Soidinmusiikki IX(b)

Soidinmusiikki IXB: 16) LEUDD-LUVVJT - 17) LEIKKI-LUKU (FU-sanat)

 

16)         LEUDD-LUVVJT (Venäjä-loppu, Slovakia + IE-alkuosa):

(Venäjä - jatkoa)

ljúdi = ihmiset (S. die Leute) ~ Latv. laudis ’kansa’ >? leu'dd

~ luditj  ’tinata (yhteen)’

slóvo 1) puhetaito, -lahja, 2) sana (manaus), 3) keskustelu, puhe'

~ belor. slóva; bulg. slóvo = pol. słowo id. ~ v. slog(j)  'tavu; kieliasu' 

~ slovtsó 'sananen' > poslovitša 'sananlasku' ~ loivit 'pyytää kalaa'

~ Romania: slava ’Ruhm; Lobpreisung; Himmel, Luft’

gr. lexi (leksi)  'sana' (ven. slava); xleos 'huhu, kulkupuhe; huuto' = ven. molva

~ avest. sravah 'slovo' ~ muin. int. śravas- 'zvuk, xvala (ylistys, kiitos), slava'

= tocar A klyw, Tocar B kālywe

sluh 'kuulo; sävelkorva ' < slýšatj 'kuulla' >? listen ~ lyssna

Puola:

malina błotna 'mesimarja' ~ ? R. blod 'veri; syntyperä'

> 'Mesi'-merkitys antaa 'veriuhrille' aivan uuden dimension leudd-/luohtille

nalewać 'kaataa (nestettä)'

polować  'metsästää' ~ łowić = pyydystää

~ ven. polovýe órgani 'sukup.elimet'

Tšekki: ladit 'virittää'; ladit se 'sointua yhteen'

prelud 'aistiharha, näky' >? preludi-esileikki < Lat. ludere 'to play'

< loudit  'houkutella, maanitella, vikitellä'

mluvit 'puhua'~ namluvit 'taivuttaa puhumalla; puhua paljon; äänittää'

~ prímluva 'puoltava sana, suositus' > slovo 'sana' < ven!

Slovak:        

piesen labutia          = joutsenlaulu> žaloba         'Klage' < žalovat' 'klagen'

laditj                  '(ein/ab-)stimmen'

lovitj                  = jagen, fangen

l'ud                  = Volk

slovo                  'Wort' (parempi 'slaavilainen'-etymologia kuin Sklave-sana)

         ~ Latv: cilts = sugu; suguharu, hõim; ciltstēvs ’esivanem, esiisa;

         > cilvēce ’inimkond, inimsugu ~ Latv. cilvēks ’inimene(human; man)’ 

         = pol. czлowiek, russ. tšelovek > necilvēks ’julmur, koletis’

         >? Slovakia ~ Est. selts 'seura' > selts(kond) >? kilta; S. Schild (kilpi); lat. sylva (silva?)

Bulgaria:         lov     'metsästys'

lud                   ’foolish’;  Serbo-Croat: id.

slávej                  'satakieli' < slóvo 'sana; puhe'

Kroatia:         leut    ’Laute’

ljūt                  ’zornig, ärgerlich; scharf, beissend; streng, böse; bitter’

         ~ ljutica ’Giftschlange’

Serbo-Kroatia:         lutnja     'Laute' (S-K?)

lud                  ’mad, insane, foolish’; 'verrückt, irre, wahnsinnig’; (S-K?)

         > ludim ’I am mad’

         > ludeti 'verrückt sein'; luđak 'Narr'; sulud 'närrisch >? R. lud ’lipeä’

         > zaludim         ’I enchant, seduce’; zaluđen ’enchanted’ >? leudd ~ salute!

         > zaluditi 'bet(h)ören' (hurmata, vimmata, villitä, viekotella) >? S. toll

sklad                  'Einklang'; skladan 'harmonisch'

Serbo-Kroat. - Romaani  (bari) lavuta          ’viola’ (alttoviulu); lavuta ’violin’ >? laute-luuttu-luvvjt

lavutari         ’musician, player’; lavutarka ’woman player’ >? tark-lautaarit

Albania:

- The lahuta or gusle (or gusla) (Albanian: lahuta, Croatian: gusle, Serbian: гусле, Montenegrin: gusle/гусле, Romanian: guzlă, Bulgarian: гусла) is a single-stringed musical instrument used in the Balkans and in the Dinarides region.

The Albanian version "lahuta" is closer to the Romanian version - lauta.

 

ON (vanha-norja)

Freya Aswynn: Põhjala müstika ja maagia, Sinisukk 2002, s.228:   ...Väga sarnane laul on tuntud kui seithleati,
        mis tähedab ”nõiaviis”. Sel on sarnasust šamaani võimulaluludega...  > lýta   ’dishonour, blame’

- V. Salminen (Kalevala-kirja, Otava 1947): Hávamál= Ylhäisten laulu

- Wikipedia: Hávamál; (English: Sayings of the high one) is presented as a single poem in the Poetic Edda. ...Hávamál is both practical and metaphysical in content... Rúnatal or Óðins Rune Song... is a section of the Hávamál where Odin reveals the origins of the runes... The last section, the Ljóðatal enumerates eighteen charms (songs, ljóð)...

Nr-dän.         

jage                schw. jaga < nhd. jagen ’metsästää’

         > S. jægerlatin ’Prahlerei, Lüge’ < latin ’Sprache, Ausdrucksweise’ (afrz.)

