Soidinmusiikki IX(b)
Soidinmusiikki IXB: 16) LEUDD-LUVVJT - 17) LEIKKI-LUKU (FU-sanat)
16) LEUDD-LUVVJT (Venäjä-loppu, Slovakia + IE-alkuosa):
lat. libet (libido) < lubet 'mieluinen'; lubido 'viehtymys' ~ dr. ind. lúbhyati 'rakastaa'
ljúdi = ihmiset (S. die Leute) ~ Latv. laudis ’kansa’ >? leu'dd
~ luditj ’tinata (yhteen)’
slóvo 1) puhetaito, -lahja, 2) sana (manaus), 3) keskustelu, puhe'
~ belor. slóva; bulg. slóvo = pol. słowo id. ~ v. slog(j) 'tavu; kieliasu'
~ slovtsó 'sananen' > poslovitša 'sananlasku' ~ loivit 'pyytää kalaa'
~ Romania: slava ’Ruhm; Lobpreisung; Himmel, Luft’
gr. lexi (leksi) 'sana' (ven. slava); xleos 'huhu, kulkupuhe; huuto' = ven. molva
~ avest. sravah 'slovo' ~ muin. int. śravas- 'zvuk, xvala (ylistys, kiitos), slava'
= tocar A klyw, Tocar B kālywe
sluh 'kuulo; sävelkorva ' < slýšatj 'kuulla' >? listen ~ lyssna
Puola:
malina błotna 'mesimarja' ~ ? R. blod 'veri; syntyperä'
> 'Mesi'-merkitys antaa 'veriuhrille' aivan uuden dimension leudd-/luohtille.
nalewać 'kaataa (nestettä)'
polować 'metsästää' ~ łowić = pyydystää
~ ven. polovýe órgani 'sukup.elimet'
Tšekki: ladit 'virittää'; ladit se 'sointua yhteen'
prelud 'aistiharha, näky' >? preludi-esileikki < Lat. ludere 'to play'
< loudit 'houkutella, maanitella, vikitellä'
mluvit 'puhua'~ namluvit 'taivuttaa puhumalla; puhua paljon; äänittää'
~ prímluva 'puoltava sana, suositus' > slovo 'sana' < ven!
Slovak:
piesen labutia = joutsenlaulu> žaloba 'Klage' < žalovat' 'klagen'
laditj '(ein/ab-)stimmen'
lovitj = jagen, fangen
l'ud = Volk
slovo 'Wort' (parempi 'slaavilainen'-etymologia kuin Sklave-sana)
~ Latv: cilts = sugu; suguharu, hõim; ciltstēvs ’esivanem, esiisa;
> cilvēce ’inimkond, inimsugu ~ Latv. cilvēks ’inimene(human; man)’
= pol. czлowiek, russ. tšelovek > necilvēks ’julmur, koletis’
>? Slovakia ~ Est. selts 'seura' > selts(kond) >? kilta; S. Schild (kilpi); lat. sylva (silva?)
Bulgaria: lov 'metsästys'
lud ’foolish’; Serbo-Croat: id.
slávej 'satakieli' < slóvo 'sana; puhe'
Kroatia: leut ’Laute’
ljūt ’zornig, ärgerlich; scharf, beissend; streng, böse; bitter’
~ ljutica ’Giftschlange’
Serbo-Kroatia: lutnja 'Laute' (S-K?)
lud ’mad, insane, foolish’; 'verrückt, irre, wahnsinnig’; (S-K?)
> ludim ’I am mad’
> ludeti 'verrückt sein'; luđak 'Narr'; sulud 'närrisch >? R. lud ’lipeä’
> zaludim ’I enchant, seduce’; zaluđen ’enchanted’ >? leudd ~ salute!
> zaluditi 'bet(h)ören' (hurmata, vimmata, villitä, viekotella) >? S. toll
sklad 'Einklang'; skladan 'harmonisch'
Serbo-Kroat. - Romaani (bari) lavuta ’viola’ (alttoviulu); lavuta ’violin’ >? laute-luuttu-luvvjt
lavutari ’musician, player’; lavutarka ’woman player’ >? tark-lautaarit
Albania:
- The lahuta or gusle (or gusla) (Albanian: lahuta, Croatian: gusle, Serbian: гусле, Montenegrin: gusle/гусле, Romanian: guzlă, Bulgarian: гусла) is a single-stringed musical instrument used in the Balkans and in the Dinarides region.
The Albanian version "lahuta" is closer to the Romanian version - lauta.
ON (vanha-norja)
Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002, s.228: ...Väga sarnane laul on tuntud kui seithleati,
mis tähedab ”nõiaviis”. Sel on sarnasust šamaani võimulaluludega... > lýta ’dishonour, blame’
- V. Salminen (Kalevala-kirja, Otava 1947): Hávamál= Ylhäisten laulu
- Wikipedia: Hávamál; (English: Sayings of the high one) is presented as a single poem in the Poetic Edda. ...Hávamál is both practical and metaphysical in content... Rúnatal or Óðins Rune Song... is a section of the Hávamál where Odin reveals the origins of the runes... The last section, the Ljóðatal enumerates eighteen charms (songs, ljóð)...
Nr-dän.
jage schw. jaga < nhd. jagen ’metsästää’
> S. jægerlatin ’Prahlerei, Lüge’ < latin ’Sprache, Ausdrucksweise’ (afrz.)
