Soidinmusiikki VIII
Soidinmusiikki VIII: 10) IGRATJ - 11) KAJ-KÜI - 12) KIIMA-GAME-GEM -
13a) KIKKI-GEIGE
10) IGRATJ > echo ( > joiku > cry-choros):
>? SSA (222): F. ikittää ’nikottaa; nyyhkyttää; änkyttää'; >? iki? ~ ikä
~ 'äännellä kiimaisen sonnin tavoin'; ve ikutada, ink. ikostā ’nikottaa’
~ vi iki(s)tada, ikutada ’änkyttää, hihittää; nyyhkyttää, nikotella’
~ s.223 ikä (> iki-, ikuinen) ’Alter’; ve igahīńe ’ikivanha’, va itšä = ikä ’ikä’
> lp. âkke ’ikä, elinaika, pitkä aika’ > jâkke ’vuosi’; md ije, tšer. i(j) id.,
~ iäš, ijaš ’vuotias’, unk. év ’vuosi’, éves ’-vuotinen, -vuotias’
< IE. *iēguā, vrt. liett. jegà ’voima’ (>? joiku)
~ kr. hēbē ’nuoruuden voima, nuoruusikä; täysikasvuisuus’ >? wog. eüküä
Impilahti-Karjala:
igru 'leikki, kuje, telme; kujeilija, pelleilijä' < Russ. igratj
> igruija 'ilvehtiä, leikkiä, pelehtiä'
Lyydi: ägläz-nagriš ’kaksi syrjittäin yhteenkasvanutta naurista’ > Ägräs jne...
Est:
igratsema ’keinua’(~ Lyydi: igrak ’mielitietty')
~ ogar ’hullu, mieletön’; irki (?) ’kikkis’ (höröllä)’ >? Vikerkaar
~ Etelä-Viro: igratama ’porata; liikkua rauhatt. edestakaisin'
~ E-V: ira ’kiimainen’ ~ irama, irisema ’huutaa, inistä’
~ esp. ir ’käydä’ (juoksullaan); smj. iir-
lpN irgi ’sulhanen’ >? F. yrkä-ylkä; ven. igratj (metat.)
Mari: jýgyr ’kaksoset’ ~? jýŋgyr ’(soitto)kello; kulkunen’;
Udm: gur ’melody, tune’
Unkari:
egres ’karviaismarja’ >? Ägräs
iker 'kaksonen' > Ikrek 'Kaksoset' >? V. ikra ’kutu’
>? Ägräs >? Est. vikerkaar (’monivärinen’ sateenkaari) ~ Ikaros
> hármas ikrek ’kolmoset’
~ ugrat ’kiusoitella’ ~ szikra ’kipinä’ (ven. iskra, lpK iiskâr)
~ ugrik ’hypätä’; ugrál ’hyppiä’; ugrás ’hyppy’
> síugrás ’mäkihyppy’; síugróverseny ’mäkikilpailu’
Lamuutit:
ike 'improvisoitu joikumainen laulu' ~ īg-, ìge, ìk ’Schall, Klang’ > ks. ì- ’hörbar sein, tönen’ =
Jukagir:
i- 2) ’hörbar sein, tönen’; ìptεn es tönt, schallt’ ~ tung. ī- >? udm. iki? ~ ikä
>? aian ’Weg, Reise’; aian bεiεn ikän matkalaulu’ (>? A-B-C!?)
> kùnin ìhin ’Werst’ (huudon kantomatka, ’virsta’) > ìβ-, ìü- ’hineinbringen’
> aii ikän ’ihmis(ten)laulu’ >? ajaa ~ lpKld aie ’(venäl.) laulu’
< ven. ikóna ’Ikone’ < gr. eikón ’kuva’ >? F. ikkuna = est. aken < ven.
~ īg, ~ ıge, ìk (pl. ìl') ’Schall, Klang, Gepolter, Geräusch’
~ tung. īγ, ewenk. igз; tung. ikз ’Lied, Gesang’
> uldo ìgεn ’ukkonen’ = Donn-er = thun-der ~ tone ’sävel’
>ùlda ì geDDon ’der Widerhall ertönt’;
~ ìgεukεnεm ’ich bringe zum Knallen’
ìGrəm ’ich knipse, klopfe’; korot ìgrεn ’das Ohr (korvat) klingt’ > v. igratj
~ ìgεlkεn ’mit Geräusch, klopfend’; uldo īgεldεn ’der Donner rollt’;
> ìgellen ’es knallt’ ~ ìgəl ’Gott’ (?) >? E. eagle; v. golos ’ääni’; F. kello-kalkatus
ikä ’Lied, Gesang’; ikäräm ’minä laulan’; ikälkän bεi ’laulaja’
= W-Lamut: ikän ’laulu’~ iGiri, ìgrì ’Zwilling’ < jak. igiri ~ Tü: iki = ’kaksi’ (2)
~ Tü-etym: koib. īk ’Geige’, hak. yχ ’skripka’, soj. igil ’jousisoitin’,
> tel. ikkili, čag. ik-lik ’kielisoitin’ < mo. jekeli ’kielisoitin’ > yk (165a)
Latv.
ikri 'sääremari (pohje)'
riests ’soidin’; riesta laiks ’kiima-aika’; ierakt ’kaivaa sisään’;
~ danci griezt 'tantsu lõõma' < griezt 'kääntää'>? F. riista
~ ierakt ’kaivaa sisään’; ierietēt ’herua, vuotaa’ >? F. eritteet
Liettua:
griežimas (muus.) ’mängimine, mäng; krigistamine, krigin;
> grižti ’mängima; krigistama; kiristama’; grotuvas ’soitin’
> grojìmas (muus.) mängimine, mäng’; gróti ’mängima’
> igróti ’(peale) mängima’, igrūsti ’sisse tõukama v. lükkama’
~ E. crisis < Gr. krísıs 'decision' < kríneın 'to judge' > critic > E. cry ~ E. grace ~ Russ. igratj
Venäjä:
greh 'synti' ~ Germ. *krek-, *krək 'Frosch-, Fischlaich'
> slow. krék, poln. krzek 'Froschlaich',
~ v. krjak 'voivotus (rääkäisy); kotkotus' ~ krik ’huuto’ (E. cry)
~ mengl. rowne 'roan; spawn'?