         >? lpK lääd ’lantalainen’ (suomalainen, suomenkieli)

led                  ’Weg, Richtung (Reise)’

         ~ S. leiten ’johtaa’ (E. lead) < germ. *laido < *lithan ’gehen’  ~ adän.ledsage ’den Weg weisen’

lod                  (S. Los ’arpa’) ~ ags. hlytta ’Weissager’ ~ frz. lot ’Anteil’

         ~  nnr. ljota; ags. hléotan ’das Los werfen, ’saavuttaa arpomalla’

         ~ mhd. liezen ’Weissagung, Zauberei, heimliches Murmeln’

         ~ anord. hlaut ’Blut des Opfertieres’; R. blot 'veriuhri'

-log                  ’valallinen’; got. liugan ’heiraten’, liuga ’Ehe’; afries. loga ’heiraten’  >? S. lügen ’valehdella’

Nord-etym:                 

lauð                  ’schmelzofen’; mhd. lōt ’reinigung, brand’

laut                  ’vertiefung, kleines tal; feld, erde’  > estn. laut, wot. lautta ’viehstall’ ~ est. laud ‘pöytä’

leið                   ’weg, reise; zeitpunkt’ - > finn. laita ’weg, richtung’

lið                     ’gefolge, mannschaft’; ae. lioðian ’führen’

líð                     ’rauschtrank’ - air. līth ’fest’

liða                   ’gehen, fahren’; lpN līdat ’v-gehen der zeit’;

-   ’gehen’ (m.)  ’feierliche umschreitung oder umtanzen eines heiligen ortes’

ljóð                   ’strophe, lied’ - ae. léoð, as. lioð, ahd. liod

         - lat. laus  ’lob’, air. luad ’gespräch. rede’, lóid ’lied’

         ~ ljóða     ’dichten, singen’, ae. leoðian, ahd. liudōn

         idg. *leu   ’loblied, preislied’, *leu ’preisen’; *leu ’licht, glanz’

         > gymir    'Riesenname' (Ymer-Ymir); (A. Kaivapalu: Kuningas Ingvar - 
         ...kuningale lauldakse  seal Gymis ljóð (Gymes havsang)

ljóði                   ’fürst’ < ae. leod ’fürst’; ljóðr (Nord. etym. lýðr)’volk, leute’

         ~ lit. liaudis, lett. làudis  ’volk’ < idg. *leu (lob, preis)

lóð                     ’ertrag, frucht’

lof                      ’erlaubnis; lob’  ~ got. ym.  lubō - lufu -luba - love ’Liebe’

         ai. lubhyati ’heftig verlangen’; lat. lubet ’gefällt’

         ~ ae. lufen ’liebe, trost, freude’; R. lofsång ’kiitosvirsi’ < lov ’lupa’

lota                  ’anfall, angriff; ringkampf (gehegter zweikampf?)

læti                  ’gebahren, benehmen; stimme’

lúðr                  ’hohler stamm; trog, wiege; gefäss, mahlkasten, boot; kriegshorn’

         nisl. fär. lúður ’mahlkasten; trompete,

         ndä. dial. lud ’blasinstrument’< ljóð;  (*leu ’abschneiden, abschälen’)

         ahd. lūdara ’wiege’ > ks. leudd

 

Ruotsi:        

blod                  'veri; syntyperä'; blotmånad  ’luotekuu’

blåsa                 'puhaltaa, tuulla; vinkua; viheltää; rakko'

blöt                   'märkä, vetinen; flöda = virrata

flöjta                 ‘puhua; soittaa (huilumaisella äänellä); narrata’

1) led                '(aidan) veräjä'         2) led         'suunta, taho, tie; (mer.) reitti, väylä'

3) led                ’nivel’ (= vi liiges), solmu; sarana; (sot.) eturivi, I rivi' (~? E. lead  > 'suku-, miespolvi')

         > leda 'taivuttaa, taipua; niveltyä'; leda 'taluttaa, johtaa, ohjata'

4) led                  'väsynyt, kyllästynyt'; ruma, inhottava; paha, häijy'

         > den lede 'paholainen' > leda 'kyllästyminen, haluttomuus; tympeytyminen'

leja                  'vuokrata, palkata'

lejd                  'turva-, suojelulupa'

leta                  'etsiä, haeskella' >? F. löytää

leva                  'elää'

lev                    ’(paistettu) leipä’ (bröd) >? levnad

lita                    (lit)          ’luottaa; luottamus’; lova ’luvata’

ljuda                 ’kuulua, kaikua, raikua, soida’ = mR liūdha  ~ m.yläs. (h)luten (k.yläs. lūt ’ääni, sävel, sointi’);

         > R. ljud   = ääni (& sotahuuto) ~ mr. ljoð ‘runo’  > lyda (mm.) ‘kuulua (joltakin)’

lyssna                'kuunnella' = E. listen ~ R. ljud 'ääni' ~ E loud  ~ Russ. sluh 'kuulo' < slýšatj 'kuulla'

         - Einejord (s.34) mottakaren = lydaren + sendaren = joikaren;  Genljuda - genljöd - genljudit 'kaikua'

lyst                    'leikki, lysti, ilo' > lust 'halu'; lusta 'himo'  ~ S. Lust 'huvi; ilo'; Lusten 'himo, halu'

löpa                   'juosta; olla juoksullaan’ (~ E. leap 'hyppiä'; S. laufen ‘juosta’)

         ~ löpsk  ‘kiimainen, juoksullaan’; löptid  'juoksu, kiima-aika'

läte                 ’ääni, ääntely’ ~ lp. livđah, liođe, levđ ’laulu’ > ? ljud

- Tässä lienee leudd/luvvjt -sanan synty. Luut = säännöt (tunnusmerkit) ovat ne, mitä jää jäljelle, kun eri variaatioita yhdistävät tekijät on paljastettu.

låt                   ’sävel, sointi, laulu’  < AS loddere ’beggar, wastrel’
           ~? S. lottern ’rentustella’ > S. Lotterbube ’lurjus, roisto’

> 17.6.2014 Tartto (Vallpiga-konsertti - Emma ja Anna Fält):
- Vallåtar 'paimenlauluja'; [> norjan vallåt]; Kymri: vall ’valitus(virsi), itku; suru’
- Å äännetään ruotsinruotsissa lähes kuten -uo. Tällöin se lähenee saamelaista luohti-termiä häkellyttävästi. Vastaavasto kolttien leudd on liian lähellä ruotsin ljud-sanaa ollakseen aivan eri etymologista pohjaa.

