsästää) = Holl. id., R. jaga, D-Nr. jage, Unk. vadászik, Arab. yastad
> Hepr. tsayid, Yidd. yogen, Ven. akhótitsa
>? F. jahti; jahdata; joiku ~ Est. ahi 'ahjo'; jõhvikas (karpalo)
jauchzen ~ mhd. jūchezen, ahd. *jūhhazzen; jūch 'Freudenruf'
(vrt. ächzen > ach) ~ Lat. jūbilum 'freudiger Aufschrei'; Gr. iauoī 'juche!'
Joch ‘ies‘;’lehtipari, kannatinhirsi, kyntöala; olkatanko, juko’
> Joch 'juhtapari' = engl. yoke = skr. yoga ‘liitos‘ (Shivan liitos puolisoonsa)
juchen 'riemuita, huutaa riemusta'; Jucks 'ilve, leikki, kuje, pila'
> Jux (Jock, Gucks) = lat. iocus ’Scherz’ > jocken ’scherzen’ < lat. iocāri
~ ostpreuss. jōk ’Spass’ ~ lit. juōkas ’Scherz’
jucken = ’syyhytä’; ahd. jucchen, mnl. jöken, ags. gyccan, engl. itch
Jucker = ’kaarevateräinen veitsi (Wiegemesser)’; ’der Springer (Wagenpferd)’
Jugend = 'nuoruus' ~ Goth. juggs ’young’
Jiddisch:
jog ’Lauf’; jogn ’jagen, hetzen’; jóg-gewet ’Wettrennen’
Engl:
ague ’sharp’ < OF. ague (aigue)
~ lat. acuta = ’burning/feverish stage of disease’
ags. ciegan (< *kaujan) ’rufen’ + joke; joy
ags. eoh (’e’) ~ ’jugapuu’; germ. eihwaz; ehwaz ~ mnr. ~ ’hobune’ (hevonen)
equal < Latin aequus (a word of unknown ancestry) meant 'level' or 'even'
> aequālis 'equal' ~ It. uguale, Sp. igual
euchre [ju:kə] 1) eräs korttipeli, 2) pettää, puijata < uker, yuker
~ Du jocker ’player, joker'
itch ’kutka, kutina; syyhy; kiihkeä halu’ = ME (myös) yeke, yitch
= AS giccan ~ DU. jeuken, Germ. jucken, Goth. jukjan = Schott. youk, yuke
jag ‘tehdä takkuiseksi; a small load (of hey)‘
jig 1) ‘a lively springy dance in triple rhythm; kalapilkki (ylös-alas), uistin; tasapainottaa
(with its notion of) "rapid up-and-down motion" (c. 1560)
S. 'leichter Tanz' (it. giga) < OF gigue ’fiddle’, It. giga ’fiddle’ ~ Teut.-Germ. geige ’fiddle’, ON gigja id.
> Fr. gigue ’dance, giga’; giguer (to dance) < gigue (fiddle) < germ.
> Meaning "piece of sport, trick" is 1590s, now mainly in phrase the jig is up.
jig 2) ‘tanssia jigiä; hyppiä ylös-alas; kalastaa (koukulla)‘
>? E. jump ‘hyppiä‘ < Low German gumpen ‘to jump‘ >? lp. gumpe ‘wolf‘
>? E. quick (nopea) >? sick (sairas) (lat. siccus ‘dry‘); shock; sokea
jig 3) liverrys ~ 'laulaa (kuin satakieli)' ~ ME yeke ~ OE gēac ’käki’
jog ‘tönäistä kevyesti; hämmentää; liikkua ylös-alas lyhyin raskain liikkein'
’tuupata, sysiä, tönäistä; ravistella, pudistella; hölkyttää’; 'sysäys' ~ joggle 1) ’täristä’
> jog (s.) ‘a horse‘s slow gait with marked beats‘ - jog ‘äkillinen suunnan vaihto‘ (jag) >? Jagd
join < O.Fr. joindre < L. jungere "to join, yoke"
< PIE *yeug- "to join, unite" > jugular > joined; joining
joint "a part of a body where two bones meet and move in contact with one another"
< O.Fr. joint < L. junctus, pp. of jungere "join" (>jugular).