>? lpK lääd ’lantalainen’ (suomalainen, suomenkieli)
led ’Weg, Richtung (Reise)’
~ S. leiten ’johtaa’ (E. lead) < germ. *laido < *lithan ’gehen’ ~ adän.ledsage ’den Weg weisen’
lod (S. Los ’arpa’) ~ ags. hlytta ’Weissager’ ~ frz. lot ’Anteil’
~ nnr. ljota; ags. hléotan ’das Los werfen, ’saavuttaa arpomalla’
~ mhd. liezen ’Weissagung, Zauberei, heimliches Murmeln’
~ anord. hlaut ’Blut des Opfertieres’; R. blot 'veriuhri'
-log ’valallinen’; got. liugan ’heiraten’, liuga ’Ehe’; afries. loga ’heiraten’ >? S. lügen ’valehdella’
Nord-etym:
lauð ’schmelzofen’; mhd. lōt ’reinigung, brand’
laut ’vertiefung, kleines tal; feld, erde’ > estn. laut, wot. lautta ’viehstall’ ~ est. laud ‘pöytä’
leið ’weg, reise; zeitpunkt’ - > finn. laita ’weg, richtung’
lið ’gefolge, mannschaft’; ae. lioðian ’führen’
líð ’rauschtrank’ - air. līth ’fest’
liða ’gehen, fahren’; lpN līdat ’v-gehen der zeit’;
- ’gehen’ (m.) ’feierliche umschreitung oder umtanzen eines heiligen ortes’
ljóð ’strophe, lied’ - ae. léoð, as. lioð, ahd. liod
- lat. laus ’lob’, air. luad ’gespräch. rede’, lóid ’lied’
~ ljóða ’dichten, singen’, ae. leoðian, ahd. liudōn
idg. *leu ’loblied, preislied’, *leu ’preisen’; *leu ’licht, glanz’
> gymir 'Riesenname' (Ymer-Ymir); (A. Kaivapalu: Kuningas Ingvar -
...kuningale lauldakse seal Gymis ljóð (Gymes havsang)…
ljóði ’fürst’ < ae. leod ’fürst’; ljóðr (Nord. etym. lýðr)’volk, leute’
~ lit. liaudis, lett. làudis ’volk’ < idg. *leu (lob, preis)
lóð ’ertrag, frucht’
lof ’erlaubnis; lob’ ~ got. ym. lubō - lufu -luba - love ’Liebe’
ai. lubhyati ’heftig verlangen’; lat. lubet ’gefällt’
~ ae. lufen ’liebe, trost, freude’; R. lofsång ’kiitosvirsi’ < lov ’lupa’
lota ’anfall, angriff; ringkampf (gehegter zweikampf?)
læti ’gebahren, benehmen; stimme’
lúðr ’hohler stamm; trog, wiege; gefäss, mahlkasten, boot; kriegshorn’
nisl. fär. lúður ’mahlkasten; trompete,
ndä. dial. lud ’blasinstrument’< ljóð; (*leu ’abschneiden, abschälen’)
ahd. lūdara ’wiege’ > ks. leudd
Ruotsi:
blod 'veri; syntyperä'; blotmånad ’luotekuu’
blåsa 'puhaltaa, tuulla; vinkua; viheltää; rakko'
blöt 'märkä, vetinen; flöda = virrata
flöjta ‘puhua; soittaa (huilumaisella äänellä); narrata’
1) led '(aidan) veräjä' 2) led 'suunta, taho, tie; (mer.) reitti, väylä'
3) led ’nivel’ (= vi liiges), solmu; sarana; (sot.) eturivi, I rivi' (~? E. lead > 'suku-, miespolvi')
> leda 'taivuttaa, taipua; niveltyä'; leda 'taluttaa, johtaa, ohjata'
4) led 'väsynyt, kyllästynyt'; ruma, inhottava; paha, häijy'
> den lede 'paholainen' > leda 'kyllästyminen, haluttomuus; tympeytyminen'
leja 'vuokrata, palkata'
lejd 'turva-, suojelulupa'
leta 'etsiä, haeskella' >? F. löytää
leva 'elää'
lev ’(paistettu) leipä’ (bröd) >? levnad
lita (lit) ’luottaa; luottamus’; lova ’luvata’
ljuda ’kuulua, kaikua, raikua, soida’ = mR liūdha ~ m.yläs. (h)luten (k.yläs. lūt ’ääni, sävel, sointi’);
> R. ljud = ääni (& sotahuuto) ~ mr. ljoð ‘runo’ > lyda (mm.) ‘kuulua (joltakin)’
lyssna 'kuunnella' = E. listen ~ R. ljud 'ääni' ~ E loud ~ Russ. sluh 'kuulo' < slýšatj 'kuulla'
- Einejord (s.34) mottakaren = lydaren + sendaren = joikaren; Genljuda - genljöd - genljudit 'kaikua'
lyst 'leikki, lysti, ilo' > lust 'halu'; lusta 'himo' ~ S. Lust 'huvi; ilo'; Lusten 'himo, halu'
löpa 'juosta; olla juoksullaan’ (~ E. leap 'hyppiä'; S. laufen ‘juosta’)
~ löpsk ‘kiimainen, juoksullaan’; löptid 'juoksu, kiima-aika'
läte ’ääni, ääntely’ ~ lp. livđah, liođe, levđ ’laulu’ > ? ljud
- Tässä lienee leudd/luvvjt -sanan synty. Luut = säännöt (tunnusmerkit) ovat ne, mitä jää jäljelle, kun eri variaatioita yhdistävät tekijät on paljastettu.
låt ’sävel, sointi, laulu’ < AS loddere ’beggar, wastrel’
~? S. lottern ’rentustella’ > S. Lotterbube ’lurjus, roisto’
> 17.6.2014 Tartto (Vallpiga-konsertti - Emma ja Anna Fält):
- Vallåtar 'paimenlauluja'; [> norjan vallåt]; Kymri: vall ’valitus(virsi), itku; suru’
- Å äännetään ruotsinruotsissa lähes kuten -uo. Tällöin se lähenee saamelaista luohti-termiä häkellyttävästi. Vastaavasto kolttien leudd on liian lähellä ruotsin ljud-sanaa ollakseen aivan eri etymologista pohjaa.