Ks. Son vuäinn -kirjan johdanto:
Sw.   ljud ‘voice’ (Germ. Laut; lpK leudd 'song') and låt ‘melody, a folk song’ (old).

- Ruotsin saamelaisten vuolle-joiku saattaa olla myös sukua vall-sanalle ja liittyä siis poropaimennukseen. Tavuhokema val-valla voisi siis olla tästä sanapesueesta kotoisin. Entä suomen valo-valtakunta < est. vald 'kunta' ja päivään (beaive) liittyvät assosiaatiot?

Nrw.                 

led                   'veräjä, portti'; led(d) 'nivel, osa; sukupolvi'

lede                  'kyllästyminen'; 'johtaa; taluttaa (leie)'; ledtog ’liitto’; lei  'tie, väylä'

leve                  elää; leven ’rieha’; liv 'elämä, henki'; livd ’suoja’; live ’suojata, säästää'

lyd                    ’ääni; äänne; väki, ihmiset’; lytte ’kuunnella’

         ~ læt/e(t)         'ääni, huuto' > t ’ääni, sävel, melu, valitus' >? lyydinkieli

lyge                   (løy/laug løyet) ’valehdella’

Tanska:        

lejde                  'turvapaikka, suoja'; leje 1) paikka; vuode; uuma

lid                      'luottamus'; kunne lide ’pitää jstkn’

lodde                 2) arpoa (lo 'arpa'); luodata, tutkia; juottaa (tinata)

lue                     'liekki; liekehtiä'; lyn 'salama'

lyd                  = ääni; (kiel.) äänne; lyde (lød, lydt) ’kuulua, kuulostaa; totella’

         > lydlov   ’äännelaki’; lydtæt ’ääntä läpäisemätön’ >? lyydiläiset

         > lytte     'kuunnella'; lyve ’valehdella’

løb                   'juoksu, kulku' < løbe 'juosta' > løbetid ’juoksu-, kiima-aika’

         ~ >? R. löpa 'juosta'; lovtid ’loma-aika’ (F. 'lupa') ~ E: leap 'hypätä; hyppy'

Islanti:             ljóð         'song, poem'; lúður ’trumpetti’

Wettenhovi-Aspa (1936): Ljoda-smidir = Galdra-smidir 'runo-seppä'

lýđr                 ’Volk, Leute’; F. liuta ’Schaar, Menge’;  ahd. liuti (pl.) ’Leute’ = ags. léode

 

Goott:              awi liudon ’kiittää’ (liudon ’laulaa’) [Koivulehto: Pohjan poluilla 1999]

Saksa:

(ein)laden        'kutsua, pyytää, käskeä (pitoihin)'  > Lade 'kokous'; Laden 'puoti' ~ Russ. ladj 'sopu; sointu'

         ~ Est. laad 'perä' & laat 'markkinat'

Laie                  ’maallikko, oppimaton, ei-ammattilainen’

         < gr. lāós ’Volk’ > lāikós ’kansaan kuuluva (kansanomainen)’ > lat. lāicus

         spätanord. leikr  > dän. læg ’Laie’ > R. lekman (maallikko?)

lau                    ’warm (sonnig)’ = ’haalea, laimea’ >? F. lauhdevesi, lauha (sää)

         ~ engl. lew, anord. hlær ’mild’ (säästä) ~ lat. calēre ’glühen’ >? F. leuto

Laub                  loup - loub - lōf - loof - lāf - ags. lēaf - engl. leaf

         - anord. lauf, dän. løv, schwed. löv - got. lauf  ’Laub; lehti’

         ~? russ. lupljú, lupít  ’schälen (abblättern)’ (~? ljublu)~ gr. lépo ’schäle ab’

         > mnl. lover, mhd. löuber ’frondes’ (vastarinta)

         - On kysymysmerkki, miten tämä kaikki assosioituu leudd-sanueeseen.

laut                  ’kovasti, äänekkäästi’ (E. loud ~ R. ljud); Laut ’ääni, äänne; kuuluva’

         > anl. mhd. lūt ’Ton, Stimme, Wortlaut’ > lauten 'soittaa'

         ~ mhd. liuten ’einen Ton von sich geben, läuten’

         > Läut(e)ner = Lauter ’kellonsoittaja’

         < g.germ. *hlūda-  < idg. kleu- ’hören' > gr. klúein, lat. cluére ’hören’

         ~ aslav. sluti ’heissen’, slovo ’Wort’

< lauten          ’kaikua, kuulua’; läuten ’soittaa, soida’ , goot. liuthon ’laulaa’

         ~  S. Laute ’luuttu’; (das) Läuten '(kellon) soitto'

         ”...luonnollisestikaan näille sanoille ei ole sukua germ. *leutha-

         = anglos. leođ ’laulu, runo’ > m.yläs. liod, S. lied ’laulu, veisu’

Laute    'luuttu’ (soitin) < Arab. al-'ūd ('ūd Holz) > ital. liuto, afrz. leüt

         > spätmhd. lūte >? nr læt/e(t) ’ääni, huuto’  >? F. kiljua  > kiljutit ’toitottaa’ ~ Muspill: kilutit 

         >? S. rufen > Rudolf; Rot-haar; Röd-wig jne; leo, (naaras) Lea, leaena

         >? rauta ~ rot-ruf ’puna-ääni’  >? E. inflate ’täyttää kaasulla’ < Lat. flare ’to blow’ >? inflaatio

         >? flute-flauto-flöte > ks. "Kantele III-7C: flute-violin-whistle

Lee                  ’laivan tuulensuojapuoli, alap.’; Luvseite ’tuulenpuoli’; luven ’luovia’        

Lege                'paneminen, pano; panos, panopaikka' > Legezeit 'munimisaika'

         ~ ! Legende         'pyhimystaru' >? S. Lehre 'doctrine; what is taught'

Leich                = Laich 1) ’mäti’ (kutu) ~ ahd. leich 'Spiel' (> leikki)

                        = 2) keskiaikainen lauluruno (song, melody) (vaihteleva runomitta)

         > Leiche   1) kutuaika 2) Leiche = (haudattava) ruumis = Leichnam

         ~ mhd.     leichen ’hüpfen’, got. laiks ’Tanz, dance’, laikan ’tanzen’ >? R. lek

         > E.          lazy 'laiska' ~ lay 'maata' > F. laiha; laiska, löysä

Leier                  = lyyra, kantele, kierrettävä ja kannettava esine (urku);

         ~ väännettävä/pyöriteltävä esine; paistinkäännin; jonkinl. kirnu'

         ~ Die Leier des dt. Mittelalters war eine Art Gitarre,
            mittels eines durch Kurbel gedrehten Rads gespielt (lat. organistrum)

         - ’Leier’ (kantele) toisen obinugrilaisen kielisoittimen, ’harpun’ (Harfe) vastakohtana
           (Väisänen 1937, XXVIII).