gróhot 'ryske, jyske; hohotus; seula'; grohj 'räiskis'
igrá ’leikki, peli; soitto’; igrók ’pelaaja, peluri’; peluri’ ~ greh 'synti'
~ ? vrt. unk. játszik ’leikkiä, pelata; soittaa, näytellä' ~ tü. yazık ’synti’
> igrátj/sygrátj ’leikkiä, pelata, soittaa; näytellä; helmeillä’
> sygratj svádjbu ’viettää häitä’ ~ grestí ’soutaa, meloa’
> výigratj ’voittaa’ > ukr. gráti, gratš 'pelaaja'
~ polsk. gra(č) ’soittaa; leikkiä’; gracz ’peluri, pelaaja’
>? E. sick- >? secret; sacral ~ sock-root
igrénij ’voikko’ (voin-, isabellankeltainen - esim. hevonen)
~ otm. alt. järän ’punatukkainen (hevosen väri)’; lebed. jigrän
~ kaz.tat. žirən, turkm. žeren, uzb. žijron, karakalp. žijren, uig. žirən
~ ? *erenij, *erenevyj >? Gr. erenyit - kohtalottaret?
ikra ’Rogen (mäti, kutu; sose), Kaviar’ (= wotj. bekra); ’pohje’ (Ägräs)
= ung lábikra ’pohje’ > ven. metatj ikru ’kutea’; metátj ’heittää’
jagoda, jágoda ’marja’ < ie. *ōg, *əg-; *jagoda; got. akran ’plod, frukt’
~ ags. æcern, engl. acorn > Ecker >? agro ~ Ägräs
Tšech:
hra, herní ’soitto-’ hrací ’peli-’, hráč ’peluri’ > predehra (-hry) 'alkusoitto'
~ krýt 'peittää, suojata'; Bulg: sekrét 'salaisuus; erite'
~ zahrát 'lämmittää' ~ zahrát (-al) 'pelata; näytellä; soittaa'
hra 'peli, leikki; soitto; näytelmä'; hraci 'soitto-, peli-'
> dvouhra 'kaksinpeli' ~ vrt. jahoda ’mansikka’ ~ Russ. jagoda >? h ~ g
> hrát (jhrât) 'spielen' (leikkiä; pelata; soittaa; näytellä; soida)
> hráč 'Spieler' (mus., urh., kortit-pelaaja); 'spielen' >? ven. igratj
> hrát naplno 'soittaa täysin palkein' ~ prihrá(va)t 'myötäillä, säestää'
> ohrát (zahrát) 'lämmittää' ~ rozehrát 'lämmittää'
~ zahrát 'pelata' (urh.); näytellä; (hud) soittaa' >? sacred
~ výhra 'voitto'; vyhrát 'voittaa' ~ viagra
~ predehra 'alkusoitto' ~ sehrát 'esittää, näytellä; pelata'
> hrad '(keskiaik.) linna' ~ Bulg: hrátša 'sylkeä' >? -grad
~ ohrada 'aita; aitaus'; ohradit 'aidata (ympäri)';
~ prehrada 'pato' < prehradit 'sulkea, tukkia; padota'
~ úhrada 'maksu, korvaus'; uhradit 'maksaa'
~ uhrát se 'juosta itsensä hikeen' >? uhri
~ ? zahrada 'puutarha'; zahradní 'puutarha-' > hrad 'linna'
~ hrešit 'tehdä syntiä' >? sacred-grad >? igratj
Slovakia:
hráč 'Spieler' < hrat' ~ zahrat' 'spielen'
> spev|ohra 'Singspiel'
Bulgaria:
igrá ’leikki, peli’; igrája ’leikkiä, pelata’; igrátš ’pelaaja’
~ podigrávam 'ivata, pilkata' ~ razigrávam (-igrája) 'arpoa; näytellä'
Puola:
gra ’leikki, peli, soitto; näytteleminen = ven. igra; pol. wygrać ’voitto’;
przegrać ’tappio’ (= ven. proigryš) > gracz ’pelaaja’ ~ ven. ískra ’kipinä’
~ grać 'pelata, soittaa; näytellä' > gracz ’pelaaja, peluri’
~ lit. grižti ’mängima’ ~ lit. gražus ’kaunis’ >? E. grace ’loisto’
~ Pol: krzyczeć 'huutaa'; krzyk 'huuto' > nagrywać (nagrać) 'äänittää'; nagrani 'äänitys, nauhoitus'
>igrać ’leikkiä’ & ikra ’mäti, kutu’ >? grex >? E. grace ’loisto’; S. kreisen ’risteillä’ (ympärillä)
Kroatia:
grāja ’Geschrei; Getöse; Lärm’
grijeh ’Sünde’ (< russ.) ~ vrt. kreč ’Kalk’; kremēn ’Feuerstein’
igra ’Spiel; Tanz’ (< russ.); igrati ’spielen, tanzen’; igrāč 'Spieler, Tänzer'
Serbo-Kroatia:
greh ’synti’; greška ’error, mistake’; zgrešim ’I (commit) sin’
< grešiti 'sündigen, fehlen; sich irren'; pogrešan 'fehlerhaft' < s. pogreška
grejati 1) wärmen, 2) heizen, 3) brennen (von der Sonne)
> ogrev 'Brennmaterial'; razgrejati 'auf/erwärmen'
gristi 'beissen; ätzen; nagen'
igra 'Spiel; Tanz'; igračka 'Spielzeug'; igranka 'Tanzfest, Ball'
> igra(nka) ’game, playing, dance’; igrač ’player’; igrati 'spielen, tanzen'
> igranje 'Spielen, Tanzen'~ russ.; izigram ’I abuse, lie’
> zaigra mi oko ’my eyes stirs, moves’; zaigra mi scre ’my heart leaps’
> izigrati 1) zu Ende tanzen; 2) umgehen; ausspielen'
~ odigrati 1) zurückgewinnen; (aus)spielen, 2) aufhören zu tanzen
Ruotsi: ägrett ’sulkatöyhtö’ >? F. ägräs > ikra-igratj
Englanti:
eager ’pureva, kylmä; innostunut’