> Joints (slang) "place, building, establishment"
(especially one where persons meet for shady activities)
joke ~ joque , joc "a jest, something done to excite laughter"; ’leikki; pila’
< L. jocus "joke, jest; sport, pastime" < PIE base *yek- "to speak"
(cf. Bret. iez "language"; O.H.G. jehan "to say"; Ger. Beichte "confession")
> joy ’ilo’; jig ’jig’ (tanssi) ~ yoke ’(haarukka-)ies’ ~ Joked; joking "something not to be taken seriously"
- Joke derives from ML jocus (s. joc-), L. iocus (s. ioc-) 'a joke or a jest', orig. 'a verbal game'
~ Lith. juokas 'a joke, mirth'
jug 1) korvall. tuoppi, kannu (ruukku), 2) vankila, putka,
3) liverrys (> jug): 'laulaa (kuin satakieli); jäljitellä (satakielen ääntä)'
jugal [džu:gl] 'poski(luu)-' ~ conjugal 'aviollinen, avio-' = 'joining together' >
to conjugate 'taivuttaa; yhdistää pareittain, olla sex-kontaktissa'
< conjugāre 'join together (in marriage) < com- 'together' + jugāre 'yoke'
< Lat. conjugālis < conjux 'spouse' ~ Lat. jungere 'join'
~ jugum 'yoke' (> E. join, yoke, yoga); E. conjugate 'connected'
ME yeke < OE gēac ’käki’ (imitat. cuckoo) = Cuckoo song;
> Sumer is icumen in, lhude sing, cuccu! >? R. gök
yoicks [joiks] ’yllätyshuuto koirille kettujahdissa’ = hoicks
yoke 1) (fig.) couple, unite, join, link (together)
2) yoke-fellow (mate)= aviopuoliso ~ yokel = maalaistollo
~ Welsh iau, Czech jho, Skr yuga, yugám < IE *jeug-, *joug- ’join’
~ Goth. juk, Lat. jugum (jungere ’join’), Gr. siγón, Skr yoga ’union’
yolk 'munankeltuainen' is in turn closely related to yoke, meaning the union of two people and
the union of body and soul.
Kymri: jok (= ik) ’(takaisin)maksu, palkkio
~ iok 1) maksaminen, maksu, 2) parantaminen; lääke; sielun pelastus
Welsh: iau 2) yoke (ies)
Ranska:
aigu, aigë [εgy] ’terävä; tuima, räikeä, kimeä’ >? Est. haige 'sairas'
~ oFrz aigue > èwe = 'aqua' (vesi) > eau id.
... and the third class, the egues, was made up of the freemen farmers.
iouler [jule] ’jodlata, joikua’
jeu [žø] 1. leikki, kisa; 2. peli (game), pelaamistapa; 3. (soittimen) käyttö; soitto;
4. (koneen) käynti; 5) sarja (set)> joie* [žwa] ’ilo’
= Esp. juego, It. giuoco, Port. jôgo, Rom. joc, Unk. jaték
> jouer [žwe] ’leikkiä, pelata;soittaa, käydä';
= Esp. jugr, It. giocare, Port. jogar, Rom. juca,
> Unk. játszik, Swah. cheza; Port. jogador ’soittaa, esittää’
>? Frz. joug [žu] ies; vaa’an kieli >? joker-joiku-joke-joy-yoga
> vrt. ’pelikortit’ = Fr. carta de jouer/It. giuoco/Port. jogas/Rom. joc
jogger [džoge] ’hölkätä, lenkkeillä’
joglar 'provencelainen kuljeksiva lauluniekka' (runoilija-muusikko)
jongler [žõgle] ’leikitellä, tehdä temppuja’
< jongleur [žõglæ:r] ’(muin.) kuljeksiva laulaja; temppuilija’
jouer [žwe] ’leikkiä, pelata;soittaa; liikkua, käydä; pitää pilanaan, petkuttaa, narrata',
'esittää, jäljitellä, näytellä’ > jodet ’mänguasi’
> joueur [žwæ:r] ’leikkijä, pelaaja;soittaja’, ’mängija’ (performer)
jugulaire [žygylε:r] 'kurkun, kurkku-; kaulasuoni; (kypärän) leukahihna' >? jingle bells...