         ~ Lēīer 'lyyry, kantourut (posetiivi); kampi, veivi; eräs tähtisikerö'

         =Lat. lyra = eräs kanteleen laji; Lyyran tähtik. ~ lūra = ’säkin suu; sisikunta’

         ~ Gr. lýra 'Saiteninstrument' > Lat. lyra, ahd. līra, mhd. līre  ~ lýrŋ ’suru, murhe’ 

         > S. leiern 'soittaa lyyryä t. kantourkuja; laulaa lyyryn säestyksellä; >? lyrics ~ S. ’Lorelei’

         - s. pitkäpiimäisesti = runoilla huonosti; liikkua/kirnuta hitaasti (kuin veivi)

         > mhd. līren 'eintönig singen, sprechen; zögern' ~ Leiermann ’pelimanni, soittoniekka’

> Leierēī          1) 'lyyryn/kantourkujen soitto; yksitoikkoinen, huonosti runoiltu ja hidas (runo)laulu 
                        2) jonotus, kiertäminen'  (~ Leiergang; Reihe = rivi)

Lēis                  1) ’virsi, hengellinen laulu’>? leise ’hiljaa; hiljainen, vieno’
                        2) Leis(e) ’raitio, varho, pyörän jälki’ > Lei 1) laulu 2) katos, suoja

Letten   'ruukkusavi, mehusavi, sitkusavi' ~ lat. latex = akorn. lad, akymr. llat, bret. latar 'Flüssigkeit'

         ~ kymr. llaid, mir. lathach 'Schlamm' >? vrt. Ton 'savi' ~ Don-Tuonela-virta

Leut                  (Leute)     'kansa, väki; ihmiset; orja, renki'

Lid,                   Lied          'silmäluomi l. lauta' (est. silmalaug, -laud 'silmäluomi')

Lid                   (~ Lied) (2)  ’Deckel’ (astian kansi); ags. hlid id., ’Dach, Tür, Öffnung’  > dän. led ’kleine Tür’

Lied                  ’laulu, veisu, virsi’ < idg. *leut- ~ ahd. liod ~ ndl. lied, angls. lēoÞ

         = mhd. liet ’Strophe’ >? (t ~ l) R. tid 'aika'

         > got. *liuÞ ’Lied’; lıuÞōn ’lobsingen’; germ. leuÞa- ’Strophe’ (plur. Lied)

         > mhd. Liet ’Strophe’, anord. (plur.) ljóð ’Lied’; ljóð ’Strophe, Zauberspruch’

         > lat. laus, ladis ’Lob’; aind. grnāti ’singt, lobt, preist’ >? carnatic

         ~ Germ. leid ’sorrow’ ~ Sw. led ’fed up’ ~ Fr. laid, It. laido ’ugly’

Liederja(h)n       'renttu, irstas ihminen' ~ Luderleben 'irstas elämä'

         > liederlich   'löyhä, höllä, siivoton; kelvoton, huolimaton, irstas '

         ~ S. *(s)leut- ~ gr. leútōn ’fahrlässig’ (huolimaton)

         >? Unk. lidércz ~ Est. liiderlik 'se joka käy vieraissa' ~ liiderdaja

Luder          'eläinten (hevosen) liha'; Ludel 'imetyssarvi; piippu'

         > luderhaft 'irstas, huono'; ludern 'pyytää haaskalta; elää haureudessa'

         < Lat. lúdo (ludere) = lyödä leikkiä

Er ruft          'hän huutaa' ~ ruft ~ lpKld luvvt ~ R. ropa, dän. raabe 'huutaa'

         ~ aslaw. skrobotŭ 'Geräusch'; Gr. krémbala 'Kastagnetten'

OE:         s. 339        
 1.         n. laud derives from OF laude, from L. laudem, acc. of laus. praise,.. but prob. akin to Ir. lauaidim, I mention, esp. im praise, Oir lúad news, speech: Ga luadh, a metioning perh. cf also OE lēoth, ON liōth, OS lioth, Go liuth, OHG leod, liod, G. Lied, a song, and Go liuthan, to sing praises.

 2.         L. laus, o/s laud-, has derivative: laudāre (s. laud-) 'to praise, whence 'to laud'

 3.         Behind laus, there is r lau- behind the Gmc words, the r lēu-, liu- (leo-, lio-); perh. cf. lu-, the ult. 'r' behind Gr. lura, a lyre: L. 'lyra' (lire, lyre > lyricus, lyric)

lēod     'man; member of a tribe or nation, prince'

         > lēode ’people’ (pl.) ~ OE lot ’deceit’ < OE lūtan ’bow down’

lēoð      (lēoth song) song, poem, poetry; vrt. hlūd >? kansan-laulu

         OE:       hlēoðor ’sound, cry, voice’; hlūd ’loud’; hlūde ’loud(ly)’

Ags.       blot          ’tahra’ >? E. blood ’veri’

W.O. Streng  (1925, 62).  on löytänyt vanhasta englannista termit hlaaf weard ’leivän vartija’ (> ’lord’) ja hlaafdige ’taikinan alustaja’ (> 'lady') Lisäksi engl. leaven [levn] on ’hapantaikina; hapatus; hapattaa’. Tätä kautta tulevat ymmärrettävämmiksi yhteydet
leaf - life - laugh - love - Leib - Laib - Liebe - Leben -sanojen välillä.