Ks. Son vuäinn -kirjan johdanto:
Sw. ljud ‘voice’ (Germ. Laut; lpK leudd 'song') and låt ‘melody, a folk song’ (old).
- Ruotsin saamelaisten vuolle-joiku saattaa olla myös sukua vall-sanalle ja liittyä siis poropaimennukseen. Tavuhokema val-valla voisi siis olla tästä sanapesueesta kotoisin. Entä suomen valo-valtakunta < est. vald 'kunta' ja päivään (beaive) liittyvät assosiaatiot?
Nrw.
led 'veräjä, portti'; led(d) 'nivel, osa; sukupolvi'
lede 'kyllästyminen'; 'johtaa; taluttaa (leie)'; ledtog ’liitto’; lei 'tie, väylä'
leve elää; leven ’rieha’; liv 'elämä, henki'; livd ’suoja’; live ’suojata, säästää'
lyd ’ääni; äänne; väki, ihmiset’; lytte ’kuunnella’
~ læt/e(t) 'ääni, huuto' > låt ’ääni, sävel, melu, valitus' >? lyydinkieli
lyge (løy/laug løyet) ’valehdella’
Tanska:
lejde 'turvapaikka, suoja'; leje 1) paikka; vuode; uuma
lid 'luottamus'; kunne lide ’pitää jstkn’
lodde 2) arpoa (lo 'arpa'); luodata, tutkia; juottaa (tinata)
lue 'liekki; liekehtiä'; lyn 'salama'
lyd = ääni; (kiel.) äänne; lyde (lød, lydt) ’kuulua, kuulostaa; totella’
> lydlov ’äännelaki’; lydtæt ’ääntä läpäisemätön’ >? lyydiläiset
> lytte 'kuunnella'; lyve ’valehdella’
løb 'juoksu, kulku' < løbe 'juosta' > løbetid ’juoksu-, kiima-aika’
~ >? R. löpa 'juosta'; lovtid ’loma-aika’ (F. 'lupa') ~ E: leap 'hypätä; hyppy'
Islanti: ljóð 'song, poem'; lúður ’trumpetti’
Wettenhovi-Aspa (1936): Ljoda-smidir = Galdra-smidir 'runo-seppä'
lýđr ’Volk, Leute’; F. liuta ’Schaar, Menge’; ahd. liuti (pl.) ’Leute’ = ags. léode
Goott: awi liudon ’kiittää’ (liudon ’laulaa’) [Koivulehto: Pohjan poluilla 1999]
Saksa:
(ein)laden 'kutsua, pyytää, käskeä (pitoihin)' > Lade 'kokous'; Laden 'puoti' ~ Russ. ladj 'sopu; sointu'
~ Est. laad 'perä' & laat 'markkinat'
Laie ’maallikko, oppimaton, ei-ammattilainen’
< gr. lāós ’Volk’ > lāikós ’kansaan kuuluva (kansanomainen)’ > lat. lāicus
spätanord. leikr > dän. læg ’Laie’ > R. lekman (maallikko?)
lau ’warm (sonnig)’ = ’haalea, laimea’ >? F. lauhdevesi, lauha (sää)
~ engl. lew, anord. hlær ’mild’ (säästä) ~ lat. calēre ’glühen’ >? F. leuto
Laub loup - loub - lōf - loof - lāf - ags. lēaf - engl. leaf
- anord. lauf, dän. løv, schwed. löv - got. lauf ’Laub; lehti’
~? russ. lupljú, lupít ’schälen (abblättern)’ (~? ljublu)~ gr. lépo ’schäle ab’
> mnl. lover, mhd. löuber ’frondes’ (vastarinta)
- On kysymysmerkki, miten tämä kaikki assosioituu leudd-sanueeseen.
laut ’kovasti, äänekkäästi’ (E. loud ~ R. ljud); Laut ’ääni, äänne; kuuluva’
> anl. mhd. lūt ’Ton, Stimme, Wortlaut’ > lauten 'soittaa'
~ mhd. liuten ’einen Ton von sich geben, läuten’
> Läut(e)ner = Lauter ’kellonsoittaja’
< g.germ. *hlūda- < idg. kleu- ’hören' > gr. klúein, lat. cluére ’hören’
~ aslav. sluti ’heissen’, slovo ’Wort’
< lauten ’kaikua, kuulua’; läuten ’soittaa, soida’ , goot. liuthon ’laulaa’
~ S. Laute ’luuttu’; (das) Läuten '(kellon) soitto'
”...luonnollisestikaan näille sanoille ei ole sukua germ. *leutha-
= anglos. leođ ’laulu, runo’ > m.yläs. liod, S. lied ’laulu, veisu’
Laute 'luuttu’ (soitin) < Arab. al-'ūd ('ūd Holz) > ital. liuto, afrz. leüt
> spätmhd. lūte >? nr læt/e(t) ’ääni, huuto’ >? F. kiljua > kiljutit ’toitottaa’ ~ Muspill: kilutit
>? S. rufen > Rudolf; Rot-haar; Röd-wig jne; leo, (naaras) Lea, leaena
>? rauta ~ rot-ruf ’puna-ääni’ >? E. inflate ’täyttää kaasulla’ < Lat. flare ’to blow’ >? inflaatio
>? flute-flauto-flöte > ks. "Kantele III-7C: flute-violin-whistle
Lee ’laivan tuulensuojapuoli, alap.’; Luvseite ’tuulenpuoli’; luven ’luovia’
Lege 'paneminen, pano; panos, panopaikka' > Legezeit 'munimisaika'
~ ! Legende 'pyhimystaru' >? S. Lehre 'doctrine; what is taught'
Leich = Laich 1) ’mäti’ (kutu) ~ ahd. leich 'Spiel' (> leikki)
= 2) keskiaikainen lauluruno (song, melody) (vaihteleva runomitta)
> Leiche 1) kutuaika 2) Leiche = (haudattava) ruumis = Leichnam
~ mhd. leichen ’hüpfen’, got. laiks ’Tanz, dance’, laikan ’tanzen’ >? R. lek
> E. lazy 'laiska' ~ lay 'maata' > F. laiha; laiska, löysä
Leier = lyyra, kantele, kierrettävä ja kannettava esine (urku);
~ väännettävä/pyöriteltävä esine; paistinkäännin; jonkinl. kirnu'
~ Die Leier des dt. Mittelalters war eine Art Gitarre,
mittels eines durch Kurbel gedrehten Rads gespielt (lat. organistrum)
- ’Leier’ (kantele) toisen obinugrilaisen kielisoittimen, ’harpun’ (Harfe) vastakohtana
(Väisänen 1937, XXVIII).