< F aigre ’sour’ < L. acer, acr- ’sharp, keen’ ~ E. acid ’happo’ < IE *ak- ’sharp, pointed’
< ? Lat. aeger 'pahoinvoipa' >? Ägräs-oka
eagre ’tidal wave (nousuvesi)’ < MedL. higra > AS ēagor ’flood, tide’
~ ON *ēa-gār ’water-borer’ >? IGRATJ ~ egret ~ eager ~ haige ~ haikara
egēre ’to want’ > indigēre ’to lack’
egregious < segregate ’eristää, erottaa laumasta (flock)’; gregarious ’lauma-’
< lat. sēgregāre < sē- ’apart’ + grex ’flock’ >? secret; grex
egress < lat. egressus < egredi ’to go out’ < ex + gradior ’I step’ >? (i-)grad
> egress [i:gres] 'uloskäynti'; egression 'poismeno'; E. hegira, hejira 'pako'
egret [i:gret] 1) ’valkea pikkuhaikara, ’lesser white heron’ ~ F aigrette
< OHG heigr ’heron’ = heron ’harmaahaikara’ = OHG heigir >? Eros
2) (voikukan) haiventöyhtö’ >? high hair ~ ägräs
~ aigrette [eigret] 'eigretti, sulkatöyhtö, töyhtökoriste' >? igratj
Saksa:
Jagd, mhd. jaget, ahd. *jagōd 'metsästys; jahti'
> (mhd) jagen ’metsästää’; ahd jagōn 2) sukupuolinen tyydytys, sukup.yhdyntä’
~ Čuv: jəGər ’Paar; Zwilling’, jəkrεš ’Zwillige’ ~ Ung. iker
Esp:
cítara (fem.) 'zither, cithern' >? Metat: igratj ~ gitarr
cresta 'cock's comb (heltta); aigrette (sulkatöyhtö, töyhtökoriste)
Port:
igreja ’church’ (seurakunta) = Frz: église ’church’
= Esp. iglesia, Gr. eklisi'a, Tü: kilise = Indon. gerédja (ig- ~ ge-)
<? r ~ l >? >? eccelesia (seurakunta) >? Ven, igrátj ’soittaa’ >? R. glad, glädje etc.
~ Lat. transigere ’drive through; accomplish’ < agere ’drive’
Lat.
carmen 'Gedicht, Lied'
~ Gr. kŋrȳx 'herold' (airut, sanansattaja) ~ Gr. karkaírω 'lasse erdröhnen';
~ ai. kārú-h 'Sänger, Dichter; carkrtí-h Ruhm, Preis' > karkarí-h 'Laute'
~ ahd. (h)ruom 'Ruhm, Lob, Ehre'; apr. kirdīt 'hören',
~ aisl. hrōs 'Ruhm' = ahd. (h)ruod id. >? golos-glas
~ aisl. herma 'berichten, melden' ~ ai. grnāti 'singt, lobt'
> Gr. γŋrys 'Stimme' ~ mir. gāir 'Ruf' >? carmen ~ sir ~ (i)gratj
~? Lat. germen 'Keim, Spross, Zweig, Abkömmling'; germanus 'leiblich'
Gr.
igrós, (h)ygrós ’märkä (wet), sula’ = hugrós ’moist’; hygrŋ ’meri’
~ ugro ’neste > orkhos ’hyppy’; χrŋsıs ’sukup.yhteys’
~ krátos 1) voima; lujuus, kovuus; valta’, 2) ylivoima, voitto’
gŋrys ~ γŋris (metat.) = ŋχos ’ääni; vox; Stimme’
~ ŋχerós ’kaikuva’~ igrós (hygrós) ’märkä'; metat: lat. garrio
~ S. girren ’kudrutama; kuhertaa, kujerrella’ >? kirous
~ χŋra ’leski(vaimo)’ ~ χŋros ’leski(mies)’; χŋrŋ ’leski’
~ ıerós ’pyhä; sacred, holy’ >? (hi)eros gamos
Turkki:
icra ’execution, performance’; ikrah ’disgust, loathing’
> ikram ’gift' = ikram ’tarjoilu, tarjous’; iksir ’elixir’
~ uğras ’work, dealing, occupation’; uğrak 'ohikulkupaikka'Čuv.
jəGər ’Paar; Zwilling’, jəkrεš ’Zwillige’ ~ Ung. iker ~ S. Jäger-Jagd
~ čag-osm-krm. ig-rä-n ’einen Widerwillen fühlen’
~ osm. īrän, IM. jigrän ’iğren’ (tü.?)
Ewenki:
igrākān ’jako, viiva, jakoväli; pykälä’; igrāmī ’piirtää’
> W-Lamut: ikäräm ’minä laulan’ (Ewenk?) ~ ìGrəm ’ich klopfe’
& korot ìgrεn ’das Ohr klingt'
Jukagiiri:
iGiri, ìgrì ’Zwilling’ < jak. igiri ~ Tü: iki’kaksi’
~ mo. ikire ’Zwilling(e)’ (> jak. igirä, igiri, ma. ikiri)
uig. (j)ig ’Krankheit’, mtü. īg; uig. ig-lig ’krank’, mtü. ig-čil ’kränklich’
> čag-osm-krm. ig-rä-n ’einen Widerwillen fühlen’
~ osm. īrän, IM. jigrän ’iğren’ >? ven. igratj
Palest:
'iğir /'iğrēn (dupl.) 'foot; leg' > qadam/qdām id. >? igratj
~ 'iğrayy būğa'ūni 'my feet ache' ~ usba' il-'iğir 'toe' (varvas)
~ Lat. gressus ~ grex
iğrā' (iğrā'āt) 'measure; action; procedure (menettelytapa, käytäntö)'
(toimenpide; poljento, sävel, laulu, juhlall. tanssi) ~ tarīqa/turuq
~ 'transaction' (mu'āmale) (toimitus, suoritus; liiketoimi) > aste?
bağrah '(to) hurt'; baniğrih 'to be hurt'; 'alam, aza, ğuruh 'hurt' (loukkaus)
~ bağrah '(to) offend' (rikkoa, loukata; vietellä syntiin)
~ bakrah '(to) hate' (babgud); kurh (bugd) 'hate' (viha)
bağri, -ğra 'run' (juoksu) > mağra n-nahir 'course (of a river)'
~ ğari 'gallop' (laukka) > mtārade, mkāhade id.