Engl:

glee            ’musical entertainment’ < OE ’having fun, entertainment’

         ~ AS glīw, glēo ’minstrelsy, merriment’ ~ ON gly < Germanic *gliujam

labium         (pl. -ia) 'häpyhuuli' > lib = kuohita >? labial-Lip(pe)

laud             ’ylistyslaulu, -virsi’ (< lat. laudāre ’praise’)  

         = laud [lo:d] (rare exept in hymns) 'praise; glorify'; ’ylistää’; ’ylistyslaulu’

         ~ Lat.  laudation = kiitos, ylistys > laudanum = oopiumiliuos, -lääke

         ~ Ital. lauda/laude 'ylistyslaulu' > laudes 'ylistykset'

         >? F. lavitsa; ylistäkää herraa = laud-lord < ? Lord [lo:d]  ’Herra’

         ~ (Germ.) lied  ’laulu’ = ASax. lēoth >? E. loud 'kovaa, kovalla äänellä'

lay                  1) ’asettaa, laskea; panna; munia’  > in lay 'sängyssä'

         2) runo, laulu, balladi (song, poem); pano; sänkykaveri , 3) maallikko

         4) (punonnan) suunta, säikeet; asema, sijainti; työ, hinta

         >? lie      1) ’maata’, 2) valehdella 3) 'asema, (makuu-)sija'

         ~ Frz.Provenc. laut > E. lute ’luuttu’ >? E. law 'laki'

lewd                 [lju:d] 'irstas, rivo, säädytön, paha, huono; oppimaton, tietämätön'

         > lib = kuohita ~ lat. laicus ’lay2’(’song, poem’)

live                   'elävä; elää'  > livid = sinelmäinen, sininen

lore                   ’knowledge (doctrine)’ = AS lār ~ learn ~ Germ. lehre > ks. Frz lire

         > E. learn; du. leer; S. Lehre 'doctrine; what is taught'

love                  'rakkaus'; [’0’ -score (in tennis)] < OE/AS: lufu - ei etymologiaa

         > Germ. liebe ~ Du liefde id.; lieven 'to love'~ E. lief ’dear’;

         < Lat.     lubet 'it pleases'; libídō ’strong desire’  < IE:    *leubh- ’love’; skr. lubh 'to desire'

         ~ germ. Lob 'lupaus'; glauben 'uskoa (E. believe)'; R. lova ’luvata’

         ~ E.       lube = voiteluöljy; lubricity ’liukkaus, irstaus’

low                  1) ammua, mylviä 2) ’matala (kohta)’; alin (ääni); hiljaa ja matalalta

list(en)             'kuunnella' ~ Germ. lauschen , Welsh clust 'ear' > E. loud

         ~ N-umbrian lysnan ~ AS hlosnian  ~ E. loud 'kova(a)' = Du luid, Germ. laut, Got. hliuma 'hearing',

         ~ ON hljōmr 'sound' ~ Gr. klitós < klí eın 'to hear'

         ~ Lat. cluēre 'to be famous', Oirl cloth, Skr. sruta

prelude              'alkusoitto' = Est. prelüüd  'esileikki'

lute                   ’luuttu’ = Provenc. laut ~ E. flout (ME flouten) ’to play the flute’

         ~ OF lut (luth), It. liuto, Arab. al'ūd ’the aloe wood’

         ~ Turk. ūd, Sp. laud, Port. alaude, Du luit, Germ. laute

lyre                    = Lat. lyra, Lyra (constellation) < Gr. lýra

         > E. lyric(s) > lyric-al orig. 'poetry to be sung to the lyre'

Kymri:      lauar          ’(Bret. lavar) puhua, (m.Corn.) saarnata’

Welsh:        

ligf                 'ääni, huuto' (? llef) ~ llais 'ääni'; lleddf         = matala, valittava

         ~ lai  'Bretagnelainen keskiaikainen laulumusiikin laji (myös runomitta)'

anterliwt         ’interlude’ > ks.  lat. inter- 'keskellä; aikana'; ludus  'leikki, peli'

llais                'ääni' (voice, vote) > vrt. engl. lay = laulu > vrt. saks. ’Lorelei’

< lai = Bretagnelainen keskiaikainen laulumusiikin laji (myös runomitta); monimutkainen rakenne,
           aiheet kuningas Arthurissa ja muussa kelttimytologiassa.

lleddf               = matala, valittava (slanting; flat, minor; plaintive)?

luht                  ’kansa, heimo; lasti’

Lindström: Om den keltisk:

loitsin,         loihtin 'trolla, hexa', Fn. lioda-smì dir

         ~ Fht. lied, lioth, leod (pl. ludi, lutida) 'sång'  ~ Agsx. lioth, leoth, liod, hliod o.s.v.

Ranska:        

lai               []  ’maallikkoveli’ (frère lai)

         ~ lai  ’keskiaik. runo’; laisse* ’eepp. säejakso’

         ~ laie* []      ’naarasvillisika; metsäpolku’

         > lais []        ’(metsäkaadossa jätetty) nuori puu; vesijättö’

lait                []      ’maito’; laite* [lεt] ’(kalan) maiti’ >? E. love-lay

laudanum      ’oopiumiliuos’

lire                ’read’ (lukea) > ks. E. lore  = Esp. leer, Port. ler, It. leggere, germ-skand. lesen-läsa >? lyrics

litanie            [litani] 'rukous'

loup               [lu] ’susi’; viallinen tekele, virhe > loup-garou 'ihmissusi'

         > louve*   [lu:v] ’naarassusi; kalaverkko; kivipihdit’; louvoyer 'luovia'

         > louveter [luvte] (naarassudesta) ’poikia’ >? luvetella

love                = [love] (käärmeestä) paneutua kerälle; panna (köysi) vyyhdelle

         >? E. love  ’rakkaus’; F. lovehtia; lovi

luette                 [lyεt] ’kitakieleke’; lutte  [lyt] paini; kamppailu, taistelu, ottelu  > Port. luta 'taistelu'