6.9.2000 Yrjö Hirn: Leikkiä ja taidetta, suom. J.V. Lehtonen, WSOY, 1918
s.158 Niinpä on tallella sekä englantilaisia että saksalaisia myöhemmältä keskiajalta periytyviä käsikirjoituksia, joissa on kuvattu nukkenäytäntöjä. Lisäksi on luultu voitavan osoittaa, että taito näytellä marionetteja mainitaan kaikkien niiden erilaisten kykyjen joukossa, mitkä provencelaisen joglarin, kuljeksivan lauluniekan (runoilija-muusikko) tuli hankkia itselleen.
Port:
égua ’tamma’ = Esp. yegua id. ~ Lat. equa, equus ’hepo’
~ conjugal ’aviollinen, avio-’; cônjuge ’aviopuoliso’
jogar ’leikitellä, leikkiä,pelata’ > jogo ’leikki, peli’
> jogador ’soittaa, esittää’; joguetear ’laskea leikkiä’
> Fr. carta de jouer/It. giuoco/Port. jogas/Rom. joc ’pelikortit’
Espanja:
Lay y Egües (egues) = (lay ’laulu, balladi’ = E. lay) - son montuno
< (Nico Rojas LD-3729, Egrem, Cuba) ~ ”Lauluja ja leikkejä”?
igualar ’to equalize, to mate, match, pair; fit’; igüedo ’buck’
jácara 'merry ballad; type of popular song and dance'
> jacarear 'to sing in the streets at night-time'
jeque 'Moorish old man or chief'
juego 'play, amusement, sport, game; game of cards; suite; play’; set; mäng
> movement (leikki, kisa) >? gaami- gemini...
> jugar 'to play (leikkiä), sport, gambol' (juego; imp. jugué; pres.subj. juegue)
> jugada ’play, act of playing’; jugador 'player, gamester, gambler’
> cónyuge ’mate’ (paritella); ~ cónyuge 'marriage, married couple'?
>? E. conjugate'olla sukup.yhteydessä' ~ conjugacion '(verbin) taivutus'
conjugar 'to conjugate' (taivuttaa; yhdistää pareittain, olla sex-kontaktissa)
juglar ’juggler, mimic, buffoon; minstrel’ > provencelainen joglar
yegua 'mare' (tamma) (suosittu nimi kuubalaisessa tanssimusiikissa)
~ Keski-Amerikka: 'stub of a cigar' ~ Lat. equa (tamma), equus ’hepo’ ~ Port. égua ‘tamma’
> yeguada, yegüeria 'stud, herd of breeding mares and stallions'
~ Kuuba: yuka-(tanssi-)musiikki'; 'Adam's neel (bot.); yucca
~ Wogul: egu = (eüküä, jeuküä, jeüküä, eakua) 'Weib, Frau'
yugo = ike (ies) 'yoke; nuptial tie, marriage ceremony; frame of a church-bell'
> yuguero 'ploughman, -boy' jugo = mahl(mehu)
Baski:
jagi (= jaiki, jeiki) 'levantarse' (nousta pystyyn)
> jo 'tocar, hacer sonar'; jogailu 'instrumento musical'
jokar 'pegando'; jokakide 'compañero en el juego' (leikkikumppani)
~ jokalari 'jugador, apostador; actor, actriz'; jokaldi 'jugada' (pelaaminen)
jokatu 'jugar' (pelata, leikkiä) ~ jolas 'juego, diversión (ajanviete, hupi)'
~ joko 'juego' (leikki, kisa, kuje); jugación 'taivutus' (gram.) ~ jole, jotzaile 'soittaja'
~ jostatu 'divertirse'; recrearse, jugar; divertir'; josteta 'divertimento'
Romania:
chiui ’schreien, juchzen, johlen’
jeg ’Schmutz’; jegos ’schmutzig, schmierig; fettig’
conjuga ’taivuttaa (verbejä)’; conjugal ’ehelich, Ehe-’
joc (-uri) ’Spiel; Volkstanz’; joaca ’(kindliches) Spiel’
~ juca (joc, joci, joaca) ’tanzen’; (Theat.) ’spielen’
Italia:
coniugale 'conjugal, married'; coniugare 'to conjugate, to marry'
gioco (giocata) 'game; joke, fun; play' ~ gioia 1) joy, 2) jewel
~ giogo 'yoke; beam; top; pass'; giocattolo 'toy trumpet'
~ giocare 'to play/gamble/risk' ~ giocondo 'cheerful, merry, joyous'
> aggiogare 1) to yoke, 2) to subjugate, to subdue (soggiogare)