~ Lēīer 'lyyry, kantourut (posetiivi); kampi, veivi; eräs tähtisikerö'
=Lat. lyra = eräs kanteleen laji; Lyyran tähtik. ~ lūra = ’säkin suu; sisikunta’
~ Gr. lýra 'Saiteninstrument' > Lat. lyra, ahd. līra, mhd. līre ~ lýrŋ ’suru, murhe’
> S. leiern 'soittaa lyyryä t. kantourkuja; laulaa lyyryn säestyksellä; >? lyrics ~ S. ’Lorelei’
- s. pitkäpiimäisesti = runoilla huonosti; liikkua/kirnuta hitaasti (kuin veivi)
> mhd. līren 'eintönig singen, sprechen; zögern' ~ Leiermann ’pelimanni, soittoniekka’
> Leierēī 1) 'lyyryn/kantourkujen soitto; yksitoikkoinen, huonosti runoiltu ja hidas (runo)laulu
2) jonotus, kiertäminen' (~ Leiergang; Reihe = rivi)
Lēis 1) ’virsi, hengellinen laulu’>? leise ’hiljaa; hiljainen, vieno’
2) Leis(e) ’raitio, varho, pyörän jälki’ > Lei 1) laulu 2) katos, suoja
Letten 'ruukkusavi, mehusavi, sitkusavi' ~ lat. latex = akorn. lad, akymr. llat, bret. latar 'Flüssigkeit'
~ kymr. llaid, mir. lathach 'Schlamm' >? vrt. Ton 'savi' ~ Don-Tuonela-virta
Leut (Leute) 'kansa, väki; ihmiset; orja, renki'
Lid, Lied 'silmäluomi l. lauta' (est. silmalaug, -laud 'silmäluomi')
Lid (~ Lied) (2) ’Deckel’ (astian kansi); ags. hlid id., ’Dach, Tür, Öffnung’ > dän. led ’kleine Tür’
Lied ’laulu, veisu, virsi’ < idg. *leut- ~ ahd. liod ~ ndl. lied, angls. lēoÞ
= mhd. liet ’Strophe’ >? (t ~ l) R. tid 'aika'
> got. *liuÞ ’Lied’; lıuÞōn ’lobsingen’; germ. leuÞa- ’Strophe’ (plur. Lied)
> mhd. Liet ’Strophe’, anord. (plur.) ljóð ’Lied’; ljóð ’Strophe, Zauberspruch’
> lat. laus, ladis ’Lob’; aind. grnāti ’singt, lobt, preist’ >? carnatic
~ Germ. leid ’sorrow’ ~ Sw. led ’fed up’ ~ Fr. laid, It. laido ’ugly’
Liederja(h)n 'renttu, irstas ihminen' ~ Luderleben 'irstas elämä'
> liederlich 'löyhä, höllä, siivoton; kelvoton, huolimaton, irstas '
~ S. *(s)leut- ~ gr. leútōn ’fahrlässig’ (huolimaton)
>? Unk. lidércz ~ Est. liiderlik 'se joka käy vieraissa' ~ liiderdaja
Luder 'eläinten (hevosen) liha'; Ludel 'imetyssarvi; piippu'
> luderhaft 'irstas, huono'; ludern 'pyytää haaskalta; elää haureudessa'
< Lat. lúdo (ludere) = lyödä leikkiä
Er ruft 'hän huutaa' ~ ruft ~ lpKld luvvt ~ R. ropa, dän. raabe 'huutaa'
~ aslaw. skrobotŭ 'Geräusch'; Gr. krémbala 'Kastagnetten'
OE: s. 339
1. n. laud derives from OF laude, from L. laudem, acc. of laus. praise,.. but prob. akin to Ir. lauaidim, I mention, esp. im praise, Oir lúad news, speech: Ga luadh, a metioning perh. cf also OE lēoth, ON liōth, OS lioth, Go liuth, OHG leod, liod, G. Lied, a song, and Go liuthan, to sing praises.
2. L. laus, o/s laud-, has derivative: laudāre (s. laud-) 'to praise, whence 'to laud'
3. Behind laus, there is r lau- behind the Gmc words, the r lēu-, liu- (leo-, lio-); perh. cf. lu-, the ult. 'r' behind Gr. lura, a lyre: L. 'lyra' (lire, lyre > lyricus, lyric)
lēod 'man; member of a tribe or nation, prince'
> lēode ’people’ (pl.) ~ OE lot ’deceit’ < OE lūtan ’bow down’
lēoð (lēoth song) song, poem, poetry; vrt. hlūd >? kansan-laulu
OE: hlēoðor ’sound, cry, voice’; hlūd ’loud’; hlūde ’loud(ly)’
Ags. blot ’tahra’ >? E. blood ’veri’
W.O. Streng (1925, 62). on löytänyt vanhasta englannista termit hlaaf weard ’leivän vartija’ (> ’lord’) ja hlaafdige ’taikinan alustaja’ (> 'lady') Lisäksi engl. leaven [levn] on ’hapantaikina; hapatus; hapattaa’. Tätä kautta tulevat ymmärrettävämmiksi yhteydet
leaf - life - laugh - love - Leib - Laib - Liebe - Leben -sanojen välillä.