Espanja:        

lay               '(ballaaditaoline) luuletus, laul'; llanto 'nutt, nutmine, itk'

leudar           'käärima, panema (taikina) (to leaven)' (kohottaa, panna käymään)

         ~ liudo 'fermented, leavened' ~ ludia 'ferment, yeast'

         > levantada         ' ülestõusmine'; Levante         'Levantti; itä, itätuuli' > auringonnousu'?

lid                  'conflict, contest, fight (lidia); dispute'; lidiar  'to fight (bulls)'

[Tässä on sanojen antama esimerkki siitä, kuinka soidinmenoissa samanaikaisesti  on kaksi puolta: kosiskelu (S. Lied 'laulu') ja tappelu (lid) kilpakosijoiden välillä]

ludia                = ferment, yeast

luto                  = mourning, condolence, sorrow, grief, affliction

         ~ llanto   = nutt, nutmine, itk

llover                'to rain, shower, pour'; lluvia  'sade'

Romania:        

lautar                ’Musikant, Spielmann’; lauta ’Laute’ ~ lauda 'Lob'

lovi                    'stossen, schlagen, treffen'; 'pochen'

         > a lovi     'heimsuchen' (käydä jkn luona/katsomassa; etsiä; vaivata)

lut                     'Ton (savi), Lehm'

slava                  ’Ruhm; Lobpreisung; Himmel, Luft’ ~ Russ: slóvo         'puhe; sana'

Lat.                  

laudo                  (laudare) ’kehua, mainita, siteerata’, S. 'loben'

         air. luad 'Gespräch, Rede', lōid 'Lied'

         (idg. tai) got. liuÞōn 'singen', ags. lēodian, ahd. liudón id.,

         ahd. liod 'Lied' > aisl. lúđr (lūđr) 'Trompete' ~ aisl. óđr 'Poesie' >? oodi

         < Idg. lēu-d- (*lēu-t-) < *lēu- ~ Gr. lýra 'Leier'

         ...Loitsuja luetaan, loitsu-sanan synonyymi on luku.

         ...SKES: lausia ’loitsia, manata' ~’lausua’

         = vir. lausuda ’lausua, loitsia’; laus ’loitsinta, manaus’

laus       (laudis) 'Lob' (ylistys, maine, kunnia);

         ~ Lat. Laudatur "ylistävä" (laudatus 'kiitettävä') >? leudd

lauto                   'luuttu' = ar. al-ud, kr. pandura, aram. tanbur (s. 308)

Leda                    'taru-joutsen'; leda = leudd ~ joutsen on jo ääni ~ swan = song

         < Kr. myth. Leda = joutsen(tyttö), Spartan kuninkaan puoliso

         ~ Kamass:  led      'joutsen' = Russ. lebet id.

lituus                 > Rooman musiikki; sirge tuuba pika toruga (II: s. 148) > Paanflööti

lúdo                  (lūdo, ludere, lus-) = lyödä leikkiä, pelata; kirmata; 'spielen' = Est. mängima;E. play 

         > ludio      ’näyttelijä, ilveilijä’ > homo ludens = leikkivä ihminen > allude

         > ludibrium = (ludo) pilkka; kuje, ilveily; leikki(kalu)

         > ludicer     = leikinomainen> homo ludens = leikkivä ihminen

         > ludis Circensibus = astua esiin, näkyviin > jubae ludunt = löyhyy

         > ad ludendum arma sumere = harjoitella jotakin (huviksi?)  > cymba ludit in lacu = heiluu

         >? Welsh: anterliwt ’interlude’  ~ ahd.leich 'Spiel' (leikki > ks. oma erikoissanasto);

         ~ Lat. praelū'dium 'alkusoitto, johdanto' > Frz. prélude

         ~ lit. paláidas 'lose (vapaa)'; paláida 'Hurerei'; laitatie...

ludus                (lusio) 'leikki, peli' > pl. ludi  'mängud' > ludi scaenici 'lavamängud'

lyra                   'lyyra - eräs kantelelaji; laulu(runous)'; lyricus 'lyyrinen'

læte                  'riemuisasti, iloisesti' ~  praelati  'avioväki'

Romania:        

flaut                  (= fluier) 'Flöte' (~ S. Flaute 'Windstille')

         ~ Engl: flute ~ S. Flaute ~ R. flöjt 'huilu' >? E. slow-flow

lovi                    'stossen, schlagen, treffen';

         a lovi 'heimsuchen' (käydä jkn luona/katsomassa; etsiä; vaivata)

lut                  = Ton (savi), Lehm; de lut 'irden' (savesta)

Wikipedia:       - The lahuta or gusle (or gusla; Albanian lahuta, Romanian lauta.) 
             is a single-stringed musical instrument used in the Balkans and in the Dinarides region.

         > lautaarit - Romanian mustalaismuusikot

 

(S-Kr.-) Romaanit:        

(bari) lavuta        ’viola’ (alttoviulu); lavuta ’violin’

         ~ luv         1) ’swing’ >? Laute-luuttu-luvvjt

lavutari               ’musician, player’; lavutarka ’woman player’  >? tark-lautaarit

Kreikka:        

laíein               ’laulaa; huutaa’ ~ got. laian ’pilkata, häpäistä’  >? E. lay-lei (S. Lorelei) > F. leivo-nen

(LPR 38:)         Toiseksi Joki mainitsee Daniel Jusleniuksen suomen, heprean ja kreikan kielien vertailijana. Kantakielenä oli Jusleniuksen mukaan heprea, kun taas kreikka ja suomi olivat Babelin sekoituksessa syntyneitä ’kardinaalikieliä’. Näin esim. kreikan laleω = fi. ’laula’ (S. singe). Joki korostaa sitä, että sanakirjassaan (1745) Juslenius oli jo luopunut heprean ja suomen vertailuista. (s.4)

légein              ’count, tell; say, speak' ~ legω 'sammle, zähle, rede, sage'

leω                = legω (sanoa, kertoa, käskeä, luulla, arvella)