~ mağraše/mağāriš 'grinder' (mylläri) > ğarī'/ğura' 'bold'
~ bagri (bagurr) '(to) seduce' (vietellä); igrā 'seduction' >? grex
biğri '(to) gallop';'(to) flow' > bifīd > bağri '(to) run' >? igratj
ba'ruğ '(to) limp' (ontua, nilkuttaa); a'rağ 'limping'
barūh '(to) go'; (imp.) rūh! ~ rāyih 'going' > maçsi id.
Arabia:
igrā' ’incitement, spur, impetus; stimulus; temptation, seduction’
~ igrâ ’stimulation’ ~ vrt. igāra ’attack’ >? ven. igratj ’soittaa’
ikrāj 'taking out; evacuation; extraction' (Wehr s.233)
yagri ’run’ (juosta) >? Jäger-Jagd
Romaanit:
igro (gri) ’autuas, kuollut’ ~ nkr. hierós [ierós] ’pyhä’
>? ven. igr átj ’soittaa’ (enkeliharppua); esp. gracias (kiitos!)
>? E. grace (armo); grow (kasvaa); grave (vakava, syvä; hauta)
>? graven image (veistetty, kaiverr. kuva; epäjumala) = ’raven i Magen’
>? E. grate (hieroa rikki, hangata; kirskuttaa, kitistä, vihloa;
kalteri, ristikko; arina, liesi); grater (riivinrauta, raastin);
grateful (kiitollinen; virkistävä); graticule (neliöverkko)
>? gratification (tyydyttäminen, tyydytys); ’gratinoida’, gratulation
>? E. crow (varis, korppi; riemun kiljahdus); crown (kruunu)
>? R. grå (harmaa), gråt (itku) >? E. a-gree & de-gree >? Eros-erossa
>? lat. agro-(?) ’maa’; vrt. S. Ton (savi), Ton (sävel) > F. Tuoni
11) KAJ-KEJ ~ KÜJ (~ game-kiima >? giga-geige-kaiku): > ks. Kantele III:7A
F.
kaikua 'heijastua' (ääni) ~ mdE kajgems 'soida, helkähtää, kaikua'
M kajgi 'kuuluva, heläjävä' (onomat. sanoja) >? kaikota
lpE gajgedh 'sää jolla ääni kantaa kauas'; R (LÖ) kaigetet 'kaikua, soida'
~ N skai'get 'synnyttää kova ääni, joka kaikuen kuuluu kauas' >? Geige
kajo 'koi; dawn' ~ kāy 'to grow hot, to rise' (Finnish-Tamil 116/169)
~ 231/325 kujertaa 'to coo' ~ kū 'cooing as of a dove'
>? E. high ~ R. hög-höja
Livvi (Aunuksenkarj.): keükkä, keükkü’kleiner Hügel, Anhöhe’
Est: kajama 'kaikua' ~ kaikuma 'kajada, kõlada', ’kaikua’ > F. kaje(tto)
= mdE kajgems (gajgems); mdM kajgəms 'kaikua' ~ saamiN skáigit 'kaikuda, kaugele kosta'
~ lpE gajgedh 'ilm, millega hääl kandub kaugele'; lpR kaigetet 'kaikuda, heliseda; häält teha'
> est. kaja ’kaiku’ (heli, kõla);vepsa kajata '(vastu) kajada';
~ lp gádjat '(vastu) kajada' >? Est. kajakas 'Larus' (lokki; kajava) >? papukaija
~ lp gádjit '(kalju)kajakas'; permikomi gad'a, mansi χåjeχ id.
lpN
gibmât ’paritella’ ~ gikkât ’paritella, lähennellä’;
’soida’ (linnut); ’taikoa’ (shamaani); giei’bme, gibme = ’kiima-aika’
lpK:
ǩee'mm 'kiima'; ǩe'mmeed = olla kiimassa, soitimella
> ǩiikkâd ’soida, olla soitimella’ >? chemie; kaamos-gamos-game
kujj 'Ehegatte (puoliso, aviomies)' = wog: χoi, ostj: χuj, juk: xoi
lpKuola:
kekka-d = metson soiminen; loveen langenneen noidan ’hyreksintä’
>? E. cock = kukko > F. ’kiekua’ > ’kukkua’
Syrj.
kojni ’olla soitimella’, turni-kojni ’taikoa, ennustaa’
> zr koj- ’soidin-äännellä’ ~ syrj. koj, wog. kajji ’Zauberlied’
~ kyv, kiv 'sana; kieli'(anat. & puhuttu) > kyvtöm ’mykkä’
> kyvbur ’runo’ (hyväsana’) ~ kyvjöz ’sananparsi’ ~ kyvny ’kuulla’
> sjylan (kyv) ’laulu’ (v. pésnja)
>? F. kyvytön ; kyy >? F. aamun koi ("nousu"?)
Mari: kájyk ’lintu’ ~ gaj ’kaltainen’; kajyk gaj ’linnun lailla’; nurgájyk ’jänis’ >? Est. kajakas 'lokki'
Udmurt: kir'źan-kiy ’Lied’
MordvaE:
gaj ’sointuisa; heleästi, kaikuvasti’ > kajga ’kannel’
~ Latv: skana ’heli, hääl’ ~ Slav. gadulka
>? kaiku(a); kajahtaa; s. Geige ’viulu’; est. kajakas ’lokki’
gajgems ’kõlisema, kumisema, kõmama’ > kikki-Geige
~ gajnems ’kõlama, helisema; loitma’
~ gajams ’huutaa, kiljua, parkua’ ~ kajams > gajtev ’sointuva’
> kajsegems ’kajama; kõlama, kaikuma’ ~ kajsems (frekv.) < kajams
gala ’hanhi’ (hani); galdjams ’hälistä, meluta’ >? gall-kukko; vi hääl; s. hallen ’kaikua’
Tšuwass >Tšerem: kəvə ’Melodie’ ~ kas. köj, schor. küg id.