Engl:
glee ’musical entertainment’ < OE ’having fun, entertainment’
~ AS glīw, glēo ’minstrelsy, merriment’ ~ ON gly < Germanic *gliujam
labium (pl. -ia) 'häpyhuuli' > lib = kuohita >? labial-Lip(pe)
laud ’ylistyslaulu, -virsi’ (< lat. laudāre ’praise’)
= laud [lo:d] (rare exept in hymns) 'praise; glorify'; ’ylistää’; ’ylistyslaulu’
~ Lat. laudation = kiitos, ylistys > laudanum = oopiumiliuos, -lääke
~ Ital. lauda/laude 'ylistyslaulu' > laudes 'ylistykset'
>? F. lavitsa; ylistäkää herraa = laud-lord < ? Lord [lo:d] ’Herra’
~ (Germ.) lied ’laulu’ = ASax. lēoth >? E. loud 'kovaa, kovalla äänellä'
lay 1) ’asettaa, laskea; panna; munia’ > in lay 'sängyssä'
2) runo, laulu, balladi (song, poem); pano; sänkykaveri , 3) maallikko
4) (punonnan) suunta, säikeet; asema, sijainti; työ, hinta
>? lie 1) ’maata’, 2) valehdella 3) 'asema, (makuu-)sija'
~ Frz.Provenc. laut > E. lute ’luuttu’ >? E. law 'laki'
lewd [lju:d] 'irstas, rivo, säädytön, paha, huono; oppimaton, tietämätön'
> lib = kuohita ~ lat. laicus ’lay2’(’song, poem’)
live 'elävä; elää' > livid = sinelmäinen, sininen
lore ’knowledge (doctrine)’ = AS lār ~ learn ~ Germ. lehre > ks. Frz lire
> E. learn; du. leer; S. Lehre 'doctrine; what is taught'
love 'rakkaus'; [’0’ -score (in tennis)] < OE/AS: lufu - ei etymologiaa
> Germ. liebe ~ Du liefde id.; lieven 'to love'~ E. lief ’dear’;
< Lat. lubet 'it pleases'; libídō ’strong desire’ < IE: *leubh- ’love’; skr. lubh 'to desire'
~ germ. Lob 'lupaus'; glauben 'uskoa (E. believe)'; R. lova ’luvata’
~ E. lube = voiteluöljy; lubricity ’liukkaus, irstaus’
low 1) ammua, mylviä 2) ’matala (kohta)’; alin (ääni); hiljaa ja matalalta
list(en) 'kuunnella' ~ Germ. lauschen , Welsh clust 'ear' > E. loud
~ N-umbrian lysnan ~ AS hlosnian ~ E. loud 'kova(a)' = Du luid, Germ. laut, Got. hliuma 'hearing',
~ ON hljōmr 'sound' ~ Gr. klitós < klí eın 'to hear'
~ Lat. cluēre 'to be famous', Oirl cloth, Skr. sruta
prelude 'alkusoitto' = Est. prelüüd 'esileikki'
lute ’luuttu’ = Provenc. laut ~ E. flout (ME flouten) ’to play the flute’
~ OF lut (luth), It. liuto, Arab. al'ūd ’the aloe wood’
~ Turk. ūd, Sp. laud, Port. alaude, Du luit, Germ. laute
lyre = Lat. lyra, Lyra (constellation) < Gr. lýra
> E. lyric(s) > lyric-al orig. 'poetry to be sung to the lyre'
Kymri: lauar ’(Bret. lavar) puhua, (m.Corn.) saarnata’
Welsh:
ligf 'ääni, huuto' (? llef) ~ llais 'ääni'; lleddf = matala, valittava
~ lai 'Bretagnelainen keskiaikainen laulumusiikin laji (myös runomitta)'
anterliwt ’interlude’ > ks. lat. inter- 'keskellä; aikana'; ludus 'leikki, peli'
llais 'ääni' (voice, vote) > vrt. engl. lay = laulu > vrt. saks. ’Lorelei’
< lai = Bretagnelainen keskiaikainen laulumusiikin laji (myös runomitta); monimutkainen rakenne,
aiheet kuningas Arthurissa ja muussa kelttimytologiassa.
lleddf = matala, valittava (slanting; flat, minor; plaintive)?
luht ’kansa, heimo; lasti’
Lindström: Om den keltisk:
loitsin, loihtin 'trolla, hexa', Fn. lioda-smì dir
~ Fht. lied, lioth, leod (pl. ludi, lutida) 'sång' ~ Agsx. lioth, leoth, liod, hliod o.s.v.
Ranska:
lai [lε] ’maallikkoveli’ (frère lai)
~ lai ’keskiaik. runo’; laisse* ’eepp. säejakso’
~ laie* [lε] ’naarasvillisika; metsäpolku’
> lais [lε] ’(metsäkaadossa jätetty) nuori puu; vesijättö’
lait [lε] ’maito’; laite* [lεt] ’(kalan) maiti’ >? E. love-lay
laudanum ’oopiumiliuos’
lire ’read’ (lukea) > ks. E. lore = Esp. leer, Port. ler, It. leggere, germ-skand. lesen-läsa >? lyrics
litanie [litani] 'rukous'
loup [lu] ’susi’; viallinen tekele, virhe > loup-garou 'ihmissusi'
> louve* [lu:v] ’naarassusi; kalaverkko; kivipihdit’; louvoyer 'luovia'
> louveter [luvte] (naarassudesta) ’poikia’ >? luvetella
love = [love] (käärmeestä) paneutua kerälle; panna (köysi) vyyhdelle
>? E. love ’rakkaus’; F. lovehtia; lovi
luette [lyεt] ’kitakieleke’; lutte [lyt] paini; kamppailu, taistelu, ottelu > Port. luta 'taistelu'
Espanja:
lay '(ballaaditaoline) luuletus, laul'; llanto 'nutt, nutmine, itk'
leudar 'käärima, panema (taikina) (to leaven)' (kohottaa, panna käymään)
~ liudo 'fermented, leavened' ~ ludia 'ferment, yeast'
> levantada ' ülestõusmine'; Levante 'Levantti; itä, itätuuli' > auringonnousu'?