         > logos   (leksi) (sana, puhe; syy) > mon.  ta logia (sanat); lexi 'sana'

         < logas   (jaarittelija) ~ Liettua: lgatj ’valehdella’ ~ S. lügen id.

ligeia               'soitannollisuus'

χleýŋ               'Scherz, Spott' ~ ags. glēo, glīowes 'Scherz, Spass'

 

Türkisch-etym:        

On merkillepantavaa, että turkk. tat. kielissä l -kirjaimella alkavia sanoja on suhteessa ~7/500 ja latinassa (Rothsten 1906) ~20/800. L-alkuiset sanat ovat monien kielien ’kaikkein pyhimpiä’ - turkk. tat. -kielissä lähes poikkeuksetta vahvasti kaksiselitteisiä. Olemme osuneet ’arkaan kohtaan’. Samalla alueella ilmenee toisaalta *l:n, *tl:n, *r:n ja *tl:n keskinäistä vaihtelua. (LPR 215)

jak.                luč(č)a (russkij) ~ (tung.) lūča, loči, lusa = ’Teufel’ (r ~ l)  ~ russ.  rusj  ’Venäjä’

osm.               laf          ’Wort, Rede’

osm.               laγuta, lavuta ’Laute’ < it. liuto < ar. al-'ūd (eig. ’Holz’)

         - Ut on nauhaton lyhytkaulaluuttu lainaa Persiasta tai arabeilta,
           kun lavta on  saanut vaikutteita Euroopasta. ~ Azer: layla 'hälli-, unelaul'

Nogaica:          lefəz   = ’Worte (des Liedes)’ > tü. lâfïz > kas. leviз

Tü:                  leylek   ’kattohaikara’ = Azerb. lejlək (leylək) = Turkm. leglek

         ~ Gr.      lelékı 'haikara'; > osm. lejlâk (= ven.) ’sirenj’ (sireeni) = Tü leylak

         AH.         läkläk 'Storch' (haikara)  > otü, krm. lägläk, osm. krm. az. läjläk id. < ar. laqlaq

 

Heprea:

lelaVot             = (liViti; jelaVe) säestää >? E. vote = äänestää > love > F. lavlu

         > leevooy  '(musical) accompaniment'; leheet 'hit' (song)

lev,                      liBot         ’heart’ = sydän >? E. life - love;  S. Leben ’elämä’

levad                   'yksin'

leydah                 ’birth’        

livtó'aH                'luottaa'

Ülo Valk: Kurat Euroopa usundiloos, Vikerkaar 1994:
VT:n ’koletisliku ürglohi Leviat(h)an (-madu, merekoletis)’ = Kurat (piru).
- Lewiathan ’kõrkuse deemon’ (= ’juurdelisamine, jumalankaltaiseksi tuleminen’)

 

Arab:

la'ab                  (la'b, li'b,lu'b) ’game’ (play) (s.) = palest. la‘ib 'play'

         < la'iba (lu'b, li'b) ’to play’ (soittaa) ; salivate (kiihottaa syljeneritystä)';

         = lâ'ab ’play; wanton’ (hakkailla, temmeltää) (v);

         > lâ''îb ’player’ (at a game); la'b ’sport’ (leikki, urheilu)

laban                   (pl. albân, libân)’milk’

laulab                  (pl. lawâlib) ’screw’; ’spring’ (in a machine) (jousi); ’tap’ (of barrel);

         > ’valve’ (in a machine); ’vice’ (ruuvipenkki) >? F. laulaa

laulabî-y               (mulaulab) ’spiral’

lawwât                 (lûtî-y) ’sodomite’ (homosexual); lawwas  ’sully, taint’ (tahrata) >? law-love!; lat. ludere?

layali                   'Vokalform'

Palest:

la'ib                     'play' >? S. Leben, Laib, Leib, Laich-leikki

balattiš                 '(to) speak'

Persia:        

lafz                    (> pl. alfaz ) ’word’ ~ lab 'lip'

nale                   'lamentation, complaint' < na- (kieltosana)

Ägypt.         

L’udi                   (m) 'Volkswehr, Leute'

layali                  (Ya Lel 'Lieder')

Amharic (Etiopia):     l ewt 'change'

Iran:                   air. lúad (< *ploudo-) ’Bewegung’; lúath (< *plouto-) ’schnell’

Romaanit:

lau                  ’sana, puhe’ ~ Skr. lāpa- ’puhuminen’ > Lappi?

         ~ lyijä    ’ääni’ (< skand.) ~ lubavā ’harjoittaa huoruutta’

         ~ Est.    lõbus         'hauska, huvittava'

         ~ m.slv. ljuby, puol. lubiezny ’irstas’ ~ ven. ljublu 'rakas' >? love

 

 

17)         LUKU (> LEIKKI):

F:         leikki          ’Spiel, Spass’ < mmr. leker ’peli, soitto, pila, ilonpito’; nr lek leikki

         = misl. leikr; nr, mr leka ’hyppiä, tanssia, leikkiä’, isl. leika, kas. lēken id.

leikki           ~ dän. leg ’(lemmen)leikki’ (V. Meri)  ~ got. laiks ’tanssi’; mys. leih ’leikki; sävel’;

                  ~ m.germ. laika- ’leikkiä < juosta, hypätä’ >? E. leg ’jalka’

                  ~ IE: loig- > m.slav. liku ’tanssi, leikki’ > loikka; liikkua

                  ~ IE: leg-, log- ’kerätä’ > F. läksy, lat. legere ’lukea’ < ’koota’  >? vrt. R. flicka ’tyttö’;

                  ~ nr. flikja ’sekopää, kevytmielinen nainen’  < flikja ’avautua’ (vaatteet); fleikja ’huora, hutsu’

leikkimet        'sakset' >? R. läkare 'leikkaaja'

lukea             'lesen, zählen'  ~ ink. lukkīa 'laskea, lukea parannuslukuja t. loitsua';

         ~ luetella 'luetella; esittää itkuvirttä' (= ka luvetella);

         ~ vrt. Russ. tšitátj 'lukea'; pritšitánie 'itku, valitus' < pritšitátj 'laulaa itkuv.'