> Esp. quemar > Port. gemer 'burn' >? kiima ~ joke
Latina:
equa ’tamma’ < equus 1) ’hepo, hevonen’ (Pegasos); eques ’ratsastaja'
iacio (iactum) 1) viskama, heitma, 2) üle, peale puistama, külvama
~ iacto 1) korduvalt, hooga viskama, paiskama, 4) siia-sinna viskama
iactātio ’edasi-tagasi kiigutamine/viskamine’, 2) erutus, kõikuv meel,
3) heakskiit, menu & aequus ’fair, even’
io 'Ausruf der Freude, Verwunderung' < Gr. iω id. (Freude/Trauer)
~ ioculā'tor 'nauraja, leikinlaskija' > Frz. jongleur ~ E. joke
í(y)gi (eigŋ?) 'Geschrei' ~ Umbris: iuka, iuku 'preces' (prex 'rukous, anomus')
~ ai. yācati 'fleht, fordert'; yacah 'Ruhm'
~ ahd. jëhan 'feierlich aussprechen, erklären, bekennen'
~ aisl. jā, jātta 'bekennen, erklären'; bret. iez 'Sprache';
~ mir. icht (Sprache) Volk, Geschlecht, Kinder'
jacēre 1) 'maata' 2) 'heittää' (throw); jaculum 'heittokeihäs, peitsi'
> jacio, jacto 'nakata, heittää; heiluttaa edestakaisin '
jacit ’antaa (hedelmää)’ > ejaculari ’to shoot forth’
jecur ’maksa’ - eritt. tuntojen ja intohimojen asemana
jocor ’naljailla, suottailla, jaalata, tehdä leikkiä, panna hulluja’
~ genus jocandi = flāgitiōsus ’rivo’
> jocus (joci) ’jest’ (pila, ilve); 'Scherz'; 'Rederei' (sanaleikki)'
~ 'Ludus in factis, jocus in verbis' < *joquos (equos) >? LEUDD ja JOIKU
~ lit. jåkas (jukas); lett. jaktas 'Scherz, Lustbarkeit' < S. Jagd
> iuka, iuku 'preces' ~ ai. yācati 'fleht, fordert'
~ ai. yacah 'Ruhm'; ahd. jehan 'feierlich aussprechen, erklären, bekennen'
~ aisl. jā, jātta 'bekennen, erklären, bewilligen'; mcymr. ioeith,
~ ncymr. iaith, bret. iez 'Sprache'; mir. icht 'Sprache; Volk, Geschlecht, Kinder'
~ Gr. epsia 'Spiel'; ianoi 'juchhe!'; iygi 'Geschrei'
jubeo 'jemanden etwas heissen, befehlen'
< ai. ud-yōdhati 'wallt auf, fährt zornig' < yōdhati 'kämpft'
~ cymr. iud- 'Kampf' ~ Lett. jauda 'Kraft'
~ idg. *ieudh- 'schütteln, rütteln'; arm. yuzem 'rege auf'
jūbilum 'das Jauchzen, Jodeln; der freudige Ausschrei'
~ nhd. jauchzen, mhd. jūchezen ~ 'juchzen, jodeln'
> mhd. jūch, jū 'Ausruf der Freude'; Gr. iogi 'Geschrei'
> lit. džiaugius, džiaũgtis 'sich freuen'; džiungus, -gtis 'froh werden'
~ lit. ývas 'Nachteule'
jūcunde ’ihanasti, suloisasti, hauskasti’
jugāre ’(to) yoke’ < jugum (subst.) < *jug- > jungere ’join’
> conjugāre ’join together (in marriage)’ > jugulum (mm.) ’kurkku, kaula’
jūgerum 'ein Morgen Landes' ~ Gr. zeygea, sg. zeygos,
~ mhd. jiuch 'Morgen Landes' ~ ab. igo, ižese 'Joch'
jūgis 1) ’yhteenliitetty, -iestetty, -valjastettu’ > jugulum ’ies, länget’
2) ainainen, jatkuva, alati vuotava (aqua, puteus)
< jūgo = sitoa poikkipuihin; liittää yhteen; júngo = ühendama s. 513
> jugum = härjaike - mäeahalik-rööne
~ Kirchenbuchlatein: conjugatus, -a = verehelicht; conjugum = Eheleute
jugulare 'tappaa (salaa, rosvon tapaan)'
> jugulo = leikata kurkku poikki; tuhota > jugulātio ’surmaaminen’
> jugulum ’solisluu (kuoppa sl:n välissä kurkun kohdalla) > ’ies, länget; kurkku, kaula’
jugum 'Joch' = ai. yugám 'Joch, Paar', Gr. zygón 'Joch', arm. luc (loc) id.,
~ Got. juk, ahd. juh, joh 'Joch' ~ Lit. jùngas id. ~ jùngiu, jùnkti 'ins Joch spannen'
jungo 'verbinden'; ~ Lat. iūmentum 'Gespann';
~ Gr. zeygma, ai. yugmán- 'gepaart' ~ Got. juka 'Kampf, Streit'; jiukan 'kämpfen' ~ ai. yudh- id.