lid 'conflict, contest, fight (lidia); dispute'; lidiar 'to fight (bulls)'
[Tässä on sanojen antama esimerkki siitä, kuinka soidinmenoissa samanaikaisesti on kaksi puolta: kosiskelu (S. Lied 'laulu') ja tappelu (lid) kilpakosijoiden välillä]
ludia = ferment, yeast
luto = mourning, condolence, sorrow, grief, affliction
~ llanto = nutt, nutmine, itk
llover 'to rain, shower, pour'; lluvia 'sade'
Romania:
lautar ’Musikant, Spielmann’; lauta ’Laute’ ~ lauda 'Lob'
lovi 'stossen, schlagen, treffen'; 'pochen'
> a lovi 'heimsuchen' (käydä jkn luona/katsomassa; etsiä; vaivata)
lut 'Ton (savi), Lehm'
slava ’Ruhm; Lobpreisung; Himmel, Luft’ ~ Russ: slóvo 'puhe; sana'
Lat.
laudo (laudare) ’kehua, mainita, siteerata’, S. 'loben'
air. luad 'Gespräch, Rede', lōid 'Lied'
(idg. tai) got. liuÞōn 'singen', ags. lēodian, ahd. liudón id.,
ahd. liod 'Lied' > aisl. lúđr (lūđr) 'Trompete' ~ aisl. óđr 'Poesie' >? oodi
< Idg. lēu-d- (*lēu-t-) < *lēu- ~ Gr. lýra 'Leier'
...Loitsuja luetaan, loitsu-sanan synonyymi on luku.
...SKES: lausia ’loitsia, manata' ~’lausua’
= vir. lausuda ’lausua, loitsia’; laus ’loitsinta, manaus’
laus (laudis) 'Lob' (ylistys, maine, kunnia);
~ Lat. Laudatur "ylistävä" (laudatus 'kiitettävä') >? leudd
lauto 'luuttu' = ar. al-ud, kr. pandura, aram. tanbur (s. 308)
Leda 'taru-joutsen'; leda = leudd ~ joutsen on jo ääni ~ swan = song
< Kr. myth. Leda = joutsen(tyttö), Spartan kuninkaan puoliso
~ Kamass: led 'joutsen' = Russ. lebet id.
lituus > Rooman musiikki; sirge tuuba pika toruga (II: s. 148) > Paanflööti
lúdo (lūdo, ludere, lus-) = lyödä leikkiä, pelata; kirmata; 'spielen' = Est. mängima;E. play
> ludio ’näyttelijä, ilveilijä’ > homo ludens = leikkivä ihminen > allude
> ludibrium = (ludo) pilkka; kuje, ilveily; leikki(kalu)
> ludicer = leikinomainen> homo ludens = leikkivä ihminen
> ludis Circensibus = astua esiin, näkyviin > jubae ludunt = löyhyy
> ad ludendum arma sumere = harjoitella jotakin (huviksi?) > cymba ludit in lacu = heiluu
>? Welsh: anterliwt ’interlude’ ~ ahd.leich 'Spiel' (leikki > ks. oma erikoissanasto);
~ Lat. praelū'dium 'alkusoitto, johdanto' > Frz. prélude
~ lit. paláidas 'lose (vapaa)'; paláida 'Hurerei'; laitatie...
ludus (lusio) 'leikki, peli' > pl. ludi 'mängud' > ludi scaenici 'lavamängud'
lyra 'lyyra - eräs kantelelaji; laulu(runous)'; lyricus 'lyyrinen'
læte 'riemuisasti, iloisesti' ~ praelati 'avioväki'
Romania:
flaut (= fluier) 'Flöte' (~ S. Flaute 'Windstille')
~ Engl: flute ~ S. Flaute ~ R. flöjt 'huilu' >? E. slow-flow
lovi 'stossen, schlagen, treffen';
a lovi 'heimsuchen' (käydä jkn luona/katsomassa; etsiä; vaivata)
lut = Ton (savi), Lehm; de lut 'irden' (savesta)
Wikipedia: - The lahuta or gusle (or gusla; Albanian lahuta, Romanian lauta.)
is a single-stringed musical instrument used in the Balkans and in the Dinarides region.
> lautaarit - Romanian mustalaismuusikot
(S-Kr.-) Romaanit:
(bari) lavuta ’viola’ (alttoviulu); lavuta ’violin’
~ luv 1) ’swing’ >? Laute-luuttu-luvvjt
lavutari ’musician, player’; lavutarka ’woman player’ >? tark-lautaarit
Kreikka:
laíein ’laulaa; huutaa’ ~ got. laian ’pilkata, häpäistä’ >? E. lay-lei (S. Lorelei) > F. leivo-nen
(LPR 38:) Toiseksi Joki mainitsee Daniel Jusleniuksen suomen, heprean ja kreikan kielien vertailijana. Kantakielenä oli Jusleniuksen mukaan heprea, kun taas kreikka ja suomi olivat Babelin sekoituksessa syntyneitä ’kardinaalikieliä’. Näin esim. kreikan laleω = fi. ’laula’ (S. singe). Joki korostaa sitä, että sanakirjassaan (1745) Juslenius oli jo luopunut heprean ja suomen vertailuista. (s.4)
légein ’count, tell; say, speak' ~ legω 'sammle, zähle, rede, sage'
leω = legω (sanoa, kertoa, käskeä, luulla, arvella)
> logos (leksi) (sana, puhe; syy) > mon. ta logia (sanat); lexi 'sana'
< logas (jaarittelija) ~ Liettua: lgatj ’valehdella’ ~ S. lügen id.