         ~ ve lukta 'laskea, lukea'; ly lugoittelda 'hokea, lausuilla (itkuvirttä)'

         ~  lp lokkât 'lukea, laskea; kertoa, sanoa'  ~ MdE lovoms, M luvəms 'laskea, lukea; pitää jnkn'

         ~ tšerL ləδam, I luδam 'lukea; laskea'  ~ votj. liddzini, Syrj. lid'd'ini 'laskea, lukea; lausua'

         ~ vog. lowint- lukea, laskea' = ostj loŋət-; Unk. olvas (< *lovas?) 'lukea'

         ~ ? Lat. legere, Gr. legein 'poimia, valita; laskea, lukea'

Lindström 1853:        

Luen                      (< luk-) 'räkna, läsa'; Mordv. lovnan; Tšerem. lodam; Syrj. lydja;         

         ~ Votj, lydzisko, ledisko; Ostj. (Irtysch) tungdem; Surg. tlongdem

Luiko                      (luika) (svan); Vot. lud (anka); R. gås: Ung. lud; Tšer. luda; Vogul lunt;

         Ost. tunt, tlont, thunt; Jukag. lan(g)dscha; est. luggel (vild gås) >? leudd

         > 21.11.97     luikauttaa >? vi. luik 'joutsen' > luihk > leuka

         ~? jouko    = joutsen> Joukahainen ~ joiku

Lukku                  'lås'; Unk. lakat; Eng. loch; Jemtl. luku 'trädklinka på en dörr'      ~ Dansk. lukke 'läsa igen'

luku                     = ink. luku 'luku(määrä); (työ)tahti, loitsu (= ka); otsake'

         ly lugu  'tili; märä'; vi lugu 'tapaus, juttu; arvo(stus);

         = musiikkikappale; (vanh.) kerta, lukumäärä' ~ lp loge, lokke 'luku'

         vi > Latv. luga 'kerta; sävelmä' ~ li lu'g 'lukumäärä'

         ~  Tšer. lu '10' = vog. low ~ votj. syrj. lid 'luku, lasku'

Viro:                

leigar    'endisaegne mängumees, (ränd)moosekant' < eestirootsi læıgær 'mängija, pillitaja'

         ~ vanarootsi lekare 'pillimees, vigurdaja'

lekkima  ’vett läbi laskma’ < kas. lecken >? leikki

lugema  'lukea' ym. < lugu 'tarina' ~ F. lukea, issuri lukkiia mm. 'loitsia'

          ~ liivi lu'ggõ'loendada; lugeda'; vadja lukõa 'lugeda; palvetada; itkeda jne'

          ~ aun.ka lugie 'lugeda'; lüüdi lugeda 'lugeda'; vepsa lukt'ä 'lugeda';

          ~ saami lohkat 'lugeda'; ersa lovoms, mdM luvəms  'loendama; pitää jnkn'

          ~ mari luδaš 'lugema; loendama'; udm. lidžini 'lugema, arvutama'

          ~ komi lid'd'ini 'lugema'; hanti loŋət- 'lugema'; mansi lowint- 'lugema'

lähen  ~ F. lähteä; livi lä'dõ 'minna; muutuda, saada, jääda; pidada'

          ~ isuri lähtiä 'minna; eralduda'; lpK liõhttâd 'minna; korraks läbi astuda'

          ~ mhErsa l'ivt'ems 'viima, vedama'; udm. liktini 'tulema, saabuma'

          ~ mari lektaš 'minema, sõitma; tõusma (päike, kuu); tärkama'

          ~ komi lokni 'tulema, saabuma'; idahandi lügõt 'välja/ära minema'

lpN                  logus  (> lohko) ’loitsu’; lpK lokkõs’loru’

Kola:

lüaəíok'k'eD,     Nä luεjHkaT, S лoíok'k'eD, T лıī'k'ed, A +lojke-  = ’valittaa, voihkia, itkeä’ 

         > P lüaəíok'k'em ’valitus’, K +lujhkem, lojkmuš ’itku’ >  (Fr. luoikket ’itkeä’)

         >? lukea, luetella = itkeä ~ Est. luik 'joutsen'

         > T +lihke, K (pl.) + lujkej ’itkijänainen (peijaisissa)’  

 

Udmurt:          l'ogam  (l'ogem) 'astuminen, käyttäminen, hedelmöittäminen'

Hanti:

lāuət't'əDa`     ’vetää ulos; päästää’ (470) >? leudd

         ~ lāuəttəDa         ’nostaa, kaivaa maasta’

lauət'               ’sade’; lauət't'à' ’sataa’ >? leudd

lauχ                 = nark'isiuχ’in kieliä koholla pitävä talla  (471)

loulək'              = kidus (v. žabra, ’Kieme’) >? löyly-laulu

         > loulə'k'or' 'kidusten välinen aukko' (’sammas’?)  > VK louləko`r' 'kidukset' >? laulaa; laulköör

lauda`               ’sanoa’ (lāuəs) >? laudatur; Lied ~ lausua

lo`k                  (lèuk') ’tie’ (472); Gət  (lèuk'ət') ’jäljet’

bàlouaittəDà       ’leikkiä, tehdä kuria’ (ven. balovat' id., ’hemmotella’) 695.                 

luχχašta',           liχχašta' ’joikua (joutsen)’ (478) > (474)  lok (loGət) ’metso’

l'əuəγtà         (V) 'kuiskutella' (1112); l'əuəγ-ləγən 'kuiskuttelevat'

         ~ t'āuət't'Da` (DN) 'moittia, torua, haukkua; sättiä, kiroilla >

l'ōγə'tä`         (V) 'kiroilla; (Vj.) ärjyä, tiuskia'  ~ Vj. Λeuγə'-t'āγз 'haukkua, moittia, soimata'

 

Latv.      - Siirretty osaan IX(c)            

 

Koti » Soidinmusiikki 1-9 » Soidinmusiikki IX(b)