Unk.
kéj ’halu, hekuma, nautinto’
gyufa 'tulitikku' < gyújt 'sytyttää, virittää'; gyújtó 'sytyttävä, kiihottava'
Fazekas, Jenő: Hungarian Shamanism (1967):
s.112, Vogul, Ostyakian, Samoyedic kaj, kaja-juj ’the cry to heaven’
> Vogul kaj-saw = ’hymn, prayer’
> käjji ’sing; loud words, cry’ (cultic connections)
Ostjakki:
kuj = ptenéts ’linnunpoika’; vrt. ven. kij ’biljardikeppi’
>? kyy = peten ~ kuü 'laulu' ~ E. key note
köj-, kej- ’kukertaa, olla soitimella' (teeri, linnut);
= laulaa loitsulaulua, laulaen loitsia (myös rummulla); arpoa, ennustaa
> ostj. koj- ’ennustaa, taikoa laulamalla > mtü. kög ’Melodie, Lied’
> kej = arvonta- t. loitsulaulu (>? F. ’keiju’; kojamo)
> kəjəm, kējəm = metson, teeren soidinpaikka
~ ostj. kujta-ho, kej-ta-xo ’shaman’ = mūl-te-ko ’shaman’ > kojəp, kojəm = noitarumpu
kəi ’naaras’; kəia` ’synti (laps.)’; kəiəm ’soidinpaikka’; kei' ’loitsulaulu’
> ostj. karhunpeij.huuto: Kaıiaıūiiγ! (12 tarkemerkkiä pois!) ~ vrt. vi. kajakas ’lokki’; sm. kajahtaa
χoi '(avio)mies' > k'ui' ’koiras-, uros-(eläin); -männchen s.279
> vrt. kəi ’naaras (sopuli, kettu)’; χaie`t ’ihminen’
> russ. huj (est. hui!) 'penis' >? F. kyy
> Trj. k'ōiəm' ’kalan kutupaikka’ > ks. kəiəm soidinpaikka >? F. kojamo
~ kəia` (lapsille puhuttaessa) ’synti’
>Trj. k'aìəm' ’porojen syöttömaa, -paikka’
> (Vj. noidan sanoja:) k'aiməl'tà ’seisotella paholainen’
~ kej` 'tok' (gluχar-metson soidin); manéra ispolnénija pésni
> kejty 'tokovátj' (olla soitimella - metsosta)
Wog:
kaj- ’pyöriä ja huutaa; rukoilla (noidasta)’
> kij-, käj-, kaj- ’olla soitimella, laulaa taikalaulua’,
kajji, kaji = ulvoen huudahtaa, ulvoa, rukoilla (noita)
> kujip, kwoip, koip = noitarumpu
> kim, kīm = (teeren, metson) soidin, soidinpaikka (>? F. kiima, kuuma)
Sajansamojed.
(Joki): keg(e)r = kam. kegərārəl'am ’schreien, rufen’
> tel. qyi, qyiγy ’Schrei’ ~ OE gēac ’käki’ = R. kök
~ šor, sag. koib. köglä ’laut singen, lärmen’
< kök, küG, kü, küi usw. ’Ton, Geräusch, Gesang, Melodie’
S-uig.
kaj ’noituminen’ (ven. nagovor); shamaanin henki’,
> oir. kaj ’das Zischen (Ton), das Brummen’ > ven-Rjaz. kaj ’sana; puhe’,
~ hak. χaj ’kurkkulaulu’, čuv. *χoj(la) > hak. χaj-la ’laulaa (kurkkuäänellä)’ >? hoilata; high
> ojla ’valittaa’ (čer. oj ’Rede’, χoj ’Gespräch’) ~ oir. kaj-čy ’sadunkertoja’
Liettua:
gaidà '(laulu)viis, meloodia; (mus.) nuotti'
> giedóti (gieda) 'laulma'; giesmé 'laul' > gaidys ’kukko’ (= pol. kogut)
> Norja: kvad ‘laulu (Lied, Gedicht)’ > Bulg. gadulka
Ven:
gadatj ’ennustaa’; gadalka ’noita, ennustaja’ >? gadulka
>? Ven. gadjūka ’kyy’; E. guide-kaitsija
gaj 1) lehto, 2) törky (viljassa), 3) (naakkojen) huuto, melu (krik), 4) varis- t. naakkaparvi
~ gajdúk 'unkaril. sotilas; palvelija, heitukka'
Bulgaria: godéž 'kihlaus'; okájvam 'surra' (Kantele III:7A)
Saksa:
Geige 'viulu' = mhd. gîge. mndl. ghighe, anord. gigja
~ ahd. fidula, E. fiddle 'Fiedel' ~ ? altsloven. žica 'Faden' > Lit. gié 'Faden'
> It. giga, Frz. gigue > E. jig 'leichter Tanz'
~ ? altsloven. žica'Faden' (lanka) > Lit. gié 'Faden' >? F. kaiku
>? Wog. kaj- ’olla soitimella’ > Mordwa: kajga ’kannel’
Esp:
caja esp. - lat.amerikkal. tamburiini'; ~ cajon 'kuubal. rumpu'
> esp. caja 'sheath' (tuppi, suojus); rumpu, rummun kalvo'
~ caja del tambor 'keskikorvan kalvo'; Cuba: yuca-soolorumpu
gaita 'flageroelet, hurdy-gurdy';
> gaita (gallega) 'bagpipe, hornpipe' (säkkipilli; baski gaita id.); kaula
Romania:
chema ’rufen’ > chemare = Ruf (huuto) >? Ks. N:o 12 'kiima'
> a se chema 'heissen' (olla nimeltään, so. "sama kuin nimi")
> cimpoi = Dudelsack >? kimara, kiima
Kreikka: kyéω ’olla raskaana’ (UT); *kýω ’tulla raskaaksi’
Tü-etym:
(uig.) küg ’Lied’, kmk. krč. küj id., ’Trauerlied’,
> az. kzk. bar. küj ’Stimme, Ton, Melodie, Jammerrufe’;
> kkir. bar. tel. kü ’Melodie, Ton, Stimme, Lärm, Geschrei, lauter Gesang’
> tel. qyi, qyiγy ’Schrei’ >? F. KÄKI
~ kaz. køj ’Melodie’, čuv. kəvə id.