~ Lett. jūtis 'Gelenk' (Verbindung); Lit. jáutis 'Ochse'
< Idg. *ieug- 'verbinden' < *ieue- id. & *iōs- 'gürten'
< ai. yauti, yuvati 'bindet an, schirrt an'; ai. yutáh 'Verbindung'
nūgor ’hullutella, laskea leikkiä; loruilla’
23.11.07 - Heräsin unesta tajutessani, että sanat joiku - equus ja echo ovat samaa juurta.
Ne ilmaisevat hevosen hirnuntaa.
12.12.14: ja hevonen = ivy-valkea yew-juh-jukapuu, joka on kovaa kuin norsunluu
Kreikka:
égkyos ’raskas, raskaana oleva’ ~ éggamos ’naimisissa oleva’
>émeine égkyos ’hän tuli raskaaksi’ >? Mansi: jeüküä ’Weib, Frau’
ektós 'ulkopuolella'; éktasŋ 'laajentaminen; ala' >? extasy ~ ? oχtω 'kahdeksan' >? E. act ~ Est. ots
eıkωn (eíkωn) ’kuva (image; Bild)’ < éoika, -e ’olla näköinen’ = 'gleicht' (likt)
eyχŋ ’rukous; lupaus’; eýχomaı ’rukoilla; toivoa’
~ ıygŋ 'Geschrei'~ aigis ’vihuri, myrskytuuli’ (ven. vihrj)
~ m.skand. eikenn, eikinn ’raju, väkivaltainen’ < ie. *aig-
ikhω ’kaiku; kaikua, olla soinnukas, soida’ (echo) < ēkhein ’sound, resound’
Selene-Artemis - gr. ioche’aira ’pilförande’ (nuolta-kuljettava)?
zeygárı ’pari’; zeygárωma ’parittelu’ > = žygos (zeigos?)’parillinen’
> zeygarωnω 'paritella, astuttaa' > zeygás ’kyntäjä’; zeỹgos ’juhtapari; pari’
>? sheik ~ zeus ~ theo ~ jõukas ~ zwei ~ two
zygón, zygós ’yoke; ies, taakka; vaaka’ (lat. iugum); soittimen hepo l. poikkipiena
Türksprachen:
soj. čuγā = šor-sag. čōk ’Rede (puhe), Wort’
< mo. žuγa, kalm. zuγā ’Belustigung’
tung. daga ’near’; oturk. jaγ(u)- ’to be near’; jaqyn ’läheinen’
uig. (j)ig ’Krankheit’, mtü. īg; uig. ig-lig ’krank’, mtü. ig-čil ’kränklich’
> čag-osm-krm. ig-rä-n ’einen Widerwillen fühlen’
~ osm. īrän, IM. jigrän ’iğren’ >? ven. igratj
~ čag. öjgä ’Brunstzeit der Rinder, Schafe und Pferde’
koib. īk ’Geige’, hak. yχ ’skripka’, soj. igil ’jousisoitin’,
> tel. ikkili, čag. ik-lik ’kielisoitin’ < mo. jekeli ’kielisoitin’
Tung. ikē- (ikз?) ’to act up, to be ready to dance and sing'
> ikēn ’an impromptu song, a dance’
trkm. jāj ’kirnuta’, soj. čaj ’heiluttaa’, osm. jaj-yk ’kirnu’
> soj. cajγa ’pumpata, heiluttaa, keinuttaa’
Samarkand: bangu ja jaogu ’rumpu’ (Hermann: Geschichte der Musik I, 1977)
čag. jokla ’erinnern'
Abhasia: jug' ’Süden'
Jukagir: i- 2) ’hörbar sein, tönen’ > ks. Soidinmusiikki VIIA