ligeia 'soitannollisuus'
χleýŋ 'Scherz, Spott' ~ ags. glēo, glīowes 'Scherz, Spass'
Türkisch-etym:
On merkillepantavaa, että turkk. tat. kielissä l -kirjaimella alkavia sanoja on suhteessa ~7/500 ja latinassa (Rothsten 1906) ~20/800. L-alkuiset sanat ovat monien kielien ’kaikkein pyhimpiä’ - turkk. tat. -kielissä lähes poikkeuksetta vahvasti kaksiselitteisiä. Olemme osuneet ’arkaan kohtaan’. Samalla alueella ilmenee toisaalta *l:n, *tl:n, *r:n ja *tl:n keskinäistä vaihtelua. (LPR 215)
jak. luč(č)a (russkij) ~ (tung.) lūča, loči, lusa = ’Teufel’ (r ~ l) ~ russ. rusj ’Venäjä’
osm. laf ’Wort, Rede’
osm. laγuta, lavuta ’Laute’ < it. liuto < ar. al-'ūd (eig. ’Holz’)
- Ut on nauhaton lyhytkaulaluuttu lainaa Persiasta tai arabeilta,
kun lavta on saanut vaikutteita Euroopasta. ~ Azer: layla 'hälli-, unelaul'
Nogaica: lefəz = ’Worte (des Liedes)’ > tü. lâfïz > kas. leviз
Tü: leylek ’kattohaikara’ = Azerb. lejlək (leylək) = Turkm. leglek
~ Gr. lelékı 'haikara'; > osm. lejlâk (= ven.) ’sirenj’ (sireeni) = Tü leylak
AH. läkläk 'Storch' (haikara) > otü, krm. lägläk, osm. krm. az. läjläk id. < ar. laqlaq
Heprea:
lelaVot = (liViti; jelaVe) säestää >? E. vote = äänestää > love > F. lavlu
> leevooy '(musical) accompaniment'; leheet 'hit' (song)
lev, liBot ’heart’ = sydän >? E. life - love; S. Leben ’elämä’
levad 'yksin'
leydah ’birth’
livtó'aH 'luottaa'
Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos, Vikerkaar 1994:
VT:n ’koletisliku ürglohi Leviat(h)an (-madu, merekoletis)’ = Kurat (piru).
- Lewiathan ’kõrkuse deemon’ (= ’juurdelisamine, jumalankaltaiseksi tuleminen’)
Arab:
la'ab (la'b, li'b,lu'b) ’game’ (play) (s.) = palest. la‘ib 'play'
< la'iba (lu'b, li'b) ’to play’ (soittaa) ; salivate (kiihottaa syljeneritystä)';
= lâ'ab ’play; wanton’ (hakkailla, temmeltää) (v);
> lâ''îb ’player’ (at a game); la'b ’sport’ (leikki, urheilu)
laban (pl. albân, libân)’milk’
laulab (pl. lawâlib) ’screw’; ’spring’ (in a machine) (jousi); ’tap’ (of barrel);
> ’valve’ (in a machine); ’vice’ (ruuvipenkki) >? F. laulaa
laulabî-y (mulaulab) ’spiral’
lawwât (lûtî-y) ’sodomite’ (homosexual); lawwas ’sully, taint’ (tahrata) >? law-love!; lat. ludere?
layali 'Vokalform'
Palest:
la'ib 'play' >? S. Leben, Laib, Leib, Laich-leikki
balattiš '(to) speak'
Persia:
lafz (> pl. alfaz ) ’word’ ~ lab 'lip'
nale 'lamentation, complaint' < na- (kieltosana)
Ägypt.
L’udi (m) 'Volkswehr, Leute'
layali (Ya Lel 'Lieder')
Amharic (Etiopia): l ewt 'change'
Iran: air. lúad (< *ploudo-) ’Bewegung’; lúath (< *plouto-) ’schnell’
Romaanit:
lau ’sana, puhe’ ~ Skr. lāpa- ’puhuminen’ > Lappi?
~ lyijä ’ääni’ (< skand.) ~ lubavā ’harjoittaa huoruutta’
~ Est. lõbus 'hauska, huvittava'
~ m.slv. ljuby, puol. lubiezny ’irstas’ ~ ven. ljublu 'rakas' >? love
17) LUKU (> LEIKKI):
F: leikki ’Spiel, Spass’ < mmr. leker ’peli, soitto, pila, ilonpito’; nr lek leikki
= misl. leikr; nr, mr leka ’hyppiä, tanssia, leikkiä’, isl. leika, kas. lēken id.
leikki ~ dän. leg ’(lemmen)leikki’ (V. Meri) ~ got. laiks ’tanssi’; mys. leih ’leikki; sävel’;
~ m.germ. laika- ’leikkiä < juosta, hypätä’ >? E. leg ’jalka’
~ IE: loig- > m.slav. liku ’tanssi, leikki’ > loikka; liikkua
~ IE: leg-, log- ’kerätä’ > F. läksy, lat. legere ’lukea’ < ’koota’ >? vrt. R. flicka ’tyttö’;
~ nr. flikja ’sekopää, kevytmielinen nainen’ < flikja ’avautua’ (vaatteet); fleikja ’huora, hutsu’
leikkimet 'sakset' >? R. läkare 'leikkaaja'
lukea 'lesen, zählen' ~ ink. lukkīa 'laskea, lukea parannuslukuja t. loitsua';
~ luetella 'luetella; esittää itkuvirttä' (= ka luvetella);
~ vrt. Russ. tšitátj 'lukea'; pritšitánie 'itku, valitus' < pritšitátj 'laulaa itkuv.'