~ mo. kög ’Harmonie, Musik’ > tü. kög id.
tel. kyj ’Schrei, huudettu sana’, mtü. kyky ’Geschrei’, kzk. kyjkū ’Schrei’
> kam. kēgə id.; tel. kyjγyr ’schreien’, čuv. jəχər ’rufen, einladen’
> sag. kyj-čy ’Adler’; tel. kyjγyražym ’virsta’ (huutoetäisyys) = kaz. čakyrym >? kiekua; joikua
mtü. kög ’Metrum; Melodie, Lied’, čag. kök ’Harmonie, Gleichklang; viritys’
> koib. köγ ’Ton, Geräusch, Laute, Stimme, Gesang, Melodie’
> čor. küg ’Lärm, Ton’, mtü. kög-lä ’singen’; osm. kök-nä ’soittaminen’
< mo. kög ’Harmonie, Musik’ > soj. χöh-žüm ’orkesteri; musiikki’ ~ tü. küg
Kirghiz: Kyu (for komuz) = Kju komúzille (Kansat s. N:o 78,)
> Saunio s.158-160: Kirg. musiikin pääsoitin on 3-kielinen pitkäkaul. luuttu komúz... Sille sävellettyä ohjelmallista soitinmusiikkia kutsutaan nimellä kju, mutta kju-sävelmiä tehdään kyllä muillekin soittimille.
~ kjuigen 'palaa'; kjuigon 'rakkauslaulu'
~ kyják [kaják] 'kirgisialainen viulu (yhdestä puupölkystä koverrettu)'
~ kaz. kój ’Melodie’, čuv. kəvə id. ~ mo. kög ’Harmonie, Musik’ > tü. kög id.
Turk.-Tat küj 'laulu, ääni' (s.307?)
Mats Einarson: Musik med mängder av mång; Musik, december 1995,
s.30 (Tatarstan) ...mönedjet (plur. mönedjetlar), en av den tatariska folksångens huvudgenrer. Dessa utförs vanligtvis i en utbroderad stil som kallas ozen küi (eg. ”lång melodi”
12) KIIMA > chemie; gamos-game > kaamos:
F. kiima >SSA: kiima ’parittelunhalu, soidin ja himo’ ~ keimailla
~ ly: kīm(e); kīmidä > ve: kim(da) > vi: kiim; kiimata] > LauluPuuRumpu 310
~ aun.ka kiimu ~ Vatja: gimnE ’himne; hümne’ (hymni) > ks. ven. gimn ~ gimen
~ vadja tšiima (-leipä) 'rituaalne leib' ~ E. HYMN, HYMEN (!) >? GEMINI
~ lpN giei’bme, gibme = ’kiima-aika’; 'ind, suguiha'; giei’bmât, gibmât = ’paritella’
~ lpN gikkât, gihkat = ’paritella’, ’lähennellä’; ’soida’ (linnut), ’taikoa’ (shamaani)
> komi/syrj. kojni ’olla soitimella’, turni-kojni ’taikoa, ennustaa’
~ Unk. kéj ’halu, hekuma, nautinto’ >? Keski-Aasia: kyu 'laulu'
~ Unk. géım 'naaraspeura, lehmä, vaadin' > géım szarvas
> ostj. köj-, kej- ’olla soitimella (linnut)’ ~ koj- ’ennustaa, taikoa laulamalla,
> vog. kij-, käj-, kaj- ’olla soitimella, laulaa taikalaulua’ ('mängima; nõialaule laulma')
~ kim ’(teeren, metson) soidin’ >? kimittää
>? gemini ~ himo ~ E. game ~ Lat. polygaaminen; chym ~ Q
~ gay-gey; kaipaus-koipi-kimalainen-kiikku-keimailu
~ Khirgiz: kjuigen 'palaa'; kjuigon 'rakkauslaulu' > Kju komúzille
~ kyják [kaják] 'kirgisialainen viulu (yhdestä puupölkystä koverrettu)'
Vatja: gimnE ’himne; hümne’ (hymni) = v. gimn >? GEMINI ~ E. hymn, hymen (!)
Viro: gemmul ’silmu, nuppu’ >? JUM
kiim 'ind, suguiha'; F. kiima 'ind, suguiha; paaritusmäng' ~ aun.ka kiimu; lüüdi kiim(e)
~ vadja tšiima (-leipä) 'rituaalne leib' >? F. kiihko; koinata
lpN giei’bme, gibme ’kiima-aika’; giei’bmât, gibmât ’paritella’
lpK: kee'mm 'kiima, soidin'; lpKld kìmmaD = lpN gi(b)mes id.
~ lpK ke'mmeed = olla kiimassa, soitimella
~ Olaus Magnuksen ’vaskisammakoksi’ nimeämä arpa *cōmpoj, lpN cuobbo tai lpK cuâbb ~ lpN cuob'bot (čuob'bot) ’lyödä pyrstöllään vedenpintaa’. Sammakollahan ei ole häntää. Ainoa mitä se voi tehdä on (E.) jump... ja jauhaa Sammon tavoin.
lpKuola ǩee'mm, ǩee'mes ’soidin’; lpK: ǩee'mm = kiima > ks. ven. gimn 'hymni, laulu’
Voguli:
kim, kīm = (teeren, metson) soidin, soidinpaikka > kim ’play, call’ (soidinaikana) = os köj- ’loitsia’
Kamass:
kōməs (kōmys) 'balalaikka' so. homuz, komus > k. sεrəl'am = soittaa komuzia > Tat. qomus, qobus
Venäjä:
gam (gómon) hälinä, häly; ~ Ital. gamma
~ gámma '(sävel)asteikko' = Mari: gámma ’sävelasteikko, skaala’
~ gamák = 'riippumatto' >? 'hämähäkki; sammakko, saapas'
gimén, giméj ’abielu; pulmajumal’ (run.) avioliitto; hää- t. avioliiton jumala
< gr. Hymenaios (Hymen) - the god of marriage, was conceived as a handsome youth, and invoked in the hymeneal or bridal song. > ~ hymen
gimn 'hymni, laulu’ ~ gumnó ’luuva, puimatanner' > ks. gr. ymin
Bulgaria: kímam (kímna) 'nyökätä päätä' (hyväksyvsti) >? gymnasium; gymnastics
Islanti: gaman ’fun’ > gamanleikur ’comedy’ ~ E. game
Tanska:
kim ‘itu, alkio; alku’ ~ kime ‘soida, soittaa’ >? S. Keim = E. gem; game; gemini~ Jimeno
Engl.