Lamuutit: ike 'improvisoitu joikumainen laulu' > ks. Soidinmusiikki VIIA
~ īg-, ìge, ìk ’Schall, Klang’ > ks. ì- ’hörbar sein, tönen’
~ Jukagir: iGiri, ìgrì ’Zwilling’ < jak. igiri ~ Tü: iki = ’kaksi’ (2)
W-Lamut: omolgo, -i ’Junge, Bursch’ > o. ikän ’nuorten laulu’
ikän ’laulu’ ~W-L?:ikäräm ’minä laulan’; ikälkän bεi ’laulaja’
çag. öjgä ’Brunstzeit der Rinder, Schafe und Pferde’
kzk. öksö ’laut weinen, schluchzen; brummen (karhu)’
~ vrt. čag. ökür ’weinen, jammern, heulen’, tara. ügir ’rufen’
> vog. ikürt ’schreien’ >? iki-; ikon-kuulo
? yıkama = act of washing
yoğun 'thick, dense'
Ewenk:
ēkзn ’huuto’ (v. krik = E. cry) ~ ikэn ’melodia; laulu’
< īg ’ääni; sävel’ (v. zvuk); ikä ’Lied, Gesang’ ~ Tung. ikэ id.
~ Tü yaygara ’melu’; Samarkand: jaogu-’rumpu’
>? ego-echo; ikoni; E. age ~ high >? igratj ~ jaig
hзkīn = horolkīt ’tanssi’ (v. tánets) >? hora
ıkзn (deg) ’leukaluu’ (v. tšéljust') >? Vrt. F. ikenet-leuka ~ lukea-luvut
mtü/tü: eki, iki ’zwei’ > Soidinmusiikki VIIA; 8) echo
otü. γauγa ’Geschrei’, otü. γōγa ’Streit < pers. gōga
jaγy (atü. uig. mtü.) ’Feind, Krieg; feindlich’ ~ KB. jak ’sich nähern’
(mtü.) jak ’brennen’ ~ kaz. jakty ’hell’ ~ vrt. uig. jä-k ’Dämon’, mtü. jäk ’böser Geist’
atü. joγ ’Trauer, hautajaisseremoniat’
> čag.-otü. jiγi (< *jyγ-i) ’Weinen, Totenklage, Kummer’
Turkki: yaygara ’melu’ > (osm.) jajγara ’Lärm von Stimmen, Geschrei, Lärm’
doğactan (o anda doğma) ’improvisaatio’ (d > dj > j?)
< doğum, doğus ’birth’; doğa ’nature’; doğu ’the East’
Hepr:
- VT:n tutkija Martti Nissisen mukaan juutalaisessa perinteessä tietämistä ja tuntemista merkitsevää sanaa jãda käytetään myös seksuaaliaktia kuvaavana sanana.
yad'a' imperf. ’knew’; prees. yode'a' ’knows’ (tietää)
> yeda' ’know-how; knowledge’
jāda' ’yhtyä, olla sukup.yhteydessä jkn kanssa’ >? Ven. ad 'helvetti'
> yad'a'et ’had sexual intercourse with...’ (Bibl.); yedeed'ah ’girl-friend’
= Gr. gınωskω 1) tuntea, huomata, 2) tuntea (uskonnoll.), 3) ’yhtyä’
jad(ájim) = käsi; yadanee ’manual’; yadeet ’handle’; yadeed ’friend’
>? F. käsittääyagon ’sorrow’
yeekhoom 1) sexual heat (animals), 2) sexual exitement (humans) -slang
> yeekhoos 'ominaisuus; sukupuu (E. pedigree), kantakirja'
~ yekoom ’universe’>? Est. ”Oh, sina jeekim!” (vanh.kiel.)