~ ve lukta 'laskea, lukea'; ly lugoittelda 'hokea, lausuilla (itkuvirttä)'
~ lp lokkât 'lukea, laskea; kertoa, sanoa' ~ MdE lovoms, M luvəms 'laskea, lukea; pitää jnkn'
~ tšerL ləδam, I luδam 'lukea; laskea' ~ votj. liddzini, Syrj. lid'd'ini 'laskea, lukea; lausua'
~ vog. lowint- lukea, laskea' = ostj loŋət-; Unk. olvas (< *lovas?) 'lukea'
~ ? Lat. legere, Gr. legein 'poimia, valita; laskea, lukea'
Lindström 1853:
Luen (< luk-) 'räkna, läsa'; Mordv. lovnan; Tšerem. lodam; Syrj. lydja;
~ Votj, lydzisko, ledisko; Ostj. (Irtysch) tungdem; Surg. tlongdem
Luiko (luika) (svan); Vot. lud (anka); R. gås: Ung. lud; Tšer. luda; Vogul lunt;
Ost. tunt, tlont, thunt; Jukag. lan(g)dscha; est. luggel (vild gås) >? leudd
> 21.11.97 luikauttaa >? vi. luik 'joutsen' > luihk > leuka
~? jouko = joutsen> Joukahainen ~ joiku
Lukku 'lås'; Unk. lakat; Eng. loch; Jemtl. luku 'trädklinka på en dörr' ~ Dansk. lukke 'läsa igen'
luku = ink. luku 'luku(määrä); (työ)tahti, loitsu (= ka); otsake'
ly lugu 'tili; märä'; vi lugu 'tapaus, juttu; arvo(stus);
= musiikkikappale; (vanh.) kerta, lukumäärä' ~ lp loge, lokke 'luku'
vi > Latv. luga 'kerta; sävelmä' ~ li lu'g 'lukumäärä'
~ Tšer. lu '10' = vog. low ~ votj. syrj. lid 'luku, lasku'
Viro:
leigar 'endisaegne mängumees, (ränd)moosekant' < eestirootsi læıgær 'mängija, pillitaja'
~ vanarootsi lekare 'pillimees, vigurdaja'
lekkima ’vett läbi laskma’ < kas. lecken >? leikki
lugema 'lukea' ym. < lugu 'tarina' ~ F. lukea, issuri lukkiia mm. 'loitsia'
~ liivi lu'ggõ'loendada; lugeda'; vadja lukõa 'lugeda; palvetada; itkeda jne'
~ aun.ka lugie 'lugeda'; lüüdi lugeda 'lugeda'; vepsa lukt'ä 'lugeda';
~ saami lohkat 'lugeda'; ersa lovoms, mdM luvəms 'loendama; pitää jnkn'
~ mari luδaš 'lugema; loendama'; udm. lidžini 'lugema, arvutama'
~ komi lid'd'ini 'lugema'; hanti loŋət- 'lugema'; mansi lowint- 'lugema'
lähen ~ F. lähteä; livi lä'dõ 'minna; muutuda, saada, jääda; pidada'
~ isuri lähtiä 'minna; eralduda'; lpK liõhttâd 'minna; korraks läbi astuda'
~ mhErsa l'ivt'ems 'viima, vedama'; udm. liktini 'tulema, saabuma'
~ mari lektaš 'minema, sõitma; tõusma (päike, kuu); tärkama'
~ komi lokni 'tulema, saabuma'; idahandi lügõt 'välja/ära minema'
lpN logus (> lohko) ’loitsu’; lpK lokkõs’loru’
Kola:
lüaəíok'k'eD, Nä luεjHkaT, S лoíok'k'eD, T лıī'k'ed, A +lojke- = ’valittaa, voihkia, itkeä’
> P lüaəíok'k'em ’valitus’, K +lujhkem, lojkmuš ’itku’ > (Fr. luoikket ’itkeä’)
>? lukea, luetella = itkeä ~ Est. luik 'joutsen'
> T +lihke, K (pl.) + lujkej ’itkijänainen (peijaisissa)’
Udmurt: l'ogam (l'ogem) 'astuminen, käyttäminen, hedelmöittäminen'
Hanti:
lāuət't'əDa` ’vetää ulos; päästää’ (470) >? leudd
~ lāuəttəDa ’nostaa, kaivaa maasta’
lauət' ’sade’; lauət't'à' ’sataa’ >? leudd
lauχ = nark'isiuχ’in kieliä koholla pitävä talla (471)
loulək' = kidus (v. žabra, ’Kieme’) >? löyly-laulu
> loulə'k'or' 'kidusten välinen aukko' (’sammas’?) > VK louləko`r' 'kidukset' >? laulaa; laulköör
lauda` ’sanoa’ (lāuəs) >? laudatur; Lied ~ lausua
lo`k (lèuk') ’tie’ (472); lōGət (lèuk'ət') ’jäljet’
bàlouaittəDà ’leikkiä, tehdä kuria’ (ven. balovat' id., ’hemmotella’) 695.
luχχašta', liχχašta' ’joikua (joutsen)’ (478) > (474) lok (loGət) ’metso’
l'əuəγtà (V) 'kuiskutella' (1112); l'əuəγ-ləγən 'kuiskuttelevat'
~ t'āuət't'Da` (DN) 'moittia, torua, haukkua; sättiä, kiroilla >
l'ōγə'tä` (V) 'kiroilla; (Vj.) ärjyä, tiuskia' ~ Vj. Λeuγə'-t'āγз 'haukkua, moittia, soimata'
Latv. - Siirretty osaan IX(c)