chime 'bell' ~ OF chimbe < Lat. cymbalum ~ cymba
< Gr. kýmbalon < kýmbŋ 'hollow of a vessel' >? symbol ~ cymbal ~ chemie
cyma 'moulding' < Gr. kyma 'anything swollen or waved'
~ cyme = Frz cime 'summit' ~ Sa cyma
game 'peli' ~ OE: game (2) of ’leg’ ('rampa, ontuva’) = gammy
~ OF gambi ’bent, crooked, bowed’ ~ Fr. jambe, ONF. gambe ’leg’ >? gambler
gam [gæm] '(naisen) sääri'; gambado 'legging' (säärys?) < Ital. gamba
gamash (arch.) 'nilkkain, säärystin' < Fr. gamache (S. Gamaschen)
gam [gæm] '(naisen)sääri' > gambade 'hevosen hyppy; kepponen'
> Engl: gam [gæm] '(naisen) sääri'; gamash (arch.) 'nilkkain, säärystin'
< Fr. gamache (S. Gamaschen) (> Ven.?), Sp. guadameci, Arab. ghadámasi
< Ghadamas (Tripoli) ~ Engl. gambado 'legging' (säärys?) >? kamashit
game ’leikki, peli; saalis; rampa, ontuva’ ~ gambit 'pelinavaus' (shakki)
~ gr. gamos ’häät’; gaméō ’to marry, get married, wed’
~ OF gambi 'bent, crooked, bowed' ~ jambe 'leg'
~ Dan. kappes 'kilpailla' >? E. cup>? kaamos >? keimailla
> Arabia (Palestiina): bağāmi' 'make love' >? E. gemini
game1 ’Sport’ ~ AS gamen ~ Sw. gamman, Dan. gamen < *ga- yhdessä) + mann- ’person’
~ goth. gaman orig. ’amusement, delight’ ~ vrt. game 1) ’plucky’, 2) ’lame’
game 2 of ’leg’ = gammy ~ OF gambi ’bent, crooked, bowed’
~ cogn. w. Fr. jambe, ONF. gambe ’leg’ > gammon2 >? sampo
gamin 'street' < Arab. > Germ. gemein 'common, mean'~ Esp. camino
>? gem+ein >? Est. samm 'askel' >? kamashit
- Orkney-saarten perinteinen gymel-laulu (16.5.00)
Ranska: gamme 'sävelikkö, skaala' > Russ. gamma (alfa-beta-gamma-delta...)
Port: cima (cimo) ’huippu, latva’ >? F. himo-himalaya
gemer ’ähkiä, voihkia, vaikertaa’ = ital. gemmare
Esp.
cima 'summit (huippu), top; height, peak, apex; finish'
gama, gamo 'doe' (kuusipeura)
quimera 'dispute, quarrel, scuffle'; chimera 'whim, fancy'
quemar 'to burn; scald; to kindle, fire, dry; to vex, irritate'
< quema 'burn; fire' (poltto, palo); quime 'polte' (~ kiima)
quimo 'chyme [kaim]' (ruokasula)
Italia:
gamba 1) 'leg' > viola da gamba 'polviviulu', 2) (mus.) stem, 3) be off
>? Est. cambiata - campane 'kellad'
Latina: geminus 'kaksonen; kaksinkertainen; kaltainen, samanlainen'
< gen- 'synnyttää, syntyä' < *gem- 'parittaa, yhdistää, liittää yhteen'
~ Gr. gaméω (miehestä) 'nai!' (< painaa, puristaa yhteen)
~ mir. gemel, cymr. gefyn 'kahleet, siteet'
~ aisl. kimbell 'kimppu' ~? cymbol
~ lat. aemulus 'kilvoitteleva' ~ Gr. génto 'kiinnitti'
~ ge- < *je- > ai. yamá-h 'paritettu (kaksonen)'
Romania: chema ’rufen’ > chemare = Ruf (huuto) > cimpoi = Dudelsack >? kimara
Kreikka: ymin ’Häutchen (ohut nahkakalvo)’ (eig. ’Band’)
> ýmnos 'Liedergefüge, Lied (Lid 'silmäluomi')' >? S. liederlich 'siivoton'
> ymenas 'immenkalvo (E. hymen)'; >? S. Heim 'koti'
~ ýmŋn 'Hochzeitsruf (carmen nuptiale)' > ymnos ’hymni’ >? gemini
Tü-Sprachen:
uig. kobuz ’Laute’, otü. kopuz ’1-kiel. soitin’, blk. kobuz ’Fiedel, Geige’
> krč. kobuz ’Harmonika’ (kkir. komus, kmk. komuz); çsor. kobus ’Balalaika’
> bar. komys ’soitin; musiikki’, hak. χomys, soj. χomus, kaz. kubyz ’Geige’
> čer. koβəž ’Maultrommel’, koməž ’Balalaika’; čuv. koBəs ’Geige, Violine’
~ ostj. χomys, ung. koboz, kam. kōmys, russ. kobza;
> mtü. kobz-a ’Laute schlagen’, kom.- čag. kops-a ’singen’
~ mo. quur ’kielisoitin’ (>? ung. húr ’Saite’) >? mo. marin-hur
jak. kym ’kipinä’ = oir. kym-yn ’Funke’ = hak. kybyn, čuv. χΩm;
> tel. kymzyn ’wünschen’ > osm. kyvyk ’Flamme, Funke’
~ ? mo. kima-an ’Eifer’ ~ ? finn. kiima ’Brunst’
khirgiz: kjuigen 'palaa'; kjuigon 'rakkauslaulu' > Kju komúzille
~ kyják [kaják] 'kirgisialainen viulu (yhdestä puupölkystä koverrettu)'
osm. kimja ’Chemie, Alchemie’ < pers. kīmiyā < ar. ~ vrt. chin. kim ’Gold’
Turkki:
kamiş ’ruoko, kaisla’
kem ’paha’; kemik ’luu’ >? E. shame
keman ’viulu’ (’violin’) = Arab. kaman; kement ’suopunki, lasso’