~ Jiddisch: jog ’Lauf’ ~ F. joki-juoksu
yega ’toil (raadanta); exertion’; yegee'a'h ’toil; pain’;
yoker ’dearness; expensiveness’
Arabia:
īqā' ’rhythm; projection’ < tauqī'ī ’rhythmic(al)’
> youghanni ’sing’ (laulaa) >? tocar ~ yoig
yaghli ’boil’ (keittää)
Palestiina: nukte/nukat 'joke' (pila); gōkar 'joker'
Egypti: jзw ’ylistys’; jwзgj ’iloitsee’ >? E. joy (ilo)
m.Iran: ieku- ’pila, leikinlasku’
Persia:
jaigah 'habitation, dwelling; säilytyspaikka'; ju (jub, jui) ’stream’
šouq 'desire, yearning'
Skt. joga ’yhteys; härän ies’; yugá - ’Joch’; m.Int. yōgya ’vetäjä’
joga = yhteys; yhteys jumalaan (Anna minulle jooga-yhteys!)
jooga (engl. yoga) < skr. yoga 'yhdistäminen' (verbistä yuj-)
~ sanskr. yuktá = valjastettu, valjakko
judsh (yuj), ‘liittää yhteen’; sanskr. yuktá = valjastettu, valjakko
- Samasta kantasanasta johtuvat myös latinan jugum, ‘ies’ ja suomen juko ‘reen tai kelkan jalasten etukärkiä yhdistävä poikkipuu; kelkan tai ahkion vetoköysi; kaksiosaisessa reessä etu- ja takarekeä yhdistävä köysi’ (heett. jugan). ~ jóga ’ühinemine (yhtyminen)’
yajus ’Opfersprüche’
Lat. etymol. WB s.94 boo 'laut schreien': ai. jóguvē 'laut ertönen lassen'
Romaanit (Serb-Kr.):
iēgo (ieko, jēgo)’oma’ (own) < nr. äga (omistaa); egen 'oma' > ks. jekh
jag ’fever; fire (djag, jagiška, jagina, jago)’; ’passion, lust; temperature’
~ Romaani (yl.): jagg (jank, jang) ’tuli’ ; jaggavā ’kiihottaa’; hind. āg id.
> devlehći jag ’thunder; flame’> jagalo ’hot, spicy; passionate’
> jagaki, jagako, jagali ’stove’ (hella); range (liesi); jag(alo) ’bullet’;
> jagdipe ’lightning-sytytys’; dav jag/rapa ’I light, set fire to’ >? F. raapia
> jagali, jagaljajka, jagumni sastruni ’rifle’; jegeda, jagali ’brandy’
> jagali, jagumni ’candle’; jagali, jagdini, jagumni, jagiška ’match’
jagdino ’fanatic; zealous (innokas); whoremaster’ ~ S.kr. jagma ’attack’
> jagdinipe ’love’; jakhdino ’jealous’; jagali, jakhali ’flirt’; jagalipe ’zeal’
> jagalo, jagdino ’enthusiastic’;
jagdino, dino jag ’inflamed’ > jagdino ’lighted, ignited, sytytetty
jakh, jać(ina) ’eye; look, glance; näkö’; (pl. jakha); jakh, jaÉcumno ’window’
> jakh, čalado ’clock, watch’; jakhalo ’attractive’; jakhardo ’bewitched’
> čhuvav jakhendar ’I free from spells’; jakhendar ’I lift a magic, spell’
>? aken >? ocul-öga-yoga
jegeda ’violin’
jekh (iek, je, ekh, ek) ”1”; 'eräs, yksi (ainoa)’;
> jokhar ’once’; jekhisarav ’I unite’
~ iēgo (ieko, jēgo)’oma’ (own) < nr. äga (omistaa); egen 'oma'
Korea:
igil hada ’to flame up, to flash’
~ ? tung. ikē- ’to act up, to be ready to dance and sing, to be enthusiastic, to be inebriated’
ikēn ’an impromptu song, a dance’ >? joiku
~ qojgaš- ’to embrace one another, maata toisen sylissä’
~ otürk. jaγ(u)- ’to be near’; jaqyn ’läheinen’
Tibet: Jok = placieren, hinstellen
Ainut: jukar (yukar) - Ainujen kertomarunot (naisshamaanilaulut)
Japani: yokobue ’flute’; OJ yukí ’snow, snowfall’
> yak-u ’to set fire to’ < *yaku-i- ’to be burning/burnt’ ~ turk. jaq- ’to burn
P-Am. Tlingit:
Yéik - (shaman) spirit > has du yéigi ’their spirit’
> Yakwgahéiyagu ’The spirit of a deceased person; ghost that moves around’