Persia: kaman 'bow' ~ kamand 'lasso' >? kemancha, keman (viulu)
Palestiina: kamanğa 'violin'; 'āzif kamān 'violinist'
Arabia:
kamān ’violin, fiddle’;
> kamnjā ’oriental, stringed instrument (1-2 kieltä)’ >? kamina-game
~ kamī' ’bedfellow’ > to sleep (w. s.o.) >? kamu
13a) KIKKI-GIGUE-GEIGE (> sign-):
F. kiikku-keikku; koikkelehtia ~ S. Gegner-Geige; Frz gigue
kyykky; > 'olla kyykyssä, mennä kyykkyyn'; kyykkiä; kiikki; kiikkerä
~ ink. kükkü ’venäl. yksintanssi, ripaska’
~ ns hocken, mn húka ’kyykkiä, kyykistellä >? huggorm ’kyy’
vaikea; Ly: vaigedaštši 'vaikerrellen' >? Geige
~ va vaikea id., 'kova, raju (tuuli); lpIn vaigardiđ 'vaikertaa'
F > lpN vai'gâd id., 'valittava; vihlova, kimeä (ääni)'
Inkeri: kekki ’lasten leikki’ (hypitään yhdellä jalalla)
Vatja: kikkerpal'li ’kuperkeikka’; kukertāG ’kaataa’ ~ skripk ’kiikkannel’ (viulu)
< Ven. skripka; struna ’kiiga kell’ ’soittimen kieli’
> skripka pillittemä = est. ’kiika lööma’ (soittaa viulua)
Viro: kikki 'hörölleen, höröön'; kikkis 'höröllä, hörössä';
> kikivarvul 'varpaisillaan'; kikkhabe 'pujo-, suippoparta'
~ kükki 'kyykkyyn' < kükk 'kyykky'; li kikkə, kükkə id. < kükitada 'kyykkiä'; kükkis 'kyykyssä'
lpN (LPR 310)
gikkâ(t), gigâ- ’mate, pair’ ’ olla soitimella, shamanoida' (Nielsen 1932)
~ 'paritella', ’lähennellä’; ’soida’ (linnut), ’taikoa’ (shamaani)
~ Noidan kikki-hyppelyyn liittyvät mm. Unk. guggol (kyykkiä)
~ gáigá 'houkka, typerys, hullu' >? kaiku (gájanas), Geige
> zr koj- ’soidin-äännellä’; vg kaj- ’pyöri ja huutaa; rukoilla (noidasta)’
> kim ’play, call’ (soidinaikana) = os köj- ’loitsia’ (s.79)
~ gáigá 'houkka, typerys, hullu' >? kaiku, Geige >? ks. kiima -sanue
lpKuola:
kekka-d = metson soiminen; loveen langenneen noidan ’hyreksintä’
kīγγi > kiokkaD > keokkaD > kiGkad (~ kìkkaD) = soida
(varsinkin kun metso ’hijoo’ l. ’kähisee’ soitimella)
> N K T (myös) laulaa, hyreksiä > T noitua (lovinoidasta)
>? E. cock = kukko > F. ’kiekua’ > ’kukkua’
~ YSS: *kike ’olla soitimella’ (Arj.-Luul.:) kihkat, (lpN:) gikkât, (lpIn:) kiihađ,
(lpK) kiõkkâd, (lpKld:) kiggeδ, (lpT:) kîkkad
= lpN gikkât 'paritella, lähennellä, soida (linnut); taikoa’ (noita)
kiokkA (kiok'k'e) 'kyykkä, keila'
Tore Ahlbäck (ed.) Sami Religion 1987: Håkan Ryvding:
s.195 lpE kikkat ’play, sound (capercailzie courting)’; ’sing, hum’
(ecstatic sorcerer) (Nuortijärvi, Kildin, Ter)
Komi/syrjääni:
kik = zwei, zweimal; Wotj. kik(t-) ’zwei’; fi. kaksi
~ kok = jalka (Fuss, Bein) ~ Wotj. kuk ’Bein, Fuss’ >? lp. kikki-hyppely
koj-ni 'olla soitimella' (metsäkanoista) > turni kojni = loitsia, noitua, ennustaa
śilni (śivni, śīni, sivlini) ’singen’ > śilan-kil/ kiv ’Gesang, Lied’
~ sjylan kyv (kyv 'sana; kieli') ’laulu’ (v. pésnja)
>? Udm. sjuan gur >? kieli = kyy (käärme tunnetaan kielestään)
MordvaE:
gajgems ’kõlisema, kumisema, kõmama’; kajga ’kannel’
>? S. Geige ~ gadulka ~ gajams ’huutaa, parkua’ >? kaiku
Unkari:
hegedű 'viulu'; ’violin’; hegedűs, hegedős 'viulunsoittaja, viuluniekka'
~ ? hoketus >? bulg. gadulka ~ S. Geige (h ~ g)
kéj ’halu, hekuma, nautinto’
Hanti:
kej ’kukertaa, olla soitimella (teeri); laulaa loitsulaulua, laulaen loitsia (myös rummulla);
arpoa, ennustaa’; kej ’arvonta- l. loitsulaulu’.
kikkimora ’vedessä elävä kummitus; vastavirtaan kulkeva lastu’, jota käytettiin pahaa tuottavana
taikakaluna (394) ~ ven. kikimora ’noita, shamaani’
kojəp, kojəm = noitarumpu > kəjəm, kējəm = metson, teeren soidinpaikka
Voguli:
kajji, kaji = ulvoen huudahtaa, ulvoa, rukoilla (noita)
> kujip, kwoip, koip = noitarumpu
> kim, kīm = (teeren, metson) soidin, soidinpaikka (sm. kiima)
W-Lamut:
kiG-, kik- ’beissen (~ kauen 'purra')’ ~ tung. kík- ~ Uig. ig, jig ’Krankheit’
Ven.
žíga ’džiiga, žiig’ (frz gigue) 1) KA:n keelpill L-E:ssa; 2) iiri rahvatants)
~ kikimora ’noita’ ~ gíbkij 'notkea, joustava'
Puola jatkuu osassa IX: